Minulla aloitettiin statiini

Minulla on suojana kaksi diabeteslääkettä, ja pitkäsokeri on ollut ennen statiinin aloitusta n. 41:ssä, joka on aika hyvä arvo.

– AP

Rousuvastatiinin minimiannos on tuo 5 mg per päivä ja statiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä.

LDL-kolesteroli on erinomainen jos se on alle 1.4 mmol/l. Minulla se oli viimeksi 1.3 mmol/l ja tuo ruokavaliolla jossa on varsin vähän tyydyttynyttä rasvaa sekä 20 mg simvastatiinia per päivä.

hvp27 kirjoitti:

Rousuvastatiinin minimiannos on tuo 5 mg per päivä ja statiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä.

LDL-kolesteroli on erinomainen jos se on alle 1.4 mmol/l. Minulla se oli viimeksi 1.3 mmol/l ja tuo ruokavaliolla jossa on varsin vähän tyydyttynyttä rasvaa sekä 20 mg simvastatiinia per päivä.

Lue lisää

Tuo 20 mg simvastatiinia on noin suunilleen ekvalentti tuolle 5 mg rosuvastatiinille, mutta rosuvastatiinissa on huomattavasti pitempi puoliintumisaika, jolloin sen vaihtoehtoinen annostelu voi olla tarpeellista. Itse olen saanut LDL-kolesterolin tiputettua 2.2 mmol/l -> 1.8 mmol/l muutamassa viikossa syömällä 2,5 mg rosuvastatiinia kolmesti viikossa (ma, ke, pe). Mulla olisi kans tavoite saada LDL tuonne diabeetikoiden tavoitearvoihin, mutta olen hieman eri mieltä tästä lääkäreiden kanssa. Se, onko LDL 1.4 vai 1.8 ei ole lopulta ihan hirveäan suurta merkitystä, kun jatkuva matala-asteinen tulehdus on kuitenkin se pahin ongelma meillä diabeetikoilla. LDL-suojaa myös verisuonia ja hermostoa, sekä osallistuu hormoonisynteesiin ja solujen jakautumiseen, joten sen matalalle ajaminen voi johtaa ongelmiin. Mitä matalampi, sen parempi -väittämä on valitettavan tuttu lääkäreiden suusta ja tämä on usein vain opittua markkinointipuhetta myyntiedustajilta kuin tiukkaa lääketieteellistä dataa.

Ongelmallista noissa statiineissa on myös se, että ne tuppaavat vaikuttamaan myös hyvien rasvojen synteesiin ja omallakin kohdalla HDL tipahti 1.78 mmol/l - 1.40 mmol/l lääkkeen aloittamisen myötä. D-vitamiini ja Q10-lisä ovat myös usein tarpeen, koska ainakin jälkimmäisen synteesiin nuo tutkitusti vaikuttavat negatiivisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 20 mg simvastatiinia on noin suunilleen ekvalentti tuolle 5 mg rosuvastatiinille, mutta rosuvastatiinissa on huomattavasti pitempi puoliintumisaika, jolloin sen vaihtoehtoinen annostelu voi olla tarpeellista. Itse olen saanut LDL-kolesterolin tiputettua 2.2 mmol/l -> 1.8 mmol/l muutamassa viikossa syömällä 2,5 mg rosuvastatiinia kolmesti viikossa (ma, ke, pe). Mulla olisi kans tavoite saada LDL tuonne diabeetikoiden tavoitearvoihin, mutta olen hieman eri mieltä tästä lääkäreiden kanssa. Se, onko LDL 1.4 vai 1.8 ei ole lopulta ihan hirveäan suurta merkitystä, kun jatkuva matala-asteinen tulehdus on kuitenkin se pahin ongelma meillä diabeetikoilla. LDL-suojaa myös verisuonia ja hermostoa, sekä osallistuu hormoonisynteesiin ja solujen jakautumiseen, joten sen matalalle ajaminen voi johtaa ongelmiin. Mitä matalampi, sen parempi -väittämä on valitettavan tuttu lääkäreiden suusta ja tämä on usein vain opittua markkinointipuhetta myyntiedustajilta kuin tiukkaa lääketieteellistä dataa.

Ongelmallista noissa statiineissa on myös se, että ne tuppaavat vaikuttamaan myös hyvien rasvojen synteesiin ja omallakin kohdalla HDL tipahti 1.78 mmol/l - 1.40 mmol/l lääkkeen aloittamisen myötä. D-vitamiini ja Q10-lisä ovat myös usein tarpeen, koska ainakin jälkimmäisen synteesiin nuo tutkitusti vaikuttavat negatiivisesti.

Lue lisää

Tulehdusarvoja voi mittauttaa labrassa, ja minulla on kahtena mitattuna kertana arvot olleet alle 0,3:n, joten diabetekseni tuskin johtuu elimistön tulehdustilasta. Diabeteksen puhkeamisen aikaan painoin 160 kg. – AP

Anonyymi kirjoitti:

Tulehdusarvoja voi mittauttaa labrassa, ja minulla on kahtena mitattuna kertana arvot olleet alle 0,3:n, joten diabetekseni tuskin johtuu elimistön tulehdustilasta. Diabeteksen puhkeamisen aikaan painoin 160 kg. – AP

Lue lisää

Ei normaali CRP näytä matala-asteista tulehdusta. Sitä edes harvemmin mitataan julkisella puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei normaali CRP näytä matala-asteista tulehdusta. Sitä edes harvemmin mitataan julkisella puolella.

Tarkoitin herkkää CRP:tä, joka on minulla ollut molemmilla mitatuilla kerroilla alle 0,3 mg/l. Parempi mittauttaa se omakustanteisesti yksityisellä kuin miettiä että varmasti minulla tulehdus jyllää nyt verisuonissani kun syön sitä tai tätä. –AP

hvp27 kirjoitti:

Rousuvastatiinin minimiannos on tuo 5 mg per päivä ja statiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä.

LDL-kolesteroli on erinomainen jos se on alle 1.4 mmol/l. Minulla se oli viimeksi 1.3 mmol/l ja tuo ruokavaliolla jossa on varsin vähän tyydyttynyttä rasvaa sekä 20 mg simvastatiinia per päivä.

Lue lisää

Sinulla on simvastatiinia kovin pieni annos, sillä 20 mg sitä vastaa pienintä annosta (5 mg) rosuvastatiinia. Lähde: taulukko 6 sivulla https://www.kaypahoito.fi/hoi50025#T6

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 20 mg simvastatiinia on noin suunilleen ekvalentti tuolle 5 mg rosuvastatiinille, mutta rosuvastatiinissa on huomattavasti pitempi puoliintumisaika, jolloin sen vaihtoehtoinen annostelu voi olla tarpeellista. Itse olen saanut LDL-kolesterolin tiputettua 2.2 mmol/l -> 1.8 mmol/l muutamassa viikossa syömällä 2,5 mg rosuvastatiinia kolmesti viikossa (ma, ke, pe). Mulla olisi kans tavoite saada LDL tuonne diabeetikoiden tavoitearvoihin, mutta olen hieman eri mieltä tästä lääkäreiden kanssa. Se, onko LDL 1.4 vai 1.8 ei ole lopulta ihan hirveäan suurta merkitystä, kun jatkuva matala-asteinen tulehdus on kuitenkin se pahin ongelma meillä diabeetikoilla. LDL-suojaa myös verisuonia ja hermostoa, sekä osallistuu hormoonisynteesiin ja solujen jakautumiseen, joten sen matalalle ajaminen voi johtaa ongelmiin. Mitä matalampi, sen parempi -väittämä on valitettavan tuttu lääkäreiden suusta ja tämä on usein vain opittua markkinointipuhetta myyntiedustajilta kuin tiukkaa lääketieteellistä dataa.

Ongelmallista noissa statiineissa on myös se, että ne tuppaavat vaikuttamaan myös hyvien rasvojen synteesiin ja omallakin kohdalla HDL tipahti 1.78 mmol/l - 1.40 mmol/l lääkkeen aloittamisen myötä. D-vitamiini ja Q10-lisä ovat myös usein tarpeen, koska ainakin jälkimmäisen synteesiin nuo tutkitusti vaikuttavat negatiivisesti.

Lue lisää

Käyän hoidon sivun mukaan statiinit myös nostavat HDL:ää ja laskevat triglyseridiarvoja sekä vähentävät tulehdusta.

https://www.kaypahoito.fi/hoi50025

Diabeetikoilla tuo asia on hieman kinkkisempi.

