Psyykelääkkeet ovat sama kuin kuolemanpilleri!!!

Jos suomessa yli yhdeksänsataa tuhatta käyttää lääkkeitä, ja heistä vain viisi päätyy tänne valittamaan, niin sanoisin että maailman kaikkien ihmisten kannattaisi syödä niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos suomessa yli yhdeksänsataa tuhatta käyttää lääkkeitä, ja heistä vain viisi päätyy tänne valittamaan, niin sanoisin että maailman kaikkien ihmisten kannattaisi syödä niitä.

Lue lisää

Psyykehuumattu ihminen on yleensä niin horrostilassa ettei voimavarat riitä edes valittamiseen valitettavasti.

"Klotsapiinin ja QT-aikaa pidentävien psyykenlääkkeiden aiheuttamat sydänkomplikaatiot voidaan välttää erikoisalojen tiiviillä yhteistyöllä ja kehittämällä lääketurvallisuutta edistäviä päätöksentukisovelluksia. Skitsofreniapotilaiden pitkäkestoinenkaan oikein toteutettu klotsapiini- ja muu psykoosilääkitys ei lisää sairaalahoitoa vaativaa sydän- ja verisuonitautisairastavuutta"

Anonyymi kirjoitti:

"Klotsapiinin ja QT-aikaa pidentävien psyykenlääkkeiden aiheuttamat sydänkomplikaatiot voidaan välttää erikoisalojen tiiviillä yhteistyöllä ja kehittämällä lääketurvallisuutta edistäviä päätöksentukisovelluksia. Skitsofreniapotilaiden pitkäkestoinenkaan oikein toteutettu klotsapiini- ja muu psykoosilääkitys ei lisää sairaalahoitoa vaativaa sydän- ja verisuonitautisairastavuutta"

Lue lisää

Heh, niinpä niin ja kalatkit osaavat lentää!!!

Päivän naurut alla:

"Skitsofreniapotilaiden pitkäkestoinenkaan oikein toteutettu klotsapiini- ja muu psykoosilääkitys ei lisää sairaalahoitoa vaativaa sydän- ja verisuonitautisairastavuutta"

Anonyymi kirjoitti:

Psyykehuumattu ihminen on yleensä niin horrostilassa ettei voimavarat riitä edes valittamiseen valitettavasti.

Kyllä aina pitäisi riittää voimia valittamiseen, vaikka asiat olisi ihan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä aina pitäisi riittää voimia valittamiseen, vaikka asiat olisi ihan hyvin.

Ei kai silloin ole aihetta valittamiseen, jos asiat ovat hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

"Klotsapiinin ja QT-aikaa pidentävien psyykenlääkkeiden aiheuttamat sydänkomplikaatiot voidaan välttää erikoisalojen tiiviillä yhteistyöllä ja kehittämällä lääketurvallisuutta edistäviä päätöksentukisovelluksia. Skitsofreniapotilaiden pitkäkestoinenkaan oikein toteutettu klotsapiini- ja muu psykoosilääkitys ei lisää sairaalahoitoa vaativaa sydän- ja verisuonitautisairastavuutta"

Lue lisää

Minulle kokeiltiin aikoinaan klotsapiinia, mutta se tyssähti juuri tuohon QT-ajan pitenemiseen, lääkitys otettiin pois.
Mutta, tilalle laitettiin toinen lääke, joka aiheutti aivan samaa, ja käytin sitä kymmenisen vuotta tietämättä tuosta haitasta sen lääkkeen kohdalla yhtään mitään.
Ei yksikään erikoisala mitään yhteistyötä tehnyt.
Psykiatrian puolella ei paljoa välitetä fyysisistä vaivoista. Eikä taideta kauheasti välittää, mitä ihmiselle saattaa seurata tuollaisista haitoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai silloin ole aihetta valittamiseen, jos asiat ovat hyvin.

Nänhän se pitäisi olla, mutta aina on ihmisiiä joilla se on se factory settinki, että valittaavat jopa siitä että asiat ovat hyvin, kun eivät enää ole hoidossa.

Anonyymi kirjoitti:

Psyykehuumattu ihminen on yleensä niin horrostilassa ettei voimavarat riitä edes valittamiseen valitettavasti.

Itse kun olin vuosia sitten todella vahvasti lääkittynä, ei siinä vaiheessa tullut mieleen valittaa. Jo ennen lääkityksiä elämäni oli sellaista, että päämääränä oli olla mahdollisimman sekaisin. Alkuun se kävi päihteiden kanssa, kunnes kuvioon tulivat myös psyykelääkkeet.
Tulikin oltua monet vuodet täysin tokkurassa.
Jälkeenpäinkään en viitsi valitella menneitä lääkityksiä, koska elämä on nykyään paljon parempaa ilman lääkityksiä. Enkä ole koskaan tuntenut tarvetta jäädä vellomaan menneisiin, tokihan asioita muistaa, mutta en koe, että niiden pitäisi antaa pilata tämän päivän.
Haittoja on toki jäänyt, mutta niidenkin kanssa pystyy elämään, kun miettii kokonaisuutta, mitä oli ennen ja mitä on nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Nänhän se pitäisi olla, mutta aina on ihmisiiä joilla se on se factory settinki, että valittaavat jopa siitä että asiat ovat hyvin, kun eivät enää ole hoidossa.

Juurikin näin. Asioidenhan pitäisi jo olla paremmin silloin, kun ei enää ole hoidossa.
Mitä niitä enää valittelemaan, vaan keskittyy nykyhetkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Nänhän se pitäisi olla, mutta aina on ihmisiiä joilla se on se factory settinki, että valittaavat jopa siitä että asiat ovat hyvin, kun eivät enää ole hoidossa.

Miksiköhän holokaustin uhreilla on edelleen muistopäiviä? Miksi kauheudet pitää unohtaa? Ollaanko täällä tukholman syndooma käännä viholliselle toinen poski mentaliteetilla?

Anonyymi kirjoitti:

Jos suomessa yli yhdeksänsataa tuhatta käyttää lääkkeitä, ja heistä vain viisi päätyy tänne valittamaan, niin sanoisin että maailman kaikkien ihmisten kannattaisi syödä niitä.

Lue lisää

Hmm. Voin sanoa että ei täällä ruiskuttaminen auta mitään. Fakta on vaan se että näillä pillereillä rikastuu lääkärit ja lääkeyhtiöt. Ne aiheuttavat myös keskenmenoja, erektiohäiriöitä, haluttomuutta, vaikuttavat motoriikkaa, kuivattavat suuta jne. Monet vuodet meni usvassa ja en itse tajunnut et johtuu lääkkeestä. Huimauksetkin loppuneet kun lopetin mokomat pillerit.

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän holokaustin uhreilla on edelleen muistopäiviä? Miksi kauheudet pitää unohtaa? Ollaanko täällä tukholman syndooma käännä viholliselle toinen poski mentaliteetilla?

Lue lisää

Toksinen positiivisuuskin on ongelma. Omista tunteista aiheeseen liittyen pitää voida puhua. Itse ainakin teen paljon asioita mitkä ei liity mitenkään tähän ja on ns elämää. Sehän ei sulje asioita pois. Tokihan elämä on rajoitetumpaa psykiatrian ainetuhon myötä mutta elämää kummemmin. Jos tämä asia ei teillä mielessä ole miksi kirjoitatte.

Tottakai olen kiitollinen joka hetkestä mitä saan elää ilman pahimpia haittoja. Se tuntuu kuin olisin selviytyjä ja se on hienoa. Kun psykiatrian tuhosta selvisi kaikki asiat mitä pystyi taas tekemään pitkän tauon jälkeen olivat mahtavia. Helkkarin outoa se oli.

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän holokaustin uhreilla on edelleen muistopäiviä? Miksi kauheudet pitää unohtaa? Ollaanko täällä tukholman syndooma käännä viholliselle toinen poski mentaliteetilla?

Lue lisää

Ei sen tarvitse olla mitään Tukholman syndroomaa, jos ei mietiskele menneitä kokemuksia.
Monet ihan tietoisesti haluavat päästää irti menneistä kokemuksistaan ja elää tätä päivää, tässä hetkessä.
Jos jää jumiin menneisiin, voi mennä tästä hetkestä hyviä asioita ohi, jäädä huomaamatta.
Eikä yleensä kokemuksiaan täysin unohda, muistissa ne on, mutta ei niitä ole pakko pohtia jatkuvasti aiheuttaen itselleen mielipahaa.
On jännää, kun joku vähänkin kehuu jotain vaikkapa hoitoa, tms. niin heti joku vetäisee tuon Tukholman syndrooman esille. Onko se niin kadehdittavaa, kun jotkut saavat/ovat saaneet hoidostaan hyötyä ?
Enemmän siinä taitaa jotain syndroomaa olla, jos ei mikään hoito auta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän holokaustin uhreilla on edelleen muistopäiviä? Miksi kauheudet pitää unohtaa? Ollaanko täällä tukholman syndooma käännä viholliselle toinen poski mentaliteetilla?

Lue lisää

Miksi sitten valittajilla ei ole muistopäivää.

Ei ole minulta pois jos rupeat sellaista järjestämään.

Vai pitäisikö sekin muiden heille järjestää?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sitten valittajilla ei ole muistopäivää.

Ei ole minulta pois jos rupeat sellaista järjestämään.

Vai pitäisikö sekin muiden heille järjestää?

No suhtaudu siihen valittamisena, itse suhtaudun siihen asian esillä pitämisenä. En tule lopettamaan sitä vaikka luonamme onkin jankku pätijä :)

Anonyymi kirjoitti:

No suhtaudu siihen valittamisena, itse suhtaudun siihen asian esillä pitämisenä. En tule lopettamaan sitä vaikka luonamme onkin jankku pätijä :)

Kyllä minä uskon että varmasti hyvääkin hoitoa on, olen kai itsekin jotain sellaista nähnyt olevan olemassa, valitettavasti siinä vaiheessa oli terveys jo aika paskana. Se vain on tuurista kiinni liikaa ja systeemin paradigma on sellainen että siinä on liikaa riskejä tulla satutetuksi. Täten en vallitsevaa hoitosysteemiä hehkuttelisi jollekin tuttavalle vaikka kuinka sieltä kannattaa hakea apua. Ainoa mitä suosittelisin jos jollain on kriisi on keroputaan malli tai hakeutuminen yksityiselle jonnekin psykiatrille jolla olisi edea vähän kriittisiä näkemyksiä nykyisestä systeemistä (lääke, diagnoosikeskeisyys) , ja painopiste vahvasti terapiassa ja jolta he saisivat kunnon informaation lääkkeiden käyttöön ja on jo alussa suunnitelma miten lääkkeitä aiotaan käyttää ja missä vaiheessa purkaa. Lisäksi hoidossa olisi jatkuvuus samalla ihmisellä.

Itsehän en moista saanut koskaan.

En hehkuttelisi jotain hyviä hoitoja kohdallani jos ensin on terveys mennyt paskaksi vallitsevalla hoitotavalla. Ehkä se lienee helpompi hyväksyä jos on itsekin ollut myötävaikuttamassa terveyden menossa. Itse taas olen tukenut terveyttäni ja luulin tekeväni niin psykiatriassakin. Mikä vitsi.

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän holokaustin uhreilla on edelleen muistopäiviä? Miksi kauheudet pitää unohtaa? Ollaanko täällä tukholman syndooma käännä viholliselle toinen poski mentaliteetilla?

Lue lisää

En lähtisi psykiatriaa vertaamaan holokaustiin.
Niissä ei taida olla mitään yhteistä.

Anonyymi kirjoitti:

No suhtaudu siihen valittamisena, itse suhtaudun siihen asian esillä pitämisenä. En tule lopettamaan sitä vaikka luonamme onkin jankku pätijä :)

Onko mitään järkeä pitää jatkuvasti esillä joitain negatiivisia kokemuksia ?
Jos haluaa elämäänsä jatkaa mukavammissa merkeissä, niin se olisi varmasti helpompaa, jos ei pyörittelisi negatiivisia kokemuksia mielessään.
Toki kaikkea voi muistella, mutta kuka käskee tekemään menneistä ongelmaa tähän hetkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä uskon että varmasti hyvääkin hoitoa on, olen kai itsekin jotain sellaista nähnyt olevan olemassa, valitettavasti siinä vaiheessa oli terveys jo aika paskana. Se vain on tuurista kiinni liikaa ja systeemin paradigma on sellainen että siinä on liikaa riskejä tulla satutetuksi. Täten en vallitsevaa hoitosysteemiä hehkuttelisi jollekin tuttavalle vaikka kuinka sieltä kannattaa hakea apua. Ainoa mitä suosittelisin jos jollain on kriisi on keroputaan malli tai hakeutuminen yksityiselle jonnekin psykiatrille jolla olisi edea vähän kriittisiä näkemyksiä nykyisestä systeemistä (lääke, diagnoosikeskeisyys) , ja painopiste vahvasti terapiassa ja jolta he saisivat kunnon informaation lääkkeiden käyttöön ja on jo alussa suunnitelma miten lääkkeitä aiotaan käyttää ja missä vaiheessa purkaa. Lisäksi hoidossa olisi jatkuvuus samalla ihmisellä.

Itsehän en moista saanut koskaan.

En hehkuttelisi jotain hyviä hoitoja kohdallani jos ensin on terveys mennyt paskaksi vallitsevalla hoitotavalla. Ehkä se lienee helpompi hyväksyä jos on itsekin ollut myötävaikuttamassa terveyden menossa. Itse taas olen tukenut terveyttäni ja luulin tekeväni niin psykiatriassakin. Mikä vitsi.

Lue lisää

Mikä vitsi se on, jos tukee itseään myös psykiatriassa ?
Pakkohan siinä on itse tehtävä töitä itsensä kanssa, jos haluaa itsensä kuntoon.
Jos terveys on ensin mennyt paskaksi, ja sitten löytyi jokin hyvä hoito, niin hoidostahan on ollut hyötyä, jos sillä on saatu tilanne paremmaksi.
Omalla kohdallani kävi niin, lopulta pääsin hyvään hoitoon ja se muutti koko elämäni.

Anonyymi kirjoitti:

Jos suomessa yli yhdeksänsataa tuhatta käyttää lääkkeitä, ja heistä vain viisi päätyy tänne valittamaan, niin sanoisin että maailman kaikkien ihmisten kannattaisi syödä niitä.

