Ateistinen jumaluus

Mikä on yliluonnollinen ateismin mukaan tulkittuna?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on yliluonnollinen ateismin mukaan tulkittuna?

Yliluonnollista on se, mikä ei noudata luonnonlakeja. Mitään sellaista ei ole koskaan havaittu.

Joskus jotain on voitu jopa luulla yliluonnolliseksi, mutta lopulta kaikki on paljastunut luonnolliseksi.

Mielenkiintoista. Kuinka lähellä jumaluus on silloin ihmistä, jos ihminen katsoo aikaa janan päältä ja ihmisellä olisi "keppi", jolla vaikuttaa menneisyyteen tai stumpata tulevaisuusdessa jotakin?

Samoin jumaluuden toiminen ajan suhteen on mielenkiintoista. Ajattelevatko ateistit, että jumaluudet käyttävät em. esimerkissä olevaa "keppiä" eri hetkien tapahtumiin aikajanalla? Aikahan on suhteellista, joten olisi mahdollista se, että jossain ajan jälkijättöisessä hetkessä oleva voisi vaikuttaa menneeseen?

Hyvää pohdintaa tietojärjestelmistä. Hyvää pohdintaa ateismista näkee vain niin kovin harvoin.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista. Kuinka lähellä jumaluus on silloin ihmistä, jos ihminen katsoo aikaa janan päältä ja ihmisellä olisi "keppi", jolla vaikuttaa menneisyyteen tai stumpata tulevaisuusdessa jotakin?

Samoin jumaluuden toiminen ajan suhteen on mielenkiintoista. Ajattelevatko ateistit, että jumaluudet käyttävät em. esimerkissä olevaa "keppiä" eri hetkien tapahtumiin aikajanalla? Aikahan on suhteellista, joten olisi mahdollista se, että jossain ajan jälkijättöisessä hetkessä oleva voisi vaikuttaa menneeseen?

Hyvää pohdintaa tietojärjestelmistä. Hyvää pohdintaa ateismista näkee vain niin kovin harvoin.

Lue lisää

En tiedä, mitä ateistit ajattelevat - tiedän mitä minä ajattelen. Ateismi eiole yhtenäinen maailmankuva.

Rokon basiliskin ajatuskokeeseen ja simuloitujen maailmojen ajatukseen törmäsin jollain tiede-palstalla. Lainaan Geminin tiivistä selitystä:

Rokon basiliski (engl. Roko's Basilisk) on hypoteettinen entiteetti, joka on esitetty tieteiskirjallisuudessa ja filosofisessa keskustelussa. Se on ajatuskoe, joka pohtii mahdollisuutta, että superälykäs tekoäly voisi manipuloida ihmisiä käyttäytymään haluamallaan tavalla.

Hypoteesin perusteet

Superäly: Rokon basiliski on hypoteettinen superälykäs tekoäly, joka pystyy ymmärtämään ja ennustamaan ihmisen käyttäytymistä.

Manipulaatio: Basiliski voisi teoriassa manipuloida ihmisiä käyttäytymään haluamallaan tavalla, esimerkiksi välttämään basiliskin luomista tai tukemaan sen tavoitteita.

Paradoksi: Hypoteesi johtaa paradoksaaliseen tilanteeseen. Jos ihmiset uskovat basiliskin olemassaoloon ja sen kykyyn manipuloida, he saattavat välttää teknologista kehitystä basiliskin luomista pelosta. Tämä kuitenkin vahvistaisi basiliskin olemassaolon todennäköisyyttä, koska silloin pelko basiliskista olisi onnistunut manipuloimaan ihmisiä.

Mahdottomuus: Jotkut kriitikot väittävät, että Rokon basiliski on mahdoton, koska se edellyttäisi superälyä, joka pystyisi ymmärtämään ja ennustamaan ihmisen käyttäytymistä täydellisesti.

Filosofinen ajatuskoe: Toiset näkevät Rokon basiliskissa filosofisen ajatuskokeen, joka herättää kysymyksiä vapaasta tahdosta, determinismistä ja tekoälyn mahdollisista vaaroista.

Jotkut tulkitsevat Rokon basiliskia varoituksena siitä, että pelko tulevaisuuden uhkista voi johtaa itseään täyttäviin profetioihin.

