viljan hinnat nousussa

Venäjän uuden vehnäsadon vienti on alkanut 45 % alemmalla tasolla kuin
vuosi sitten.
Edellisestä sadosta ei jäänyt juuri mitään vientikelpoista, ja uusikin
sato on laadultaan huonompi.
Valkuaista puuttuu ja 12.5 % vehnää ei saada kysyntää vastaavasti.
Syysvehnän sadonkorjuu on voinut edetä kuivissa oloissa, joten pakkasen
viotusta voi epäillä laadun syyksi.
Tämä koska kuivissa oloissa valkuaisprosennti yleensä nousee.
Tähänastisen perusteella vienti voi edetä 11 - 10,5 % myllyvehnän varassa.

Kuivuus vaivaa pahasti Volgan alueen kevätvehnää, eikä ennusteissakaan ole
parempaa luvassa.
Eräällä kulmalla kulmalla kuitenkin satoi päivän aikana lähes sata milliä,
ja voi epäillä että rakeitakin oli seassa.
---
Ranskan vehnän kuntoluokat putosivat jälleen pykälän alaspäin, ja nyt kaksi
parasta luokkaa ova 57 % tasolla, - vastaan 80 % vuosi sitten.
Ohran satotasosta valitetaan että se on huonoin koskaan tilastoidusta.
Vehnän satotaso on heitellyt siksi paljon että siitä ei uskalleta povata
mitään.
Ranskan vehnän vientiä EU:n ulkopuolelle povataan vain 7,5 milj. tonniin,
mutta jos laatu romahtaa sateissa, niin myllyvehnää vaativa vienti jää
vähäiseksi.
---
Usan ja Euroopan futuuripelissä on siirrytty alkaneen kauden sadolla
pelailemaan.
Peli ei tässä vaiheessa perustu kunnolla edes toiveisiin, saati sitten koviin tosiasioihin , - niimpä vehnää lyödään kuin vierasta sikaa.
EU:n vehnäsatoa kuitenkin povataan huonoimmaksi 6 vuoteen ja maissi on
menossa samaan kadotukseen, varsinkin itä-Europassa ja Ukrainassa jossa
lämpötilat ovat haittatasolla ja sama jatkuu ennusteiden mukaan ainakin
viikon.
---
soija elo 10,76 syys 10,32
maissi syys 3,89 joulu4,03
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,31-----5,55----5,80
joulu 5,55----5,71----6,01
maalis 5,76---5,86----6,19
touko 5,89----5,94----6,30
Pariisi vehnä
syys 213,50 joulu 222,25 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 465,75 marras 471 helmi 475,75 touko 474,50
maissi
elo 212,25 marras 205,75 maalis 210 kesä 212,25

Edellisessä katsausletkassa tuli puheeksi Hycamite yhtiön menetelmä
jolla maakaasun metaanista saadaan vetyä ja kiinteää hiiltä, ja että
asialla on merkitystä Suomen maataloudellekin.
Merkitys osuu typpilannoitteiden omavaraisuuden puolelle, vaikka menetelmässä
käytettävä nesteytetty maakaasu onkin tuontitavaraa.
Nythän Yara yhtiön typpilannoitteet ovat vieläkin Venäjän varassa, mikä
ei ole edes lyhyellä tähtäimellä terveellistä suomirievulle eikä EU:llekaan.

Typpilannoiteiden valmistukseen käytetään nykyisinkin maakaasua, mutta
vety saadaan siitä erilleen kalliilla ja hankalalla menetelmällä, ja
menetelmän vaatimat laitoskootkin ovat Suomen tarpeisiin nähden liian suuria.
Vedyn valmistus ja sen puhdistus ammoniakkisynteesiin kevolliseksi on
tuotannon hankalin ja hinnakkain osa, - itse ammoniakkisynteesin laitteet
ovat varsin halpoja ja voivat vallan hyvin olla pieniäkin hyötysuhteen
siitä kärsimättä.

Tämä uusi Oulun yliopistossa keksitty menetelmä poistaa monet suomalaisen
lannoitetuotannon esteet kokonaan.
Vety saadaan menetelmästä tarpeeksi puhtaana ammoniakkisynteesiin, ja
Suomessa hapenvalmistuksen sivutuotteena syntyvä typpi on halpaa tavaraa
toiseksi synteesin vaatimaksi lähtöaineeksi.
Mainittakoon tässä vielä että menetelmän käyttämä maakaasu täytyy olla
puhdasta, mikä tuleekin luonnostaan kun käytetään nesteytettynä paikalle
tuotua maakaasua.
Yhtiö rakentaa parhaillaan Kokkolaan ensimmäistä tuotantolaitosta, ja
käyttää paikallisen nesteytetyn maakaasuterminaalin metaania.

