viljan hinnat nousussa

Venäjän uuden vehnäsadon vienti on alkanut 45 % alemmalla tasolla kuin
vuosi sitten.
Edellisestä sadosta ei jäänyt juuri mitään vientikelpoista, ja uusikin
sato on laadultaan huonompi.
Valkuaista puuttuu ja 12.5 % vehnää ei saada kysyntää vastaavasti.
Syysvehnän sadonkorjuu on voinut edetä kuivissa oloissa, joten pakkasen
viotusta voi epäillä laadun syyksi.
Tämä koska kuivissa oloissa valkuaisprosennti yleensä nousee.
Tähänastisen perusteella vienti voi edetä 11 - 10,5 % myllyvehnän varassa.

Kuivuus vaivaa pahasti Volgan alueen kevätvehnää, eikä ennusteissakaan ole
parempaa luvassa.
Eräällä kulmalla kulmalla kuitenkin satoi päivän aikana lähes sata milliä,
ja voi epäillä että rakeitakin oli seassa.
---
Ranskan vehnän kuntoluokat putosivat jälleen pykälän alaspäin, ja nyt kaksi
parasta luokkaa ova 57 % tasolla, - vastaan 80 % vuosi sitten.
Ohran satotasosta valitetaan että se on huonoin koskaan tilastoidusta.
Vehnän satotaso on heitellyt siksi paljon että siitä ei uskalleta povata
mitään.
Ranskan vehnän vientiä EU:n ulkopuolelle povataan vain 7,5 milj. tonniin,
mutta jos laatu romahtaa sateissa, niin myllyvehnää vaativa vienti jää
vähäiseksi.
---
Usan ja Euroopan futuuripelissä on siirrytty alkaneen kauden sadolla
pelailemaan.
Peli ei tässä vaiheessa perustu kunnolla edes toiveisiin, saati sitten koviin tosiasioihin , - niimpä vehnää lyödään kuin vierasta sikaa.
EU:n vehnäsatoa kuitenkin povataan huonoimmaksi 6 vuoteen ja maissi on
menossa samaan kadotukseen, varsinkin itä-Europassa ja Ukrainassa jossa
lämpötilat ovat haittatasolla ja sama jatkuu ennusteiden mukaan ainakin
viikon.
---
soija elo 10,76 syys 10,32
maissi syys 3,89 joulu4,03
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,31-----5,55----5,80
joulu 5,55----5,71----6,01
maalis 5,76---5,86----6,19
touko 5,89----5,94----6,30
Pariisi vehnä
syys 213,50 joulu 222,25 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 465,75 marras 471 helmi 475,75 touko 474,50
maissi
elo 212,25 marras 205,75 maalis 210 kesä 212,25

Edellisessä katsausletkassa tuli puheeksi Hycamite yhtiön menetelmä
jolla maakaasun metaanista saadaan vetyä ja kiinteää hiiltä, ja että
asialla on merkitystä Suomen maataloudellekin.
Merkitys osuu typpilannoitteiden omavaraisuuden puolelle, vaikka menetelmässä
käytettävä nesteytetty maakaasu onkin tuontitavaraa.
Nythän Yara yhtiön typpilannoitteet ovat vieläkin Venäjän varassa, mikä
ei ole edes lyhyellä tähtäimellä terveellistä suomirievulle eikä EU:llekaan.

Typpilannoiteiden valmistukseen käytetään nykyisinkin maakaasua, mutta
vety saadaan siitä erilleen kalliilla ja hankalalla menetelmällä, ja
menetelmän vaatimat laitoskootkin ovat Suomen tarpeisiin nähden liian suuria.
Vedyn valmistus ja sen puhdistus ammoniakkisynteesiin kevolliseksi on
tuotannon hankalin ja hinnakkain osa, - itse ammoniakkisynteesin laitteet
ovat varsin halpoja ja voivat vallan hyvin olla pieniäkin hyötysuhteen
siitä kärsimättä.

Tämä uusi Oulun yliopistossa keksitty menetelmä poistaa monet suomalaisen
lannoitetuotannon esteet kokonaan.
Vety saadaan menetelmästä tarpeeksi puhtaana ammoniakkisynteesiin, ja
Suomessa hapenvalmistuksen sivutuotteena syntyvä typpi on halpaa tavaraa
toiseksi synteesin vaatimaksi lähtöaineeksi.
Mainittakoon tässä vielä että menetelmän käyttämä maakaasu täytyy olla
puhdasta, mikä tuleekin luonnostaan kun käytetään nesteytettynä paikalle
tuotua maakaasua.
Yhtiö rakentaa parhaillaan Kokkolaan ensimmäistä tuotantolaitosta, ja
käyttää paikallisen nesteytetyn maakaasuterminaalin metaania.

Vielä ei olla suunniteltu typpilannoiteiden valmistusta, mutta se on mielestäni väistämätön kehityskulku nykyisessä maailmassa.
Ammoniakin tuotanto kun tarvitaan ensin että saadaan typpihappoa.
Typpihappoa taas tarvitaan että voidaan valmistaa ruutia ja räjähdysaineita ...
---
Australian viljojen viennistä on julkaistu myös toukokuun rypsin ja
ohran vientimäärät, joten aussien varastojen seurantaa voi jatkaa.

Australiasta vietiin toukokuussa rypsiä 676 739 tonnia josta Belgiaan
122 478 t. , Ranskaan 55 000 t. ja Saksaan 66 066 tonnia, eli yhteensä
EU:n rypsipulaa lievitettiin 243 544 tonnilla, - mikä vastaa 35,9 %
osuutta toukokuun laivauksista.
Kauden alusta alkaen on Australiasta laivattu 4,516 milj. tonnia rypsiä.

Ohraa vietiin toukokuussa 329 759 tonnia, josta mallasohraa 112 576 t.
ja rehua 217 183 t.
Laivaukset vähenivät huhtikuun tasosta ja rehuvehnän osalta 100 000 t.
ja mallasohran osalta peräti 265 726 tonnia, eli yhteensä tuli miinusta
365 726 tonnia.
Kauden alusta lähtien on Australiasta laivattu 6,189 milj. t. ohraa.

Australian vientiä hoitavat yhtiöt saivat ostetuksi noin 26 milj. t.
viljoja, joten paljonko on niissä jäljellä tähänastisen viennin jälkeen ?
Edellisessä katsausletkassa saatiin vehnän laivausmääräksi 14,79 milj. t.
johon ohra ja rypsi lisäten saadaan vienniksi 25,495 milj. tonnia.
Niimpä viejien varastot ovat käytännössä lopussa.
Kesäkuun vientiä on ausseissa povattu alle 1 miljoonan tonnin, mutta
mistähän tuo vietäisiin ja minkä laatuisena ?
---
soija elo 10,91 syys 10,38
maissi syys 3,96 joulu 4,09
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,30----5,49----5,75
joulu 5,54----5,65---5,97
maalis 5,74---5,80---6,15
touko 5,87----5,88---6,27
Pariisi vehnä
syys 214,25 joulu 222,50 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 467,25 marras 472,75 helmi 476,50 touko 475,75
maissi
elo 214 marras 207,75 maalis 212,25 kesä 214,25

Hycamite yhtiön käyttämää prosessia kehuin eräänlaiseksi sammoksi, joka
" yhden jauhoi syötäviä, toisen jauhoi myötäviä ja kolmannen kotipitoja"
Mitäpä kalevalan sampo itse söi jäi samporunossa selittämättä.
Hycamite sampo syö maakaasua vaikkapa 4 kiloa, jauhaa siitä 1 kiloa vetyä
ja kolme kiloa mustaa hiiltä.
Vetyä tarvitaan nykyisinkin paljon eri tarkoituksiin, ja tulevaisuudessa
tarpeilla "ei mitään rajaa".
Prosessissa syntyvä hiili ei ole laadultaan mitään grillihiiltä, vaan
arvokkaampaa tuotetta kuten hiilikuitua, hiilen nanoputkia ja grafiittia.
Näitä tarvitaan vaikkapa tuuliturbiinin lapojen valmistukseen, sähköautojen
akkumateriaaliksi ja suureen joukkoon muita tarpeita.
Tähän mennessä esimerkiksi litium-ioni akkujen anodilevyihin tarvittava
grafiitti on saatu joko luonnon grafiittiesiintymistä, taikka on paistettu
öljyjalostuksen jpikimäisestä jätteestä, myös puunjalostuksesta saatava
ligniini on ollut eräänä grafiitin raaka-aineena.
Kaikki nämä ovat joko hankalia taikka paljon energiaa vaativaa tuottaa.
Hycamite prosessin koelaitteesta saatu hiili on ollut parasta A-luokkaa
akkumateriaalina.

