Onko sinulla ollut tai kenties vieläkin sellainen? Mitä se oikeastaan tarkoittaa, onko se ystävyyttä vai romanttista rakkautta?
Sielunkumppani, onko sinulla
Anonyymi-ap
50
575
Vastaukset
- Anonyymi
Sielunkumppani on ystävä
niitä on ollu pitkänelämänvarrella pajon,
ensin lapsuudesta
sittemmin nuorudessa
työrlämässä
naapurustossa
suurin osa kolleet siis melkein kaikki,
vain omat jälkeläiset jäljellä, Voi tarkoittaa kumpaa tahansa, käsite on venyvä. Minulle "sielunkumppani " on yhdistelmä elämän suurta rakkautta ja parasta ystävää. Sielujen kumppanuuteen synnytään ja sitten siihen kasvetaan. Jos on niin paljon onnea, että sattuu löytämään sen kumppanin jo nuorena ja ymmärtää sen arvon niin elämästä tulee seesteistä ja turvallista, kunnes kuolema erottaa.
- Anonyymi
Se onkin suurin elämän lahja, että nuorena sielunkumppaninsa löytää ja saa hänen kanssaan jakaa kaiken, kunnes kuolema erottaa. Senkin jälkeen hänen henkensä on läsnä. Yhteisessä jälkikasvussa suuri rakkaus jatkuu.
- Anonyymi
Miten sielujen kumppanuuteen voi syntyä ? Eihän ihminen voi tietää löytääkö
sielun kumppania ollenkaan ? Anonyymi kirjoitti:
Miten sielujen kumppanuuteen voi syntyä ? Eihän ihminen voi tietää löytääkö
sielun kumppania ollenkaan ?Edellytykset sielujen kumppanuuteen ovat usein kiinni monesta tekijästä (tausta, lapsuus, arvomaailma, luonteiden samanvireisyys jne.) ja sitten se on kai vain tuuria sattuuko juuri se oikea ihminen kohdalle elämän aikana.. Se voi olla lähellä, ihan naapurissa tai sitten ehkä hyvin kaukana, kuin minun tapauksessani.
Ei kaikilla ole sitä onnea löytää sielunkumppani, vaan elävät koko elämänsä rakkaan puolisonsa (tai useamman peräkkäisen) kanssa, hyvien ystäviensä ja läheistensä kanssa eivätkä välttämättä tunne jääneensä mistään paitsi.
- Anonyymi
Koen että sielunkumppaneita pitää olla monta eri elämänalueella. Sisarukset ovat sielunkumppaneita kun käsitellään lapsuuden ajan hyviä ja huonoja asioita. Vain he pystyvät ymmärtämään mitä ja miksi silloin on jotain tapahtunut ja mitä on seurannut.
Lasten asioissa on oma sielunkumppani, jonka kanssa pystyy käsittelemään omien lasten kasvatukseen liittyvät asiat ja vaikka virheet joita on tehnyt ja jotka muistuvat syyttävinä joskus vieläkin mieleen. (Ei mitään hirveän dramaattista onneksi kuitenkaan, laitan tämän ettei tule väärää käsitystä)
Aviopuoliso oli aikanaan sielunkumppani yhteisissä asioissa, raha, rakkaus, seksi, lastenkasvatus. Ne käsiteltiin vain kotona.
Ei ole vain yhtä sielunkumppania. Edellisistä jokunen on jo kuollut.
Nyt vanhana on yksi lapseton sielunkumppani jonka kanssa jaetaan, yksinäisyys, vanheneminen, ahdistus, ilotkin, kahvikupin ääressä. Sisar ja veli, joiden kanssa muistetaan mitä muistetaan. Siinäpä taitavat olla.
Miesystävän kanssa en ole enää sielunkumppanuutta löytänyt. Molemmilla on eri sisäinen maailma. Suhde perustuu yhteiseen tekemiseen ja harrastamiseen, ei enää paljon henkeviä keskustella.- Anonyymi
Itselläni on mies se paras ystävä ei siis mitenkään sellainen jonka kanssa olisi jokin suhde kuten usein nähdään miesten ja naisten välillä . Vaan ihan vaan ystäviä joiden kanssa juodaan pullakahvit ja keskustellaan kaiken mailman asioista .
