Tuoko kasvu mukamas...

Seuraavassa kaksi vaihtoehtoa:

-Lasketaan työaikoja niin, että jäljellejääneen työn pariin pääsee jokainen työkykyinen ja -ikäinen. Täystyöllisyys mahdollistaa tuottavuutta paremmin vastaavat liksankorotukset ja työttömyyden aiheuttama verorasitus poistuu. Kaikilla on töitä, siitä hyvä toimeentulo ja runsaammin vapaa-aikaa.

-Siirrytään toteuttaman nykyaikaan sovellettuja yhteiskuntamuotoja. Niitä on pilvin pimein: negatiivisen tuloveron malli, kansalaispalkka, täälläkin uutterasti kirjoitelleen Hallitusnikkarin "sovellettu päiväraha kaikille" -malli ynnä monta muuta.

Oikein toteutettuina näillä malleilla voitaisiin jopa jatkaa nykyistä kestämättömän kasvun aikaa, mutta ne olisivat samalla inhimillisiä ja ihmisiä innostavia, sekä poistaisivat eriarvoisuutta.

Koska tuotanto ja työelämä ovat muuttuneet, myös käytäntöjen pitää joustaa. Varsin mukavaa olisi, jos joustot tehtäisiin vaihteeksi ihmisten eikä tuotantokoneiston ehdoilla.

...hyvinvointia kirjoitti:

Seuraavassa kaksi vaihtoehtoa:

-Lasketaan työaikoja niin, että jäljellejääneen työn pariin pääsee jokainen työkykyinen ja -ikäinen. Täystyöllisyys mahdollistaa tuottavuutta paremmin vastaavat liksankorotukset ja työttömyyden aiheuttama verorasitus poistuu. Kaikilla on töitä, siitä hyvä toimeentulo ja runsaammin vapaa-aikaa.

-Siirrytään toteuttaman nykyaikaan sovellettuja yhteiskuntamuotoja. Niitä on pilvin pimein: negatiivisen tuloveron malli, kansalaispalkka, täälläkin uutterasti kirjoitelleen Hallitusnikkarin "sovellettu päiväraha kaikille" -malli ynnä monta muuta.

Oikein toteutettuina näillä malleilla voitaisiin jopa jatkaa nykyistä kestämättömän kasvun aikaa, mutta ne olisivat samalla inhimillisiä ja ihmisiä innostavia, sekä poistaisivat eriarvoisuutta.

Koska tuotanto ja työelämä ovat muuttuneet, myös käytäntöjen pitää joustaa. Varsin mukavaa olisi, jos joustot tehtäisiin vaihteeksi ihmisten eikä tuotantokoneiston ehdoilla.

Lue lisää

On pakko ulkopuolisena, politiikasta mitään ymmärtämättömänä hiukan kysellä sinulta Orttoboxin lisäksi lisää. Jos vaikka alkaisin ymmärtämään...

Työllisyydestä...

Olen kaupan kassalla duunissa. Mitä jos ajattelemasi malli todella toteutuisi, KUINKA se käytännössä kannattaisi tai muuten onnistuisi?

Kauppamme on auki klo 9-21 ja vuorot kahdessa osassa, (6h/henk) 9-15, ja 15-21:00.
Miten tämä vielä pilkottaisiin niin että sinne saataisiin yksi duunari lisää?
Nykyinenkään tuntimäärä tuskin elämiseeni riittää,
ja uskot vielä että liksat voisivat tuon kautta suurentua ?
Kuinka ?
Miten kaupalle voi olla kannattavaa ottaa LISÄÄ duunareita, maksaa vielä LISÄÄ liksaa jokaiselle jo olemassa olevallekin työntekijälle, ja VÄHENTÄÄ työaikaa ?! Kuulostaa kivalta mutta MITEN ?

Puhuit verorasituksesta ? Siis... Millätavalla se tähän vaikuttaa? (kyllä, olen noviisi...)
Ja tuottavuutta vastaavat liksankorotukset. Eikö se nähdä jo tässä paperipellejen hommassa, että vaikka kuinka firma tuottaa niin liksoja ja työehtoja ollaan siitä huolimatta ALENTAMASSA !
Sillä alalla kun olisi varaakin maksaa.

Olen siis ihan "paska-duunari" mutta mielestäni taas Paperimiehet ovat hyvin tuottavassa firmassa ansainneet itselleenkin osan (vaikka sitten suurenkin osan!) potista.
Kateellisten panettelua heidän "painaminen".

Mutta asiaan... Osaatko valaista tyhää selkokielellä????

...hyvinvointia kirjoitti:

Seuraavassa kaksi vaihtoehtoa:

-Lasketaan työaikoja niin, että jäljellejääneen työn pariin pääsee jokainen työkykyinen ja -ikäinen. Täystyöllisyys mahdollistaa tuottavuutta paremmin vastaavat liksankorotukset ja työttömyyden aiheuttama verorasitus poistuu. Kaikilla on töitä, siitä hyvä toimeentulo ja runsaammin vapaa-aikaa.

-Siirrytään toteuttaman nykyaikaan sovellettuja yhteiskuntamuotoja. Niitä on pilvin pimein: negatiivisen tuloveron malli, kansalaispalkka, täälläkin uutterasti kirjoitelleen Hallitusnikkarin "sovellettu päiväraha kaikille" -malli ynnä monta muuta.

Oikein toteutettuina näillä malleilla voitaisiin jopa jatkaa nykyistä kestämättömän kasvun aikaa, mutta ne olisivat samalla inhimillisiä ja ihmisiä innostavia, sekä poistaisivat eriarvoisuutta.

Koska tuotanto ja työelämä ovat muuttuneet, myös käytäntöjen pitää joustaa. Varsin mukavaa olisi, jos joustot tehtäisiin vaihteeksi ihmisten eikä tuotantokoneiston ehdoilla.

Lue lisää

kuka suostuu alentamaan omaa tulotasoaan lyhentämällä työpäivää? tietää aika hankalia työaikariitoja jo työntekijöidenkin keskuuteen. Vai kielletäänkö lailla liika työnteko?

lahtari kirjoitti:

kuka suostuu alentamaan omaa tulotasoaan lyhentämällä työpäivää? tietää aika hankalia työaikariitoja jo työntekijöidenkin keskuuteen. Vai kielletäänkö lailla liika työnteko?

Lue lisää

Vähintään 300 000 suomalaista on "suostunut", kun ei ole muuta voinut. Ja lisää "suostuu" joka päivä, kuten taas eilen uutisista saimme kuulla, siihen asti kunnes työajat muutetaan nykytuottavuuden mukaisiksi - tai siirrytään muuten järkevämpiin käytäntöihin.

Myös ainakin britit suostuisivat, jos voisivat. En nyt löytänyt kyseistä tutkimusta kätköistäni, mutta muistaakseni 67 prosenttia heistä haluaisi mieluummin lyhyemmän työajan kuin lisää liksaa.

Ja kun luet uudestaan kirjoitukseni, huomaat ettei tulotasonkaan välttämättä tarvitsisi juuri laskea, jos täystyöllisyys astuu kuvaan.

Lakikaan ei ole este. Työaikalainsäädäntö päivitetään, siinä se. Ei muita muutoksia tarvitse tehdä eikä työtä erikseen kieltää.

