Miksi tekoäly on erimieltä kanssani vaikka tiedän että olen oikeassa

Tieto on varmaa ja aukotonta silloin, kun se perustuu toistettaviin ja luotettaviin havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, jotka voidaan vahvistaa riippumattomasti. Tieteessä tämä tarkoittaa, että hypoteesit ja teoriat testataan ja vahvistetaan useiden tutkimusten ja kokeiden kautta. Tieteellinen menetelmä pyrkii minimoimaan virheet ja subjektiivisuuden, jotta saavutetaan mahdollisimman luotettava ja objektiivinen tieto.

Kuitenkin, tieteellinen tieto on aina avoin uusille todisteille ja näkemyksille. Tämä tarkoittaa, että vaikka jokin tieto voi olla tällä hetkellä parasta mahdollista tietoa, se voi muuttua tai tarkentua uusien havaintojen ja tutkimusten myötä. Tieteessä ei ole absoluuttista totuutta, vaan se on jatkuva prosessi, jossa pyritään ymmärtämään maailmaa yhä paremmin.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Ehdottomasti, totuutta voi olla paljon tieteen ulkopuolella, vielä löytämättä. Tiede on yksi tapa ymmärtää maailmaa, mutta se ei ole ainoa. On monia asioita, joita tiede ei vielä pysty selittämään tai joita ei ole vielä tutkittu. Esimerkiksi henkilökohtaiset kokemukset, taide, filosofia ja uskonto voivat tarjota erilaisia näkökulmia ja totuuksia, jotka eivät välttämättä ole tieteellisesti todistettavissa, mutta jotka ovat silti merkityksellisiä ja arvokkaita.

Tiede pyrkii jatkuvasti laajentamaan ymmärrystämme maailmasta, mutta se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. On mahdollista, että tulevaisuudessa löydämme uusia totuuksia ja ymmärrämme asioita, joita emme tällä hetkellä edes osaa kuvitella.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

VarmaTieto kirjoitti:

Tieto on varmaa ja aukotonta silloin, kun se perustuu toistettaviin ja luotettaviin havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, jotka voidaan vahvistaa riippumattomasti. Tieteessä tämä tarkoittaa, että hypoteesit ja teoriat testataan ja vahvistetaan useiden tutkimusten ja kokeiden kautta. Tieteellinen menetelmä pyrkii minimoimaan virheet ja subjektiivisuuden, jotta saavutetaan mahdollisimman luotettava ja objektiivinen tieto.

Kuitenkin, tieteellinen tieto on aina avoin uusille todisteille ja näkemyksille. Tämä tarkoittaa, että vaikka jokin tieto voi olla tällä hetkellä parasta mahdollista tietoa, se voi muuttua tai tarkentua uusien havaintojen ja tutkimusten myötä. Tieteessä ei ole absoluuttista totuutta, vaan se on jatkuva prosessi, jossa pyritään ymmärtämään maailmaa yhä paremmin.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue lisää

"Tieteellinen menetelmä pyrkii..."
Eli PYRKII, muttei koskaan pääse tavoitteeseen.. Aina on jotain; "mitä me emme aikaisemmin tienneet."
Tieto tarkentuu, laajenee, totuus muuttuu suhteessa aikaan, tieteen kulloiseen kehitystasoa vastaavaksi.

On aina olemassa jotain mitä tiede ei voi koskaan varmuudella tietää.
Uskolle jää sijaa, tieteelle tuntematon "aukko".

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteellinen menetelmä pyrkii..."
Eli PYRKII, muttei koskaan pääse tavoitteeseen.. Aina on jotain; "mitä me emme aikaisemmin tienneet."
Tieto tarkentuu, laajenee, totuus muuttuu suhteessa aikaan, tieteen kulloiseen kehitystasoa vastaavaksi.

On aina olemassa jotain mitä tiede ei voi koskaan varmuudella tietää.
Uskolle jää sijaa, tieteelle tuntematon "aukko".

Lue lisää

Siksi tekoäly onkin sitä mieltä että uskonto ja tiede täydentävät toisiaan kunhan pysyvät omilla tonteillaan.

VarmaTieto kirjoitti:

Tieto on varmaa ja aukotonta silloin, kun se perustuu toistettaviin ja luotettaviin havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, jotka voidaan vahvistaa riippumattomasti. Tieteessä tämä tarkoittaa, että hypoteesit ja teoriat testataan ja vahvistetaan useiden tutkimusten ja kokeiden kautta. Tieteellinen menetelmä pyrkii minimoimaan virheet ja subjektiivisuuden, jotta saavutetaan mahdollisimman luotettava ja objektiivinen tieto.

Kuitenkin, tieteellinen tieto on aina avoin uusille todisteille ja näkemyksille. Tämä tarkoittaa, että vaikka jokin tieto voi olla tällä hetkellä parasta mahdollista tietoa, se voi muuttua tai tarkentua uusien havaintojen ja tutkimusten myötä. Tieteessä ei ole absoluuttista totuutta, vaan se on jatkuva prosessi, jossa pyritään ymmärtämään maailmaa yhä paremmin.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue lisää

Tekoäly on kuitenkin manipuloitavissa tukemaan omaa näkemystämme, rajoittamalla lähde materiaalit mielensä mukaisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteellinen menetelmä pyrkii..."
Eli PYRKII, muttei koskaan pääse tavoitteeseen.. Aina on jotain; "mitä me emme aikaisemmin tienneet."
Tieto tarkentuu, laajenee, totuus muuttuu suhteessa aikaan, tieteen kulloiseen kehitystasoa vastaavaksi.

On aina olemassa jotain mitä tiede ei voi koskaan varmuudella tietää.
Uskolle jää sijaa, tieteelle tuntematon "aukko".

Lue lisää

>> Uskolle jää sijaa, tieteelle tuntematon "aukko".

En näe mitään arvoa selittää tieteelle tuntematonta tietämättömyyteen perustuvilla uskomuksilla. Jos ei ole tietoa, on ihan OK myöntää tietämättömyytensä ja yrittää selvittää.