Sitten saatan tuntea jotain ihmistä kohtaan että haluaisin olla hänen ystävänsä , vaan en osaa sitä mitenkään ilmaista . Ja jos se toinen ei myöskään mitenkään anna signaaleja ystävyydestä niin asia jää siihen .
Rakkaus suhde oli omaan mieheen sellainen kun olen aina toivonutkin siis oltiin tyytyväisiä olomme kunnes ikävä sairaus otti hänet pois. Vuosikymmenien vanhat ystävät ovat ovat jäljellä toki vaan ystävyys muuttaa muotoaan vanhetessa ei ole samaa hakua ihan joka päivä tavata .
Ihmisen paras ystävä sanotaan on koira, minulla se on kissa .
Olennaisinta sielunkumppanuudessa on sen kestävyys. Se ei ole mikään rinnassa palava väliaikainen roihu, tai vastakohtien yhteenvetäminen, magnetismi tai vetovoima , vaanperustuu pitkälti samanlaisuuteen, arvomaailman jakamiseen, syvään ystävyyteen ja rakkauteen, joka voi olla myös seksuaalisesti suuntaunutta, mutta ei ainoastaan.
Sielunkumppani on ikuinen, paras, uskollinen ystävä.
Tai rakastettu joka täyttää parhaan ystävän roolin, täydellisesti.- Anonyymi
Ei välttämättä kumpaakaan.
Sielunkumppanuutta voi tuntea ihan satunaisen henkilönkin kanssa.- Anonyymi
Aivan. Sielunkumppaneita voi tavata montakin elämänsä varrella
ilman toisiinsa "ikuisesti kiinnittymistä"
"Kaikentietävä" kirjoittaa kuin sielunkumppanuus olisi joku Sydän-sarjojen tarina.
- Anonyymi
Minulla ei ole juurikaan ystäviä ja läheisiä. Olen itse ottanut etäisyyttä ihmisiin, joihin en enää luota.
Minun ja eläinten välillä on kylläkin sielunkumppanuus.
Vein eilen ekakertaa talipallon ja hiukan jyviä ja leivänpaloja lähimetsään. Olin silpunnut leivänpalat niin pieniksi paloiksi, että sopivat linnun suuhun. Helppo kantaa pesälle. - Anonyymi
Sielunkumppanuus on rehellistä ystävyyttä,
ihminen voi luottaa toiseen ihmiseen täysin,
vaikka välillä olisiki erimielisyyksiä mutta luottamus säilyy,
siilä ovathan ihmiset yksilöitä joten mielipide eroja voi syntyä seilunkumppaninki kanssa mutta se ei kaada ystävyyttä kaikesta voi keskustella, myös mahdollisesta erimielisyydestä.- Anonyymi
Niistä eri mielisyyksistä jotenkin puhutaan nykyisin paljon , minulla on ollut sama ystävä yli 45 vuotta ei ole tarvinnut riidellä koskaan , tai olla erimieltä asioista . Hyvin ollaan kestetty toisiamme.
Ketjussa on pohdittu sielunkumppanuutta monipuolisesti, samansuuntaisia ajatuksia on minullakin. Mielestäni sielunkumppanuus on suuri lahja, ehkä sellaisen löytää vain kerran elämässään : elämänkumppanin, elämänsä rakkauden. Se on ennenkaikkea syvää yhteisymmärrystä, yhteenkuuluvuutta , luottamusta ja sukupuolten välistä fyysista vetovoimaa, kemiat kohtaavat vahvasti. Sielunkumppanin kanssa voi olla aidosti oma itsensä, paljastaa heikkoutensa ja jakaa voimansa. Sielunkumppanin tunnistaa nopeasti , kuin olisi telepaattinen yhteys ja tuttuuden tunne. Tällä palstalla näin myös kauniin ilmauksen "sielunviereinen" erään miehen kertoessa rakkaasta vaimostaan.
