Vaikka sielu on sydämen alueella, se on kuitenkin kokonaan toisessa ulottuvuudessa.
*****************
Olemme vaeltajia, koska tämä maailma on väliaikainen, kotimme on myös väliaikainen, ja koko olemassaolomme on väliaikainen. Bhagavad-gitan sekä kaukaisen menneisyyden suurten tietäjien havaintojen mukaan sielu ei katoa. Missä ikinä olemmekaan, persoonallisuus pysyy samana. Nyt puhumme tosiasioista, emme teorioista tai näkökulmista, joita voidaan verrata toisiinsa, pohtia ja tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.
Olemme vaeltajia
Anonyymi-ap
46
238
Vastaukset
- Anonyymi
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä.
Harmonisti XXV-10
Sielunvaellus
(Niteen XXV kymmenennestä numerosta maaliskuulta 1928)
Teoria sielunvaelluksesta on hindulaisuudessa erityisasemassa, ja se eroaa huomattavasti kahden muun suuren uskonnon, kristinuskon ja islamin, näkemyksistä tästä aiheesta. Usein tätä teoriaa sovelletaan selittämään elämänmuotojen ja ilmenemismuotojen suurta moninaisuutta tässä aineellisessa maailmassa. Näin tarkasteltuna tämä teoria on kuitenkin monilta osin epätäydellinen ja virheellinen. Näiden väärinkäsitysten paljastamiseksi ja korjaamiseksi ehdotamme, että keskustelemme aiheesta Sri Gaurasundaran opetusten valossa.- Anonyymi
Koska sielunvaelluksen teeman ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun luonteeseen, ymmärtäkäämme ensin, kuka itse sielu on.
Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan raastaneet aivojaan yrittäessään ratkaista tätä suurta mysteeriä. Tällaisten lukuisten tutkimusten tuloksena on ollut vain hämmennystä ja sekaannusta. Jokainen on yrittänyt ymmärtää ja kuvata aihetta itse aistiensa kautta saamansa tiedon perusteella ottamatta huomioon pyhien kirjoitusten tätä aihetta koskevia ilmoituksia. Kun yritämme tunkeutua alalle, jossa on mahdotonta soveltaa järkeämme, tuloksena on väistämättä vain hämmennystä ja sekaannusta. Tämä on kaikkien tällaisten pyrkimysten tulos. Maa putoaa jalkojemme alta, ja alamme jahdata varjoja.
Saksalaisessa kansanperinteessä on tarina miehestä, joka menetti varjonsa. Voi, miten surkeassa tilanteessa tämä miesparka olikaan! Mitä voimme sanoa ihmisestä, joka ei ole menettänyt varjonsa vaan olemassaolonsa perustan?! Hänellä, joka on menettänyt vain varjonsa, on aina toivoa. Mutta mitä toivoa on sellaisella, joka ei ole menettänyt varjonsa vaan todellisen olemuksensa? On varmaa, että valtaosa ihmisistä jahtaa tietoisesti tai tiedostamattaan varjoa, ja se tuo heille yhä enemmän kärsimystä. Samaistumme kehoihimme ja pyrimme hullujen tavoin tyydyttämään maallisia aistejamme. …. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska sielunvaelluksen teeman ymmärtäminen liittyy erottamattomasti itse sielun luonteeseen, ymmärtäkäämme ensin, kuka itse sielu on.
Monet tämän maailman filosofit ovat turhaan raastaneet aivojaan yrittäessään ratkaista tätä suurta mysteeriä. Tällaisten lukuisten tutkimusten tuloksena on ollut vain hämmennystä ja sekaannusta. Jokainen on yrittänyt ymmärtää ja kuvata aihetta itse aistiensa kautta saamansa tiedon perusteella ottamatta huomioon pyhien kirjoitusten tätä aihetta koskevia ilmoituksia. Kun yritämme tunkeutua alalle, jossa on mahdotonta soveltaa järkeämme, tuloksena on väistämättä vain hämmennystä ja sekaannusta. Tämä on kaikkien tällaisten pyrkimysten tulos. Maa putoaa jalkojemme alta, ja alamme jahdata varjoja.
Saksalaisessa kansanperinteessä on tarina miehestä, joka menetti varjonsa. Voi, miten surkeassa tilanteessa tämä miesparka olikaan! Mitä voimme sanoa ihmisestä, joka ei ole menettänyt varjonsa vaan olemassaolonsa perustan?! Hänellä, joka on menettänyt vain varjonsa, on aina toivoa. Mutta mitä toivoa on sellaisella, joka ei ole menettänyt varjonsa vaan todellisen olemuksensa? On varmaa, että valtaosa ihmisistä jahtaa tietoisesti tai tiedostamattaan varjoa, ja se tuo heille yhä enemmän kärsimystä. Samaistumme kehoihimme ja pyrimme hullujen tavoin tyydyttämään maallisia aistejamme. ….Mitä paljastunut totuus kertoo aidosta itsestämme? Vaishnavan kirjoitukset sanovat, että todellinen minämme eli sielumme on osa Jumalan korkeinta energiaa (chit-prakriti) ja on sisäiseltä olemukseltaan identtinen Herran Vishnun luonteen kanssa, kun taas se, mitä me virheellisesti pidämme omana minänämme - keho ja mieli - ovat osa achit-prakritia, joka on chit-prakritin vääristynyt heijastus. Edellinen on ikuisesti henkinen ja jälkimmäinen aineellinen. Näiden kahdenlaisten jumalallisten energioiden välillä on niin suuri ero, että on mahdotonta edes käsittää, miten ne voivat tehdä yhteistyötä yhdessä. Kaitselmuksen tahdosta mahdottomasta tulee kuitenkin mahdollista. Kun chit- ja achit-energiat yhdistyvät elävässä olennossa, ne toimivat yhtenä. Tämä ei kuitenkaan poista niiden välistä olennaista eroa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä paljastunut totuus kertoo aidosta itsestämme? Vaishnavan kirjoitukset sanovat, että todellinen minämme eli sielumme on osa Jumalan korkeinta energiaa (chit-prakriti) ja on sisäiseltä olemukseltaan identtinen Herran Vishnun luonteen kanssa, kun taas se, mitä me virheellisesti pidämme omana minänämme - keho ja mieli - ovat osa achit-prakritia, joka on chit-prakritin vääristynyt heijastus. Edellinen on ikuisesti henkinen ja jälkimmäinen aineellinen. Näiden kahdenlaisten jumalallisten energioiden välillä on niin suuri ero, että on mahdotonta edes käsittää, miten ne voivat tehdä yhteistyötä yhdessä. Kaitselmuksen tahdosta mahdottomasta tulee kuitenkin mahdollista. Kun chit- ja achit-energiat yhdistyvät elävässä olennossa, ne toimivat yhtenä. Tämä ei kuitenkaan poista niiden välistä olennaista eroa.