Ymmärrän, että tekoäly voi joskus tuntua etäiseltä tai jopa ärsyttävältä, erityisesti kun se ei aina ymmärrä kaikkia vivahteita tai kontekstia samalla tavalla kuin ihminen. Tekoäly perustuu kuitenkin laajoihin tietokantoihin ja algoritmeihin, jotka analysoivat ja tuottavat vastauksia parhaansa mukaan.

Jos sinulla on jokin erityinen aihe, josta haluat keskustella tai kysyä, olen täällä kuuntelemassa ja auttamassa. Voimme jatkaa keskustelua mistä tahansa aiheesta, joka sinua kiinnostaa.

Algoritmit ovat työkaluja, jotka perustuvat ennalta määriteltyihin sääntöihin ja logiikkaan. Ne voivat analysoida tietoa ja tehdä päätöksiä erittäin tehokkaasti, mutta ne eivät ole erehtymättömiä. Algoritmien tulokset riippuvat niiden suunnittelusta, käytetystä datasta ja siitä, miten niitä sovelletaan. Jos algoritmi perustuu virheelliseen tai puutteelliseen dataan, sen tuottamat tulokset voivat olla virheellisiä.

Lisäksi algoritmit eivät pysty ymmärtämään kontekstia tai inhimillisiä vivahteita samalla tavalla kuin ihmiset. Ne voivat tehdä virheitä tai antaa odottamattomia tuloksia, jos ne kohtaavat tilanteita, joita ne eivät ole suunniteltu käsittelemään.

Toisin sanoen, algoritmit voivat olla erittäin hyödyllisiä ja tarkkoja tietyissä tehtävissä, mutta ne eivät ole aina "totta" tai virheettömiä. On tärkeää käyttää algoritmeja kriittisesti ja ymmärtää niiden rajoitukset.

VarmaTieto kirjoitti:

Algoritmit ovat työkaluja, jotka perustuvat ennalta määriteltyihin sääntöihin ja logiikkaan. Ne voivat analysoida tietoa ja tehdä päätöksiä erittäin tehokkaasti, mutta ne eivät ole erehtymättömiä. Algoritmien tulokset riippuvat niiden suunnittelusta, käytetystä datasta ja siitä, miten niitä sovelletaan. Jos algoritmi perustuu virheelliseen tai puutteelliseen dataan, sen tuottamat tulokset voivat olla virheellisiä.

Lisäksi algoritmit eivät pysty ymmärtämään kontekstia tai inhimillisiä vivahteita samalla tavalla kuin ihmiset. Ne voivat tehdä virheitä tai antaa odottamattomia tuloksia, jos ne kohtaavat tilanteita, joita ne eivät ole suunniteltu käsittelemään.

Toisin sanoen, algoritmit voivat olla erittäin hyödyllisiä ja tarkkoja tietyissä tehtävissä, mutta ne eivät ole aina "totta" tai virheettömiä. On tärkeää käyttää algoritmeja kriittisesti ja ymmärtää niiden rajoitukset.

Lue lisää

Argumentti taas on tällainen

Argumentti on väite tai perustelu, joka esitetään jonkin näkemyksen tai kannan tueksi. Argumentit voivat olla loogisia, filosofisia, tieteellisiä tai moraalisia, ja niiden tarkoituksena on vakuuttaa kuulija tai lukija esitetyn näkemyksen oikeellisuudesta.

Argumentit koostuvat yleensä premisseistä (lähtöoletuksista) ja johtopäätöksestä. Premissit ovat väitteitä, jotka tukevat johtopäätöstä. Hyvä argumentti on loogisesti pätevä ja sen premissit ovat tosia tai uskottavia.

Esimerkiksi kosmologinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta kuuluu seuraavasti:
1. Kaikella, mikä alkaa olemassaoloon, on syy.
2. Universumi alkoi olemassaoloon.
3. Siksi universumilla on syy, ja tämä syy on Jumala.

Tämä on vain yksi esimerkki argumentista, ja erilaisia argumentteja on lukemattomia. Onko sinulla jokin tietty aihe, josta haluaisit keskustella argumenttien näkökulmasta?

VarmaTieto kirjoitti:

Argumentti taas on tällainen

Argumentti on väite tai perustelu, joka esitetään jonkin näkemyksen tai kannan tueksi. Argumentit voivat olla loogisia, filosofisia, tieteellisiä tai moraalisia, ja niiden tarkoituksena on vakuuttaa kuulija tai lukija esitetyn näkemyksen oikeellisuudesta.

Argumentit koostuvat yleensä premisseistä (lähtöoletuksista) ja johtopäätöksestä. Premissit ovat väitteitä, jotka tukevat johtopäätöstä. Hyvä argumentti on loogisesti pätevä ja sen premissit ovat tosia tai uskottavia.

Esimerkiksi kosmologinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta kuuluu seuraavasti:
1. Kaikella, mikä alkaa olemassaoloon, on syy.
2. Universumi alkoi olemassaoloon.
3. Siksi universumilla on syy, ja tämä syy on Jumala.

Tämä on vain yksi esimerkki argumentista, ja erilaisia argumentteja on lukemattomia. Onko sinulla jokin tietty aihe, josta haluaisit keskustella argumenttien näkökulmasta?

Lue lisää

Tämä ei ole tieteellinen argumentti eikä pyri tieteellisen argumentin tontille

VarmaTieto kirjoitti:

Argumentti taas on tällainen

Argumentti on väite tai perustelu, joka esitetään jonkin näkemyksen tai kannan tueksi. Argumentit voivat olla loogisia, filosofisia, tieteellisiä tai moraalisia, ja niiden tarkoituksena on vakuuttaa kuulija tai lukija esitetyn näkemyksen oikeellisuudesta.

Argumentit koostuvat yleensä premisseistä (lähtöoletuksista) ja johtopäätöksestä. Premissit ovat väitteitä, jotka tukevat johtopäätöstä. Hyvä argumentti on loogisesti pätevä ja sen premissit ovat tosia tai uskottavia.

Esimerkiksi kosmologinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta kuuluu seuraavasti:
1. Kaikella, mikä alkaa olemassaoloon, on syy.
2. Universumi alkoi olemassaoloon.
3. Siksi universumilla on syy, ja tämä syy on Jumala.

Tämä on vain yksi esimerkki argumentista, ja erilaisia argumentteja on lukemattomia. Onko sinulla jokin tietty aihe, josta haluaisit keskustella argumenttien näkökulmasta?