Itse kuitenkin kannattaisin vaihtoehto kakkosta. Puretaan työttömiltä itsensä työllistämisen esteet. On selvää, että nykyaikana ja tulevaisuudessa tarvitaan suurempaa joustavuutta työelämässä. Toisaalta nykytuottavuus tuo sellaista rikkautta, että siitä pitää riittää ihmisille kohtuullinen elintaso silloinkin, kun työelämässä on suvantovaihe. Muutenhan me olemme täysin työelämän orjia, eikä se ole ihmiselämän tarkoitus.

Siis - kohtuullinen peruselintaso, jonka päälle ihminen voi oman/tuotantoelämän suhdannevaihtelujen puitteissa tehdä helposti tarvittava määrä työtä. Kyllä tämän pitäisi olla kaikkien etu.

Sinähän voit lopettaa kokonaan globaalin markkinatalouden. Teet työtä ja saat rahaa. Jos kaikki eivät siirry tähän sinun hienoon ajatukseesi, voitte keskenänne vaihtaa työtä. Miksi riekut nykyisen markkinatalouden mukana?

Työttömyys muuten voidaan poistaa sallimalla työn tekeminen kaikille. Nykyisinhän se on rangaistavaa työllistää itsensä tai toisia. Soviteltu päiväraha kaikilla ja työttömyys poistuu muutamassa vuodessa. Niin yksinkertaista se on, ei kustannuksia eikä muutoksia nykyiseen työttömänä olemiseen jos haluaa olla työttömänä. Sitten kun työpaikkoja on enemmän kuin työttömiä, niin sitten tietenkin joutuu töihin.

Mahdatko ymmärtää mitä varten pörssi on olemassa? Se on aika olennainen osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Se ei siis ole mikään riistokoneisto, jolla duunaria huijataan. Työtekijän asemaan vaikuttaa monta, monta suurempaa asiaa kuin pörssi.

lahtari kirjoitti:

Mahdatko ymmärtää mitä varten pörssi on olemassa? Se on aika olennainen osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Se ei siis ole mikään riistokoneisto, jolla duunaria huijataan. Työtekijän asemaan vaikuttaa monta, monta suurempaa asiaa kuin pörssi.

Lue lisää

asiaton nimimerkki.



vieläkö muistatte tumppu-teemun?

HOHOHHOHOHOHOHOHHOHOHEHEHEHEHEHEHEHEHEHhahahahahahahahaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

lahtari kirjoitti:

Mahdatko ymmärtää mitä varten pörssi on olemassa? Se on aika olennainen osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Se ei siis ole mikään riistokoneisto, jolla duunaria huijataan. Työtekijän asemaan vaikuttaa monta, monta suurempaa asiaa kuin pörssi.

Lue lisää

Pörssin ja osakkeenomistajien varjolla riistetään ja huijataan työntekijöitä ,isompiin ja isompiin joustoihin/ suorituksiin...pikavoitot silmissä kiiluen!! Et voi myöskään sanoa ,että kavoton omistus olisi yrityksille ja sen johdolle /työntekijöille pitkällätähtäimellä hyväksi...kun ei ole ,kenenkä kanssa neuvotella ja voiton maximointi on pääasia,tästä johtuen tehtaan siirto halvemmantyön maihin on yleistä ja yleistä on myös yrityksen kannalta TärkeitÄ investointeja jäädytetään, että päästään budjetoituun tulokseen..esim, mutta varmastikkin poikkeuksiakin on ?
Pörssihän on aikoinaan perustettu ,että yritykset saisivat tarvitsemaansa pääomaa kasvaakseen pitkällätähtäimellä*, mutta nyt niistä on tullut joillekkin pikavoittojen väline lyhyellätähtäimellä*!

eix juu!!!?

Kun on valtaa, sitä voidaan myös hyödyntää.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000009077406

"Teille kommareille"? En ole kommunisti. Lähetin kirjoituksen kommunistipalstalle, koska jostain syystä tämä tuntuu kaikkein dynaamisimmalta ja kerää helpoiten eri osapuolten huomion.

Mikähän siinä muuten on, että kommunismi tuntuu niin vetävän väkeä palstansa alle...

Mitähän se "näennäinen" tarkoittaa vuoden 1985 elintasossa? Kyllä silloin aidosti oli tasapuolisempi yhteiskunta, käytännössä täystyöllisyys, yhteiskunta ja KAIKKI ihmiset pärjäilivät varsin mukavasti. Myös yrittäjät, joille täysin suon heidän oikeudenmukaisen osansa.

Seison (tai siis tässä koneen ääressä tietysti istun) edelleenkin johdantoni takana. Kuinka on mahdollista, että noin valtava tuotannon kasvu ei heijastu paremmin yhteiskuntaan? Se, että joillakin menee paremmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten ei ole vastaus, jos yleisesti katsoen touhu on kuvailemani kaltaista. Vai oliko "yhteiskunta-analyysissani" jotain väärin?

Näin epäkommarinakin: eikös sillä 1990-luvun lamalla ollut muuten jotain tekemistä rahamarkkinoiden vapauttamisen eli kapitalismin kanssa? Lamat ovat yleismaailmallisia "luonnonvoimia" jotka toistuvat aika ajoittain. Ne tuntuvat olevan kuin talvi, joka alvariinsa "yllättää autoilijat" vaikka kokemus kertoo tuiskun vääjäämättä aina tulevan. Kun yhteiskuntajärjestelmiin ei kuitenkaan tehdä minkäänlaisia joustosuunnitelmia, ne niittävät tunnettua satoaan.

En kuitenkaan edes ehdota paluuta eli taantumaa, vaikka se hallittuna voisikin olla hyvä ainakin luonnolle. Peräänkuulutan edelleen sitä, miksi tästä valtavasta noususta näyttää seuraavan yhteiskunnallisten palveluiden alasajoa ja eriarvoistumista? Eikö kasvun pitäisi heijastua koko yhteiskuntaan, jos meidän odotetaan hyväksyvän nykymeno?

...hyvinvointia kirjoitti:

"Teille kommareille"? En ole kommunisti. Lähetin kirjoituksen kommunistipalstalle, koska jostain syystä tämä tuntuu kaikkein dynaamisimmalta ja kerää helpoiten eri osapuolten huomion.

Mikähän siinä muuten on, että kommunismi tuntuu niin vetävän väkeä palstansa alle...

Mitähän se "näennäinen" tarkoittaa vuoden 1985 elintasossa? Kyllä silloin aidosti oli tasapuolisempi yhteiskunta, käytännössä täystyöllisyys, yhteiskunta ja KAIKKI ihmiset pärjäilivät varsin mukavasti. Myös yrittäjät, joille täysin suon heidän oikeudenmukaisen osansa.

Seison (tai siis tässä koneen ääressä tietysti istun) edelleenkin johdantoni takana. Kuinka on mahdollista, että noin valtava tuotannon kasvu ei heijastu paremmin yhteiskuntaan? Se, että joillakin menee paremmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten ei ole vastaus, jos yleisesti katsoen touhu on kuvailemani kaltaista. Vai oliko "yhteiskunta-analyysissani" jotain väärin?

Näin epäkommarinakin: eikös sillä 1990-luvun lamalla ollut muuten jotain tekemistä rahamarkkinoiden vapauttamisen eli kapitalismin kanssa? Lamat ovat yleismaailmallisia "luonnonvoimia" jotka toistuvat aika ajoittain. Ne tuntuvat olevan kuin talvi, joka alvariinsa "yllättää autoilijat" vaikka kokemus kertoo tuiskun vääjäämättä aina tulevan. Kun yhteiskuntajärjestelmiin ei kuitenkaan tehdä minkäänlaisia joustosuunnitelmia, ne niittävät tunnettua satoaan.

