Robotiikkaa

https://www.youtube.com/watch?v=QZGm4FBjE9Y

for examole. kirurgi, aivot pyyhkäisee tuolla tavoin joskus kaiken ylimääräisen pois

Nuo on kalliita laitte7ta. Jos on alijäämää,niin ei pystytä hankkimassa.. da vonci xi, hinta 2 milj. Silloin oikeasti potää olla ne parimilliä. Kun ei hankkia, tulis on kymmenen jrt huonompi ja pesäkkeitä jää. Modernein ja hankituin teknologia on husissa.

Hyvä läppä, että onneksi husissa on robottihoitaja, ei ole kirurgin tiellä niin..Eikö ne hoitajan hommat muutenkin voi tehdä kuka tahansa"ylioppilastyttö".kirurgia eri asia, asia hoidetaan kuntoon. Robottihoitsu hyvä niin saa rauhassa keskittyä asian kuntoon saksimiseen

Mustaa huumoria vähän.hyvähän se, että nyt tuli sopu kaupan alalle, vielä on paljon neuvoteltavaa, mutta nousehan niillä palkar, kuten hoitajillakin, e on hyvö se, pääsee kaupasta hakemaan illemmallakin vaikka saunaolutta.

Kannattaa selvittää onkologien tasoerot. Kuka on leikellyt robotilla eniten, opiskellut, työskennellyt ulkomailla ynnä muuta. Hyvinkin osaavia ihmisiä on joilla kliininen tieto ja robotiikka täytin hallussa. Robottilääketiede on tätä päivää ja tulevaisuutta ja jotkut käyttävät robotteja vielä taidokkaammin kuin toiset. Elinikä pitenee siten.

On tehty robittikirurgiassa edistysaskelia, tekniikka kehityy koko ajan. Globaalisella tasolla . Jos puuttuu käsi, sekään ei ole ongelma, sillä voidaan tehdä robittikäsi, joka toimii kuten nirmaali käsi. Kirurgikin voi hoitaa työnsä robottikädellä leikkausrobotin kanssa jos tarvii.

Robotiikka auttaa myös neurokirurgeja, saadaan asiat hoidettua kuntoon.

HUS:ssa tehtiin Suomen ensimmäinen robottiavusteinen aivoleikkaus
29.3.2018
Robottiavusteinen aivoleikkaus tehtiin Parkinsonin tautia sairastavalle CDNF-lääketutkimuspotilaalle. Leikkauksessa aivojen tyvitumakkeisiin asennettiin neljä katetria, joiden kautta lääkeainetta voidaan annostella suoraan aivokudokseen.
HUS:ssa on alkanut kliininen lääketutkimus Parkinson-potilaille Helsingin yliopistossa löydetyllä hermosoluja suojaavalla CDNF-valkuaisaineella. Lääkettä ei voida kuitenkaan antaa pillerin tai pistoksen muodossa, koska proteiini ei pääse kulkeutumaan kehosta aivokudokseen. Tutkimuksessa testataankin samalla lääkkeenantojärjestelmää, jolla lääkeaine infusoidaan suoraan aivokudokseen.

– Parkinson-potilaiden oirekuva johtuu aivojen tyvitumakkeiden dopamiinivajauksesta. Leikkauksessa asensimme kaksi katetria kummallekin puolelle aivoja, joiden kautta lääkettä voidaan annostella neljään tarkasti laskettuun kohtaan tyvitumakkeissa, kertoo operaatiosta vastannut neurokirurgi Riku Kivisaari.

Leikkauksessa käytettiin apuna robottia, jonka avulla pitkään, monta vaihetta sisältävään leikkaukseen saatiin lisää tarkkuutta.

– Nykyisillä käytössä olevillamme ohjainsysteemeillä virhemarginaali tämän tyyppisissä leikkauksissa on n. 1-2 mm, mutta robotin avulla päästään 0,1-0,5 mm tarkkuuteen, arvioi Kivisaari.