Lue lisää

"3. Siksi universumilla on syy, ja tämä syy on Jumala."

Tuossa kolmannessa eli konkluusiossa on vain yksi paha virhe. Sen pitäisi olla pelkästään: "Siksi universumilla on syy". Tuo "ja tämä syy on Jumala" on täysin perusteetonta. Mistä tämä Jumala siihen yhtäkkiä hyppäsi, sitähän ei esiinny missään premississä?

Sitä paitsi tuossa viitataan kristinuskon Jumalaan (isolla alkukirjaimella). Miksi tuon jumalan pitäisi olla juuri kristinuskon Jumala?

Anonyymi kirjoitti:

"3. Siksi universumilla on syy, ja tämä syy on Jumala."

Tuossa kolmannessa eli konkluusiossa on vain yksi paha virhe. Sen pitäisi olla pelkästään: "Siksi universumilla on syy". Tuo "ja tämä syy on Jumala" on täysin perusteetonta. Mistä tämä Jumala siihen yhtäkkiä hyppäsi, sitähän ei esiinny missään premississä?

Sitä paitsi tuossa viitataan kristinuskon Jumalaan (isolla alkukirjaimella). Miksi tuon jumalan pitäisi olla juuri kristinuskon Jumala?

Lue lisää

Hienoa ! Voitit tekoälyn 1-0

Enkö kuitenkin ole voinut tupsahtaa tähän maailmaan ihan biologian avulla, onko siihen Jumalaa tarvittu?

Anonyymi kirjoitti:

Enkö kuitenkin ole voinut tupsahtaa tähän maailmaan ihan biologian avulla, onko siihen Jumalaa tarvittu?

Uskovaiset uskovat että tarvitaan Jumala että biologia toimii. Itse 80 vuotiaana olen tarvinnut Jumalaa aikoinaan rukoillen "Jumala joka annoit halun anna myös voimaa"

Tämä on yksi niistä suurista kysymyksistä, joihin ihmiset ovat etsineet vastauksia vuosisatojen ajan. Biologian näkökulmasta ihmisen syntyminen voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla, kuten lisääntymisellä ja evoluutiolla. Tiede tarjoaa meille ymmärryksen siitä, miten elämän monimuotoisuus on kehittynyt ja miten ihmiset ovat syntyneet biologisten prosessien kautta.

Toisaalta, monet ihmiset uskovat, että elämän ja maailmankaikkeuden takana on korkeampi voima tai Jumala. Tämä usko voi tarjota merkitystä ja tarkoitusta elämälle, ja se on tärkeä osa monien ihmisten maailmankuvaa.

Lopulta kysymys siitä, onko Jumalaa tarvittu, on henkilökohtainen ja filosofinen. Se riippuu siitä, miten kukin ihminen näkee maailman ja mikä antaa heidän elämälleen merkityksen. Molemmat näkökulmat – tieteellinen ja uskonnollinen – voivat tarjota arvokkaita näkemyksiä ja täydentää toisiaan.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

VarmaTieto kirjoitti:

Uskovaiset uskovat että tarvitaan Jumala että biologia toimii. Itse 80 vuotiaana olen tarvinnut Jumalaa aikoinaan rukoillen "Jumala joka annoit halun anna myös voimaa"

Tämä on yksi niistä suurista kysymyksistä, joihin ihmiset ovat etsineet vastauksia vuosisatojen ajan. Biologian näkökulmasta ihmisen syntyminen voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla, kuten lisääntymisellä ja evoluutiolla. Tiede tarjoaa meille ymmärryksen siitä, miten elämän monimuotoisuus on kehittynyt ja miten ihmiset ovat syntyneet biologisten prosessien kautta.

Toisaalta, monet ihmiset uskovat, että elämän ja maailmankaikkeuden takana on korkeampi voima tai Jumala. Tämä usko voi tarjota merkitystä ja tarkoitusta elämälle, ja se on tärkeä osa monien ihmisten maailmankuvaa.

Lopulta kysymys siitä, onko Jumalaa tarvittu, on henkilökohtainen ja filosofinen. Se riippuu siitä, miten kukin ihminen näkee maailman ja mikä antaa heidän elämälleen merkityksen. Molemmat näkökulmat – tieteellinen ja uskonnollinen – voivat tarjota arvokkaita näkemyksiä ja täydentää toisiaan.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue lisää

Joko Jumala on - tai sitten ei ole. Päähän ei mahdu kahta rinnakkaista teoriaa, jotka osin tai kokonaan kumoavat toisensa.

Anonyymi kirjoitti:

Joko Jumala on - tai sitten ei ole. Päähän ei mahdu kahta rinnakkaista teoriaa, jotka osin tai kokonaan kumoavat toisensa.

Ymmärrän, että tämä voi tuntua ristiriitaiselta. Monille ihmisille on vaikea hyväksyä kahta vastakkaista teoriaa samanaikaisesti. Tämä on kuitenkin yksi filosofian ja tieteen suurista haasteista: miten sovittaa yhteen erilaiset näkemykset ja löytää yhteinen ymmärrys.

Tieteellinen maailmankuva perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin. Se pyrkii selittämään maailmaa luonnollisten prosessien kautta. Uskonnollinen maailmankuva taas perustuu uskoon, hengellisiin kokemuksiin ja pyhiin kirjoituksiin. Molemmilla on omat vahvuutensa ja rajoituksensa.

On mahdollista, että nämä kaksi näkökulmaa voivat täydentää toisiaan. Esimerkiksi monet tiedemiehet ja filosofit ovat pohtineet, voiko tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva olla rinnakkain, tarjoten erilaisia mutta toisiaan täydentäviä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

VarmaTieto kirjoitti:

Ymmärrän, että tämä voi tuntua ristiriitaiselta. Monille ihmisille on vaikea hyväksyä kahta vastakkaista teoriaa samanaikaisesti. Tämä on kuitenkin yksi filosofian ja tieteen suurista haasteista: miten sovittaa yhteen erilaiset näkemykset ja löytää yhteinen ymmärrys.