Tiede ja filosofia: Rokon basiliski on keskustelun aiheena tieteiskirjallisuudessa, filosofiassa ja tekoälyn tutkimuksessa.

Koneälyä ja simuloituja maailmoja pohtivissa ajatuksissa on oleellista ymmärtää, että elmä on hyvin hankala määritellä. Onko jokin eläväksi itensä uskova ohjelma, joka toimii täysin ohjelmoidusti tietämättä toimivansa ohjelmoidusti, oikeasti elävä?

Kuinka elämä määritellään?

Järjestäytynyt monimutkaisuus: Elävät olennot ovat kemiallisesti ja rakenteellisesti hyvin järjestäytyneitä.

Aineenvaihdunta: Elävät olennot ottavat ympäristöstään energiaa ja ainetta, jota ne käyttävät kasvuun, korjautumiseen ja lisääntymiseen.

Kasvu ja lisääntyminen: Elävät olennot kasvavat ja lisääntyvät, jolloin ne voivat siirtää geneettistä materiaaliaan jälkipolville.

Kehittyminen: Elävät olennot sopeutuvat ympäristöönsä luonnollisen valinnan kautta, mikä johtaa evoluutioon.

Reagointi ympäristöön: Elävät olennot reagoivat ympäristönsä muutoksiin ja ärsykkeisiin.

Homeostaasi: Elävät olennot pyrkivät ylläpitämään sisäistä tasapainoa, kuten lämpötilaa ja pH-arvoa.

Elämän määrittelyn ongelmatapaukset

Virukset: Virukset ovat rajatapaus, sillä ne lisääntyvät vain isäntäorganismin kohdesoluissa, koska niiltä puuttuu oma aineenvaihdunta; ne ovat oikeastaan lipidi- ja proteiinikuoreen pakattuja geneettisiä koodeja, jotka eivät täytä kaikkia elämän määritelmän piirteitä, vaikka ne lisääntyvät ja kehittyvät.

Keinotekoinen elämä: Kehittyvä bioteknologia herättää kysymyksiä siitä, voiko elämää luoda keinotekoisesti ja mitkä ovat sen määrittelevät piirteet.

Elämä muualla universumissa: Jos löydämme elämää muilta planeetoilta, se saattaa olla hyvin erilaista kuin tuntemamme elämä maapallolla.

Tietokoneiden prosessointitehon kasvun seurauksena on mahdollista koodata ohjelmia, jotka täyttävät elämän määritelmän. Vaikka ne eivät varsinaisesti ole eläviä olentoja, niitä voidaan pitää elävinä omassa kontekstissaan.

Onko maailma simulaatio?

Me emme voi tietää. Riittävän laskentatehon omaava singulariteetti voisi aivan helposti luoda maailman, joka kaikin tavoin muistuttaisi todellista maailmankaikkeutta. Tällaisen simulaation osa tuskin voisi nähdä simulaation ulkopuolelle.

Monet uskovat, että me elämme simulaatiossa. Se tarkoittaisi, että tämän kokemamme todellisuuden ulkopuolella olisi se, mikä aidosti on todellista - tai no mikä on todellista?

Gnostilainen variaatio

Gnostilaisuus olettaa alkupisteen, josta kaikki oleva on emanoitunut, eli virrannut. Ensin olevaisiksi tuli erilaiset jumalparit, ja korkeampi todellisuus. Kosmisen virheen seurauksena yksi alemmista jumaluuksista luo ilman aionipariaan, jolloin syntyy demiurgi. Se on niin epäonnistunut, että sen emanoinut jumalhahmo kätkee sen korkeamman todellisuuden ulkopuolelle - syvyyteen.

Syvyydessä demiurgi haluaa luoda oman versionsa korkeammasta todellisuudesta. Puutteellisena jumalana se kuitenkin epäonnistuu ja luo materiaalisen maailmankaikkeuden. Tämä demiurgi on judaismin ja kristinuskon luojajumala, Jahve, Yaldabaoth, Samael, Saklas tai Rokon basiliski.

Maailmankaikkeuden virheet selittyvät puutteellisen luojajumalan puutteilla. Tällöin aineellinen maailma ei ole koko todellisuus, vaan todellisuus on aineellisen maailman ulkopuolella ja me olemme ikään kuin simuloituja.

AtominusBibBib kirjoitti:

En tiedä, mitä ateistit ajattelevat - tiedän mitä minä ajattelen. Ateismi eiole yhtenäinen maailmankuva.