Hycamite prosessin varsinainen juju on uusi ja patentoitu katalyytti,
joka alentaa huomattavasti muiden hiiltä tuottavien metaanin hajottamis
menetelmien vaatimaa noin 1500 asteen lämpötilaa.
Matala lämpötila tuottaa lisäksi enemmän arvokkaita hiilen muotoja kuten
nanoputkia.
Eli vetyä voi pitää "syötävänä" jos siitä tuotetaan lannoitteita, "myötävä"
sopii nimeksi hiilelle, mutta mikäs olisi tuo "kotipito" ?
Sehän voisi olla prosessin kylkiäsenä saatava kaukolämpö, - varsinkin jos
ammoniakin tuotanto otetaan lukuun, sen synteesi kun tuottaa 400-500
asteen hukkalämpöä jolla loimisi moni muukin menetelmä.

Metsäveli selittää vielä myöhemmin ammoniakkisynteesin merkilliset piirteet, ja miten sitä voi hycamite menetelmän avulla ja muutoinkin merkillisesti hyödyntää.
---
Linkin Weekly Weather and Crop bulletin julkaisusta löytyy sivulta 12.
satellittikuva erään Missouri joen sivuhaaran tulvista.
Kuva on kesä 24. otettu ja siinä näkyy että suuret Iowan osavallan
peltoalat ova peräti upoksissa.
Laajemmat alueet ovat muutoin lammikoilla taikka muutoin veden vaivaamia.
Myös Minnesotassa kevätvehnää ja maissia ovat liiat vedet vaivanneet.

Bulletin kertoo että WW vehnää tuottavassa länsirannikon Washingtonin
osavallassa on sysvehnästä korjattu 5 % osuus, - mikä on lähellä normaalia.
Asialla on merkitystä koska väliin suorastaan tappohelteet ovat olleet
jo pitkään vallitsevia ja samaa näyttävät ennusteetkin.
USDAn äskettäinen plussa Usan vehnäsatoon joudutaan vielä perumaan.
Myös Montanassa ovat hellesäät alkaneet viilaamaan satotoiveita alemmaksi.

Euroopan sääoloista anetaan kurja kuva kuivuuden ja lämpötilojen vuoksi,
- monella kantilla satotoiveet menevä reippasti alamäkeä, ja eniten
Balkanin maissilla joka on pölyttymisen alussa.
Ukrainan ja Venäjän kuivuus käsittää jo valtaosan näiden tuotantoalasta.
Jopa 40 asteen ylittävät lämmöt tähän päälle.
Mitkään ennustetut satomäärät eivät tältä pohjalta arvioiden pidä enää
paikkaansa.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/cj82k728n/w6635v09v/0v839r622/wwcb2924.pdf
---
Pariisin huumoripörssin huumorivitsi oli tänään syyskuun vehnäfutuurin
jättäminen eurolla alle elokuun maissifuturin hinnan.
Vehnä kuitenkin tulee olla myllylaatua, mutta maissi kelpaa vain elikoille.

soija elo 10,98 syys 10,39
maisi syys 3,99 joulu 4,12
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,41-----5,62----5,91
joulu 5,65----6,79----6,11
maalis 5,85---5,92----6,28
touko 5,96----5,99----6,39

Pariisi vehnä
syys 215 joulu 223,75 maalis 229 touko 232,50
rapsi
elo 476 marras 481,25 helmi 484,25 touko 482
maissi
elo 216 marras 211,75 maalis 215,25 kesä 218,50

viikolla 5.-11.7. myytiin Usasta 578 500 t. vehnää ja laivattiin 630 900 t.
Kauden myynti kasvoi 7,71 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,52 milj. t.
---
Maissia myytiin 437 800 t. ja laivattiin 1,103 milj. t.
Lisäksi myytiin syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin 485 700 t.
Kuluvan kauden myyntiä on 54,71 milj. tonnia, josta laivaamatta 8,54 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 4,12 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 228 100 t. ja laivattiin 200 800 t.
Lisäksi myytiin syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin 507 000 t.
Kuluvan kauden mttynti on tasossa 45,22 milj.t. josta laivaamatta 3,58 milj.t
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,07 milj. tonnia.
---
Viikon vehnäkauppa sujui satotoiveiden varassa, mutta HRW vehnän laivaukset eivät vielä ole vauhdissa mukana.
HRW vehnää myytiin 186 500 t. ja laivattiin 109 400 t. - laivauksista Brasilia
sai eniten, eli 30 600 tonnia.
Viikon taivaanmerkkinä voi pitää Kiinan ostoja, 72 300 t. ostettiin kevätvehnää
ja sitä laivattiin Kiinaan 67,300 t.
Italiaan ostettiin 61 000 t. kevätvehnää.
---
Saksassa arviodaan viljasatoa jälleen alemmaksi, - vehnää saataisiin 20,2
milj. t. mikä jäisi 6,2 % vuodentakaista pienemmäksi.
Ohraa arvellaan saatavan vuodentakainen määrä eli 10,9 milj. t.
Rapsille taas povataan vuodentakaiseen 10 % miinus, vain 3,8 milj. t.
saataisiin.
---
soija elo 10,99 syys 10,41
maissi syys 3,91 joulu4,05
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,34----5,61----6,00
joulu 5,59---5,77----6,20
maalis 5,80-- 5,91---6,26
touko 5,91---5,98---6,46
Pariisi vehnä
syys 215 joulu 223,25 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 487,25 marras 494,25 helmi 497,50 touko 496,25
maissi
elo 217,50 marras 211,50 maalis 215,25 kesä 219,25

Heinä 14. päättyneellä viikolla 50. vietiin Kanadasta 306 000 t.
tavallista vehnää ja 36 500 t. durumia.
Edellisen viikon numerot olivat vastaavasti 324 300 ja 30 800 t.
Tavallisen vehnän vienti kasvoi 20,32 milj. tonniin ja durumin 3,34 milj.
tonniin.
Tuottajien toimitukset alkupään varastoihin olivat 441 400 ja 333 600 tonnia,
eli yhteensä 775 000 tonnia.

Näiden viikkojen ajan kulutus oli pompsahtanut lähes tuplaksi normaalista,
eli jonkinlaista kriisitietoisuutta on näkyvissä.
Viikko sitten kului 111 100 t. tavallista vehnää ja nyt 111 000 tonnia.
Durumia olisi myös kulutettu, mutta se on loppumaisillaan, vain 2 800 t.
ja 14 800 t. kului.

Edellisessä katsausletkassa käsiteltiin kesä 30. tilannetta, joten lisätään
silloin saatuihin lukuihin kahden viikon poistumat.

Tavallista vehnää oli kulunut laivauksiin 630 300 tonnia, ja Kanadan oma
tilastoinnin piirissä oleva kulutus nielaisi 222 100 tonnia.
Yhteensä tavallisen poistumaa oli kahden viikon aikana 852 400 tonnia.
Vastaavalla tavalla laskien durumin poistumaksi saadaan 84 900 tonnia.
Kaikkiaan häipyi vehnää 937 300 t. ja kauden poistuma kasvoi 28,75 milj. tonniin.

Selvitetään seuraavaksi paljonko olisi jäljellä, ja tämä laskelma perustuu
Kanadan tilastolaitoksen varastoraporttiin, ja sen jälkeen tapahtuneeseen
poistumaan.
Arvioin tuolloin että farmeilla oleva määrä olisi ollut 1,13 milj. t.
joten kahden viikon toimitukset kuluttivat ne 355 000 tonnin tasolle.
Tavallisen vehnän määräksi laskettiin 2,5 milj. t. joten tämän jälkeinen
poistuma vähentää varastot 1,563 milj. tonniin.

Nytpä kuitenkin viimeisin tilasto kertoo että tavallista vehnää on silti kaupallisen puolen varastoissa 1,99 milj. tonnia.
Tästä alkupään varastoissa kerrotaan olevan 776 700 t. ja satamissa 1,17
milj. tonnia.
Kaksi viikkoa on vielä tilastoimatta, joten ristiriita varastoraportin
kanssa ehtii vielä kasvaa.
No varastoraportti oli arvio, mutta kulutus ja vientimäärät punnitaan,
- ainakin hujakan tarkkuuteen.
---
soija elo 10,96 syys 10,36
maissi syys 3,91 joulu 4,05
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,44-----7,72-----6,09
joulu 5,70----5,89-----6,29
maalis 5,89---6,01-----6,45
touko 6,00----6,08-----6,55
Pariisi vehnä
syys 223,75 joulu 231 maalis 235 touko 237,50
rapsi
elo 486,50 marras 494,50 helmi 497,75 touko 496,75
maissi
elo 220 marras 217 maalis 221,50 kesä 224,75

Ranskan vehnän kuntoluokat heikkenivät viikossa peräti 5 % ja ovat nyt
kahden parhaimman luokan osalta 52 % tasolla, mikä on huonoin osuus
sitten katovuoden 2016.
Vuosi sitten nämä olivat 80 % tasolla.
Sadonkorjuu on edennyt vasta 14 % tasolle, sen oltua vuosi sitten 51 % ja
viiden vuoden keskiarvona 43 %.