En kuitenkaan edes ehdota paluuta eli taantumaa, vaikka se hallittuna voisikin olla hyvä ainakin luonnolle. Peräänkuulutan edelleen sitä, miksi tästä valtavasta noususta näyttää seuraavan yhteiskunnallisten palveluiden alasajoa ja eriarvoistumista? Eikö kasvun pitäisi heijastua koko yhteiskuntaan, jos meidän odotetaan hyväksyvän nykymeno?

Lue lisää

... oli kuitenkin mahdollista siihen astisen talouskasvun ansiosta.

En usko, että asioiden huonompi tila johtuu kasvusta, asia on monisyisempi.

...hyvinvointia kirjoitti:

"Teille kommareille"? En ole kommunisti. Lähetin kirjoituksen kommunistipalstalle, koska jostain syystä tämä tuntuu kaikkein dynaamisimmalta ja kerää helpoiten eri osapuolten huomion.

Mikähän siinä muuten on, että kommunismi tuntuu niin vetävän väkeä palstansa alle...

Mitähän se "näennäinen" tarkoittaa vuoden 1985 elintasossa? Kyllä silloin aidosti oli tasapuolisempi yhteiskunta, käytännössä täystyöllisyys, yhteiskunta ja KAIKKI ihmiset pärjäilivät varsin mukavasti. Myös yrittäjät, joille täysin suon heidän oikeudenmukaisen osansa.

Seison (tai siis tässä koneen ääressä tietysti istun) edelleenkin johdantoni takana. Kuinka on mahdollista, että noin valtava tuotannon kasvu ei heijastu paremmin yhteiskuntaan? Se, että joillakin menee paremmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten ei ole vastaus, jos yleisesti katsoen touhu on kuvailemani kaltaista. Vai oliko "yhteiskunta-analyysissani" jotain väärin?

Näin epäkommarinakin: eikös sillä 1990-luvun lamalla ollut muuten jotain tekemistä rahamarkkinoiden vapauttamisen eli kapitalismin kanssa? Lamat ovat yleismaailmallisia "luonnonvoimia" jotka toistuvat aika ajoittain. Ne tuntuvat olevan kuin talvi, joka alvariinsa "yllättää autoilijat" vaikka kokemus kertoo tuiskun vääjäämättä aina tulevan. Kun yhteiskuntajärjestelmiin ei kuitenkaan tehdä minkäänlaisia joustosuunnitelmia, ne niittävät tunnettua satoaan.

En kuitenkaan edes ehdota paluuta eli taantumaa, vaikka se hallittuna voisikin olla hyvä ainakin luonnolle. Peräänkuulutan edelleen sitä, miksi tästä valtavasta noususta näyttää seuraavan yhteiskunnallisten palveluiden alasajoa ja eriarvoistumista? Eikö kasvun pitäisi heijastua koko yhteiskuntaan, jos meidän odotetaan hyväksyvän nykymeno?

Lue lisää

1990-luvun alun lama oli kyllä ihan yleismaailmallinen, mutta erityisen voimakas Suomessa johtuen mm. Neuvostoliiton clearing-kaupan loppumisesta (jonka osuus Suomen viennistä oli muistaakseni 20%!), ja pankkien holtittomasta rahanjaosta.

Minulla kun ei tilastotietoja ole tässä käsillä, niin en osaa sanoa, kuinka paljon suomalaisten reaaliostovoima on muuttunut vuodesta 1985, mutta veikkaisin kuitenkin, että on se muuttunut selvästi positiiviseen suuntaan.

Ja kyllä se talouskasvu kuules näkyy monellakin tavalla meidän kaikkien elämässä verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.. Elämme laadukkaammissa asunnoissa, ajamme paremmilla autoilla, näpyttelemme tätä tekstiä Commodore 64:n sijaan tehokkaalla PC:llä, saamme parempaa hoitoa sairastuessamme, jne. Talouskasvu näkyy miljoonassa eri asiassa joka päivä. Ilman talouskasvua ei olisi kehitystäkään... Jos talouskasvua ei olisi koskaan ollut, eläisimme edelleen suurin piirtein pienissä majoissa metsissä ja eläisimme marjoja poimimalla...

Lyhyesti sanottuna siis talouskasvu=good, taantuma=bad, ja tätä ei voi liian paljon korostaa. Hyvä asia ei myöskään ole nollakasvu tai hyvin hidas kasvu.

Janne** kirjoitti:

1990-luvun alun lama oli kyllä ihan yleismaailmallinen, mutta erityisen voimakas Suomessa johtuen mm. Neuvostoliiton clearing-kaupan loppumisesta (jonka osuus Suomen viennistä oli muistaakseni 20%!), ja pankkien holtittomasta rahanjaosta.

Minulla kun ei tilastotietoja ole tässä käsillä, niin en osaa sanoa, kuinka paljon suomalaisten reaaliostovoima on muuttunut vuodesta 1985, mutta veikkaisin kuitenkin, että on se muuttunut selvästi positiiviseen suuntaan.

Ja kyllä se talouskasvu kuules näkyy monellakin tavalla meidän kaikkien elämässä verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.. Elämme laadukkaammissa asunnoissa, ajamme paremmilla autoilla, näpyttelemme tätä tekstiä Commodore 64:n sijaan tehokkaalla PC:llä, saamme parempaa hoitoa sairastuessamme, jne. Talouskasvu näkyy miljoonassa eri asiassa joka päivä. Ilman talouskasvua ei olisi kehitystäkään... Jos talouskasvua ei olisi koskaan ollut, eläisimme edelleen suurin piirtein pienissä majoissa metsissä ja eläisimme marjoja poimimalla...

Lyhyesti sanottuna siis talouskasvu=good, taantuma=bad, ja tätä ei voi liian paljon korostaa. Hyvä asia ei myöskään ole nollakasvu tai hyvin hidas kasvu.

Lue lisää

Mutku ne laadukkaammat asunnot ja kivempi elämä jakaantuvat nyt eriarvoisemmin. Toivottavasti et pidä ainakaan kaikkia niitä satoja tuhansia "palkkaihanuuden" ulkopuolelle siirrettyjä syyllisinä omaan tilaansa.

On totta, että ylisuuri itäkauppamme oli yksi syy, miksi Suomea kurmuutettiin vielä 90-luvun yleismaailmallisen lamankin suhteen "extrasti". Mutta vientimme on nyt puhumallani aikavälillä muistaakseni syvimmästä alhostaan peräti kolminkertaistunut. Vienninkin näkemyksien suhteen yleinen hyvinvointimme pitäisi olla reippaasti suurempi kuin mitä se nyt on.

Mainitsemistasi ihanuuksista olen osin eri mieltä. Lääketieteen menetelmien kallistuminen on noin yleensä ottaen yksi todellinen syy, jonka hyväksyn siihen, että yleinen elintaso ei ole noussut niin paljon kuin sen olisi pitänyt. Nykyiset, kehittyneemmät hoitomuodot kun ovat joissain tapauksissa selvästi kalliimpia kuin ennen. Toisaalta, kehitys on myös toisesta päästä halventanut joitakin hoitoja.