Potilaalle parempi tarkkuus merkitsee entistä turvallisempaa leikkausta sekä leikkauksen jälkeen lääkkeen kohdentumista täsmälleen oikealle alueelle, jolloin sen vaikutus on tehokkaampi.

Leikkauksessa robotin käsivarsi vei työskentelykanavan CT- ja magneettikuvien perusteella suunniteltuihin kohtiin, jolloin neurokirurgi pystyi asentamaan katetrit helpommin oikeisiin paikkoihin tyvitumakkeissa.

– Kokonaisuudessaan leikkaus kesti nyt kahdeksan tuntia, mutta jatkossa tekniikan tultua tutuksi, leikkausaika lyhenee. Potilaat pääsevät 1-2 päivän kuluttua leikkauksesta kotiin, jonka jälkeen varsinainen lääketutkimus voi alkaa.

Robotteja on käytetty lääketieteessä jo pidempään, mutta neurokirurgiaan ne ovat tulleet vasta viime vuosien aikana.

– Tässä lääketutkimuksessa lainassamme olevaa robottia käytetään Englannissa myös epilepsiaan liittyvissä stereoEEG- sekä DBS-syväaivostimulaatioleikkauksissa. Sen on kehittänyt neurokirurgian professori Stephen Gill, joka oli myös paikalla seuraamassa toimenpiteen sujumista. Olemme toiveikkaita, että tämä saattaa olla jatkossa hyödyllinen työkalu hankittavaksi HYKS Neurokirurgiaankin.

Julkaistu 29.03.2018

Immuunihoitojen tulokset ovat loistavia
Immuunihoidot ovat jo osa monen syövän hoitoa, ja ne voivat parantaa myös levinneen syövän ennustetta merkittävästi. Immuunihoitojen nopea tuleminen luo ennennäkemättömiä haasteita tutkimukselle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle, sanoo tutkijaprofessori Juha Klefström.

Immuunihoidot ovat mullistamassa syövänhoidon. Niiden avulla voidaan parhaassa tapauksessa parantaa levinnytkin syöpä sen sijaan, että saataisiin potilaalle hoitojen avulla vain jonkin verran lisää elinaikaa.

Tutkimuksissa huomattiin, että viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen osa immuunihoitoja saaneista potilaista oli edelleen elossa. Tämä ei muilla hoidoilla onnistunut.

Vielä on kuitenkin monta tutkijatyövuotta ja paljon yhteiskunnallisia päätöksiä tehtävänä, ennen kuin hoidoista on hyötyä kaikille syöpäpotilaille ja ennen kuin ne ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla.

Suomen Syöpäinstituutin FICANin tutkijaprofessori Juha Klefströmin mukaan immuunihoitojen nopea tuleminen luo myös paljon haasteita yhteiskunnalle.

”Siitä, mitkä potilasryhmät parhaiten hyötyvät immunoterapiasta, tiedetään toistaiseksi liian vähän. Hoitojen kehittäminen on myös erittäin kallista, mikä vaikuttaa lääkkeiden hintoihin.”

Tämä pakottaa myös poliitikot suurten päätösten äärelle. On arvioitava, minkä muun kustannuksella yhteiskunnalla on varaa tarjota näitä kalliita hoitoja kansalaisille, kenellä niihin on oikeus ja onko meillä tulevaisuudessa potilaita, jotka hoidoista voisivat hyötyä, mutta joille niitä ei ole varaa antaa.

Klefströmin mukaan nyt onkin tavoitteena selvittää, miksi osa potilaista hyötyy immuunihoidoista ja osa ei sekä kohdentaa hoidot ensin mainitulle ryhmälle.

Nyt ajatellaan, että jos syöpä tekee paljon mutaatioita, se voi olla herkempi immuunihoidolle.

”Immuunijärjestelmä havaitsee syöpäsolujen uudet mutaatiot ja tunnistaa ne helpommin vieraiksi kappaleiksi elimistössä. Mutta siinä ei suinkaan ole koko totuus”, Klefström sanoo.

Hänen mukaansa sen selvittäminen, minkä tyyppiset ja kenen henkilön syövät parhaiten vastaavat immuunihoitoihin on ”pyhä Graalin malja”, jota tutkijat kuumeisesti etsivät.