Lue lisää

Minun sisareni oli skitsofrenikko. Ei hän koskaan haukkunut lääkkeitä, kymmeniin vuosiin. Hän teki keikkaa karjakkona ja pärjäsi. Toki sai myös eläkettä. Sitten kun hän vanheni, ja lopetti karjakon työt, hän halusi olla ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui, poliisi -, ja putkakeikkoja. Naapurit raivoissaan. Sisareni nukkui milloin halusi, kolusi ja höpisi öisin. Hatara talo, kaikki kuului. Alakerran mies sanoi: "Minäammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi; "Minä tapan sen! "Sitten kun hän tuli minun tyköni, hän herätti minut 4 aikaan yöllä, koska halusi tupakalle. Kun sitten sanoin, että minun täytyy saada nukkua, hän sanoi : "Minä lähden, enkä tule koskaan takaisin."
Olen itse käyttänyt psyykenlääkkeitä onnistuneesti kymmeniä vuosia.Olen tehnyt töitä julkisella 40 vuotta yhteensä. Nyt vasta olen alkanut keventää lääkitystä. Koskaan minulla ei ole ollut syvä-vaikutteisia lääkkeitä, vaikka niitä on yhden- tai kaksi kertaa elämässäni esitetty. Siis ei pidä tuomita lääkkeitä. Sisareni pärjäsi yhteiskunnassa niiden kanssa hyvin, kunnes vanheni, eikä enää halunnut. Minä taas selvisin normaalissa työ-elämässä.

Anonyymi kirjoitti:

No suhtaudu siihen valittamisena, itse suhtaudun siihen asian esillä pitämisenä. En tule lopettamaan sitä vaikka luonamme onkin jankku pätijä :)

Faktat on itsessään päteviä, vaikka se saattaakin ärsyttää ihmisiä jotka heittää sekaan muunneltua totuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Faktat on itsessään päteviä, vaikka se saattaakin ärsyttää ihmisiä jotka heittää sekaan muunneltua totuutta.

Mikä kenellekin omalla kohdallaan se totuus sitten on ? Siitäkin ihmiset voivat olla eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä kenellekin omalla kohdallaan se totuus sitten on ? Siitäkin ihmiset voivat olla eri mieltä.

Minä hylkään totuuden, ja korvaan sen omallani.

Anonyymi kirjoitti:

Minun sisareni oli skitsofrenikko. Ei hän koskaan haukkunut lääkkeitä, kymmeniin vuosiin. Hän teki keikkaa karjakkona ja pärjäsi. Toki sai myös eläkettä. Sitten kun hän vanheni, ja lopetti karjakon työt, hän halusi olla ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui, poliisi -, ja putkakeikkoja. Naapurit raivoissaan. Sisareni nukkui milloin halusi, kolusi ja höpisi öisin. Hatara talo, kaikki kuului. Alakerran mies sanoi: "Minäammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi; "Minä tapan sen! "Sitten kun hän tuli minun tyköni, hän herätti minut 4 aikaan yöllä, koska halusi tupakalle. Kun sitten sanoin, että minun täytyy saada nukkua, hän sanoi : "Minä lähden, enkä tule koskaan takaisin."
Olen itse käyttänyt psyykenlääkkeitä onnistuneesti kymmeniä vuosia.Olen tehnyt töitä julkisella 40 vuotta yhteensä. Nyt vasta olen alkanut keventää lääkitystä. Koskaan minulla ei ole ollut syvä-vaikutteisia lääkkeitä, vaikka niitä on yhden- tai kaksi kertaa elämässäni esitetty. Siis ei pidä tuomita lääkkeitä. Sisareni pärjäsi yhteiskunnassa niiden kanssa hyvin, kunnes vanheni, eikä enää halunnut. Minä taas selvisin normaalissa työ-elämässä.

Lue lisää

Mitenköhän siskosi ajoi aineensa alas. Joskus se voi siitäkin olla kiinni. Ei toki aina.

Pitkän ajan pillerikäytön alasajo kannattaa tehdä varoen että nuppi ei ala horjua ja unet mennä yms. Siitä voi seurata aika sekava olo.

Mutta hienoa kuulla että lääkkeet on toimineet eivätkä ole tuottaneet haittaa.

Mene kouluun oppimaan kirjoitustaitoa. Tuollainen teksti kertoo sinusta sen verran, ettei noin typerää väitettä kukaan voi ottaa todesta.

Anonyymi kirjoitti:

Mene kouluun oppimaan kirjoitustaitoa. Tuollainen teksti kertoo sinusta sen verran, ettei noin typerää väitettä kukaan voi ottaa todesta.

Palstoilla ei voi kirjoittaa hyvää äidinkieltä koska automaattiset botit tunnistaa kielletyt sanat ja poistaa heti tekstin.

Myös valvominen voi tehdä haittaa elimistölle yhtä lailla

Kirjoita opus jaettavaksi kotitalouksiin jossa kerrot kuinka unettomuuteen saamasi lääkkeet edistävät sisäelimiesi terveyttä ja hyvinvointia niissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita opus jaettavaksi kotitalouksiin jossa kerrot kuinka unettomuuteen saamasi lääkkeet edistävät sisäelimiesi terveyttä ja hyvinvointia niissä.

Univaje voi aiheuttaa kilpirauhassairauksia ,nostaa syketasoa ja verenpainetta. ja mä en näitä halua. Valvominen aiheuttaa muitakin oireita joita hyvä uni taas ehkäisee. Eli jos haluat esim kilpirauhassairauden niin toki saat valvoa

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita opus jaettavaksi kotitalouksiin jossa kerrot kuinka unettomuuteen saamasi lääkkeet edistävät sisäelimiesi terveyttä ja hyvinvointia niissä.

Eiköhän niistä ole ihan riittävästi niitä opuksia kirjoitettu, mutta jos ei halua lukea, niin ei se yksi opus enää siinä mitään auta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita opus jaettavaksi kotitalouksiin jossa kerrot kuinka unettomuuteen saamasi lääkkeet edistävät sisäelimiesi terveyttä ja hyvinvointia niissä.

Eivät ne edistä mitään terveyttä ja hyvinvointia, mutta eivät välttämättä ole niin haitaksikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ne edistä mitään terveyttä ja hyvinvointia, mutta eivät välttämättä ole niin haitaksikaan.

eikö ne silloin edistä jos sä saat nukuttua hyvin ja olet pirteä herättyäsi aamulla. Harvoin ihminen on pirteä jos valvoo päivästä toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

eikö ne silloin edistä jos sä saat nukuttua hyvin ja olet pirteä herättyäsi aamulla. Harvoin ihminen on pirteä jos valvoo päivästä toiseen.

Minä sanoisin että lääkkeet näennäisesti auttaa mutta siitä suurin osa voi olla vain hetkellistä tilanteen monimutkaistuessakin. Tai oikeastaan vain lakaistaan maton alle juttuja. Ja jää monia selviytymiskeinoja herkästi oppimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Minä sanoisin että lääkkeet näennäisesti auttaa mutta siitä suurin osa voi olla vain hetkellistä tilanteen monimutkaistuessakin. Tai oikeastaan vain lakaistaan maton alle juttuja. Ja jää monia selviytymiskeinoja herkästi oppimatta.

Lue lisää

Mulla alkoi unilääkkeiden käyttö sen jälkeen kun 24 vuotta sitten työkkäri postitti työhönosoituksia. Mulla oli todettu samana vuonna masennus ja paniikkihäiriö kun jouduin ottaa työpaikan vastaan. Ei ollut mitään työhaastattelua vaan sut työnnettiin suoraan töihin. Ei kyselty terveydentilaa tai muutakaan. Mulla oli masennuslääkkeet ja mä uskoin niiden parantavan mut niin paljon että pystyisin tekee töitä. Mä ehdin näytellä tervettä pari kuukautta kunnes mulla oireet paheni ja sain potkut. Vuonna 2005 ehdin olee kolme tuntia kunnes itse irtisanouduin ja tällöinkin työpaikka oli pakko ottaa vastaan. Tosin tällä kerralla kerroin terveydentilastani mutta sitä ei huomioitu mitenkään.Laitettiin töihin. Ei kysytty pärjäänkö ja pystynkö suoriutua työtehtävistä.Tosiaan kolme tuntia taistelin psyykkeeni kanssa silloin. Sinä 2005 vuonna mulla ei ollut mitään päivälääkitystä. Sitten kun alkoi kuntoutus niin mulle kirjoitettiin resepti rauhottaviin eli sain ottaa aina kun alkoi ahdistaa ja nimenomaa kuntoutuksessa. No välillä niitä otin mutta ei mitään vaikutusta. Olo vaan meni pahemmaksi. Lopetin sitten ne rauhottavatkin. Joillakin lääkkeet voi helpottaa oloa mutta mulla ei ollut mitään vaikutusta. Ainoastaan nämä skitsofrenia ja psykoosilääkkeet on auttanut mua nukkuu. Vaikka se stressi ja ahdistus mikä mulla oli vuosikaudet on pois,niin mä en pysty saamaan unta. Mä en enää edes muista aikaa jolloin sain unta ilman lääkkeitä. Vaikka ei pitäis olla stressiä niin käyn ylikieroksilla ja pää on täynnä ajatuksia kun pitäis rauhottua nukkumaan. Tiedän että syön lopunikäni noita unilääkkeitä. Koska en ole varakas niin mulla ei ole varaa mennä unitutkimuksiin. Vaikka ei kait siitä mitään hyötyä olis kun siellä pitäis nukkua mutta mä olisin vaan koko yön hereillä niin menis se unitutkimus ihan hukkaan. Onneks terveydenhuolto on niin mukava että mä saan käydä verikokeissa säännöllisesti juurikin lääkkeiden takia.

Anonyymi kirjoitti:

Minä sanoisin että lääkkeet näennäisesti auttaa mutta siitä suurin osa voi olla vain hetkellistä tilanteen monimutkaistuessakin. Tai oikeastaan vain lakaistaan maton alle juttuja. Ja jää monia selviytymiskeinoja herkästi oppimatta.

Lue lisää

Eikö akuutin tilanteen katkaiseminen vaikka hetkellisesti ole tärkeä?

Eikö se mahdollistavsilloin tilanteen korjaamista ja suunnan muuttamista?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö akuutin tilanteen katkaiseminen vaikka hetkellisesti ole tärkeä?

Eikö se mahdollistavsilloin tilanteen korjaamista ja suunnan muuttamista?

Itselläni on toisinaan alakuloa reaktiona elämässä sattuneisiin asioihin, joku voisi nähdä sen masennuksena, itse näen sen aikalailla reaktiona siihen mitä on sattunut (paskaa riittää mikä vetäisi yhden jos toisenkin mielialan alas) ja suosin nykyään odottelua,en sitä että alan vetämään jotain toksista paskaa. Käsitykseni ovat muuttuneet täysin sen suhteen mitä ihminen voi itsensä eteen tehdä kajoamatta jollain labrakemikaalilla aivojensa toimintaan. On absurdia että tuo nähdään kuin jonain automaationa noin voimakkailla kehon säätelyjärjestelmät ohittavilla aineilla alkaa veivaamaan aivoja. Montako vuotta nuo olikaan olleet ihmisen evoluution historiassa? Miten ihmiset on ennen selvinneet? Vetäneet aina itsensä kiikkuun?

Ihmisten resilienssi on suurempi kuin he luulevat.

Olen ollut tilassa mikä laskettiin vakavaksi masennukseksi ja siitä lääkkeet alasajamalla noussut. Psykiatrian teorioiden mukaan eihän tuon pitäisi olla mahdollista. Sinä aikana opin monia selviytymiskeinoja ja vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa olotilaani kuin psykiatrian hoidoilla ikänään.

Valitettavasti se vaati vuosia toipumista koska crashasin jatkuvasti vieroituksesta puhjenneiden vuoksi mitkä teki elämästä helvettiä. En tiedä kuinka moni oikeasti haluaisi ns masentuneena tehdä asioita mutta olo on niin karsea kun on fyysisesti aktiivinen että crashaa jatkuvasti.

Ennen vieroitustani psykiatria oli heitellyt minulle, ironista kyllä, lääkkeiden aikana mitä he tunkivat runsaasti vieroituksessani psykoottisen masennusdiagnoosin sun muuta joka vielä ironisempaa kyllä ei ole diagnooseissani omatoimisen lääkealasajoni jälkeen ollut. Ihmeellistä on elämä. Eikö niiden pitänyt estää psykoosia mutta minä menin lääkekokeilujen aikana yhä sekavammaksi. Näin siinäkin että mikään lääke ei ollut välttämätön käsitellessä tuollaisiakaan kokemuksia ja oli ihan käsittämätöntä miten pää selkeni kun pääsi psykiatrian rohdoista eroon ja kapasiteetti prosessoida asioita kasvoi. Se oli hyvin silmiä avaavaa ja sai minut kyseenalaistamaan nykyisen mallin hoitotapoja.

Jos joku kokee lääkkeistä hyötyä, ei siinä mitään, mutta niitä pitäisi määrätä hyvin paljon kriittisemmin jo purkusuunnitelma mielessä aluksi ennen määräystä. Ei vain hamaan tappiin vaihtuvien lääkäreiden toimesta aivan vaillinaisella informaatiolla

Paljon on keinoja hallita oloaan lääkkeettäkin, kaikki ei vain niitä osaa. Ja ymmärrän että hermoston ylivireys voi olla hankala asia. Uskoisin itselläni että lääkevieroitukset puhkaisi minulle sitä

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on toisinaan alakuloa reaktiona elämässä sattuneisiin asioihin, joku voisi nähdä sen masennuksena, itse näen sen aikalailla reaktiona siihen mitä on sattunut (paskaa riittää mikä vetäisi yhden jos toisenkin mielialan alas) ja suosin nykyään odottelua,en sitä että alan vetämään jotain toksista paskaa. Käsitykseni ovat muuttuneet täysin sen suhteen mitä ihminen voi itsensä eteen tehdä kajoamatta jollain labrakemikaalilla aivojensa toimintaan. On absurdia että tuo nähdään kuin jonain automaationa noin voimakkailla kehon säätelyjärjestelmät ohittavilla aineilla alkaa veivaamaan aivoja. Montako vuotta nuo olikaan olleet ihmisen evoluution historiassa? Miten ihmiset on ennen selvinneet? Vetäneet aina itsensä kiikkuun?

Ihmisten resilienssi on suurempi kuin he luulevat.

Olen ollut tilassa mikä laskettiin vakavaksi masennukseksi ja siitä lääkkeet alasajamalla noussut. Psykiatrian teorioiden mukaan eihän tuon pitäisi olla mahdollista. Sinä aikana opin monia selviytymiskeinoja ja vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa olotilaani kuin psykiatrian hoidoilla ikänään.

Valitettavasti se vaati vuosia toipumista koska crashasin jatkuvasti vieroituksesta puhjenneiden vuoksi mitkä teki elämästä helvettiä. En tiedä kuinka moni oikeasti haluaisi ns masentuneena tehdä asioita mutta olo on niin karsea kun on fyysisesti aktiivinen että crashaa jatkuvasti.