Kuitenkin saamme jatkuvasti lukea hoitoalamme kriisistä. Siitä huolimatta, että suhteutettuna BKT:hemme/kansalainen Suomi sijoittaa kansalaistensa terveyspalveluihin - näin jostain muistan lukeneeni - vähemmän kuin Zimbabwe. Hoito on yhä yleisemmin sitä, että vaikkapa mielenterveyspalveluita tarvitsevalle lyödään psyykelääkepurkki handuun ja toivotetaan pikaista uudelleennäkemistä puolen vuoden kuluttua. Tietotekniikan kehitys taas tapahtuu vääjäämättä ja tietokoneiden kapasiteetti kasvoi tunnetun kaavan mukaan myös yleismaailmallisen laman aikana.

En tietenkään tarkoita, etteikö kasvu voisi tuoda yleistä hyvinvointia. Tarkoitin alustuksellani sitä, miksei se ole tuonut sitä yleisesti katsoen viime aikoina? Mitä on tapahtunut? Edelleenkin tiedustelen, miksei meillä ole vaikkapa 30-tuntista työviikkoa ja sen kautta täystyöllisyyttä, paremmat liksat ja yhteiskunnalliset asiat reilassa, kun tilastojen mukaan sekä kokonaistuotantomme että siitä eriytettynä se todellinen sampo, vientimme ja teollisuustuotantomme on kasvanut mainitsemillani määrillä.

Kysyn edelleen, mihin on kaikki vauraus valunut?

...hyvinvointia kirjoitti:

Mutku ne laadukkaammat asunnot ja kivempi elämä jakaantuvat nyt eriarvoisemmin. Toivottavasti et pidä ainakaan kaikkia niitä satoja tuhansia "palkkaihanuuden" ulkopuolelle siirrettyjä syyllisinä omaan tilaansa.

On totta, että ylisuuri itäkauppamme oli yksi syy, miksi Suomea kurmuutettiin vielä 90-luvun yleismaailmallisen lamankin suhteen "extrasti". Mutta vientimme on nyt puhumallani aikavälillä muistaakseni syvimmästä alhostaan peräti kolminkertaistunut. Vienninkin näkemyksien suhteen yleinen hyvinvointimme pitäisi olla reippaasti suurempi kuin mitä se nyt on.

Mainitsemistasi ihanuuksista olen osin eri mieltä. Lääketieteen menetelmien kallistuminen on noin yleensä ottaen yksi todellinen syy, jonka hyväksyn siihen, että yleinen elintaso ei ole noussut niin paljon kuin sen olisi pitänyt. Nykyiset, kehittyneemmät hoitomuodot kun ovat joissain tapauksissa selvästi kalliimpia kuin ennen. Toisaalta, kehitys on myös toisesta päästä halventanut joitakin hoitoja.

Kuitenkin saamme jatkuvasti lukea hoitoalamme kriisistä. Siitä huolimatta, että suhteutettuna BKT:hemme/kansalainen Suomi sijoittaa kansalaistensa terveyspalveluihin - näin jostain muistan lukeneeni - vähemmän kuin Zimbabwe. Hoito on yhä yleisemmin sitä, että vaikkapa mielenterveyspalveluita tarvitsevalle lyödään psyykelääkepurkki handuun ja toivotetaan pikaista uudelleennäkemistä puolen vuoden kuluttua. Tietotekniikan kehitys taas tapahtuu vääjäämättä ja tietokoneiden kapasiteetti kasvoi tunnetun kaavan mukaan myös yleismaailmallisen laman aikana.

En tietenkään tarkoita, etteikö kasvu voisi tuoda yleistä hyvinvointia. Tarkoitin alustuksellani sitä, miksei se ole tuonut sitä yleisesti katsoen viime aikoina? Mitä on tapahtunut? Edelleenkin tiedustelen, miksei meillä ole vaikkapa 30-tuntista työviikkoa ja sen kautta täystyöllisyyttä, paremmat liksat ja yhteiskunnalliset asiat reilassa, kun tilastojen mukaan sekä kokonaistuotantomme että siitä eriytettynä se todellinen sampo, vientimme ja teollisuustuotantomme on kasvanut mainitsemillani määrillä.

Kysyn edelleen, mihin on kaikki vauraus valunut?

Lue lisää

Suomessahan on käsittääkseni maailman pienimmät tuloerot, eli siitä eriarvoisuudesta ei edelleenkään kannata hirveästi saarnata...

Suomessa rahasta suuri osa palaa turhaan byrokraattiseen paperinpyörittelyyn. Suomen virkamieskoneisto on aivan liian suuri maan kokoon nähden...

Toisekseen todellinen työttömyys on liian suurta. Tähän auttaa yksi asia, eli verotuksen keventäminen. Palvelualoilla on kyllä töitä tarjolla.

Kasvu tuo nimenomaan yleistä hyvinvointia. Taloudellinen taantuma tuo vastaavasti väistämättä yleistä pahoinvointia. Luulisi, että tämä olisi aika itsestäänselvää kaikille. Toki toisten hyvinvointi voi kasvaa enemmän kuin toisten, mutta joka tapauksessa hyvinvointi yleisesti ottaen lisääntyy talouskasvun myötä. Eivät köyhät "köyhdy", vaikka jotku niin väittävät.

Janne** kirjoitti:

Suomessahan on käsittääkseni maailman pienimmät tuloerot, eli siitä eriarvoisuudesta ei edelleenkään kannata hirveästi saarnata...

Suomessa rahasta suuri osa palaa turhaan byrokraattiseen paperinpyörittelyyn. Suomen virkamieskoneisto on aivan liian suuri maan kokoon nähden...

Toisekseen todellinen työttömyys on liian suurta. Tähän auttaa yksi asia, eli verotuksen keventäminen. Palvelualoilla on kyllä töitä tarjolla.

Kasvu tuo nimenomaan yleistä hyvinvointia. Taloudellinen taantuma tuo vastaavasti väistämättä yleistä pahoinvointia. Luulisi, että tämä olisi aika itsestäänselvää kaikille. Toki toisten hyvinvointi voi kasvaa enemmän kuin toisten, mutta joka tapauksessa hyvinvointi yleisesti ottaen lisääntyy talouskasvun myötä. Eivät köyhät "köyhdy", vaikka jotku niin väittävät.

Lue lisää

Tuloeroista: kuten lienet huomannut, ne kasvavat ja tätä kehitystä pyritään jopa kiihdyttämään. Päinvastoin juuri nyt on syytä saarnata eriarvoisuudesta, ennenkuin hiljaisella myhkyröinnillämme olemme saaneet sen räjähtämään käsiin. Asioihin on paras puuttua ajoissa.

Byrokratiasta: vähemmälläkin tosiaan pärjättäisiin. Kun saataisiin järkeistettyä edes näitä pöljimpiä päällekkäisyyksiä.

Veronkevennyksistä työttömyyden laskemisessa: ei onnaa. Harri "Verotus Kevenee" Holkerin toimista -80 -luvulla ei ollut hyötyä. 1990-luvun loppuun mennessä Lipponen oli laskenut kokonaisveroastetta kolme prosenttia. Ei vaikutusta. Vanhasen kolmen prosenttiyksikön lasku: ei vaikutusta. Homma jatketaan yhä: ei vaikutusta. Yritysverotusta on alennettu 29 prosentista 26 prosenttiin, vaikka EU-maiden keskiarvo on 33 prosenttia. Ei vaikutusta.
Yritysten verokanta on alentunut teollisuusmaissa vuodesta 1984 keskimäärin 50 prosentista 31 prosenttiin vuoteen 2002 mennessä, siis peräti 20 prosenttiyksikköä vajaassa 20 vuodessa. Ei vaikutusta. EU-maiden yritysverokanta on kymmenessä vuodessa laskenut 39 prosentista 33 prosenttiin. Ei vaikutusta.
Suomen tuhat suurituloisinta maksoi kaikista tuloistaan veroa 43 prosenttia vuonna 1999, mutta vuonna 2003 enää 34,7 prosenttia. Ei vaikutusta työttömyyden alenemiseen.