Kun todellinen minuus omasta vapaasta tahdostaan ilmenee tässä achit-maailmassa, sen on puettava päälleen kaksi katoavaa kuorta - karkea (fyysinen keho) ja hienojakoinen (mieli ja äly). Näin mayan lamaannuttama jiva ei voi enää toimia chit-maailmassa, ja se alkaa vaeltaa achit-maailmassa avuttomana olentona, joka vaihtaa jatkuvasti kehoa loputtomassa syntymien ja kuolemien sarjassa. Unohtaessaan henkisen luontonsa jiva jahtaa maallisia saavutuksia, jotka jatkuvasti houkuttelevat ja viettelevät häntä, mutta vaikka jiva olisi saavuttanut ne, hän ei kykene saavuttamaan pysyvää helpotusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun todellinen minuus omasta vapaasta tahdostaan ilmenee tässä achit-maailmassa, sen on puettava päälleen kaksi katoavaa kuorta - karkea (fyysinen keho) ja hienojakoinen (mieli ja äly). Näin mayan lamaannuttama jiva ei voi enää toimia chit-maailmassa, ja se alkaa vaeltaa achit-maailmassa avuttomana olentona, joka vaihtaa jatkuvasti kehoa loputtomassa syntymien ja kuolemien sarjassa. Unohtaessaan henkisen luontonsa jiva jahtaa maallisia saavutuksia, jotka jatkuvasti houkuttelevat ja viettelevät häntä, mutta vaikka jiva olisi saavuttanut ne, hän ei kykene saavuttamaan pysyvää helpotusta.
Mutta mikä on kuvitteellinen minämme? Vaikka maya laajentaa vaikutusvaltaansa baddha-jivan (mayan orjuuttama jiva) todelliseen minään, se ei pysty vaikuttamaan sen luonteen henkisiin osatekijöihin. Mielikuvituksellinen minuus tai pikemminkin sen osat, kuten nykyinen keho ja mieli, ovat kuitenkin mayan luomia, eli ne ovat aineellisia. Miten sitten keho ja mieli, jotka ovat jada eli achit eli alun perin vailla elämän ilmentymiä, heräävät eloon? Missä on elämän ilmenemisen lähde niissä? Todellisuudessa ne ovat elottomia, ja elämän ilmentymät syntyvät todellisen minän läheisyydestä. Elämä ilmenee kehossa ja mielessä niin kauan kuin todellinen itse on niissä läsnä. Annan esimerkin: jos kristalli tuodaan ruusun lähelle, se värjäytyy tuon ruusun väriseksi, mutta jos kristalli poistetaan, se ottaa takaisin alkuperäisen värinsä. Samalla tavalla sielun eli todellisen minän elämä elävöittää kehon ja mielen, niin että syntyy kuva olennosta, jolla on oma yksilöllisyytensä.
Heti kun sielu lähtee ruumiista, se ottaa välittömästi elottoman luonteensa. Kun asiaa tarkastellaan tarkemmin, meille paljastuu, että keho on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun kautta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa siirtymisestä uuteen kehoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mikä on kuvitteellinen minämme? Vaikka maya laajentaa vaikutusvaltaansa baddha-jivan (mayan orjuuttama jiva) todelliseen minään, se ei pysty vaikuttamaan sen luonteen henkisiin osatekijöihin. Mielikuvituksellinen minuus tai pikemminkin sen osat, kuten nykyinen keho ja mieli, ovat kuitenkin mayan luomia, eli ne ovat aineellisia. Miten sitten keho ja mieli, jotka ovat jada eli achit eli alun perin vailla elämän ilmentymiä, heräävät eloon? Missä on elämän ilmenemisen lähde niissä? Todellisuudessa ne ovat elottomia, ja elämän ilmentymät syntyvät todellisen minän läheisyydestä. Elämä ilmenee kehossa ja mielessä niin kauan kuin todellinen itse on niissä läsnä. Annan esimerkin: jos kristalli tuodaan ruusun lähelle, se värjäytyy tuon ruusun väriseksi, mutta jos kristalli poistetaan, se ottaa takaisin alkuperäisen värinsä. Samalla tavalla sielun eli todellisen minän elämä elävöittää kehon ja mielen, niin että syntyy kuva olennosta, jolla on oma yksilöllisyytensä.
Heti kun sielu lähtee ruumiista, se ottaa välittömästi elottoman luonteensa. Kun asiaa tarkastellaan tarkemmin, meille paljastuu, että keho on vain mielen ohjaama väline, jota ilman se ei voi toimia tässä fyysisessä maailmassa. Sielun kautta mieli herää henkiin, josta tulee mielikuvituksellinen minä, joka on vastuussa siirtymisestä uuteen kehoon.Miten tämä siirtyminen tapahtuu? Ohjaava tekijä on jivan toiminta (karma). Koska kuvitteellinen minä on mayan luomus, siitä tulee helposti sen houkutusten uhri, ja näiden houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan synnyttää uusia toimia, jotka vaativat uusia inkarnaatioita. Näin toiminta synnyttää uutta toimintaa, ja syntymä synnyttää yhä uusia syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. Jiva, joka on nyt ottanut ihmisen muodon, voi tekojensa kautta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tämä siirtyminen tapahtuu? Ohjaava tekijä on jivan toiminta (karma). Koska kuvitteellinen minä on mayan luomus, siitä tulee helposti sen houkutusten uhri, ja näiden houkutusten mukaan toimiminen synnyttää vastustusta, joka puolestaan synnyttää uusia toimia, jotka vaativat uusia inkarnaatioita. Näin toiminta synnyttää uutta toimintaa, ja syntymä synnyttää yhä uusia syntymiä, ja jiva liikkuu lakkaamatta syntymien ja kuolemien pyörässä. Jiva, joka on nyt ottanut ihmisen muodon, voi tekojensa kautta...
Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaan. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen syntymä ohjaa seuraavaa karman mukaan. Tällainen on luonnonlaki, joka ohjaa inkarnaatioitamme tässä maailmassa. Sitä ei voi muuttaa eikä sitä voi olla tottelematta. Se on lopullinen ja vastustamaton. Suurimmista ihmisistä pienimpään elävään organismiin, kaikki ovat tämän luonnonlain armoilla.
Mielessämme saattaa herätä luonnollinen kysymys: Minkä karman sielu teki aineellista olemassaoloa edeltävässä olemassaolossaan ja mitkä vääryydet olivat syynä sen putoamiseen tähän surun ja kärsimyksen maailmaan? Olisi ymmärrettävä, että olemassaolo sisältyy sieluun itseensä, ja sisäinen taipumus tehdä väärin on täysin vastoin sielun itsensä absoluuttista puhtautta. Silti syyn täytyy olla sielussa. Se sisältää jonkin perustuslaillisen vian, joka ei liity millään tavalla mihinkään ulkoisiin olosuhteisiin, jotka johtavat siirtymiseen uuteen ruumiiseen, ja joka koostuu yksinomaan chit-elementistä eli sielun itsensä periaatteesta (atma), joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista. Koska yksilöllinen sielu on anu-chit eli chitin pienin hiukkanen, sillä on tulenkipinän tavoin tietty vika, joka ilmenee sen mitättömässä koossa. Tämän parantumattoman vian seurauksena sielu voi omasta vapaasta tahdostaan alistua mayan eli achitin maailman houkutuksiin. Se voi myös halutessaan siirtyä chit-maailmaan (Jumalan valtakuntaan) ja pysyä siellä ikuisesti uppoutuneena Herran Krishnan palvelemiseen ilman pelkoa siitä, että se joutuisi jälleen tämän aineellisen maailman houkutusten vietäväksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielessämme saattaa herätä luonnollinen kysymys: Minkä karman sielu teki aineellista olemassaoloa edeltävässä olemassaolossaan ja mitkä vääryydet olivat syynä sen putoamiseen tähän surun ja kärsimyksen maailmaan? Olisi ymmärrettävä, että olemassaolo sisältyy sieluun itseensä, ja sisäinen taipumus tehdä väärin on täysin vastoin sielun itsensä absoluuttista puhtautta. Silti syyn täytyy olla sielussa. Se sisältää jonkin perustuslaillisen vian, joka ei liity millään tavalla mihinkään ulkoisiin olosuhteisiin, jotka johtavat siirtymiseen uuteen ruumiiseen, ja joka koostuu yksinomaan chit-elementistä eli sielun itsensä periaatteesta (atma), joka on vapaa kaikista aineellisista epäpuhtauksista. Koska yksilöllinen sielu on anu-chit eli chitin pienin hiukkanen, sillä on tulenkipinän tavoin tietty vika, joka ilmenee sen mitättömässä koossa. Tämän parantumattoman vian seurauksena sielu voi omasta vapaasta tahdostaan alistua mayan eli achitin maailman houkutuksiin. Se voi myös halutessaan siirtyä chit-maailmaan (Jumalan valtakuntaan) ja pysyä siellä ikuisesti uppoutuneena Herran Krishnan palvelemiseen ilman pelkoa siitä, että se joutuisi jälleen tämän aineellisen maailman houkutusten vietäväksi.