Klefströmin tutkimusryhmä työskentelee Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella, osana lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmaa ja HUSia, jossa on mukana myös kansallinen syöpäkeskus FICAN.

Mullistavia tuloksia

Se, että immuunijärjestelmämme voi pitää syöpää kurissa, havaittiin jo 1970-luvulla. Esimerkiksi lukuisia tiedepalkintoja voittaneen suomalaisen tutkijan Kari Cantellin interferoni-gamma-tutkimukset ovat edistäneet syöpälääkkeiden kehitystä.

Juha Klefströmin mukaan innostus syövän immuunihoitoihin kuitenkin lopahti ennen pitkää, kun tulokset suhteessa odotuksiin eivät olleet toivottuja.

”Immunologia häipyi syöpätutkimuksen maailmankartalta pitkäksi aikaa. Niiden toinen tuleminen tapahtui viime vuosikymmenellä, kun löydettiin konkreettinen tapa hyödyntää immuunijärjestelmää eli PD-1/PD-L1-vasta-aineet. Löydökset tehneet tutkijat James P. Allison ja Tasuku Honjo palkittiin Nobelilla vuonna 2018.”

Nyt immuunihoidoista on saatu mullistavia tuloksia levinneeseen melanoomaan. Hoito on hyväksytty myös keuhkosyöpiin, rakkosyöpiin sekä pään ja kaulan alueen syöpiin, kaiken kaikkiaan yli 20:een syöpätautiin.

Byrokratia estää parhaan hoidon

”Tulevaisuudessa kuitenkin kaikki syöpähoidot voivat olla yhdistelmähoitoja, joissa immuunihoidot ovat mukana yhtenä osana”, Juha Klefström sanoo.

”Solunsalpaajahoidoista halutaan pitkässä juoksussa eroon, koska niistä on sivuvaikutuksia. Yksi vaihtoehto on hyödyntää syövän omia heikkouksia.”

Immuunihoitoihin kuuluu myös CAR-T-soluhoito, jolla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi leukemioiden ja lymfoomien hoidossa. Car-T-soluhoidossa potilaan puolustusjärjestelmän soluja aktivoidaan hyökkäämään tehokkaammin syöpäsoluja vastaan.

Yhdistelmähoitoa kotona ja sairaalassa

Immuunihoitoja annetaan sairaalassa suonensisäisenä nestehoitona. Suoneen tiputetaan vasta-aineita, jotka sitoutuvat immuunisoluissa oleviin jarruproteiineihin tai sellaisiin proteiineihin, joilla syöpäsolut yrittävät hillitä immuunisolujen hyökkäyksiä. Vasta-aineet siis stimuloivat immuunipuolustusta ja myös estävät sen väsymisen.

”Immuunipuolustuksemme on evoluution aikana kehittynyt terästäytymään lyhyeksi aikaa ja sitten väsähtämään, jotta se ei aiheuttaisi terveille kudoksille vahinkoa”, Juha Klefström sanoo.

Syöpää vastaan immuunipuolustuksen tulisi kuitenkin jaksaa kamppailla pidemmän aikaa, jopa jatkuvasti. Se onkin immuunihoidon tärkein tavoite.

Koska suurin osa kehitettävistä hoidoista on yhdistelmähoitoja, voi toinen lääke olla apteekista ostettava ja kotona otettava tabletti ja toinen sairaalassa saatu immuunihoito. Sairaalalääkkeiden kuluista vastaavat sairaanhoitopiirejä rahoittavat kunnat. Avohoidon eli niiden kotona syötävien tablettien kulut taas korvaa Kela sairausvakuutuksen kautta.

Byrokratia estää parhaan hoidon

Yhdistelmähoitojen järjestäminen ei

kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ongelmia on jo aiheutunut esimerkiksi munuaissyöpäpotilaille, koska Suomen jäykkä kaksikanavainen lääkekorvausjärjestelmä ei taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen.