Ennen vieroitustani psykiatria oli heitellyt minulle, ironista kyllä, lääkkeiden aikana mitä he tunkivat runsaasti vieroituksessani psykoottisen masennusdiagnoosin sun muuta joka vielä ironisempaa kyllä ei ole diagnooseissani omatoimisen lääkealasajoni jälkeen ollut. Ihmeellistä on elämä. Eikö niiden pitänyt estää psykoosia mutta minä menin lääkekokeilujen aikana yhä sekavammaksi. Näin siinäkin että mikään lääke ei ollut välttämätön käsitellessä tuollaisiakaan kokemuksia ja oli ihan käsittämätöntä miten pää selkeni kun pääsi psykiatrian rohdoista eroon ja kapasiteetti prosessoida asioita kasvoi. Se oli hyvin silmiä avaavaa ja sai minut kyseenalaistamaan nykyisen mallin hoitotapoja.

Jos joku kokee lääkkeistä hyötyä, ei siinä mitään, mutta niitä pitäisi määrätä hyvin paljon kriittisemmin jo purkusuunnitelma mielessä aluksi ennen määräystä. Ei vain hamaan tappiin vaihtuvien lääkäreiden toimesta aivan vaillinaisella informaatiolla

Paljon on keinoja hallita oloaan lääkkeettäkin, kaikki ei vain niitä osaa. Ja ymmärrän että hermoston ylivireys voi olla hankala asia. Uskoisin itselläni että lääkevieroitukset puhkaisi minulle sitä

Lue lisää

Ei pelkkä lääkitys autakaan mihinkään. Usein se ylläpitää tilaa, johon ne on alun perin määrätty.
Elämä aiheuttaa kaikenlaisia reaktioita ja tunteita ihan kaikille. Tärkeintä olisi oppia tunnistamaan omat reaktiot ja tunteet, silloin niidenkin kanssa on helpompaa, sekä itsensä kanssa toki myös.

Tiivistettynä psykiatriset lääkkeet voi tuhota

-verensokerin säätelyn
-unen ja sitä myötä aivoterveyden
-mielenrauhasi kun sinun pitää pakkoliikuttaa raajojasi tai pakkoliikkua levottomasti altistaen sinua itsemurha-ajatuksille
-laittaa sinut vieroitustilaan missä kärsit samantyyppisistä oireista kuin narkkarit ja oireet voi olla myös pitkittyneitä kenties ollen lääkkeen puhkaisemaa eräänlaista dysautonomiaa eli autonomisen hermoston oireita vaikuttaen myös kykyysi kestää liikkeitä, siihen miten ylipäätään kestät jatkossa lääkkeitä jotka esim vaikuttaa hermostoon
-sydämen terveyttä aiheuttaen mm sydämen toimintaan muutoksia esim pidentäen QT aikaa. Siinä on äkkikuoleman riski
-Aiheuttaa kaikkea kivaa "jäynää" kehossasi jolla välillisesti ainakin voi olla terveyttä tuhoavia seurauksia

Serotoniini esimerkiksi säätelee paljon asioita kehossa. Psykiatria on taas älyllisesti vajaa ja näkee että jos sillä voi olla jotain mielialaan liittyviä positiivisia muutoksia esim tutkitusti lyhyessä tutkimuksessa kannattaa vuosia sotkea kaikkia muitakin ulottuvuuksia kehossa mihin serotoniini vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tiivistettynä psykiatriset lääkkeet voi tuhota

-verensokerin säätelyn
-unen ja sitä myötä aivoterveyden
-mielenrauhasi kun sinun pitää pakkoliikuttaa raajojasi tai pakkoliikkua levottomasti altistaen sinua itsemurha-ajatuksille
-laittaa sinut vieroitustilaan missä kärsit samantyyppisistä oireista kuin narkkarit ja oireet voi olla myös pitkittyneitä kenties ollen lääkkeen puhkaisemaa eräänlaista dysautonomiaa eli autonomisen hermoston oireita vaikuttaen myös kykyysi kestää liikkeitä, siihen miten ylipäätään kestät jatkossa lääkkeitä jotka esim vaikuttaa hermostoon
-sydämen terveyttä aiheuttaen mm sydämen toimintaan muutoksia esim pidentäen QT aikaa. Siinä on äkkikuoleman riski
-Aiheuttaa kaikkea kivaa "jäynää" kehossasi jolla välillisesti ainakin voi olla terveyttä tuhoavia seurauksia

Serotoniini esimerkiksi säätelee paljon asioita kehossa. Psykiatria on taas älyllisesti vajaa ja näkee että jos sillä voi olla jotain mielialaan liittyviä positiivisia muutoksia esim tutkitusti lyhyessä tutkimuksessa kannattaa vuosia sotkea kaikkia muitakin ulottuvuuksia kehossa mihin serotoniini vaikuttaa.

Lue lisää

*kestää lääkkeitä. Itse en siedä enää hermostoon vaikuttavia asioita koska hermostoni on ollut tuhannen sekaisin. Ei enää kofeiinia, ei koskaan enää alkoholia, ja moni etenkin hermostoon vaikuttava pilleri on sellainen mitä en siedä enää psykiatrian pillereillä kroppani sotkemisen jälkeen

Anonyymi kirjoitti:

*kestää lääkkeitä. Itse en siedä enää hermostoon vaikuttavia asioita koska hermostoni on ollut tuhannen sekaisin. Ei enää kofeiinia, ei koskaan enää alkoholia, ja moni etenkin hermostoon vaikuttava pilleri on sellainen mitä en siedä enää psykiatrian pillereillä kroppani sotkemisen jälkeen

Lue lisää

Ainiin yksi asia vielä unohtui, aiheuttivat korvien soimista. Neurologiset ja erilaisiin elimiin ulottuvat haitat on mielenkiintoisia psykiatrian myrkyissä. Tuntui myös että päässä heitti lääkkeiden myötä ja sain jotain tasapaino/huimausongelmia jotka puhkesi polyfarmasiasta. Monet psykiatrian aineet on myös korville toksisia

Jos joku saa uneen jostain lyhyestä kuurista ja kokee että terveys kohentuu niin lycka till mutta itse nykyään ennemmin suosin unettomuuden lääkkeettömiä hoitokeinoja koska ne on turvallisia eivätkä esim vieroituksessa tai haittana jollain sotke unta, niissä ei ole haittoja eivätkä ne aiheuta toleranssia eli teho ei heikkene

Anonyymi kirjoitti:

Ainiin yksi asia vielä unohtui, aiheuttivat korvien soimista. Neurologiset ja erilaisiin elimiin ulottuvat haitat on mielenkiintoisia psykiatrian myrkyissä. Tuntui myös että päässä heitti lääkkeiden myötä ja sain jotain tasapaino/huimausongelmia jotka puhkesi polyfarmasiasta. Monet psykiatrian aineet on myös korville toksisia

Jos joku saa uneen jostain lyhyestä kuurista ja kokee että terveys kohentuu niin lycka till mutta itse nykyään ennemmin suosin unettomuuden lääkkeettömiä hoitokeinoja koska ne on turvallisia eivätkä esim vieroituksessa tai haittana jollain sotke unta, niissä ei ole haittoja eivätkä ne aiheuta toleranssia eli teho ei heikkene

Lue lisää

Ja ironisinta on että kun niinkutsutuilla psyykenlääkkeillä pitäisi hoitaa mielenterveyttä, ne voi tehdä elämästä infernaalista kidutusta. Olen monensorttista paskaa elämässäni kokenut mutta koskaan, en koskaan ole kokenut että kehoni kiduttaa minua 24/7. Vain psykiatrian polyfarmasialla ja vieroitusoireissa pääsin siihen pisteeseen että koin näin.
Tunsin kuin minun olisi pitänyt kokoajan liikkua pakonomaisesti, liikutella jalkojani, jokin oli sekaisin dopamiineissa tai jossain kehossani. Samaan aikaan kärsin vieroituksen puhkaisemasta unettomuudesta. Tuossa tilassa kävi hengen otto mielessä.

Koin yhä pahenevia kognitiivisia oireita psykiatrian määräämistä antipsykooteista joita alettiin määrätä masennuslääkevieroituksen aikana.

Psykiatrin mielestä tämä oli vain sairautta ja tarvi kasvavia antipsykoottiannoksia mikä tietenkin johti kasvaviin extrapyramidaalioireisiin ja tarpeeseen käyttää aineita jotka turruttivat niitä.

Lopulta hermorauniona lopetin aineita, hain vertaistukea niistä jotka oli lopettaneet aineet jotka tiesi paremmin kuin psykiatrit miten saada kroppa tasapainoon ja sitämyöten sain myös mieleni tasapainoon kun ne kamalat oireet loppui ja opettelin toisin kuin psykiatria opetti käsittelemään tunteitani jotka ei olleet ollenkaan niin pelottavia kuin kidutus mitä koin psykiatristen lääkkeiden seurauksena.

Lopuksi ymmärsin että olin todennäköisesti kärsinyt hermosto- ja neurotoksisista reaktioista lääkkeisiin vieroitusaikana miksi olotilani oli aivan sietämätön ja toimintakykyni romahti. Tuntihäiriöille, kamalille kognitiivisille häiriöille, unen tuhoutumiselle lääkkeiden seurauksena ja kamalille extrapyramidaalioireille ja herkistymiselle asioille tuli selitys. Jokin oli mennyt pieleen aivoissani mutta psykiatri vain jatkoi ja jatkoi aivojeni ja hermostoni toksista kyllästämistä tehden minulle yhä sietämättömämmän olon. Koska pseudotieteeseen kuuluu että heillä ei ole mitään oikeita tapoja tutkia aineiden vaikutuksia aivoihin he voi vain jatkaa vastuutonta hutkintaansa aineilla minkä toimintamekanismillakin spekuloidaan edelleen

https://youtu.be/eL79Npa4uYI?si=66gK2aSwt5MMYcQO

Psykiatrit jatkaa pseudotiedettään edelleen, minä en ole enää mukana. Minä keräsin terveyteni rippeet ja siirryin eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja ironisinta on että kun niinkutsutuilla psyykenlääkkeillä pitäisi hoitaa mielenterveyttä, ne voi tehdä elämästä infernaalista kidutusta. Olen monensorttista paskaa elämässäni kokenut mutta koskaan, en koskaan ole kokenut että kehoni kiduttaa minua 24/7. Vain psykiatrian polyfarmasialla ja vieroitusoireissa pääsin siihen pisteeseen että koin näin.
Tunsin kuin minun olisi pitänyt kokoajan liikkua pakonomaisesti, liikutella jalkojani, jokin oli sekaisin dopamiineissa tai jossain kehossani. Samaan aikaan kärsin vieroituksen puhkaisemasta unettomuudesta. Tuossa tilassa kävi hengen otto mielessä.

Koin yhä pahenevia kognitiivisia oireita psykiatrian määräämistä antipsykooteista joita alettiin määrätä masennuslääkevieroituksen aikana.

Psykiatrin mielestä tämä oli vain sairautta ja tarvi kasvavia antipsykoottiannoksia mikä tietenkin johti kasvaviin extrapyramidaalioireisiin ja tarpeeseen käyttää aineita jotka turruttivat niitä.

Lopulta hermorauniona lopetin aineita, hain vertaistukea niistä jotka oli lopettaneet aineet jotka tiesi paremmin kuin psykiatrit miten saada kroppa tasapainoon ja sitämyöten sain myös mieleni tasapainoon kun ne kamalat oireet loppui ja opettelin toisin kuin psykiatria opetti käsittelemään tunteitani jotka ei olleet ollenkaan niin pelottavia kuin kidutus mitä koin psykiatristen lääkkeiden seurauksena.

Lopuksi ymmärsin että olin todennäköisesti kärsinyt hermosto- ja neurotoksisista reaktioista lääkkeisiin vieroitusaikana miksi olotilani oli aivan sietämätön ja toimintakykyni romahti. Tuntihäiriöille, kamalille kognitiivisille häiriöille, unen tuhoutumiselle lääkkeiden seurauksena ja kamalille extrapyramidaalioireille ja herkistymiselle asioille tuli selitys. Jokin oli mennyt pieleen aivoissani mutta psykiatri vain jatkoi ja jatkoi aivojeni ja hermostoni toksista kyllästämistä tehden minulle yhä sietämättömämmän olon. Koska pseudotieteeseen kuuluu että heillä ei ole mitään oikeita tapoja tutkia aineiden vaikutuksia aivoihin he voi vain jatkaa vastuutonta hutkintaansa aineilla minkä toimintamekanismillakin spekuloidaan edelleen

https://youtu.be/eL79Npa4uYI?si=66gK2aSwt5MMYcQO

Psykiatrit jatkaa pseudotiedettään edelleen, minä en ole enää mukana. Minä keräsin terveyteni rippeet ja siirryin eteenpäin.

Lue lisää

Psykiatria on ihan tuikitavallista empiiristä tiedettä.

Jos haluat haastaa siitä saadut näytöt niin jouduk keksimään muutakin näyttöä, kuin pseudotiede herjaukset.

Anonyymi kirjoitti:

Ja ironisinta on että kun niinkutsutuilla psyykenlääkkeillä pitäisi hoitaa mielenterveyttä, ne voi tehdä elämästä infernaalista kidutusta. Olen monensorttista paskaa elämässäni kokenut mutta koskaan, en koskaan ole kokenut että kehoni kiduttaa minua 24/7. Vain psykiatrian polyfarmasialla ja vieroitusoireissa pääsin siihen pisteeseen että koin näin.
Tunsin kuin minun olisi pitänyt kokoajan liikkua pakonomaisesti, liikutella jalkojani, jokin oli sekaisin dopamiineissa tai jossain kehossani. Samaan aikaan kärsin vieroituksen puhkaisemasta unettomuudesta. Tuossa tilassa kävi hengen otto mielessä.

Koin yhä pahenevia kognitiivisia oireita psykiatrian määräämistä antipsykooteista joita alettiin määrätä masennuslääkevieroituksen aikana.

Psykiatrin mielestä tämä oli vain sairautta ja tarvi kasvavia antipsykoottiannoksia mikä tietenkin johti kasvaviin extrapyramidaalioireisiin ja tarpeeseen käyttää aineita jotka turruttivat niitä.

Lopulta hermorauniona lopetin aineita, hain vertaistukea niistä jotka oli lopettaneet aineet jotka tiesi paremmin kuin psykiatrit miten saada kroppa tasapainoon ja sitämyöten sain myös mieleni tasapainoon kun ne kamalat oireet loppui ja opettelin toisin kuin psykiatria opetti käsittelemään tunteitani jotka ei olleet ollenkaan niin pelottavia kuin kidutus mitä koin psykiatristen lääkkeiden seurauksena.