Tieteellinen maailmankuva perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin. Se pyrkii selittämään maailmaa luonnollisten prosessien kautta. Uskonnollinen maailmankuva taas perustuu uskoon, hengellisiin kokemuksiin ja pyhiin kirjoituksiin. Molemmilla on omat vahvuutensa ja rajoituksensa.

On mahdollista, että nämä kaksi näkökulmaa voivat täydentää toisiaan. Esimerkiksi monet tiedemiehet ja filosofit ovat pohtineet, voiko tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva olla rinnakkain, tarjoten erilaisia mutta toisiaan täydentäviä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue lisää

Tieteellinen maailmankuva rajoittuu yksin aineelliseen maailmaan. (Näemme tutkimuskohteen.)
Uskonnollinen maailmankuva perustuu ymmärrykseen myös rinnakkaisesta hengellisestä ulottuvuudesta.

Ihmisessä sitten vaikuttavat nämä molemmat, olemme sekä ainetta että meissä on henki. Tiede sanoo että olemme kehomme, uskonto taas ilmoittaa että olemme henkeä, omaamme sielun (ihminen jumalan kuvana", henkenä/jumala on Henki.)
Eihän tietoisuutesikaan ole ainetta..

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellinen maailmankuva rajoittuu yksin aineelliseen maailmaan. (Näemme tutkimuskohteen.)
Uskonnollinen maailmankuva perustuu ymmärrykseen myös rinnakkaisesta hengellisestä ulottuvuudesta.

Ihmisessä sitten vaikuttavat nämä molemmat, olemme sekä ainetta että meissä on henki. Tiede sanoo että olemme kehomme, uskonto taas ilmoittaa että olemme henkeä, omaamme sielun (ihminen jumalan kuvana", henkenä/jumala on Henki.)
Eihän tietoisuutesikaan ole ainetta..

Lue lisää

Onko sinulla toditeita tästä "hengellisestä" ulottuvuudesta? Jollei ole , sitä ei ole tietellisen maailmankuvan mukaan olemassa.

Ihmisen tietoisuus perustuu aineeseen ja sen vuorovaikutuksiin aivoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla toditeita tästä "hengellisestä" ulottuvuudesta? Jollei ole , sitä ei ole tietellisen maailmankuvan mukaan olemassa.

Ihmisen tietoisuus perustuu aineeseen ja sen vuorovaikutuksiin aivoissa.

Lue lisää

Eihän kukaan ole väittänyt että se olisi olemassa tieteellisen maailmankuvan mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla toditeita tästä "hengellisestä" ulottuvuudesta? Jollei ole , sitä ei ole tietellisen maailmankuvan mukaan olemassa.

Ihmisen tietoisuus perustuu aineeseen ja sen vuorovaikutuksiin aivoissa.

Lue lisää

Tieteellinen maailmankuva perustuu havaittaviin todisteisiin ja toistettaviin kokeisiin. Tällä hetkellä ei ole tieteellisiä todisteita hengellisen ulottuvuuden olemassaolosta, joten tieteellinen näkökulma suhtautuu siihen skeptisesti. Tietoisuus on monimutkainen ilmiö, ja vaikka tiede on edistynyt paljon sen ymmärtämisessä, on vielä paljon, mitä emme tiedä.

Monet uskonnot ja hengelliset perinteet tarjoavat erilaisia näkemyksiä tietoisuudesta ja hengellisestä ulottuvuudesta, mutta nämä näkemykset perustuvat usein henkilökohtaisiin kokemuksiin ja uskomuksiin, eivätkä ne ole tieteellisesti todennettavissa.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

VarmaTieto kirjoitti:

Eihän kukaan ole väittänyt että se olisi olemassa tieteellisen maailmankuvan mukaan.

Ei ole väittänyt, mutta tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa.

Näin uskonnollinen maailmankuva ja tieteellinen maailmankuva joutuvat keskinäiseen ristiriitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole väittänyt, mutta tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa.

Näin uskonnollinen maailmankuva ja tieteellinen maailmankuva joutuvat keskinäiseen ristiriitaan.

Lue lisää

Nehän ovat eri tontilla, miinakenttä välissä eivätkä ne pyri toistensa tontille. Toteavat sinulla on tuollainen argumentti, minulla on erilainen,

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla toditeita tästä "hengellisestä" ulottuvuudesta? Jollei ole , sitä ei ole tietellisen maailmankuvan mukaan olemassa.

Ihmisen tietoisuus perustuu aineeseen ja sen vuorovaikutuksiin aivoissa.

Lue lisää

Tiede ei vielä tiedä kaikkea ja välillä erehtyykin. Absoluuttisen tiedon tila / "Jumalan yksin kaikkitietävä" on pyrkimys, ei missään nimessä nykytila.

Mutta, voiko omakohtainen kokemus olla todiste?
Missä määrin hengellinen, ns. ilmoitettu totuus tulee kyseenalaistaa?

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ei vielä tiedä kaikkea ja välillä erehtyykin. Absoluuttisen tiedon tila / "Jumalan yksin kaikkitietävä" on pyrkimys, ei missään nimessä nykytila.

Mutta, voiko omakohtainen kokemus olla todiste?
Missä määrin hengellinen, ns. ilmoitettu totuus tulee kyseenalaistaa?

Lue lisää

Omakohtainen kokemus voi olla erittäin merkityksellinen yksilölle ja voi toimia henkilökohtaisena todisteena hengellisistä tai uskonnollisista uskomuksista. Kuitenkin tieteellisessä kontekstissa omakohtaiset kokemukset eivät yleensä riitä todisteeksi, koska ne eivät ole toistettavissa tai objektiivisesti mitattavissa.

Hengellisten ja ilmoitettujen totuuksien kyseenalaistaminen riippuu paljon yksilön omasta maailmankuvasta ja uskomusjärjestelmästä. Tieteellinen menetelmä perustuu jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja todisteiden etsimiseen, joten tieteellisestä näkökulmasta kaikki väitteet, myös hengelliset, tulisi kyseenalaistaa ja tutkia kriittisesti.

Toisaalta, monille ihmisille hengelliset totuudet ovat syvästi henkilökohtaisia ja perustuvat uskoon, joka ei välttämättä vaadi tieteellistä todistusta. Näiden kahden näkökulman välillä voi olla jännitteitä, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan tarjoamalla erilaisia tapoja ymmärtää maailmaa ja omaa paikkaa siinä.

