Psyk. poliklinikoiden hoitajat ja lääkärit ovat hyvin onnellisia ja hymyileväisiä!!

Oisko sulla jotain täyspäisyä kaveria jolta voisit kysyä, että onko tämä sinun ajatuksesi ihan terve?

Miki menet hoitoa hakemaan , eihän ole pakko mitenkään se kun parantelee itse itsesi. Niin ei tartte ketään syytellä
Ja mitä tulee hoitajien palkkaan niin on katsottava sekin miten pitkä koulutus heillä on . Sinä joka pelkäät pillereitä mitä uliset , älä syö niitä , kukaan ei pakota

Psykiatrit ovat hyvin ahneita

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrit ovat hyvin ahneita

Psykiatrit opiskelivat alalle koska halusivat neuvoa muita hyvällä palkalla

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrit opiskelivat alalle koska halusivat neuvoa muita hyvällä palkalla

Imperfektissä.

Nykysinhän kukaan ei opiskele psykiatriks.

Anonyymi kirjoitti:

Imperfektissä.

Nykysinhän kukaan ei opiskele psykiatriks.

Kyllä niitä opiskelijoita sillekin alalle vielä riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä niitä opiskelijoita sillekin alalle vielä riittää.

Koulutuksessa on 63 aloituspaikkaa, hakijoita oli vain 30.

Sinne vaan hakemaan. saa helposti törkeen hyvät massit! Riittää kun on ahne.

Anonyymi kirjoitti:

Koulutuksessa on 63 aloituspaikkaa, hakijoita oli vain 30.

Sinne vaan hakemaan. saa helposti törkeen hyvät massit! Riittää kun on ahne.

Riittää kun pääsee lääkiksen pääsykokokeen läpi

Anonyymi kirjoitti:

Koulutuksessa on 63 aloituspaikkaa, hakijoita oli vain 30.

Sinne vaan hakemaan. saa helposti törkeen hyvät massit! Riittää kun on ahne.

Ei kyllä ainakaan oma pää kestäisi sitä hommaa.

"Hoitohenkilökunta imee rutkasti elämänvoimaa"

Se on juurikin toisin päin. Mieleltään sairas ja päihderiippuvainen on ankeuttaja, joka muiden ihmisten keskuudessa imee voimat ja likaa kaiken hyvän ja sairastuttaa muut.

Anonyymi kirjoitti:

"Hoitohenkilökunta imee rutkasti elämänvoimaa"

Se on juurikin toisin päin. Mieleltään sairas ja päihderiippuvainen on ankeuttaja, joka muiden ihmisten keskuudessa imee voimat ja likaa kaiken hyvän ja sairastuttaa muut.

Lue lisää

Ja kaiken sen jälkeen tulee syyttelemään muita foorumeille.

Mikä olisi sinulle sitten oikeaa hoitoa?

Jos ihmisten pitää auttaa ja hoitaa sinua ilmaiseksi, niin montaako ihmistä sinä olet hoitanut ilmaiseksi?

No sitähän se on aina ollu, potilaista viis (tai kuus) veisataan, kun RAHA puhuu..

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihmisten pitää auttaa ja hoitaa sinua ilmaiseksi, niin montaako ihmistä sinä olet hoitanut ilmaiseksi?

Ihmetyttää aina tuo kateus , totta kai palkkaa on saatava työstään. Etekkin kun koulutus psykiatriksi on hyvin pitkä . Usein opiskellaan lainan turvin , joten ilmais klinikoilta en ole nähnyt missään .

Anonyymi kirjoitti:

Ihmetyttää aina tuo kateus , totta kai palkkaa on saatava työstään. Etekkin kun koulutus psykiatriksi on hyvin pitkä . Usein opiskellaan lainan turvin , joten ilmais klinikoilta en ole nähnyt missään .

Lue lisää

Minkä takia ne psykiatrit eivät voi hankkia palkkaansa vapailta markkinoilta?

Anonyymi kirjoitti:

No sitähän se on aina ollu, potilaista viis (tai kuus) veisataan, kun RAHA puhuu..

Meinaatko että hoito on liian halpaa, kun ei taida olla sinun raha joka puhuu?

Anonyymi kirjoitti:

Minkä takia ne psykiatrit eivät voi hankkia palkkaansa vapailta markkinoilta?

Miksi et kuulosta ihmiseltä joka maksaa hoidostaan käypää hintaa.

Sen kun nyt tietäs.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä takia ne psykiatrit eivät voi hankkia palkkaansa vapailta markkinoilta?

Ei se kaikkia potilaita muuta yhtään tyytyväisemmäksi, vaikka psykiatrit olisi töissä missä tahansa.

"Mielenterveyspalvelut Suomessa ovat täysin järjen vastaisia."

Missä maassa sinusta hoidetaan sairaita asianmukaisesti? Sinähän voit muuttaa sinne ja helpottaa kuormitusta täällä. Ei tarvi sinun valittaa kun voi vapaasti muuttaa mihin tahdot. Luuletko oikeasti, että muissa maissa sairaat hoidetaan vapaaehtoistyönä eikä palkkaa makseta?

Halvemmaksi se tulisi ehkä jos sairaat tulisi entisajan tapaan lukita ja eristää johonkin pimeään koppiin, kytkeä seinään kiinni, jättää sinne oman onnensa nojaan ja ojentaa välillä jos sairas käy turhan äänekkääksi? Ihan turhaa mikään päänsilittely ja lääkehoito, epäinhimillistähän semmonen on juu että annetaan vaan lääkkeitä ja sairas saa kulkea terveitten keskuudessa ilmaa pilaamassa.

Suomessa kuten muuallakin tehdään ihan samalla tavalla mt hoitoja .
Ja kateus siitä että toisilla on palkka työstään , siis ei ole sinun asiasi mitenkään edes miettiä toisten palkkoja . Kukaan ei tee työtä ilman palkkaa .keskity vaan siihen omaan tilasi parantamiseen. Sillä kyllä hoitohenkilökunta tietää mitkä asiat kuuluvat heidän työhönsä alemmuus komplexi on sinulla hyvin voimakkaana ja koitat sitä parannella toisia haukkumalla jopa kateellinen palkoistamme mitkä eivät ole sitä luokkaa miten sen kuvittelet .
Monet maat tekevät yhteistyötä mitä tulee tutkijoiden saavutuksista johtuvat uudet hoitomenetelmät . Siis joka maassa on mt sairauksia, mutta muualla ne nähdään ihan toisin kun miten sinä ne näet . Teet hallaa ainoastaan itsellesi ajattelemalla väärin omasta sairaudestasi ja siitä mitä hoitoa saat.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä takia ne psykiatrit eivät voi hankkia palkkaansa vapailta markkinoilta?

Miksi hakeudut heille sitten , ei kukaan terve ihminen mitenkään ajattele toisten työ suhteita vaan hakeutuu hoitoon silloin kun tarvitsee hoitoa .hieman diktatuurissa ajatuksia sinänsä toisten työ valinnoista . Sehän on jokaisen henkilökohtainen valinta valita työpaikkansa .
Koska Suomessa näytetään hyväksyttävän myös yksityiset hoitopisteet niin miksi huutelet niistä

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et kuulosta ihmiseltä joka maksaa hoidostaan käypää hintaa.

Sen kun nyt tietäs.

Egoisteille ei ole mikään hoito tepsivää oli se yksityistä tai kunnallista aina valittavat .
Miettivät silloin kun olisi kohdallaan miettiä omaa terveyttään .äei sairaus parane miettimällä toisten palkkoja .

En usko, että oma olo paranisi siitä, jos satuttaisi jotain toista.
Sillä vain pahentaa omaa tilannettaan, nimenomaan voi joutua esim. oikeuspsykiatriseen pakkohoitoon, tai vankilaan. Eikä ne paranna omaa tilannetta, toki voi saada avunkin ja tulla kuntoon, eikä töppäile enää sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

En usko, että oma olo paranisi siitä, jos satuttaisi jotain toista.
Sillä vain pahentaa omaa tilannettaan, nimenomaan voi joutua esim. oikeuspsykiatriseen pakkohoitoon, tai vankilaan. Eikä ne paranna omaa tilannetta, toki voi saada avunkin ja tulla kuntoon, eikä töppäile enää sen jälkeen.

Lue lisää

No joo tuskin oikeasti tekisin väkivaltaa kenellekkään jos nyt olen lähemmäs nelikymppinen enkä tähänkään asti ole näin tehnyt. Lisäksi jos on vähänkään järjissään niin ei kyllä halua joutua mihinkään vankimielisairaalaan. Tai edes normaali vankilaan.

Ammattipiireissä sitä kutsutaan harhaisuudeksi.

Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ammattipiireissä sitä kutsutaan harhaisuudeksi.

Psykiatriassa väärä mielipide on mielisairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna.

Sulla on varmaan joitain suuntaa antavia lukuja esittää tästä väitteestä?

MO näillähän on se peruskateus koko ajan esillä . Hoitajien palkat eivät ole kummoiset lääkäreillä hieman paremmin koska heillä koulutus kestää myös pidemmän aikaa

Anonyymi kirjoitti:

Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna.

Psykiatrinen hoitotyö taitaa olla ennemminkin vaativaa, sen jälkeen sitten se tuottavuus.
Lukekaa nyt näitäkin palstoja ja porukan kirjoituksia, niin uskotte, että hoitohenkilöstölläkään ei varmasti kovin helppoa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatriassa väärä mielipide on mielisairaus.

Ehkä sinun mielestäsi on, psykiatrien mielestä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatriassa väärä mielipide on mielisairaus.

Harha ei ole mielipide.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on varmaan joitain suuntaa antavia lukuja esittää tästä väitteestä?

Työ on haitallista yhteiskunnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrinen hoitotyö taitaa olla ennemminkin vaativaa, sen jälkeen sitten se tuottavuus.
Lukekaa nyt näitäkin palstoja ja porukan kirjoituksia, niin uskotte, että hoitohenkilöstölläkään ei varmasti kovin helppoa ole.

Lue lisää

Vaativaa myrkyttää viattomia ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Vaativaa myrkyttää viattomia ihmisiä.

Ajattelin kyllä sitä hoitohenkilöstön omaa henkistä puolta, psyykkisesti rankkaa, vaativaa työtä.

Lääkärin koulutuskin on paljon pidempi kun hoitajien . Ei kukaan käynpitkää koulutusta siksi että saisi saman palkan kun kouluttamaton.
Monella lääkärillä,opintovelkoja maksettavana siis näillä mt potilaillakin joku kumma käsitys lääkärien työstä . En minä ainakaan alaksi ensin lukemaan itseäni lääkäriki ja sen jälkeen erikoistuminen psykiatriksi, se ottaa siinä 10 vuotta kunnes on valmis . Ja sitten joku huutelee heidän palkoistaan .kun eivät tiedä heidän työstään yhtään mitään ketään ei pakoteta menemään lääkäriin ,sinne menevät ihmiset omasta tahdosta kun eivät voi hyvin. Joten anna olla reagoimisen netissä ihmisten raha asioista ne hoitelevat ne ihan itse .

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatriassa väärä mielipide on mielisairaus.

Ei muuten ole mielipiteistä kysymys vaan väärästä asenteesta asioihin joita sairaalla on .
Usein niin huonot tiedot omasta käyttäytymisestään . Joten älä edes viitsi kirjoitella tuollaisia valheita

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrinen hoitotyö taitaa olla ennemminkin vaativaa, sen jälkeen sitten se tuottavuus.
Lukekaa nyt näitäkin palstoja ja porukan kirjoituksia, niin uskotte, että hoitohenkilöstölläkään ei varmasti kovin helppoa ole.

Lue lisää

Ihan niin ei ole mitenkään helppo työ hoitaa rikkinäisiä ihmisiä, etekkin kun he eivät edes ymmärrä omaa tilaansa .näitä iåon paljon joille on suurena ongelmana ensinnäkin se että ovat saaneet mt diagnoosin ja toiseksi hoitajien palkkojen selittely
Tavallisesti näille määrätään lääläkkeet sairauteen kuten muissakin sairauksista tehdään
Joten luulen ettei tälläiset potilaat tule tervehtymään koskaan sillä tervehtuåymiseen tarvitaan juuri se että luottaa siihen että tulee terveeksi .
Miksi nämä yleensä hakeutuvat hoitoon kun sitten huutelevat netissä kaikenlaista 💩

Anonyymi kirjoitti:

Vaativaa myrkyttää viattomia ihmisiä.