Lopuksi ymmärsin että olin todennäköisesti kärsinyt hermosto- ja neurotoksisista reaktioista lääkkeisiin vieroitusaikana miksi olotilani oli aivan sietämätön ja toimintakykyni romahti. Tuntihäiriöille, kamalille kognitiivisille häiriöille, unen tuhoutumiselle lääkkeiden seurauksena ja kamalille extrapyramidaalioireille ja herkistymiselle asioille tuli selitys. Jokin oli mennyt pieleen aivoissani mutta psykiatri vain jatkoi ja jatkoi aivojeni ja hermostoni toksista kyllästämistä tehden minulle yhä sietämättömämmän olon. Koska pseudotieteeseen kuuluu että heillä ei ole mitään oikeita tapoja tutkia aineiden vaikutuksia aivoihin he voi vain jatkaa vastuutonta hutkintaansa aineilla minkä toimintamekanismillakin spekuloidaan edelleen

https://youtu.be/eL79Npa4uYI?si=66gK2aSwt5MMYcQO

Psykiatrit jatkaa pseudotiedettään edelleen, minä en ole enää mukana. Minä keräsin terveyteni rippeet ja siirryin eteenpäin.

Lue lisää

Ne jotka puolustelee psykiatrian pillereitä on naiiveja, saa rahaa ja ammattiylpeyttä niiden määräämisestä ja helposti ovat dependence-ilmiölle sokeita ja sotkevat aineiden harmeja mielenterveysongelmiin eivätkä ymmärrä esim psykotrooppisten aineiden lakeja vielä kovin hyvin (toleranssi, mukautuminen, dependence, kroonisen käytön kenties vointia ja hoitotuloksia tuhoavat seuraukset), vielä honeymoon vaiheessa lääkitystään (ei kannata muuten medication spellbinding tilassa hehkutella lääkkeitään), ei ymmärrä oikeasti miten kehon kemiallisen toiminnan kuten välittäjäaineet on evoluutio kehittänyt aika kehittyneeksi jossa ne säätelee eri kehon toimintoja ja on älyllistä idiotismia luulla että ihmisen ymmärrys aivoista olisi siinä pisteessä että oikeasti turvallisesti pystyttäisiin hallitsemaan niinkin abstraktia tunne-elämää jollain välittäjäaineen toimintaan pitkälti puuttuvalla aineella jopa jatkuvasti. Aineiden kehujat voi toki olla myös niitä joilla on ollut tuuria (ei kannata luottaa loputtomaan tuuriin). Heillä on kenties ollut vähän vähemmän vaihtuvia lääköreitä, käsitys itsellä siitä että ainekäyttö kannattaa pitää lyhyenä, kriittisiä turvallisuutta korostavia lääkäreitä jotka varoen käyttävät rajoitetun ajan lääkkeitä ja ovat herkkiä havainnoimaan aineita. Toisinsanoen he ovat olleet joko onnekkaita tai itse varovaisempia lääkkeiden suhteen. Tosin en ihmettelisi jos osa heidän kertomista mielenterveysongelmista esim krooninen apaattinen olo, paska olo jos kokeilee ajaa ainetta alas, epämääräiset olot ja paniikit sun muut ovat aineisiin liittyviä heidän ymmärtämättä. He puhuu mielenterveysongelmista välttämättä ymmärtämättä täysin ulottuvuutta mitä krooninen ainekäyttö on heille tehnyt.

On selvää että sotkeminen alkaa ajan saatossa rapauttaa ja rappeuttaa kehon toimintaa koska ihmisten ymmörrys ei riitä siihen että oikeasti jollain psykotrooppisilla aineilla etenkin kroonisessa käytössä parannetaan oikeasti terveyttä. Minä näin päätepisteen kokenena mitä seurauksia sillä voi olla, etenkin jos psykiatri pääsee laittamaan karvaiset näppinsä siihen ja pääsin nauttimaan motoriikan, unen, tuntoaistin, autonomisen hermoston seurauksista koska se pitkä lista niitä haittoja on ihan todellinen seuraus mitä niistä aineista voi tulla ja joskus paska räjähtää käsiin.

Ymmärsin miksi ainepaketeissa varoitellaan itsemurha-ajatuksista joita aine joillekin puhksisee.

Miksi lääkkeet aiheuttaisivat herkistymistä muille lääkkeille vain vieroitusvaiheessa ?
Jos ne aiheuttaisivat herkistymistä, niin kyllä ne tekisivät sen jo ennen vieroittumisvaihettakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ne jotka puolustelee psykiatrian pillereitä on naiiveja, saa rahaa ja ammattiylpeyttä niiden määräämisestä ja helposti ovat dependence-ilmiölle sokeita ja sotkevat aineiden harmeja mielenterveysongelmiin eivätkä ymmärrä esim psykotrooppisten aineiden lakeja vielä kovin hyvin (toleranssi, mukautuminen, dependence, kroonisen käytön kenties vointia ja hoitotuloksia tuhoavat seuraukset), vielä honeymoon vaiheessa lääkitystään (ei kannata muuten medication spellbinding tilassa hehkutella lääkkeitään), ei ymmärrä oikeasti miten kehon kemiallisen toiminnan kuten välittäjäaineet on evoluutio kehittänyt aika kehittyneeksi jossa ne säätelee eri kehon toimintoja ja on älyllistä idiotismia luulla että ihmisen ymmärrys aivoista olisi siinä pisteessä että oikeasti turvallisesti pystyttäisiin hallitsemaan niinkin abstraktia tunne-elämää jollain välittäjäaineen toimintaan pitkälti puuttuvalla aineella jopa jatkuvasti. Aineiden kehujat voi toki olla myös niitä joilla on ollut tuuria (ei kannata luottaa loputtomaan tuuriin). Heillä on kenties ollut vähän vähemmän vaihtuvia lääköreitä, käsitys itsellä siitä että ainekäyttö kannattaa pitää lyhyenä, kriittisiä turvallisuutta korostavia lääkäreitä jotka varoen käyttävät rajoitetun ajan lääkkeitä ja ovat herkkiä havainnoimaan aineita. Toisinsanoen he ovat olleet joko onnekkaita tai itse varovaisempia lääkkeiden suhteen. Tosin en ihmettelisi jos osa heidän kertomista mielenterveysongelmista esim krooninen apaattinen olo, paska olo jos kokeilee ajaa ainetta alas, epämääräiset olot ja paniikit sun muut ovat aineisiin liittyviä heidän ymmärtämättä. He puhuu mielenterveysongelmista välttämättä ymmärtämättä täysin ulottuvuutta mitä krooninen ainekäyttö on heille tehnyt.

On selvää että sotkeminen alkaa ajan saatossa rapauttaa ja rappeuttaa kehon toimintaa koska ihmisten ymmörrys ei riitä siihen että oikeasti jollain psykotrooppisilla aineilla etenkin kroonisessa käytössä parannetaan oikeasti terveyttä. Minä näin päätepisteen kokenena mitä seurauksia sillä voi olla, etenkin jos psykiatri pääsee laittamaan karvaiset näppinsä siihen ja pääsin nauttimaan motoriikan, unen, tuntoaistin, autonomisen hermoston seurauksista koska se pitkä lista niitä haittoja on ihan todellinen seuraus mitä niistä aineista voi tulla ja joskus paska räjähtää käsiin.

Ymmärsin miksi ainepaketeissa varoitellaan itsemurha-ajatuksista joita aine joillekin puhksisee.

Lue lisää

Mulla ei ole ikinä ollut itsemurha-ajatuksia. Päin vastoin kova tahto elää.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla ei ole ikinä ollut itsemurha-ajatuksia. Päin vastoin kova tahto elää.

Se on hyvä asia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi lääkkeet aiheuttaisivat herkistymistä muille lääkkeille vain vieroitusvaiheessa ?
Jos ne aiheuttaisivat herkistymistä, niin kyllä ne tekisivät sen jo ennen vieroittumisvaihettakin.

Lue lisää

Itse siedin aikanaan psyykenlääkkeitä paremmin. Jossain vaiheessa aloin saada niistä extrapyramidaalioireistoa pitkän käytön vieroituksessa minä aikana määrättiin lääkkeitä. Hermostoni oli siis herkistynyt tällöon. Tämän jälkeen olen reagoinut lähes poikkeuksetta extrapyramidaalioireiston ilmaantumisella lääkkeisiin. Enää en tietenkään rääkkää kehoani näin

Kehossa on homeostaasi, kun vedät aineita se homeostaasi rakentuu aineiden käytön alle, kun vieroittaudut homeostaasi rakentuu taas uudelleen ja sen pitää palauttaa muutokset mitä aineiden käytön aikana on tapahtunut. Homeostaasin rakentamisessa keho esim lisää tai vähentää reseptoritiheyttä ja tekee paljon monimutkaisia muutoksia koska dominopalikkamaisesti yhden asian muokkaaminen kehossa vaikuttaa myös muihin systeemeihin.

Osa vetää kokoajan aineita putkeen ja päällekkäin ja miten lie. Kehon pitää läpikäydä jatkuvia muutoksia homeostaasissa kun vieroittaudutaan, aletaan uudelleen jne.
Esim alkoholin käytössä tunnetaan kindling efekti jossa toistuvat vieroitukset pahentaa tilannetta vieroitusoireiden ollen yhä pahempia. Uskon että sama liittynee vieroitusoireisiin psyykenlääkkeistä. Hermosto siis herkistyy ajan myötä tällaiselle ja kehon kapasiteetti kääntää kaikkia näitä sotkuja ei ole rajaton ilman että kakka osuu tuulettimeen.

Kindlingistä, herkistymisestä eri aineille kuten lääkkeille, kofeiinille ja alkoholille puhutaan vieroituspalstoilla. Uskon sen olevan todellinen ilmiö.

Anonyymi kirjoitti:

Itse siedin aikanaan psyykenlääkkeitä paremmin. Jossain vaiheessa aloin saada niistä extrapyramidaalioireistoa pitkän käytön vieroituksessa minä aikana määrättiin lääkkeitä. Hermostoni oli siis herkistynyt tällöon. Tämän jälkeen olen reagoinut lähes poikkeuksetta extrapyramidaalioireiston ilmaantumisella lääkkeisiin. Enää en tietenkään rääkkää kehoani näin

Kehossa on homeostaasi, kun vedät aineita se homeostaasi rakentuu aineiden käytön alle, kun vieroittaudut homeostaasi rakentuu taas uudelleen ja sen pitää palauttaa muutokset mitä aineiden käytön aikana on tapahtunut. Homeostaasin rakentamisessa keho esim lisää tai vähentää reseptoritiheyttä ja tekee paljon monimutkaisia muutoksia koska dominopalikkamaisesti yhden asian muokkaaminen kehossa vaikuttaa myös muihin systeemeihin.

Osa vetää kokoajan aineita putkeen ja päällekkäin ja miten lie. Kehon pitää läpikäydä jatkuvia muutoksia homeostaasissa kun vieroittaudutaan, aletaan uudelleen jne.
Esim alkoholin käytössä tunnetaan kindling efekti jossa toistuvat vieroitukset pahentaa tilannetta vieroitusoireiden ollen yhä pahempia. Uskon että sama liittynee vieroitusoireisiin psyykenlääkkeistä. Hermosto siis herkistyy ajan myötä tällaiselle ja kehon kapasiteetti kääntää kaikkia näitä sotkuja ei ole rajaton ilman että kakka osuu tuulettimeen.

Kindlingistä, herkistymisestä eri aineille kuten lääkkeille, kofeiinille ja alkoholille puhutaan vieroituspalstoilla. Uskon sen olevan todellinen ilmiö.

Lue lisää

Ei kai kyseessä ole mistään kummoisemmasta kyse kuin vaikkapa siitä että vuosia työskentelet toksisissa olosuhteissa esim sisäilmaongelmissa ja sulle puhkeaa joskus joku terveysongelma. Ei se samana päivänä puhkea kun aloitat työt. Keho kestää oireetta, tiettyyn pisteeseen.

Kindlingistä ja herkistymisestä on kirjoittanut ison masennuslääkevieroituspalstan perustaja.

https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2045125321991274

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai kyseessä ole mistään kummoisemmasta kyse kuin vaikkapa siitä että vuosia työskentelet toksisissa olosuhteissa esim sisäilmaongelmissa ja sulle puhkeaa joskus joku terveysongelma. Ei se samana päivänä puhkea kun aloitat työt. Keho kestää oireetta, tiettyyn pisteeseen.

Kindlingistä ja herkistymisestä on kirjoittanut ison masennuslääkevieroituspalstan perustaja.

https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2045125321991274

Lue lisää

Osa saa haittavaikutuksia myös aiemmin käytön aikana eli en tiedä voisiko herkistyminen liittyä myös niihin aikoihin. En tiedä. Itselleni se puhkesi vieroitusvaiheessa ja sitä seuraavana aikoina jota lääkittiin. Sain kamalia haittoja ja elämäni muuttui ja kesti vuosia toipua autonomisen hermoston oireista. Enään en kokeilisi tuuriani minkään välittäjäaineita veivaavien lääkkeiden kanssa sen jälkeen eli olen varovainen.

Anonyymi kirjoitti:

Osa saa haittavaikutuksia myös aiemmin käytön aikana eli en tiedä voisiko herkistyminen liittyä myös niihin aikoihin. En tiedä. Itselleni se puhkesi vieroitusvaiheessa ja sitä seuraavana aikoina jota lääkittiin. Sain kamalia haittoja ja elämäni muuttui ja kesti vuosia toipua autonomisen hermoston oireista. Enään en kokeilisi tuuriani minkään välittäjäaineita veivaavien lääkkeiden kanssa sen jälkeen eli olen varovainen.

Lue lisää

Tässä on kindling tiivistettynä mutta sama ilmiö liittynee myös psyykenlääkkeisiin yllä mainitun linkin mukaisesti:

https://en.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Kindling_(sedative–hypnotic_withdrawal)&diffonly=true

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on kindling tiivistettynä mutta sama ilmiö liittynee myös psyykenlääkkeisiin yllä mainitun linkin mukaisesti:

https://en.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Kindling_(sedative–hypnotic_withdrawal)&diffonly=true

Lue lisää

Uskoisin olevani aikalailla oikeilla linjoilla monesta asiasta mitä psykiatriaan tulee. Psykiatria olkoon tiede ja hyödyllinen mutta keisarilta puuttuu vaatteet monessa kohdassa ja myöskin systeemin resurssipuutteet saa valitsemaan herkästi lääkehoidon ihmisille ja vaarapaikat lääkityksessä lisääntyy resurssipuutteessa. Tiedän myös sokeita pisteitä mitä psykiatrialla on lääkityksien suhteen.