Juha Klefström onkin huolissaan siitä, että pelkän byrokratian vuoksi osa potilaista ei saa parasta hoitoa.

”Potilasjärjestöt ovat olleet aktiivisia ja vaatineet valtionhallintoa purkamaan näitä vanhentuneita järjestelmiä. Samaan pyrkii myös Cancer IO -yhteistyöverkosto.”

Klefström vetää 28 suomalaisen toimijan Cancer IO (= immuno oncology) verkostoa, johon kuuluvat potilasjärjestöjä, akateemisia tutkijoita, kaikki kansallisen syöpäkeskus FICANin alueelliset yksiköt, syöpälääkäreitä, yrityksiä sekä kaikki suurimmat immuuniterapiaan investoivat lääkeyhtiöt.

”Yhteistyöverkosto on tärkeä vaikuttaja, koska siinä yhdistyvät monen erilaisen toimijan viestit. Jos viesti on yhdenmukainen, ei valtiovallalla voi olla mitään syytä olla siihen reagoimatta.”

Nyt on nimetty toimikunta miettimään lääkekorvausjärjestelmän uusimista.

”Mutta kun syöpä ei odota. Päättäjien ja potilaiden aikaperspektiivit ovat ihan erilaiset. Turhaudun siitä, miten hitaasti tällaisia puhtaasti hallinnollisia ongelmia Suomessa ratkotaan, kun kyse on kuitenkin ihmishengistä. Korona-aika on näyttänyt, että asiat saadaan hallinnossakin tapahtumaan vikkelästi, kun vain on tahtoa”, Klefström sanoo.

Tiina Pelkonen
kuvat Tomi Westerholm

Hoitaja-assistentit osana robottikirurgiaa
HUSissa on panostettu myös hoitohenkilökunnan koulutukseen robottikirurgiassa. ”Peijaksen sairaalassa on vuodesta 2018 lähtien käytetty erikoiskoulutettuja hoitaja-assistentteja apuna eturauhasen poistoleikkauksissa, mikä on vapauttanut leikkauksessa avustaneita lääkäreitä muihin tehtäviin ja tehostanut leikkausten kulkua. Jorvissa kaksi leikkaushoitajaa on käynyt vastaavan koulutuksen ja toimii nyt hoitaja-assistentteina tyräleikkauksissa”, kertoo sairaanhoitaja Tiia Matikainen Anestesia ja leikkausyksiköstä.

Robotti auttaa kirurgia parempiin suorituksiin ja jaksamaan työssä
Roboteista hyötyvät potilaiden lisäksi leikkaavat kirurgit. “Robotilla leikattaessa on leikkausasento kirurgille ergonomisempi kuin avoleikkauksissa tai ilman robottia tehtävissä tähystysleikkauksissa. Tämä auttaa välttämään useilla kirurgeilla esiintyviä kaulan, selkärangan, käsien nivelten ja jänteiden ongelmia”, sanoo Matikainen.

Matikainen kertoo myös, että näkyvyys leikkausalueelle on suurentavan kolmiulotteisen kameratekniikan avulla erinomainen ja yhdessä pienien, kääntyväkärkisten ja tarkasti ohjattavien instrumenttien kanssa laitteisto auttaa kirurgia vielä aiempaa tarkempaan työskentelyyn.

Tuo juttu alkukuusta, 4.4.2025

Sairaudet
Älykkään syövänhoidon tukena on tekoäly, koneoppiminen ja tiedon analysointi – näitä kehittää 300:n hengen huippuyksikkö keskellä Helsinkiä
Kansainvälinen ryhmä fyysikoita, ohjelmistojen tekijöitä ja matemaatikoita työskentelee kehittämässä syöpien hoitoon käytettävää sädehoitoa Varian Finlandin toimipisteessä.









-0:59


Sädehoidon suunnittelu syöpäpotilaille on nopeutunut parantuneiden laskentaohjelmien ansiosta.
MARKKU SANDELL
20.11.2023 19:13
•
Päivitetty 20.11.2023 19:46

Kuuntele juttu 6:27
Modernissa toimistossa ei kuulu edes hiljaista tietokoneen näppäinten rapinaa.

