Käyttäjien kokemuksia psyykenlääkkeiden haitoista!!!

Eikö ne siinä paketissa lue?

Sen verran niistä on ollut haittaa, etten enää ottaisi pillerin pilleriä käyttöön, jos ei tulisi ihan äärimmäinen pakkotilanne.

Historian aikana psykiatrit "keksivät" laittaa monenlaista eri diagnoosia. Paitsi leimattiin skitsofreenikoksi, myös määrättiin masennukseen Zoloftia ja jos jonkinlaista SSRI-lääkettä.

Tuli käytettyä useita eri neuroleptivalmistetta, Zyprexaa, Leponexia, Risperdalia ja Ketipinoria.

Oireina masennuslääkkeistä masennuksen pahenemista, seksuaalitoimintojen katoamista ja tunteiden leikkaantumista. Neurolepteistä monenkirjavia neurologisia oireita, mm. aina aivosumusta, uneliaisuuteen, horrosmaiseen, huumaavaan oloon, painon ja verenpaineen nousua, tai liian nopeaa laskua, liian nopeaa sykettä, kipuja käsivarteen (sydänvaikutuksia), pieniä ja suurempia infarkteja, merkittävää toimintakyvyn laskua, kävelykyvyn vaikeuksia, lihasheikkoutta, tardiivia dyskinesiaa, levottomuutta, anhedoniaa, joka ajoi lääkkeiden pitkäaikaisessa käytössä alkoholin liikakäyttöön. Vain yksi hyväksi katsottu ominaisuus neurolepteillä oli, pääsi uneen ja nukkui paremmin. Mutta ikävänä haittavaikutuksena sitten saattoi nukkua putkeen sen 12 tuntia, herääminen oli tosi vaikeaa ja toimintakyky laski lähes nollaan. Sanoisin näin, että lähes se 20 vuotta elämästäni meni, kuin horroksessa. Muisti ja keskittymiskyky on heikentynyt.

Varmaan on tullut kyseisistä "hoidoksi tarkoitetuista" lääkkeistä monia muitakin sivuvaikutuksia. Mutta en varmaan kaikkea edes muista.

Käytin lääkkeitä noin 20 vuotta elämästäni. Aivan liian pitkään. Olen siis lopettanut kyseisten lääkkeiden käytön. Enkä kadu sitä tekemääni päätöstä.

Monet markkinoilla olevat psyykelääkkeet aiheuttavat aggressivisuuden ja itsetuhoisuuden pahenemista. Tätä puolta ei juurikaan koskaan tuoda mediassakaan esille.

Lääkkeiden mahdolliset haitat kerrotaan lääkepakkauksen sisällä olevassa lappusessa ja netistä löytyy samat tiedot.
Lääkkeissä on sellainen hauska ominaisuus, että kaikki eivät reagoi samalla tapaan samaan lääkkeeseen jne...
Eli tällainen nimettöminä kirjoittelu on varmasti vahingollista sellaiselle herkälle ja epäilevälle yksilölle.

Montako ketjuu tästä samasta aiheesta pitää tehdä etusivulle?

Tässä haitat mitä sain psyykenlääkkeistä:

SSRI:t

-Yhden päivän annosunohduksesta luonnoton hutera pökkyräinen olo jossa hankala ajatella ja toimia ja sähköiskuja meni päässä. Jälkikäteen tajusin että brain zapsit ovat merkki hermoston epätasapainossa olosta esim vieroituksessa ja niitä tavatasn myös sairauksissa esim ms taudissa ja ilmiötä kutsutaan nimellä lhemrittes sign
- virtsaamisvaikeudet (liittynee samaan mihin genitaalialueen tunnottomuusongelmat), rakon tyhjenemisongelmat
-genitaalialueen tunnottomuusoireet ja orgasmi vaimea ja mielihyvätön
- olin jatkuvasti sairaana ja on mielenkiintoista lukea näiden aineiden vaikutuksesta immuniteettiin
- sain sydämentykytyksiä yhdistelmässä ketipinor ja escitalopram. Jälkikäteen tajusin että minulla todettu qt ajan hämmingit liittynee tähän
- päiväväsymys. tunne-elämän ja tunneherkkyyden leikkautuma. ehkä jonkinsorttinen motorinen levottomuuden tunne

vieroituksessa helvettiä:uni meni, motorisesti levoton olo, ylivireys, ahdisti, valoherkkyys, heräilin ajan ja paikantaju hukassa, tosi hämmentävä olo tunne-elämässä esim itkunpuuskia ja aggressiota, vierautta omaan elämään, siihen loppui muuten seksielämäni koska pssd paheni lopetuksessa kun lääke teki muutoksia homeostaasiin, aivosumu ja kognitiivisia ongelmia

muut lääkkeet mitä sinä aikana sain (mm antipsykootit) ja polyfarmasia pahimmillaan tällaisia oireits:

Pakonomainen tarve liikuttaa jalkoja ja olla liikkeessä kuin koko kehossa olisi levottomat jalat mikä oli niin pahaa että varasti elämänlaatuni joksikin aikaa, kuin kaulalihakseni olisivat olleet spasmitilassa, kokoajan hiipivä paniikki joka saattoi jumiutua tunneiksi tai päiväksi päälle, paha unettomuus ja heräilyä keskellä yötä paniikkimaisiin adrenaliiniryöppyihin, kognitiivisia ongelmia, polttavia ja pisteleviä tuntemuksia pitkin hermostoa, tunne kuin polttavasta kivusta aivoissa/päänahassa (occipital neuralgia tyyppisiä oireita ja parestesiaa) , merkittävä toimintakyvyn alenema siihen pisteeseen että tuntui etten kognitiivisten ongelmien ja ylistimuloitumisen vuoksi kyennyt esim katsomaan tv:tä, sumuinen näkö, hitauden tunne ja olin tosi hidas muutenkin, kaikki tuntui tosi haastavalta, maailmani typistyi ja tunne-elämäni oli todella anhedoniassa ja olin itselleni vieras lääkkeissä. Sekavuutta. Ääni ja valoherkkyttä joka paheni ssri vieroituksesta

Lääkkeiden jälkeen vieroituksessa: sisäisen tärinän tunnetta, huimausta, jatkuvaa kroonista väsymystä ja crashaamista, kuin joku olisi sammuttanut päästäni valot ja yhtäkkiä virta loppui kesken päivän, univaikeuksia, kuin kortisoli ja stressihormonit olisi yliaktivoituneet kehossani, kuin jatkuvaa krapulaa 24/7,aivojen ylikuormittumista, kuin aivojeni sisälle olisi tungettu joku terävä piikki tyylistä päänsärkyä joka laukesi tiettyyn aikaan päivästä, autonomisen hermoston häiriöitä, korvat soi, kuin pääni olisi ollut sisältä sementtiä tai hattaraa ja ajatus ei kulkenut, niin paha aivosumuinen olo, kykenemättömyys sietää liikuntaa koska se laukaisi sen karmean levottoman olon ja pahensi rls-oireita, alhainen kyky sietää rasitusta ja stressiä

Toipumisvaiheessa uni palautui, stressinsietokyky kasvoi, levottomuus tasaantui, päänsäryt hellitti ja kognitio palautui paljon, paniikit katosi, ahdistus alkoi kadota, muutkin oireet aaltoillen kadota. Jäljelle jäi jotain neuropatian tyylistä oireistoa ja pssd sekä edelleen herkistynyt hermosto mikä ilmenee stressiherkkyytenä, herkkyytenä hermostoon vaikuttaviin aineisiin. Heikompi rasituksensietokyky mutta joks palautunut

Hyödyt esim SSRI-lääkkeistä:

- vähemmän sosiaalista ahdistusta, rennompi olo, ei tiedosta kehon signaaleja yhtä hyvin koska lääke sotkee tätä
-Toisaalta hiukan mitäänsanomaton olo joka lääkityksen edessä meni apatiaa kohti. Tästä on tehty tutkimustakin jossa lääkitys on yhdistetty apatiaan.
Masennukseen lääkkeen uskon olevan suurelta osin plasebo eli loppupeleissä itsehoito vaikuttaa eniten mielialaan. Jos jotain tuli mielialan sihteem se tuli alkuun mutta tein myös paljon töitä itseni eteen joten plasebo ei ole poissuljettu. Uskon että lääke on hyödyllisin silloin kun sen aloittaa lääkkeitä käyttämätön tai hyvin vähän käyttänyt henkilö ja kun lääkitys on aluillaan ja kehon homeostaasi rakentuu aineen alle ja jotain muutoksia tapahtuu seurauksena. Pitkäaikaiskäyttäjälle lääke voi enemmänkin apatisoida ja kenties jopa huonontaa hoitotuloksia pitkässä juoksussa mielialan suhteen varsinkin kun lähdetään käymään läpi vieroituksia jolloin reseptorien pitää palautua ksikesra. Uskon näin.

Mutta toisaalta:

Tunneherkkyys poissa mikä vaikutti myös kykyyn empatiaan ja muodostaa tunteita esim ihastua eli en tuntenut niin vahvasti ihmisiä kohtaan. Valitettavasti siinä sivussa myös persoonan hyviä puolia tyrehtyi.
Hankaluus hahmottaa omia tunteitaan ja sitäkautta terapia paljon hyödyttömämpää kuin lääkkeettömänä
Hankaluudet oppia oikeasti kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään kun se on sotkettu ja signaaleja turrutettu

Mitään ei ole lääkitys auttanut saamaan elämässäni aikaan mitä en olisi kyennyt rakentamaan elämässäni ilmankin sitä.

Kun haitat ynnää mukaan haitat nousi aikalailla suuremmaksi. En koe että masennuslääke olisi koskaan esim pelastanut henkeäni, minulla on ihan sama olla kuollut ajatuksia masennuslääkkeissäkin, ja varsinkin oli kun annos oli liian iso jolloin olo oli jotenkin sisältä kuollut.

Hyödyt antipsykootit:

-Nukkuminen unettomuudessa

Toisaalta uni kuin kooma ja luonnottoman tuntuista

Toisaalta helvetillinen olo jossa samaan aikaan tarve liikutella jalkoja ja ahdistusta pukkaa. Ei jatkoon. Antipsykooteista ei ollut niin mitään hyötyä sekavuuteen, ei niin mihinkään. Ne varastivat minusta osan. Se oli hirvittävää aikaa.

Kerran koin hyötyä ketipinor 25 mg tilapäisenä uniapuna mutta se on lähinnä antihistamiini. Sinänsä mielenkiintoista että muistikuvani ajanjaksolta jolloin käytin tuota on jotenkin hatarat. Sittemmin en siedä sitäkään enää.