Elina Hytönen on myös rokotekriittinen.

https://www.elinahytonen.fi/2022/05/liikakuolleisuuden-varsinainen-syy/

Anonyymi kirjoitti:

Elina Hytönen on myös rokotekriittinen.

https://www.elinahytonen.fi/2022/05/liikakuolleisuuden-varsinainen-syy/

Lue lisää

Wikipedian mukaan hän on näköjään lähes 9-kymppinen ja kirjallisuuskriitikko Toini Havun tytär.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Hytönen

Hänellä on diabetes ja tavoite heillä pienempi kuin muilla.

Anonyymi kirjoitti:

Hänellä on diabetes ja tavoite heillä pienempi kuin muilla.

Riskitasoni on suuri (kohtalaisen ja erittäin suuren välillä) eli tavoite LDL:lle on minulla alle 1,8 mmol/l.

https://www.kaypahoito.fi/hoi50025#s10

– AP

Anonyymi kirjoitti:

Hänellä on diabetes ja tavoite heillä pienempi kuin muilla.

Ei ole vahvaa näyttöä, että olisi hyödyllistä kaikille, joilla on diabetes, etenkin kun:

-HDL on korkea

-glukoosinhallinta erinomainen

-ei ole ollut sydäntapahtumia

-elämäntapa on hyvä

Jopa BMJ (British Medical Journal) on kirjoittanut metaanalyysin 21 statiinien satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa tutkijat toteavat, että LDL:n laskun ja sydän- ja aivohalvausriskin välinen yhteys on “heikko tai epäjohdonmukainen.” Monet tutkimuksista olivat lääkevalmistajien rahoittamia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vahvaa näyttöä, että olisi hyödyllistä kaikille, joilla on diabetes, etenkin kun:

-HDL on korkea

-glukoosinhallinta erinomainen

-ei ole ollut sydäntapahtumia

-elämäntapa on hyvä

Jopa BMJ (British Medical Journal) on kirjoittanut metaanalyysin 21 statiinien satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa tutkijat toteavat, että LDL:n laskun ja sydän- ja aivohalvausriskin välinen yhteys on “heikko tai epäjohdonmukainen.” Monet tutkimuksista olivat lääkevalmistajien rahoittamia.

Lue lisää

Annatko tarkemmat tiedot tutkimuksesta?

Anonyymi kirjoitti:

Annatko tarkemmat tiedot tutkimuksesta?

https://www.bmj.com/content/376/bmj.o712.full

Valitettavasti koko tutkimusta et näe ilman maksamista, ja se ei ole enää vapaasti saatavilla. Tähän kuitenkin vetosin, koska olen lukenut sen jokunen vuosi sitten.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.bmj.com/content/376/bmj.o712.full

Valitettavasti koko tutkimusta et näe ilman maksamista, ja se ei ole enää vapaasti saatavilla. Tähän kuitenkin vetosin, koska olen lukenut sen jokunen vuosi sitten.

Lue lisää

"A study in The BMJ questions the significance of statin benefits by highlighting their modest absolute risk reduction (ARR) for cardiovascular events compared to relative risk reductions (RRR), suggesting benefits are not universal for all patients. While statins show relative risk reductions in mortality and heart attacks, the absolute benefit—the actual reduction in the number of people experiencing an event—is small, with a high number of patients needing treatment to prevent one event. This challenges the widespread prescription of statins, especially for primary prevention, urging focus on absolute benefit data rather than only relative risk"

Siinä on tekoälyn yhteenveto tuosta tutkimuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

"A study in The BMJ questions the significance of statin benefits by highlighting their modest absolute risk reduction (ARR) for cardiovascular events compared to relative risk reductions (RRR), suggesting benefits are not universal for all patients. While statins show relative risk reductions in mortality and heart attacks, the absolute benefit—the actual reduction in the number of people experiencing an event—is small, with a high number of patients needing treatment to prevent one event. This challenges the widespread prescription of statins, especially for primary prevention, urging focus on absolute benefit data rather than only relative risk"

Siinä on tekoälyn yhteenveto tuosta tutkimuksesta.

Lue lisää

Tuo linkki ei vienyt varsinaiseen tutkimuksen vaan yhteen mielipidekirjoitukseen.

Varsinainen tutkimus on täällä maksumuurin takana https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2790055 :

Byrne P, Demasi M, Jones M, Smith SM, O’Brien KK, DuBroff R. Evaluating the Association Between Low-Density Lipoprotein Cholesterol Reduction and Relative and Absolute Effects of Statin Treatment: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med. 2022;182(5):474–481. doi:10.1001/jamainternmed.2022.0134

Tekoälyn tekemä suomenkielinen tiivistelmä on tässä:

”Tässä on suomenkielinen tiivistelmä liittämästäsi statiinitutkimuksesta (Byrne ym., JAMA Internal Medicine, 2022):

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin statiinihoidon vaikutuksia kokonaiskuolleisuuteen, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen sekä näiden yhteyttä LDL-kolesterolin (”pahan” kolesterolin) alenemiseen. Kyseessä oli systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, jossa tarkasteltiin 21:tä satunnaistettua kliinistä tutkimusta vuosilta 1987–2021.

Keskeiset tulokset:

• Statiineihin liittyvät absoluuttiset riskin pienenemät olivat pieniä:

• kokonaiskuolleisuus: –0,8 %
• sydäninfarkti: –1,3 %
• aivohalvaus: –0,4 %

• Suhteelliset riskin pienenemät olivat suurempia:

• kokonaiskuolleisuus: –9 %
• sydäninfarkti: –29 %
• aivohalvaus: –14 %

• Eri tutkimusten välillä oli merkittävää vaihtelua (heterogeenisuutta).

• Meta-regressio ei antanut selkeää näyttöä siitä, että LDL-kolesterolin määrällinen lasku itsessään selittäisi saavutetut kliiniset hyödyt.

Johtopäätökset:

• Statiinihoidon absoluuttiset hyödyt ovat melko vaatimattomat, vaikka suhteelliset luvut näyttävät suuremmilta.
• LDL-kolesterolin laskun ja kliinisten lopputulosten välinen yhteys jäi epävarmaksi.
• Potilaiden ja lääkärien päätöksenteossa tulisi painottaa absoluuttisia hyötyjä suhteellisten sijaan, jotta hoitopäätökset perustuvat realistiseen käsitykseen statiinien todellisista vaikutuksista.
• Tuloksilla on merkitystä myös hoitosuositusten ja terveyspolitiikan kannalta.”

Mitä eroa on absoluuttisella pienenemällä ja suhteellisella? Tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin että niiden vertailu toisiinsa ei ole mutkatonta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo linkki ei vienyt varsinaiseen tutkimuksen vaan yhteen mielipidekirjoitukseen.

Varsinainen tutkimus on täällä maksumuurin takana https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2790055 :

Byrne P, Demasi M, Jones M, Smith SM, O’Brien KK, DuBroff R. Evaluating the Association Between Low-Density Lipoprotein Cholesterol Reduction and Relative and Absolute Effects of Statin Treatment: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med. 2022;182(5):474–481. doi:10.1001/jamainternmed.2022.0134

Tekoälyn tekemä suomenkielinen tiivistelmä on tässä:

”Tässä on suomenkielinen tiivistelmä liittämästäsi statiinitutkimuksesta (Byrne ym., JAMA Internal Medicine, 2022):

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin statiinihoidon vaikutuksia kokonaiskuolleisuuteen, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen sekä näiden yhteyttä LDL-kolesterolin (”pahan” kolesterolin) alenemiseen. Kyseessä oli systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, jossa tarkasteltiin 21:tä satunnaistettua kliinistä tutkimusta vuosilta 1987–2021.

Keskeiset tulokset:

• Statiineihin liittyvät absoluuttiset riskin pienenemät olivat pieniä:

• kokonaiskuolleisuus: –0,8 %
• sydäninfarkti: –1,3 %
• aivohalvaus: –0,4 %

• Suhteelliset riskin pienenemät olivat suurempia:

• kokonaiskuolleisuus: –9 %
• sydäninfarkti: –29 %
• aivohalvaus: –14 %

• Eri tutkimusten välillä oli merkittävää vaihtelua (heterogeenisuutta).

• Meta-regressio ei antanut selkeää näyttöä siitä, että LDL-kolesterolin määrällinen lasku itsessään selittäisi saavutetut kliiniset hyödyt.

Johtopäätökset:

• Statiinihoidon absoluuttiset hyödyt ovat melko vaatimattomat, vaikka suhteelliset luvut näyttävät suuremmilta.
• LDL-kolesterolin laskun ja kliinisten lopputulosten välinen yhteys jäi epävarmaksi.
• Potilaiden ja lääkärien päätöksenteossa tulisi painottaa absoluuttisia hyötyjä suhteellisten sijaan, jotta hoitopäätökset perustuvat realistiseen käsitykseen statiinien todellisista vaikutuksista.
• Tuloksilla on merkitystä myös hoitosuositusten ja terveyspolitiikan kannalta.”