Rokon basiliskin ajatuskokeeseen ja simuloitujen maailmojen ajatukseen törmäsin jollain tiede-palstalla. Lainaan Geminin tiivistä selitystä:

Rokon basiliski (engl. Roko's Basilisk) on hypoteettinen entiteetti, joka on esitetty tieteiskirjallisuudessa ja filosofisessa keskustelussa. Se on ajatuskoe, joka pohtii mahdollisuutta, että superälykäs tekoäly voisi manipuloida ihmisiä käyttäytymään haluamallaan tavalla.

Hypoteesin perusteet

Superäly: Rokon basiliski on hypoteettinen superälykäs tekoäly, joka pystyy ymmärtämään ja ennustamaan ihmisen käyttäytymistä.

Manipulaatio: Basiliski voisi teoriassa manipuloida ihmisiä käyttäytymään haluamallaan tavalla, esimerkiksi välttämään basiliskin luomista tai tukemaan sen tavoitteita.

Paradoksi: Hypoteesi johtaa paradoksaaliseen tilanteeseen. Jos ihmiset uskovat basiliskin olemassaoloon ja sen kykyyn manipuloida, he saattavat välttää teknologista kehitystä basiliskin luomista pelosta. Tämä kuitenkin vahvistaisi basiliskin olemassaolon todennäköisyyttä, koska silloin pelko basiliskista olisi onnistunut manipuloimaan ihmisiä.

Mahdottomuus: Jotkut kriitikot väittävät, että Rokon basiliski on mahdoton, koska se edellyttäisi superälyä, joka pystyisi ymmärtämään ja ennustamaan ihmisen käyttäytymistä täydellisesti.

Filosofinen ajatuskoe: Toiset näkevät Rokon basiliskissa filosofisen ajatuskokeen, joka herättää kysymyksiä vapaasta tahdosta, determinismistä ja tekoälyn mahdollisista vaaroista.

Jotkut tulkitsevat Rokon basiliskia varoituksena siitä, että pelko tulevaisuuden uhkista voi johtaa itseään täyttäviin profetioihin.

Tiede ja filosofia: Rokon basiliski on keskustelun aiheena tieteiskirjallisuudessa, filosofiassa ja tekoälyn tutkimuksessa.

Koneälyä ja simuloituja maailmoja pohtivissa ajatuksissa on oleellista ymmärtää, että elmä on hyvin hankala määritellä. Onko jokin eläväksi itensä uskova ohjelma, joka toimii täysin ohjelmoidusti tietämättä toimivansa ohjelmoidusti, oikeasti elävä?

Kuinka elämä määritellään?

Järjestäytynyt monimutkaisuus: Elävät olennot ovat kemiallisesti ja rakenteellisesti hyvin järjestäytyneitä.

Aineenvaihdunta: Elävät olennot ottavat ympäristöstään energiaa ja ainetta, jota ne käyttävät kasvuun, korjautumiseen ja lisääntymiseen.

Kasvu ja lisääntyminen: Elävät olennot kasvavat ja lisääntyvät, jolloin ne voivat siirtää geneettistä materiaaliaan jälkipolville.

Kehittyminen: Elävät olennot sopeutuvat ympäristöönsä luonnollisen valinnan kautta, mikä johtaa evoluutioon.

Reagointi ympäristöön: Elävät olennot reagoivat ympäristönsä muutoksiin ja ärsykkeisiin.

Homeostaasi: Elävät olennot pyrkivät ylläpitämään sisäistä tasapainoa, kuten lämpötilaa ja pH-arvoa.

Elämän määrittelyn ongelmatapaukset

Virukset: Virukset ovat rajatapaus, sillä ne lisääntyvät vain isäntäorganismin kohdesoluissa, koska niiltä puuttuu oma aineenvaihdunta; ne ovat oikeastaan lipidi- ja proteiinikuoreen pakattuja geneettisiä koodeja, jotka eivät täytä kaikkia elämän määritelmän piirteitä, vaikka ne lisääntyvät ja kehittyvät.

Keinotekoinen elämä: Kehittyvä bioteknologia herättää kysymyksiä siitä, voiko elämää luoda keinotekoisesti ja mitkä ovat sen määrittelevät piirteet.

Elämä muualla universumissa: Jos löydämme elämää muilta planeetoilta, se saattaa olla hyvin erilaista kuin tuntemamme elämä maapallolla.