Huonoimmat luokat jätetään markkinapuheissa sivuun, mutta voi arvata että
30 - 40 % osuus on hujakalla.
Suuret laatutappiot ovat jo varmistuneet, ja niiden vuoksi jotain 35-40 %
osuutta sadosta voi enää odottaa myllyvehnän laatuisena.
Muutama vuosi sitten niiden osuus oli noin 40 % ja tuolloin syynä oli
korjuun juuttuminen sateisiin, - kuten nytkin.

Suuri viikon ajan pudotus kuntoluokissa häätää epäilemään että niitä
on aiemmin arvioitu auton ikkunasta käsin, ja että surkeat korjuutulokset
ovat pakottaneet jalkautumaan pelloille ihmettelemään.
Satoarviot tietenkin joudutaan uusimaan pienemmiksi ja tämä sekä laatuvaje
vähentää vientiä.
---
Brian Jones pääsi ajoissa eroon Kansasista ja suunnitelmissa ole aloittaa
Nebraskassa korjuu.
Siitä ei kuitenkaan tullut mitään ja matkaa päätettiin jatkaa Etelä -Dakotan
Oneida hujakalle.
Syysvehnä on siellä kuivumassa puintikuntoon, mutta kevätvehnä on vielä
vihreää.
Linkin lopulta löytyy kuvat molemmista, ja näkyy että kevätvehnä vaatii
vielä monta viikkoa valmistuakseen.
https://allaboardharvest.com/2024/07/19/brian-best-laid-plans/

Kanadassa kevätvehnä on myös tähkällä mutta osa tähkistä vielä röyhyllä.
Suuret toiveet hyvästä sadosta ovat rapautumassa monista syistä.
Varsinaiset tappohelteet eivät vielä ole yltäneet Kanadan puolelle, mutta
Albertassa jo noin 30 asteen tasolle.
Usan puolella Washingtonin osavaltiossa taas kesä 22. oli keskellä parasta
vehnäaluetta laajalti 42 astetta.
---
soija elo 11,18 syys 10,65
maissi syys 4,00 joulu 4,15
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,48----5,72-----6,22
joulu 5,73---5,88-----6,40
maalis 5,94--6.01-----6,55
touko 6,04---6,08-----6,64
Pariisi vehnä
syys 225,75 joulu 231,75 maalis 235,75 touko 238,25
rapsi
elo 493,75 marras 501,50 helmi 503 touko 500,75
maissi
elo 221,25 marras 217 maalis 222,25 kesä 225

Tänään aloitetaan ammoniakin tuotannon menetelmien parissa, - jokin sellainen
tulisi Suomeenkin saada ruokahuollon turvaksi.
Nykyisin käytettävä synteesi vaatii kilomoolia, eli 17 kilon ammoniakkimäärää
kohti 3 kiloa vetyä ja 14 kiloa typpikaasua.
Ensimmäinen ongelma on mahtikokoisten kaasumäärien käsittely, - 3 kiloa vetyä
vastaa normaalipaineisena noin 66 kuutiometrin tilavuutta ja 14 kilon typpi
määrä 22 kuutiometrin.

Vety on käytännössä pakko valmistaa paikan päällä, - ja käyttää sitä mukaa
kuin mitä ammoniakkisynteesi suostuu sitä nielemään.
Tämä koska nesteytetyn vedyn tuotanto muualla, sen kuljetus paikalle, sekä
säilytys ovat vielä utopiaa ja sellaisena pysyykin lukuisista syistä
johtuen.
Tähän tuo hycamite menetelmä kelporatkaisun, - vetyä voidaan tuottaa tarpeen
mukaan paikalle tuodusta nesteytetystä maakaasusta, - minkä varastointikin
jopa viikkojen tuotantoa varten onnistuu sekin.
Typpi voidaan tuoda nesteytettynä paikalle muualtakin ja varastointikin
nestemäisenä onnistuu.

Ammoniakin synteesi on liian pitkä tässä selitetäväksi, mutta nyt päällisin puolin.
Synteesi saadaan tapahtumaan tarpeeksi nopeasti 200 - 300 ilmakehän paineessa,
ja lämpötila tulee pitää 500 asteen tuntumassa.
Katalyytiksi kelpaa hienorakeiseksi "aktivoitu" rauta.
Lämpötilassa onkin pitelemistä koska reaktio on eksoterminen, eli se tuottaa
lämpöä hieman alle 1 kilowattituntia vastaavan määrän ammoniakki kiloa kohti,
taikka noin megawatin 1,2 ammoniakkitonnia kohti.
Hukkalämpö voidaan sujuvasti käyttää sähkön tuotantoon höyryprosessin avulla.
Tämä koska ohutseinämisiä synteesiputkia jäähdytetään noin 500 asteisen veden
avulla.
Vesi on samassa paineessa synteesikaasujen kanssa, joten paineellinen
vesivaippa tukee samanpaineisia synteesiputkia ja estää niiden poksahtamisen
sisäisen paineen vuoksi.
Käytettävät paineet ovat normaaleja höyrytekniikassa ja kaasujenkin puristaminen
tarvittavaan paineeseen on normaalikamaa monessa toiminnassa.
Höyryprosessin jälkeen jää käyttöön runsaaasti kaukolämpöön sopivaa energiaa.

Niimpä ammoniakkilaitos tulee halvaksi kun sen voi yhdistää olemassaolevaan
höyryprosessia käyttävään lämpövoimalaitokseen, jolloin myös hukkalämpö
saadaan hyödyksi.
Tässä suomipojalla on suuri etu verrattuna muuhun Eurooppaan taikka
ammoniakin tuotantoon lähi-idän öljymaissa.

Ammoniakkisynteesiä on kokeiltu menestyksellä jopa energian varastona.
Ammoniakki on niissä hajotettu lähtöaineisiinsa aurinkoenergialla noin
1000 asteen lämmössa jolloin energiaa varastoituu.
Säilötty energia saadaan käyttöön kun kaasut syntetisoidaan takaisin
ammoniakiksi, - joko sähkönä taikka pelkkänä lämpönä.
Näissä menetelmissä on etuna se että koko systeemi saadaan suljetuksi
yhteiseen paineastiaan, eikä mitään kompressoreita tarvita käytön aikana
paineistukseen.
Prosessissa siinä toimivat alkuaineet eivät tuota muita yhdisteitä,
joten laitteiden uskotaan kestävän ilman huoltoa kymmeniä vuosia.
Tällainenkin järjestely saadaan toimimaan myös ammoniakin tuottajana,
mikä suuresti parantaisi esimerkiksi aurinko tai tuulienergian taloudellisesti
kannattavaa säilömistä tulevaan käyttöön.
---
soija elo 11,16 syys 10,71
maissi syys 4,02 joulu 4,17
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,42----5,67----6,15
joulu 5,66---5,83----6,33
maalis 5,87--5,97----6,47
touko 6,00---6,03----6,57
Pariisi vehnä
syys 225 joulu 231,50 maalis 236 touko 238
rapsi
elo 490,50 marras 499,50 helmi 500,25 touko 498,75
maissi
elo 222,50 marras 219,25 maalis 223 kesä 225,50

Palstan takistelun vuoksi keskiviikon katsaus on myöhässä.

Usassa on meneillään kevätvehnän katsastus, - eilen saatiin mitatuksi
52,5 bushelin potentiaali acrea kohti, mikä vastaa 4,7 tonnin hehtaarisatoa.
Vuosi sitten saatiin hieman pienempi tulos eli 48,1 bushelia.
Potentiaalille kävi sittemmin huonosti, laatu romahti jopa ongelmajätteeksi.