Mitä eroa on absoluuttisella pienenemällä ja suhteellisella? Tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin että niiden vertailu toisiinsa ei ole mutkatonta.

Lue lisää

”Mitä eroa on absoluuttisella pienenemällä ja suhteellisella? Tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin että niiden vertailu toisiinsa ei ole mutkatonta.”

Vastaan itse itselleni. Ne on selitetty esim. täällä https://www.kaypahoito.fi/nix02326 .

”Itselääkitys Käypä hoito -suosituksessa käytettyjä tilastotermejä

Tilastollinen merkitsevyys

• Tilastollista merkitsevyyttä kuvataan p-arvolla.
• On sovittu, että p-arvoa alle 0,05 pidetään tilastollisesti merkitsevänä.
• Tilastollinen merkitsevyys kuvaa todennäköisyyttä sille, johtuuko tulos sattumasta vai kuvaako se todellista eroa.

Luottamusväli

• Yleensä käytetään 95 % luottamusväliä (95 % CI).
• Tämä tulkitaan niin, että jos sama tutkimus toistettaisiin 100 kertaa, 95 tutkimuksista antaisi luottamusvälin sisään tulevan tuloksen.
• Mitä kapeampi luottamusväli on, sitä tarkempi käsitys meillä on todetun vaikutuksen suuruudesta.

Absoluuttinen riski

• Absoluuttinen riski kuvaa tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
• Jos ilman hoitoa olevien vaara saada haitallinen lopputulos on 0,20 (20 % hoitamattomista) ja hoidettujen vaara saada haitallinen lopputulos on 0,15 (15 % hoidetuista), on absoluuttisen riskin alenema 20 % - 15 % eli 5 %.

Suhteellinen riski (riskisuhde)

• Suhteellinen riski kuvaa kahden joukon riskien suhdetta.
• Edellisen esimerkin (absoluuttinen riski) mukaisesti hoidettujen suhteellisen riskin alenema hoitamatta jääneisiin nähden on 0,15/0,20 eli 0,75.
• Suhteellisen riskin muutos on (0,75-1)*100 eli -25 % (25 % vähenemä suhteellisessa riskissä).

NNT (number needed to treat)

• Se potilaiden määrä, joka pitää hoitaa, jotta yksi potilas hyötyisi hoidosta.
◦ NNT-arvio lasketaan hoidettujen ja hoitamattomien potilaiden absoluuttisen riskin erosta.
• Esimerkki: oletetaan, että absoluuttinen riski saada ripuli antibioottihoidon aikana on 10 % (10 antibiootin käyttäjää sadasta saa ripulin).
◦ Probiootin käyttö vähentää antibioottihoitoon liittyvää ripulin suhteellista riskiä 40 %:lla, joten 6 antibiootin ja probiootin käyttäjää sadasta saa ripulin.
◦ Näin ollen 4 (10 – 6) antibiootin käyttäjää sadasta välttää ripulin probioottien käytön avulla, jolloin NNT on 100/4 eli 25.
• NNT riippuu tapahtuman yleisyydestä. Jos absoluuttinen riski saada ripuli antibioottihoidon aikana on 50 % ja probiootin käyttö vähentää suhteellista riskiä myös tässä joukossa 40 %:lla, jolloin probiootin käyttäjistä 30 % saa ripulin, saadaan NNT arvoksi 100/20 eli 5.

Artikkelin tunnus: nix02326 (050.106)”

Anonyymi kirjoitti:

”Mitä eroa on absoluuttisella pienenemällä ja suhteellisella? Tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin että niiden vertailu toisiinsa ei ole mutkatonta.”

Vastaan itse itselleni. Ne on selitetty esim. täällä https://www.kaypahoito.fi/nix02326 .

”Itselääkitys Käypä hoito -suosituksessa käytettyjä tilastotermejä

Tilastollinen merkitsevyys

• Tilastollista merkitsevyyttä kuvataan p-arvolla.
• On sovittu, että p-arvoa alle 0,05 pidetään tilastollisesti merkitsevänä.
• Tilastollinen merkitsevyys kuvaa todennäköisyyttä sille, johtuuko tulos sattumasta vai kuvaako se todellista eroa.

Luottamusväli

• Yleensä käytetään 95 % luottamusväliä (95 % CI).
• Tämä tulkitaan niin, että jos sama tutkimus toistettaisiin 100 kertaa, 95 tutkimuksista antaisi luottamusvälin sisään tulevan tuloksen.
• Mitä kapeampi luottamusväli on, sitä tarkempi käsitys meillä on todetun vaikutuksen suuruudesta.

Absoluuttinen riski

• Absoluuttinen riski kuvaa tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
• Jos ilman hoitoa olevien vaara saada haitallinen lopputulos on 0,20 (20 % hoitamattomista) ja hoidettujen vaara saada haitallinen lopputulos on 0,15 (15 % hoidetuista), on absoluuttisen riskin alenema 20 % - 15 % eli 5 %.

Suhteellinen riski (riskisuhde)

• Suhteellinen riski kuvaa kahden joukon riskien suhdetta.
• Edellisen esimerkin (absoluuttinen riski) mukaisesti hoidettujen suhteellisen riskin alenema hoitamatta jääneisiin nähden on 0,15/0,20 eli 0,75.
• Suhteellisen riskin muutos on (0,75-1)*100 eli -25 % (25 % vähenemä suhteellisessa riskissä).

NNT (number needed to treat)

• Se potilaiden määrä, joka pitää hoitaa, jotta yksi potilas hyötyisi hoidosta.
◦ NNT-arvio lasketaan hoidettujen ja hoitamattomien potilaiden absoluuttisen riskin erosta.
• Esimerkki: oletetaan, että absoluuttinen riski saada ripuli antibioottihoidon aikana on 10 % (10 antibiootin käyttäjää sadasta saa ripulin).
◦ Probiootin käyttö vähentää antibioottihoitoon liittyvää ripulin suhteellista riskiä 40 %:lla, joten 6 antibiootin ja probiootin käyttäjää sadasta saa ripulin.
◦ Näin ollen 4 (10 – 6) antibiootin käyttäjää sadasta välttää ripulin probioottien käytön avulla, jolloin NNT on 100/4 eli 25.
• NNT riippuu tapahtuman yleisyydestä. Jos absoluuttinen riski saada ripuli antibioottihoidon aikana on 50 % ja probiootin käyttö vähentää suhteellista riskiä myös tässä joukossa 40 %:lla, jolloin probiootin käyttäjistä 30 % saa ripulin, saadaan NNT arvoksi 100/20 eli 5.

Artikkelin tunnus: nix02326 (050.106)”

Lue lisää

Jatkan vielä. Vaikka absoluuttinen riski yksilötasolla sydäninfarktille olisi pieni (käyttipä statiineja tai ei) on väestötasolla suuri merkitys jos sydäninfarktien esiintyvyys eli suhteellinen riski vähenee Suomessa 29 prosentilla. Suomen rasitettu terveydenhuolto kyllä huomaa tämän muutoksen.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä. Vaikka absoluuttinen riski yksilötasolla sydäninfarktille olisi pieni (käyttipä statiineja tai ei) on väestötasolla suuri merkitys jos sydäninfarktien esiintyvyys eli suhteellinen riski vähenee Suomessa 29 prosentilla. Suomen rasitettu terveydenhuolto kyllä huomaa tämän muutoksen.

Lue lisää

Jeps. Lisäksi kolesterolisuositus on hyvin korkea eli käytännössä liki kaikkien tulisi käyttää kolesterolilääkkeitä.

Jossain iltapäivälehdessä oli juttua jonka mukaan kolesteroliplakin repeäminen johtuisi infektiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä. Vaikka absoluuttinen riski yksilötasolla sydäninfarktille olisi pieni (käyttipä statiineja tai ei) on väestötasolla suuri merkitys jos sydäninfarktien esiintyvyys eli suhteellinen riski vähenee Suomessa 29 prosentilla. Suomen rasitettu terveydenhuolto kyllä huomaa tämän muutoksen.

Lue lisää

Suomen terveydenhuolto on tukossa siitä huolimatta, vaikka statiineja käyttää jo lähes 700k ihmistä tällä hetkellä. Veikkaisin kuitenkin, että aika moni noista sydän ja verisuonitauteihin kuolleista ihmisistä on syönyt kourakaupalla lääkkeitä ja lopputulos on kuitenkin sitten ollut kuolema.