Puhutaan myös sukulaissieluista, ja niitä voi olla elämän varrella useampiakin, minusta se on eri asia kuin syvällinen sielunkumppani. He ovat samanhenkisiä, on sielujen sympatiaa, löydetään yhteinen sävel, jaetaan sama arvopohja. Sydänystäväksi kutsun omaa läheisintä ystävääni.- Anonyymi
Usein sanotaan, että kemiat kohtaa. Miten niin kemiat, eikö ne ole henkisiä asioita, tunteita?
Kaikki vähän häilyviä ja tulkinnanvaraisia käsitteitä, mutta joo, sukulaisielu ja sielunkumppani eivät ole sama asia.
Sympatia ja samantyyppinen luonne, samanlaiset arvot ja ajatukset kuuluvat yhteen sukulaissielu-käsitteen kanssa. Sielunkumppanuus syntyy kun sukulaisielut vielä rakastuvat toisiinsa.
"Kemiat kohtaa" on taas enemmänkin sellainen aistivaraista, ensivaikutelmaa. Usein kun tapaamme jonkun uuden ihmisen tiedämme lähes vaistovaraisesti pidämmekö hänestä vai emme. Asiaan vaikuttaa aistien tulkitsemat vaikutelmat ihmisestä, ulkonäkö (aikaisemmat kokemuksemme samannäköisistä ihmisistä, ennakkoluulomme, omat päähänpinttymämme), ominaishajut, äänen sävy ja murre, kaikki ulkoiset tekijät, joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa, kun oppii tuntemaan ihmisen paremmin.- Anonyymi
"Sielunkumppanuus syntyy kun sukulaisielut vielä rakastuvat toisiinsa."
Höhhöh, Onpa sinulla (idealistiset) käsitykset ja taas niin varmat ! Vain sinä tiedät
mitä sielunkumppanuus on.
Moni muu voi olla eri mieltä. Ei sielunkumppanuus vaadi rakastumista.
Olen nainen ja ystävättäreni on sielunkumppanini enkä ole ajatellut rakastua häneen....
Minulla on ollut myös miehiä ystävänä, jotka tunnen sielunkumppaneiksi. - Anonyymi
"....kaikki ulkoiset tekijät, joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa, kun oppii tuntemaan ihmisen paremmin."
Niin, että kun tutustut ihmiseen alat "muokata" hänestä mieleistäsi vai ?
Se on henkistä pahoinpitelyä. Minusta ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on.
En ole koskaan tuntenut tarvetta alkaa "muokata" ketään ihmistä.
Siis alkaa määräillä millainen hänen pitäisi olla. - Anonyymi
"Sielunkumppanuus syntyy kun sukulaisielut vielä rakastuvat toisiinsa"
Se on sinun lapsellinen käsityksesi, suoraan jostain kioskikirjallisuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sielunkumppanuus syntyy kun sukulaisielut vielä rakastuvat toisiinsa"
Se on sinun lapsellinen käsityksesi, suoraan jostain kioskikirjallisuudesta.Mikä sinua vaivaa? Poimit toisten teksteistä otteita monessa ketjussa ja esität niistä typeriä väitteitä. Paraneeko olosi siitä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"....kaikki ulkoiset tekijät, joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa, kun oppii tuntemaan ihmisen paremmin."
Niin, että kun tutustut ihmiseen alat "muokata" hänestä mieleistäsi vai ?
Se on henkistä pahoinpitelyä. Minusta ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on.
En ole koskaan tuntenut tarvetta alkaa "muokata" ketään ihmistä.
Siis alkaa määräillä millainen hänen pitäisi olla.Naisille "muokkaus" on aika yleistä. Kun he pääsevät naimisiin,
heidän on alistettava mies "muokkaukselle", tehtävä hänestä oman makunsa
mukainen aina sukkia myöten.