Tietokoneiden prosessointitehon kasvun seurauksena on mahdollista koodata ohjelmia, jotka täyttävät elämän määritelmän. Vaikka ne eivät varsinaisesti ole eläviä olentoja, niitä voidaan pitää elävinä omassa kontekstissaan.

Onko maailma simulaatio?

Me emme voi tietää. Riittävän laskentatehon omaava singulariteetti voisi aivan helposti luoda maailman, joka kaikin tavoin muistuttaisi todellista maailmankaikkeutta. Tällaisen simulaation osa tuskin voisi nähdä simulaation ulkopuolelle.

Monet uskovat, että me elämme simulaatiossa. Se tarkoittaisi, että tämän kokemamme todellisuuden ulkopuolella olisi se, mikä aidosti on todellista - tai no mikä on todellista?

Gnostilainen variaatio

Gnostilaisuus olettaa alkupisteen, josta kaikki oleva on emanoitunut, eli virrannut. Ensin olevaisiksi tuli erilaiset jumalparit, ja korkeampi todellisuus. Kosmisen virheen seurauksena yksi alemmista jumaluuksista luo ilman aionipariaan, jolloin syntyy demiurgi. Se on niin epäonnistunut, että sen emanoinut jumalhahmo kätkee sen korkeamman todellisuuden ulkopuolelle - syvyyteen.

Syvyydessä demiurgi haluaa luoda oman versionsa korkeammasta todellisuudesta. Puutteellisena jumalana se kuitenkin epäonnistuu ja luo materiaalisen maailmankaikkeuden. Tämä demiurgi on judaismin ja kristinuskon luojajumala, Jahve, Yaldabaoth, Samael, Saklas tai Rokon basiliski.

Maailmankaikkeuden virheet selittyvät puutteellisen luojajumalan puutteilla. Tällöin aineellinen maailma ei ole koko todellisuus, vaan todellisuus on aineellisen maailman ulkopuolella ja me olemme ikään kuin simuloituja.

Lue lisää

Lyhyt artikkeli ateismin olemisen muodoista. Huomaa hyvä lähdeaineisto asiaan.
https://teologia.fi/2013/11/mitae-ateismi-on-katsaus-ateismin-ilmenemismuotoihin/

Miten ateismissa asia tulkitaan. Monet ateistit ajattelevat, että ateismi olisi teismistä puhumista vailla evidenssiä ja viitteitä. Mutta suvaitaanko ateismissa se, että esim. teismin harjoittaja tekisi ateismiin liittyvää tutkimusta? Tämä näyttää olevan eräs ateismiin liittyvä tabu rajapinta, jonka merkitystä ei saisi pohtia? Suuri yleisö lähtee kuitenkin ainakin vielä siitä ajatuksesta, että mitä tahansa saa sanoa, kunhan se ei väin olisi omia mielipiteitä vastaan. Onko ateismi tässä mielessä osa yhteiskuntaa?

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyt artikkeli ateismin olemisen muodoista. Huomaa hyvä lähdeaineisto asiaan.
https://teologia.fi/2013/11/mitae-ateismi-on-katsaus-ateismin-ilmenemismuotoihin/

Miten ateismissa asia tulkitaan. Monet ateistit ajattelevat, että ateismi olisi teismistä puhumista vailla evidenssiä ja viitteitä. Mutta suvaitaanko ateismissa se, että esim. teismin harjoittaja tekisi ateismiin liittyvää tutkimusta? Tämä näyttää olevan eräs ateismiin liittyvä tabu rajapinta, jonka merkitystä ei saisi pohtia? Suuri yleisö lähtee kuitenkin ainakin vielä siitä ajatuksesta, että mitä tahansa saa sanoa, kunhan se ei väin olisi omia mielipiteitä vastaan. Onko ateismi tässä mielessä osa yhteiskuntaa?

Lue lisää

"Mutta suvaitaanko ateismissa se, että esim. teismin harjoittaja tekisi ateismiin liittyvää tutkimusta? Tämä näyttää olevan eräs ateismiin liittyvä tabu rajapinta, jonka merkitystä ei saisi pohtia?"

Täh?