Ainoa mikä auttaa on tunnustaa, että nykymaailmassa ei nykytyöajoilla, -määrillä/tekijä ja käytännöillä koskaan pystytä saavuttamaan edes siedettävää työttömyyden tasoa, koska tuottavuutemme on kasvanut niin valtavasti.

>Kasvu tuo nimenomaan yleistä hyvinvointia. Taloudellinen taantuma tuo vastaavasti väistämättä yleistä pahoinvointia. Luulisi, että tämä olisi aika itsestäänselvää kaikille. Toki toisten hyvinvointi voi kasvaa enemmän kuin toisten, mutta joka tapauksessa hyvinvointi yleisesti ottaen lisääntyy talouskasvun myötä. Eivät köyhät "köyhdy", vaikka jotku niin väittävät.

Juuri tässä onkin kirjoitukseni ydinkohta ja pointti. Miksi tämä itsestäänselvyys ei näytä toteutuvan, kun katselee mitä yhteiskunnassa on tapahtunut ja mitä siinä näyttää tulevan tapahtumaan? Miksei? Miksei? Oi, miksei kasvu tuo yleistä hyvinvointia?

Köyhät köyhtyvät. Jos esim. peruspäivärahaa olisi korotettu indeksin mukaan, se olisi nyt 31,5 euroa. Siihen onkuitenkin sovellettu alennettua indeksiä ja niinpä se on nyt 23,24 e. Lisäksi köyhiä on tullut enemmän.

...hyvinvointia kirjoitti:

Tuloeroista: kuten lienet huomannut, ne kasvavat ja tätä kehitystä pyritään jopa kiihdyttämään. Päinvastoin juuri nyt on syytä saarnata eriarvoisuudesta, ennenkuin hiljaisella myhkyröinnillämme olemme saaneet sen räjähtämään käsiin. Asioihin on paras puuttua ajoissa.

Byrokratiasta: vähemmälläkin tosiaan pärjättäisiin. Kun saataisiin järkeistettyä edes näitä pöljimpiä päällekkäisyyksiä.

Veronkevennyksistä työttömyyden laskemisessa: ei onnaa. Harri "Verotus Kevenee" Holkerin toimista -80 -luvulla ei ollut hyötyä. 1990-luvun loppuun mennessä Lipponen oli laskenut kokonaisveroastetta kolme prosenttia. Ei vaikutusta. Vanhasen kolmen prosenttiyksikön lasku: ei vaikutusta. Homma jatketaan yhä: ei vaikutusta. Yritysverotusta on alennettu 29 prosentista 26 prosenttiin, vaikka EU-maiden keskiarvo on 33 prosenttia. Ei vaikutusta.
Yritysten verokanta on alentunut teollisuusmaissa vuodesta 1984 keskimäärin 50 prosentista 31 prosenttiin vuoteen 2002 mennessä, siis peräti 20 prosenttiyksikköä vajaassa 20 vuodessa. Ei vaikutusta. EU-maiden yritysverokanta on kymmenessä vuodessa laskenut 39 prosentista 33 prosenttiin. Ei vaikutusta.
Suomen tuhat suurituloisinta maksoi kaikista tuloistaan veroa 43 prosenttia vuonna 1999, mutta vuonna 2003 enää 34,7 prosenttia. Ei vaikutusta työttömyyden alenemiseen.

Ainoa mikä auttaa on tunnustaa, että nykymaailmassa ei nykytyöajoilla, -määrillä/tekijä ja käytännöillä koskaan pystytä saavuttamaan edes siedettävää työttömyyden tasoa, koska tuottavuutemme on kasvanut niin valtavasti.

>Kasvu tuo nimenomaan yleistä hyvinvointia. Taloudellinen taantuma tuo vastaavasti väistämättä yleistä pahoinvointia. Luulisi, että tämä olisi aika itsestäänselvää kaikille. Toki toisten hyvinvointi voi kasvaa enemmän kuin toisten, mutta joka tapauksessa hyvinvointi yleisesti ottaen lisääntyy talouskasvun myötä. Eivät köyhät "köyhdy", vaikka jotku niin väittävät.

Juuri tässä onkin kirjoitukseni ydinkohta ja pointti. Miksi tämä itsestäänselvyys ei näytä toteutuvan, kun katselee mitä yhteiskunnassa on tapahtunut ja mitä siinä näyttää tulevan tapahtumaan? Miksei? Miksei? Oi, miksei kasvu tuo yleistä hyvinvointia?

Köyhät köyhtyvät. Jos esim. peruspäivärahaa olisi korotettu indeksin mukaan, se olisi nyt 31,5 euroa. Siihen onkuitenkin sovellettu alennettua indeksiä ja niinpä se on nyt 23,24 e. Lisäksi köyhiä on tullut enemmän.

Lue lisää

On aika radikaalia väittää, etteikö verojen laskulla olisi mitään vaikutusta. Toisaalta en menisi vannomaan, että verotus on Suomessa todellisuudessa edes pahemmin laskenut, koska kaikenmaailman piiloveroja peritään minkä ehditään, tulojen kasvun myötä useammat ihmiset sijoittuvat progressioasteikon ylempiin portaisiin ja toisaalta monet kunnat ovat itse asiassa NOSTANEET veroäyriä. Aika vähissä on tainneet olla äyriä laskeneet kunnat viime vuosina.

Eli aika pientä näpräilyä on verotuksen kanssa Suomessa tehty, eikä tällaisella näpertelyllä voi kovin hyviä tuloksia odottaakaan.

On kuitenkin päivänselvää, että verojen lasku työllistää. Kuluttajilla on varaa kuluttaa enemmän, josta seuraa automaattisesti lisää töitä.

Ja otetaan vaikkapa elintarvikkeiden arvonlisävero, joka monissa EU-maissa on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Jos sitä pudotettaisiin nykyisestä 17 prosentista esimerkiksi viiteen prosenttiin, olisi kuluttajilla automaattisesti enemmän varaa laadukkaampiin (kotimaisiin!) ruokiin tai vaihtoehtoisesti muihin kulutuskohteisiin. Siis lisää töitä ihmisille.

Pieni verotus -> pieni työttömyys, suuri verotus -> suuri työttömyys. Näin se vaan menee, usko pois. Esim. Suomessa on suuri verotus, USA:ssa on "pieni" verotus, joten mitenkäs ne työllisyyskuviot näissä maissa siis meneekään?

Viro on muuten oiva esimerkki siitä, kuinka verotus pitää hoitaa. Maassa on tekemisen meininki. Työnteko ja yrittäjyys kannattaa. Elintaso nousee kohisten...

Janne** kirjoitti:

On aika radikaalia väittää, etteikö verojen laskulla olisi mitään vaikutusta. Toisaalta en menisi vannomaan, että verotus on Suomessa todellisuudessa edes pahemmin laskenut, koska kaikenmaailman piiloveroja peritään minkä ehditään, tulojen kasvun myötä useammat ihmiset sijoittuvat progressioasteikon ylempiin portaisiin ja toisaalta monet kunnat ovat itse asiassa NOSTANEET veroäyriä. Aika vähissä on tainneet olla äyriä laskeneet kunnat viime vuosina.