Viaton ihminen joka on mielestään sairas tarvitsee lääkkeensä ihan kun sydänsairaat sun muutkin sairaat jos ne sinulle on myrkkyjä niin voin sanoa että olen nähnyt niin monen tervehtyvät lääkkeiden avulla.
Voin sanoa että tuolla asenteella et tule koskaan enää terveeksi

Anonyymi kirjoitti:

Ei muuten ole mielipiteistä kysymys vaan väärästä asenteesta asioihin joita sairaalla on .
Usein niin huonot tiedot omasta käyttäytymisestään . Joten älä edes viitsi kirjoitella tuollaisia valheita

Lue lisää

On joillain asenneongelmia myös sairaita kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

On joillain asenneongelmia myös sairaita kohtaan.

Potilaiden asenteet ei miellytä psykiatria

Silloin on hullu

Anonyymi kirjoitti:

Potilaiden asenteet ei miellytä psykiatria

Silloin on hullu

Ei silloin hullu ole, mutta pahimmillaan voidaan väittää sairaudentunnottomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei muuten ole mielipiteistä kysymys vaan väärästä asenteesta asioihin joita sairaalla on .
Usein niin huonot tiedot omasta käyttäytymisestään . Joten älä edes viitsi kirjoitella tuollaisia valheita

Lue lisää

Mitkä väärät tiedot omasta käyttäytymisestä? Kai mä ny sentään itseni tunnen? Jos en ole jostain asiasta samaa mieltä psykiatrin kanssa niin olen mielisairas?

"Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna"

Tämän keskustelun ydin tässä mädänneessä systeemissä on juuri tuo.

Täytyy olla äärimmäisen julma ihminen että kehtaa olla ammatissa jossa tavataan säännöllisesti lääkepöhnäisiä potilaita joilta toivo tulevaisuuteen on kadonnut, kun lääkehuumattuna ei kykene elämään normaalia elämää.

Anonyymi kirjoitti:

"Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna"

Tämän keskustelun ydin tässä mädänneessä systeemissä on juuri tuo.

Täytyy olla äärimmäisen julma ihminen että kehtaa olla ammatissa jossa tavataan säännöllisesti lääkepöhnäisiä potilaita joilta toivo tulevaisuuteen on kadonnut, kun lääkehuumattuna ei kykene elämään normaalia elämää.

Lue lisää

Kouluttaudu ihmeessä itse psykiatriksi/hoitajaksi niin saat nostaa palkkaa eikä tarvi kadehtia muita siitä että he saavat palkkaa työstään!

Anonyymi kirjoitti:

"Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna"

Tämän keskustelun ydin tässä mädänneessä systeemissä on juuri tuo.

Täytyy olla äärimmäisen julma ihminen että kehtaa olla ammatissa jossa tavataan säännöllisesti lääkepöhnäisiä potilaita joilta toivo tulevaisuuteen on kadonnut, kun lääkehuumattuna ei kykene elämään normaalia elämää.

Lue lisää

Missäköhän ne lääkepöhnäiset olisivatkaan ilman hoitajia ja hoitotahoja ?
On se hyvä, kun edes joku seuraa ihmisten elämäntilanteita, miten joku pärjää.

Anonyymi kirjoitti:

"Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna"

Tämän keskustelun ydin tässä mädänneessä systeemissä on juuri tuo.

Täytyy olla äärimmäisen julma ihminen että kehtaa olla ammatissa jossa tavataan säännöllisesti lääkepöhnäisiä potilaita joilta toivo tulevaisuuteen on kadonnut, kun lääkehuumattuna ei kykene elämään normaalia elämää.

Lue lisää

Miksi sinua kohtaan pitää tavallisen hoitajan olla julma?

Anonyymi kirjoitti:

"Suhteellisesti kova palkka työn tuottavuuteen verrattuna"

Tämän keskustelun ydin tässä mädänneessä systeemissä on juuri tuo.

Täytyy olla äärimmäisen julma ihminen että kehtaa olla ammatissa jossa tavataan säännöllisesti lääkepöhnäisiä potilaita joilta toivo tulevaisuuteen on kadonnut, kun lääkehuumattuna ei kykene elämään normaalia elämää.

Lue lisää

Älä mene lääkäriin elä harhojesi kanssa . Sinulle ei tule olemaan parannusta missään muodossa

Anonyymi kirjoitti:

Älä mene lääkäriin elä harhojesi kanssa . Sinulle ei tule olemaan parannusta missään muodossa

Ei kenellekään voi noin sanoa. Mahdollisuus voi olla kenellä vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kouluttaudu ihmeessä itse psykiatriksi/hoitajaksi niin saat nostaa palkkaa eikä tarvi kadehtia muita siitä että he saavat palkkaa työstään!

Joo väärennän psykiatrin paperit että pääsen rääkkäämään viattomia ihmisparkoja.

T: Potilas

Edelliseen tekstiin korjaus: anhedonia- sana oli kirjoitettu väärään ilmiasuun. Lääkkeet aiheuttivat siis mm. vaikea-asteista anhedoniaa.

Ihme kun muualla maailmassa ei näitä keskusteluja käydä ihmiset ottavat lääkkeensä voivat paremmin ja ovat hyvillään parantuessaan . Suomi mies se jaksaa valittaa rahasta ja siitä että syö lääkkeitä . Siis miksi tälläiset edes hakeutuvat hoitoon ollenkaan .
Sellaista hoitoa ei ole olemassakaan. Mistä he haaveilevat.

Anonyymi kirjoitti:

Ihme kun muualla maailmassa ei näitä keskusteluja käydä ihmiset ottavat lääkkeensä voivat paremmin ja ovat hyvillään parantuessaan . Suomi mies se jaksaa valittaa rahasta ja siitä että syö lääkkeitä . Siis miksi tälläiset edes hakeutuvat hoitoon ollenkaan .
Sellaista hoitoa ei ole olemassakaan. Mistä he haaveilevat.

Lue lisää

Oletko paljonkin kierrellyt muualla maailmassa kyselemässä ihmisiltä aiheeseen liittyvistä mielipiteistä ?
Ei ihmiset, tai potilaat, ole varmaan sen kummempia, oli kyse mistä maasta tahansa.
Johan täällä Suomessakin mielipiteet jakautuu moneksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko paljonkin kierrellyt muualla maailmassa kyselemässä ihmisiltä aiheeseen liittyvistä mielipiteistä ?
Ei ihmiset, tai potilaat, ole varmaan sen kummempia, oli kyse mistä maasta tahansa.
Johan täällä Suomessakin mielipiteet jakautuu moneksi.

Lue lisää

On tullut kierrettyä, eikä kyse tosiaan ole siitä että miten ihmiset eroaa maittain, vaan siitä että maan sisälläkin on jo hyvin montaa eri tyylistä sairasta. Eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että suomessakin suurin osa potilaista hyötyy hoidosta.

Anonyymi kirjoitti:

On tullut kierrettyä, eikä kyse tosiaan ole siitä että miten ihmiset eroaa maittain, vaan siitä että maan sisälläkin on jo hyvin montaa eri tyylistä sairasta. Eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että suomessakin suurin osa potilaista hyötyy hoidosta.

Lue lisää

Mihin perustat väitteesi, että suurin osa potilaista hyötyy hoidosta?

Anonyymi kirjoitti:

On tullut kierrettyä, eikä kyse tosiaan ole siitä että miten ihmiset eroaa maittain, vaan siitä että maan sisälläkin on jo hyvin montaa eri tyylistä sairasta. Eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että suomessakin suurin osa potilaista hyötyy hoidosta.

Lue lisää

Tietenkin suurin osa hyötyy hoidosta.
Kerroit, ettei muualla maailmassa käydä näitä keskusteluja, ja siltikin sanot, että ihmiset eroaa maittain, on monia eri tyylisiä sairauksia, eli kyllähän varmasti maailmallakin ihmiset käyvät keskenään ihan saman tyylisiä keskusteluja.
Ei ne lääkkeiden mahdolliset haitatkaan tule ainoastaan suomalaisille, on niitä joka paikassa, jossa on samoja lääkkeitä yleisesti käytössä.
Toki hyötyjen kanssa sama asia eri maissa, varmasti suurin osa hyötyy.
Kiinnostaisi muuten tietää, oletko mahdollisesti itse alan ammattilainen ?
Tuli vain mieleen, jos olet niin maailmaa kierrellyt, kenties aiheeseen liittyen.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi, että suurin osa potilaista hyötyy hoidosta?

Laajaan mielenterveyden substanssi osaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihme kun muualla maailmassa ei näitä keskusteluja käydä ihmiset ottavat lääkkeensä voivat paremmin ja ovat hyvillään parantuessaan . Suomi mies se jaksaa valittaa rahasta ja siitä että syö lääkkeitä . Siis miksi tälläiset edes hakeutuvat hoitoon ollenkaan .
Sellaista hoitoa ei ole olemassakaan. Mistä he haaveilevat.

Lue lisää

Ai no kappas kummaa semmoista hoitoa kyllä löytyi kun olin jo saanut lääkkeistä harmia joka olisi hyödyttänyt. Ensin piti hermostoa vahingoittaa lääkkeillä.

Seuraapas keskustelua Britanniassa. Siellä sitä kuule vasta kritiikkiä riittääkin. Kriittisiä asisntuntijoita on paljon. Tervemenoa myös lääketukiryhmiin nettiin jossa on paljon englanninkielisiä psyykenlääkkeistä harmia saaneita ihmisiä. Niitä riittää. Etenkin Jenkeissä joissa lääkeusko ja medikalisaatio on omalla tasollaan ja roiskitaan lääkkeiden kanssa menemään.

Anonyymi kirjoitti:

Laajaan mielenterveyden substanssi osaamiseen.

XD

Hoitajille ja lääkäreille jotka hoiditte minua: vuosien aikana tuhositte terveyteni lääkkeillä, te jotka vuosia sitten nuita määräsitte. Sinä varsinkin joka vieroitit minut miten sattuu ja te jotka jatkoitte lääkemääräyksiä.

Toki voi vaikuttaa että hyötyihän se jos tapaa potilaan vaan lyhyen aikaa. No en hyötynyt.

Nykyään kärsin mm pssd.stä. Kiitos psykiatrian.

Anonyymi kirjoitti:

Ai no kappas kummaa semmoista hoitoa kyllä löytyi kun olin jo saanut lääkkeistä harmia joka olisi hyödyttänyt. Ensin piti hermostoa vahingoittaa lääkkeillä.

Seuraapas keskustelua Britanniassa. Siellä sitä kuule vasta kritiikkiä riittääkin. Kriittisiä asisntuntijoita on paljon. Tervemenoa myös lääketukiryhmiin nettiin jossa on paljon englanninkielisiä psyykenlääkkeistä harmia saaneita ihmisiä. Niitä riittää. Etenkin Jenkeissä joissa lääkeusko ja medikalisaatio on omalla tasollaan ja roiskitaan lääkkeiden kanssa menemään.

Lue lisää

Britanniassa on ihan mielenkiintoista keskustelua, mutta kotva varmaan joudutaan idottelemaan, että senkään keskustelun pohjalta tulee jotain valmista.

Britanniasta kannattaa muistaa että se on aika erilainen kulttuuri kuin omamme.

Sitä kulttuurieroa voisi parhaiten kuvata meidän ja heidän etu ja takapihojen erolla.

Siellä ei ihan kaikki ole niin nättiä mitä etupiha, tai mainoslauseet antaa ymmärtää.