Vielä ei olla suunniteltu typpilannoiteiden valmistusta, mutta se on mielestäni väistämätön kehityskulku nykyisessä maailmassa.
Ammoniakin tuotanto kun tarvitaan ensin että saadaan typpihappoa.
Typpihappoa taas tarvitaan että voidaan valmistaa ruutia ja räjähdysaineita ...
---
Australian viljojen viennistä on julkaistu myös toukokuun rypsin ja
ohran vientimäärät, joten aussien varastojen seurantaa voi jatkaa.

Australiasta vietiin toukokuussa rypsiä 676 739 tonnia josta Belgiaan
122 478 t. , Ranskaan 55 000 t. ja Saksaan 66 066 tonnia, eli yhteensä
EU:n rypsipulaa lievitettiin 243 544 tonnilla, - mikä vastaa 35,9 %
osuutta toukokuun laivauksista.
Kauden alusta alkaen on Australiasta laivattu 4,516 milj. tonnia rypsiä.

Ohraa vietiin toukokuussa 329 759 tonnia, josta mallasohraa 112 576 t.
ja rehua 217 183 t.
Laivaukset vähenivät huhtikuun tasosta ja rehuvehnän osalta 100 000 t.
ja mallasohran osalta peräti 265 726 tonnia, eli yhteensä tuli miinusta
365 726 tonnia.
Kauden alusta lähtien on Australiasta laivattu 6,189 milj. t. ohraa.

Australian vientiä hoitavat yhtiöt saivat ostetuksi noin 26 milj. t.
viljoja, joten paljonko on niissä jäljellä tähänastisen viennin jälkeen ?
Edellisessä katsausletkassa saatiin vehnän laivausmääräksi 14,79 milj. t.
johon ohra ja rypsi lisäten saadaan vienniksi 25,495 milj. tonnia.
Niimpä viejien varastot ovat käytännössä lopussa.
Kesäkuun vientiä on ausseissa povattu alle 1 miljoonan tonnin, mutta
mistähän tuo vietäisiin ja minkä laatuisena ?
---
soija elo 10,91 syys 10,38
maissi syys 3,96 joulu 4,09
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,30----5,49----5,75
joulu 5,54----5,65---5,97
maalis 5,74---5,80---6,15
touko 5,87----5,88---6,27
Pariisi vehnä
syys 214,25 joulu 222,50 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 467,25 marras 472,75 helmi 476,50 touko 475,75
maissi
elo 214 marras 207,75 maalis 212,25 kesä 214,25

Hycamite yhtiön käyttämää prosessia kehuin eräänlaiseksi sammoksi, joka
" yhden jauhoi syötäviä, toisen jauhoi myötäviä ja kolmannen kotipitoja"
Mitäpä kalevalan sampo itse söi jäi samporunossa selittämättä.
Hycamite sampo syö maakaasua vaikkapa 4 kiloa, jauhaa siitä 1 kiloa vetyä
ja kolme kiloa mustaa hiiltä.
Vetyä tarvitaan nykyisinkin paljon eri tarkoituksiin, ja tulevaisuudessa
tarpeilla "ei mitään rajaa".
Prosessissa syntyvä hiili ei ole laadultaan mitään grillihiiltä, vaan
arvokkaampaa tuotetta kuten hiilikuitua, hiilen nanoputkia ja grafiittia.
Näitä tarvitaan vaikkapa tuuliturbiinin lapojen valmistukseen, sähköautojen
akkumateriaaliksi ja suureen joukkoon muita tarpeita.
Tähän mennessä esimerkiksi litium-ioni akkujen anodilevyihin tarvittava
grafiitti on saatu joko luonnon grafiittiesiintymistä, taikka on paistettu
öljyjalostuksen jpikimäisestä jätteestä, myös puunjalostuksesta saatava
ligniini on ollut eräänä grafiitin raaka-aineena.
Kaikki nämä ovat joko hankalia taikka paljon energiaa vaativaa tuottaa.
Hycamite prosessin koelaitteesta saatu hiili on ollut parasta A-luokkaa
akkumateriaalina.