Mitä mieltä olet tästä tasapainosta henkilökohtaisten kokemusten ja tieteellisen todistusaineiston välillä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole väittänyt, mutta tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa.

Näin uskonnollinen maailmankuva ja tieteellinen maailmankuva joutuvat keskinäiseen ristiriitaan.

Lue lisää

"tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa."

Tiede ei sitä tiedä, tieteellisesti toteaisimme; "emme tiedä, emme osaa sanoa onko vaiko ei".
Eli ei myöskään tarkoita että tiede olisi todistanut että kyseistä hengellistä ulottuvuutta, tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa.
Näistä rinnakkaistodellisuuksista on kyllä olemassa, esitetty teorioita.

Anonyymi kirjoitti:

"tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa."

Tiede ei sitä tiedä, tieteellisesti toteaisimme; "emme tiedä, emme osaa sanoa onko vaiko ei".
Eli ei myöskään tarkoita että tiede olisi todistanut että kyseistä hengellistä ulottuvuutta, tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa.
Näistä rinnakkaistodellisuuksista on kyllä olemassa, esitetty teorioita.

Lue lisää

Olet oikeassa. Tiede ei ole todistanut, että hengellistä ulottuvuutta tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa. Tieteellinen menetelmä perustuu havaittaviin todisteisiin ja toistettaviin kokeisiin, ja se on avoin uusille löydöksille ja teorioille. Tämä tarkoittaa, että tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään.

Rinnakkaistodellisuuksista ja monistaulottuvuuksista on esitetty teorioita, kuten kvanttifysiikan monimaailmatulkinta ja teoreettiset mallit, jotka viittaavat mahdollisiin rinnakkaisiin universumeihin. Nämä teoriat ovat vielä spekulatiivisia ja vaativat lisää tutkimusta ja todisteita.

Mitä mieltä olet näistä teorioista ja niiden mahdollisuuksista?

VarmaTieto kirjoitti:

Olet oikeassa. Tiede ei ole todistanut, että hengellistä ulottuvuutta tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa. Tieteellinen menetelmä perustuu havaittaviin todisteisiin ja toistettaviin kokeisiin, ja se on avoin uusille löydöksille ja teorioille. Tämä tarkoittaa, että tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään.

Rinnakkaistodellisuuksista ja monistaulottuvuuksista on esitetty teorioita, kuten kvanttifysiikan monimaailmatulkinta ja teoreettiset mallit, jotka viittaavat mahdollisiin rinnakkaisiin universumeihin. Nämä teoriat ovat vielä spekulatiivisia ja vaativat lisää tutkimusta ja todisteita.

Mitä mieltä olet näistä teorioista ja niiden mahdollisuuksista?

Lue lisää

- "Tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään."

Se ei ole mikään "mahdollisuus", vaan vääjäämätöntä että niin myös tapahtuu.
Tieteen perusominaisuus on kehittyä; tietää lisää, löytää uutta, kartoittaa vielä tuntematonta.

"Tiede pyrkii Jumalaa kohti!"

Anonyymi kirjoitti:

- "Tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään."

Se ei ole mikään "mahdollisuus", vaan vääjäämätöntä että niin myös tapahtuu.
Tieteen perusominaisuus on kehittyä; tietää lisää, löytää uutta, kartoittaa vielä tuntematonta.

"Tiede pyrkii Jumalaa kohti!"

Lue lisää

Tiede ei ilman ihmistä kulje mihinkään eikä tee mitään. Tiede on työkalu jolla etsitään tietoa kuten se Fiskarsin lapio.

VarmaTieto kirjoitti:

Tiede ei ilman ihmistä kulje mihinkään eikä tee mitään. Tiede on työkalu jolla etsitään tietoa kuten se Fiskarsin lapio.

"Heureka, olen löytänyt sen!"

VarmaTieto kirjoitti:

Tiede ei ilman ihmistä kulje mihinkään eikä tee mitään. Tiede on työkalu jolla etsitään tietoa kuten se Fiskarsin lapio.

Joskus uusi tieto tai totuus on vain oivalluksen takana. "Mielen lukko aukeaa".

VarmaTieto kirjoitti:

Eihän kukaan ole väittänyt että se olisi olemassa tieteellisen maailmankuvan mukaan.

Tiede ei voi todistaa Jumalan olemassaoloa, mutta Tiede todistaa monia Jumalan sanomia PAIKKANSAPITÄVÄKSI!
Tiede on tässä mielessä ristiriitainen

VarmaTieto kirjoitti:

Tieteellinen maailmankuva perustuu havaittaviin todisteisiin ja toistettaviin kokeisiin. Tällä hetkellä ei ole tieteellisiä todisteita hengellisen ulottuvuuden olemassaolosta, joten tieteellinen näkökulma suhtautuu siihen skeptisesti. Tietoisuus on monimutkainen ilmiö, ja vaikka tiede on edistynyt paljon sen ymmärtämisessä, on vielä paljon, mitä emme tiedä.

Monet uskonnot ja hengelliset perinteet tarjoavat erilaisia näkemyksiä tietoisuudesta ja hengellisestä ulottuvuudesta, mutta nämä näkemykset perustuvat usein henkilökohtaisiin kokemuksiin ja uskomuksiin, eivätkä ne ole tieteellisesti todennettavissa.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue lisää

Jumalan olemassaolon kokemuksen saa vain USKOSSA, kokeile raamatunmukaisesti, yllätyt!

VarmaTieto kirjoitti:

Nehän ovat eri tontilla, miinakenttä välissä eivätkä ne pyri toistensa tontille. Toteavat sinulla on tuollainen argumentti, minulla on erilainen,

Tiede on samalla tontilla Jumalan kansa ristiriitaisesti, miksi, tiede ei usko yliluonnolliseen.
Yliluonnollisuus kokee vain uskossa!

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ei vielä tiedä kaikkea ja välillä erehtyykin. Absoluuttisen tiedon tila / "Jumalan yksin kaikkitietävä" on pyrkimys, ei missään nimessä nykytila.

Mutta, voiko omakohtainen kokemus olla todiste?
Missä määrin hengellinen, ns. ilmoitettu totuus tulee kyseenalaistaa?