Kevätvehnästä oli heinä 21. tasolla 91 % tähkällä.
Pohjois-Dakotassa tähkällä oli 85 % - viikko aiemmin oli vasta 70 % tähkällä.
Montananassa tähkällä oli 88 % osuus, viikko aiemmin 72 %.
Näkyy että vehnä on vielä arka korkeille lämpötiloille, joita ei saisi
olla varsinkaan röyhyvaiheessa 37 asteen ylittävinä.
Montanassa oli eilen ja tänään 37 - 40 asteen lämpötilat laajalla alueella.
Washingtonin osavallassa kevätvehnä oli kokonaan tähkällä, ja siellä röyhyvaihe oli selvästi liian kuuma.
Siellä kevätvehnän kuntoluokat olivat helteissä ja kuivuudessa päätyneet
luokassa erittäin huono 7 % tasolle ja luokassa huono 13 % tasolle.
Washingtonissa viljellään myös syysvehnää jota oli korjattu 10 % osuus.
---
Weekly weather and crop bulletin kertoo että korventava kuumuus Unkarissa
Serbiassa, Romaniassa ja Bulgarian pohjoislaidalla jatkui edelleen viikolla
heinä 14 - 20.
Lämpötilat olivat yleisesti päälle 36 astetta ja 40 asteen ylityksiä oli
laajalti.
Alueen maissi oli ehtinyt "silking" vaiheeseen jolloin nämä lämpötilat
aiheuttavat vähintäänkin vajaita tähkiä.
Kuivuus tähän lisänä ja sadosta ei kannata paljon odottaa,- eli katovuosi
on varmistunut maissin osalta.
EU:n maissin lähteenä ollut Ukraina on samassa kadotuksessa, kuin myös
Venäjän.
Kazakhstanissa taas sateisuus on ollut suurinta 30 vuoteen, - pohjoisen
vehnäalueella on kasvukauden sateisuus on ollut toukokuun alusta
lähtien 277 milliä.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/cj82k728n/bk12b2311/4t64jd473/wwcb3024.pdf

soija elo 11,10 syys 10,59
maissi syys 4,03 joulu 4,17
vehnfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,47-----5,67----6,10
joulu 5,71----5,83----6,28
maalis 5,91---5,97----6,44
touko 6,02----6,05----6,54
Pariisi vehnä
syys 222,50 joulu 231,25 maalis 236 touko 238,50
rapsi
elo 477,50 marras 492,75 helmi 494,25 touko 493
maissi
elo 220,50 marras 218,25 maalis 221,75 kesä 224,25

Viikolla 12-18.7. myytiin Usasta 309 300 t. vehnää ja laivattiin 271 500 t.
Kauden myynti kasvoi 8,02 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,56 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen tason 2,6 milj. tonnilla.

Myynti jakautuu vehnälajien kesken näin: HRW 2 milj. t. , SRW 1,19 milj. t.
kevätvehnä 2,75 milj. t., WW vehnä 1,93 milj. t. ja durum 0,13 milj. t.
Eniten on laivaamatta kevätvehnää 2 milj. tonnia, sitten HRW 1,41 milj. t.
ja WW vehnä 1,21 milj. t.
---
Maissia myytiin 331 400 t. ja laivattiin 1,209 milj. t.
Lisäksi myytiin seuraavan kauden laivauksiin 745 200 t.
Kauden myynti kasvoi 55,04 milj. tonniin, josta laivaamatta 7,66 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 15 milj. tonnilla.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 4,87 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 88 000 t. ja laivattiin 368 500 t.
Kauden myynti kasvoi 45,31 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,3 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,9 milj. tonnia
---
Viikon vehnäkaupassa näkyy vieläkin HRW vehnän pula niin että Usan oma
tarve vie parhaat päältä, ja laivauksetkaan eivät edisty
Nyt myytiin 73 000 t. ja laivattiin 137 800 t.
Kevätvehnän pula suorastaan kärjistyi, vain 14,300 tonnia laivattiin, eikä
uuden sadon myyntikään ollut kuin 91 000 tonnia.
---
Usan kevätvehnän katsastuksen toisen päivän tulokseksi saatiin 53,7 bushelin
satopotentiaali acrelta.
Koko katsastuksen lopulliset numerot päätyivät 54,5 busheliin acrelta.

Hyvää satoa lupailevan potentiaalin vastapainoksi on tulossa "scab" , eli
fusarium sienitauti joka pahimmillaan tekee vehnästä ongelmajätteen.
Jonkin verran sitä oli jo näkyvissä ja jatko riippuu paljon sateisuudesta.
Sienitauti kun tarttuu helpoiten vehnän röyhyvaiheen molemmin puolin ja
kosteat olot vahvistavat tartuntaa.
Linkistä löytyy kuvia, mutta kuvatekstit eivät varmuudella pidä paikkaansa.
Linkin takana olevan puljun tiedotusta kannattaa metsäveljen kokemuksen
mukaan vähintäänkin epäillä.
Nyt kuitenkin myöntää fusariumin olevan läsnä ja näkyyhän tuo kuvistakin.
https://twitter.com/hedgeit

soija elo 11,15 syys 10,74
maissi syys 4,06 joul 4,21
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,37----5,60-----6,03
joulu 5,61---5,76-----6,22
maalis 5,81---5,90----6,38
touko 5,93----5,99----6,48
Pariisi vehnä
syys 219,75 joulu 227,25 maalis 232 touko 234,50
rapsi
elo 472,50 marras 493,50 helmi 496 touko 494
maissi
elo 221,25 marras 216 maalis 219,50 kesä 222

Tuoreen Buenos-Airesin viljapörssin raportin mukaan maissista on korjattu
86,6 % osuus ja saaliksi on saatu 40,46 milj. tonnia.
Keskimääräiseksi satotasoksi ilmoitetaan 6.49 tonnia hehtaarilta.

Pakkasen alle jääneen alueen korjuu on edelleen kesken, ja aiemmin
käsitellyn pakkasen jälkeen oli noin viikon pakkasjakso, jossa lämmöt
putosivat pahimmillaan miinus 8 asteeseen.
Korjaamaton alue keskittyy Buenos Airesin niemimaalle, jossa on alueita
joissa on korjattu vasta 61 % ja 64 %
Näistä näkyy se mikä usein on tilanne Usassakin, - pakkasen alle jäänyt
maissi ei suostu kuivumaan korjuukuntoon ja vaatii lopulta keinokuivatuksen.
Sääennusteissa lupaillaan luntakin ja pakkasten jatkumista.

Pörssin raportti jätti kuitenkin satoarvionsa ennalleen 46,5 milj. tonniin.
Kuitenkin tunnustetaan että sato jää selvästi alle 5 vuoden keskiarvon.
Maissin laadusta ei kerrota mitään, mutta pakkasen alle jäänyt maissi ei
kelpaa vientiin, ja huonosti omaankin käyttöön.

USDAn kirjoissa Argentiinan maissin sato on asetettu 52 milj. tonniin,
josta riittäisi vientiin 35 milj. tonnia.
Argentiinan oma kulutus on asetettu 14,8 milj. tonniin ja loppuvarastoksi
1,53 milj. tonnia.
Luvut ovat ilmiriidassa pörssin raportin kanssa, ja vielä enemmän metsäveljen
arvelujen osalta.
Argentiina on ollut planeetan kolmanneksi suurin maissin viejä, ja nyt
näkyvät vaikeudet muuallakin lisäävät huolta maissin ostajilla.

Tänään huhuttiin että Kiina olisi ostanut Brasiliasta lähiajan toimituksiin
noin 2,5 taalaa Usan pörssihinnan päälle olevaan hintaan.
Kiina on yleensä lukenut taivaanmerkit paljon muita aiemmin, joten empä
paljon ihmettele jos on ostanut.
Varsinkin kun Ukraina on jo katovuoden raiteilla, millä on suuri merkitys
myös EU:n rehuviljojen taseiden suhteen.
EU:n omakin sato kun on menossa huonoksi, - ellei sitten peräti ketuille.
---
EU:n komission tuore arvio vehnäsadosta on 120,8 milj. t. missä miinusta
edelliseen arvioon 1,1 milj. tonnia.
Loppuvarastoksi povataan 10,7 milj. t. - vastaan 13.1 kuukausi aiemmin.
Ohraa saataisiin 52,7 milj. t. , - 0,75 milj. t. miinusta.
Maissin sato 62,9 milj. t. - miinusta 1,9 milj. tonnia.
Rapsin sato 18,4 milj. t. , vastaan 18,8 kuukausi aiemmin.
---
soija elo 10,71 syys 10,40
maissi syys 3,94 joulu 4,10
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,22-----5,45----5,88
joulu 5,47----5,62----6,07
maalis 5,67---5,76----6,25
touko 5,79----5,83----6,35
Pariisi vehnä
syys 217,25 joulu 225 maalis 230 touko 233,25
rapsi
elo 458,75 marras 480,25 helmi 483,25 touko 483

Heinä 21. päättyneellä viikolla 51. vietiin Kanadasta 350 100 t. tavallista
vehnää ja 43 000 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 20,73 milj. tonniin, ja durumin
3,38 milj. tonniin, - vehnää oli viety yhteensä 24,11 milj. t.