Joka lääkkeellä on aina joku sivuvaikutus . Ja olen nähnyt työssäni niin monen potilaan tulevan terveeksi juuri lääkehoidon kanssa.
Ja tätä olen seurannnut siis koko elämäni. Nuoria ihmisiä jotka saavat avun kertovat miten onnellisia ovat kun taas saavat käydä töissä huonon olin jälkeen ja tuntevat että elämä taas on kohdallaan . Joten puhu sinä haittavaikutuksista jotka kuitenkin ovat harvinaisia enemmistö saa avun kun osaa ottaa sen vastaan
Mutta jos in vihamielinen ja epäluuloinen niin sellainen ihminen ei tule koskaan terveeksi äsillä heillä in kamala pelko lääkkeistä kun ovat kuunnelleet yliammuttuja juttuja lääkeistä siis sairaus menee vaan syvemmälle terveyttä ei saavuta epäluuloinen ihminen koskaan vainoharhatkin ovat sairaus sinänsä

Anonyymi kirjoitti:

Joka lääkkeellä on aina joku sivuvaikutus . Ja olen nähnyt työssäni niin monen potilaan tulevan terveeksi juuri lääkehoidon kanssa.
Ja tätä olen seurannnut siis koko elämäni. Nuoria ihmisiä jotka saavat avun kertovat miten onnellisia ovat kun taas saavat käydä töissä huonon olin jälkeen ja tuntevat että elämä taas on kohdallaan . Joten puhu sinä haittavaikutuksista jotka kuitenkin ovat harvinaisia enemmistö saa avun kun osaa ottaa sen vastaan
Mutta jos in vihamielinen ja epäluuloinen niin sellainen ihminen ei tule koskaan terveeksi äsillä heillä in kamala pelko lääkkeistä kun ovat kuunnelleet yliammuttuja juttuja lääkeistä siis sairaus menee vaan syvemmälle terveyttä ei saavuta epäluuloinen ihminen koskaan vainoharhatkin ovat sairaus sinänsä

Lue lisää

Vainoharhat ei ole sairaus, vaan sairauden oire.
Kyllä ammattilaisen pitäisi tuo ero tietää.

Tämäkö on sitä hyvää hoitoa jossa huumataan horrokseen.


Mä söin Ketipinoria parisen vuotta, ja tona aikana nukuin useimmiten 12-13 tunnin unia, jos ei täytynyt aamulla herätä. Herääminen melko tuskaista ja kesti monta tuntia saada pää ns. toimivaksi. Painajaisia oli myös paljon.

Olanzapiinista lihoin alle puolessa vuodessa n. 16 kiloa.

Jos haluat mennä pintaa syvemmälle paranemisprosessissasi, suosittelen lukemaan Johann Harin Mielen yhteydet - Masennuksen todelliset syyt. Todella kattava kuvaus mielestä ja ihmisyydestä perustuen sekä tutkittuun tietoon, että kokemuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkö on sitä hyvää hoitoa jossa huumataan horrokseen.


Mä söin Ketipinoria parisen vuotta, ja tona aikana nukuin useimmiten 12-13 tunnin unia, jos ei täytynyt aamulla herätä. Herääminen melko tuskaista ja kesti monta tuntia saada pää ns. toimivaksi. Painajaisia oli myös paljon.

Olanzapiinista lihoin alle puolessa vuodessa n. 16 kiloa.

Jos haluat mennä pintaa syvemmälle paranemisprosessissasi, suosittelen lukemaan Johann Harin Mielen yhteydet - Masennuksen todelliset syyt. Todella kattava kuvaus mielestä ja ihmisyydestä perustuen sekä tutkittuun tietoon, että kokemuksiin.

Lue lisää

Ketipinor ja Olanzapiini ovat neuroleptejä ( psykoosilääkkeitä ), ei oikeastaan mitään masennuslääkkeitä.

Edelliseen tekstiin pieni korjaus, jotta ei tule väärinkäsitys. Siis käytin alkoholia hyvin vähän ja satunnaisesti ennen minulle annettua diagnoosia. Mutta kymmenen vuotta siitä, ja käytettyäni sen ajan neuroleptejä, alkoholin käyttö lähti täysin hallinnasta.

Minulla oli ensin päihdeongelmat, ja niitä sekä niiden seurauksia alettiin lääkitsemään erilaisilla lääkkeillä.
Siinä se elämä vasta sekaisin menikin, ihan kunnolla.

Tuo on hyvä asenne. Mitä sitä menneitä muistelemaan, itselle helpompaa kun antaa olla ja keskittyy tähän hetkeen.

Niin, helppo se on muita painostaa käyttämään pillereitä joista on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä kuin ei joudu omaa terveyttään niillä tuhoamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, helppo se on muita painostaa käyttämään pillereitä joista on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä kuin ei joudu omaa terveyttään niillä tuhoamaan.

Ei hoitajat ole mitenkään immuuneja mielenterveys ongelmille.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, helppo se on muita painostaa käyttämään pillereitä joista on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä kuin ei joudu omaa terveyttään niillä tuhoamaan.

Jos minua tarkoitat, joka asenteesta mainitsin, niin olen joutunut terveyteni pilaamaan lääkkeillä. Tuhoutunut mikä tuhoutunut, myöhäistä tässä on kuitenkaan enää vikistä, kun asialle ei mitään voi.
On edettävä sillä, mitä on vielä jäljellä.
Jos vajoaisin katkeruuteen ja syyttelyyn, ei se parantaisi tilannettani millään tavalla, päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, helppo se on muita painostaa käyttämään pillereitä joista on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä kuin ei joudu omaa terveyttään niillä tuhoamaan.

Haluaisitko kertoa mikä saa sinut luulemaan, että ihmisten painostaminen on helppoa?

Onko sinua helppo painostaa? Syötkö tällä hetkellä lääkkeitä koska sinua oli helppo painostaa?

Vai kuvitteletko vain helposti asioita jotka eivät aina ole totta?

Edelliseen tekstiin korjaus: kyseiset paikat ovat täysin hyödyttömiä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelliseen tekstiin korjaus: kyseiset paikat ovat täysin hyödyttömiä.

kyllä hoitohenkilökunta hyötyy niistä

Anonyymi kirjoitti:

kyllä hoitohenkilökunta hyötyy niistä

Hyötyy niistä monet potilaatkin, usko pois.

Anonyymi kirjoitti:

Hyötyy niistä monet potilaatkin, usko pois.

Ongelma on siinä, että psykiatriaa pakotetaan ihmisille.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma on siinä, että psykiatriaa pakotetaan ihmisille.

Pakottaminen on sinänsä väärin, mutta luultavimmin joskus joutuu kuitenkin tekemään jotain pakosta.
Kaikki eivät itse ymmärrä hoidon tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Pakottaminen on sinänsä väärin, mutta luultavimmin joskus joutuu kuitenkin tekemään jotain pakosta.
Kaikki eivät itse ymmärrä hoidon tarvetta.

Ei ole mitään mielisairauksia joten ei ole tarvetta millekään mielenterveyshoidolle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään mielisairauksia joten ei ole tarvetta millekään mielenterveyshoidolle.

Mielisairaudet ovat vain erilaisten mielipiteiden , reaktioiden ja elämänkatsomusten kategorioita

Monilla mt potilailla pää asiallinen syy sairaudelle on on aiempi psyyke lääkitys tai humeey joka on lisännyt ongelmia

Jos heitä ei olisi huijattu pakotettu tai painostettu ottamaan lääkkeitä, ongelmat olisivat itsestään ratkenneet

Anonyymi kirjoitti:

Mielisairaudet ovat vain erilaisten mielipiteiden , reaktioiden ja elämänkatsomusten kategorioita

Monilla mt potilailla pää asiallinen syy sairaudelle on on aiempi psyyke lääkitys tai humeey joka on lisännyt ongelmia

Jos heitä ei olisi huijattu pakotettu tai painostettu ottamaan lääkkeitä, ongelmat olisivat itsestään ratkenneet

Lue lisää

Se että joulun aikaan on osastolla kolme ihmistä jotka väittävät olevansa jeesus, ja neljä joulupukkia, ei ole mikään mielipide.

Mieti minkälaiseks se touhu siellä menee, kun joka saakelin vesihanasta rupeaa tulemaan viiniä!

Anonyymi kirjoitti:

Se että joulun aikaan on osastolla kolme ihmistä jotka väittävät olevansa jeesus, ja neljä joulupukkia, ei ole mikään mielipide.

Mieti minkälaiseks se touhu siellä menee, kun joka saakelin vesihanasta rupeaa tulemaan viiniä!

Lue lisää

onko hanasta tuleva leikki viini psykiatrille ylitsepääsemätön ongelma?

Monissa maissa on jeesuksia mm Australiassa miller , täysin järjissään tuo on

Anonyymi kirjoitti:

Mielisairaudet ovat vain erilaisten mielipiteiden , reaktioiden ja elämänkatsomusten kategorioita

Monilla mt potilailla pää asiallinen syy sairaudelle on on aiempi psyyke lääkitys tai humeey joka on lisännyt ongelmia

Jos heitä ei olisi huijattu pakotettu tai painostettu ottamaan lääkkeitä, ongelmat olisivat itsestään ratkenneet

Lue lisää

Jos syy sairaudelle on lääkkeissä, niin minkä takia niitä lääkkeitä on alun alkaen ruvennut käyttämään ? Jostain syystä lääkityskin aloitetaan.
Ja ongelmat eivät ihan aina ratkea itsestään, se on valitettava tosiasia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos syy sairaudelle on lääkkeissä, niin minkä takia niitä lääkkeitä on alun alkaen ruvennut käyttämään ? Jostain syystä lääkityskin aloitetaan.
Ja ongelmat eivät ihan aina ratkea itsestään, se on valitettava tosiasia.

Lue lisää

Arvaapa miksi ihmiset ovat aloittaneet omalla kohdallaan lääkityksen? Siksi, koska jo noin 20, tai 30 vuotta meille uskoteltiin terveydenhuollossa, että jos tulee esim. ahdistuneisuutta, masennusta, harhaisia tai itsetuhoisia ajatuksia. Että silloin kannattaa ja voi mennä esim. terveyskeskukseen niistä asioista lääkärille kertomaan. Koska monet asiat elämässä voivat ahdistaa ja masentaa. Ja niihin haluaa yleensä apua, tukea, tai hoitoa. Moni uskoi, tai oikeammin luuli, että kyllä häntä vilpittömästi halutaan auttaa. Koska tapana on ollut uskoa, että ne systeemit, jotka tässä yhteiskunnassa ja siellä toimivat ihmiset toimivat myös yksilön parhaaksi. Ja siksi moni sinisilmäisyydessään ja kaikessa viattomuudessaan uskoi lääkäritätiä, tai setää ja meni saamallaan lähetteellä esim. psykiatrin eteen, tai sitten psykiatriseen sairaalaan. Mutta monikaan ei tiennyt alunperin, että mitä ne heille tarjotut, tai määrätyt lääkkeet saattavat aiheuttaa ja tehdä, joko lyhyessä, tai pitemmässä ajassa. Koska haittavaikutukistakaan ei aina edes informoitu. Joo, kyllähän ne vaikutukset sitten aikanaan tulevat ja valkenevat selväksi, ainakin omien asiasta tekemien havaintojen jälkeen.