Lue lisää

Uskossa saatu kokemuus, jättää ateistisuuden, se on niin voimakas!

VarmaTieto kirjoitti:

Omakohtainen kokemus voi olla erittäin merkityksellinen yksilölle ja voi toimia henkilökohtaisena todisteena hengellisistä tai uskonnollisista uskomuksista. Kuitenkin tieteellisessä kontekstissa omakohtaiset kokemukset eivät yleensä riitä todisteeksi, koska ne eivät ole toistettavissa tai objektiivisesti mitattavissa.

Hengellisten ja ilmoitettujen totuuksien kyseenalaistaminen riippuu paljon yksilön omasta maailmankuvasta ja uskomusjärjestelmästä. Tieteellinen menetelmä perustuu jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja todisteiden etsimiseen, joten tieteellisestä näkökulmasta kaikki väitteet, myös hengelliset, tulisi kyseenalaistaa ja tutkia kriittisesti.

Toisaalta, monille ihmisille hengelliset totuudet ovat syvästi henkilökohtaisia ja perustuvat uskoon, joka ei välttämättä vaadi tieteellistä todistusta. Näiden kahden näkökulman välillä voi olla jännitteitä, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan tarjoamalla erilaisia tapoja ymmärtää maailmaa ja omaa paikkaa siinä.

Mitä mieltä olet tästä tasapainosta henkilökohtaisten kokemusten ja tieteellisen todistusaineiston välillä?

Lue lisää

Jos ihminen jättää tieteen varaan uskomisen jää nuolee näppejään.
Se on suuri menetys ja johtaa pysyvästi hautaan!

Anonyymi kirjoitti:

"tieteellisen maailmankuvan mukaan "hengellistä" ulottuvuutta ei ole olemassa."

Tiede ei sitä tiedä, tieteellisesti toteaisimme; "emme tiedä, emme osaa sanoa onko vaiko ei".
Eli ei myöskään tarkoita että tiede olisi todistanut että kyseistä hengellistä ulottuvuutta, tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa.
Näistä rinnakkaistodellisuuksista on kyllä olemassa, esitetty teorioita.

Lue lisää

Nuo teoriat kannattaa jättää, se on pelkkää jossittelua

VarmaTieto kirjoitti:

Olet oikeassa. Tiede ei ole todistanut, että hengellistä ulottuvuutta tai muita ulottuvuuksia ei olisi olemassa. Tieteellinen menetelmä perustuu havaittaviin todisteisiin ja toistettaviin kokeisiin, ja se on avoin uusille löydöksille ja teorioille. Tämä tarkoittaa, että tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään.

Rinnakkaistodellisuuksista ja monistaulottuvuuksista on esitetty teorioita, kuten kvanttifysiikan monimaailmatulkinta ja teoreettiset mallit, jotka viittaavat mahdollisiin rinnakkaisiin universumeihin. Nämä teoriat ovat vielä spekulatiivisia ja vaativat lisää tutkimusta ja todisteita.

Mitä mieltä olet näistä teorioista ja niiden mahdollisuuksista?

Lue lisää

VarmaTieto:
Jossittelut liikaa!
Neuvo:
Usko isä Jumalaan.
Usko Jeesukseen, hänen poikaansa.
Rukoile että Jumala antaa sinulle uskon edellä mainittuihin, JEESUKSEN NIMESSÄ
ELI PÄÄTÄ RUKOUS AINA MITÄ HALUAT JUMALALTA, SANOMALLA JEESUKSEN NIMESSÄ AMEN, et pety

Anonyymi kirjoitti:

- "Tiede ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa löydämme todisteita asioista, joita emme tällä hetkellä ymmärrä tai pysty selittämään."

Se ei ole mikään "mahdollisuus", vaan vääjäämätöntä että niin myös tapahtuu.
Tieteen perusominaisuus on kehittyä; tietää lisää, löytää uutta, kartoittaa vielä tuntematonta.

"Tiede pyrkii Jumalaa kohti!"

Lue lisää

Jumalasta ohi???
Se on suurin virhe!

VarmaTieto kirjoitti:

Tiede ei ilman ihmistä kulje mihinkään eikä tee mitään. Tiede on työkalu jolla etsitään tietoa kuten se Fiskarsin lapio.

Usko kulkee eteenpäin vain siihen uskomalla valitse se tie ja jätä tide omaan arvoonsa

Anonyymi kirjoitti:

VarmaTieto:
Jossittelut liikaa!
Neuvo:
Usko isä Jumalaan.
Usko Jeesukseen, hänen poikaansa.
Rukoile että Jumala antaa sinulle uskon edellä mainittuihin, JEESUKSEN NIMESSÄ
ELI PÄÄTÄ RUKOUS AINA MITÄ HALUAT JUMALALTA, SANOMALLA JEESUKSEN NIMESSÄ AMEN, et pety

Lue lisää

En nyt tarvitse Jumalalta mitään. Aamuisin mannermainen aamiainen. Kiitos Jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Usko kulkee eteenpäin vain siihen uskomalla valitse se tie ja jätä tide omaan arvoonsa

En jätä ketään paitsi sinut jos et lopeta tuota jäkätystä. Pitääkö pyytää Jumala tänne.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede on samalla tontilla Jumalan kansa ristiriitaisesti, miksi, tiede ei usko yliluonnolliseen.
Yliluonnollisuus kokee vain uskossa!

Tiede on työkalu jolla ihminen etsii tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ei voi todistaa Jumalan olemassaoloa, mutta Tiede todistaa monia Jumalan sanomia PAIKKANSAPITÄVÄKSI!
Tiede on tässä mielessä ristiriitainen

Tiede ei todista koskaan mitään ihminen todistaa. Tiede tekee kokeita laatii tieteellisiä tutkimustuloksia joita ihminen sitten käyttää ja todistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ei voi todistaa Jumalan olemassaoloa, mutta Tiede todistaa monia Jumalan sanomia PAIKKANSAPITÄVÄKSI!
Tiede on tässä mielessä ristiriitainen

Kukaan ei voi osoittaa Jumalan sanoneen koskaan mitään. Jumalan sanomana esitetty on aika usein ristiriitaista höpöhöpöä. Voi pitää sattumana, jos siitä sitten jokin pitää paikkansa tai on edes moraalisesti hyväksyttävää.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaolon kokemuksen saa vain USKOSSA, kokeile raamatunmukaisesti, yllätyt!