Palaten tuohon linkkaamaani tutkimukseen, niin se todellakin voidaan tulkita mielipidekirjoitukseksi, mutta siinä on kuitenkin ihan valideja pointteja, joita ei tulisi vain ohittaa mielipidekirjoituksina. Totta helkkarissa tuollaiset poljetaan suohon, koska tuollaiseen rehelliseen debattiin eivät monetkaan isojen rahojen kanssa tekemisissä olevat halua lähteä mukaan. Kaikki Suomessakin toimivat ns. viralliset tahot ovat noiden lääkejättien rahoittamia tai sponsoroimia. Saivartelevaa kapukakieltä ja pelottelutarinoita kansalle ja hyväuskoiset saadaan syömään ihan mitä tahansa lääkeaineita. Näistähän ihmepillereistä puhutaan jo sitäkin, että ne voisivat ehkäistä joitain syöpiä tai toimia syöpähoitojen tukena, ja mitään pitävää näyttöä tämmöisestäkään ei ole. Kunhan kehut lääkettä, voit laukoa suustasi mitä tahansa, mutta kritiikin esittäjä joutuu aina lyömään todisteita pöytään läjäpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen terveydenhuolto on tukossa siitä huolimatta, vaikka statiineja käyttää jo lähes 700k ihmistä tällä hetkellä. Veikkaisin kuitenkin, että aika moni noista sydän ja verisuonitauteihin kuolleista ihmisistä on syönyt kourakaupalla lääkkeitä ja lopputulos on kuitenkin sitten ollut kuolema.

Palaten tuohon linkkaamaani tutkimukseen, niin se todellakin voidaan tulkita mielipidekirjoitukseksi, mutta siinä on kuitenkin ihan valideja pointteja, joita ei tulisi vain ohittaa mielipidekirjoituksina. Totta helkkarissa tuollaiset poljetaan suohon, koska tuollaiseen rehelliseen debattiin eivät monetkaan isojen rahojen kanssa tekemisissä olevat halua lähteä mukaan. Kaikki Suomessakin toimivat ns. viralliset tahot ovat noiden lääkejättien rahoittamia tai sponsoroimia. Saivartelevaa kapukakieltä ja pelottelutarinoita kansalle ja hyväuskoiset saadaan syömään ihan mitä tahansa lääkeaineita. Näistähän ihmepillereistä puhutaan jo sitäkin, että ne voisivat ehkäistä joitain syöpiä tai toimia syöpähoitojen tukena, ja mitään pitävää näyttöä tämmöisestäkään ei ole. Kunhan kehut lääkettä, voit laukoa suustasi mitä tahansa, mutta kritiikin esittäjä joutuu aina lyömään todisteita pöytään läjäpäin.

Lue lisää

”Suomen terveydenhuolto on tukossa siitä huolimatta, vaikka statiineja käyttää jo lähes 700k ihmistä tällä hetkellä. Veikkaisin kuitenkin, että aika moni noista sydän ja verisuonitauteihin kuolleista ihmisistä on syönyt kourakaupalla lääkkeitä ja lopputulos on kuitenkin sitten ollut kuolema.“

Kehumassanne tutkimuksessa sanottiin, että suhteellinen riski pienenee statiinien ansiosta 29 prosentilla. Mutta tuo ei kelvannut, ja lähdit veikkauslinjalle.

Anonyymi kirjoitti:

”Suomen terveydenhuolto on tukossa siitä huolimatta, vaikka statiineja käyttää jo lähes 700k ihmistä tällä hetkellä. Veikkaisin kuitenkin, että aika moni noista sydän ja verisuonitauteihin kuolleista ihmisistä on syönyt kourakaupalla lääkkeitä ja lopputulos on kuitenkin sitten ollut kuolema.“

Kehumassanne tutkimuksessa sanottiin, että suhteellinen riski pienenee statiinien ansiosta 29 prosentilla. Mutta tuo ei kelvannut, ja lähdit veikkauslinjalle.

Lue lisää

Mua kiinnostikin siinä se oleellinen, eli epäjohdonmukaisuudet ja tutkimusten rahoittaminen, ja sen vaikuttaminen tutkimustuloksiin. Tietty myös se absoluuttinen hyöty lääkkeestä. Ja totta tuo on mitä sanoin: Ihmiset syövät nykyään enemmän ja enemmän lääkkeitä, ja siitä huolimatta meillä on esim. lihavuusepidemia, johon ollaan taas keksitty uusi ihmelääke. Mitä veikkaat, kuinka moni samaglutiidia käyttävä vetää myös esim. kolesterolilääkkeitä tai metformiinia?

Jengi kirjaimellisesti vetää kilpaa lääkkeitä ja epäterveellistä ruokaa ilman, että keskittyy asioiden juurisyihin. Tästä tietenkin lääkejätit kiittää.

Anonyymi kirjoitti:

Mua kiinnostikin siinä se oleellinen, eli epäjohdonmukaisuudet ja tutkimusten rahoittaminen, ja sen vaikuttaminen tutkimustuloksiin. Tietty myös se absoluuttinen hyöty lääkkeestä. Ja totta tuo on mitä sanoin: Ihmiset syövät nykyään enemmän ja enemmän lääkkeitä, ja siitä huolimatta meillä on esim. lihavuusepidemia, johon ollaan taas keksitty uusi ihmelääke. Mitä veikkaat, kuinka moni samaglutiidia käyttävä vetää myös esim. kolesterolilääkkeitä tai metformiinia?

Jengi kirjaimellisesti vetää kilpaa lääkkeitä ja epäterveellistä ruokaa ilman, että keskittyy asioiden juurisyihin. Tästä tietenkin lääkejätit kiittää.

Lue lisää

”Jengi kirjaimellisesti vetää kilpaa lääkkeitä ja epäterveellistä ruokaa ilman, että keskittyy asioiden juurisyihin.”

Ja tämä juurisyy on tietenkin hiilihydraatit?

Anonyymi kirjoitti:

”Jengi kirjaimellisesti vetää kilpaa lääkkeitä ja epäterveellistä ruokaa ilman, että keskittyy asioiden juurisyihin.”

Ja tämä juurisyy on tietenkin hiilihydraatit?

Lue lisää

Ihan vaikka se epäterveellinen ruokavalio, huonolaatuinen uni ja vähäinen liikunta?

Sydäninfarkti on edelleen yleisin kuolinsyy statiineista huolimatta joten pitäisin kyllä huolta että kolesterolitasot ovat matalat.

hvp27 kirjoitti:

Sydäninfarkti on edelleen yleisin kuolinsyy statiineista huolimatta joten pitäisin kyllä huolta että kolesterolitasot ovat matalat.

Korkea verensokeri myös tappaa, mutta ei se silti tarkoita sitä, että verensokerit pitäisi saada matalalle. Matala kolesteroli nostaa riskiä esim. aivoverenvuodolle.

Anonyymi kirjoitti:

Korkea verensokeri myös tappaa, mutta ei se silti tarkoita sitä, että verensokerit pitäisi saada matalalle. Matala kolesteroli nostaa riskiä esim. aivoverenvuodolle.

Siinä on pieni ero: matala verensokeri tappaa, mutta matala LDL- kolesteroli ei. Liian matalaa LDL-arvoa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä on pieni ero: matala verensokeri tappaa, mutta matala LDL- kolesteroli ei. Liian matalaa LDL-arvoa ei ole.

Tässä on pieni listaus liian matalien LDL-arvojen mukanaan tuomista onlgemista. Ota huomioon, että keho myös itse tuottaa LDL-kolesterolia, ja sille on ihan tarkoituksensa. Mutta asiaan:

Hormonitoiminnan häiriöt: LDL on välttämätöntä hormonien, kuten kortisolin, testosteronin ja estrogeenin, tuotannolle. Liian matala LDL voi vaikuttaa näiden hormonien tasoihin ja häiritä kehon tasapainoa.

Aivojen terveys: LDL-kolesteroli on tärkeä osa aivojen solukalvojen rakennetta ja aivojen normaalia toimintaa. Liian matala LDL voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ja saattaa altistaa esimerkiksi muistiongelmille tai mielialahäiriöille.

Verenvuoto-ongelmat: LDL osallistuu verihiutaleiden toimintaan, joten matala LDL voi lisätä verenvuodon riskiä.

Immuunijärjestelmän heikentyminen: LDL voi tukea immuunijärjestelmän toimintaa, ja sen matala taso on yhdistetty joidenkin immuunijärjestelmän ongelmien, kuten infektioiden, lisääntymiseen.