Lisäksi se, mitä minä koskaan tein havaintoja kyseisestä psykiatrisesta sairaala ja hoitokulttuurista, niin siellä ei yksilö, eli apua tarvitsevaa potilasta nähdä, ja kohdata ihmisenä. Vaan hänet, nk. joku tällä palstalla hyvin osuvasti sanoi, hänet typistetään diagnoosiksi. Ja hänelle sitten määrätään kaikkeen "hoidoksi" vain ja ainoastaan lääkkeitä. Taustasyyt, elämäntilanne ja olosuhteet eivät kiinnosta hoitotahoa ja siellä toimivia. Eikä se, miksi ihminen on oireillut. Kärsivistä ihmisistä ei psykiatrisissa sairaaloissa oikeasti välitetä mitään. Lisäksi useimmat, tai oikeastaan melkein kaikki psyykelääkkeet vain vahingoittavat käyttäjiään ja heidän terveyttään, Jopa pysyvästi. Potilaita ja heidän sanomisiaan esim. haittavaikutuksien ei kuunnella. Tämän takia psykiatria ei toimi sillä tavalla, kuin sen pitäisi. Eikä niitä palveluita kannata ollenkaan käyttää. Onpahan joillakin ainakin töitä. Vaikka eettisyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmillisyydestä ei ole mitään tietoakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Arvaapa miksi ihmiset ovat aloittaneet omalla kohdallaan lääkityksen? Siksi, koska jo noin 20, tai 30 vuotta meille uskoteltiin terveydenhuollossa, että jos tulee esim. ahdistuneisuutta, masennusta, harhaisia tai itsetuhoisia ajatuksia. Että silloin kannattaa ja voi mennä esim. terveyskeskukseen niistä asioista lääkärille kertomaan. Koska monet asiat elämässä voivat ahdistaa ja masentaa. Ja niihin haluaa yleensä apua, tukea, tai hoitoa. Moni uskoi, tai oikeammin luuli, että kyllä häntä vilpittömästi halutaan auttaa. Koska tapana on ollut uskoa, että ne systeemit, jotka tässä yhteiskunnassa ja siellä toimivat ihmiset toimivat myös yksilön parhaaksi. Ja siksi moni sinisilmäisyydessään ja kaikessa viattomuudessaan uskoi lääkäritätiä, tai setää ja meni saamallaan lähetteellä esim. psykiatrin eteen, tai sitten psykiatriseen sairaalaan. Mutta monikaan ei tiennyt alunperin, että mitä ne heille tarjotut, tai määrätyt lääkkeet saattavat aiheuttaa ja tehdä, joko lyhyessä, tai pitemmässä ajassa. Koska haittavaikutukistakaan ei aina edes informoitu. Joo, kyllähän ne vaikutukset sitten aikanaan tulevat ja valkenevat selväksi, ainakin omien asiasta tekemien havaintojen jälkeen.

Lisäksi se, mitä minä koskaan tein havaintoja kyseisestä psykiatrisesta sairaala ja hoitokulttuurista, niin siellä ei yksilö, eli apua tarvitsevaa potilasta nähdä, ja kohdata ihmisenä. Vaan hänet, nk. joku tällä palstalla hyvin osuvasti sanoi, hänet typistetään diagnoosiksi. Ja hänelle sitten määrätään kaikkeen "hoidoksi" vain ja ainoastaan lääkkeitä. Taustasyyt, elämäntilanne ja olosuhteet eivät kiinnosta hoitotahoa ja siellä toimivia. Eikä se, miksi ihminen on oireillut. Kärsivistä ihmisistä ei psykiatrisissa sairaaloissa oikeasti välitetä mitään. Lisäksi useimmat, tai oikeastaan melkein kaikki psyykelääkkeet vain vahingoittavat käyttäjiään ja heidän terveyttään, Jopa pysyvästi. Potilaita ja heidän sanomisiaan esim. haittavaikutuksien ei kuunnella. Tämän takia psykiatria ei toimi sillä tavalla, kuin sen pitäisi. Eikä niitä palveluita kannata ollenkaan käyttää. Onpahan joillakin ainakin töitä. Vaikka eettisyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmillisyydestä ei ole mitään tietoakaan.

Lue lisää

Korjauksia edelliseen tekstiin: haittavaikutuksista ei ole aina potilasta riittävästi informoitu. Potilaista ja heidän sanomisiaan lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista ei kuunnella, eikä oteta todesta. Kaikki pannaan "sairauden pahenemisen" tiliin.

Ei kyseisellä alalla ole todellakaan mitään tietoa eettisyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja inhimillisyydestä.

Ainoita asioita, mihin sielä kyetään on potilaiden sanomisten ja kaiken muun liioitteleminen ja kategorisoiminen. Onhan kyse erittäin vahvasti hierarkiaan pohjautuvasta järjestelmästä. Lisäksi diagnoosin saaneet leimataan pysyvästi terveydenhuoltojärjestelmässä koko loppuelämäkseen.

Eivätkä edes osaa kysyä palveluita käyttäviltä, mitä mieltä he ovat mt-palveluista, ja olisiko siellä aihetta muuttaa ja uudistaa hoitokulttuuria.

Anonyymi kirjoitti:

Korjauksia edelliseen tekstiin: haittavaikutuksista ei ole aina potilasta riittävästi informoitu. Potilaista ja heidän sanomisiaan lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista ei kuunnella, eikä oteta todesta. Kaikki pannaan "sairauden pahenemisen" tiliin.

Ei kyseisellä alalla ole todellakaan mitään tietoa eettisyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja inhimillisyydestä.

Ainoita asioita, mihin sielä kyetään on potilaiden sanomisten ja kaiken muun liioitteleminen ja kategorisoiminen. Onhan kyse erittäin vahvasti hierarkiaan pohjautuvasta järjestelmästä. Lisäksi diagnoosin saaneet leimataan pysyvästi terveydenhuoltojärjestelmässä koko loppuelämäkseen.

Eivätkä edes osaa kysyä palveluita käyttäviltä, mitä mieltä he ovat mt-palveluista, ja olisiko siellä aihetta muuttaa ja uudistaa hoitokulttuuria.

Lue lisää

Psykiatria perustuu luotuun valheeseen, että siellä muka autettaisiin ihmisiä. Todellisuudessa näin ei ole. Psykiatria ei pysty tarjoamaan apua, ja tukea tarvitseville mitään muuta kuin terveyttä vahingoittavia lääkkeitä. Sekin olisi reilumpaa ja parempi, jos sinne heidän sairaaloidensa ovelle ja nettiin laittaisivat sen asian suoraan, niin että ihmiset tietäisivät jo etukäteen. Ja kylttiin otsakkeeksi, " Täällä on teille tarjolla vain lääkkeitä., kategorisoimista ja leimaamista."

Media ja terveystahot ovat vuosikymmenten ajan luoneet kuplia ja ylläpitäneet valheita. Että muka toimisivat ihmisten auttamiseksi.

Onhan se kiva, että jotkut tienaa isoja summia rahaa. Samalla tuhotaan lukuisten ihmisten elämiä ja terveyksiä. Eikä kukaan välitä, eikä tee asialle mitään.

Terv. 25 vuotta sitä kusetusta kokeneena ja lopulta erittäin valaistuneena, mitä he oikeasti saavat aikaan, tai tekevät.

Älkää ihmeessä koskaan kukaan luottako ainakaan psykiatrian puolella toimiviin. Elämässä olevat ongelmat eivät katoa millään lääkkeillä. Vaan ennemmin hyvillä esim. mm. harrastuksilla, oikealla ruokavaliolla, levolla ja riittävän laajalla tukiverkostolla.

Anonyymi kirjoitti:

Arvaapa miksi ihmiset ovat aloittaneet omalla kohdallaan lääkityksen? Siksi, koska jo noin 20, tai 30 vuotta meille uskoteltiin terveydenhuollossa, että jos tulee esim. ahdistuneisuutta, masennusta, harhaisia tai itsetuhoisia ajatuksia. Että silloin kannattaa ja voi mennä esim. terveyskeskukseen niistä asioista lääkärille kertomaan. Koska monet asiat elämässä voivat ahdistaa ja masentaa. Ja niihin haluaa yleensä apua, tukea, tai hoitoa. Moni uskoi, tai oikeammin luuli, että kyllä häntä vilpittömästi halutaan auttaa. Koska tapana on ollut uskoa, että ne systeemit, jotka tässä yhteiskunnassa ja siellä toimivat ihmiset toimivat myös yksilön parhaaksi. Ja siksi moni sinisilmäisyydessään ja kaikessa viattomuudessaan uskoi lääkäritätiä, tai setää ja meni saamallaan lähetteellä esim. psykiatrin eteen, tai sitten psykiatriseen sairaalaan. Mutta monikaan ei tiennyt alunperin, että mitä ne heille tarjotut, tai määrätyt lääkkeet saattavat aiheuttaa ja tehdä, joko lyhyessä, tai pitemmässä ajassa. Koska haittavaikutukistakaan ei aina edes informoitu. Joo, kyllähän ne vaikutukset sitten aikanaan tulevat ja valkenevat selväksi, ainakin omien asiasta tekemien havaintojen jälkeen.

Lisäksi se, mitä minä koskaan tein havaintoja kyseisestä psykiatrisesta sairaala ja hoitokulttuurista, niin siellä ei yksilö, eli apua tarvitsevaa potilasta nähdä, ja kohdata ihmisenä. Vaan hänet, nk. joku tällä palstalla hyvin osuvasti sanoi, hänet typistetään diagnoosiksi. Ja hänelle sitten määrätään kaikkeen "hoidoksi" vain ja ainoastaan lääkkeitä. Taustasyyt, elämäntilanne ja olosuhteet eivät kiinnosta hoitotahoa ja siellä toimivia. Eikä se, miksi ihminen on oireillut. Kärsivistä ihmisistä ei psykiatrisissa sairaaloissa oikeasti välitetä mitään. Lisäksi useimmat, tai oikeastaan melkein kaikki psyykelääkkeet vain vahingoittavat käyttäjiään ja heidän terveyttään, Jopa pysyvästi. Potilaita ja heidän sanomisiaan esim. haittavaikutuksien ei kuunnella. Tämän takia psykiatria ei toimi sillä tavalla, kuin sen pitäisi. Eikä niitä palveluita kannata ollenkaan käyttää. Onpahan joillakin ainakin töitä. Vaikka eettisyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmillisyydestä ei ole mitään tietoakaan.

Lue lisää

Itsekin ajattelin pitkään aika samalla tavalla, vuosia olin hoidon piirissä, osastoilla ja avohoidossa.
Apua aloin saamaan siinä vaiheessa, kun aloin ottamaan sitä vastaan, osallistuin itsekin omaan hoitooni, kukaan ei voi toista parantaa toisen puolesta.
Mielipiteeni muuttui aika paljon matkan varrella, opin ajattelemaan asioita laajemmin.
Huomasin myös sen, että suurin osa ammattilaisista kyllä haluavat auttaa ja toivovat potilaan alkavan pärjäämään paremmin.
Lääkkeistä on itsellänikin mielipiteet, en pidä niitä parhaana vaihtoehtona, ja aika holtitonta on joskus niiden määrääminenkin ollut. Haittojakin on ollut, myös jäänyt pysyvästi.
Koen kyllä aika vahvasti, että voisin kenties edelleen aika huonosti, jos en olisi ammattiapua saanut. Se ei ole aina ollut parasta mahdollista, mutta ei sieltä pahimmasta päästäkään.
Ehkäpä tieni oli kulkea koko " viidakko " läpi, että tähän pisteeseen olen päätynyt, asiat elämässä paremmin, ei lääkityksiä, ei enää hoitotahoakaan.
Jos keskittyisin haukkumiseen, arvostelemiseen, varmaankin katkeroituisin. Olisiko siitä minulle jotain hyötyä ? Ei varmasti olisi.

Anonyymi kirjoitti:

onko hanasta tuleva leikki viini psykiatrille ylitsepääsemätön ongelma?

Monissa maissa on jeesuksia mm Australiassa miller , täysin järjissään tuo on

Onko työ sinulle ylipääsemätön ongelma?

Oletko muuten koskaan asunut australiassa? Hieno maa, siellä viinaakin saa drive in viinakaupoista. Just toot and we will fill your boot!

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatria perustuu luotuun valheeseen, että siellä muka autettaisiin ihmisiä. Todellisuudessa näin ei ole. Psykiatria ei pysty tarjoamaan apua, ja tukea tarvitseville mitään muuta kuin terveyttä vahingoittavia lääkkeitä. Sekin olisi reilumpaa ja parempi, jos sinne heidän sairaaloidensa ovelle ja nettiin laittaisivat sen asian suoraan, niin että ihmiset tietäisivät jo etukäteen. Ja kylttiin otsakkeeksi, " Täällä on teille tarjolla vain lääkkeitä., kategorisoimista ja leimaamista."

Media ja terveystahot ovat vuosikymmenten ajan luoneet kuplia ja ylläpitäneet valheita. Että muka toimisivat ihmisten auttamiseksi.

Onhan se kiva, että jotkut tienaa isoja summia rahaa. Samalla tuhotaan lukuisten ihmisten elämiä ja terveyksiä. Eikä kukaan välitä, eikä tee asialle mitään.

Terv. 25 vuotta sitä kusetusta kokeneena ja lopulta erittäin valaistuneena, mitä he oikeasti saavat aikaan, tai tekevät.