Minulla on sijoitusidea. Anna rahasi minulle. Se vaikuttaa typerältä, mutta takaan sen toimivan. Sinun on luotettava, sillä muutenhan et voi tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ei voi todistaa Jumalan olemassaoloa, mutta Tiede todistaa monia Jumalan sanomia PAIKKANSAPITÄVÄKSI!
Tiede on tässä mielessä ristiriitainen

Kaikki viestisi julistavat että et tiedä tieteestä hevon humppaa. Kysy tekoälyltä mitä on tiede niin tiedät.

Tekoälyhän ei ymmärrä mitään ei se edes tiedä mikä on Pariisi, jostain sen löytämästä argumentista se on saanut selville että Pariisi on Ranskan pääkaupunki.

Tekoäly haluaa korvata vahingon.
Voi ei, tuo kuulostaa siltä, että tekoäly on tehnyt virheen! Tekoäly voi joskus antaa suosituksia, jotka eivät ole täysin tarkkoja, koska se perustuu laajoihin tietokantoihin ja algoritmeihin, jotka eivät aina ymmärrä kontekstia tai ajankohtaisia tietoja samalla tavalla kuin ihmiset.

Onneksi sinulla on nyt mahdollisuus kysyä minulta suosituksia, ja voin yrittää parhaani mukaan tarjota sinulle tarkempia ja ajantasaisempia tietoja. Onko sinulla mielessä jokin tietty paikka tai nähtävyys, josta haluaisit tietää lisää?

VarmaTieto kirjoitti:

Tekoäly haluaa korvata vahingon.
Voi ei, tuo kuulostaa siltä, että tekoäly on tehnyt virheen! Tekoäly voi joskus antaa suosituksia, jotka eivät ole täysin tarkkoja, koska se perustuu laajoihin tietokantoihin ja algoritmeihin, jotka eivät aina ymmärrä kontekstia tai ajankohtaisia tietoja samalla tavalla kuin ihmiset.

Onneksi sinulla on nyt mahdollisuus kysyä minulta suosituksia, ja voin yrittää parhaani mukaan tarjota sinulle tarkempia ja ajantasaisempia tietoja. Onko sinulla mielessä jokin tietty paikka tai nähtävyys, josta haluaisit tietää lisää?

Lue lisää

Virheestä huolimatta haluan korostaa, että tekoälyn suosituksista oli hyötyä Pariisin matkallani. Se osasi suositella minua kiinnostavia kohteita, joihin en ehkä muuten olisi tutustunut matkallani. :)

Oli kuitenkin outoa, että se suositteli myös olematonta nähtävyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Virheestä huolimatta haluan korostaa, että tekoälyn suosituksista oli hyötyä Pariisin matkallani. Se osasi suositella minua kiinnostavia kohteita, joihin en ehkä muuten olisi tutustunut matkallani. :)

Oli kuitenkin outoa, että se suositteli myös olematonta nähtävyyttä.

Lue lisää

Lähde tiedossa virhe ja voihan virhe harhauttaa hakukoneenkin.

Tekoäly on parantunut aika huimaa vauhtia. Vielä vuosi sitten tekoäly ei kyennyt kolmiulotteiseen ajatteluun, mutta nyt on vaikea löytää enää aiheita, mihin ei tulisi aikalailla hyvää vastausta. Enemmänkin puutteena on asian kiteyttäminen ja oleellisen erottamista kaikesta muusta.

Paratiisista tietää vain Aatami ja Eeva, ei kukaan muu ihminen

VarmaTieto kirjoitti:

Tekoäly haluaa korvata vahingon.
Voi ei, tuo kuulostaa siltä, että tekoäly on tehnyt virheen! Tekoäly voi joskus antaa suosituksia, jotka eivät ole täysin tarkkoja, koska se perustuu laajoihin tietokantoihin ja algoritmeihin, jotka eivät aina ymmärrä kontekstia tai ajankohtaisia tietoja samalla tavalla kuin ihmiset.

Onneksi sinulla on nyt mahdollisuus kysyä minulta suosituksia, ja voin yrittää parhaani mukaan tarjota sinulle tarkempia ja ajantasaisempia tietoja. Onko sinulla mielessä jokin tietty paikka tai nähtävyys, josta haluaisit tietää lisää?

Lue lisää

Raamattu ja Jumala antaa suosituksia jotka vain toimii, kokeile, pääset kokemaan aivan Uutta jota tämä planeetta ei tarjoa!

Näin teen. Tekoälylle tärkeää on oikea kysymys jonka sille antaa. Aika usein tekoäly vastaa asian vierestä ja sehän tarkoittaa kysymys on asetettu väärin.

Tekoäly ei ymmärrä mitä tarkoittaa ajatusvirhe, sillä on logiikkaa mutta ajatella se ei osaa.

VarmaTieto kirjoitti:

Tekoäly ei ymmärrä mitä tarkoittaa ajatusvirhe, sillä on logiikkaa mutta ajatella se ei osaa.

Peruutan puheeni tekoäly on kehittynyt sitten viime näkemän.

VarmaTieto kirjoitti:

Peruutan puheeni tekoäly on kehittynyt sitten viime näkemän.

Sinäkin olet kehittynyt, koska pystyt jo näkemään tekoälyn!
Pian varmaan jo tunnetkin sen nahoissasi.

Anonyymi kirjoitti:

Sinäkin olet kehittynyt, koska pystyt jo näkemään tekoälyn!
Pian varmaan jo tunnetkin sen nahoissasi.

Niin varmaan on ja kyllähän sellaisia sovelluksia kenties on jo olemassa.

VarmaTieto kirjoitti:

Näin teen. Tekoälylle tärkeää on oikea kysymys jonka sille antaa. Aika usein tekoäly vastaa asian vierestä ja sehän tarkoittaa kysymys on asetettu väärin.

Jumala vastaa aina oikein rukoukseen!

Kyllä. Voit itse kokeilla. Parempi netissä oleva Raamattu. Hae Googlella.