Surullisinta kyllä mietin montako ihmistä on tälläkin hetkellä hermorauniona aineidensa takia ja hoito vain jatkuu koska pillerilinjalle ei tule loppua jos oirehdinta pahenee.

No, tiedän mitä voi käydä kun paska osuu tuulettimeen ja tiedän miten sieltä voi nousta takaisin suunnilleen elävien kirjoihin ja itse selvisin. Ja mikä taakka psykiatria voi pahimmillaan olla henkisesti. Ei minun muuta tarvi tietää. Eikä minun tarvitse edes kyseenalaistaa psykiatriaa. Sinne vain menkää toki.

Anonyymi kirjoitti:

Uskoisin olevani aikalailla oikeilla linjoilla monesta asiasta mitä psykiatriaan tulee. Psykiatria olkoon tiede ja hyödyllinen mutta keisarilta puuttuu vaatteet monessa kohdassa ja myöskin systeemin resurssipuutteet saa valitsemaan herkästi lääkehoidon ihmisille ja vaarapaikat lääkityksessä lisääntyy resurssipuutteessa. Tiedän myös sokeita pisteitä mitä psykiatrialla on lääkityksien suhteen.

Surullisinta kyllä mietin montako ihmistä on tälläkin hetkellä hermorauniona aineidensa takia ja hoito vain jatkuu koska pillerilinjalle ei tule loppua jos oirehdinta pahenee.

No, tiedän mitä voi käydä kun paska osuu tuulettimeen ja tiedän miten sieltä voi nousta takaisin suunnilleen elävien kirjoihin ja itse selvisin. Ja mikä taakka psykiatria voi pahimmillaan olla henkisesti. Ei minun muuta tarvi tietää. Eikä minun tarvitse edes kyseenalaistaa psykiatriaa. Sinne vain menkää toki.

Lue lisää

Mietin joskus monikohan itsari on tullut tehtyä tuossa hämmentyneessä tilassa kun on vaikkapa pakkoliikkumista psykiatrian aineiden seurauksena esim akatisia, on se sama tunne että jokin on mennyt pieleen etkä osaa kuvata miten siinä hetkessä aineiden käytön myötä mutta paska on osunut tuulettimeen. Olotilasi on kaamea lääkkeissä, aivot sumussa, neurologista haittaa. Jälkikäteen itse löysin sille sanat, neurotoksisuus, kindling ja autonomisen hermoston häiriöt. Se selittää ehkä parhaiten mitä silloin kävi. Sitten hoidin itseni kuntoon. Alasajoin aineet tosi hitaasti (lääkärin ohjeita pienemmin pudotuksin), otin huomioon herkistymiset pomppimatta lääkkeiltä toiselle pitäen tilannetta simppelinä, aloin tehdä tosi luontaisia kehon hyvinvointia tukevia juttuja, jouduin tekemään samanlaista pacing tekniikkaa kuin jotkut jotka sairastaa CFS:ää koska crashasin jatkuvasti liikkumisen seurauksena.

Hiljalleen hermosto tasoittui. Jäljelle jäi jotain neuropatian tyylisiä oireita ja seksuaalisen toiminnan häiriöt ja suurempi hermoston herkkyys näin muuten asioille mutta ajan saatossa pärjään paremmin tälläkin saralla. Toisinaan ne kummalliset hermosto-oireet kasvaa hetkellisesti

Jos psykiatria on tiedettä miksi se ei ole kiinnostunut miksi potilaille käy näin ainehoidon seurauksena? Luulisi että mikään vastuullinen tiede selvittelisi miksi joidenkin terveys menee paskaksi pitkäksi aikaa. Itse selvittelin ja aika oikeilla jäljillä piti olla että sain parannettua itseäni tilasta jossa psykiatrin mielestä minun olisi pitänyt lääkitä suunnilleen ajattelukykyni pois aineilla mielummin (siltä ne aineet tuntui).

Ja olen elossa! Se on hienoa!

Anonyymi kirjoitti:

Uskoisin olevani aikalailla oikeilla linjoilla monesta asiasta mitä psykiatriaan tulee. Psykiatria olkoon tiede ja hyödyllinen mutta keisarilta puuttuu vaatteet monessa kohdassa ja myöskin systeemin resurssipuutteet saa valitsemaan herkästi lääkehoidon ihmisille ja vaarapaikat lääkityksessä lisääntyy resurssipuutteessa. Tiedän myös sokeita pisteitä mitä psykiatrialla on lääkityksien suhteen.

Surullisinta kyllä mietin montako ihmistä on tälläkin hetkellä hermorauniona aineidensa takia ja hoito vain jatkuu koska pillerilinjalle ei tule loppua jos oirehdinta pahenee.

No, tiedän mitä voi käydä kun paska osuu tuulettimeen ja tiedän miten sieltä voi nousta takaisin suunnilleen elävien kirjoihin ja itse selvisin. Ja mikä taakka psykiatria voi pahimmillaan olla henkisesti. Ei minun muuta tarvi tietää. Eikä minun tarvitse edes kyseenalaistaa psykiatriaa. Sinne vain menkää toki.

Lue lisää

Minulla on sama, että sieltä on tullut noustua vielä takaisin, ei tosin enää niin täysissä ruumiin ja mielen voimissa kuin ennen koko psykiatrista vuosien aikaista " jatkumoa ".
Tuli itsekin huomattua vuosien varrella epäkohtia, sekä myös niitä hyviäkin puolia, ja kaikkea siltä väliltä.
Lääkityksistä olen itse sitä mieltä, että ne voi olla hyvä ensiapu, akuuteimman sairastumisvaiheen, alkusairauden ajan käytössä, mutta sitä en ymmärrä, miksi niitä pitäisi syödä loppuelämän ajan.
Toki on myös vakavia mielen sairauksia, joihin lääkitys on paikallaan, sekin tuli huomattua laitoksessa, jossa oli noita tosi vakavasti ja kroonisesti sairaita.
Ihmiselle olisi hoitotahon suunnalta annettava mahdollisuus toivuttuaan parempaan kuntoon, yrittää olla ilman lääkkeitä, auttaa ja tukea mahdollisissa vieroitusoireissa.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on sama, että sieltä on tullut noustua vielä takaisin, ei tosin enää niin täysissä ruumiin ja mielen voimissa kuin ennen koko psykiatrista vuosien aikaista " jatkumoa ".
Tuli itsekin huomattua vuosien varrella epäkohtia, sekä myös niitä hyviäkin puolia, ja kaikkea siltä väliltä.
Lääkityksistä olen itse sitä mieltä, että ne voi olla hyvä ensiapu, akuuteimman sairastumisvaiheen, alkusairauden ajan käytössä, mutta sitä en ymmärrä, miksi niitä pitäisi syödä loppuelämän ajan.
Toki on myös vakavia mielen sairauksia, joihin lääkitys on paikallaan, sekin tuli huomattua laitoksessa, jossa oli noita tosi vakavasti ja kroonisesti sairaita.
Ihmiselle olisi hoitotahon suunnalta annettava mahdollisuus toivuttuaan parempaan kuntoon, yrittää olla ilman lääkkeitä, auttaa ja tukea mahdollisissa vieroitusoireissa.

Lue lisää

Sille joka kyseenalaisti herkistymistä lääkkeille niin täällä vielä lisää tietoa kindlingistä ja yliherkistymisestä minkä uskon osuvan aika oikeaan.

https://www.survivingantidepressants.org/forums/topic/27800-hypersensitivity-and-kindling/

Surullista kyllä psykiatrialle tällainen ihminen joka on herkistynyt voi olla potilas joka tarvitsee vain LISÄÄ lääkkeitä. Menin koko tuon tuhoisan reitin aika pitkälle. Loppu voi ollakin sitten vähän surullisempi. Ja surullista kyllä, uskoisin näitä tarinoita riittävän psykiatrian sokeiden pisteiden vuoksi, koska neurotoksisuus, PAWS eli protracted withdrawal syndrome eli pitkittyneet vieroitusoireet jotka voi tosiasiallisesti olla lääkkeen puhkaisemia autonomisen hermoston oireita eli eräänlainen lääkkeiden puhkaisema dysautonomia ja ties mitkä muut asiat mitä psykiatria tietämättään ihmisille puhkaisee. Neuropatia on ainakin villi veikkaukseni mikä saattaisi esim ohutsäieneuropatian muodossa selittää esim osaltaan PSSD oireita.

Toki nämä on spekulaatiota ja pitää odotella että tiede tulee mukaan ja ensinnäkin ottaa harmit vakavammin. Itse uskon että kävin läpi asioita joille psykiatrialla on sokea piste. En ennen ole kokenut mitään sellaista ja Luojan kiitos en enää koe siinä määrin mitä silloin koin.

Anonyymi kirjoitti:

Sille joka kyseenalaisti herkistymistä lääkkeille niin täällä vielä lisää tietoa kindlingistä ja yliherkistymisestä minkä uskon osuvan aika oikeaan.

https://www.survivingantidepressants.org/forums/topic/27800-hypersensitivity-and-kindling/

Surullista kyllä psykiatrialle tällainen ihminen joka on herkistynyt voi olla potilas joka tarvitsee vain LISÄÄ lääkkeitä. Menin koko tuon tuhoisan reitin aika pitkälle. Loppu voi ollakin sitten vähän surullisempi. Ja surullista kyllä, uskoisin näitä tarinoita riittävän psykiatrian sokeiden pisteiden vuoksi, koska neurotoksisuus, PAWS eli protracted withdrawal syndrome eli pitkittyneet vieroitusoireet jotka voi tosiasiallisesti olla lääkkeen puhkaisemia autonomisen hermoston oireita eli eräänlainen lääkkeiden puhkaisema dysautonomia ja ties mitkä muut asiat mitä psykiatria tietämättään ihmisille puhkaisee. Neuropatia on ainakin villi veikkaukseni mikä saattaisi esim ohutsäieneuropatian muodossa selittää esim osaltaan PSSD oireita.

Toki nämä on spekulaatiota ja pitää odotella että tiede tulee mukaan ja ensinnäkin ottaa harmit vakavammin. Itse uskon että kävin läpi asioita joille psykiatrialla on sokea piste. En ennen ole kokenut mitään sellaista ja Luojan kiitos en enää koe siinä määrin mitä silloin koin.

Lue lisää

Ja minun pitää todeta että psykiatria on paljon vaarallisempaa mitä luullan siinä vaiheessa kun lääkkeitä puretaan aloitellaan puretaan ja polyfarmasia astuu kehii . Minunkin kohdalla on täysin mahdotonta sanoa mitä tapahtui kun heiteltiin niin paljon lääkkeitä. Olin vieroittautumassa yhdestä, toista heitettiin, toisesta vieroittauduin. Luoja vain tietää mitä hermostoni kävi läpi. Aivoni kävivät sellaista sekasotkua läpi. Lopussa psykiatri vain ajatteli nostelevansa annoksia hamaan tappiin mutta et sinä voi jo saatua harmia jollain aineella peittää. Neurotoksisuus hävisi kun purin lääkkeet ja toivuin kauan kauan aikaa. Uskomiseni psykiatrisiin sairauksiin ja turvallisuuteen psykiatriassa koki aika kovan kolauksen sen seurauksena kun tajusin mitä psykiatrian lääkkeet tekevät ja miten psykiatria suhtautuu ihmiseen joka on kokenut harmia

Anonyymi kirjoitti:

Uskoisin olevani aikalailla oikeilla linjoilla monesta asiasta mitä psykiatriaan tulee. Psykiatria olkoon tiede ja hyödyllinen mutta keisarilta puuttuu vaatteet monessa kohdassa ja myöskin systeemin resurssipuutteet saa valitsemaan herkästi lääkehoidon ihmisille ja vaarapaikat lääkityksessä lisääntyy resurssipuutteessa. Tiedän myös sokeita pisteitä mitä psykiatrialla on lääkityksien suhteen.

Surullisinta kyllä mietin montako ihmistä on tälläkin hetkellä hermorauniona aineidensa takia ja hoito vain jatkuu koska pillerilinjalle ei tule loppua jos oirehdinta pahenee.

No, tiedän mitä voi käydä kun paska osuu tuulettimeen ja tiedän miten sieltä voi nousta takaisin suunnilleen elävien kirjoihin ja itse selvisin. Ja mikä taakka psykiatria voi pahimmillaan olla henkisesti. Ei minun muuta tarvi tietää. Eikä minun tarvitse edes kyseenalaistaa psykiatriaa. Sinne vain menkää toki.

Lue lisää

Se että ihminen saa tarvitsemansa lääkityksen ei ole resurssipula, vaan se että hän saa sen liian myöhään, kun kakka on jo tuulettimessa se on resurssipula.

Se on resurssipula että jotkut avohoidon tukipalvelut laahaa perässä, mutta se taas ei ole resurssipula, että hoidonvastainen potilas niistä kieltäytyy, tai ei ota niitä tosissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mietin joskus monikohan itsari on tullut tehtyä tuossa hämmentyneessä tilassa kun on vaikkapa pakkoliikkumista psykiatrian aineiden seurauksena esim akatisia, on se sama tunne että jokin on mennyt pieleen etkä osaa kuvata miten siinä hetkessä aineiden käytön myötä mutta paska on osunut tuulettimeen. Olotilasi on kaamea lääkkeissä, aivot sumussa, neurologista haittaa. Jälkikäteen itse löysin sille sanat, neurotoksisuus, kindling ja autonomisen hermoston häiriöt. Se selittää ehkä parhaiten mitä silloin kävi. Sitten hoidin itseni kuntoon. Alasajoin aineet tosi hitaasti (lääkärin ohjeita pienemmin pudotuksin), otin huomioon herkistymiset pomppimatta lääkkeiltä toiselle pitäen tilannetta simppelinä, aloin tehdä tosi luontaisia kehon hyvinvointia tukevia juttuja, jouduin tekemään samanlaista pacing tekniikkaa kuin jotkut jotka sairastaa CFS:ää koska crashasin jatkuvasti liikkumisen seurauksena.

Hiljalleen hermosto tasoittui. Jäljelle jäi jotain neuropatian tyylisiä oireita ja seksuaalisen toiminnan häiriöt ja suurempi hermoston herkkyys näin muuten asioille mutta ajan saatossa pärjään paremmin tälläkin saralla. Toisinaan ne kummalliset hermosto-oireet kasvaa hetkellisesti

Jos psykiatria on tiedettä miksi se ei ole kiinnostunut miksi potilaille käy näin ainehoidon seurauksena? Luulisi että mikään vastuullinen tiede selvittelisi miksi joidenkin terveys menee paskaksi pitkäksi aikaa. Itse selvittelin ja aika oikeilla jäljillä piti olla että sain parannettua itseäni tilasta jossa psykiatrin mielestä minun olisi pitänyt lääkitä suunnilleen ajattelukykyni pois aineilla mielummin (siltä ne aineet tuntui).