Kanadan tilastoinnin piirissä oleva oma kulutus oli viikolla 83 700 t.
tavallista ja 2 600 t. durumia.
Tavallisen kulutus notkahti noin 30 000 tonnia alas viikontakaisesta.

Viikon poistuma vientiin ja omaan kulutukseen oli 433 800 tonnia tavallista.
Tuottajat toimittivat viikolla 379 500 t. tavallista, joten varastot
vähenivät tavallisen osalta 54 300 tonnia.
Viikon loppuessa varastoissa oli 1,862 milj. t. tavallista vehnää, josta
alkupään varastoissa 0,67 milj. t.

Kaudesta on vielä 1 viikko ja pari päivää päälle tilastoimatta, joten
vientiä voidaan jossain määrin jatkaa, mutta mitään suurta pompsausta
ei uuden kauden alussa nähdä.
Oma kulutus on etupainotteista niinkuin vuosi sitten oli, eikä korjuun
alkuvaiheessa saada suuria määriä liikkeelle.

Metsäveli on povannut viennin lopahtamista, mutta tuottajien suuret
toimitukset ovat pitäneet varastojen tasoa yllä ja niiden turvin on viety.
Kanadan tilastolaitoksen varastoraporttiakin on pitänyt epäillä tarkkuuden
suhteen.
Katsastin tarkemmin kauppa, varasto ja vientitilastoja, joista löytyikin
pientä säätöä.

Kanadan itäosan maakunnissa viljeltävä syysvehnä on alkanut virrata
alkupään varastoihin, ja viikolla 51. sitä saapui jo 34 400 tonnia.
Edellinenkin viikko oli samalla tasolla, eli 34 100 t. toimitettiin.
Aiempien kahden viikon toimitukset olivat yhteensä 16 600 t. ja näitä
edellisillä ei toimitettu lainkaan.
Eipä näistä kerry kuin 69 000 tonnin verran, mutta tulipahan selvitetyksi.
Kun tätä CE laatua ei olla viety pitkään aikaan, niin sen osuus
satamien varastojen määrästä on kasvanut 179 100 tonniin, - lisäksi sitä
on alkupäänkin varastoissa, mutta tämä määrä ei tilastoista paljastu.
Kaikkiaan CE vehnää voi arvata piileksivän varastoissa haarukassa
0,2 - 0,3 milj. tonnia.

Viikon 51. päättyessä kevätvehnän myllylaatujen osuus satamien 1,14 milj.
tonnin varastoista oli 0,82 milj. tonnia, - lopuista enimmät CE laatua.
---
Ranskan vehnästä oli perjantaihin mennessä korjattu 41 % osuus, - vastaan
67 % viiden vuoden keskiarvona.
Eli 26 % osuuden viivästyminen sadonkorjuussa tietää huonoa laatua, varsinkin
kun syynä on sateisuus.
Vehnän kuntoluokatkin putosivat pari pykälää ja nyt kaksi parasta ovat 51 %
tasolla.
Suurta luottamusta ei kannata pitää tämänkään osuuden laadusta, sitä ei
mitata luokituksessa lainkaan.
Ranskan ja Saksan satomäärät tunnustetaan jo pettymyksiksi, mutta laadusta
ei mainita mitään.
Pariisin huumoripörssi taas laskee futuurien hintoja kuin viimeistä päivää,
- jota sopii ihmetellä.
Futuureita vastaan toimitettavan vehnän tulee täyttää ainakin huonoimman myllylaadun vaatimukset, mutta vientiin tuota ei ihmeemmin kysytä.
Ainoastaan Kiina on aiempina vuosina ostanut ranskan rehulaatuakin suurehkoja
määriä.
Rehuviljojen pula ei ainakaan estä tätä tapahtumasta uudestaan.
---
soija elo 10,57 syys 10,31
maissi syys 3,96 joulu 4,13
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,30-----5,53-----5,91
joulu 5,54----5,68-----6,09
maalis 5.75--- 5,81----6,26
touko 5,87-----5,90----6,36
Pariisi vehnä
syys 216 joulu 223,75 maalis 228,75 touko 231,50
rapsi
elo 464,50 marras 476,50 helmi 480 touko 479,25
maissi
elo 217,25 marras 208 maalis 212,75 kesä 215,25

Usan kevätvehnän tuottajat vahvistavat tiedot fusarium ongelmista.
Vaikka vehnä olisi käsitelty torjunta aineella, niin pajon valkoiseksi
menneitä tähkiä näkyy pellolla.
Tuottajien määrittey menee että jos ruiskutit, niin 30 % esi1ntyvyys, mutta jos et niin 70 % esiintyvyys.
Mitä itse asiassa tuolla tarkoitetaan, ei ole kuin hämärästi ymmärrettävissä.
Tuottajat kuitenkin pelkäävät että myytäessä hinta tippuu puoleen siitä
mikä on vehnällä jonka myrkkytaso on sallituissa rajoissa.
Toisaalta odotetaan että myllylaatuisesta vehnästä maksetaan reilusti
ylimääräistä, ja että kevätvehnän myllylaatuisen osan koko jää pieneksi.
Sadosta odotetaan kuitenkin suurikokoista, mikä tietenkin tuottaa lisää
ongelmia rehulaadun taikka ongelmajätteeksi päätyvän vehnän kanssa.

Kevätvehnän tuotannon ohessa kasvatetaan vaihtelevia määriä syysvehnääkin,
josta on saatu korjuutuloksiakin.
Jopa 100 bushelia acrelta on kehuttu määräksi, mutta yleisennin 50 - 70
bushelia.
Kun vehnäbusheli painaa 27,2 kiloa ja hehtaarissa on 2,47 acrea, saadaan
100 bushelin sato muunnetuksi 6,71 tonnin hehtaarisadoksi.
Kevätvehnän katsastus asetti sen satopotentiaaliksi 3,63 tonnia hehtaarilta.

Kanadan kevätvehnä on vielä pärjännyt kohtuullisesti kesäkuun sateiden
ansiosta, mutta nyt matalajuuriseksi jäänyt vehnä vaatii sateita.
Erittäin kuiviakin alueita on, ja Albertan osalta kuuma ja kuiva sääjakso
osui pahaan saumaan.
Vehnän kunto on silti parempi kuin vuosi sitten, mutta helteiden aiheutama
haitta näkyy vasta sadonkorjuussa.
Kuvien perusteella vehnä on vielä tervettä ja jyvien täyttymisen alkuvaiheessa.
---
Täällä Euroopassa laatutappiosta on jo näyttöä syysvehnällä, ja nyt
myös Puolan ja Baltian maiden osatta.
Hehtopaino on jäänyt normaalista ja valkuaista puuttuu, noin 10 % hujakkaa
kerrotaan.
Päättyneellä kaudella Saksa ja Baltian maat myivät vientiin 12,5 %
valkuaisen ylittävaa tavaraa, nyt esimerkiksi Saksa saattaa joutua
myllylaadun tuojaksi.
Ranskassa tuskaillaan uusiksi menneiden arvioiden teossa, jotka tulevat
miinustamaan lisää satomäärää ja sen laatua.
Muutamana aiempana satokautena EU on ollut hädintuskin omavarainen vehnän
suhteen ja miinuksella rehuviljojen osalta.
Nyt on lähellä tilanne jossa vehnänkin omavaraisuus muljahtaa miinukselle.
---
soija elo 10,24 syys 10,10
maissi syys 3,87 joulu 4,04
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,22----5,48----5,84
joulu 5,47---5,64----6,03
maalis 5,68---5,79---6,21
touko 5,80----5,85---6,32
Pariisi vehnä
syys 215,25 joulu 222,75 maalis 227,25 touko 230,50
rapsi
elo 451 marras 472 helmi 475,50 touko 475,50
maissi
elo 215 marras 204,50 maalis 210,25 kesä 212,75

Kazakhstanin ruokahuolto on hoitunut enenevässä määrin vehnän ja
jauhojen tuonnilla Venäjältä.
Tuoreita tilastoja ilmeisimmin vältellään julkaisemasta, mutta viimeisin
maaliskuun tilasto kertoo että kuukaudessa tuotiin noin 250 000 tonnia
vehnää.
Tuonti on luvallista vain myllyjen ja siipikarjan tuotannon tarpeisiin,
mutta salakuljetus ohittaa tilastoinnin kokonaan.
Jos maaliskuun taso on vallinnut jatkossakin, niin kesäkuun loppuun
mennessä on ehditty tuoda laillisesti 1 milj. tonnia jyvinä, ja jonkin
verran päälle jauhoina.
Tuontitarvetta on vielä heinäkuun ja osin elokuunkin ajan, - mikä voidaan
hoitaa Venäjän uudesta sadosta.
---
Venäjän aloittama sota Ukrainassa näkyy nyt myös sotimisena viljan vientihinnoissa.
Venäjän uutta satoa on kiusalla myyty alehintoihin, mikä on laskenut
vientihinnat Ukrainassakin.
Rahasta on kova puute ja hinnoista huolimatta täytyy myydä,
Esimerkiksi ohrasta on markkinoilla selvää pulaa, mutta Ukrainan satamahinnat
ovat poljettu 160-169 dollariin tonilta.
Tämä hinta maksetaan satamiin toimitetusta ohrasta, mutta vientikaupassa
ohra lähtee päälle 200 taalan hinnalla.
Vehnän hintataso on 194-207 doll. tonnilta.