Älkää ihmeessä koskaan kukaan luottako ainakaan psykiatrian puolella toimiviin. Elämässä olevat ongelmat eivät katoa millään lääkkeillä. Vaan ennemmin hyvillä esim. mm. harrastuksilla, oikealla ruokavaliolla, levolla ja riittävän laajalla tukiverkostolla.

Lue lisää

Terveydenhoito perustuu tarpeeseen, ei valheeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Onko työ sinulle ylipääsemätön ongelma?

Oletko muuten koskaan asunut australiassa? Hieno maa, siellä viinaakin saa drive in viinakaupoista. Just toot and we will fill your boot!

Lue lisää

Kun tätä foorumia lukee, niin tulee väkisin mieleen, että ei oikein ymmärretä joko sitä, että mitä työ on, tai sitä että miksi osastolle joudutaan.

Ei osastolle jouduta sen takia, että hoitotaholla olisi ongelmia. Sinne joudutaan ihan sen takia että ihmisellä on ollut niin paljon ongelmia että sinne on päädytty.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tätä foorumia lukee, niin tulee väkisin mieleen, että ei oikein ymmärretä joko sitä, että mitä työ on, tai sitä että miksi osastolle joudutaan.

Ei osastolle jouduta sen takia, että hoitotaholla olisi ongelmia. Sinne joudutaan ihan sen takia että ihmisellä on ollut niin paljon ongelmia että sinne on päädytty.

Lue lisää

Joissakin tapauksissa, joidenkin asioistaan kertoneiden ja elämäntilanteestaan avautuneiden sanomisia on liioiteltu, tai vedetty niistä vääriä johtopäätelmiä, että kyse olisi psyykenongelmista. Useimpien diagnoosit ovat päin mäntyä, eli virheellisiä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloiden päivystyksissä on myös selvästi asenteellisia lääkäreitä, jotka tekevät M1-lähetteitä järjestelmällisesti, joko omien narsistisisten ominaisuuksiensa, tai potilaan aiemman sairaushistorian ja annetun diagnoosin perusteella.

Reilua ja oikeudenmukaistako? Tai oikein tehtyäkö?

Näitä asioita siellä kuitenkin tapahtuu. Olen sen omin silmin nähnyt ja todistanut.

Anonyymi kirjoitti:

Joissakin tapauksissa, joidenkin asioistaan kertoneiden ja elämäntilanteestaan avautuneiden sanomisia on liioiteltu, tai vedetty niistä vääriä johtopäätelmiä, että kyse olisi psyykenongelmista. Useimpien diagnoosit ovat päin mäntyä, eli virheellisiä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloiden päivystyksissä on myös selvästi asenteellisia lääkäreitä, jotka tekevät M1-lähetteitä järjestelmällisesti, joko omien narsistisisten ominaisuuksiensa, tai potilaan aiemman sairaushistorian ja annetun diagnoosin perusteella.

Reilua ja oikeudenmukaistako? Tai oikein tehtyäkö?

Näitä asioita siellä kuitenkin tapahtuu. Olen sen omin silmin nähnyt ja todistanut.

Lue lisää

Edellisestä tekstistä unohtui mainita yksi oleellinen syy, miksi esim. sairaaloiden päivystyksistä lääkärit lähettävät mt-diagnoosin jo aiemmin saaneita. Taustasyynä on priorisointi. Aivan samalla tavalla, kuin lääkärit nyt tulkitsevat, että heidän vastaanotolleen tulevien ikäihmisten vastaanotolle tulemiseen on "syynä" yksinäisyys. Niin kysehän on vain priorisoinnista, jolloin keksitään siellä vastaanotolla omasta päästä se syy, minkä takia ei tarvitse tehdä enempää tutkimuksia, eikä edes perustutkimuksia. Sama koskee mt-potilaita. Eli, jos heidän taustatiedoissaan lukee jokin mt-diagnoosi, niin lääkäri tekee sen perusteella jatkotoiminpiteet. Ei tarvitse miettiä, eikä tehdä lähetteitä muiden sairauksien poissulkemiseksi. Tätä tapahtuu Suomen terveydenhuollossa tällä hetkellä. Se, että onko tässä maassa enää mitään tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua? Minusta ei ole. Palvelut ovat menneet, tai ainakin ovat menossa todella kovaa vauhtia alaspäin.

Anonyymi kirjoitti:

Edellisestä tekstistä unohtui mainita yksi oleellinen syy, miksi esim. sairaaloiden päivystyksistä lääkärit lähettävät mt-diagnoosin jo aiemmin saaneita. Taustasyynä on priorisointi. Aivan samalla tavalla, kuin lääkärit nyt tulkitsevat, että heidän vastaanotolleen tulevien ikäihmisten vastaanotolle tulemiseen on "syynä" yksinäisyys. Niin kysehän on vain priorisoinnista, jolloin keksitään siellä vastaanotolla omasta päästä se syy, minkä takia ei tarvitse tehdä enempää tutkimuksia, eikä edes perustutkimuksia. Sama koskee mt-potilaita. Eli, jos heidän taustatiedoissaan lukee jokin mt-diagnoosi, niin lääkäri tekee sen perusteella jatkotoiminpiteet. Ei tarvitse miettiä, eikä tehdä lähetteitä muiden sairauksien poissulkemiseksi. Tätä tapahtuu Suomen terveydenhuollossa tällä hetkellä. Se, että onko tässä maassa enää mitään tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua? Minusta ei ole. Palvelut ovat menneet, tai ainakin ovat menossa todella kovaa vauhtia alaspäin.

Lue lisää

Edellisestä unohtui olennainen lause. Eli lääkärit lähettävät mt-diagnoosin saaneita M1-lähetteellä psykiatrisiin sairaaloihin. Eli kyse on siis puhtaasti priorisoinnista.

Anonyymi kirjoitti:

Joissakin tapauksissa, joidenkin asioistaan kertoneiden ja elämäntilanteestaan avautuneiden sanomisia on liioiteltu, tai vedetty niistä vääriä johtopäätelmiä, että kyse olisi psyykenongelmista. Useimpien diagnoosit ovat päin mäntyä, eli virheellisiä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloiden päivystyksissä on myös selvästi asenteellisia lääkäreitä, jotka tekevät M1-lähetteitä järjestelmällisesti, joko omien narsistisisten ominaisuuksiensa, tai potilaan aiemman sairaushistorian ja annetun diagnoosin perusteella.

Reilua ja oikeudenmukaistako? Tai oikein tehtyäkö?

Näitä asioita siellä kuitenkin tapahtuu. Olen sen omin silmin nähnyt ja todistanut.

Lue lisää

Sairaushistoria on tosiaan joskus ongelma terveydenhuollossa.
Se ei ole reilua eikä oikeudenmukaista.
Jos valittaa jotain fyysistä vaivaa, ja lääkäri alkaa tyrkyttämään psykiatria, niin ei siinä kaikki ole ihan kohdillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Edellisestä unohtui olennainen lause. Eli lääkärit lähettävät mt-diagnoosin saaneita M1-lähetteellä psykiatrisiin sairaaloihin. Eli kyse on siis puhtaasti priorisoinnista.

Lue lisää

En ole tuollaisia lähetteitä saanut sairashistoriani takia, muuten on kyllä ollut kehotusta mennä psykiatrille, tms.

Anonyymi kirjoitti:

Sairaushistoria on tosiaan joskus ongelma terveydenhuollossa.
Se ei ole reilua eikä oikeudenmukaista.
Jos valittaa jotain fyysistä vaivaa, ja lääkäri alkaa tyrkyttämään psykiatria, niin ei siinä kaikki ole ihan kohdillaan.

Lue lisää

Vaikka joku historia voikin joskys pulpahtaa sieltä wsille, niin kyllähän se suurin syy on se ihmisen käytös siellä vastaanotolla.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka joku historia voikin joskys pulpahtaa sieltä wsille, niin kyllähän se suurin syy on se ihmisen käytös siellä vastaanotolla.

Tätäkään ei voi yleistää.
Osa potilaista käyttäytyy aivan hyvin, vaikka taustalla olisikin mt-ongelmaa.
Oletkohan itse ammattilainen, joka taas päästelee tuollaista asenneongelmaista väitettä ?
Täällä kun vielä kirjoittelevat ventovieraat ihmiset, niin on aivan turhaa alkaa esittämään syyksi vaikkapa huonoa käytöstä.
Sille ei voi mitään, jos sinä olet kohdannut vain huonosti käyttäytyviä mt-ongelmaisia.
Meitä on hyvinkin paljon erilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Tätäkään ei voi yleistää.
Osa potilaista käyttäytyy aivan hyvin, vaikka taustalla olisikin mt-ongelmaa.
Oletkohan itse ammattilainen, joka taas päästelee tuollaista asenneongelmaista väitettä ?
Täällä kun vielä kirjoittelevat ventovieraat ihmiset, niin on aivan turhaa alkaa esittämään syyksi vaikkapa huonoa käytöstä.
Sille ei voi mitään, jos sinä olet kohdannut vain huonosti käyttäytyviä mt-ongelmaisia.
Meitä on hyvinkin paljon erilaisia.

Lue lisää

Mutta internettihän on niin iso paikka, että siellä varmasti on sellaisia potilaita jotka ovat kokeilleet epekälpoa lähestymistapaa lääkärissä. Eikö se olisi pelkkää viisautta kuunnella ja oppia heidän virheistä, eikä aina toistaa niitä?

Eikä kaikkea tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Kyllä se koira sitten tietää älähtää johonka kalikka kalahtaa.

Itse kerran kirjoitin räjäyttäväni niin jouduin poliisin kanssa tekemisiin ja mut tuomittiin käräjillä sakkoihin ja korvauksiin. No en oikeasti ollut aikeissa tehdä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Itse kerran kirjoitin räjäyttäväni niin jouduin poliisin kanssa tekemisiin ja mut tuomittiin käräjillä sakkoihin ja korvauksiin. No en oikeasti ollut aikeissa tehdä mitään.

Lue lisää

Ehkä kuitenkin opit siitä, että ei kannata kirjoittaa ihan mitä tahansa ?
Sillä tavalla virheistään voi oppia, kun jotain mokaa ja tulee seuraamuksia. Tosin jotkut ovat oppineet ja tietävät jo ilman virheitä, mikä on oikein, mikä väärin.

Psykiatrit tienaa eniten

Psykologi vain puolet siitä

Sh on keskituloinen mutta saa erilaisia lisia palkan päälle

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrit tienaa eniten

Psykologi vain puolet siitä

Sh on keskituloinen mutta saa erilaisia lisia palkan päälle

Vkl lisä yö lisää lomarahat tuplana jne

Anonyymi kirjoitti:

Vkl lisä yö lisää lomarahat tuplana jne

Lomarahoja ei saa tuplana kai missään työpaikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vkl lisä yö lisää lomarahat tuplana jne

Useilla aloilla maksetaan erilaisia haittalisiä. Se että tuhoaa sosiaalisen elämänsä viikonloppuina tai terveytensä yövuoroissa on yksi syy, miksi haittalisiä maksetaan.

Hoitopäätöksissä, etenkin psykoositaustaisissa käytetään usein ilmaisua, että on mielisairas ja on hoidon tarpeessa, ja muut palvelut eivät riitä takaamaan tarvittavaa ja tarpeellista hoitoa. Onko mielisairas-sanan käyttö, jota alalla kuitenkin käytetään, yhtään sen kauniimpi ja parempi ilmaisu, kuin hullu, jota aiemmin ja kansankielessä käytetään? Itse asiassa se on yhtä leimaava ja yksilöä loukkaava termi.

Sitäpaitsi moni niistä, jotka tällä palstalla kommentoivat, tai aiheellisesti kritisoivat, ovat olleet palveluiden piirissä ja käyttäneet mt-palveluita useamman vuoden ajan, jopa vuosikymmeniä. Ja tehneet kyseisestä hoitokulttuurista, siellä toimivista, asenteista, ilmapiiristä, käytössä olevista hoitokeinoista ja lääkehaitoista aivan tarkkaan osuvia havaintoja ja päätelmiä, siitä, mitä se toiminta niissä paikoissa on. Eli he kirjoittavat totta. Eivät perättömyyksiä, kuviteltuja, tai sairauden sanelemia asioita.