Ja olen elossa! Se on hienoa!

Lue lisää

Jos sinä et ole tehnyt itsaria noista syistä, niin miksi jonkun olisi pitänyt tehdä sen sinun puolesta.

Onneksi itsemurhien määrä on selkeästi vähentynyt. Yllättäen se on tapahtunut samaan aikaan, kun lääkkeiden käyttö on lisääntynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Sille joka kyseenalaisti herkistymistä lääkkeille niin täällä vielä lisää tietoa kindlingistä ja yliherkistymisestä minkä uskon osuvan aika oikeaan.

https://www.survivingantidepressants.org/forums/topic/27800-hypersensitivity-and-kindling/

Surullista kyllä psykiatrialle tällainen ihminen joka on herkistynyt voi olla potilas joka tarvitsee vain LISÄÄ lääkkeitä. Menin koko tuon tuhoisan reitin aika pitkälle. Loppu voi ollakin sitten vähän surullisempi. Ja surullista kyllä, uskoisin näitä tarinoita riittävän psykiatrian sokeiden pisteiden vuoksi, koska neurotoksisuus, PAWS eli protracted withdrawal syndrome eli pitkittyneet vieroitusoireet jotka voi tosiasiallisesti olla lääkkeen puhkaisemia autonomisen hermoston oireita eli eräänlainen lääkkeiden puhkaisema dysautonomia ja ties mitkä muut asiat mitä psykiatria tietämättään ihmisille puhkaisee. Neuropatia on ainakin villi veikkaukseni mikä saattaisi esim ohutsäieneuropatian muodossa selittää esim osaltaan PSSD oireita.

Toki nämä on spekulaatiota ja pitää odotella että tiede tulee mukaan ja ensinnäkin ottaa harmit vakavammin. Itse uskon että kävin läpi asioita joille psykiatrialla on sokea piste. En ennen ole kokenut mitään sellaista ja Luojan kiitos en enää koe siinä määrin mitä silloin koin.

Lue lisää

Minulle kehittyi polyneuropatia, ilmeisimmin runsaiden lääkitysten seurauksena.
Ei minulla kyllä ole mitään PSSD:n oireita ollut koskaan.
Hermosto meni sekaisin, eikä tästä ole enää paluuta. Hidastaa etenemistä varmaan pystyy, mutta pois tätä ei saa.
Enkä niin välitä, ettei raajat ja muu toimi niin hyvin, pääasia on, että pää on paremmassa kunnossa kuin lääkitysten aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinä et ole tehnyt itsaria noista syistä, niin miksi jonkun olisi pitänyt tehdä sen sinun puolesta.

Onneksi itsemurhien määrä on selkeästi vähentynyt. Yllättäen se on tapahtunut samaan aikaan, kun lääkkeiden käyttö on lisääntynyt.

Lue lisää

Minun puolesta? Tiedän netistä lukuisia ihmisiä ketkä lopulta lähti kärsittyään haittaa. Ei se kaukana itselläkään ollut. Tiedän mitä se on. Kuolema olisi tuntunut helpotukselta siinä tilassa.

Et voi vetää mitään suoraa yhteyttä esim länsimaissa masennuslääkkeiden tulon ja itsemurhien vähentymisen välille. Elä vaan pilvilinnoissasi lääkityksien hienoudesta.

Oman elämäni ne tuhosivat lopulta. Enkä ole ollut mitenkään kieltäytynyt muusta hoidosta eli hoidonvastaisuusmantrasikaan ei oikein toimi.

Resurssipula ilmenee lääkärien vaihtumisena, hankaluuksina saada terapiaa, pitkinä aikoina päästä sinne. Jos on pitkäaikaislääkitys et koskaan tiedä kuka idiootti sen sinulta lopulta purkaa ja millä neuvoin. Pillerit sopii hyvin tähän kuvioon, kun pitää muka jotain tehdä näennäisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolesta? Tiedän netistä lukuisia ihmisiä ketkä lopulta lähti kärsittyään haittaa. Ei se kaukana itselläkään ollut. Tiedän mitä se on. Kuolema olisi tuntunut helpotukselta siinä tilassa.

Et voi vetää mitään suoraa yhteyttä esim länsimaissa masennuslääkkeiden tulon ja itsemurhien vähentymisen välille. Elä vaan pilvilinnoissasi lääkityksien hienoudesta.

Oman elämäni ne tuhosivat lopulta. Enkä ole ollut mitenkään kieltäytynyt muusta hoidosta eli hoidonvastaisuusmantrasikaan ei oikein toimi.

Resurssipula ilmenee lääkärien vaihtumisena, hankaluuksina saada terapiaa, pitkinä aikoina päästä sinne. Jos on pitkäaikaislääkitys et koskaan tiedä kuka idiootti sen sinulta lopulta purkaa ja millä neuvoin. Pillerit sopii hyvin tähän kuvioon, kun pitää muka jotain tehdä näennäisesti.

Lue lisää

Tiesithän että kuolleilla ei ole yksityisyydensuojaa.

Eli pistäppä nimiä kehiin.

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolesta? Tiedän netistä lukuisia ihmisiä ketkä lopulta lähti kärsittyään haittaa. Ei se kaukana itselläkään ollut. Tiedän mitä se on. Kuolema olisi tuntunut helpotukselta siinä tilassa.

Et voi vetää mitään suoraa yhteyttä esim länsimaissa masennuslääkkeiden tulon ja itsemurhien vähentymisen välille. Elä vaan pilvilinnoissasi lääkityksien hienoudesta.

Oman elämäni ne tuhosivat lopulta. Enkä ole ollut mitenkään kieltäytynyt muusta hoidosta eli hoidonvastaisuusmantrasikaan ei oikein toimi.

Resurssipula ilmenee lääkärien vaihtumisena, hankaluuksina saada terapiaa, pitkinä aikoina päästä sinne. Jos on pitkäaikaislääkitys et koskaan tiedä kuka idiootti sen sinulta lopulta purkaa ja millä neuvoin. Pillerit sopii hyvin tähän kuvioon, kun pitää muka jotain tehdä näennäisesti.

Lue lisää

Ehkä suoraa yhteyttä ei voida masislääkkeisiin vetää, mutta itsemurhien vähentyminen tuskin johtuu tuloerojen kasvamisesta, joten on ihan turvallista olettas että hoito, lääkkeet tai joku muu siihen verrattava interventio on jollain tavalla parantunut.

Mikä olisi sangen karvas pala purtavaksi niille vänkääjille jotka väittää että hoito ei muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Tiesithän että kuolleilla ei ole yksityisyydensuojaa.

Eli pistäppä nimiä kehiin.

Miksi sanoisin yksityisten ihmisten nimiä jotka on kuolleet joiden kanssa olen ollut yhteydessä.

Tai heidän sometilejä. Se olisi aika häijyä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sanoisin yksityisten ihmisten nimiä jotka on kuolleet joiden kanssa olen ollut yhteydessä.

Tai heidän sometilejä. Se olisi aika häijyä.

Miksi ylipäätään väität tietäväsi että miksi jotkut ihmiset joita et ole koskaan livenä tavannut ovat tehneet itsarin, tai ylipäätään onko tehty itsari, vai muuten vaan ghoustattu?

Kuinka moni näistä esimerkiksi lähetti sinulle jonkun manifestinsa?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ylipäätään väität tietäväsi että miksi jotkut ihmiset joita et ole koskaan livenä tavannut ovat tehneet itsarin, tai ylipäätään onko tehty itsari, vai muuten vaan ghoustattu?

Kuinka moni näistä esimerkiksi lähetti sinulle jonkun manifestinsa?

Lue lisää

on melko selvää että lääkeharmi on ollut asiaan myötävaikuttamassa tietäen ihmisen puheet ja kirjoitukset ennen tekoaan somen kautta.
Kyseessä on yhteisöjä ihmisiä jotka kyllä jotain kautta kertovat jos joku on kuollut joista jotkut ovat esim soitteluetäisyydellä ihmiseen. Ei se sen kummempaa ole.

Enemmän ihmettelen sitä miten jotkut jaksavat rämpiä pitkäkestoiset lääkeharmit läpi jos olo on yhtään samankaltainen mitä koin. Sitä en ihmettele yhtään jos joku päivänsä päättää, jos esim ei ole riittävää tukiverkostoa, järkevää lääkäriä, jonkinlaista taloudellista turvaa tuossa tilanteessa tai muuta vastaavaa

Anonyymi kirjoitti:

on melko selvää että lääkeharmi on ollut asiaan myötävaikuttamassa tietäen ihmisen puheet ja kirjoitukset ennen tekoaan somen kautta.
Kyseessä on yhteisöjä ihmisiä jotka kyllä jotain kautta kertovat jos joku on kuollut joista jotkut ovat esim soitteluetäisyydellä ihmiseen. Ei se sen kummempaa ole.

Enemmän ihmettelen sitä miten jotkut jaksavat rämpiä pitkäkestoiset lääkeharmit läpi jos olo on yhtään samankaltainen mitä koin. Sitä en ihmettele yhtään jos joku päivänsä päättää, jos esim ei ole riittävää tukiverkostoa, järkevää lääkäriä, jonkinlaista taloudellista turvaa tuossa tilanteessa tai muuta vastaavaa

Lue lisää

Ja kyllähän sen tuskan näkee aika helposti mikä jollakin on jos on vaikka lääkkeen puhkaisema akatisia tai käy läpi vaikka vieroituksen puhkaisemaa unettomuutta.

Toki en voi olla varma mutta jos joku on tilittänyt siitä jo tovin niin jos hän maallisen vaelluksensa päättää niin villi arvaukseni on että se liittyy asiaan jossa paska on räjähtänyt tuulettimeen. Toki en voi tietää jos ei "manifestiaan" ole kirjoittanut mutta jos on senkaltainen olo mitä itse kävi läpi niin eipä yllätä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kyllähän sen tuskan näkee aika helposti mikä jollakin on jos on vaikka lääkkeen puhkaisema akatisia tai käy läpi vaikka vieroituksen puhkaisemaa unettomuutta.

Toki en voi olla varma mutta jos joku on tilittänyt siitä jo tovin niin jos hän maallisen vaelluksensa päättää niin villi arvaukseni on että se liittyy asiaan jossa paska on räjähtänyt tuulettimeen. Toki en voi tietää jos ei "manifestiaan" ole kirjoittanut mutta jos on senkaltainen olo mitä itse kävi läpi niin eipä yllätä.

Lue lisää

Näiden ihmisten kohdalla näin ulkopuolelta tarkastellen vaikuttaa käyneen niin että ei he saa enää keltään lääkäreiltä mitään ymmärrystä jotka yrittävät vain jatkaa samalla linjalla koittaen usein puskea lisää pillereitä ja lääkäreillä on aika vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tosi tuskaiseen oloon mitä ihmiset lääkkeen seurauksena kokevat ja valitettavasti ei ole mitään päivämäärää mihin mennessä hermosto on tasoittunut harmin jälkeen. Osa harmia saaneista kokee aaltoilevia oireita kokien invaliditeettia kuukausia ja vuosia kun paska on mennyt tuulettimeen. En usko että psykiatria ymmärtää näiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksia hermoston toimintaan pitkässä juoksussa kun on tapahtunut harmia. Elämästä tulee aika haasteellista vioittuneessa ei täysin optimaalisessa tilassa olevien aivojen ja hermoston kanssa.

Silloin ainoaksi ratkaisuksi jää itseparantelu kotona koska ihan oikeasti psykiatrialla on sokeita pisteitä missä toiselle tuotetaan karmea olo aineilla mutta ei kyetä fiksaamaan ja saatetaan jopa pahentaa sitä oloa. Sitten alkaa pahimmillaan se mylly jossa ihmisen olo pahennetaan vielä infernaalisemmaksi lääkkeillä joka on vielä kamalampi paikka.

Kaikilla ei ole perhettä jotka uskoo harmia, tukea edes sitä kautta. Mitä jos työkyky menee tuossa tilassa pitkiksi ajoiksi? Pahimmillaan on vielä merkittävissä kytköksissä tahoon joka paskoi terveyden ja jolla on eri näkemykset siitä miten asia pitäisi ratkaista.. Se on umpikuja. Itse selvisin sillä että löysin keinot navigoida tuossa tilanteessa ja oli jotain järkeviä ihmisiä myös elämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Näiden ihmisten kohdalla näin ulkopuolelta tarkastellen vaikuttaa käyneen niin että ei he saa enää keltään lääkäreiltä mitään ymmärrystä jotka yrittävät vain jatkaa samalla linjalla koittaen usein puskea lisää pillereitä ja lääkäreillä on aika vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tosi tuskaiseen oloon mitä ihmiset lääkkeen seurauksena kokevat ja valitettavasti ei ole mitään päivämäärää mihin mennessä hermosto on tasoittunut harmin jälkeen. Osa harmia saaneista kokee aaltoilevia oireita kokien invaliditeettia kuukausia ja vuosia kun paska on mennyt tuulettimeen. En usko että psykiatria ymmärtää näiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksia hermoston toimintaan pitkässä juoksussa kun on tapahtunut harmia. Elämästä tulee aika haasteellista vioittuneessa ei täysin optimaalisessa tilassa olevien aivojen ja hermoston kanssa.

Silloin ainoaksi ratkaisuksi jää itseparantelu kotona koska ihan oikeasti psykiatrialla on sokeita pisteitä missä toiselle tuotetaan karmea olo aineilla mutta ei kyetä fiksaamaan ja saatetaan jopa pahentaa sitä oloa. Sitten alkaa pahimmillaan se mylly jossa ihmisen olo pahennetaan vielä infernaalisemmaksi lääkkeillä joka on vielä kamalampi paikka.

Kaikilla ei ole perhettä jotka uskoo harmia, tukea edes sitä kautta. Mitä jos työkyky menee tuossa tilassa pitkiksi ajoiksi? Pahimmillaan on vielä merkittävissä kytköksissä tahoon joka paskoi terveyden ja jolla on eri näkemykset siitä miten asia pitäisi ratkaista.. Se on umpikuja. Itse selvisin sillä että löysin keinot navigoida tuossa tilanteessa ja oli jotain järkeviä ihmisiä myös elämässä.