Kirjoituksissa jiva kuvataan tatasthaksi, eli kykeneväksi toimimaan sekä chitin että achitin maailmassa. Hänen kehtonsa on näiden kahden maailman välinen paikka, jossa hän saa kyvyn päättää, kumman näistä maailmoista hän valitsee. Jos hän valitsee nautinnon, hänestä tulee mayan orja. ...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoituksissa jiva kuvataan tatasthaksi, eli kykeneväksi toimimaan sekä chitin että achitin maailmassa. Hänen kehtonsa on näiden kahden maailman välinen paikka, jossa hän saa kyvyn päättää, kumman näistä maailmoista hän valitsee. Jos hän valitsee nautinnon, hänestä tulee mayan orja. ...
Miten kuvitteellinen minä siis siirtyy uuteen kehoon? Edellä on jo selvästi selitetty, että vääristyneen egon itsekkäiden motiivien kannustamana kuvitteellinen minä luo aiheettoman yhteyden materiaan nautiskelijana, ja tämän askeleen seuraukset sitovat elävän olennon. Kuten sananlasku sanoo: ”Mitä kylvät, sitä niität”. Karma eli yhden syntymän toiminta muokkaa ja ohjaa seuraavaa inkarnaatiota.
Mentaaliruumis (mieli) varastoi toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan inkarnaatioon.
Nämä toiminnan siemenet eivät ole ratkaiseva tekijä, joka määrittää kuvitteellisen minän kehotyypin seuraavassa syntymässä, vaan ne vain hahmottelevat uuden käyttäytymislinjan, jota elävä olento noudattaa kyseisessä inkarnaatiossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten kuvitteellinen minä siis siirtyy uuteen kehoon? Edellä on jo selvästi selitetty, että vääristyneen egon itsekkäiden motiivien kannustamana kuvitteellinen minä luo aiheettoman yhteyden materiaan nautiskelijana, ja tämän askeleen seuraukset sitovat elävän olennon. Kuten sananlasku sanoo: ”Mitä kylvät, sitä niität”. Karma eli yhden syntymän toiminta muokkaa ja ohjaa seuraavaa inkarnaatiota.
Mentaaliruumis (mieli) varastoi toiminnan siemenet hienovaraisessa muodossa ja kuljettaa ne seuraavaan inkarnaatioon.
Nämä toiminnan siemenet eivät ole ratkaiseva tekijä, joka määrittää kuvitteellisen minän kehotyypin seuraavassa syntymässä, vaan ne vain hahmottelevat uuden käyttäytymislinjan, jota elävä olento noudattaa kyseisessä inkarnaatiossa.Näin toiminta johtaa uuteen inkarnaatioon, ja syntymästä puolestaan tulee toiminnan syy. Näin ollen syntymien ja kuolemien keskeytymättömälle peräkkäisyydelle ei ole loppua, sillä ne ovat kuin aaltoja tässä lakkaamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on karman vääjäämätön ja muuttumaton laki. Tämä loputtomalta vaikuttava toimintojen sarja kuitenkin katkeaa, kun jiva löytää itsensä ja alkaa palvella Herraa Krishnaa. ...
... Jumalalle omistautumisen voimalla elävä olento saa kyvyn vastustaa kaikkia tämän maallisten nautintojen maailman houkutuksia ja seurata tätä uutta toimintalinjaa, jolla on kaksi uutta piirrettä: se ei enää aiheuta uusia syntymiä ja samalla heikentää aiempien inkarnaatioiden toiminnan voimaa. Tätä kutsutaan vapautumiseksi.
... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin toiminta johtaa uuteen inkarnaatioon, ja syntymästä puolestaan tulee toiminnan syy. Näin ollen syntymien ja kuolemien keskeytymättömälle peräkkäisyydelle ei ole loppua, sillä ne ovat kuin aaltoja tässä lakkaamattomassa toiminnan virrassa. Tällainen on karman vääjäämätön ja muuttumaton laki. Tämä loputtomalta vaikuttava toimintojen sarja kuitenkin katkeaa, kun jiva löytää itsensä ja alkaa palvella Herraa Krishnaa. ...
... Jumalalle omistautumisen voimalla elävä olento saa kyvyn vastustaa kaikkia tämän maallisten nautintojen maailman houkutuksia ja seurata tätä uutta toimintalinjaa, jolla on kaksi uutta piirrettä: se ei enää aiheuta uusia syntymiä ja samalla heikentää aiempien inkarnaatioiden toiminnan voimaa. Tätä kutsutaan vapautumiseksi.
......
...
Kristittyjen ja muslimien yhteinen uskomus on tällaisen opin vastainen. Useimmat heistä uskovat, että Jumala loi maailman kerran ja lopullisesti. Kaikki näkyvä moninaisuus syntyi samaan aikaan hänen tahdostaan. Jivojen toiminta alkaa vasta sen jälkeen, kun he ovat ruumiillistuneet tähän maailmaan. He keräävät tekojensa hedelmiä, jotka he ovat suorittaneet vasta tässä elämässä. Ja tuomiopäivänä he ilmestyvät Jumalan eteen vastaamaan kaikista teoistaan tässä maallisessa olemassaolossa. Näin heidät palkitaan tai rangaistaan hyvistä tai syntisistä teoista, joita he ovat tehneet maan päällä.
Mutta jos tämä olisi totta, se antaisi runsaasti aihetta puhua jumalallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden laki edellyttää, että kaikilla jivoilla on yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa menestyksekkäästi aineelliset tavoitteensa sekä suotuisa tilaisuus täyttää Jumalan käskyt, ennen kuin heidät kutsutaan kollektiivisesti Jumalan tuomiolle, jossa heidät palkitaan kaikista heidän rikkomuksistaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
...
Kristittyjen ja muslimien yhteinen uskomus on tällaisen opin vastainen. Useimmat heistä uskovat, että Jumala loi maailman kerran ja lopullisesti. Kaikki näkyvä moninaisuus syntyi samaan aikaan hänen tahdostaan. Jivojen toiminta alkaa vasta sen jälkeen, kun he ovat ruumiillistuneet tähän maailmaan. He keräävät tekojensa hedelmiä, jotka he ovat suorittaneet vasta tässä elämässä. Ja tuomiopäivänä he ilmestyvät Jumalan eteen vastaamaan kaikista teoistaan tässä maallisessa olemassaolossa. Näin heidät palkitaan tai rangaistaan hyvistä tai syntisistä teoista, joita he ovat tehneet maan päällä.