Riskit sydän- ja verisuonisairauksiin: Vaikka LDL tunnetaan pääasiassa sydänsairauksien riskitekijänä, tutkimukset ovat osoittaneet, että liian matala LDL saattaa myös olla yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, erityisesti silloin, jos se liittyy muihin sairauksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on pieni listaus liian matalien LDL-arvojen mukanaan tuomista onlgemista. Ota huomioon, että keho myös itse tuottaa LDL-kolesterolia, ja sille on ihan tarkoituksensa. Mutta asiaan:

Hormonitoiminnan häiriöt: LDL on välttämätöntä hormonien, kuten kortisolin, testosteronin ja estrogeenin, tuotannolle. Liian matala LDL voi vaikuttaa näiden hormonien tasoihin ja häiritä kehon tasapainoa.

Aivojen terveys: LDL-kolesteroli on tärkeä osa aivojen solukalvojen rakennetta ja aivojen normaalia toimintaa. Liian matala LDL voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ja saattaa altistaa esimerkiksi muistiongelmille tai mielialahäiriöille.

Verenvuoto-ongelmat: LDL osallistuu verihiutaleiden toimintaan, joten matala LDL voi lisätä verenvuodon riskiä.

Immuunijärjestelmän heikentyminen: LDL voi tukea immuunijärjestelmän toimintaa, ja sen matala taso on yhdistetty joidenkin immuunijärjestelmän ongelmien, kuten infektioiden, lisääntymiseen.

Riskit sydän- ja verisuonisairauksiin: Vaikka LDL tunnetaan pääasiassa sydänsairauksien riskitekijänä, tutkimukset ovat osoittaneet, että liian matala LDL saattaa myös olla yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, erityisesti silloin, jos se liittyy muihin sairauksiin.

Lue lisää

Katsotaan viestin sisältö kriittisesti:

Totuuspohja:

• On totta, että LDL-kolesterolilla (“paha kolesteroli”) on biologisia tehtäviä elimistössä: se kuljettaa kolesterolia soluille, ja kolesteroli on välttämätöntä hormonien ja solukalvojen rakennusaine. Elimistö myös tuottaa itse kolesterolia.
• Nykyiset lääketieteelliset hoitosuositukset (esim. Euroopan kardiologiyhdistys, THL, American Heart Association) eivät kuitenkaan näe alhaista LDL-tasoa sinänsä ongelmana. Päinvastoin: mitä matalampi LDL, sitä pienempi sydän- ja verisuonitautien riski – ”the lower, the better” on keskeinen hoitolinja.

Kohtien arviointi:

• Hormonitoiminta: Kolesteroli on steroidihormonien lähtöaine, mutta normaalitilanteessa elimistö pystyy tuottamaan riittävästi kolesterolia, vaikka LDL veressä olisi hyvin matala lääkityksen seurauksena. Ei näyttöä, että kliinisesti merkittävää hormonivajetta syntyisi LDL:n madaltamisesta.
• Aivojen terveys: Aivot tuottavat oman kolesterolinsa eivätkä ole riippuvaisia veren LDL:stä. Suurissa seurantatutkimuksissa ei ole havaittu kognitiivisen heikkenemisen lisääntymistä matalan LDL:n vuoksi.
• Verenvuoto-ongelmat: Ei näyttöä kliinisesti merkittävästä riskistä.
• Immuunijärjestelmä: Joitakin havaintoja yhteyksistä, mutta ei vakuuttavaa näyttöä, että matala LDL heikentäisi immuunipuolustusta.
• Sydän- ja verisuoniriskit: Väite on päinvastainen kuin vahva tutkimusnäyttö. Kymmenet satunnaistetut lääketutkimukset (statiinit, PCSK9-estäjät jne.) osoittavat, että mitä matalammaksi LDL saadaan, sitä vähemmän sydäninfarkteja ja aivohalvauksia esiintyy – ilman merkittäviä haittoja matalasta LDL:stä.

Johtopäätös:
Teksti antaa kuvan, että matala LDL olisi vaarallista terveydelle. Tätä ei tue vankka tieteellinen näyttö, vaan kyseessä on tyypillinen ”kolesterolikriittinen” feikkitiedettä lähentelevä viesti. Se sekoittaa biologisia perusteita (LDL:llä on elimistössä tehtäviä) mutta jättää mainitsematta olennaisen: elimistö pitää kolesterolitasot tasapainossa, ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta LDL:n mataluus on hyödyksi.

👉 Yhteenveto: Viesti sisältää harhaanjohtavia väitteitä ja vääristelyä, vaikka siinä on mukana osatotuuksia biologian perusteista.

Anonyymi kirjoitti:

Katsotaan viestin sisältö kriittisesti:

Totuuspohja:

• On totta, että LDL-kolesterolilla (“paha kolesteroli”) on biologisia tehtäviä elimistössä: se kuljettaa kolesterolia soluille, ja kolesteroli on välttämätöntä hormonien ja solukalvojen rakennusaine. Elimistö myös tuottaa itse kolesterolia.
• Nykyiset lääketieteelliset hoitosuositukset (esim. Euroopan kardiologiyhdistys, THL, American Heart Association) eivät kuitenkaan näe alhaista LDL-tasoa sinänsä ongelmana. Päinvastoin: mitä matalampi LDL, sitä pienempi sydän- ja verisuonitautien riski – ”the lower, the better” on keskeinen hoitolinja.

Kohtien arviointi:

• Hormonitoiminta: Kolesteroli on steroidihormonien lähtöaine, mutta normaalitilanteessa elimistö pystyy tuottamaan riittävästi kolesterolia, vaikka LDL veressä olisi hyvin matala lääkityksen seurauksena. Ei näyttöä, että kliinisesti merkittävää hormonivajetta syntyisi LDL:n madaltamisesta.
• Aivojen terveys: Aivot tuottavat oman kolesterolinsa eivätkä ole riippuvaisia veren LDL:stä. Suurissa seurantatutkimuksissa ei ole havaittu kognitiivisen heikkenemisen lisääntymistä matalan LDL:n vuoksi.
• Verenvuoto-ongelmat: Ei näyttöä kliinisesti merkittävästä riskistä.
• Immuunijärjestelmä: Joitakin havaintoja yhteyksistä, mutta ei vakuuttavaa näyttöä, että matala LDL heikentäisi immuunipuolustusta.
• Sydän- ja verisuoniriskit: Väite on päinvastainen kuin vahva tutkimusnäyttö. Kymmenet satunnaistetut lääketutkimukset (statiinit, PCSK9-estäjät jne.) osoittavat, että mitä matalammaksi LDL saadaan, sitä vähemmän sydäninfarkteja ja aivohalvauksia esiintyy – ilman merkittäviä haittoja matalasta LDL:stä.

Johtopäätös:
Teksti antaa kuvan, että matala LDL olisi vaarallista terveydelle. Tätä ei tue vankka tieteellinen näyttö, vaan kyseessä on tyypillinen ”kolesterolikriittinen” feikkitiedettä lähentelevä viesti. Se sekoittaa biologisia perusteita (LDL:llä on elimistössä tehtäviä) mutta jättää mainitsematta olennaisen: elimistö pitää kolesterolitasot tasapainossa, ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta LDL:n mataluus on hyödyksi.

👉 Yhteenveto: Viesti sisältää harhaanjohtavia väitteitä ja vääristelyä, vaikka siinä on mukana osatotuuksia biologian perusteista.

Lue lisää

Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään pitkäaikaista, riippumatonta dataa, joka osoittaisi liian alhaisen LDL-arvon olevan terveydelle hyväksi. Kuolleisuus on jopa suurempaa niillä, joiden LDL-arvo on tavanomaista matalampi. Alle 1,0 mmol arvot ovat usein liitetty riskiin mahdollisista terveysongelmista, kuten aivohalvauksista, kognitiivisista ongelmista ja hormonaalisista häiriöistä. Nykyiset suositukset (<1.4mmol) esim. diabeetikoille perustuvat hyvin pitkälle lääketehtaiden ja lääkelobbareiden myyntipuheisiin.

Statiinien välttely ja niihin kriittisesti suhteutuminen ei johdu siitä, että telkkarista sattui joskus tulemaan joku kriittinen dokumentti aiheesta tai siitä, että joku levittäisi netissä jotain villejä salaliittoteorioita. Ne johtuvat yksinkertaisesti siitä, että monet käyttäjät ovat saaneet niistä niin merkittäviä terveyshaittoja, että eivät mielellään halua syödä niitä - ihan kuten ketjun aloittajallekin näytti käyvän. Väsymysoireet ja kivut kertovat karua kieltä siitä, mihin tämä lääkeaineiryhmä kykenee. Jos keho varoittaa tuolla tavalla, niin silloin sitä kannattaa kuunnella.