Alalla olevat yleensä sanovat, tai kirjoittavat heti, että "sairaus puhuu, tai on sairaudentunnoton". Tarkoituksena on tällä tavalla tehtäessä ilmeisesti hämärtää kääntämällä huomio kritiikkiä esittäviin. Kritiikkiä on niin vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä. Ja se on meissä suomalaissa aika usein sellainen piirre, että ei uskalleta sanoa, mitä mieltä on asioista, eikä uskalleta antaa kritiikkiä. Ei se mikään tiede, tai oli se mitä tahansa, etene ja edisty, jos ei osaa kysyä esim. palveluita käyttäviltä, mitä he toivovat saamiltaan hoidoilta tms. Tai ei halutakaan nähdä epäkohtia.

Kuitenkin on selvää, että kyseisessä hoitokulttuurissa on paljon vikoja ja puutteita. Asenteista, käytetyistä termeistä, diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä, sekä siitä, potilaita ei nähdä ja kohdata ihmisinä, eikä hoideta kokonaisvaltaisesti, tai oteta huomioon yksilön elämässä tapahtuneita asioita, olosuhteita, tai nykyistä elämäntilannetta. Millään lääkkeillä ja diagnosoinneilla ei hoideta ja ratkaista yksilön muita elämässä olevia ongelmia. Tämä on totuus.

Anonyymi kirjoitti:

Hoitopäätöksissä, etenkin psykoositaustaisissa käytetään usein ilmaisua, että on mielisairas ja on hoidon tarpeessa, ja muut palvelut eivät riitä takaamaan tarvittavaa ja tarpeellista hoitoa. Onko mielisairas-sanan käyttö, jota alalla kuitenkin käytetään, yhtään sen kauniimpi ja parempi ilmaisu, kuin hullu, jota aiemmin ja kansankielessä käytetään? Itse asiassa se on yhtä leimaava ja yksilöä loukkaava termi.

Sitäpaitsi moni niistä, jotka tällä palstalla kommentoivat, tai aiheellisesti kritisoivat, ovat olleet palveluiden piirissä ja käyttäneet mt-palveluita useamman vuoden ajan, jopa vuosikymmeniä. Ja tehneet kyseisestä hoitokulttuurista, siellä toimivista, asenteista, ilmapiiristä, käytössä olevista hoitokeinoista ja lääkehaitoista aivan tarkkaan osuvia havaintoja ja päätelmiä, siitä, mitä se toiminta niissä paikoissa on. Eli he kirjoittavat totta. Eivät perättömyyksiä, kuviteltuja, tai sairauden sanelemia asioita.

Alalla olevat yleensä sanovat, tai kirjoittavat heti, että "sairaus puhuu, tai on sairaudentunnoton". Tarkoituksena on tällä tavalla tehtäessä ilmeisesti hämärtää kääntämällä huomio kritiikkiä esittäviin. Kritiikkiä on niin vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä. Ja se on meissä suomalaissa aika usein sellainen piirre, että ei uskalleta sanoa, mitä mieltä on asioista, eikä uskalleta antaa kritiikkiä. Ei se mikään tiede, tai oli se mitä tahansa, etene ja edisty, jos ei osaa kysyä esim. palveluita käyttäviltä, mitä he toivovat saamiltaan hoidoilta tms. Tai ei halutakaan nähdä epäkohtia.

Kuitenkin on selvää, että kyseisessä hoitokulttuurissa on paljon vikoja ja puutteita. Asenteista, käytetyistä termeistä, diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä, sekä siitä, potilaita ei nähdä ja kohdata ihmisinä, eikä hoideta kokonaisvaltaisesti, tai oteta huomioon yksilön elämässä tapahtuneita asioita, olosuhteita, tai nykyistä elämäntilannetta. Millään lääkkeillä ja diagnosoinneilla ei hoideta ja ratkaista yksilön muita elämässä olevia ongelmia. Tämä on totuus.

Lue lisää

Nyt päästiin asian ytimeen tässä niinsanotussa hoitosysteemissä:
"Millään lääkkeillä ja diagnosoinneilla ei hoideta ja ratkaista yksilön muita elämässä olevia ongelmia. Tämä on totuus."

Tässä läpimädässä systeemissä ei edes haluta nähdä yksittäisen ihmisen taustoja kokonaisvaltaisesti vaan ensisijaisena hoitona on järjestään psyykelääkitys, ja juuri monella potilaalla vasta sen jälkeen alkaa todelliset ongelmat.

Elimistö menee täysin sekaisin ja epätasapainoon näillä pillereillä.

Suoliston toiminta muuttuu laiskaksi, alkaa kertymään nestettä ja usea potilas ihmettelee hurjaa painonnousua, tulee diabetes, sydänvaivat, leposyke nousee, tulee lihaskouristuksia ja epämääräisiä pakkoliikkeitä, joillekin tulee kielen pakonomaista liikettä, silmävärvettä, tietty osa kropasta alkaa nykimään, alkaa erakoitumaan yhteiskunnasta.

Sitten kun on saatu oireita, niin niitä lähdetään lääkitsemään lisää, erilaisia pilleripurkkeja alkaa kertymään vuosien saatossa ja potilas ei ymmärrä missä mennään, vaan on nöyränä tässä systeemissä talutusnuorassa josta omat voimat ei riitä pääsemään pois.

Anonyymi kirjoitti:

Hoitopäätöksissä, etenkin psykoositaustaisissa käytetään usein ilmaisua, että on mielisairas ja on hoidon tarpeessa, ja muut palvelut eivät riitä takaamaan tarvittavaa ja tarpeellista hoitoa. Onko mielisairas-sanan käyttö, jota alalla kuitenkin käytetään, yhtään sen kauniimpi ja parempi ilmaisu, kuin hullu, jota aiemmin ja kansankielessä käytetään? Itse asiassa se on yhtä leimaava ja yksilöä loukkaava termi.

Sitäpaitsi moni niistä, jotka tällä palstalla kommentoivat, tai aiheellisesti kritisoivat, ovat olleet palveluiden piirissä ja käyttäneet mt-palveluita useamman vuoden ajan, jopa vuosikymmeniä. Ja tehneet kyseisestä hoitokulttuurista, siellä toimivista, asenteista, ilmapiiristä, käytössä olevista hoitokeinoista ja lääkehaitoista aivan tarkkaan osuvia havaintoja ja päätelmiä, siitä, mitä se toiminta niissä paikoissa on. Eli he kirjoittavat totta. Eivät perättömyyksiä, kuviteltuja, tai sairauden sanelemia asioita.

Alalla olevat yleensä sanovat, tai kirjoittavat heti, että "sairaus puhuu, tai on sairaudentunnoton". Tarkoituksena on tällä tavalla tehtäessä ilmeisesti hämärtää kääntämällä huomio kritiikkiä esittäviin. Kritiikkiä on niin vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä. Ja se on meissä suomalaissa aika usein sellainen piirre, että ei uskalleta sanoa, mitä mieltä on asioista, eikä uskalleta antaa kritiikkiä. Ei se mikään tiede, tai oli se mitä tahansa, etene ja edisty, jos ei osaa kysyä esim. palveluita käyttäviltä, mitä he toivovat saamiltaan hoidoilta tms. Tai ei halutakaan nähdä epäkohtia.

Kuitenkin on selvää, että kyseisessä hoitokulttuurissa on paljon vikoja ja puutteita. Asenteista, käytetyistä termeistä, diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä, sekä siitä, potilaita ei nähdä ja kohdata ihmisinä, eikä hoideta kokonaisvaltaisesti, tai oteta huomioon yksilön elämässä tapahtuneita asioita, olosuhteita, tai nykyistä elämäntilannetta. Millään lääkkeillä ja diagnosoinneilla ei hoideta ja ratkaista yksilön muita elämässä olevia ongelmia. Tämä on totuus.

Lue lisää

Lopetettuani lääkkeen käytön psykiatri väitti, että tarvitsisin neuroleptejä lopun elämääni ennaltaehkäisemään mahdollista psykoosia, ja parantamaan elämänlaatuani.
En antanut periksi, vaan jatkoin ilman lääkitystä, ihan riittävän hyvää elämää ja ilman psykooseja.
Lääkärikö sen muka tiesi paremmin ?

Anonyymi kirjoitti:

Hoitopäätöksissä, etenkin psykoositaustaisissa käytetään usein ilmaisua, että on mielisairas ja on hoidon tarpeessa, ja muut palvelut eivät riitä takaamaan tarvittavaa ja tarpeellista hoitoa. Onko mielisairas-sanan käyttö, jota alalla kuitenkin käytetään, yhtään sen kauniimpi ja parempi ilmaisu, kuin hullu, jota aiemmin ja kansankielessä käytetään? Itse asiassa se on yhtä leimaava ja yksilöä loukkaava termi.

Sitäpaitsi moni niistä, jotka tällä palstalla kommentoivat, tai aiheellisesti kritisoivat, ovat olleet palveluiden piirissä ja käyttäneet mt-palveluita useamman vuoden ajan, jopa vuosikymmeniä. Ja tehneet kyseisestä hoitokulttuurista, siellä toimivista, asenteista, ilmapiiristä, käytössä olevista hoitokeinoista ja lääkehaitoista aivan tarkkaan osuvia havaintoja ja päätelmiä, siitä, mitä se toiminta niissä paikoissa on. Eli he kirjoittavat totta. Eivät perättömyyksiä, kuviteltuja, tai sairauden sanelemia asioita.

Alalla olevat yleensä sanovat, tai kirjoittavat heti, että "sairaus puhuu, tai on sairaudentunnoton". Tarkoituksena on tällä tavalla tehtäessä ilmeisesti hämärtää kääntämällä huomio kritiikkiä esittäviin. Kritiikkiä on niin vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä. Ja se on meissä suomalaissa aika usein sellainen piirre, että ei uskalleta sanoa, mitä mieltä on asioista, eikä uskalleta antaa kritiikkiä. Ei se mikään tiede, tai oli se mitä tahansa, etene ja edisty, jos ei osaa kysyä esim. palveluita käyttäviltä, mitä he toivovat saamiltaan hoidoilta tms. Tai ei halutakaan nähdä epäkohtia.

Kuitenkin on selvää, että kyseisessä hoitokulttuurissa on paljon vikoja ja puutteita. Asenteista, käytetyistä termeistä, diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä, sekä siitä, potilaita ei nähdä ja kohdata ihmisinä, eikä hoideta kokonaisvaltaisesti, tai oteta huomioon yksilön elämässä tapahtuneita asioita, olosuhteita, tai nykyistä elämäntilannetta. Millään lääkkeillä ja diagnosoinneilla ei hoideta ja ratkaista yksilön muita elämässä olevia ongelmia. Tämä on totuus.

Lue lisää

No melkein, mutta ei sitten ihan kuitenkaan.

Kyllä, maailmassa on stigmaa, ja tietysti voidaan miettiä terminologiaa. Mutta onko se ongelma oikeasti joku rajattu terveydenhuolto ja heidän ammattislangi, jos tämänkin foorumin asiantuntijat kieltäytyvät näkemästä mielenterveyttä kokonaisuutena tai keskustelemasta mistään muusta kuin läkeaineiden haitoista.

Pikkasen on vaikeaa taas syyttää terveydenhuoltoa ahdasmielisyydestä, jos itse viljelee sitä stigmaa enemmän kuin se.

Kyllä. Terveydenhuolto on kaukana täydellisyydestä, ja siinä mielessä se ansaitsee kritiikkiä. Kyllä myös vuosien ja vuosikymmenien aikana näkee paljon kritiikin aiheita. Mutta kritiikki ei ole itseisarvo. Kritiikki ei ole se päämäärä, vaan se että mitä sillä pyritään objektiivisesti korjaamaan. Vuosikymmenet omaa subjektiivista käsitystä on vain omaa subjektiivista käsitystä.

Missä olet päässyt puhumaan tai kirjoittelemaan alalla olevien kanssa? Tällä foorumillako? Meinaan että tällä foorumilla aika harva ”asiantuntija” oikeasti tuntuu sellaiselta joka oikeasti kommunikoisi laajasti mielenterveyden osaajien kanssa. Siitä päästään siihen, että jos se oma subjektiivinen käsitys ei läpäise edes kanssa potilaiden objektiivisuus /realismi tarkistusta, niin siitä on aika pitkä matka päästä juttelemaan alalla olevien kanssa. Puhumattakaan mielenterveyden tai sen hoidon ymmärtämiseen.