Mies voi huomata, ettei saa päättää enää mistään. Ei edes sukkiensa väristä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sinua vaivaa? Poimit toisten teksteistä otteita monessa ketjussa ja esität niistä typeriä väitteitä. Paraneeko olosi siitä?
Tämähän on keskustelpalsta, eikö ? Eikö se tarkoita, että saa kommentoida
ja on pelkästään hyvä, että lause tai ajatus, johon kommentti kohdistuu on näkyvissä,
ei tule väärinkäsityksiä mihin kommentti on tarkoitettu. - Anonyymi
"kaikki ulkoiset tekijät, joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa, kun oppii tuntemaan ihmisen paremmin."
Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ? Alatko todella muokkaamaan "kaikkia ulkoisia
tekijöitä" toisessa ihmisessä, kun opit hänet tuntemaan paremmin ?
Siinä tapauksessa olisi viisainta alkaa "sisäinen muokkaus" itsessäsi. Anonyymi kirjoitti:
"....kaikki ulkoiset tekijät, joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa, kun oppii tuntemaan ihmisen paremmin."
Niin, että kun tutustut ihmiseen alat "muokata" hänestä mieleistäsi vai ?
Se on henkistä pahoinpitelyä. Minusta ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on.
En ole koskaan tuntenut tarvetta alkaa "muokata" ketään ihmistä.
Siis alkaa määräillä millainen hänen pitäisi olla.Hehe, minä kyllä puhuin ensivaikutelman muokksuksesta, tai muokkautumisesta, omasta käsityksestä, en toisen ihmisen muokkaamisesta.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Hehe, minä kyllä puhuin ensivaikutelman muokksuksesta, tai muokkautumisesta, omasta käsityksestä, en toisen ihmisen muokkaamisesta.
Oma vikasi, kun et osaa kirjoittaa mitä tarkoitat.
Anonyymi kirjoitti:
Oma vikasi, kun et osaa kirjoittaa mitä tarkoitat.
"joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa,"
Mikä siinä oli sinulle epäselvää?- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oma vikasi, kun et osaa kirjoittaa mitä tarkoitat.
Tai jos on niin ettet sinä ymmärrä miten hän kirjoittaa , ainahan saat hieman adrenaliinin vaikutusta pienistäkin huomautuksista . Minä ainakin ymmärsin mitä hän tarkoitti
Olisko päivän annos ilkeydestä jo täynnä vai jatkatko huomauttelemista vielä hetken . - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
"joista saamme ensivaikutelman, joka on sitten usein kuitenkin muokattavissa,"
Mikä siinä oli sinulle epäselvää?Muistan erään ilmeen miehestäni seurusteluaikana se oli nii suloisen näköistä , sitten kun olimme aviossa en pitänyt koskaan siitä ilmeestä hönen kasvoillaan . Mikiköhän se joka on ollut suloista seurustelun aikana muuttuukin ärsytykseksi.
- Anonyymi
Sukulaisielu ja sielunkumppani eivät ole mitenkään kaukana toisistaan.
Aika sama asiahan se on. - Anonyymi
Sielunkumppanille voi kertoa sellaista, jota ei rohkene mainita puolisollekaan
- Anonyymi
Puoliso voi olla sielunkumppani, mutta ei välttämättä. Liitto voi olla onnellinen muutenkin.
- Anonyymi
Ei ole oikein onnistunut puolison valinta, jos joutuu asioita salaamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole oikein onnistunut puolison valinta, jos joutuu asioita salaamaan.
Viisas vaikenee asioista joiden tietää aiheuttavan tunnekuohuja toisessa jotka eivät ole sinänsä edes tärkeitä .
Joten ei edes puolisolle kerrota ihan kaikkea vaikka olisi miten onnellinen liitto,
- Anonyymi
Se on syvää ystävyyttä . Minulla on mies nuoruuden ajoilta sielun kumppani ja vaikka olemme tahoillamme kumpikin omien perheiden kanssa niin ystävyys on säilynyt olemme kertoneet kaikki surut ja murheet toisillemme sii kuten veli ja sisar. Joten oikea ystävä on sielunkumppani
Ei minulla ole koskaan ollut sielunkumppania, olen aina ollut vähän erakko, tyytyväinen jos saan olla omissa oloissani.