Eli aika pientä näpräilyä on verotuksen kanssa Suomessa tehty, eikä tällaisella näpertelyllä voi kovin hyviä tuloksia odottaakaan.

On kuitenkin päivänselvää, että verojen lasku työllistää. Kuluttajilla on varaa kuluttaa enemmän, josta seuraa automaattisesti lisää töitä.

Ja otetaan vaikkapa elintarvikkeiden arvonlisävero, joka monissa EU-maissa on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Jos sitä pudotettaisiin nykyisestä 17 prosentista esimerkiksi viiteen prosenttiin, olisi kuluttajilla automaattisesti enemmän varaa laadukkaampiin (kotimaisiin!) ruokiin tai vaihtoehtoisesti muihin kulutuskohteisiin. Siis lisää töitä ihmisille.

Pieni verotus -> pieni työttömyys, suuri verotus -> suuri työttömyys. Näin se vaan menee, usko pois. Esim. Suomessa on suuri verotus, USA:ssa on "pieni" verotus, joten mitenkäs ne työllisyyskuviot näissä maissa siis meneekään?

Viro on muuten oiva esimerkki siitä, kuinka verotus pitää hoitaa. Maassa on tekemisen meininki. Työnteko ja yrittäjyys kannattaa. Elintaso nousee kohisten...

Lue lisää

Vai seli seli? No "seli"tään tässä sitten lisää.

Epäily verojenlaskun tehosta työttömyyteen voi olla radikaalia, mutta niin me vanhat hipit kuten minä ja Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Alan Greenspan vain ajattelemme - viimeksimainittu haukkui aikanaan Bush II:n veroalennuksien aiheuttamista suurista vaikeuksista jenkkilälle.

Arvovaltaisessa Economic Policy-lehdessä keväällä 2000 julkaistujen (lainaus vanhemmasta artikkelista) "empiiristen tutkimusten tulokset ovat keskimäärin sitä luokkaa, että rakenteellisen työttömyyden aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä edellyttäisi työhön kohdistuvan kokonaisveroasteen - palkkaverotuksen, välillisten työvoimakustannusten tai arvonlisäveron-keventämistä yhteensä noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Tällainen veronkevennysten keskimääräinen hyötysuhde merkitsisi Suomeen sovellettuna sitä, että rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä - noin 25 000 henkilöllä - edellyttäisi vuositasolla noin 20 miljardiin markkaan kohoavia veronkevennyksiä, siis lähes miljoonan markan verotulojen tuhlausta ja tästä aiheutuvaa julkisten menojen supistustarvetta työllistyvää kohden".

Verojen lasku - silloin kun onnistuisikin tarkoittamallasi tavalla - voisi kyllä lisätä kysyntää, mutta ei juuri työllisyyttä. Katsos, kun kysynnän lisääntyessä koneiden tahtia ainoastaan kiihdytetään ja työssäolevien työtahtia ja hiostusta kiristetään.

Ruoan arvonlisäverosta olen samaa mieltä kanssasi.

Mitä tulee USA:n työttömyyslukuihin, asia on jo puhkikaluttu. Suurin osa lisääntyneistä työpaikoista on "roskatyöpaikkoja", joilla ei tule toimeen. Ihmiset joutuvat siis tekemään kahta-kolmea työtä saadakseen edes perustason (hauska anekdootti: eräässä dokumentissa jenkkimies vastasi haastattelijalle: "kyllä, George Bushin politiikka on tuonut meille jenkeille satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Minullakin on niistä kolme").

Mitä taas Viroon tulee, maan jatkuviin sosiaalisiin ongelmiin on herätty. Eihän siitä ole kauaakaan kun uutisissa kerrottiin, että siellä aletaan vaatia yhä kasvavasti uusliberalistisen touhun suitsemista.

...hyvinvointia kirjoitti:

Vai seli seli? No "seli"tään tässä sitten lisää.

Epäily verojenlaskun tehosta työttömyyteen voi olla radikaalia, mutta niin me vanhat hipit kuten minä ja Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Alan Greenspan vain ajattelemme - viimeksimainittu haukkui aikanaan Bush II:n veroalennuksien aiheuttamista suurista vaikeuksista jenkkilälle.

Arvovaltaisessa Economic Policy-lehdessä keväällä 2000 julkaistujen (lainaus vanhemmasta artikkelista) "empiiristen tutkimusten tulokset ovat keskimäärin sitä luokkaa, että rakenteellisen työttömyyden aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä edellyttäisi työhön kohdistuvan kokonaisveroasteen - palkkaverotuksen, välillisten työvoimakustannusten tai arvonlisäveron-keventämistä yhteensä noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Tällainen veronkevennysten keskimääräinen hyötysuhde merkitsisi Suomeen sovellettuna sitä, että rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä - noin 25 000 henkilöllä - edellyttäisi vuositasolla noin 20 miljardiin markkaan kohoavia veronkevennyksiä, siis lähes miljoonan markan verotulojen tuhlausta ja tästä aiheutuvaa julkisten menojen supistustarvetta työllistyvää kohden".

Verojen lasku - silloin kun onnistuisikin tarkoittamallasi tavalla - voisi kyllä lisätä kysyntää, mutta ei juuri työllisyyttä. Katsos, kun kysynnän lisääntyessä koneiden tahtia ainoastaan kiihdytetään ja työssäolevien työtahtia ja hiostusta kiristetään.

Ruoan arvonlisäverosta olen samaa mieltä kanssasi.

Mitä tulee USA:n työttömyyslukuihin, asia on jo puhkikaluttu. Suurin osa lisääntyneistä työpaikoista on "roskatyöpaikkoja", joilla ei tule toimeen. Ihmiset joutuvat siis tekemään kahta-kolmea työtä saadakseen edes perustason (hauska anekdootti: eräässä dokumentissa jenkkimies vastasi haastattelijalle: "kyllä, George Bushin politiikka on tuonut meille jenkeille satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Minullakin on niistä kolme").

Mitä taas Viroon tulee, maan jatkuviin sosiaalisiin ongelmiin on herätty. Eihän siitä ole kauaakaan kun uutisissa kerrottiin, että siellä aletaan vaatia yhä kasvavasti uusliberalistisen touhun suitsemista.

Lue lisää

Tietenkään verojen lasku ei ole hyvä asia, jos samalla ei karsita myös menoja vastaavasti.. Eiköhän Greenspan ole moittinut Bushia lähinnä siksi, että Bushilla ei tunnu pysyvän talous kovin hyvin käsissä, vaan mies alentelee veroja "holtittomasti", ja samalla käy kalliita sotia ulkomailla. En usko, että Greenspan sinänsä vastustaa veronalennuksia, ainoastaan kritisoi tapaa, jolla ne on toteutettu.

Itse uskon, että verojen alennuksen vaikutus työttömyyteen on pitkällä aikavälillä suurempi kuin mitä kerrot lehdessä väitetyn, ja lisäksi kannattaa muistaa, että Suomessa lähtötaso verojen ja työttömyyden suhteen on niin korkea, että täällä verojen alennus varmaankin vaikuttaisi suhteessa enemmän kuin "terveemmissä" yhteiskunnissa...

Virossa sosiaaliset palvelut varmasti paranevat talouskasvun myötä, mutta en usko, että maasta koskaan mitään sosialistista "hyvinvointiyhteiskuntaa" tulee, kuten Suomi tai Ruotsi. Virossa on valittu toisenlainen linja, ja uskon, että se osoittautuu oikeaksi, ja on osittain jo osoittautunutkin.