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään pitkäaikaista, riippumatonta dataa, joka osoittaisi liian alhaisen LDL-arvon olevan terveydelle hyväksi. Kuolleisuus on jopa suurempaa niillä, joiden LDL-arvo on tavanomaista matalampi. Alle 1,0 mmol arvot ovat usein liitetty riskiin mahdollisista terveysongelmista, kuten aivohalvauksista, kognitiivisista ongelmista ja hormonaalisista häiriöistä. Nykyiset suositukset (<1.4mmol) esim. diabeetikoille perustuvat hyvin pitkälle lääketehtaiden ja lääkelobbareiden myyntipuheisiin.

Statiinien välttely ja niihin kriittisesti suhteutuminen ei johdu siitä, että telkkarista sattui joskus tulemaan joku kriittinen dokumentti aiheesta tai siitä, että joku levittäisi netissä jotain villejä salaliittoteorioita. Ne johtuvat yksinkertaisesti siitä, että monet käyttäjät ovat saaneet niistä niin merkittäviä terveyshaittoja, että eivät mielellään halua syödä niitä - ihan kuten ketjun aloittajallekin näytti käyvän. Väsymysoireet ja kivut kertovat karua kieltä siitä, mihin tämä lääkeaineiryhmä kykenee. Jos keho varoittaa tuolla tavalla, niin silloin sitä kannattaa kuunnella.

Lue lisää

Kommenttisi on tyypillinen esimerkki siitä, miten osatotuuksia yhdistetään epäluotettaviin väitteisiin ja salaliittosävyyn. Puretaan se:

1. ”Ei ole riippumatonta dataa pitkäaikaisesta matalasta LDL:stä”

• Väite on väärä. On olemassa paljon riippumatonta, pitkäaikaista dataa.
• Esim. FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa PCSK9-estäjillä LDL laskettiin jopa alle 0,8 mmol/l, ja seurannassa (vuosia) havaittiin selvä sydän- ja verisuonitautien riskin aleneminen ilman uutta haittasignalointia.
• Myös geneettiset tutkimukset (ns. Mendelin randomisaatio) osoittavat, että ihmisillä, joilla on luonnostaan hyvin matala LDL, on eliniän mittainen alhaisempi sydänriski ilman haittoja.

2. ”Kuolleisuus on suurempaa niillä, joilla on matala LDL”

• Tällainen havainto voi tulla väestöseurantatutkimuksista, joissa matala LDL liittyy esim. syöpään, maksasairauteen tai vajaaravitsemukseen. Eli LDL on tällöin sairauden seuraus, ei syy. Kontrolloiduissa lääkekokeissa matala LDL ei lisää kuolleisuutta.

3. ”Alle 1,0 mmol liitetty riskiin aivohalvauksista, kognitiivisista ongelmista, hormonaalisista häiriöistä”

• Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Erityisesti aivojen ja hormonien osalta elimistö tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse.
• Kliinisissä lääketutkimuksissa (myös niissä, joissa LDL <1,0) ei ole todettu kognitiivisia tai hormonaalisia haittoja.

4. ”Nykyiset suositukset perustuvat lääketeollisuuden lobbaamiseen”

• Suositukset perustuvat laajoihin, riippumattomiin meta-analyyseihin ja kliinisiin kokeisiin, joita tekevät riippumattomat tutkijat ja kansainväliset kardiologijärjestöt.
• Tieteellisessä arvioinnissa tutkimusdata punnitaan avoimesti; lääkeyhtiöiden rahoittamat tutkimukset eivät mene sellaisenaan läpi ohjeistuksiin ilman riippumatonta näyttöä.

5. ”Statiineista tulee paljon haittoja (väsymys, lihaskivut)”

• Lihasoireita raportoi moni, mutta satunnaistetuissa kokeissa osa oireista johtuu ns. nocebo-efektistä (eli haittaodotuksesta). Kun potilas ei tiedä, saako statiinia vai plaseboa, ero oireiden määrässä on hyvin pieni.
• Todellisia haittoja on olemassa (esim. harvinainen lihastulehdus, maksaentsyymien nousu), mutta ne ovat suhteessa harvinaisia, ja siksi lääkärin kanssa voidaan vaihtaa toiseen statiinilääkkeeseen tai annosteluun.

Yhteenveto:
Kommenttisi kuulostaa vakuuttavalta, koska siinä käytetään tieteellisiä termejä ja vedotaan käyttäjäkokemuksiin. Kuitenkin sen keskeiset väitteet ovat ristiriidassa laajan ja riippumattoman tutkimusnäytön kanssa.

• Tutkimusten mukaan mitä matalampi LDL, sitä pienempi sydän- ja verisuonisairauksien riski.
• Ei näyttöä, että matala LDL aiheuttaisi kognitiivisia tai hormonaalisia ongelmia.
• Statiineilla voi olla haittavaikutuksia, mutta suurimmalle osalle hyöty (sydäninfarktin ja aivohalvauksen estyminen) on paljon suurempi kuin riski.

Toisin sanoen: väitteet ”matalan LDL:n vaaroista” ja ”suositusten lobbauspohjaisuudesta” ovat feikkitiedettä ja harhaanjohtavia yleistyksiä, vaikka mukana on todellisia ilmiöitä (statiinioireita).

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttisi on tyypillinen esimerkki siitä, miten osatotuuksia yhdistetään epäluotettaviin väitteisiin ja salaliittosävyyn. Puretaan se:

1. ”Ei ole riippumatonta dataa pitkäaikaisesta matalasta LDL:stä”

• Väite on väärä. On olemassa paljon riippumatonta, pitkäaikaista dataa.
• Esim. FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa PCSK9-estäjillä LDL laskettiin jopa alle 0,8 mmol/l, ja seurannassa (vuosia) havaittiin selvä sydän- ja verisuonitautien riskin aleneminen ilman uutta haittasignalointia.
• Myös geneettiset tutkimukset (ns. Mendelin randomisaatio) osoittavat, että ihmisillä, joilla on luonnostaan hyvin matala LDL, on eliniän mittainen alhaisempi sydänriski ilman haittoja.

2. ”Kuolleisuus on suurempaa niillä, joilla on matala LDL”

• Tällainen havainto voi tulla väestöseurantatutkimuksista, joissa matala LDL liittyy esim. syöpään, maksasairauteen tai vajaaravitsemukseen. Eli LDL on tällöin sairauden seuraus, ei syy. Kontrolloiduissa lääkekokeissa matala LDL ei lisää kuolleisuutta.

3. ”Alle 1,0 mmol liitetty riskiin aivohalvauksista, kognitiivisista ongelmista, hormonaalisista häiriöistä”

• Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Erityisesti aivojen ja hormonien osalta elimistö tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse.
• Kliinisissä lääketutkimuksissa (myös niissä, joissa LDL <1,0) ei ole todettu kognitiivisia tai hormonaalisia haittoja.

4. ”Nykyiset suositukset perustuvat lääketeollisuuden lobbaamiseen”

• Suositukset perustuvat laajoihin, riippumattomiin meta-analyyseihin ja kliinisiin kokeisiin, joita tekevät riippumattomat tutkijat ja kansainväliset kardiologijärjestöt.
• Tieteellisessä arvioinnissa tutkimusdata punnitaan avoimesti; lääkeyhtiöiden rahoittamat tutkimukset eivät mene sellaisenaan läpi ohjeistuksiin ilman riippumatonta näyttöä.

5. ”Statiineista tulee paljon haittoja (väsymys, lihaskivut)”

• Lihasoireita raportoi moni, mutta satunnaistetuissa kokeissa osa oireista johtuu ns. nocebo-efektistä (eli haittaodotuksesta). Kun potilas ei tiedä, saako statiinia vai plaseboa, ero oireiden määrässä on hyvin pieni.
• Todellisia haittoja on olemassa (esim. harvinainen lihastulehdus, maksaentsyymien nousu), mutta ne ovat suhteessa harvinaisia, ja siksi lääkärin kanssa voidaan vaihtaa toiseen statiinilääkkeeseen tai annosteluun.

Yhteenveto:
Kommenttisi kuulostaa vakuuttavalta, koska siinä käytetään tieteellisiä termejä ja vedotaan käyttäjäkokemuksiin. Kuitenkin sen keskeiset väitteet ovat ristiriidassa laajan ja riippumattoman tutkimusnäytön kanssa.

• Tutkimusten mukaan mitä matalampi LDL, sitä pienempi sydän- ja verisuonisairauksien riski.
• Ei näyttöä, että matala LDL aiheuttaisi kognitiivisia tai hormonaalisia ongelmia.
• Statiineilla voi olla haittavaikutuksia, mutta suurimmalle osalle hyöty (sydäninfarktin ja aivohalvauksen estyminen) on paljon suurempi kuin riski.

Toisin sanoen: väitteet ”matalan LDL:n vaaroista” ja ”suositusten lobbauspohjaisuudesta” ovat feikkitiedettä ja harhaanjohtavia yleistyksiä, vaikka mukana on todellisia ilmiöitä (statiinioireita).