Tytär on tärkein ihminen tällä hetkellä ja muu jälkikasvu. Mutta sielunkumppania ajatellen tytär olisi lähimpänä.
Tykkään kyllä ihmisistä, mutta sosiaalisuuteni on rajallista.
Kun ikää tulee tarpeeksi niin hyväksyy omat luonteenpirteensä eikä yritä olla muuta kuin on.Minulle oma äitini tuli erityisen läheiseksi, kun aloin odottaa esikoistani. Hän kertoi paljon siitä, miten oli minua odottanut, syntymästäni ja varhaislapsuudestani. Olen suuren sisarussarjan toiseksi vanhin, ja olin ihmeissäni, miten tärkeitä ja ainutlaatuisia olimme jokainen äidille ja isälle myös, eihän ennen paljon näistä puhuttu. Sain myös rohkaisua ja hyviä käytännön neuvoja raskausaikaan ja vauvan hoidossa. Vaikka lastenlapsia syntyi tiheään , hän jaksoi kaikista kiinnostua ja käydä kaukaa isän kanssa katsomassa vastasyntyneitä ja osallistua onneen.
Omat tyttärieni kanssa on ollut aina läheiset ja avoimet välit, olihan aikakin jo erilainen. Mutta aivan erityistä yhteyttä koimme, kun hekin tulivat äideiksi, osaksi sukupolvien äitien ketjuun. Heillä on oma tapansa olla äiti, kullakin sukupolvella on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Rakkaus ja rajat ovat kuitenkin aina ne peruspilarit, ja jokaisen lapsen näkeminen omana ainutlaatuisena persoonanaan. Onhan siinä biologiset siteet, mutta myös äitiyden yhteinen kokemus, joka voi yhdistää ja saada tuntemaan sisaruutta koko maailman äiteihin.
- Anonyymi
Vielä tärkeäm,pää on, että on peitonaluskumppani
- Anonyymi
Jos saman peiton alla viihtyy, täytyy siinä ollasielunkin yhteyttä.
Hyvä ystävä on. Sielunkumppani on minulle liian hieno ilmaisu.
- Anonyymi
Kyllä elämänkumppani ja sänkykaveri on enemmän kuin ystävä.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä elämänkumppani ja sänkykaveri on enemmän kuin ystävä.
Näillä kymmenillä kaveruus on ensisijalla.
Sielunkumppania en ole vielä tavannut, heti on myöhäistä kun ikää tulee joka päivä lisää.
Oikeessa elämässä yksinäisyyden voittaa kun tietää että on joku ystävä johon luottaa, tietää jonka puoleen voi kääntyä.
Nuorena vaimon lisäksi parhaat kaverit löytyi harrastuksen parista.- Anonyymi
vilttuilunat situsharrastuksen paristo aivan
- Anonyymi
Kyllä. Ja ei tarbitsenolla monta. Parikin riittää. Taikka vaan yksi.
- Anonyymi
Ei ole sielunkumppania. Ei ouolisokaan sitä ole.
Ihastuttsvimmat ihmiset on tavattu tanssiparketilla. - Anonyymi
Yksi oli. Puolisoni.
- Anonyymi
46 vuotta jo,kuin kissa ja koira :-*
Gubbe 75 - Anonyymi
Puolisoon ei saa kiintyä liikaa.. Niin voi vähentää yksin jäämjsen tunnetta puolison poismenon jälkeen..
Samoin on helpompi löytää tilalle korvaavaa.- Anonyymi
Ei kannata alunperinkään sitoutua kehenkään, niin ei tule surua puolison kuoltua tai erottua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kannata alunperinkään sitoutua kehenkään, niin ei tule surua puolison kuoltua tai erottua.
Rakkaudessa ei ole kyse kannattamisesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783588
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t292334Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä842033Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian191570- 281431
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271413Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71374Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu671337Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101237Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.531085