Muuten, jos nykyiset talouskasvulukemat jatkuvat, menee Viron talous Suomen ohi 20-30 vuoden päästä...

USA:ssa tosiaan on paljon halpoja "roskatyöpaikkoja", mutta mielestäni on silti tavallaan hienoa, että ihmiset voivat itse omalla työllään ansaita leipänsä sen sijaan, että eläisivät kotona tukiaisten varassa. Ja se on hienoa, että töitä voi tehdä vaikka kuinka paljon, eikä verottaja rankaise rajulla raipalla kuten Suomessa. Virossahan on vähän sama meininki... Siellähän on käytössä suhteellinen verotus (tasaveroprosentti), eli voit tehdä vaikka kolmea työtä 80 tuntia viikossa, ja veroprosentti on aina sama... Vaurastuminen on siis ennen kaikkea itsestäsi kiinni. Suomessahan (suhteellinen) vaurastuminen on hyvin, hyvin vaikeaa tavalliselle ihmiselle, ehkä vaikeinta koko maailmassa.

Janne** kirjoitti:

Tietenkään verojen lasku ei ole hyvä asia, jos samalla ei karsita myös menoja vastaavasti.. Eiköhän Greenspan ole moittinut Bushia lähinnä siksi, että Bushilla ei tunnu pysyvän talous kovin hyvin käsissä, vaan mies alentelee veroja "holtittomasti", ja samalla käy kalliita sotia ulkomailla. En usko, että Greenspan sinänsä vastustaa veronalennuksia, ainoastaan kritisoi tapaa, jolla ne on toteutettu.

Itse uskon, että verojen alennuksen vaikutus työttömyyteen on pitkällä aikavälillä suurempi kuin mitä kerrot lehdessä väitetyn, ja lisäksi kannattaa muistaa, että Suomessa lähtötaso verojen ja työttömyyden suhteen on niin korkea, että täällä verojen alennus varmaankin vaikuttaisi suhteessa enemmän kuin "terveemmissä" yhteiskunnissa...

Virossa sosiaaliset palvelut varmasti paranevat talouskasvun myötä, mutta en usko, että maasta koskaan mitään sosialistista "hyvinvointiyhteiskuntaa" tulee, kuten Suomi tai Ruotsi. Virossa on valittu toisenlainen linja, ja uskon, että se osoittautuu oikeaksi, ja on osittain jo osoittautunutkin.

Muuten, jos nykyiset talouskasvulukemat jatkuvat, menee Viron talous Suomen ohi 20-30 vuoden päästä...

USA:ssa tosiaan on paljon halpoja "roskatyöpaikkoja", mutta mielestäni on silti tavallaan hienoa, että ihmiset voivat itse omalla työllään ansaita leipänsä sen sijaan, että eläisivät kotona tukiaisten varassa. Ja se on hienoa, että töitä voi tehdä vaikka kuinka paljon, eikä verottaja rankaise rajulla raipalla kuten Suomessa. Virossahan on vähän sama meininki... Siellähän on käytössä suhteellinen verotus (tasaveroprosentti), eli voit tehdä vaikka kolmea työtä 80 tuntia viikossa, ja veroprosentti on aina sama... Vaurastuminen on siis ennen kaikkea itsestäsi kiinni. Suomessahan (suhteellinen) vaurastuminen on hyvin, hyvin vaikeaa tavalliselle ihmiselle, ehkä vaikeinta koko maailmassa.

Lue lisää

Greenspan - ja vuonna 2003 julkaisemassaan kokosivun ilmoituksessa New York Timesissa kymmenen taloustieteen Nobelvoittajaa - kritisoivat Bushia veronalennustouhuista. Veronalennukset olivat nimenomaan suunnattu "talouden elvyttämiseksi" ja johtivat pitkän ajan korkotason nousuun.

Reagankin yritti. Hänen uusliberalistinen neuvonantajansa, Cato-instituutissa nykyisin toimiva William Niskanen kirjoitti myöhemmin, että kokemus veroelvytyksestä “kumosi joidenkin tarjontaekonomistien vastuuttomat arvelut, että verojen yleinen alentaminen lisää merkittävästi talouskasvua ja saattaa myös kasvattaa verotuloja”. Vajeen täyttämiseksi joutuikin Billy sitten paiskimaan töitä - onnistumatta, sillä kaikki kai tietävät Yhdysvaltain katastrofaalisen rahallisen tilanteen, jota aivan oikein mainitsemasi sotatoimet entisestään kurmuuttaavat. On sanottu, että dollaria pitää pinnalla vain kansainvälinen yhteinen sanaton sopimus, koska dollari on niin vaikuttava valuutta, ettei sen SAA antaa romahtaa talouden edellyttämälle tasolle maailmanlaajuisten seuraamuksien vuoksi.
Aprikoit, että Suomessa verolähtötaso on niin korkea, että täällä silti saataisiin vaikutuksia. Kyllähän tuollaisten veroalennuksien nyt olisi pitänyt edes jotain jo tehdä... yritysveromme on tosiaan 26, vaikka EU:n keskiarvo on 33. Jos verojen alentaminen on ratkaisu, miksi vaikkapa Ruotsissa - vielä korkeamman veroasteen maassa - todellinen työttömyys on meitä alempi, ja monessa pienenpienen verotuksen maassa vastaavasti hurjasti korkeampi?
Haluan vielä tähdentää, että mainitsemani tutkimustulokset ovat empiirisiä, siis kokemuksen kautta saatuja. Ne eivät ole teorioita.
Katsotaan nyt, mihin päin Viro suuntaa. Tiedät kuitenkin varmaan fiksuna miehenä itsekin, että "tasaisen vauhdin" taulukot eivät toimi. Riemumiellä otan vastaan sen, että Viro vaurastuu. Mutta kun lähtökohdat olivat mitkä olivat, on vaurauden nopeakin kasvattaminen mahdollista. Kun aletaan lähestyä rikkauden toista päätä, kasvuvauhti hyytyy.
Työnteko on hieno asia, silloin kun se johtaa johonkin hyvään asiaan. Mutta en kertakaikkiaan pysty ymmärtämään tätä mieletöntä työnteon glorifioimista. Eihän sen pitäisi olla mikään itsetarkoitus, vaan tapa tuottaa tarvitsemamme. Jos teollisuustuotantomme on kaksinkertaistunut automatiikan esiinmarssin vuoksi, ja pystymme kokonaistuottamaan puolet enemmän kuin 20 vuotta sitten satoja tuhansia ihmisiä vähemmällä työntekijämäärällä, eikö tämä yksiselitteisesti todista että yleisesti katsoen tarvittavan työn määrä on reippaasti vähentynyt?
Silti meitä patistellaan vääntämään yhä lisää ja lisää, vaikka luontokin jo natisee liitoksistaan. Kuinka paljon meidän pitää tehdä ja ennenkaikkea miksi? Tätä en saa daijuuni. Ainoa mitä siitä oivallan on se, että älykkäämmät ihmiset hokevat työnteon kunniaa estääkseen meitä huomaamasta, että työskentelemme nykyisin etupäässä vain heidän rikastuttamisekseen, emme enää niinkään omaksi hyväksemme. Ihmiset, jotka suostuvat mihin tahansa roskatyöpaikkoihin (kuten USAssa), koska "ihmisen täytyy tehdä työtä" ovat parhaita rikkaimpien asian ajajia muidenkin hyväksikäytön jatkamiselle.
En minä puhu työntekoa vastaan, mielestäni jokainen saa vaikka tappaa itsensä duunia paiskoen. Minä puhun sen puolesta, ettei kenenkään tarvitsisi niin tehdä. Eikö sinunkin olisi hyvä vähän kysellä, kuinka paljon on nykyisessä tehokkuudessa sen työn todellinen määrä, jota sinulta voi muikeaankin elintasoon odottaa. Vihje: se ei ole sama kuin vuonna 1985 tuottavuuden ja tehokkuuden valtavan kasvun vuoksi. Ja parikymmentä vuotta sittenkään emme varsinaisesti eläneet ainakaan hirveässä köyhyydessä nauriinnaatikoita ja sammalta syöden.
Kun kalkuloit summan, voit ehkä kanssani alkaa miettiä "hetkinen... mihinkäs nämä meidän uurastuksemme hedelmät oikein katoavatkaan?"