Mutta jos tämä olisi totta, se antaisi runsaasti aihetta puhua jumalallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden laki edellyttää, että kaikilla jivoilla on yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa menestyksekkäästi aineelliset tavoitteensa sekä suotuisa tilaisuus täyttää Jumalan käskyt, ennen kuin heidät kutsutaan kollektiivisesti Jumalan tuomiolle, jossa heidät palkitaan kaikista heidän rikkomuksistaan.Sitä paitsi muslimien ”rhoo” ja kristittyjen ”sielu” eivät ole täydellisiä vastineita sellaiselle termille kuin hindulaisuuden ”jiva”. Kuten edellä todettiin, jiva on Jumalan yksilöllinen ja erityinen hiukkanen, joka on täysin irrallaan aineesta kaikissa tilanteissa. Vaikka se näyttäisi olevan tämän aineellisen maailman orjuuttama ja mayan kahleissa, se voi silti jonain päivänä saavuttaa Vaikunthan ikuisen maailman tulemalla täysin vapaaksi aineellisen luonnon vaikutuksesta. Toisaalta rhoo (islamissa) ja sielut (kristinuskossa) ovat jotakin erilaista kuin Jumala, Luoja, ei ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti. Samalla ne säilyttävät aineellisen olemuksen tuntemuksen ihmisen tavoin myös ylösnousemuksen jälkeen, ja niiden osatekijänä täytyy olla jokin aineellinen elementti, joka voi havaita ja säilyttää tällaisen tuntemuksen. Tämä aineellinen elementti on erottamaton rhoosta eli sielusta kaikissa aineellisissa maailmoissa, myös taivaassa ja helvetissä, joissa elävä olento nauttii ja kärsii hurskaiden ja syntisten tekojensa mukaan tällä fyysisellä olemassaolon tasolla. Tämän käsityksen mukaan tämän lisäksi ei ole enää maailmoja, joissa puhdas tietoisuus hallitsee ja joissa puhtaan ja tahrattoman sielun olemassaolo on mahdollista. Jos näin on, sielulla ei ole mitään mahdollisuutta tavoittaa Jumalaa ...
... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä paitsi muslimien ”rhoo” ja kristittyjen ”sielu” eivät ole täydellisiä vastineita sellaiselle termille kuin hindulaisuuden ”jiva”. Kuten edellä todettiin, jiva on Jumalan yksilöllinen ja erityinen hiukkanen, joka on täysin irrallaan aineesta kaikissa tilanteissa. Vaikka se näyttäisi olevan tämän aineellisen maailman orjuuttama ja mayan kahleissa, se voi silti jonain päivänä saavuttaa Vaikunthan ikuisen maailman tulemalla täysin vapaaksi aineellisen luonnon vaikutuksesta. Toisaalta rhoo (islamissa) ja sielut (kristinuskossa) ovat jotakin erilaista kuin Jumala, Luoja, ei ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti. Samalla ne säilyttävät aineellisen olemuksen tuntemuksen ihmisen tavoin myös ylösnousemuksen jälkeen, ja niiden osatekijänä täytyy olla jokin aineellinen elementti, joka voi havaita ja säilyttää tällaisen tuntemuksen. Tämä aineellinen elementti on erottamaton rhoosta eli sielusta kaikissa aineellisissa maailmoissa, myös taivaassa ja helvetissä, joissa elävä olento nauttii ja kärsii hurskaiden ja syntisten tekojensa mukaan tällä fyysisellä olemassaolon tasolla. Tämän käsityksen mukaan tämän lisäksi ei ole enää maailmoja, joissa puhdas tietoisuus hallitsee ja joissa puhtaan ja tahrattoman sielun olemassaolo on mahdollista. Jos näin on, sielulla ei ole mitään mahdollisuutta tavoittaa Jumalaa ...
...Siksi meidän pitäisi etsiä joko epätäydellistä ilmoitusta tai virheellistä tulkintaa tai molempia.
Todellisuudessa molemmat ovat mahdollisia.
Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan.
Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.
Toiseksi vain ne, joilla on syvin henkinen tieto, jonka avulla he voivat päästä suoraan kosketuksiin Jumalan kanssa ja tuntea Herran tiet, pystyvät tulkitsemaan oikein pyhiä kirjoituksia, jotka ilmentävät Jumalan käskyjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi meidän pitäisi etsiä joko epätäydellistä ilmoitusta tai virheellistä tulkintaa tai molempia.
Todellisuudessa molemmat ovat mahdollisia.
Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan.
Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.
Toiseksi vain ne, joilla on syvin henkinen tieto, jonka avulla he voivat päästä suoraan kosketuksiin Jumalan kanssa ja tuntea Herran tiet, pystyvät tulkitsemaan oikein pyhiä kirjoituksia, jotka ilmentävät Jumalan käskyjä.Suurin osa hämmästyttävistä ja kelvottomista rituaaleista, joita nykyään kulkee oman uskontomme nimissä, ovat vain seurausta räikeästä poikkeamisesta pyhien kirjoitusten määräyksistä, ja vastuu siitä on nykyaikaisilla niin sanotuilla guruilla, jotka ovat pohjimmiltaan vain uskonnollisia tyrkyttäjiä ja puhujia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurin osa hämmästyttävistä ja kelvottomista rituaaleista, joita nykyään kulkee oman uskontomme nimissä, ovat vain seurausta räikeästä poikkeamisesta pyhien kirjoitusten määräyksistä, ja vastuu siitä on nykyaikaisilla niin sanotuilla guruilla, jotka ovat pohjimmiltaan vain uskonnollisia tyrkyttäjiä ja puhujia.
Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan.
Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.
*****************
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä.
Harmonisti XXV-10
Sielunvaellus
(Niteen XXV kymmenennestä numerosta maaliskuulta 1928)
***************
Sri Chaitanya Saraswat Math
the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäinen on se, että Jumalan viisauden ilmoitus vastaa aina niiden henkisen ymmärryksen astetta, joille se annetaan.
Jeesuksen Kristuksen ja Muhammedin tiedetään sanoneen seuraajilleen monta kertaa, että tieto, jota he eivät olleet vielä paljastaneet, oli paljon laajempaa ja syvempää kuin se, mistä oli jo kerrottu.
*****************
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä.
Harmonisti XXV-10
Sielunvaellus
(Niteen XXV kymmenennestä numerosta maaliskuulta 1928)
***************
Sri Chaitanya Saraswat Math
the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda MaharajNimananda Das Adhicary
Transmigration of Souls
(part 1)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur
(No. 10, Vol. XXV, March 1928)
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimananda Das Adhicary
Transmigration of Souls
(part 1)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur
(No. 10, Vol. XXV, March 1928)
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä. - Anonyymi
Nyt takaisin alkuperäiseen aiheeseen, sielun kiertokulkuun. ”Ympyrä” tarkoittaa ‘syklistä liikettä’. Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy niiden materialististen halujen ja kiintymysten lajikkeiden mukaan....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt takaisin alkuperäiseen aiheeseen, sielun kiertokulkuun. ”Ympyrä” tarkoittaa ‘syklistä liikettä’. Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy niiden materialististen halujen ja kiintymysten lajikkeiden mukaan....
...
Harvinaiset sielut, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen, vapautuvat aineen maailmasta ja palaavat puhtaan tietoisuuden maailmaan.
Joskus jotkut heistä jäävät vapaaehtoisesti aineelliseen maailmaan pelastamaan ja opastamaan langenneita sieluja.
Tällaisia sieluja ei kuitenkaan pidetä ehdollistuneina, koska he suorittavat korkeinta velvollisuutta, eivätkä tee eroa aineen ja hengen maailman välillä ja ymmärtävät ikuisen luontonsa.
*************
A. Maharaj
Sri Chaitanya Saraswat Math
the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
Harvinaiset sielut, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen, vapautuvat aineen maailmasta ja palaavat puhtaan tietoisuuden maailmaan.