Kysynnässä ei ole ollut mitään vikaa, - linkin artikkeli kertoo tullin
alustavan arvion kertovan että viljojen vienti heinäkuussa oli 3,44 milj. tonnia, - vastaan 2,16 milj. t. vuosi sitten.
vehnän osuus viennistä oli 1,43 milj. t. , ohran 0,47 milj. t. ja maissin
1,51 milj. tonnia.
Maissi oli vanhan sadon jämiä, mutta vehnä ja ohra uutta, - taikka uuden
sekaista tavaraa.

Ukrainaan on tulossa huono sato vehnästä ja muista viljoista, joten nyt
tyhjennetään Ukraina alehinnoilla, eli käytetään tuottajien ja koko Ukrainan
hädänalaista tilannetta kylmästi hyväksi.
Venäjällä taas Putinin kopla nauraa päälle, - hinnat ovat tosin olleet
huonot mutta laivaukset on pidetty vähäisinä.
Kunhan Ukraina on tyhjennetty ei myydä halvalla, ja vähän kalliillakaan
laatuongelmien ja muun vaivan vuoksi.
https://www.apk-inform.com/en/news/1542924
---
soija elo 10,28 syys 10,15
maissi syys 3,82 joulu 4,00
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,27----5,48----5,81
joulu 5,51---5,65----6,01
maalis 5,72--5,79----6,19
touko 5,84---5,87----6,30
Pariisi vehnä
syys 220,25 joulu 227,50 maalis 231,75 touko 234,25
rapsi
marras 477,50 helmi 480,75 touko 481 elo 462,50
maissi
elo 214,25 marras 205,25 maalis 211,50 kesä 214,75

Viikolla 19-25.7. myytiin Usasta 286 600 t. vehnää ja laivattiin 454 200 t.
Kauden myynti kasvoi 8,31 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,39 milj. t.
Myynti ylittää 2,47 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, mutta laivaukset
vain 334 400 tonnilla, - niimpä laivaamaaton osuus ylittää 2,13 milj.
tonnilla vuodentakaisen.
---
Maissia myytiin 167 900 t. ja laivattiin 1,035 milj. t.
Lisäksi myytiin seuraavan kauden laivauksiin 710 900 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 55,21 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,8 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 5,58 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 376 400 t. ja laivattiin 565 600 t.
Seuraavan kauden myyntiä oli 632 100 t.
Kauden myynti kasvoi 45,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,11 milj. t.
seuraavan kauden myyntiä on karttunut 3,53 milj. t.
---

Usan vehnäkauppa jäi pieneksi yleensäkin, mutta erityisesti HRW vehnän osalta
jota myytiin vain 22 600 tonnia, - sen laivaukset olivat 103 000 tonnia.
HRW vehnän laivaamaton osuus jäi vielä 1,32 milj. tonniin, joten viikon
laivausten tahdilla vaadittaisiin 10 viikon laivaukset, - jos lisää
ei myytäisi.
Suurin laivaamaton osuus on kevätvehnällä, - vähää vaille 2 milj. tonnia.
Lisääkin myytiin, eli 84 800 tonnia, laivausten oltua 134 800 t.
---
Vehnän vienti Ranskasta jäi heinäkuussa vain noin 350 000 tonniin, ja
kuukauden viimeisellä viikolla vietiin vain 80 000 tonnia.
Sateet ovat edelleen pätkineet vehnän korjuuta.
---
Venäjällä ehdittiin jo juhlia kevätvehnän tulossa olevaa satoa, koska
Volgan alueen itäosa ja Uralin alue saivat alkukauden kuivuuden jälkeen
sateita.
Nytpä kävi niin että sateet eivät ymmärtäneet loppua, ja eräälläkin
hujakalla kuukauden sademäärä ylittää 20 senttiä.
Vähää vaille sentti päivää kohti on runsaasti liikaa, ja lisäksi
pilvisyyden vuoksi valon vähyys jopa pysäyttää kasvun.
Heinäkuun viimeisen viikon sateet olivat samalla hujakalla yli sentin
päivää kohti.
Tarkistin satelliittikuvista mitä jäi alle, ja näkyi että vieri vieressä suurikokoisia peltolohkoja, - varmaan neukkuajan perintöä.

Tässä kannattaa muistaa että kylvöt ja niiden jälkeinen orastuminen olivat
myöhässä normaalista.
Sadonkorjuun pääosa on jo siirtynyt syyskuun puolelle ja osa ei ehdi
valmiiksi ennen pakkasia.
---
soija elo 10,21 syys 10,08
maissi syys 3,83 joulu 3,99
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,33-----5,56----5,88
joulu 5,58----5,73----6,08
maalis 5,79---5,86----6,25
touko 5,91----5,95----6,36
Pariisi vehnä
syys 220,25 joulu 226,75 maalis 230,75 touko 233
rapsi
marras 472,50 helmi 474,25 touko 474 elo 455
maissi
elo 213 marras 205,50 maalis 210,50 kesä 314,50

Kanadan kauppa ja muut tilastot julkaistaan viikon kuluttua jolloin saadaan päättyneen kauden viimeiset numerot ihmeteltäviksi.

Viljojen vienistä on eritellyt tilastot julkaistu kesäkuun loppuun saakka.
Katsastin niistä että paljonko Usan vehnäpulaa hoideltiin tuomalla Kanadasta.
Eipä tuotu kesäkuussa kuin 78 200 tonnia ja koko kauden aikana 744 700 t.
Kesäkuussa tuotiin myös durumia 27 800 tonnia, ja sen koko kauden tuonti
kasvoi 426 400 tonniin.
Durumin ja tavallisen tuonti oli kesäkuussa yhteensä 106 000 tonnia, eli
106 miljoonaa kiloa.
Siitäpä riittikin Usan kulutukseen kesäkuussa noin 300 grammaa nuppia kohti.

Kesäkuussa tuotiin Eurooppaan tavallista vehnää 147 100 tonnia, ja elokuun
alusta lähtien tuontia oli karttunut 1,07 milj. tonnia.
Kanadan durum oli jo kesäkuussa lopussa, mutta sen tuonti kaudella oli
karttunut peräti 1,42 milj. tonnin.
Tuontimaita olivat Italia yhteensä 0,85 milj. t. , Englanti 0.55 milj. t.
tavallista vehnää ja Espanja 0,35 milj. t. tavallista vehnää.
Eli Englannin ja EU:n nälkää lievitettiin tuomalla Kanadasta yhteensä
2,49 milj. tonnia.
Jos lasketaan vanhan EU:n väestön mukaan, niin tästä tuonnista riitti
vuositasolla hieman vajaa 5 kiloa vehnää nuppia kohti.
Tilastosta puuttuu vielä heinäkuun tuonti.
---
Kanadassa haudattiin jo ennätyshaaveet vehnäsadosta helteiden vuoksi.
Albertan maakunnassa tuli eniten haittaa mutta myös Saskatchevanin
puolelle jonkin verran.
Saskatchevanissa tuottajat arvelevat että keskimääräinen sato voisi
vielä onnistua, mutta sateita pitäisi saada.
---
soija elo 10,29 syys 10,20
maissi syys 3,87 joulu 4,03
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,40----5,62----5,95
joulu 5,63---5,78----6,14
maalis 5,84--5,93----6,32
touko 5,96---6,01----6,42
Pariisi vehnä
syys 219,75 joulu 226 maalis 230 touko 232
rapsi
marras 472,25 helmi 473,75 touko 473,25 elo 454,25
maissi
elo 203 marras 206 maalis 211,50 kesä 215,50