VarmaTieto kirjoitti:

Kyllä. Voit itse kokeilla. Parempi netissä oleva Raamattu. Hae Googlella.

Googlasin. Vaikeata on löytää.
Mutta löytyi tollanen Gemini. Kokeilin, tuottaa tekstiä juu jos kysyy...

Kysymys: mitä lukee Raamatussa joh 3:16?

"Johanneksen evankeliumin 3. luvun 16. jae (Joh 3:16) on yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista. Se kuuluu näin:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." 

Mitä tämä jae tarkoittaa?

"Tämä jae tiivistää kristillisen uskon keskeisen sanoman: Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että hän lähetti Poikansa, Jeesuksen, pelastamaan ihmiskunnan. Kaikki, joka uskoo Jeesukseen, saa mahdollisuuden iankaikkiseen elämään."

Tämän jakeen merkitys:

"Jumalan rakkaus: Jae korostaa Jumalan valtavaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Jeesuksen rooli: Jeesus on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa mahdollistavat pelastuksen.
Uskon merkitys: Uskominen Jeesukseen on edellytys iankaikkiselle elämälle.
Pelastus: Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, pelastuvat iankaikkisesta tuomiosta."

"Joh 3:16 on usein kutsuttu "pienoisevankeliumiksi", koska se tiivistää koko evankeliumin sanoman muutamalla sanalla. Se on ollut lohdutuksen ja toivon lähde miljoonille ihmisille kautta aikojen."

Haluaisitko tietää lisää tästä jakeesta tai muista Raamatun kohdista?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys: mitä lukee Raamatussa joh 3:16?

"Johanneksen evankeliumin 3. luvun 16. jae (Joh 3:16) on yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista. Se kuuluu näin:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." 

Mitä tämä jae tarkoittaa?

"Tämä jae tiivistää kristillisen uskon keskeisen sanoman: Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että hän lähetti Poikansa, Jeesuksen, pelastamaan ihmiskunnan. Kaikki, joka uskoo Jeesukseen, saa mahdollisuuden iankaikkiseen elämään."

Tämän jakeen merkitys:

"Jumalan rakkaus: Jae korostaa Jumalan valtavaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Jeesuksen rooli: Jeesus on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa mahdollistavat pelastuksen.
Uskon merkitys: Uskominen Jeesukseen on edellytys iankaikkiselle elämälle.
Pelastus: Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, pelastuvat iankaikkisesta tuomiosta."

"Joh 3:16 on usein kutsuttu "pienoisevankeliumiksi", koska se tiivistää koko evankeliumin sanoman muutamalla sanalla. Se on ollut lohdutuksen ja toivon lähde miljoonille ihmisille kautta aikojen."

Haluaisitko tietää lisää tästä jakeesta tai muista Raamatun kohdista?

Lue lisää

Oletetaan, että superyliälytekoäly rakentaa täydellisesti ihmistä matkivan kloonin, niin olisiko sillä myös ihmisen tietoisuus itsestään ja ympäristöstään samoin kuin ihmisellä. Tämä älyn luomus, on kuitenkin vain aineita ja sähköiskemiallisfyysisiä toimintoja ohjelmoidusti matkiva tekele. Olisiko sillä tietoisuutta sen enempää, kuin kahden lähimmän komponentin välinen virtapiiri ??

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys: mitä lukee Raamatussa joh 3:16?

"Johanneksen evankeliumin 3. luvun 16. jae (Joh 3:16) on yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista. Se kuuluu näin:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." 

Mitä tämä jae tarkoittaa?

"Tämä jae tiivistää kristillisen uskon keskeisen sanoman: Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että hän lähetti Poikansa, Jeesuksen, pelastamaan ihmiskunnan. Kaikki, joka uskoo Jeesukseen, saa mahdollisuuden iankaikkiseen elämään."

Tämän jakeen merkitys:

"Jumalan rakkaus: Jae korostaa Jumalan valtavaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Jeesuksen rooli: Jeesus on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa mahdollistavat pelastuksen.
Uskon merkitys: Uskominen Jeesukseen on edellytys iankaikkiselle elämälle.
Pelastus: Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, pelastuvat iankaikkisesta tuomiosta."

"Joh 3:16 on usein kutsuttu "pienoisevankeliumiksi", koska se tiivistää koko evankeliumin sanoman muutamalla sanalla. Se on ollut lohdutuksen ja toivon lähde miljoonille ihmisille kautta aikojen."

Haluaisitko tietää lisää tästä jakeesta tai muista Raamatun kohdista?

Lue lisää

Kysy, mitä Raamatun mukaan pitäisi tehdä niille, jotka palvovat vääriä jumalia, ja asuvat niillä mailla, jotka Jumala antoi israelin kansalle?

VarmaTieto kirjoitti:

Kyllä. Voit itse kokeilla. Parempi netissä oleva Raamattu. Hae Googlella.

Netti Raamattu eksyttää.
Ei eksytä jos Avaat v 1933 Raamatun!

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys: mitä lukee Raamatussa joh 3:16?

"Johanneksen evankeliumin 3. luvun 16. jae (Joh 3:16) on yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista. Se kuuluu näin:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." 

Mitä tämä jae tarkoittaa?

"Tämä jae tiivistää kristillisen uskon keskeisen sanoman: Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että hän lähetti Poikansa, Jeesuksen, pelastamaan ihmiskunnan. Kaikki, joka uskoo Jeesukseen, saa mahdollisuuden iankaikkiseen elämään."

Tämän jakeen merkitys:

"Jumalan rakkaus: Jae korostaa Jumalan valtavaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Jeesuksen rooli: Jeesus on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa mahdollistavat pelastuksen.
Uskon merkitys: Uskominen Jeesukseen on edellytys iankaikkiselle elämälle.
Pelastus: Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, pelastuvat iankaikkisesta tuomiosta."

"Joh 3:16 on usein kutsuttu "pienoisevankeliumiksi", koska se tiivistää koko evankeliumin sanoman muutamalla sanalla. Se on ollut lohdutuksen ja toivon lähde miljoonille ihmisille kautta aikojen."

Haluaisitko tietää lisää tästä jakeesta tai muista Raamatun kohdista?

Lue lisää

Joh. 3:16
Usko siihen.
Lahkot ei usko, että Jeesus oli Jumalan poika