Joskus jotkut heistä jäävät vapaaehtoisesti aineelliseen maailmaan pelastamaan ja opastamaan langenneita sieluja.
Tällaisia sieluja ei kuitenkaan pidetä ehdollistuneina, koska he suorittavat korkeinta velvollisuutta, eivätkä tee eroa aineen ja hengen maailman välillä ja ymmärtävät ikuisen luontonsa.
*************
A. Maharaj
Sri Chaitanya Saraswat Math
the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda MaharajA. Maharaj:
Muisti sielun aiemmista inkarnaatioista ennen syntymää.
Muinaiset Vedat kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikasyklit ja sen tunteet ennen syntymää.
Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on hallussaan runsaasti henkistä tietoa, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä ja pyytää Kaikkivaltiasta antamaan heille mahdollisuuden henkiseen harjoitteluun nykyisessä inkarnaatiossa.
Suurin osa vähemmän kokeneista sieluista on vailla tällaista muistia. Syntyessään elävä olento kulkee ...
...jossa uusi elämä tervehditään kuuroilla huudoilla, kyynelillä ja kärsimyksellä. Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alaisena ruumiiseen inkarnoitunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka syntyessään voivat usein hyvin pian elää itsenäistä elämää, ihmisellä kestää kauan hankkia elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisprosessi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
A. Maharaj:
Muisti sielun aiemmista inkarnaatioista ennen syntymää.
Muinaiset Vedat kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikasyklit ja sen tunteet ennen syntymää.
Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on hallussaan runsaasti henkistä tietoa, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä ja pyytää Kaikkivaltiasta antamaan heille mahdollisuuden henkiseen harjoitteluun nykyisessä inkarnaatiossa.
Suurin osa vähemmän kokeneista sieluista on vailla tällaista muistia. Syntyessään elävä olento kulkee ...
...jossa uusi elämä tervehditään kuuroilla huudoilla, kyynelillä ja kärsimyksellä. Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alaisena ruumiiseen inkarnoitunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka syntyessään voivat usein hyvin pian elää itsenäistä elämää, ihmisellä kestää kauan hankkia elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisprosessi.Onko totta, että ihmiskehosta poistuttuaan sielu näkee Krishnan ennen seuraavaa inkarnaatiota aineellisessa maailmassa? ... Mutta onko meillä tällainen bonus inkarnaatioiden välillä? Mitä Shastrat sanovat?
V. K. Prabhu vastaa:
Krishnan näkeminen tässä maailmassa on harvinainen tilaisuus jopa puolijumalille, ihmisistä puhumattakaan. Ja Krishnan näkeminen on luonnollista niille, jotka ovat koko elämänsä ajan niin sanotusti yrittäneet elää niin, että Krishna kiinnittäisi heihin huomiota. Eli se on omistautumisen hedelmä, ei niin, että se olisi taattu kaikille. Koska Krishnan näkeminen merkitsee sitä, ettei näe enää toistuvia syntymiä ja kuolemia.
Tästä kuningatar Kunti rukoilee. Ja rukouksessaan hän sanoo: ”Herrani, anna tämän kärsimyksen jatkua yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä nämä kärsimykset saavat meidät ajattelemaan Sinua. Ja Sinua ajatteleminen tarkoittaa, että pääsemme syntymän ja kuoleman tuolle puolen.” Siksi darshan eli Krishnan näkeminen on taattu niille, jotka ovat ponnistelleet sen eteen. Jos joku ei ole pyrkinyt siihen, hänelle ei anneta darshania. Ainoa asia on, että Srimad Bhagavatamin kolmannessa laulussa, 31. luvussa, on kuvaus siitä, että kun elävä olento on kohdussa (äitinsä) seitsemännellä raskauskuukaudella, tietoisuus herää elävässä olennossa. Hän tajuaa epämukavan asemansa äidin vatsaan käpertyneenä ja alkaa rukoilla Jumalaa.
Hän ei voi nähdä Häntä. Mutta hänellä on tunne, että Hän on jossain lähellä. Sillä Paramatman läsnäolo saa elävän olennon jotenkin oivaltamaan tämän.
Koska elävä olento ei voi nähdä mitään muuta. ... on siellä piilossa. Siksi on eräänlainen tehostunut käsitys siitä, että joku niin suuri on jossain lähellä.
Ja hän alkaa rukoilla Häntä, miten lopettaa kaikki nämä kärsimykset jne. mahdollisimman pian. Se on kuvaus. Ja kuoleman jälkeen vain ne elävät olennot, jotka pyrkivät tähän darshaniin nähdäkseen Herran, saavat darshanin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko totta, että ihmiskehosta poistuttuaan sielu näkee Krishnan ennen seuraavaa inkarnaatiota aineellisessa maailmassa? ... Mutta onko meillä tällainen bonus inkarnaatioiden välillä? Mitä Shastrat sanovat?
V. K. Prabhu vastaa:
Krishnan näkeminen tässä maailmassa on harvinainen tilaisuus jopa puolijumalille, ihmisistä puhumattakaan. Ja Krishnan näkeminen on luonnollista niille, jotka ovat koko elämänsä ajan niin sanotusti yrittäneet elää niin, että Krishna kiinnittäisi heihin huomiota. Eli se on omistautumisen hedelmä, ei niin, että se olisi taattu kaikille. Koska Krishnan näkeminen merkitsee sitä, ettei näe enää toistuvia syntymiä ja kuolemia.
Tästä kuningatar Kunti rukoilee. Ja rukouksessaan hän sanoo: ”Herrani, anna tämän kärsimyksen jatkua yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä nämä kärsimykset saavat meidät ajattelemaan Sinua. Ja Sinua ajatteleminen tarkoittaa, että pääsemme syntymän ja kuoleman tuolle puolen.” Siksi darshan eli Krishnan näkeminen on taattu niille, jotka ovat ponnistelleet sen eteen. Jos joku ei ole pyrkinyt siihen, hänelle ei anneta darshania. Ainoa asia on, että Srimad Bhagavatamin kolmannessa laulussa, 31. luvussa, on kuvaus siitä, että kun elävä olento on kohdussa (äitinsä) seitsemännellä raskauskuukaudella, tietoisuus herää elävässä olennossa. Hän tajuaa epämukavan asemansa äidin vatsaan käpertyneenä ja alkaa rukoilla Jumalaa.
Hän ei voi nähdä Häntä. Mutta hänellä on tunne, että Hän on jossain lähellä. Sillä Paramatman läsnäolo saa elävän olennon jotenkin oivaltamaan tämän.
Koska elävä olento ei voi nähdä mitään muuta. ... on siellä piilossa. Siksi on eräänlainen tehostunut käsitys siitä, että joku niin suuri on jossain lähellä.
Ja hän alkaa rukoilla Häntä, miten lopettaa kaikki nämä kärsimykset jne. mahdollisimman pian. Se on kuvaus. Ja kuoleman jälkeen vain ne elävät olennot, jotka pyrkivät tähän darshaniin nähdäkseen Herran, saavat darshanin.Ainoa asia on, että Srimad Bhagavatamin kolmannessa laulussa, 31. luvussa, on kuvaus siitä, että kun elävä olento on kohdussa (äitinsä) seitsemännellä raskauskuukaudella, tietoisuus herää elävässä olennossa. Hän tajuaa epämukavan asemansa äidin vatsaan käpertyneenä ja alkaa rukoilla Jumalaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa asia on, että Srimad Bhagavatamin kolmannessa laulussa, 31. luvussa, on kuvaus siitä, että kun elävä olento on kohdussa (äitinsä) seitsemännellä raskauskuukaudella, tietoisuus herää elävässä olennossa. Hän tajuaa epämukavan asemansa äidin vatsaan käpertyneenä ja alkaa rukoilla Jumalaa.
