Olen ollut uudessa työpaikassa vajaan puoli vuotta, alkuun työ tuntui omalta jutulta. No sitten alkoi muutoksen tuulet yhtäkkiä puhaltaa…
Muutoksia tehdään kauhealla vauhdilla, ihmisiltä ei kysytä mitään vaan sanellaan uudet säännöt ja piste.
Asiakkaat kärsivät myös tästä muutoksesta, mutta sanotaan vaan että kyllä se siitä joskus helpottaa! On kuitenkin psyykkisesti todella sairaista ihmisistä kyse, jotka tarvitsevat apua mutta eivät kykene tällä tyylillä ottamaan vastaan sitä apua.
Työntekijöistä yksi jo lähtenyt, yksi burnout lomalla ja loputkin miettivät mitä tekevät!
Itse luulin pystyväni tähän, mutta vaatimukset nostavat stressi tasoa liikaa. Tänä yönä nukuin 4 h, voin vain kuvitella mihin tämä johtaa vielä…. En yhtään ihmettele psyykkisten sairauksien lisääntymistä, ihmisiltä vaaditaan ihan liikaa tänä pivänä.
Kait se on pakko lähestyä työterveyttä kun tämä tuntuu vain jatkuvan, päänuppi tuntuu että halkeaa kun ei edes uni tuo helpotusta stressiin! Ja lopulta pakko irtisanoutua. Mietin vain tajuaako työnantaja ollenkaan aiheuttaneensa tämän tai välittääkö edes, uusia työntekijöitä ei tähän työhön ole niin vain tulossa. Mutta etsikööt ja miettikööt tykänänsä mistä tämä johtuu!!
Uneton länsi suomesta
6
205
Vastaukset
- Anonyymi
Ilmeisesti kyse hoitoalasta.Kannattaa nyt tosiaan laittaa oma jaksaminen edelle koska ei burnoutissa voi itse auttaa ketään. Unettomuus pitää hoitaa ja se vaatii myös aikaa.
- Anonyymi
Hyvin arvattu tuo hoitoala!
Juu olen jo päättänyt äänestää jaloissa ja poistua näyttämöltä!
Minä olen vastuussa vain itsestäni ja kukaan ei tule tekemään tätä ratkaisua puolestani!
Saa sitten nähdä minne menen, mutta eniten hermostuttaa se kuinka kauan joudun kärsimään tässä nykyisessä työssäni.
- Anonyymi
Tuttu tunne. En ole hoitoalalla, mutta sama tilanne. Kun uudet tuulet puhaltavat, niin mennään tukka hulmuten. Niin kauan kuin jaksaa. Kuka lopulta hyötyy kiireestä? Miksi yhteiskunnan pitää olla tallainen?Hyppäsin pois, kun tuli liikaa. Silti pyysivät haastatteluihin, vaikka ikää oli jo.
- Anonyymi
Meillä eräs työhyvinvointi työntekijä näytti itse olevan aivan hermoromahduksen partaalla.Henkilökunta alkoi vähän huolestumaan ettei hänestä nyt ole siihen työhön vaan tarvitsee apua.Niin että vaatimukset kiristyy johdon taholta ja porukka uupuu ja lähtee,sitä saa mitä tilaa,ei ihminen ole mikään robotti.
- Anonyymi
Vaikeeta vaan löytää uutta työtä, nämä helkutin yt neuvottelut…
- Anonyymi
Eipä se ollutkaan niin helppoa vaan lähteä ja mennä toiseen työhön, vaikka on kyse terveydenhuollon töistä. Päivän tai kahden pätkiä kyllä on tarjolla, mutta siihen rumbaan en jaksa ryhtyä.
Kai se on vaan haettava saikkua välillä kun tuntuu, että pää räjähtää.
Ehkä joskus löytyy jotain….
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin262316Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee232006Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1051414- 761259
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi1351126Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh71038- 641006
Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I10914- 102857
Ollaan kuin yö ja päivä
Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.69850