Hycamite prosessin varsinainen juju on uusi ja patentoitu katalyytti,
joka alentaa huomattavasti muiden hiiltä tuottavien metaanin hajottamis
menetelmien vaatimaa noin 1500 asteen lämpötilaa.
Matala lämpötila tuottaa lisäksi enemmän arvokkaita hiilen muotoja kuten
nanoputkia.
Eli vetyä voi pitää "syötävänä" jos siitä tuotetaan lannoitteita, "myötävä"
sopii nimeksi hiilelle, mutta mikäs olisi tuo "kotipito" ?
Sehän voisi olla prosessin kylkiäsenä saatava kaukolämpö, - varsinkin jos
ammoniakin tuotanto otetaan lukuun, sen synteesi kun tuottaa 400-500
asteen hukkalämpöä jolla loimisi moni muukin menetelmä.

Metsäveli selittää vielä myöhemmin ammoniakkisynteesin merkilliset piirteet, ja miten sitä voi hycamite menetelmän avulla ja muutoinkin merkillisesti hyödyntää.
---
Linkin Weekly Weather and Crop bulletin julkaisusta löytyy sivulta 12.
satellittikuva erään Missouri joen sivuhaaran tulvista.
Kuva on kesä 24. otettu ja siinä näkyy että suuret Iowan osavallan
peltoalat ova peräti upoksissa.
Laajemmat alueet ovat muutoin lammikoilla taikka muutoin veden vaivaamia.
Myös Minnesotassa kevätvehnää ja maissia ovat liiat vedet vaivanneet.

Bulletin kertoo että WW vehnää tuottavassa länsirannikon Washingtonin
osavallassa on sysvehnästä korjattu 5 % osuus, - mikä on lähellä normaalia.
Asialla on merkitystä koska väliin suorastaan tappohelteet ovat olleet
jo pitkään vallitsevia ja samaa näyttävät ennusteetkin.
USDAn äskettäinen plussa Usan vehnäsatoon joudutaan vielä perumaan.
Myös Montanassa ovat hellesäät alkaneet viilaamaan satotoiveita alemmaksi.

Euroopan sääoloista anetaan kurja kuva kuivuuden ja lämpötilojen vuoksi,
- monella kantilla satotoiveet menevä reippasti alamäkeä, ja eniten
Balkanin maissilla joka on pölyttymisen alussa.
Ukrainan ja Venäjän kuivuus käsittää jo valtaosan näiden tuotantoalasta.
Jopa 40 asteen ylittävät lämmöt tähän päälle.
Mitkään ennustetut satomäärät eivät tältä pohjalta arvioiden pidä enää
paikkaansa.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/cj82k728n/w6635v09v/0v839r622/wwcb2924.pdf
---
Pariisin huumoripörssin huumorivitsi oli tänään syyskuun vehnäfutuurin
jättäminen eurolla alle elokuun maissifuturin hinnan.
Vehnä kuitenkin tulee olla myllylaatua, mutta maissi kelpaa vain elikoille.

soija elo 10,98 syys 10,39
maisi syys 3,99 joulu 4,12
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,41-----5,62----5,91
joulu 5,65----6,79----6,11
maalis 5,85---5,92----6,28
touko 5,96----5,99----6,39

Pariisi vehnä
syys 215 joulu 223,75 maalis 229 touko 232,50
rapsi
elo 476 marras 481,25 helmi 484,25 touko 482
maissi
elo 216 marras 211,75 maalis 215,25 kesä 218,50

