Vikavirtasuoja?

Montako kertaa se on täällä pitänyt täällä näille vedättäjille selventää ?

Suojaa nimensä mukaisesti vialliselta virralta.

Tulppasulake ja nykyaikainen sulake eli johdonsuojakatkaisija kuumenee niin paljon, että se laukeaa ja estää virran kulun. Virta siis ylittää sulakkeen nimellisarvon esim. 10 ampeeria vaikkapa johtojen mennessä oikosulkuun (aiheuttaa maksimikuormituksen virtapiiriin) kaapeliin osuneen kirveen iskun seurauksena.

Vikavirtasuoja taas ei reagoi kuormituksen suuruuteen vaan se vertaa menevän ja tulevan sähkön virran suuruutta. Sähkövirta pitää siis vikavirtasuojan kohdalla olla yhtä suuri ennen sähkölaitetta kuin sen jälkeenkin. Jännite alenee kun sähkö kulkee sähkölaitteen (esim. lamppu) läp mutta virta pysyy samana. Sähkövirran voi kuvitella elektronien virraksi. Jos tuosta elektronien virrasta osa kulkeutuukin esim. sähköjohtoon koskevan sormen tai laitteeseen kerääntyneen kosteuden kautta muualle kuin vikavirtasuojalle kulkeutuvaan johtoon niin vikavirtasuoja laukeaa ja estää sähkön kulun sähkölaitteelle. Vikavirtasuoja on viritetty laukeamaan hyvin nopeasti normaalisti 0,03 ampeerin poikkemasta. Tuo on maksimivirta jonka ihminen yleensä kestää vahingoittumatta. Suurempia vikavirtasuojia voidaan käyttää esim. paloturvallisuutta lisäämässä erilaisten koneistojen käytössä.

koska seuraavan kerran vikavirtasuojasta tulee aktivointi kysely ?

Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Jis sulake ylikuumene jiin maadoitus suojaa ja vvs ontarpeeton

Toisalta taas vve laukeaa jos sulake laukeaa

Jos summa virtay samat ei vvs laukea kuin oikosulussa kun bita on niin suuri

Perinteisesti sähköiskujen estämisessä on käytetty maadoitusta. Siinä laitteen kuori on kytketty erityksellä maadoitusjohdolla nollajohtimeen. Mikäli laitteen sisällä vaihejohto koskee kuoreen, syntyy maajohtimen kautta niin suuri virta, että johdonsuojakytkin laukeaa tai sulake palaa. Maadoitus on Suomessa ollut pakollinen kosteissa tiloissa vuodesta 1930 ja kaikissa tiloissa vuodesta 1997.

Maadoitus kuitenkaan ei auta, jos käyttäjä suojaan koskee jännitteellistä osaa, esimerkiksi viottunutta johtoa. Se ei myöskään auta esim. jos huistenkuivain putoaa ammeeseen. Huistenkuivainta ei edes ole maadoitettu vaan suojaeristetty. Tätä varten on vikavirtasuojaus. Vikavirtasuoja tarkastelee virtapiirissä kulkevaa virtaa ja jos johtimien virtojen välillä on yli 30 mA ero katkaisee se kummatkin johtimet, mutta ei maadoitusjohdinta. Tämä estää suusimmassa osassa tapauksia vakavat sähköiskut. Tosin jo 20 mA virta on niin suuri, ettei siitä pääse irti itse.

Suomessa vikavirtasuoja yleensä laitetaan ryhmäkeskukseen. Se voi olla myös pistorasiassa, mutta tämä on Suomessa havinaista, koska esim. kylpyhuoneen pistorasian vaihto ei edellytä vikavirtasuojauta, jos vanhassakaab ei ollut. Vikavirtasuojaus on olut pakollinen kosteissa tiloissa vuodesta 1997 ja lähes kaikkialla vuodesta 2007. On saatavilla myös pistorasiaan liitettäviä vikavirtasuojia. Näillä voi turvallisuutta lisätä helposti ja edullisesti vanhoihin asennuksiin.

Vikavirtasuoja ei edellytä maadoitusta toimiakseen, mutta yhdessä ne tukevat toisiaan ja antavat parhaan suojan. Suomessa tosin on äärimmäisen harvinaista, että maadoittamaton rasia olisi vikavirtasuojattu.

Vikavirtasuojaus suojaa vain vialta, joka tapahtuu sen jälkeen. Se ei suojaa esimerkiksi nollavialta, joka voi tehdä laitteiden kuoret jänniteelliseksi. Latteen toimintaperiaate on sähkömekaaninen. Elektroniset vikavirtasuojat ovat Suomessa kiellettyjä. Tosin pistorasiaan kytkettävät ovat yleensä elektronisia.

Tena pitää vikavirtaukset kurissa.

Ja molla,ja maa on sama asia

Jis niiden bälillä on jännite on paljon vikaa
Kytkennöissä