...hyvinvointia kirjoitti:

Greenspan - ja vuonna 2003 julkaisemassaan kokosivun ilmoituksessa New York Timesissa kymmenen taloustieteen Nobelvoittajaa - kritisoivat Bushia veronalennustouhuista. Veronalennukset olivat nimenomaan suunnattu "talouden elvyttämiseksi" ja johtivat pitkän ajan korkotason nousuun.

Reagankin yritti. Hänen uusliberalistinen neuvonantajansa, Cato-instituutissa nykyisin toimiva William Niskanen kirjoitti myöhemmin, että kokemus veroelvytyksestä “kumosi joidenkin tarjontaekonomistien vastuuttomat arvelut, että verojen yleinen alentaminen lisää merkittävästi talouskasvua ja saattaa myös kasvattaa verotuloja”. Vajeen täyttämiseksi joutuikin Billy sitten paiskimaan töitä - onnistumatta, sillä kaikki kai tietävät Yhdysvaltain katastrofaalisen rahallisen tilanteen, jota aivan oikein mainitsemasi sotatoimet entisestään kurmuuttaavat. On sanottu, että dollaria pitää pinnalla vain kansainvälinen yhteinen sanaton sopimus, koska dollari on niin vaikuttava valuutta, ettei sen SAA antaa romahtaa talouden edellyttämälle tasolle maailmanlaajuisten seuraamuksien vuoksi.
Aprikoit, että Suomessa verolähtötaso on niin korkea, että täällä silti saataisiin vaikutuksia. Kyllähän tuollaisten veroalennuksien nyt olisi pitänyt edes jotain jo tehdä... yritysveromme on tosiaan 26, vaikka EU:n keskiarvo on 33. Jos verojen alentaminen on ratkaisu, miksi vaikkapa Ruotsissa - vielä korkeamman veroasteen maassa - todellinen työttömyys on meitä alempi, ja monessa pienenpienen verotuksen maassa vastaavasti hurjasti korkeampi?
Haluan vielä tähdentää, että mainitsemani tutkimustulokset ovat empiirisiä, siis kokemuksen kautta saatuja. Ne eivät ole teorioita.
Katsotaan nyt, mihin päin Viro suuntaa. Tiedät kuitenkin varmaan fiksuna miehenä itsekin, että "tasaisen vauhdin" taulukot eivät toimi. Riemumiellä otan vastaan sen, että Viro vaurastuu. Mutta kun lähtökohdat olivat mitkä olivat, on vaurauden nopeakin kasvattaminen mahdollista. Kun aletaan lähestyä rikkauden toista päätä, kasvuvauhti hyytyy.
Työnteko on hieno asia, silloin kun se johtaa johonkin hyvään asiaan. Mutta en kertakaikkiaan pysty ymmärtämään tätä mieletöntä työnteon glorifioimista. Eihän sen pitäisi olla mikään itsetarkoitus, vaan tapa tuottaa tarvitsemamme. Jos teollisuustuotantomme on kaksinkertaistunut automatiikan esiinmarssin vuoksi, ja pystymme kokonaistuottamaan puolet enemmän kuin 20 vuotta sitten satoja tuhansia ihmisiä vähemmällä työntekijämäärällä, eikö tämä yksiselitteisesti todista että yleisesti katsoen tarvittavan työn määrä on reippaasti vähentynyt?
Silti meitä patistellaan vääntämään yhä lisää ja lisää, vaikka luontokin jo natisee liitoksistaan. Kuinka paljon meidän pitää tehdä ja ennenkaikkea miksi? Tätä en saa daijuuni. Ainoa mitä siitä oivallan on se, että älykkäämmät ihmiset hokevat työnteon kunniaa estääkseen meitä huomaamasta, että työskentelemme nykyisin etupäässä vain heidän rikastuttamisekseen, emme enää niinkään omaksi hyväksemme. Ihmiset, jotka suostuvat mihin tahansa roskatyöpaikkoihin (kuten USAssa), koska "ihmisen täytyy tehdä työtä" ovat parhaita rikkaimpien asian ajajia muidenkin hyväksikäytön jatkamiselle.
En minä puhu työntekoa vastaan, mielestäni jokainen saa vaikka tappaa itsensä duunia paiskoen. Minä puhun sen puolesta, ettei kenenkään tarvitsisi niin tehdä. Eikö sinunkin olisi hyvä vähän kysellä, kuinka paljon on nykyisessä tehokkuudessa sen työn todellinen määrä, jota sinulta voi muikeaankin elintasoon odottaa. Vihje: se ei ole sama kuin vuonna 1985 tuottavuuden ja tehokkuuden valtavan kasvun vuoksi. Ja parikymmentä vuotta sittenkään emme varsinaisesti eläneet ainakaan hirveässä köyhyydessä nauriinnaatikoita ja sammalta syöden.
Kun kalkuloit summan, voit ehkä kanssani alkaa miettiä "hetkinen... mihinkäs nämä meidän uurastuksemme hedelmät oikein katoavatkaan?"

Lue lisää

Jos verojen laskemisesta ei mielestäsi ole merkittävää hyötyä töiden syntymisessä, niin eikö veroprosentti voisi olla sitten samantien 100%? Kaikki tekisivät töitä kuten ennenkin?

Greenspanin ja kumppaneiden puheet koskevat nimenomaan USA:ta, ei niitä voi Suomeen soveltaa. Kannattaa muistaa, että USA:ssa arvonlisäverokin on korkeimmillaan vain 8% (New Yorkissa?) ja monin paikoin vielä paljon alhaisempi. Todella pienipalkkaisten tuloista ei käsittääkseni mene tuloveroa lainkaan.

Eli USA:ssa on "hiukan" eri lähtökohdat veroalen suhteen kuin Suomessa.

Yritysverotus on Suomessa alhaisempi kuin monissa muissa EU-maissa, mutta pitää muistaa, että esim. Virossa se on pyöreä nolla! Ja toisaalta Suomen ongelma on siinä, että täällä ei ole rikkaita, eli toisin sanoen yritystoiminnan käynnistäjiä. Suomessahan on huomattava PK-yritystoiminnan vajaus, tämä on fakta. Itse uskon, että kattavalla veroalella tämä maa saataisiin aivan toisenlaiseen iskuun.

Jos Suomessa olisi asiat hoidettu hyvin, voisi Suomi aivan hyvin olla Euroopan vaurain maa. Täällä on tietotaitoa, innovointikykyä (eniten patentteja suhteessa väkilukuun maailmassa), sitkeä kansanluonne jne. Mutta jokin jarruttaa menoa. Ja minä tiedän, mikä se on. Vastaus on sosialismi.