Muinaiset Vedat kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikasyklit ja sen tunteet ennen syntymää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimananda Das Adhicary
Transmigration of Souls
(part 1)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur
(No. 10, Vol. XXV, March 1928)
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä.Again the Mahomedan rhoo and the Christian soul are not the true equivalents of the Hindu jiva. The jiva as has been said before, is a distinct and specialized part of God and is completely free from matter which, under no condition, not even when it seemed to be bound down to this physical world by the shackles of Maya, can enter into its composition, and once elevated to that eternal region, the Baikuntha, it ceases to respond to the impacts of Nature. The rhoo or the soul, on the other hand, — the rhoo and the soul are the something — although a distinct entity, differs from God, its Creator, not only in quantity but also in quality; and carrying, as it does, the impressions of its mundane existence as a human being even after resurrection, it must be said to have, in its composition, the element of matter which only can receive and carry such impressions. The hold of matter on the rhoo or the soul is distinct up to the behest and the dajak or the heaven and the hell where the latter is made to enjoy or suffer according as it did good or bad actions in this physical plane. And beyond these regions there being no other region of pure consciousness, an existence of a pure, unalloyed soul is out of question. And if so, a soul can never be expected to approach and meet God in His plane of pure existence and render Him pure and unalloyed service as His eternal associate and servant.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimananda Das Adhicary
Transmigration of Souls
(part 1)
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur
(No. 10, Vol. XXV, March 1928)
Muutamia katkelmia. Käännösvirheet suomen kielellä.The popular belief current among the Christians and the Mahomedans is against such a doctrine. They commonly believe that this world has been created by God once for all. The diversities, that are visible here, are all of His making. Jivas take and can take initiative in any action only after they are born in this world. They will be made to gather the fruits of their actions done only in this life. On the Day of Judgment they will be called upon by God to answer for their actions in this mundane existence. They will be re-warded or punished according as they did good or bad while on earth.
If this be the fact, then there is much room to talk of divine injustice. The law of equity demands that all souls ought to have been afforded, at the start of their respective mundane careers, equal opportunities to carry out the orders of God before they are called upon to answer, in common, for their violation or partial execution of them. - Anonyymi
Tiedämme, että on olemassa tällainen käsite - psykologia. Psykologit ovat ihmisiä, jotka yrittävät ratkaista muiden ihmisten ongelmia, perheongelmia, henkilökohtaisia ongelmia jne. Mutta alun perin psyyke tai psyyke on sielu, eli itse asiassa sielutieteet ovat todellista psykologiaa, sanan todellisessa muinaisessa merkityksessä.
Kristinuskossa on kristillinen oppi sielusta, Vedoissa on vedalainen oppi sielusta. On olemassa kirja, Bhagavad-gita, joka on itämaisen henkisyyden klassikko, vedalaisen maailmankatsomuksen ytimessä - se on ensimmäinen Jumalan haastattelu, jossa Krishna puhuu ystävälleen Arjunalle. Koko vedalainen antropologia, koko vedalainen oppi ihmisestä, mahtuu Bhagavad-gitan yhteen shlokaan: - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedämme, että on olemassa tällainen käsite - psykologia. Psykologit ovat ihmisiä, jotka yrittävät ratkaista muiden ihmisten ongelmia, perheongelmia, henkilökohtaisia ongelmia jne. Mutta alun perin psyyke tai psyyke on sielu, eli itse asiassa sielutieteet ovat todellista psykologiaa, sanan todellisessa muinaisessa merkityksessä.
Kristinuskossa on kristillinen oppi sielusta, Vedoissa on vedalainen oppi sielusta. On olemassa kirja, Bhagavad-gita, joka on itämaisen henkisyyden klassikko, vedalaisen maailmankatsomuksen ytimessä - se on ensimmäinen Jumalan haastattelu, jossa Krishna puhuu ystävälleen Arjunalle. Koko vedalainen antropologia, koko vedalainen oppi ihmisestä, mahtuu Bhagavad-gitan yhteen shlokaan:Koko vedalainen antropologia, koko vedalainen oppi ihmisestä, mahtuu Bhagavad-gitan yhteen shlokaan:
Bhagavad-gita, 3.42
https://vedabase.io/en/library/bg/3/42/
Bg. 3.42
इन्द्रियाणि पराण्याहुरिन्द्रियेभ्यः परं मनः ।
मनसस्तु परा बुद्धिर्यो बुद्धेः परतस्तु सः ॥ ४२ ॥
indriyāṇi parāṇy āhur
indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ
manasas tu parā buddhir
yo buddheḥ paratas tu saḥ
Synonyms
indriyāṇi — senses; parāṇi — superior; āhuḥ — are said; indriyebhyaḥ — more than the senses; param — superior; manaḥ — the mind; manasaḥ — more than the mind; tu — also; parā — superior; buddhiḥ — intelligence; yaḥ — who; buddheḥ — more than the intelligence; parataḥ — superior; tu — but; saḥ — he.
Translation
The working senses are superior to dull matter; mind is higher than the senses; intelligence is still higher than the mind; and he [the soul] is even higher than the intelligence. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koko vedalainen antropologia, koko vedalainen oppi ihmisestä, mahtuu Bhagavad-gitan yhteen shlokaan:
Bhagavad-gita, 3.42
https://vedabase.io/en/library/bg/3/42/
Bg. 3.42
इन्द्रियाणि पराण्याहुरिन्द्रियेभ्यः परं मनः ।
मनसस्तु परा बुद्धिर्यो बुद्धेः परतस्तु सः ॥ ४२ ॥
indriyāṇi parāṇy āhur
indriyebhyaḥ paraṁ manaḥ
manasas tu parā buddhir
yo buddheḥ paratas tu saḥ
Synonyms
indriyāṇi — senses; parāṇi — superior; āhuḥ — are said; indriyebhyaḥ — more than the senses; param — superior; manaḥ — the mind; manasaḥ — more than the mind; tu — also; parā — superior; buddhiḥ — intelligence; yaḥ — who; buddheḥ — more than the intelligence; parataḥ — superior; tu — but; saḥ — he.
Translation
The working senses are superior to dull matter; mind is higher than the senses; intelligence is still higher than the mind; and he [the soul] is even higher than the intelligence....