Yksi työntekijöistä kävelee huoneesta toiseen, eikä lähistöllä kahden ihmisen keskustelu kuulu kauas, koska tilojen akustiikka on suunniteltu vaimentamaan ääniä. Valoa tulvii isoista ikkunoista ja maisema avautuu yli kaupungin.

Olemme Varian Medical Systems Finlandin toimitiloissa Töölönlahden rannalla Helsingissä. Koronan jälkeiseltä ajalta tutulla hybridimallilla toimiva 300 ihmisen työyhteisö on harvoin paikalla yhtä aikaa. Kenelläkään ei ole määrättyä työpöytää, mutta tiimit kokoontuvat yleensä samoihin paikkoihin.

Suurin osa henkilöstöstä työskentelee sädehoito-ohjelmiston, syöpähoidon hallinnan sekä pilvipalveluiden kehittäjinä asiantuntijatehtävissä. Työtehtävät vaativat ohjelmointiosaamista, sovellettua matematiikkaa sekä fysiikkaa.

Siemens Healthineersin nykyään omistama Varian on iso kansainvälinen konserni, jolla on 10 000 työntekijää yli 70 maassa. Konserni tarjoaa ratkaisuja syövän hoitoon ja sen sädehoitolaitteita on käytössä ympäri maailmaa. Suomessa kehitetään Varianin sädehoidon suunnittelujärjestelmiä.





Se, että opit tekemään töitä
tällä toimialalla -




-0:15


Varian Finlandissa työskentelee yli 30 kansallisuutta, kertoo toimitusjohtaja Kari Toimela.
Varianin Suomen yksikön taustalla on vuonna 1980 perustettu Dosetek Oy, josta tuli Varianin tytäryhtiö vuonna 1993. Dosetek kehitti sädehoidon annoslaskentaa. Suomessa Varianin sädehoitolaitteet tai sädehoito-ohjelmistot ovat käytössä lähes kaikilla syöpäklinikoilla.

Toinen iso, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva terveysteknologian yritys on GE Healthcare Finland Helsingin Vallilassa. Siellä valmistetaan muun muassa hengityskoneita ja kuvantamislaitteita. GE Finland työllisti viime vuonna lähes 700 ihmistä.

Huippuammattilaisten tiimi
Toimitusjohtaja Kari Toimela on koulutukseltaan fyysikko kuten noin puolet Varian Finlandin henkilökunnasta. Joka viides on väitellyt tohtoriksi.

– Suomen yliopistot ja korkeakoulut tuottavat huippuosaajia. Emme ole kokeneet ongelmaksi löytää heitä. Kuumimpina aikoina ohjelmistokehittäjiä voi olla vaikeampi löytää, mutta yleisesti voisin sanoa, että toimialallemme löytyy kyllä osaajia.

Lääketieteellisten sovellusten ja ohjelmistojen kehitys yrityksissä houkuttelee monia korkeastikoulutettuja yliopistojen tarjoamia tutkijanuria enemmän. Tutkimustyö yrityksissä keskittyy omaan erikoisalaan eikä tarvitse huolehtia jatkuvasta rahoituksen hakemisesta. Palkkataso on myös korkeakouluja parempi ja vertautuu teknologiateollisuuden palkkoihin.

Kansainvälinen konserni kiinnostaa myös ulkomaalaisia tutkijoita, joita Helsinkiin on tullut eri puolilta. Varianissa työskentelee esimerkiksi kliinisen taustan omaava röntgenhoitaja Australiasta. Työkielenä on englanti. Kolmisenkymmentä eri kansallisuutta sulautuu toimiviksi tiimeiksi.

Kari Toimelan mukaan suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman vaihtuvuudessa ei ole eroa.

– Vaihtuvuus ylipäänsä tällä toimialalla on aika pientä. Se, että opit tekemään töitä tällä toimialalla, vaatii jonkun verran aikaa, jolloin vaihtuvuuskin sitä kautta on aika pientä. Ihmiset sitoutuvat, kun he pääsevät tähän sisälle.