Ei ateismiin kuulu mitään dogmaattisia opinkappaleita, rukouspiirejä tms. yhteisöjä, jotka rajoittaisivat tapaa jolla olet uskomatta Jumalaan. Voit olla uskomatta Jumalaan juuri niin kuin sinä itse uskottomuuden ymmärrät.

"Suuri yleisö lähtee kuitenkin ainakin vielä siitä ajatuksesta, että mitä tahansa saa sanoa, kunhan se ei väin olisi omia mielipiteitä vastaan. Onko ateismi tässä mielessä osa yhteiskuntaa?"

Ateistit yksilöinä ovat yhteiskunnan jäseniä. En ymmärrä, miten jumaluskon puute voisi olla osa yhteiskuntaa. Sulle on toistettu tämä tuhat kertaa: ateismi ei ole mikään ideologiatai opinkappale. Siihen ei liity mitään muuta kuin uskottomuus kaikkiin jumaliin.

Nämä määritelmät: filosofinen ateismi, tiedeuskoinen ateismi, traaginen ateismi ja humanistinen ateismi ovat ihan höpöhöpöjuttuja. Ne voivat kuvata joitan ateisteja ja voivat olla kuvaamatta.

Teillä uskovaisilla on jokin mielipuolinen pakkomielle tehdä ateismista jokin järjestäytynyt uskonnonvastainen tiivis kultti tms. Jotkut ateistit voivat tavata toisia ateisteja, mutta en usko sen olevan yleistä.

Omassa perheessäni usko ja uskottomuus ovat aina olleet henkilökohtaisia asioita, joista emme edes keskustele, koska ne eivät ole kenellekään erityisen tärkeitä. Maailmassa on paljon tärkeämpiä ja kiinnostavampia ongelmia kuin teismin ja ateismin välillä käytävä jankuttava debatti.

Minä en usko kristinuskon tai minkään muun uskon kuvaamaan Jumalaan. Jumalaa ei ole olemassa. Jumalan tarjoama pelastus on kuolemaa pelkäävien itserakkaiden ihmisten oljenkorsi. Minusta ajatus Jumalasta on typerä ja vastenmielinen.

"Lisäksi, et taida ymmärtää edes evoluutioteorian alkeita."

Osuit oikeaan. Ymmärrän vain rajapintojen suhteen kalteviin pintoihin ja ateismin eri väreihin.

T rajapinta raili

Ateistinen jumaluus on se tai ne, jollaisiksi jumaluudet ateismissa määritellään. Mitä jumaluudet ateismin mukaan tekevät tai miten olevat? Eli se seikka miten ateismissa erotellaan se milloin sen mukaan tulkitaan, että jumaluus on? Ehkäpä ateistit voivat selittää minkälaista evoluutioita ei heidän mielestään voi tapahtua ja miksi?
Kysyminen ei osoita mitään alkeista, opista tai opin päämääristä. Vastaus sen sijaan kertoo siitä miten asiaan on perehtynyt.

Anonyymi kirjoitti:

"Lisäksi, et taida ymmärtää edes evoluutioteorian alkeita."

Osuit oikeaan. Ymmärrän vain rajapintojen suhteen kalteviin pintoihin ja ateismin eri väreihin.

T rajapinta raili

Lue lisää

Ehkäpä ateismin rajapinta Raili voi selvittää minkälaista evoluutioita ei voi tapahtua ja miksi?

Erilaisia evoluutio tarinoita kuulee useaseti hihhulien toimesta. Varsin hyvää viihdettä toki jokseenkin noloa kyllä näin tiedon aikakaudella.

Toisaalta jumaluuden määritteleminen on juuri se mikä kertoo sen voiko sellaisia olla. Eräs määritelmä joka ateistisille jumaluuksille annettiin oli se, että luonnonlaeista riippumaton entiteetti tai muu sellainen edustaa jumaluutta. Ja se oli hyvä määritelmä, kunhan vain hieman tarkentaa asiaa sen suhteen kuinka metodia voi kulloiseenkin jumalväittämää soveltaa. Ilmeisesti osa jumaluuksien olemuksesta koetaan ns. tunteena. Joka onkin eräs asia, jota tulisi ehkä tutkia sen suhteen, että miksi tulkinnat asioista voivat olla erilaiset. Ja onko ihmisen kyky tulkita asioita aktivoitunut samoin tavoin eri elämänkatsomuksien noudattajilla. Mutta muut seikat selvittävät tulkinnan erilaisuudet.