Lue lisää

Ihmiset tukevat toisiaan ketkä on saaneet harmia ja olen keskustellut lukuisten ihmisten kanssa. Näistä muodostuu yhteisöjä. Olen keskustellut ihmisten kanssa jotka ovat aivan sietämättömässä tilanteessa Joskus minuun on otettu yhteyttä jonkun läheisen toimesta kirjoittaessani jostain harmistani vain haluten toivoa siitä että harmi voi parantua heidän joutuessa tällaiseen outoon harmitilanteeseen jossa psykiatrian hoito yhä kasvavine pillereineen on vain pahentanut läheisen tilannetta eikä he enää tiedä mitä tehdä. He vain haluavat toivoa että heidän paskassa kunnossa oleva läheisensä toipuu jonka kunto on mennyt entistä paskemmaksi kun psykiatria on tulkinnut harmia sairautena. Tuohon voi vain todeta että tottakai harmit voivat palautua ja itsehoito, järkevä lähestymistapa vähentämiseen auttavat. Valitettavasti oma kokemus ei ole että harmit on täysin palautuneet mutta nahoissaan pystyy paremmin olemaan. Toki en voi tietää mistä on kyse, joku voisi argumentoida että mitä jos se on vain piilevä sairaus. No minä uskon ihmisten intuitioon ja intuitio johdatti minutkin pois haemista.

Absurdeinta mitä olen joutunut kokemaan on ihmisten epätoivoiset kysymykset millä keinoin minä palauduin suurelta osin harmeista.

Sellainen maailmakin on olemassa. Tiedän myös ihan oikeassa elämässä ihmisiä joilla on mennyt ainakin kuukausia tai vuosi elämästä kamppailuun lääkkeistä irti ja seuraamuksiin mitä sen jälkeen tulee. Ja ovat kuvanneet tätä tosi raskaana aikana.

Toki voi olla itsemurhia joissa ihminen voi muutenkin henkisesti huonosti ja siksi kuolee mutta myös lääke voi olla myötävaikuttamassa huononevaan oloon. Ja myös toisinpäin että huono henkinen vointi on vaikuttamassa itsemurhaan mikä tapahtuisi näin spekuloiden lääkkeiden seuraujsena.

Mutta kellä olisi kovin mukava vointi lääkevieroituksessa tai harmia kokevana mitä tiesän olevan olemassa?

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolesta? Tiedän netistä lukuisia ihmisiä ketkä lopulta lähti kärsittyään haittaa. Ei se kaukana itselläkään ollut. Tiedän mitä se on. Kuolema olisi tuntunut helpotukselta siinä tilassa.

Et voi vetää mitään suoraa yhteyttä esim länsimaissa masennuslääkkeiden tulon ja itsemurhien vähentymisen välille. Elä vaan pilvilinnoissasi lääkityksien hienoudesta.

Oman elämäni ne tuhosivat lopulta. Enkä ole ollut mitenkään kieltäytynyt muusta hoidosta eli hoidonvastaisuusmantrasikaan ei oikein toimi.

Resurssipula ilmenee lääkärien vaihtumisena, hankaluuksina saada terapiaa, pitkinä aikoina päästä sinne. Jos on pitkäaikaislääkitys et koskaan tiedä kuka idiootti sen sinulta lopulta purkaa ja millä neuvoin. Pillerit sopii hyvin tähän kuvioon, kun pitää muka jotain tehdä näennäisesti.

Lue lisää

Toiset kärsii lääkitysten haitoista tekemättä itsemurhaa, kun taas jotkut tekevät haittojen takia itsemurhan.
Miksi siinäkin on ero, miettikääpä ? Siihen tuskin on yksiselitteistä vastausta olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Toiset kärsii lääkitysten haitoista tekemättä itsemurhaa, kun taas jotkut tekevät haittojen takia itsemurhan.
Miksi siinäkin on ero, miettikääpä ? Siihen tuskin on yksiselitteistä vastausta olemassa.

Lue lisää

No haittojakin on eritasoisia ja tukeakin on eritasoista vaikka yrität taas gaslightata toisia viittaamalla toisten heikkouksiin ja mielenterveysongelmiin todennäköisenä syynä.

Joskus on niin paljon paskaa ihmisen elämässä että nuo haitat ajaa yli laidan. Itse olen jo tottunut vuosien varrella siihen että kroppani on sekaisin psykiatrian myötä. Aluksi olin todella järkyttynyt mitä mulle tapahtui. Nykyään toleranssini kestää monensorttista kehon laukaisemaa tuskaa on aika korkeat. Ainoat mitä en kestä on extrapyramidaalioireet ja paha unettomuus

Anonyymi kirjoitti:

No haittojakin on eritasoisia ja tukeakin on eritasoista vaikka yrität taas gaslightata toisia viittaamalla toisten heikkouksiin ja mielenterveysongelmiin todennäköisenä syynä.

Joskus on niin paljon paskaa ihmisen elämässä että nuo haitat ajaa yli laidan. Itse olen jo tottunut vuosien varrella siihen että kroppani on sekaisin psykiatrian myötä. Aluksi olin todella järkyttynyt mitä mulle tapahtui. Nykyään toleranssini kestää monensorttista kehon laukaisemaa tuskaa on aika korkeat. Ainoat mitä en kestä on extrapyramidaalioireet ja paha unettomuus

Lue lisää

Haittoja saanut 1:

Perhe uskoo haitat ja tukee ja ihminen saa parannella itseään kotona
On taloudellinen toimeentulo vaikka on invaliditeettia
Hänellä on lyhytkestoinen paha olo lääkkeiden seurauksena
Lääkäri uskoo haitat
Ihminen löytää informaatuota minkä turvin parantaa oloaan
Stressitekijöitä ei ole

Haittoja saanut 2:

Perhe ei usko ja haluaa ihmisen laitokseen jossa haitat pahenee
Lääkäri ei usko tai tue ihmistä lääkeharmissa
Ei ole taloudellista toimeentuloa
Ihminen ei tiedä miten parantaa oloaan kun ei löydä esim vertaistukea
On stressitekijöitä esim ero, kämppä menee alta tai terveys pettää lisää
Ihminen ei ymmärrä välttämättä mikä häntä vaivaa
Haitat kroonistuu, on pahoja ja ihminen kärsii vaikkapa pitkittynristä vieroitusoireista tai kroonistuneesta akatisiasta

Kumpikohan kuolee todennäköisemmin? Anna mä arvaan se jolla on sun mielestä henkisiä ongelmia?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sanoisin yksityisten ihmisten nimiä jotka on kuolleet joiden kanssa olen ollut yhteydessä.

Tai heidän sometilejä. Se olisi aika häijyä.

Niin, montako niitä nyt oli?

Anonyymi kirjoitti:

Toiset kärsii lääkitysten haitoista tekemättä itsemurhaa, kun taas jotkut tekevät haittojen takia itsemurhan.
Miksi siinäkin on ero, miettikääpä ? Siihen tuskin on yksiselitteistä vastausta olemassa.

Lue lisää

ITsemurhan nimi on itsemurha ihan sen takia, että jokainen joutuu päättämän ne syyt ihan itse. Se on ihan taas sairasta fantasiaa lähteä omia syitään laittamaan toisen ihmisen itsemurhaan.

Anonyymi kirjoitti:

ITsemurhan nimi on itsemurha ihan sen takia, että jokainen joutuu päättämän ne syyt ihan itse. Se on ihan taas sairasta fantasiaa lähteä omia syitään laittamaan toisen ihmisen itsemurhaan.

Lue lisää

Vai sairasta. Mielestäni on enemmän sairasta että utelet itsemurhien määriä ja et usko sitä kuinka isoa roolia lääkehaitat on saattaneet itsemurhapäätöksessä näytellä. Mutta minkä sille voi jos joku ei usko niin ei usko.

Tätä ihmistä en tuntenut mutta hänen videonsa on arkistoitu nettiin ja hänen kohdallaan lienee lääkeharmeilla ollut osansa siinä että hän kuoli.

https://youtu.be/uoIoI3ad1V0?si=MlMsKOGn6Mot4F0w

Anonyymi kirjoitti:

Vai sairasta. Mielestäni on enemmän sairasta että utelet itsemurhien määriä ja et usko sitä kuinka isoa roolia lääkehaitat on saattaneet itsemurhapäätöksessä näytellä. Mutta minkä sille voi jos joku ei usko niin ei usko.

Tätä ihmistä en tuntenut mutta hänen videonsa on arkistoitu nettiin ja hänen kohdallaan lienee lääkeharmeilla ollut osansa siinä että hän kuoli.

https://youtu.be/uoIoI3ad1V0?si=MlMsKOGn6Mot4F0w

Lue lisää

Jos ihmiset ihan aidosti tekee joukoittain itsemurhia lääkityksen haittojen takia, niin miksi näitä ihmisä sitten pitäisi piilotella? Siksikö että tämä ongelma ei saa tulla julki?

Eli pistä vaan tulemaan kaikki muutkin.

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolesta? Tiedän netistä lukuisia ihmisiä ketkä lopulta lähti kärsittyään haittaa. Ei se kaukana itselläkään ollut. Tiedän mitä se on. Kuolema olisi tuntunut helpotukselta siinä tilassa.

Et voi vetää mitään suoraa yhteyttä esim länsimaissa masennuslääkkeiden tulon ja itsemurhien vähentymisen välille. Elä vaan pilvilinnoissasi lääkityksien hienoudesta.

Oman elämäni ne tuhosivat lopulta. Enkä ole ollut mitenkään kieltäytynyt muusta hoidosta eli hoidonvastaisuusmantrasikaan ei oikein toimi.

Resurssipula ilmenee lääkärien vaihtumisena, hankaluuksina saada terapiaa, pitkinä aikoina päästä sinne. Jos on pitkäaikaislääkitys et koskaan tiedä kuka idiootti sen sinulta lopulta purkaa ja millä neuvoin. Pillerit sopii hyvin tähän kuvioon, kun pitää muka jotain tehdä näennäisesti.

Lue lisää

Tietääkö ihmiset enää muualta ihmisiä kuin netistä ?
" Tiedän netistä lukuisia ihmisiä... " alkaa tuo edellinenkin kommentti.
Se, mitä ihmiset nettiin kirjoittelee, ei aina ole se todellisuus. Tai toki se voi olla juuri sille kirjoittajalle todellista, mutta se yksi kirjoittaja ei kerro eikä tiedä, kuinka muut kokevat kenties samanlaiset asiat.
Enempi tosijuttuja varmasti kuulee, kun tuntee ihmisiä elävässä elämässä, ja tapaa ja juttelee heidän kanssaan.

Anonyymi kirjoitti:

No haittojakin on eritasoisia ja tukeakin on eritasoista vaikka yrität taas gaslightata toisia viittaamalla toisten heikkouksiin ja mielenterveysongelmiin todennäköisenä syynä.

Joskus on niin paljon paskaa ihmisen elämässä että nuo haitat ajaa yli laidan. Itse olen jo tottunut vuosien varrella siihen että kroppani on sekaisin psykiatrian myötä. Aluksi olin todella järkyttynyt mitä mulle tapahtui. Nykyään toleranssini kestää monensorttista kehon laukaisemaa tuskaa on aika korkeat. Ainoat mitä en kestä on extrapyramidaalioireet ja paha unettomuus

Lue lisää

Missä kohdassa tekstiäni viittasin yhtään keneenkään tai keidenkään heikkouksiin ?
Missä kohdassa väitin mielenterveysongelmia kenellekään syyksi mihinkään ?
Näihin kommentteihin ei kannata upota henkilökohtaisesti, täällä kukaan tuskin tarkoittaa juuri minua tai sinua olevan jonkin tietynlainen.
Asioita ei ole hyvä ottaa itseensä, etenkään täällä enimmäkseen anonyymeinä kirjoittelevien ihmisten keskuudessa.

Vai onko kyse siitä että potilaat on laiskoja toteuttamaan muutoksia?

Eli psykiatrin tehtäväksi jää lähimnä pillerinpuskenta, ei esim kunnon terveellisten elämäntapojen etsintä ja esim kokonaisvaltaisesti kuntoon pääsy koska sen voi tehdä esim ravitsemusterapeuttikin.

Jos haluaa kokeilla auttaako suoliston toiminta psyykeen, niin sitten vaan kokeilemaan.
Vaikka ravitsemusterapeutin kautta, jos ei muuten.
Psykiatrit eivät hoida suolistoa, siihen on eri lääkärit.
Ihan itse voi kokeilla testaamalla erilaisia ruokavalioita, jos jostakin löytyisi apu.
En hakisi apua psykiatrilta siihen, että suolen toiminta vaihtelee miten sattuu. Ruokavaliooni minun pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, jota en tosin tällä hetkellä tee.

Haluaisitko ihan itse kertoa, että millä perusteella se on nimenomaan hoitotahon obsessio, eikä sinun, kun suurin osa hoitoa, ei mitenkään liity lääkkeisiin?

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisitko ihan itse kertoa, että millä perusteella se on nimenomaan hoitotahon obsessio, eikä sinun, kun suurin osa hoitoa, ei mitenkään liity lääkkeisiin?

"Psykiatrit eivät hoida suolistoa, siihen on eri lääkärit."

Miksi eivät? Miksi lääkkeet kohdistuu serotoniiniin ja välittäjäaineisiin ja aivoihin? Suolisto on toiset aivot ja esim itse olen saanut ruokavaliolla lisää jaksamista, ja kunnon ruokavalio myös tukee unta. On jotain holistisesti ajattelevia lääkäreitä ja he ovat ainoita kunnon lääkäreitä.

Miksi psykiatrit ovat kiinnostuneita lähinnä aivoista kun koko keho merkitsee mielen hyvinvoinnissa?

Anonyymi kirjoitti:

"Psykiatrit eivät hoida suolistoa, siihen on eri lääkärit."

Miksi eivät? Miksi lääkkeet kohdistuu serotoniiniin ja välittäjäaineisiin ja aivoihin? Suolisto on toiset aivot ja esim itse olen saanut ruokavaliolla lisää jaksamista, ja kunnon ruokavalio myös tukee unta. On jotain holistisesti ajattelevia lääkäreitä ja he ovat ainoita kunnon lääkäreitä.

Miksi psykiatrit ovat kiinnostuneita lähinnä aivoista kun koko keho merkitsee mielen hyvinvoinnissa?

Lue lisää

Hyvä lääkäri alkaisi kartottamaan palikka kerrallaan hyvinvointia ja rakentamaan sitä uusiksi. Toki jos joku tulee esim. akuutisti masentuneena houkutus pillerinpuskentaan on suuri jotta ihminen niinsanotusti pääsisi liikkeelle ja watchful waiting unohdetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä lääkäri alkaisi kartottamaan palikka kerrallaan hyvinvointia ja rakentamaan sitä uusiksi. Toki jos joku tulee esim. akuutisti masentuneena houkutus pillerinpuskentaan on suuri jotta ihminen niinsanotusti pääsisi liikkeelle ja watchful waiting unohdetaan.