Lue lisää

"Esim. FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa PCSK9-estäjillä LDL laskettiin jopa alle 0,8 mmol/l, ja seurannassa (vuosia) havaittiin selvä sydän- ja verisuonitautien riskin aleneminen ilman uutta haittasignalointia."

FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa rahoittajina toimivat, yllätys yllätys, lääkkeen kehittäjät ja mm. lääkeyhtiöt Sanofi ja Regeneron Pharmaceutical.

"Myös geneettiset tutkimukset (ns. Mendelin randomisaatio) osoittavat, että ihmisillä, joilla on luonnostaan hyvin matala LDL, on eliniän mittainen alhaisempi sydänriski ilman haittoja."

Geneettinen matala LDL ei ole sama asia kuin matala LDL, joka saavutetaan lääkkeellisesti, ja mitä tässä yhteydessä on matala LDL? Vastasyntyneelläkin se on vähintään 1,3 mmol/L


"Tällainen havainto voi tulla väestöseurantatutkimuksista, joissa matala LDL liittyy esim. syöpään, maksasairauteen tai vajaaravitsemukseen. Eli LDL on tällöin sairauden seuraus, ei syy. Kontrolloiduissa lääkekokeissa matala LDL ei lisää kuolleisuutta."

Havainto on se, jos yleensä tieteessä lähdetään liikenteeseen. Tuskin löytyy ihan hirveän monta rahoittajaa pitkäaikaistutkimukselle, jossa tuo asia selvitettäisiin perinpohjaisesti. Vai mitä olet mieltä?

" Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Erityisesti aivojen ja hormonien osalta elimistö tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse.
Kliinisissä lääketutkimuksissa (myös niissä, joissa LDL <1,0) ei ole todettu kognitiivisia tai hormonaalisia haittoja."

Kuitenkin tiettyjen pitkäaikaisvaikutusten, kuten kognitiivisten ongelmien tai hormonitasapainon muutosten osalta, on edelleen epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia tutkimuksissa.

"Lihasoireita raportoi moni, mutta satunnaistetuissa kokeissa osa oireista johtuu ns. nocebo-efektistä (eli haittaodotuksesta). Kun potilas ei tiedä, saako statiinia vai plaseboa, ero oireiden määrässä on hyvin pieni."

Vanha kunnon Nosebo. Nosebo on siis lääketehtaiden ns. vapaudu vastuusta kortti, johon voidaan vedota haittojen ilmetessä ja sillä saadaan harhautettua potilas esim. olla tekemättä haittailmoitusta tai jättämään asia sikseen. Kuten olen aikaisemminkin todennut, niin statiinien haitat ovat todella aliraportoituja ja niitä pyritään vähättelemään lähes jokaisen lääkärin toimesta.

"Todellisia haittoja on olemassa (esim. harvinainen lihastulehdus, maksaentsyymien nousu), mutta ne ovat suhteessa harvinaisia, ja siksi lääkärin kanssa voidaan vaihtaa toiseen statiinilääkkeeseen tai annosteluun."

Harvinainen lihastulehdus tai maksaentsyymien nousu kertoo jo sen verran riittävästi statiinien sopimattomuudesta, että on lähes älyvapaata alkaa edes harkitsemaan niiden kanssa leikkimistä. Pahimmillaan haitan saaneita potilaita ollan kehoitettu siirtymään hydrofiilisestä (vesiliukoinen, rosuvastatiini) valmisteesta lipofiiliseen (rasvaliukoinen, atorvastatiini), vaikka niiden haittavakutusprofiili on vieläkin kattavampi. Niin näytti jälleen tapahtuvan myös OP:n kohdalla.

"Kommenttisi kuulostaa vakuuttavalta, koska siinä käytetään tieteellisiä termejä ja vedotaan käyttäjäkokemuksiin. Kuitenkin sen keskeiset väitteet ovat ristiriidassa laajan ja riippumattoman tutkimusnäytön kanssa."

Ei ole edelleenkään olemassa laajaa tai riippumatonta tutkimusnäyttöä, jotka puoltaisivat esimerkiksi vuosikymmenien ajan tapahtuvaa turvallista statiinien käyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa PCSK9-estäjillä LDL laskettiin jopa alle 0,8 mmol/l, ja seurannassa (vuosia) havaittiin selvä sydän- ja verisuonitautien riskin aleneminen ilman uutta haittasignalointia."

FOURIER- ja ODYSSEY OUTCOMES -tutkimuksissa rahoittajina toimivat, yllätys yllätys, lääkkeen kehittäjät ja mm. lääkeyhtiöt Sanofi ja Regeneron Pharmaceutical.

"Myös geneettiset tutkimukset (ns. Mendelin randomisaatio) osoittavat, että ihmisillä, joilla on luonnostaan hyvin matala LDL, on eliniän mittainen alhaisempi sydänriski ilman haittoja."

Geneettinen matala LDL ei ole sama asia kuin matala LDL, joka saavutetaan lääkkeellisesti, ja mitä tässä yhteydessä on matala LDL? Vastasyntyneelläkin se on vähintään 1,3 mmol/L


"Tällainen havainto voi tulla väestöseurantatutkimuksista, joissa matala LDL liittyy esim. syöpään, maksasairauteen tai vajaaravitsemukseen. Eli LDL on tällöin sairauden seuraus, ei syy. Kontrolloiduissa lääkekokeissa matala LDL ei lisää kuolleisuutta."

Havainto on se, jos yleensä tieteessä lähdetään liikenteeseen. Tuskin löytyy ihan hirveän monta rahoittajaa pitkäaikaistutkimukselle, jossa tuo asia selvitettäisiin perinpohjaisesti. Vai mitä olet mieltä?

" Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Erityisesti aivojen ja hormonien osalta elimistö tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse.
Kliinisissä lääketutkimuksissa (myös niissä, joissa LDL <1,0) ei ole todettu kognitiivisia tai hormonaalisia haittoja."

Kuitenkin tiettyjen pitkäaikaisvaikutusten, kuten kognitiivisten ongelmien tai hormonitasapainon muutosten osalta, on edelleen epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia tutkimuksissa.

"Lihasoireita raportoi moni, mutta satunnaistetuissa kokeissa osa oireista johtuu ns. nocebo-efektistä (eli haittaodotuksesta). Kun potilas ei tiedä, saako statiinia vai plaseboa, ero oireiden määrässä on hyvin pieni."

Vanha kunnon Nosebo. Nosebo on siis lääketehtaiden ns. vapaudu vastuusta kortti, johon voidaan vedota haittojen ilmetessä ja sillä saadaan harhautettua potilas esim. olla tekemättä haittailmoitusta tai jättämään asia sikseen. Kuten olen aikaisemminkin todennut, niin statiinien haitat ovat todella aliraportoituja ja niitä pyritään vähättelemään lähes jokaisen lääkärin toimesta.

"Todellisia haittoja on olemassa (esim. harvinainen lihastulehdus, maksaentsyymien nousu), mutta ne ovat suhteessa harvinaisia, ja siksi lääkärin kanssa voidaan vaihtaa toiseen statiinilääkkeeseen tai annosteluun."

Harvinainen lihastulehdus tai maksaentsyymien nousu kertoo jo sen verran riittävästi statiinien sopimattomuudesta, että on lähes älyvapaata alkaa edes harkitsemaan niiden kanssa leikkimistä. Pahimmillaan haitan saaneita potilaita ollan kehoitettu siirtymään hydrofiilisestä (vesiliukoinen, rosuvastatiini) valmisteesta lipofiiliseen (rasvaliukoinen, atorvastatiini), vaikka niiden haittavakutusprofiili on vieläkin kattavampi. Niin näytti jälleen tapahtuvan myös OP:n kohdalla.

"Kommenttisi kuulostaa vakuuttavalta, koska siinä käytetään tieteellisiä termejä ja vedotaan käyttäjäkokemuksiin. Kuitenkin sen keskeiset väitteet ovat ristiriidassa laajan ja riippumattoman tutkimusnäytön kanssa."

Ei ole edelleenkään olemassa laajaa tai riippumatonta tutkimusnäyttöä, jotka puoltaisivat esimerkiksi vuosikymmenien ajan tapahtuvaa turvallista statiinien käyttöä.

Lue lisää

Sinulla on varsin tyypillinen ”kolesterolikriittinen” argumentaatiotapa: yhdistelet osittaisia totta olevia huomoita (esim. lääketeollisuuden rahoitus, haittojen olemassaolo, väestötutkimusten havainnot) ja vedät niistä laajempia johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa kokonaisnäyttöä.