viikolla 5.-11.7. myytiin Usasta 578 500 t. vehnää ja laivattiin 630 900 t.
Kauden myynti kasvoi 7,71 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,52 milj. t.
---
Maissia myytiin 437 800 t. ja laivattiin 1,103 milj. t.
Lisäksi myytiin syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin 485 700 t.
Kuluvan kauden myyntiä on 54,71 milj. tonnia, josta laivaamatta 8,54 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 4,12 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 228 100 t. ja laivattiin 200 800 t.
Lisäksi myytiin syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin 507 000 t.
Kuluvan kauden mttynti on tasossa 45,22 milj.t. josta laivaamatta 3,58 milj.t
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,07 milj. tonnia.
---
Viikon vehnäkauppa sujui satotoiveiden varassa, mutta HRW vehnän laivaukset eivät vielä ole vauhdissa mukana.
HRW vehnää myytiin 186 500 t. ja laivattiin 109 400 t. - laivauksista Brasilia
sai eniten, eli 30 600 tonnia.
Viikon taivaanmerkkinä voi pitää Kiinan ostoja, 72 300 t. ostettiin kevätvehnää
ja sitä laivattiin Kiinaan 67,300 t.
Italiaan ostettiin 61 000 t. kevätvehnää.
---
Saksassa arviodaan viljasatoa jälleen alemmaksi, - vehnää saataisiin 20,2
milj. t. mikä jäisi 6,2 % vuodentakaista pienemmäksi.
Ohraa arvellaan saatavan vuodentakainen määrä eli 10,9 milj. t.
Rapsille taas povataan vuodentakaiseen 10 % miinus, vain 3,8 milj. t.
saataisiin.
---
soija elo 10,99 syys 10,41
maissi syys 3,91 joulu4,05
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,34----5,61----6,00
joulu 5,59---5,77----6,20
maalis 5,80-- 5,91---6,26
touko 5,91---5,98---6,46
Pariisi vehnä
syys 215 joulu 223,25 maalis 228 touko 231,50
rapsi
elo 487,25 marras 494,25 helmi 497,50 touko 496,25
maissi
elo 217,50 marras 211,50 maalis 215,25 kesä 219,25

Heinä 14. päättyneellä viikolla 50. vietiin Kanadasta 306 000 t.
tavallista vehnää ja 36 500 t. durumia.
Edellisen viikon numerot olivat vastaavasti 324 300 ja 30 800 t.
Tavallisen vehnän vienti kasvoi 20,32 milj. tonniin ja durumin 3,34 milj.
tonniin.
Tuottajien toimitukset alkupään varastoihin olivat 441 400 ja 333 600 tonnia,
eli yhteensä 775 000 tonnia.

Näiden viikkojen ajan kulutus oli pompsahtanut lähes tuplaksi normaalista,
eli jonkinlaista kriisitietoisuutta on näkyvissä.
Viikko sitten kului 111 100 t. tavallista vehnää ja nyt 111 000 tonnia.
Durumia olisi myös kulutettu, mutta se on loppumaisillaan, vain 2 800 t.
ja 14 800 t. kului.

Edellisessä katsausletkassa käsiteltiin kesä 30. tilannetta, joten lisätään
silloin saatuihin lukuihin kahden viikon poistumat.

Tavallista vehnää oli kulunut laivauksiin 630 300 tonnia, ja Kanadan oma
tilastoinnin piirissä oleva kulutus nielaisi 222 100 tonnia.
Yhteensä tavallisen poistumaa oli kahden viikon aikana 852 400 tonnia.
Vastaavalla tavalla laskien durumin poistumaksi saadaan 84 900 tonnia.
Kaikkiaan häipyi vehnää 937 300 t. ja kauden poistuma kasvoi 28,75 milj. tonniin.

Selvitetään seuraavaksi paljonko olisi jäljellä, ja tämä laskelma perustuu
Kanadan tilastolaitoksen varastoraporttiin, ja sen jälkeen tapahtuneeseen
poistumaan.
Arvioin tuolloin että farmeilla oleva määrä olisi ollut 1,13 milj. t.
joten kahden viikon toimitukset kuluttivat ne 355 000 tonnin tasolle.
Tavallisen vehnän määräksi laskettiin 2,5 milj. t. joten tämän jälkeinen
poistuma vähentää varastot 1,563 milj. tonniin.

Nytpä kuitenkin viimeisin tilasto kertoo että tavallista vehnää on silti kaupallisen puolen varastoissa 1,99 milj. tonnia.
Tästä alkupään varastoissa kerrotaan olevan 776 700 t. ja satamissa 1,17
milj. tonnia.
Kaksi viikkoa on vielä tilastoimatta, joten ristiriita varastoraportin
kanssa ehtii vielä kasvaa.
No varastoraportti oli arvio, mutta kulutus ja vientimäärät punnitaan,
- ainakin hujakan tarkkuuteen.
---
soija elo 10,96 syys 10,36
maissi syys 3,91 joulu 4,05
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,44-----7,72-----6,09
joulu 5,70----5,89-----6,29
maalis 5,89---6,01-----6,45
touko 6,00----6,08-----6,55
Pariisi vehnä
syys 223,75 joulu 231 maalis 235 touko 237,50
rapsi
elo 486,50 marras 494,50 helmi 497,75 touko 496,75
maissi
elo 220 marras 217 maalis 221,50 kesä 224,75