Lue lisää

Ei mieli ole vain aivot. Mielen hyvinvointi on hermosto, suolisto jne. Jos jonkun pää vaihdettaisiin eri kroppaan en usko että siitä syntyisi mitään hyvää. Ei ihminen enää olisi sama ihminen ilman kehoaan. Meihin kuuluu keho jonka uskon olevan suuremmassa roolissa mielialoissa kuin voitaisiin luulla. Suolisto on todennäköisesti erittäin tärkeässä roolissa.

Voin sanoa että ero on kuin yöllä ja päivällä kun syö terveellisesti, saa mineraaleja ja vitamiineja ruoasta. Uskon että ruokavalio vaikuttaa merkittävästi myös uneen,muiden elintapojen ohella.

Mutta psykiatria tiivistää kaiken pikkupilleriin.

Myös kehoon liittyvät terapiamuodot soisi yleistyvän lässytyksen sijaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä lääkäri alkaisi kartottamaan palikka kerrallaan hyvinvointia ja rakentamaan sitä uusiksi. Toki jos joku tulee esim. akuutisti masentuneena houkutus pillerinpuskentaan on suuri jotta ihminen niinsanotusti pääsisi liikkeelle ja watchful waiting unohdetaan.

Lue lisää

Miksi ihminen yleensä päätyisi lekuriin ennen kunnon clustrefuckkia?

Poikkeuksia toki on, mutta lääkärit ja hoitajat kyllä muistaa mainita miten harvinaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

"Psykiatrit eivät hoida suolistoa, siihen on eri lääkärit."

Miksi eivät? Miksi lääkkeet kohdistuu serotoniiniin ja välittäjäaineisiin ja aivoihin? Suolisto on toiset aivot ja esim itse olen saanut ruokavaliolla lisää jaksamista, ja kunnon ruokavalio myös tukee unta. On jotain holistisesti ajattelevia lääkäreitä ja he ovat ainoita kunnon lääkäreitä.

Miksi psykiatrit ovat kiinnostuneita lähinnä aivoista kun koko keho merkitsee mielen hyvinvoinnissa?

Lue lisää

Lääketieteen erikoisalat on " rakennettu " siten, että tietyt sairaudet kuuluvat tietyn alan lääkäreille.
Minunkin mielestäni ihminen pitäisi nähdä kokonaisuutena, sekä psyyke että fysiikka, onhan se kaikki samaa ihmistä, kokonaisuus.
Ehkä siihen vielä tullaan joskus hamassa tulevaisuudessa, kun lääketiede alkaa ymmärtämään, kuinka hyödyllistä ihmisiä olisi hoitaa kokonaisuutena.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä lääkäri alkaisi kartottamaan palikka kerrallaan hyvinvointia ja rakentamaan sitä uusiksi. Toki jos joku tulee esim. akuutisti masentuneena houkutus pillerinpuskentaan on suuri jotta ihminen niinsanotusti pääsisi liikkeelle ja watchful waiting unohdetaan.

Lue lisää

Tähän vastattaisiin ainoastaan resurssipula.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän vastattaisiin ainoastaan resurssipula.

Vaikka resursseja olisi kuin upsalan ekonomilla kahdeksankymmentäluvulla, niin ei hoitotahon tarvitse lähteä niitä tuhlaamaan jonkun harhan aiheuttaman pahan mielen vuoksi.

Pitäähän ne tutkimukset ja hoidot olla ihan perusteltuja.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka resursseja olisi kuin upsalan ekonomilla kahdeksankymmentäluvulla, niin ei hoitotahon tarvitse lähteä niitä tuhlaamaan jonkun harhan aiheuttaman pahan mielen vuoksi.

Pitäähän ne tutkimukset ja hoidot olla ihan perusteltuja.

Lue lisää

Uskon että elintapahoidot on tulevaisuutta vaikka joku änkyröisikin vastaan. Jännä että mt ongelmat muuttuu biologisiksi lähinnä kun se sopii jonkun intresseihin.

https://youtu.be/ej8MvCdg4NE?si=9-ijkveb5QzQVkDq

Toki elintavat ei akuuttia kriisiä paranna mutta kuinka moni mt palveluissa on jatkuvassa akuutissa kriisissä?

Anonyymi kirjoitti:

Uskon että elintapahoidot on tulevaisuutta vaikka joku änkyröisikin vastaan. Jännä että mt ongelmat muuttuu biologisiksi lähinnä kun se sopii jonkun intresseihin.

https://youtu.be/ej8MvCdg4NE?si=9-ijkveb5QzQVkDq

Toki elintavat ei akuuttia kriisiä paranna mutta kuinka moni mt palveluissa on jatkuvassa akuutissa kriisissä?

Lue lisää

Myös holistinen psykiatria on tulevaisuutta, ainakin joillekin :) uskon että ne ketkä on rahaa ja jolla on järkeä päässä alkavat enemmän mennä tuohon holistisempaan suuntaan

https://youtu.be/w5t-5gaypUo?si=KVSCV0ps3aH4Wcp6

On tyhmää typistää auttaminen lähinnä vain johonkin välittäjäainetta veivaavaan pilleriin ja terapiaan

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka resursseja olisi kuin upsalan ekonomilla kahdeksankymmentäluvulla, niin ei hoitotahon tarvitse lähteä niitä tuhlaamaan jonkun harhan aiheuttaman pahan mielen vuoksi.

Pitäähän ne tutkimukset ja hoidot olla ihan perusteltuja.

Lue lisää

Tämä kyllä totta.
Suurimman osan kohdalla on ihan varmasti hoitoja kokeiltu, jopa erilaisia, ei ainoastaan lääkkeitä.
Paljon on ihmisestä kiinni, mitkä ovat hänen intressinsä ottaa apua vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä kyllä totta.
Suurimman osan kohdalla on ihan varmasti hoitoja kokeiltu, jopa erilaisia, ei ainoastaan lääkkeitä.
Paljon on ihmisestä kiinni, mitkä ovat hänen intressinsä ottaa apua vastaan.

Lue lisää

Mitä hoitoja? Elintapakartoitusta millä pyritään kohentamaan aivoterveyttä? Elintapakartoitusta millä pyritään auttamaan ahdistuksessa?

Ja hevonpaskat mitään holistisia hoitoja ole. Ravitsemusterapiaankin on hankala päästä

Anonyymi kirjoitti:

Mitä hoitoja? Elintapakartoitusta millä pyritään kohentamaan aivoterveyttä? Elintapakartoitusta millä pyritään auttamaan ahdistuksessa?

Ja hevonpaskat mitään holistisia hoitoja ole. Ravitsemusterapiaankin on hankala päästä

Lue lisää

Terveystieto ja kotitalous alkaa seitsemännellä luokalla.

Ihan oikeastikko taas heittäydytään niin uusavuttomiksi, että hoitaja tarvitaan siihen viereen 24/7 muistuttamaan, että mitä peruskoulussa on opittu? Korjaan. Olisi pitänyt oppia.

Anonyymi kirjoitti:

Terveystieto ja kotitalous alkaa seitsemännellä luokalla.

Ihan oikeastikko taas heittäydytään niin uusavuttomiksi, että hoitaja tarvitaan siihen viereen 24/7 muistuttamaan, että mitä peruskoulussa on opittu? Korjaan. Olisi pitänyt oppia.

Lue lisää

Miksi on olemassa holistisia psykiatreja jos nämä asiat on selviä?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi on olemassa holistisia psykiatreja jos nämä asiat on selviä?

Ei käsittääkseni missään kotitaloustunnilla opetella vakauttamaan hermostoa, vaikuttamaan ahdistukseen tai masennukseen elintavoilla ja ruokavaliolla js niin pöin pois.

Kysyn edelleen, jos kehon terveys merkitsee mielen terveydessä miksi vain tungetaan labrapillereitä eikä pyritä holistisuuteen?

Anonyymi kirjoitti:

Ei käsittääkseni missään kotitaloustunnilla opetella vakauttamaan hermostoa, vaikuttamaan ahdistukseen tai masennukseen elintavoilla ja ruokavaliolla js niin pöin pois.

Kysyn edelleen, jos kehon terveys merkitsee mielen terveydessä miksi vain tungetaan labrapillereitä eikä pyritä holistisuuteen?

Lue lisää

Kerro sinä, miksi täällä ei puhuta muusta kun pillereistä, vaikka hoitoon kuuluu helvetisti kaikkea muutakin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi on olemassa holistisia psykiatreja jos nämä asiat on selviä?

Miksi on olemassa holistisia hoitajia, vaikka nämä asiat pitäisi olla selvät?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi on olemassa holistisia hoitajia, vaikka nämä asiat pitäisi olla selvät?

Joo on muuta mutta psykiatrian hoitosuosituksia lukiessa tulee selväksi miten pharmaan linkittynyttä se on.

Anonyymi kirjoitti:

Joo on muuta mutta psykiatrian hoitosuosituksia lukiessa tulee selväksi miten pharmaan linkittynyttä se on.

Paranemismatkallani psykiatrian aineista tein havaintoja mitkä elintavat laskevat ahdistusta, mitkä nostavat, millainen ravinto pitää tyynenä ja rauhoittaa. Aloin käyttää probiootteja ja huomasin jotain tyyneyden lisääntymistä. Uskon myös että ruoan mineraalit ynnä muu tukee unta merkittävissä määrin.
Kun syön kunnolla minun tekee mieli olla fyysisesti aktiivinen ja on energiaa.

Sanoisin että vaikutus on käytännössä kuin masennuslääke sillä erotuksella että toinen oikeasti auttaa kehoa ja toinen... No jokainen vetäköön siitä johtopäätöksen.

Ihmisenä olemiseen kasvamista ei ruokavaliosta ole apua, tunteiden käsittely on toinen asia. Mutta uskon että suoliston hyvinvoinnilla, vitamiiminsaannilla ynnä muulla on tärkeä tehtävä rakentaa perusta mille voi rakentaa muuta. Mietin paljonko on ihmisiä ketkä sabotoi terveyttään ja kompensoi sitä pillereillä?

Ei heitä täysin voi syyttää, pillereiden yhdistäminen terveyteen mielessään on nykyaikaa. Ja harva tulee ajatelleeksi sitä sotkua mitä ne voi huonossa lykyssä kehossa puhkaista

Niinpä, neljä kertaa sinäkin sitä sanaa lyhyessä kommentissasi käytät...

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, neljä kertaa sinäkin sitä sanaa lyhyessä kommentissasi käytät...

Vaikka kuinka monta kertaa, mutta en mene ketään nimittelemään narsistiksi, jos ei henkilö sellainen oikeasti ole. Enkä tosin kyllä sittenkään, vaikka olisikin.

Monille lääkkeet ovat tukena pitämään yllä jonkinlaista vastuuta omasta elämästään, ja tukee heitä pärjäämisessä.
Ei tässä maailmassa kenelläkään elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista.

Anonyymi kirjoitti:

Monille lääkkeet ovat tukena pitämään yllä jonkinlaista vastuuta omasta elämästään, ja tukee heitä pärjäämisessä.
Ei tässä maailmassa kenelläkään elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista.

Lue lisää

Itse luulin kyenneeni lääkkeiden avulla käymään töissä. Mutta arvaas mitä, käyn ihan töissä vaikka alasajoin lääkkeet. Lääkkeet oli uhka yhdessä vaiheessa työkyvylleni.

Anonyymi kirjoitti:

Itse luulin kyenneeni lääkkeiden avulla käymään töissä. Mutta arvaas mitä, käyn ihan töissä vaikka alasajoin lääkkeet. Lääkkeet oli uhka yhdessä vaiheessa työkyvylleni.

"Psyykenlääkkeet ovat useimmille myös hengenpelastajia."

Ja mistähköhän tämä tilasto on vetäisty? Samasta paikasta kuin jäätelönsyönti on yhteydessä hukkumiskuolemiin?

Objektiivista näyttöä ei ole väitteelle.

Ja mitenkä moni esittää tervettä että ei tarvi kärsiä psyykelääkkeitten haittoista?

Anonyymi kirjoitti:

Itse luulin kyenneeni lääkkeiden avulla käymään töissä. Mutta arvaas mitä, käyn ihan töissä vaikka alasajoin lääkkeet. Lääkkeet oli uhka yhdessä vaiheessa työkyvylleni.

Toki arvaan.
Kyllä joillekin noinkin hyvin voi käydä, ja hyvä niin.
Me olemme yksilöitä, ja siitä syystä hyvinkin erilaisia.
Kaikkea hyvää sinulle.

Anonyymi kirjoitti:

"Psyykenlääkkeet ovat useimmille myös hengenpelastajia."

Ja mistähköhän tämä tilasto on vetäisty? Samasta paikasta kuin jäätelönsyönti on yhteydessä hukkumiskuolemiin?

Lue lisää

Ei siihen mitään tilastoja tarvitse, kokemus riittää, se, että tuntee ihmisiä. Mitä enemmän, sen laajemmin saa kokemusta, mitä ihmiset tekevät, millaisia he ovat, miten he pärjäävät, tai miten he eivät pärjää.
Kun tuntee lääkkeitä käyttäviä, huomaa, että monille se on pelastus. On toki heitäkin, jotka eivät pidä lääkkeistään.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitenkä moni esittää tervettä että ei tarvi kärsiä psyykelääkkeitten haittoista?

Jos on oikeasti sairas, terveen esittäminen ei kauaa onnistu. Se taitaisi olla erittäin raskas rooli. Sairaus voi jopa pahentua, jos yrittää liikaa, vaikka ei pystyisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitenkä moni esittää tervettä että ei tarvi kärsiä psyykelääkkeitten haittoista?

Miksi terveen tarvitsisi näytellä tervettä?

Anonyymi kirjoitti:

Itse luulin kyenneeni lääkkeiden avulla käymään töissä. Mutta arvaas mitä, käyn ihan töissä vaikka alasajoin lääkkeet. Lääkkeet oli uhka yhdessä vaiheessa työkyvylleni.

Hieno homma henkilökohtaisella tasolla, mutta odotatko että kaikille pitäisi antaa mitalli, jotka ovat ajaneet lääkkeet alas?

Mistä tämä lääke fetissi tulee?

Anonyymi kirjoitti:

"Psyykenlääkkeet ovat useimmille myös hengenpelastajia."

Ja mistähköhän tämä tilasto on vetäisty? Samasta paikasta kuin jäätelönsyönti on yhteydessä hukkumiskuolemiin?

Lue lisää

jos haluat haastaa sen yleisesti tiedetyn faktan, niin joudut etsimään tilastosi itse.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi terveen tarvitsisi näytellä tervettä?

On sulla köykänen luetun ymmärtäminen.
En ole semmosta tarkoittanut että terveen pitäisi esittää tervettä.