Summa summarum, kyllä hoidossa on vikoja ja puutteita, ja sen täytyy muuttua. Muuttuuko se inhimillisemmäksi. Todennäköisesti. Mitä inhimillisempi hoito edes voisi tarkoittaa? Masentuneiden pakkoliikuntaa pillereiden sijaan? Muuttuuko se sellaiseksi, mitä sairaudentunnoton ihminen sen haluaa olevan? Tuskin.

Kuten aina. Vain aika kertoo.

Anonyymi kirjoitti:

No melkein, mutta ei sitten ihan kuitenkaan.

Kyllä, maailmassa on stigmaa, ja tietysti voidaan miettiä terminologiaa. Mutta onko se ongelma oikeasti joku rajattu terveydenhuolto ja heidän ammattislangi, jos tämänkin foorumin asiantuntijat kieltäytyvät näkemästä mielenterveyttä kokonaisuutena tai keskustelemasta mistään muusta kuin läkeaineiden haitoista.

Pikkasen on vaikeaa taas syyttää terveydenhuoltoa ahdasmielisyydestä, jos itse viljelee sitä stigmaa enemmän kuin se.

Kyllä. Terveydenhuolto on kaukana täydellisyydestä, ja siinä mielessä se ansaitsee kritiikkiä. Kyllä myös vuosien ja vuosikymmenien aikana näkee paljon kritiikin aiheita. Mutta kritiikki ei ole itseisarvo. Kritiikki ei ole se päämäärä, vaan se että mitä sillä pyritään objektiivisesti korjaamaan. Vuosikymmenet omaa subjektiivista käsitystä on vain omaa subjektiivista käsitystä.

Missä olet päässyt puhumaan tai kirjoittelemaan alalla olevien kanssa? Tällä foorumillako? Meinaan että tällä foorumilla aika harva ”asiantuntija” oikeasti tuntuu sellaiselta joka oikeasti kommunikoisi laajasti mielenterveyden osaajien kanssa. Siitä päästään siihen, että jos se oma subjektiivinen käsitys ei läpäise edes kanssa potilaiden objektiivisuus /realismi tarkistusta, niin siitä on aika pitkä matka päästä juttelemaan alalla olevien kanssa. Puhumattakaan mielenterveyden tai sen hoidon ymmärtämiseen.

Summa summarum, kyllä hoidossa on vikoja ja puutteita, ja sen täytyy muuttua. Muuttuuko se inhimillisemmäksi. Todennäköisesti. Mitä inhimillisempi hoito edes voisi tarkoittaa? Masentuneiden pakkoliikuntaa pillereiden sijaan? Muuttuuko se sellaiseksi, mitä sairaudentunnoton ihminen sen haluaa olevan? Tuskin.

Kuten aina. Vain aika kertoo.

Lue lisää

Mielenterveys koostuu monista eri tekijöistä. Ja terveys myöskin. Mutta mistä syystä alalla potilas nähdään ja koetaan vain hänelle annettuna diagnoosina? Sen pystyy helposti näkemään ja kokemaan siitä, että lähes heti, kun joutuu mt-alalla olevien kanssa tekemisiin, niin kysellään, että käytätkö lääkkeitä. Ja se näkyy kaikessa muussakin, siinä miten potilasta kohdellaan, puhutellaan, kontrolloidaaan ja ohjeistetaan yms. Itselleni tuli jo varhain selväksi se, että hoitajat ja lääkärit painottivat sitä, että lääkkeitä tulee käyttää koko loppuelämä. Haitoista ei oltu niinkään millään tavalla huolissaan. Kuitenkin on selvää, että ne markkinoilla ja käytössä olevat lääkkeet aiheuttavat haittoja, mutta alalla olevat eivät välitä niistä mitään. Kaikki sanomiset voidaan kuitata potilaan "sairauden pahenemisella". Miten tästä asetelmasta ja henkilökunnan asenteiden takia voi koskaan syntyäkään palveluita käyttävän ja hoitohenkilöstön välille mitään rakentavaa ja keskinäistä dialogia? - Jos toisen osapuolen, eli hoitotahon puolelta heidän jo valmiiksi otetun tietyn asenteen takia potilaan sanomiset eivät ole millään tavalla muka realistisia, tai objektiivisia. Eikö sekin ole hoitotahon puolelta tietynlaista stigmatisoimista?

Miten haittavaikutuksien, eettisten näkökulmien, tai ihmisoikeuksien esiinnostaminen on, tai olisi millään tavalla stigmatisoivaa? En ymmärrä, mitä edellinen kirjoittaja tuon asian esiinnostamisella oikein tarkoitti. Tosin saattaahan mennä sen tiliin, että aivotoimintani on jo niin paljon kärsinyt ja vaurioitunut käytettyäni liian pitkään neuroleptejä, että ihan kaikkia keskustelun hämärtämiseksi esille tuotuja näkökantoja ymmärrä.

En ole keskustellut kovinkaan paljon alan ammattilaisten kanssa alaan liittyvistä ongelmista, tai systeemissä olevista vioista. Sitä on estänyt tietty luokkajako ja olennaisesti asemaan liittyvä este. Onhan kyse vahvasti hierarkiaan ja autoritäärisyyteen pohjautuva järjestelmä. Lisäksi saattaisin nähdä liikaa punaista, omakohtaisia kokemuksia muistaessa, että hiiltyisin melko nopeasti...😄 Kirjoitan mieluummin, jotta en menettäisi hermojani.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenterveys koostuu monista eri tekijöistä. Ja terveys myöskin. Mutta mistä syystä alalla potilas nähdään ja koetaan vain hänelle annettuna diagnoosina? Sen pystyy helposti näkemään ja kokemaan siitä, että lähes heti, kun joutuu mt-alalla olevien kanssa tekemisiin, niin kysellään, että käytätkö lääkkeitä. Ja se näkyy kaikessa muussakin, siinä miten potilasta kohdellaan, puhutellaan, kontrolloidaaan ja ohjeistetaan yms. Itselleni tuli jo varhain selväksi se, että hoitajat ja lääkärit painottivat sitä, että lääkkeitä tulee käyttää koko loppuelämä. Haitoista ei oltu niinkään millään tavalla huolissaan. Kuitenkin on selvää, että ne markkinoilla ja käytössä olevat lääkkeet aiheuttavat haittoja, mutta alalla olevat eivät välitä niistä mitään. Kaikki sanomiset voidaan kuitata potilaan "sairauden pahenemisella". Miten tästä asetelmasta ja henkilökunnan asenteiden takia voi koskaan syntyäkään palveluita käyttävän ja hoitohenkilöstön välille mitään rakentavaa ja keskinäistä dialogia? - Jos toisen osapuolen, eli hoitotahon puolelta heidän jo valmiiksi otetun tietyn asenteen takia potilaan sanomiset eivät ole millään tavalla muka realistisia, tai objektiivisia. Eikö sekin ole hoitotahon puolelta tietynlaista stigmatisoimista?

Miten haittavaikutuksien, eettisten näkökulmien, tai ihmisoikeuksien esiinnostaminen on, tai olisi millään tavalla stigmatisoivaa? En ymmärrä, mitä edellinen kirjoittaja tuon asian esiinnostamisella oikein tarkoitti. Tosin saattaahan mennä sen tiliin, että aivotoimintani on jo niin paljon kärsinyt ja vaurioitunut käytettyäni liian pitkään neuroleptejä, että ihan kaikkia keskustelun hämärtämiseksi esille tuotuja näkökantoja ymmärrä.

En ole keskustellut kovinkaan paljon alan ammattilaisten kanssa alaan liittyvistä ongelmista, tai systeemissä olevista vioista. Sitä on estänyt tietty luokkajako ja olennaisesti asemaan liittyvä este. Onhan kyse vahvasti hierarkiaan ja autoritäärisyyteen pohjautuva järjestelmä. Lisäksi saattaisin nähdä liikaa punaista, omakohtaisia kokemuksia muistaessa, että hiiltyisin melko nopeasti...😄 Kirjoitan mieluummin, jotta en menettäisi hermojani.

Lue lisää

Korjaus tekstiin: Keskustelun on estänyt tietty luokkajako ja asemaan liittyvä ongelma ja este. Koska kyseessä on psykiatrisen lääketieteen puolella vahvasti hierarkiaan ja autoritäärisyyteen pohjautuvasta järjestelmästä.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus tekstiin: Keskustelun on estänyt tietty luokkajako ja asemaan liittyvä ongelma ja este. Koska kyseessä on psykiatrisen lääketieteen puolella vahvasti hierarkiaan ja autoritäärisyyteen pohjautuvasta järjestelmästä.

Lue lisää

Minä olen vuosien varrella jutellut psykiatristen hoitajien kanssa, joskus ihan kaupungilla, kun on vastaan tullut, kauan kauan sitten baarissakin.
Ei siinä tarvitse mitään hierarkioita tai arvoja miettiä, jos vapaa-ajalla " törmää " tuttuun ammattilaiseen, hekin ovat tavallisia ihmisiä, jotka tekevät työtään psykiatrian parissa.

Anonyymi kirjoitti:

No melkein, mutta ei sitten ihan kuitenkaan.

Kyllä, maailmassa on stigmaa, ja tietysti voidaan miettiä terminologiaa. Mutta onko se ongelma oikeasti joku rajattu terveydenhuolto ja heidän ammattislangi, jos tämänkin foorumin asiantuntijat kieltäytyvät näkemästä mielenterveyttä kokonaisuutena tai keskustelemasta mistään muusta kuin läkeaineiden haitoista.

Pikkasen on vaikeaa taas syyttää terveydenhuoltoa ahdasmielisyydestä, jos itse viljelee sitä stigmaa enemmän kuin se.

Kyllä. Terveydenhuolto on kaukana täydellisyydestä, ja siinä mielessä se ansaitsee kritiikkiä. Kyllä myös vuosien ja vuosikymmenien aikana näkee paljon kritiikin aiheita. Mutta kritiikki ei ole itseisarvo. Kritiikki ei ole se päämäärä, vaan se että mitä sillä pyritään objektiivisesti korjaamaan. Vuosikymmenet omaa subjektiivista käsitystä on vain omaa subjektiivista käsitystä.

Missä olet päässyt puhumaan tai kirjoittelemaan alalla olevien kanssa? Tällä foorumillako? Meinaan että tällä foorumilla aika harva ”asiantuntija” oikeasti tuntuu sellaiselta joka oikeasti kommunikoisi laajasti mielenterveyden osaajien kanssa. Siitä päästään siihen, että jos se oma subjektiivinen käsitys ei läpäise edes kanssa potilaiden objektiivisuus /realismi tarkistusta, niin siitä on aika pitkä matka päästä juttelemaan alalla olevien kanssa. Puhumattakaan mielenterveyden tai sen hoidon ymmärtämiseen.

Summa summarum, kyllä hoidossa on vikoja ja puutteita, ja sen täytyy muuttua. Muuttuuko se inhimillisemmäksi. Todennäköisesti. Mitä inhimillisempi hoito edes voisi tarkoittaa? Masentuneiden pakkoliikuntaa pillereiden sijaan? Muuttuuko se sellaiseksi, mitä sairaudentunnoton ihminen sen haluaa olevan? Tuskin.

Kuten aina. Vain aika kertoo.

Lue lisää

Kuten edellä toit esille, näet ilmeisesti palstakirjoittelijat sairaudentunnottomina. Miten silloinkaan voi syntyä mitään rakentavaa ja toista osapuolta ymmärtävää keskustelua?