Euroopassa painetaan vehnäfutuurien hintaa Venäjän alehintoihin vetoamalla.
Suurelta osin on kyse selvästä vilungista, kuin myös Venäjän kevätvehnän
ottaminen täysarvoisena satoennusteisiin.
Ainakin Usassa viitataan käytännössä kintaalla Mustanmeren hinnoille, josta
esimerkkinä Taiwanin äskettäinen osto Usasta.
Taiwanin mylläreiden osto oli 105 650 tonnia, joka toimitetaan syyskuusta
alkaen.
Osa kaupasta oli Usan Washingtonin osavallassa kasvatettavaa DNS kevätvehnää
jonka valkuainen tulee olla vähintään 14,5 % . - tämä hinnalla 335 - 338 doll.
tonnilta jossa mukana rahti.
HRW vehnää ostettiin hintaan 324 - 327 doll. t. , tämän valkuainen tulee
olla vähintään 12,5 %.
Taiwanissa on tarvis myös alemman valkuaisen tavaraa, ja nyt ostettiin
nuudeleiden tekoon SWW vehnää jonka valkuainen haarukassa 8,5 - 10 %.
Tässä oli erikoisuutena että nimenomaan haluttiin vähän valkuaista omaavaa
vehnää, eli 10 % oli suurin sallittu.
Tämän erikoislaadun hinta oli 272 - 280 doll. t. jossa mukana rahti.
Tätä laatua tuotetaan myös länsi-Australiassa, mutta sitä alkaa tulla
markkinoille myöhemmin syksyllä.
---
Kanadassa alkuaan hyvän lähdön saaneet viljat ovat menettäneet paikoin
suuren osan kasvupotentiaalista kuivuuden ja korkeiden lämpötilojen vuoksi.
Albertan maakunnassa on olut kuivinta, eli viimeiset merkittävät sateet
saatiin maakunnan eteläosassa kesäkuun alussa.
Rypsi on jo päätynyt huonoon satoon , eikä se siitä nouse millään opilla.
Tuottajat kertovat että suuri osa rypsin kukista on jättänyt palkojen
kehittymisen sikseen, eli noin 50 % kukista kuihtui, - pahimmillaan sato
voi jäädä 20 bushelin tuntumaan acrelta.
Yleisemmin povataan että pitemmän ajan keskimäärästä jäädään, ja siitä mahdollisesti 80 % saadaan.
Alkuaan Kanadassa arvioitiin 22 milj. tonnin rypsisatoa, ja eräs optimistinen povaus saneli että 18 milj. t. on mahdollista.
Albertan vehnän tilanne on kahtalainen, - pohjoisessa on satanut tarpeeksi,
mutta noin puolet vehnäalasta on saanut heinäkuussa alle 25 milliä.
Aivan etelässä vehnä on kurahtanut helteissä kuivaksi ja sitä on hieman
korjattukin.

Saskatchewanissa satoi hieman paremmin kuin Albertassa, mutta tilanne on nopeasti huonontunut.
Sateita ei kylläkään saatu tasaisesti, noin 25 % osuus on saanut 90 päivän
aikana vain haarukassa 25 - 75 milliä.
Viimeisimmän 30 vuorokauden aikana ei tällä alueella ole satanut lainkaan,
ja yleisimmin koko muun maakunnan sateet jäivät alle 25 millin.

Lämpötilat ovat olleet normaalin yläpuolella ja 40 asteen ylityskin
on pari päivää sitten saavutettu, yleisemmin on ollut 33 - 38 astetta.
Usan puolella Washingtonissa ja Montanassa lämmöt ovat olleet muutama
astetta korkeammat ja kuivuus samaa tasoa, mutta se on vallinnut kauemmin.
---
soija elo 10,44 syys 10,32
maissi syys 3,91 joulu 4,07
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,40-----5,61----5,87
joulu 5,64----5,78----6,08
maalis 5,85---5,92----6,26
touko 5,97----6,01----6,37
Pariisi vehnä
syys 215,75 joulu 223,25 maalis 228,25 touko 230,50
rapsi
marras 453,75 helmi 456 touko 456 elo 439,75
maissi
marras 203 maalis 208,50 kesä 212,50 elo 216

Stategie Grain ennustaa nyt Ranskan vehnäsadon 25,6 milj. tonniin, mikä
on noin 4 milj. t. pienempi maatalousministeriön muutaman viikon takaista
arviota.
Se on silti vielä 2 milj. t. suurempi kuin mitä katovuodella 2016, - mitä
eräs kommentoija ihmettelee koska korjuutulokset ovat olleet nyt tuolloisia
huonompia.
Satomäärä saattaa hyvinkin päätyä nyt ennustettua pienemmäksi, mutta tällä
olisi vähän vaikutusta mihinkään.
Tämä koska myllyvehnän osuus tulee olemaan erittäin alhainen, ja voi olla
jopa alempi Ranskan omaa tarvetta.

Sama tilanne taikka osin pahempi vallitsee ainakin alankomaissa ja Saksan länsiosissa.
Puola ja osa Baltian maista on jo saman kehityksen piirissä.
---
Linkistä löytyy kuvia Saksan vehnästä heinä 28 ja elo 4. tasolta.
Kuvateksti valittaa että toistuvat sateet viivästyttävät korjuuta johtaen
pettymykseen laadun ja määrän suhteen.
Elokuun puolella otettu kuva näyttää lähes kokonaan lakoutuneen vehnäpellon.
Huonon satotason syyksi mainitaan myös huhtikuun yöpakkaset ja yleensäkin
liiat sateet yli satohistorian.
Linkin kuvat ovat Moselin ja Reinin alueilta, mutta sama tilanne vallitsee
yli Saksan.
Ajankohdan sademäärät olivat kuvien hujakalla 50 - 80 milliä viikossa.

Heinä 31. päivätty teksti kertoo että rankat sateet uhkaavat samalla
kun tuottajat yrittävät pelastaa mitä ehtivät.
Monet tuottajat valittavat historiallisen huonosta satotasosta ja laadusta.
https://twitter.com/SLothar96359

soija elo 10,28 syys 10,14
maissi syys 3,87 joulu 4,04
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,44----5,63----5,92
joulu 5,67---5,79----6,12
maalis 5,88--5,93----6,30
touko 6,00---6,02----6,41
Pariisi vehnä
syys 218,25 joulu 224,75 maalis 229,50 touko 232
rapsi
marras 449,75 helmi 452,25 touko 452,25 elo 433,50
maissi
marras 203,25 maalis 298,50 kesä 212,50 elo 215,75

Ranskan vehnäsadosta julkaistiin tänään uusi arvio, jonka mukaan sato
jäisi 25,17 milj. tonniin.
Arvion takana on entinen Agritel, nykyinen Argus media, joka on aiempina
katovuosina onnistunut hyvin määrittämään satomäärän.
Eräänäkin vuotena ranskan hallinnon virasto päätyi pitkän jahkailun jälkeen
täsmälleen samaan minkä Agritel avioi päälle kuukausi aiemmin.

Vuodentakaiseen satoon verratel tuli miinusta 9,9 milj. tonnia, ja viiden
vuoden keskimäärään tuli 27,2 % miinus.
Vuoden 2016 katolukemat olivat 27,6 milj. t. jonka alle nyt on päädytty.

Arvion mukainen sato olisi huonoin sitten vuoden 1983, mutta kun ottaa lukuun
Ranskaan 40 vuoden aikana lappaneen 12 miljoonan lisäväen, niin nuppia kohti laskien joudutaan vieläkin kauemmaksi menneisyyteen.
Ehkä peräti nälkäisiin sotavuosiin.
Nykyisen noin 68 miljoonan asukkaan tarpeisiin sadosta riittäisi 370 kiloa
nuppia kohti, - eli kilo päivää kohti.
Tässä pitää huomata että Ranskassa kuten muuallakin EU:ssa vehnää tarvitaan
rehukäytössä hieman alle puolet koko vehnäsadosta, -ja rehuvehnää ja muuta
rehua tuodaan runsaasti lisää.
Vehnää on jo ehditty viedäkin, ja hallinnon arvio oli kuukausi sitten että EU:n
ulkopuolelle viedään 7,5 milj. t. ranskalaista vehnää.
Jos viedään, niin viedään leipä suusta ranskalaisilta.

Tämä siis pelkästään tonneissa laskien, - laatu on romahtanut, jonka vuoksi
vehnän tuontiakin tarvitaan.
Laadusta tulee joskus myöhemmin maatalousministeriön arvio.
---
Egypti asetti ostotarjouksen peräti 3,8 milj. tonnista vehnää.
Taktiikka on nyt sama mitä Saudi-Arabia on käyttänyt, eli ostetaan
paljon kerralla mutta laivaukset pitkän ajan kuluessa.
Nyt tehtävänä olevan kaupan viimeiset laivaukset tulee hoitaa huhtikuussa.