Siksi Vedoissa sanotaan myös, että sielun ympärillä on erityinen kuori, jota kutsutaan vääräksi egoksi. Väärä ego on vielä yksi kuori sielumme ympärillä mielen, älyn ja aistien lisäksi, ja se saa meidät tuntemaan olomme matriisimaiseksi. Itse asiassa emme ole tämän maailman asukkaita, emme ole tästä maailmasta, olemme ikuisia, kuolemattomia tietoisuushiukkasia, mutta väärä ego on hämmästyttävä mekanismi, joka saa meidät luulemaan, että olemme tämän maailman asukkaita. Sen periaate on hyvin yksinkertainen - kaiken, mitä näet, on toimittava sinun hyväksesi. Todellinen ego eli ”minä” - itseidentiteetti, joka on henkimaailmassa - se ymmärtää itsensä toisin: ”Minä en ole tämän maailman keskus. On olemassa korkeampi keskus, joka on paras ystävä, harmonian ja kauneuden lähde, ja minä olen Häntä varten.” Se on todellinen ego, ja väärä ego sanoo, että koko maailma on teitä varten, koska olette sen arvoinen. Ja sellaisia kaikki täällä ovat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
Siksi Vedoissa sanotaan myös, että sielun ympärillä on erityinen kuori, jota kutsutaan vääräksi egoksi. Väärä ego on vielä yksi kuori sielumme ympärillä mielen, älyn ja aistien lisäksi, ja se saa meidät tuntemaan olomme matriisimaiseksi. Itse asiassa emme ole tämän maailman asukkaita, emme ole tästä maailmasta, olemme ikuisia, kuolemattomia tietoisuushiukkasia, mutta väärä ego on hämmästyttävä mekanismi, joka saa meidät luulemaan, että olemme tämän maailman asukkaita. Sen periaate on hyvin yksinkertainen - kaiken, mitä näet, on toimittava sinun hyväksesi. Todellinen ego eli ”minä” - itseidentiteetti, joka on henkimaailmassa - se ymmärtää itsensä toisin: ”Minä en ole tämän maailman keskus. On olemassa korkeampi keskus, joka on paras ystävä, harmonian ja kauneuden lähde, ja minä olen Häntä varten.” Se on todellinen ego, ja väärä ego sanoo, että koko maailma on teitä varten, koska olette sen arvoinen. Ja sellaisia kaikki täällä ovat....
Tämä osoittaa yhden hyvin tärkeän ajatuksen - itsensä oivaltaminen sieluna ei ole teoreettista, ei älyllistä, vaan mystistä. Samassa Bhagavad-gitassa sanotaan, että jos joku on aidosti päässyt kosketuksiin oman sielunsa välähdyksen kanssa, jos hän on todella oivaltanut olevansa sielu, hän ymmärtää, että tämä on ihmeellisin, hämmästyttävin ja syvällisin kokemus, jonka hän on elämässään saanut. Siksi Bhagavad-gitan koko toista lukua kutsutaan ”Sankhya-joogaksi”. ”Sankhya-jooga” tarkoittaa tarkalleen ottaen 'sielun ja materian erottelua'. Tämä on Bhagavad-gitan luku sielusta, ja siinä sanotaan:... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
Tämä osoittaa yhden hyvin tärkeän ajatuksen - itsensä oivaltaminen sieluna ei ole teoreettista, ei älyllistä, vaan mystistä. Samassa Bhagavad-gitassa sanotaan, että jos joku on aidosti päässyt kosketuksiin oman sielunsa välähdyksen kanssa, jos hän on todella oivaltanut olevansa sielu, hän ymmärtää, että tämä on ihmeellisin, hämmästyttävin ja syvällisin kokemus, jonka hän on elämässään saanut. Siksi Bhagavad-gitan koko toista lukua kutsutaan ”Sankhya-joogaksi”. ”Sankhya-jooga” tarkoittaa tarkalleen ottaen 'sielun ja materian erottelua'. Tämä on Bhagavad-gitan luku sielusta, ja siinä sanotaan:...https://vedabase.io/en/library/bg/2/29/
Some look on the soul as amazing, some describe him as amazing, and some hear of him as amazing, while others, even after hearing about him, cannot understand him at all. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/2/29/
Some look on the soul as amazing, some describe him as amazing, and some hear of him as amazing, while others, even after hearing about him, cannot understand him at all....
On siis mystikkoja, jotka todella oivaltavat olevansa sieluja, on henkisiä etsijöitä, jotka ovat kulkeneet tietä ja teoriassa ymmärtävät olevansa sieluja, mutta käytännössä ovat hyvin kiintyneitä tähän maailmaan. Ja lopuksi on ihmisiä, jotka, kuten he sanovat, uskovat silmiään ja uskovat, ettei tässä maailmassa ole mitään muuta kuin tämä katoava fyysinen keho. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
On siis mystikkoja, jotka todella oivaltavat olevansa sieluja, on henkisiä etsijöitä, jotka ovat kulkeneet tietä ja teoriassa ymmärtävät olevansa sieluja, mutta käytännössä ovat hyvin kiintyneitä tähän maailmaan. Ja lopuksi on ihmisiä, jotka, kuten he sanovat, uskovat silmiään ja uskovat, ettei tässä maailmassa ole mitään muuta kuin tämä katoava fyysinen keho.Siksi kaikkialla on jonkinlaista porrastusta: niille lukuisille ihmisille, jotka yrittävät kutsua itseään sieluiksi, on hyvin tärkeää ymmärtää, että tapa, jolla ihminen toteuttaa itsensä sieluna, on päästä eroon himosta.
Ja itsekkyydestä eroon pääseminen ja itsensä epäitsekkään ja jalon alun herättäminen - tämä alku liittyy sieluun... Ja niin kauan kuin ihminen on itsekäs, itsekäs ja täynnä himoa, vaikka hän kuinka meditoi silmät kiinni, vaikka hän kuinka hengittäisi, hän ei pysty oivaltamaan itseään sieluna, koska sielu on itsemme jalo osa, ja luonnostaan sillä on taipumus pikemminkin antaa kuin ottaa.
Kaikki muu on minämme pinnallisia kerroksia, jotka ovat himon kyllästämiä.
...
...
On totta, että sielun mystinen sijaintipaikka on sydän, mutta ei siinä ulottuvuudessa, jossa kirurgit toimivat, vaan henkisessä ulottuvuudessa.
Siksi kaikissa muinaisissa kulttuureissa kukaan ei sano... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi kaikkialla on jonkinlaista porrastusta: niille lukuisille ihmisille, jotka yrittävät kutsua itseään sieluiksi, on hyvin tärkeää ymmärtää, että tapa, jolla ihminen toteuttaa itsensä sieluna, on päästä eroon himosta.
Ja itsekkyydestä eroon pääseminen ja itsensä epäitsekkään ja jalon alun herättäminen - tämä alku liittyy sieluun... Ja niin kauan kuin ihminen on itsekäs, itsekäs ja täynnä himoa, vaikka hän kuinka meditoi silmät kiinni, vaikka hän kuinka hengittäisi, hän ei pysty oivaltamaan itseään sieluna, koska sielu on itsemme jalo osa, ja luonnostaan sillä on taipumus pikemminkin antaa kuin ottaa.
Kaikki muu on minämme pinnallisia kerroksia, jotka ovat himon kyllästämiä.
...
...
On totta, että sielun mystinen sijaintipaikka on sydän, mutta ei siinä ulottuvuudessa, jossa kirurgit toimivat, vaan henkisessä ulottuvuudessa.
Siksi kaikissa muinaisissa kulttuureissa kukaan ei sano...On totta, että sielun mystinen sijaintipaikka on sydän, mutta ei siinä ulottuvuudessa, jossa kirurgit toimivat, vaan henkisessä ulottuvuudessa.
(Sielu ei siis ole lainkaan tässä ulottuvuudessa). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On totta, että sielun mystinen sijaintipaikka on sydän, mutta ei siinä ulottuvuudessa, jossa kirurgit toimivat, vaan henkisessä ulottuvuudessa.
(Sielu ei siis ole lainkaan tässä ulottuvuudessa).Jotkut mystikot yrittävät jäljitellä, he tietävät, että teknisesti sielu on sydämessä, ja he sanovat: ”Pidetään kädestä kiinni, kuvitellaan valohiukkanen....”
...
Mutta mitä tapahtuu, kun ihmiset tulevat ulos tästä seminaarista? He tulevat ulos ja alkavat taas shoppailla, taistella vihollisten kanssa. Pohjimmiltaan se, joka on oivaltanut sielunsa, tajuaa: ”En ole tästä maailmasta”.