Mutta se, minkä itse niiden vuosikymmenten ajan, mitä olen kyseisessä hoitosysteemissä ollut tekemisissä, niin surullista oli huomata se, miten vähän alalla olevat olivat koskaan aidosti kiinnostuneita kohtaamistaan potilaista, heidän elämäntilanteestaan, kokemuksistaan, tai olosuhteista. Itselleni tuli se kuva, että he ( hoitotaho) fokusoituvat vain potilaalle antamaansa diagnoosiin ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja niiden vaikutuksista. Minusta se vaikuttaa hieman lähtokohtaisestikin aika kapea-alaiselta asenteelta ja käsitykseltä. Jotta alalla olevat voisivat ymmärtää paremmin potilaitaan, heidän pitäisi olla myöskin enemmän kiinnostuneita siitä, minkä takia ja miksi potilas oireilee. Eikä nähdä kaikkea vain sairautena, ja sen aikaansaamana. Jos kaikkea katsotaan vain sairauden linssien läpi, kokonaiskuva tilanteesta ja potilaasta jää suppeaksi. Ja yleensä hoito on ollut vain lääkityksiä. Pillereillä ei hoideta kaikkia asioita.

Maailmat eivät vaan kohtaa. Eikä keskinäistä keskusteluakaan ala, tai synny. Jos asenteet ovat jo valmiiksi otettuja, tai potilas nähdään vain diagnoosina.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus tekstiin: Keskustelun on estänyt tietty luokkajako ja asemaan liittyvä ongelma ja este. Koska kyseessä on psykiatrisen lääketieteen puolella vahvasti hierarkiaan ja autoritäärisyyteen pohjautuvasta järjestelmästä.

Lue lisää

Miksi tämä luokkajako, ei ole estänyt minua keskustelemasta laajasti hoitotahon kanssa näistä hoidon ongelmista?

Suosittelen kokeilemaan, ihan vaikka yleissivistyksen nimissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten edellä toit esille, näet ilmeisesti palstakirjoittelijat sairaudentunnottomina. Miten silloinkaan voi syntyä mitään rakentavaa ja toista osapuolta ymmärtävää keskustelua?

Mutta se, minkä itse niiden vuosikymmenten ajan, mitä olen kyseisessä hoitosysteemissä ollut tekemisissä, niin surullista oli huomata se, miten vähän alalla olevat olivat koskaan aidosti kiinnostuneita kohtaamistaan potilaista, heidän elämäntilanteestaan, kokemuksistaan, tai olosuhteista. Itselleni tuli se kuva, että he ( hoitotaho) fokusoituvat vain potilaalle antamaansa diagnoosiin ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja niiden vaikutuksista. Minusta se vaikuttaa hieman lähtokohtaisestikin aika kapea-alaiselta asenteelta ja käsitykseltä. Jotta alalla olevat voisivat ymmärtää paremmin potilaitaan, heidän pitäisi olla myöskin enemmän kiinnostuneita siitä, minkä takia ja miksi potilas oireilee. Eikä nähdä kaikkea vain sairautena, ja sen aikaansaamana. Jos kaikkea katsotaan vain sairauden linssien läpi, kokonaiskuva tilanteesta ja potilaasta jää suppeaksi. Ja yleensä hoito on ollut vain lääkityksiä. Pillereillä ei hoideta kaikkia asioita.

Maailmat eivät vaan kohtaa. Eikä keskinäistä keskusteluakaan ala, tai synny. Jos asenteet ovat jo valmiiksi otettuja, tai potilas nähdään vain diagnoosina.

Lue lisää

Kerro mulle mikä on se aito kiinnostus? SItä menneisyyden penkomistako?

Oletko sinä ollut joskus aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, vain sen takia että voisit aidosti auttaa häntä?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro mulle mikä on se aito kiinnostus? SItä menneisyyden penkomistako?

Oletko sinä ollut joskus aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, vain sen takia että voisit aidosti auttaa häntä?

Lue lisää

Kyllä, olen aidosti kiinnostunut siitä, minkälainen on kunkin kohtaamani ihmisen tarina. Mitä hänelle on tapahtunut ja mitä hän on kokenut jne. Koska ihminen ja hänen psyykkeensä, luonteensa ja persoonallisuuteensa, ym. ominaisuudet rakentuvat ihan sieltä lapsuudesta tähän nykyhetkeen asti, oli hän ikäinen tahansa. Toki kehittyminen alkaa jo sieltä kohdusta olemisesta alkaen. Ja ympäristölläkin ja sen suhtautumisella on myös paljon vaikutusta.

Mutta henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistävällä alalla pitäisi olla vielä enemmän uteliaampi ja kiinnostuneempi niistä ihmisistä, jotka heidän eteensä ja vastaanotolle tulevat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten edellä toit esille, näet ilmeisesti palstakirjoittelijat sairaudentunnottomina. Miten silloinkaan voi syntyä mitään rakentavaa ja toista osapuolta ymmärtävää keskustelua?

Mutta se, minkä itse niiden vuosikymmenten ajan, mitä olen kyseisessä hoitosysteemissä ollut tekemisissä, niin surullista oli huomata se, miten vähän alalla olevat olivat koskaan aidosti kiinnostuneita kohtaamistaan potilaista, heidän elämäntilanteestaan, kokemuksistaan, tai olosuhteista. Itselleni tuli se kuva, että he ( hoitotaho) fokusoituvat vain potilaalle antamaansa diagnoosiin ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja niiden vaikutuksista. Minusta se vaikuttaa hieman lähtokohtaisestikin aika kapea-alaiselta asenteelta ja käsitykseltä. Jotta alalla olevat voisivat ymmärtää paremmin potilaitaan, heidän pitäisi olla myöskin enemmän kiinnostuneita siitä, minkä takia ja miksi potilas oireilee. Eikä nähdä kaikkea vain sairautena, ja sen aikaansaamana. Jos kaikkea katsotaan vain sairauden linssien läpi, kokonaiskuva tilanteesta ja potilaasta jää suppeaksi. Ja yleensä hoito on ollut vain lääkityksiä. Pillereillä ei hoideta kaikkia asioita.

Maailmat eivät vaan kohtaa. Eikä keskinäistä keskusteluakaan ala, tai synny. Jos asenteet ovat jo valmiiksi otettuja, tai potilas nähdään vain diagnoosina.

Lue lisää

Sanoisin itse, että " jotkut alalla olevat ", sillä kyllä sielläkin suurin osa on ihan hyviä, ymmärtäväisiä ja osaavia ammattilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tämä luokkajako, ei ole estänyt minua keskustelemasta laajasti hoitotahon kanssa näistä hoidon ongelmista?

Suosittelen kokeilemaan, ihan vaikka yleissivistyksen nimissä.

Lue lisää

Muistan nuoruudestani, kun olin psyykkisesti huonossa kunnossa, että koin jonkinlaista pelkoa ammattilaisia kohtaan, ihan vain siitä syystä, koska tunsin itseni heikoksi, huonoksi, luuseriksi, jne. En uskaltanut alkaa kyseenalaistamaan heitä, olinhan se sairas potilas.
Ja vielä kun joskus osastohoidon aikana potilaita kohdeltiin joskus tosi alentavasti ja käskyttämällä, se lisäsi sitä pelkoa.
Oikeastaan vasta vuosien kuluessa tilanne kääntyi, kenties toipumisellanikin oli jotain osuutta asiaan.
Opin ajattelemaan, että minullakin on ihmisarvo, ja täysi oikeus ilmaista itseäni, tahtoani, ja sanoa vastaan, jos olen jostain eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, olen aidosti kiinnostunut siitä, minkälainen on kunkin kohtaamani ihmisen tarina. Mitä hänelle on tapahtunut ja mitä hän on kokenut jne. Koska ihminen ja hänen psyykkeensä, luonteensa ja persoonallisuuteensa, ym. ominaisuudet rakentuvat ihan sieltä lapsuudesta tähän nykyhetkeen asti, oli hän ikäinen tahansa. Toki kehittyminen alkaa jo sieltä kohdusta olemisesta alkaen. Ja ympäristölläkin ja sen suhtautumisella on myös paljon vaikutusta.

Mutta henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistävällä alalla pitäisi olla vielä enemmän uteliaampi ja kiinnostuneempi niistä ihmisistä, jotka heidän eteensä ja vastaanotolle tulevat.

Lue lisää

Miksi se sinun aito kiinnostus ei sitten näy tällä foorumilla? Miksi et koskaan kysy, että miten joku toinen ihminen on päätynyt erillaiseen päätelmään kuin sinä, vaikka on käynyt läpi hoitorumban? Anteeksi jos minun bullshit tutka vähän väräthelee tästä väitteestä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se sinun aito kiinnostus ei sitten näy tällä foorumilla? Miksi et koskaan kysy, että miten joku toinen ihminen on päätynyt erillaiseen päätelmään kuin sinä, vaikka on käynyt läpi hoitorumban? Anteeksi jos minun bullshit tutka vähän väräthelee tästä väitteestä.

Lue lisää

Ihminen on muutakin, kuin diagnoosinsa. Ihmistä ei tarvitse pitää diagnoosinaan. Hoidon pitää olla muutakin, kuin lääkkeitä, diagnosointia ja kategorisointia.

En usko, että kukaan haluaa sitä, että hänet nähdään ja kohdataan vain jonakin diagnoosina.

En ole diagnoosini. Enkä itse katsele kohtaamiani ihmisiä jonakin sairauksien edustajina.

Jokaisella on oma tarinansa. Ja jokaisen tarina muodostuu elämässään koetuista asioista, tapahtumista, kokemistaan tunteista, unelmista, toiveista ja kärsimyksestä.

Jos haluaa auttaa jotakuta pitää olla valmis kuuntelemaan toista, kysymään, miltä sinusta tuntuu, mitä sinulle on tapahtunut, ja mitä olet kokenut. Jotta voi ymmärtää toista. Ymmärtäminen avaa uusia hoitomuotoja ja tapoja auttaa ja hoitaa apua tarvitsevia.

Kylmän kliininen tapa, millä potilaita on hoidettu vuosikymmeniä, ei auta niitä, jotka tukea ja apua eniten tarvitsisivat.

Empatialla, inhimillisyydellä ja humaanisuudella pääsee pitkälle ja parempiin tuloksiin. Ja tässä maailmassa niitä todella tarvittaisiin nykyistä enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen on muutakin, kuin diagnoosinsa. Ihmistä ei tarvitse pitää diagnoosinaan. Hoidon pitää olla muutakin, kuin lääkkeitä, diagnosointia ja kategorisointia.

En usko, että kukaan haluaa sitä, että hänet nähdään ja kohdataan vain jonakin diagnoosina.

En ole diagnoosini. Enkä itse katsele kohtaamiani ihmisiä jonakin sairauksien edustajina.

Jokaisella on oma tarinansa. Ja jokaisen tarina muodostuu elämässään koetuista asioista, tapahtumista, kokemistaan tunteista, unelmista, toiveista ja kärsimyksestä.

Jos haluaa auttaa jotakuta pitää olla valmis kuuntelemaan toista, kysymään, miltä sinusta tuntuu, mitä sinulle on tapahtunut, ja mitä olet kokenut. Jotta voi ymmärtää toista. Ymmärtäminen avaa uusia hoitomuotoja ja tapoja auttaa ja hoitaa apua tarvitsevia.

Kylmän kliininen tapa, millä potilaita on hoidettu vuosikymmeniä, ei auta niitä, jotka tukea ja apua eniten tarvitsisivat.

Empatialla, inhimillisyydellä ja humaanisuudella pääsee pitkälle ja parempiin tuloksiin. Ja tässä maailmassa niitä todella tarvittaisiin nykyistä enemmän.

Lue lisää

Empatialla, inhimillisyydellä ja humaanisuudella ei aina saa mitään hyvää itselleen.
On ihmisiä, jotka avautuu ystävälleen/kaverilleen, ja tämä kuuntelee siihen pisteeseen asti kuin jaksaa.
Jos tällä toisella olisi jotain kerrottavaa sille toiselle, eikä häneltä saa takaisin päin mitään empatiaa, ymmärrystä, vain asenteen " ei voisi vähempää sun asiat kiinnostaa ", niin ei todellakaan jaksa toistakaan tukea.
Ystävyydessä ja kaveruudessa tuon pitäisi olla vastavuoroista, molemminpuolista, mutta usein siinä käy niin, että toinen on ainoastaan se kuuntelija ja tukija, saamatta mitään takaisin päin.
Sen takia olen ainakin itse sitä mieltä, että antaa ammattilaisten hoitaa, he saavat siitä palkkaa. Minunkaan empatiani ei ole rajatonta, sillä on rajansa. Ja sekin ihan oman jaksamiseni takia.