Arvelen että ostotarjous on laadittu Venäjän vehnän saannin varmistamiseksi.
Missään muualla on tuskin halua taikka edes kykyä ennakoida tulevan
kevättalven hintoja, - jos nyt joku kuitenkin vaikka muodon vuoksi tarjoaa,
niin sitten reippaasti ajankohdan hintojen päälle.

Venäjän vehnän vienniksi heinäkuussa kerrotaan 3,2 milj, tonnia , mikä on
lähes 30 % alle viime vuoden tason.
Syyksi tarjotaan tuottajien tarjonnan vähyyttä heikoista hinnoista johtuen.
---
Ranskan ja EU:n länsilaidan laatuvajetta on ihmetelty Marokon ostotarpeen
kannalta.
Marokko ei hyväksy 74 - 75 kilon hehtopainon vehnää, ja EU:n puolella
tällaista saattaisi vielä löytyä Romaniasta tai Bulgariasta.
Muut vaihtoehdot ovat Ukraina taikka Venäjä, - ellei sitten osteta Kanadan
tai Usan vehnää.
Viimein markkinapuheisiinkin nostettu tilanne johtaa väistämättä myllylaadun
hintojen nousuun ja loppukauden ajaksi vähintäänkin vehnän heikkoon
saatavuuteen.
---
soija elo 10,20 syys 10,06
maissi syys 3,84 joulu 4,01
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,39-----5,56-----5,85
joulu 5,63----5,73-----6,06
maalis 5,83---5,88-----6,24
touko 5,95----5,97-----6,35

Pariisi vehnä
syys 215,25 joulu 224,50 maalis 230 touko 233,25
rapsi
marras 460 helmi 462 touko 462,50 elo 444,75
maissi
marras 203,75 maalis 209 kesä 213 elo 216,25

Täällä läntisessä Kymenlaaksossa viljoista ei kuivuuden takia tullut mitään. Ovat itäneet miten sattuu, ja harvanlaisesti. Eipä silti, pienehköilllä tiloilla ei viljalla juuri tienaa. Moni on lopettanut koko homman.

Viikolla 26.7.-1.8. myytiin Usasta 274 000 t. vehnää ja laivattiin 496 600 t.
Kauden myynti kasvoi 8,58 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,17 milj. t.
---
Maissia myytiin 485 400 t. ja laivattiin 1,303 milj. t. , - lisäksi myytiin seuraavan kauden laivauksiin 249 100 t.
Kauden myynti kasvoi 55,69 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,98 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 5,83 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 325 400 t. ja laivattiin 352 000 t. , -Seuraavan kauden
laivauksiin myytiin 985 200 t.
Kauden myynti kasvoi 45,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,08 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 4,52 milj. tonniin.
---
Viikon taivaamerkkinä voi pitää merkillistä puljausta kevätvehnän myynnissä.
Thaimaan ostama 21 000 tonnin kauppa peruuntui, mutta se korvattiin 22 000
tonnin erällä vuoden kuluttua laivattavaksi.
Samoin kävi Filippiinin 90 000 tonnin ostolla, mikä korvattiin samankokoisena
kauppana seuraavan kauden laivauksiin.
Tällainen järjetön puljaus peittää kätevästi sen mitä oikeasti on tapahtunut.
Myytyä kevätvehnää ei voitu toimittaa sovittuna aikana, taikka se ostettiin
takaisin Usan kulutukseen.
Arvelen että Usa ei saanut mitään, eikä alkuperäiset ostajatkaan, vaan
näille maksettiin mahtikokoiset hyvitykset.
Saa nyt nähdä miten jatkossa asia menee tilastoihin, - tuskimpa kauppaa
pidetään vuosi kellumassa vaan se upotetaan unhon yöhön perumalla.
---
Eräs ranskalainen kommentoija sanelee että vehnäsato jää alle 25 milj- tonnin.
Viime viikon sateet viimeistelivät vielä myllyvehnän luokassa olleet
rehuksi, ja että päälle 70 kilon hehtopainon ylittävää vehnää ei enää saavu varastoihin.
--
soija elo 10,09 syys 9,93
maissi syys 3,78 joulu 3,96
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,36----5,50----5,85
joulu 5,60---5,67----6,05
maalis 5,79--5,81----6,22
touko 5,92---5,90----6,33
Pariisi vehnä
syys 217 joulu 226 50 maalis 232 touko 235,75
rapsi
marras 469 helmi 469,75 touko 368,50 elo 450
maissi
marras 204,25 maalis 209,75 kesä 214 elo 216,75

Ranskassa on käytetty yleisesti katastrofi sanaa kun käsitellään alkaneen
kauden vehnä ja ohrasatoja.
Ranskan vehnäntuottajien järjestön järjestämän kartoituksen tulos
oli että vähintään 15 % pudotus on tulossa viime kauteen nähden, mutta kun laatuvajaus otetaan lukuun niin käyttökelpoinen sato jää 28 % vuodentakaisesta.
Järjestön povaus satomäärästä osuu lähelle mmuita ennusteita, - 26 milj. tonnia
voidaan saada.

Nyt on jo tarpeeksi näytteitä käyty läpi että voidaan yleisestä laadustakin jotain kertoa.
Edellisen katovuoden opetus oli että ennusteet pettivät pahasti, eli
lopullinen satomäärä oli ennusteita pienempi.
Nyt otetaan paremmin lukuun hehtopaino ja muita laatuseikkoja.
Myllyvehnälle on asetettu 76 kilon paino hehtolitraa kohti.

Souflet Ariculture pulju kertoo että testeissä 74-75 kilon hehtopaino
on yleistä.
Tämä vähentää myllyvehnä saatavuutta myös viljapörsin futuureja vastaan
toimitetun vehnän osalta, - se kun vaatii vähintään 76 kilon hehtopainon.

Valkuaisen puute voi olla vieläkin suurempi este, tähän mennessä keskimäärä
on ollut testeissä 11 - 11,5 % , eli käytänössä minimissä joka on 11 %
Keskimääräisen tuloksen merkitystä punnitessa kannattaa huomata että
jos keskimäärä on 11 % , niin puolet sadosta ylittää tuon, ja puolet
alittavat, eli jäävät määritelmän mukaan rehuksi.
Kun sadoksi povataan noin 26 milj. tonnia, niin vain 13 milj. t. olisi
kelvollista jauhettavaksi ja edelleen ihmisravinnoksi jalostettavaksi.

Alla olevan linkin artikkeli ei tätä käsitä, vaan arvioi 16,9 milj. tonnin
osuuden kelpaavan jauhettavaksi.
Lisäksi koko joukko vehnästä makaa vielä pelloilla monessa asennossa, eikä
millaan opilla tuota prosentinkaan osuudella myllyvehnää.
Metsäveljen opeilla myllyvehnän osuus pyörii 10 milj. tonnin hujakalla, joka
saattaisi täyttää niukasti Ranskan oman tarpeen, mutta kun vapaan
markkinatalouden värssykirjoissa viennin esteet ovat synneistä suurimpia,
niin jotain vielä viedään, - sen lisäksi mitä on jo vietykin ulos EU:sta
ja EU:n sisämarkkinoille jossa Ranskan vehnä on ollut merkittävässä
asemassa maiden ruokahuollon apuna.

Tältä pohjalta arvioiden Ranska joutuu tuomaan vehnää merkittäviä määriä.
Viikon verran on huhuiltu että Pariisin pörssin varastoihin ollaan tuomassa Baltian maista vehnää fuutuurien katteeksi.
Tällä on ollut vaikutusta pörssikurssien laskuun vastoin paljon vahvempia
syitä, joiden takia oikea taso olisi alkajaisiksi 300 euron tuntumassa
ja lisää kunhan Venäjän kevätvehnän ongelmia ei voida enää kiistää.

Tässä oli vasta Ranskan osuus katastrofista, - Saksa on yhdessä Alankomaiden
kanssa vaikutukseltaan lähes yhtä suuri, ja sitten tulee vielä Puola ja Baltian maat sekä Englanti.
Muitakin löytyy koko joukko.
https://www.graincentral.com/markets/wet-french-harvest-causes-quality-issues/

Tämä jää viimeiseksi postaukseksi tässä letkassa, - maanantaina
jukaistaan uudet USDAn raportit ja uusi katsausletka alkaa.

soija elo 10,28 syys 9,87
maissi syys 3,77 joulu 3,95
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,42-----5,54----5,89
joulu 5,65----5,70----6,48
maalis 5,83---5,83----6,25
touko 5,95----5,90----6,35
Pariisi vehnä
syys 217 joulu 226,50 maalis 232,25 touko 235,25
rapsi
marras 464,50 helmi 464,75 touko 464 elo 444
maissi
marras 203,75 maalis 209,25 kesä 213,50 elo 216