Se on todellinen merkki ihmisestä, joka on oivaltanut itsensä sieluna; sanskritiksi sitä kutsutaan brahma-bhuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut mystikot yrittävät jäljitellä, he tietävät, että teknisesti sielu on sydämessä, ja he sanovat: ”Pidetään kädestä kiinni, kuvitellaan valohiukkanen....”
...
Mutta mitä tapahtuu, kun ihmiset tulevat ulos tästä seminaarista? He tulevat ulos ja alkavat taas shoppailla, taistella vihollisten kanssa. Pohjimmiltaan se, joka on oivaltanut sielunsa, tajuaa: ”En ole tästä maailmasta”.
Se on todellinen merkki ihmisestä, joka on oivaltanut itsensä sieluna; sanskritiksi sitä kutsutaan brahma-bhuta.(Brahma-bhūta means "I am part and parcel of Kṛṣṇa),
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
(Brahma-bhūta means "I am part and parcel of Kṛṣṇa),
Brahman tarkoittaa puhtaan tietoisuuden maailmaa aineellisen ja henkisen maailman rajalla, ja niiden välissä on neutraali ”maa”, joka on tulvillaan häikäisevää valkoista ylimaailmallista valoa. Ja aivan kuten tämän maailman valo koostuu fotoneista, tuo ylimaallinen henkinen valo koostuu sieluista, joilla ei ole haluja ja jotka eivät ole vielä päättäneet, haluavatko he "hallita helvetissä vai palvella taivaassa". Ne ovat neutraalissa asemassa, ja tätä kutsutaan Brahmaniksi - ”sielujen mereksi”. Itsensä oivaltaminen Brahmanin hiukkasena, brahma-bhuta, on olemassa olevan valaistumisen alkutaso. Bhagavad-gita kuvaa sellaisen ihmisen ominaisuuksia, joka on todella oivaltanut itsensä sieluna:
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Brahman tarkoittaa puhtaan tietoisuuden maailmaa aineellisen ja henkisen maailman rajalla, ja niiden välissä on neutraali ”maa”, joka on tulvillaan häikäisevää valkoista ylimaailmallista valoa. Ja aivan kuten tämän maailman valo koostuu fotoneista, tuo ylimaallinen henkinen valo koostuu sieluista, joilla ei ole haluja ja jotka eivät ole vielä päättäneet, haluavatko he "hallita helvetissä vai palvella taivaassa". Ne ovat neutraalissa asemassa, ja tätä kutsutaan Brahmaniksi - ”sielujen mereksi”. Itsensä oivaltaminen Brahmanin hiukkasena, brahma-bhuta, on olemassa olevan valaistumisen alkutaso. Bhagavad-gita kuvaa sellaisen ihmisen ominaisuuksia, joka on todella oivaltanut itsensä sieluna:
https://vedabase.io/en/library/bg/18/54/
One who is thus transcendentally situated at once realizes the Supreme Brahman and becomes fully joyful. He never laments or desires to have anything. He is equally disposed toward every living entity. In that state he attains pure devotional service unto Me. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/18/54/
One who is thus transcendentally situated at once realizes the Supreme Brahman and becomes fully joyful. He never laments or desires to have anything. He is equally disposed toward every living entity. In that state he attains pure devotional service unto Me....
Mutta jopa sen jälkeen, kun hän on täysin vapautunut materian vallasta, jossain vaiheessa tällainen ihminen alkaa tuntea, että vaikka hän on oivaltanut Brahmanin, oivaltanut, että koko tämä maailma on kuin unta ja että hän ei ole tästä maailmasta, nyt hän alkaa kuitenkin tuntea, että hänellä on vielä mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä. Niinpä shloka, joka kuvaa tätä erittäin valaistunutta elävää olentoa, päättyy ajatukseen henkilökohtaisesta kehityksestä: ...sanskrit... - tällainen sielu alkaa pyrkiä edelleen toteuttamaan bhaktia... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...
Mutta jopa sen jälkeen, kun hän on täysin vapautunut materian vallasta, jossain vaiheessa tällainen ihminen alkaa tuntea, että vaikka hän on oivaltanut Brahmanin, oivaltanut, että koko tämä maailma on kuin unta ja että hän ei ole tästä maailmasta, nyt hän alkaa kuitenkin tuntea, että hänellä on vielä mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä. Niinpä shloka, joka kuvaa tätä erittäin valaistunutta elävää olentoa, päättyy ajatukseen henkilökohtaisesta kehityksestä: ...sanskrit... - tällainen sielu alkaa pyrkiä edelleen toteuttamaan bhaktia...Valaistumisesta on monia määritelmiä eri zen- ja buddhalaisten tutkielmissa, ja se on laaja aihe. Yleensä valaistuminen ymmärretään yksinkertaisesti tietyksi muutokseksi todellisuuden havaintokulmassa, kun ”päästät irti” jostakin.
Esimerkiksi, sinulla oli ennen pelko - yksi, ja pelko on poissa;...
...
Valaistumisen muotoja on erilaisia, mutta Vedojen mukaan kaikki nämä ”valaistumiset” ovat paikallisia, tähän maailmaan kuuluvia...
...
Itse asiassa Vedat selventävät, että on olemassa vain kaksi vakavaa valaistumista: ensimmäinen valaistuminen on itsensä oivaltaminen sieluna, ja toinen valaistuminen on Ylisielun olemassaolon oivaltaminen.
Herää kysymys: ”Onko tällaisia ihmisiä paljon?”. Ensimmäisen tyyppisen valaistumisen osalta Bhagavad-gitassa on kaksi tärkeintä shlokaa. Ensimmäinen on seuraava:
- Anonyymi
SIELU EI OLE LÄSNÄ MISSÄÄN FYYSISESSÄ KEHON ELIMISSÄ, VAAN SIELU ON TÄYSIN ERI ULOTTUVUUDESSA.
EI FYYSISESSÄ SYDÄMESSÄ, VAAN METAFYYSISESSÄ, SIIS SYDÄMEN ALUEELLA.- Anonyymi
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.
Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.
SIELU EI SIJAITSE JOSSAKIN KEHON FYYSISISTÄ ELIMISTÄ, VAAN SIELU SIJAITSEE TÄYSIN ERI ULOTTUVUUDESSA.
EI FYYSISESSÄ SYDÄMESSÄ, VAAN METAFYYSISESSÄ. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SIELU EI SIJAITSE JOSSAKIN KEHON FYYSISISTÄ ELIMISTÄ, VAAN SIELU SIJAITSEE TÄYSIN ERI ULOTTUVUUDESSA.
EI FYYSISESSÄ SYDÄMESSÄ, VAAN METAFYYSISESSÄ.Kristinuskossa termit "sielu" ja"hienojakoinen keho" ovat sekoittuneet.
Sitä, mitä Vedalaisuudessa kutsutaan aineellisiin elementteihin kuuluvaksi, vaikkakin hyvin hienovaraiseksi, hienojakoiseksi kehoksi, kutsutaan kristinuskossa sieluksi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 785168
- 764129
Sanna Marin ja lähestymiskielto
No just joo. Kaikella sitä pitää saada lööppejä. Taas on joku ohimennen hipaissut pyhää Mariinia.2723885- 1363277
- 482984
Ero 68-vuotiaana
Minkälaisen keskustelun saan aikaiseksi, kun minä 68-vuotias nainen haluan erota 70-vuotiaasta miehestäni. Olemme kumpi3912926- 232678
Haluaisin niin paljon että
Tapahtuu jotain mutta siihen mitä toivot niin en vielä pysty. Täytyy tietää enemmän. Olen myös väsynyt tähän vaikka sydä192276- 492079
- 1111959