Ohjelmistokehittäjien ohella on pulaa myös tietyistä erityisosaajista.

– Joskus haemme kliinisiä osaajia, joka tarkoittaa sitä, että olet esimerkiksi fyysikko, jolla on kokemusta sairaalatyöstä. Näitä voi olla joskus vaikea löytää, koska yhteisö on aika pieni siihen.



Avaa kuvien katselu
Varian Finlandin saamien patenttien määrä on muhkea. Memory lanen vierellä ovat ​Kari Toimela ja Timo Koponen. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Keinoäly muuttaa sädehoitoa
Varian Finlandin testilaboratorio ei näytä juuri kovinkaan erilaiselta muihin yrityksen tiloihin verrattuna. Tietokonenäyttöjen eri loosien seinillä on lyhyitä kirjainyhdistelmiä. Tilan takaosassa on pari sairaalan sädehoitoyksikön ohjainpöytää vastaavaa laitteistoa.

Uusien ohjelmistojen testaus tehdään tositilanteita simuloivilla laitteilla. Varian Finlandin ohjelmistot auttavat sädehoidon suunnittelussa ja laskevat vaihtoehtoja sädeannoksesta, sen kohdentamisesta ja mahdollisimman pienestä jakautumisesta muihin kudoksiin.

Varianin Eclipse on maailman eniten käytetty annossuunnittelujärjestelmä. Se on kehitetty Helsingissä, kuten niin sanotun kaarihoidon mahdollistava laskentaohjelmistokin.

Teoreettisesta fysiikasta aikanaan väitellyt Timo Koponen toimii nyt tuotekehitysosaston johtajana.

– Ohjelmistojen kehitys on mahdollistanut viim

Ohjelmistojen kehitys on mahdollistanut viime vuosina merkittävän parannuksen hoidon yksilöinnissä juuri kyseisen potilaan anatomian mukaan. Ennen se ei ollut mahdollista. Hoitoa ei ole voinut myöskään muokata hoitotilanteen yhteydessä. Sekin on parantunut voimakkaasti.



Avaa kuvien katselu
Teoreettisesta fysiikasta tohtoriksi väitellyt Timo Koponen toimii nyt Varian Finlandin tuotekehityksen parissa. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Syöpäkasvaimesta on otettu eri kuvantamislaitteilla tallenteet, joiden perusteella ohjelmistot pystyvät laskemaan säteilyannoksen määrää ja annettavia suuntia. Fotonienergian halutaan vaikuttavan optimaalisesti syöpäkudokseen pitkien hoitojaksojen aikana, jolloin potilas saa pienen säteilyannoksen kerran päivässä.

– Ohjelmistot muokkaavat mallin, siinä verrataan juuri otettua kuvaa suunnittelutilanteessa aiemmin otettuun kuvaan, katsotaan miten geometria on muuttunut, ja muokataan hoitosuunnitelma sen muutoksen perusteella.

Sädehoito on kehittynyt huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana.

– Laskennallisella menetelmällä pystytään hyvin paljon tarkentamaan ja kohdentamaan säteilyä nimenomaan siihen kasvaimeen ja välttämään kriittisiä elimiä siinä ympärillä.

Tekoälyn merkitys tulee Timo Koposen mukaan todennäköisesti olemaan se, että diagnosointi, edistynyt hoidonsuunnittelu ja erilaisten hoitovaihtoehtojen vertailu tulee olemaan helpompaa ja nopeampaa. Se tuo sädehoidon mahdolliseksi suuremmalle joukolle potilaita myös kehittyvissä maissa.

Sädehoidon nopeutuva suunnittelu mahdollistaa myös yhä useamman potilaan hoitamisen sairaaloissa saman päivän aikana.

Aiheesta enemmän: Paketissa 1 linkki
Aiheesta enemmän
Syöpähoidot
Tekoäly voi mullistaa syövän hoitoa – Kasvain saatetaan havaita uusilla menetelmillä entistä pienempänä
Julkaistu 2018
2018