1. ”FOURIER ja ODYSSEY olivat lääkeyhtiöiden rahoittamia”

✔ Totta: lääketeollisuus rahoittaa usein rekisteröintitutkimukset.
❌ Mutta: juuri siksi tutkimukset julkaistaan vertaisarvioiduissa lehdissä, ja analyysit käyvät läpi riippumattoman arvioinnin. Lisäksi tulokset on vahvistettu riippumattomissa meta-analyyseissä ja CTT-yhteisanalyysissä. Ei ole niin, että yksittäinen lääkeyhtiön tutkimus yksinään määrittäisi hoitosuosituksia.

2. ”Geneettinen matala LDL ei ole sama kuin lääkkeellä laskettu LDL”

✔ Totta, ne eivät ole täysin sama asia.
❌ Mutta: geneettinen data on erittäin vahva kausaalisuuden todiste: ihmisillä, joilla on perinnöllisesti matala LDL (esim. PCSK9-loss-of-function -variantit), on koko elämänsä ajan selvästi alempi SVT-riski ilman haittasignaalia. Kun tähän yhdistetään RCT-näyttö eri lääkkeillä, jotka kaikki vähentävät riskiä LDL:n laskiessa, kokonaiskuva on yhdenmukainen: LDL-hiukkasten määrä on syytekijä ateroskleroosille.

3. ”Väestöseurannoissa havaitaan matalilla LDL-tasoilla enemmän kuolleisuutta → havainto on se, mistä tiede lähtee”

✔ Totta: epidemiologiassa havainnot ovat lähtökohta.
❌ Mutta: syy-seuraus-suhteen testaaminen edellyttää kontrolloituja kokeita. Kohorttiaineistoissa matala LDL voi heijastaa perussairauksia (syöpä, maksan vajaatoiminta, vajaaravitsemus). Tätä kutsutaan käänteiseksi kausaalisuudeksi. Kun samaa testataan RCT:ssä, matala LDL ei lisää kuolleisuutta.

4. ”Kognitiiviset ja hormonaaliset vaikutukset ovat epäselviä”

✔ On totta, että aihetta on tutkittu.
❌ Mutta: suurissa RCT:issä (FOURIERin kognitiotutkimus EBBINGHAUS, ODYSSEY, IMPROVE-IT) ei ole todettu kognitiivisia haittoja edes silloin kun LDL laskettiin alle 1,0 mmol/l. Myöskään hormonaalisia ongelmia ei ole havaittu. Eli epäselvyyttä ei ole jäänyt isossa mittakaavassa, vaikka yksittäisiä tapausselostuksia löytyy.

5. ”Nocebo on vain lääketehtaiden kortti”

✔ On totta, että statiinien lihasoireet ovat todellisia osalle potilaista.
❌ Mutta: nocebo-ilmiö ei ole ”vapaudu vastuusta” -kortti, vaan toistuvasti todettu ilmiö satunnaistetuissa tutkimuksissa. Esimerkiksi SAMSON-tutkimuksessa potilaat, jotka raportoivat pahoja oireita statiineista, raportoivat lähes yhtä paljon oireita plasebokapseleista – ja oireiden määrä vaihteli kuukaudesta toiseen kapselin sisällön mukaan. Tämä osoittaa, että odotuksilla on merkittävä rooli, vaikka osa oireista on myös farmakologisia.

6. ”Statiinien harvinaiset haitat tekevät niistä vaarallisia”

✔ Harvinaisia haittoja on (lihastulehdus, maksa-arvojen nousu).
❌ Mutta: suhteessa hyötyihin ne ovat poikkeuksellisen pieniä. Suurissa väestöissä statiinien käyttö ehkäisee kymmeniä tai satoja sydäninfarkteja/aivoinfarkteja jokaista vakavaa haittaa kohden. Lääkärit vaihtavat usein toiseen valmisteeseen, annostukseen tai vaihtoehtoiseen lääkkeeseen, jos haittoja ilmenee.

7. ”Ei ole olemassa laajaa riippumatonta näyttöä statiinien vuosikymmenten käytön turvallisuudesta”

✔ Yksittäinen tutkimus ei seuraa potilasta 30 vuotta lääkkeellä.
❌ Mutta:
• Statiinit ovat olleet käytössä 1980-luvulta asti.
• Satoja tuhansia potilaita on seurattu yli 20 vuotta sekä RCT:issä että rekistereissä.
• Niissä ei ole ilmennyt uutta turvallisuushuolta: ei lisääntynyttä syöpää, ei kognitiivista heikentymistä, ei maksasairausepidemiaa.
Tämä muodostaa käytännössä pitkän aikavälin turvallisuusnäytön.

📌 Yhteenveto:
Kommentissasi on mukana oikeita huolia (lääketeollisuuden rahoitus, haittojen vähättelyn riski), mutta johtopäätökset vääristävät tutkimusnäyttöä.

• LDL on todistettu syytekijä ateroskleroosille geneettisessä, epidemiologisessa ja kliinisessä tutkimuksessa.
• Mitä matalampi LDL, sitä pienempi riski – ilman todisteita vakavista pitkäaikaishaitoista.
• Statiineilla ja muilla LDL-lääkkeillä voi olla haittoja, mutta hyöty-haittasuhde painottuu vahvasti hyötyihin erityisesti suuririskisillä potilailla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on varsin tyypillinen ”kolesterolikriittinen” argumentaatiotapa: yhdistelet osittaisia totta olevia huomoita (esim. lääketeollisuuden rahoitus, haittojen olemassaolo, väestötutkimusten havainnot) ja vedät niistä laajempia johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa kokonaisnäyttöä.

1. ”FOURIER ja ODYSSEY olivat lääkeyhtiöiden rahoittamia”

✔ Totta: lääketeollisuus rahoittaa usein rekisteröintitutkimukset.
❌ Mutta: juuri siksi tutkimukset julkaistaan vertaisarvioiduissa lehdissä, ja analyysit käyvät läpi riippumattoman arvioinnin. Lisäksi tulokset on vahvistettu riippumattomissa meta-analyyseissä ja CTT-yhteisanalyysissä. Ei ole niin, että yksittäinen lääkeyhtiön tutkimus yksinään määrittäisi hoitosuosituksia.

2. ”Geneettinen matala LDL ei ole sama kuin lääkkeellä laskettu LDL”

✔ Totta, ne eivät ole täysin sama asia.
❌ Mutta: geneettinen data on erittäin vahva kausaalisuuden todiste: ihmisillä, joilla on perinnöllisesti matala LDL (esim. PCSK9-loss-of-function -variantit), on koko elämänsä ajan selvästi alempi SVT-riski ilman haittasignaalia. Kun tähän yhdistetään RCT-näyttö eri lääkkeillä, jotka kaikki vähentävät riskiä LDL:n laskiessa, kokonaiskuva on yhdenmukainen: LDL-hiukkasten määrä on syytekijä ateroskleroosille.

3. ”Väestöseurannoissa havaitaan matalilla LDL-tasoilla enemmän kuolleisuutta → havainto on se, mistä tiede lähtee”

✔ Totta: epidemiologiassa havainnot ovat lähtökohta.
❌ Mutta: syy-seuraus-suhteen testaaminen edellyttää kontrolloituja kokeita. Kohorttiaineistoissa matala LDL voi heijastaa perussairauksia (syöpä, maksan vajaatoiminta, vajaaravitsemus). Tätä kutsutaan käänteiseksi kausaalisuudeksi. Kun samaa testataan RCT:ssä, matala LDL ei lisää kuolleisuutta.

4. ”Kognitiiviset ja hormonaaliset vaikutukset ovat epäselviä”

✔ On totta, että aihetta on tutkittu.
❌ Mutta: suurissa RCT:issä (FOURIERin kognitiotutkimus EBBINGHAUS, ODYSSEY, IMPROVE-IT) ei ole todettu kognitiivisia haittoja edes silloin kun LDL laskettiin alle 1,0 mmol/l. Myöskään hormonaalisia ongelmia ei ole havaittu. Eli epäselvyyttä ei ole jäänyt isossa mittakaavassa, vaikka yksittäisiä tapausselostuksia löytyy.

5. ”Nocebo on vain lääketehtaiden kortti”

✔ On totta, että statiinien lihasoireet ovat todellisia osalle potilaista.
❌ Mutta: nocebo-ilmiö ei ole ”vapaudu vastuusta” -kortti, vaan toistuvasti todettu ilmiö satunnaistetuissa tutkimuksissa. Esimerkiksi SAMSON-tutkimuksessa potilaat, jotka raportoivat pahoja oireita statiineista, raportoivat lähes yhtä paljon oireita plasebokapseleista – ja oireiden määrä vaihteli kuukaudesta toiseen kapselin sisällön mukaan. Tämä osoittaa, että odotuksilla on merkittävä rooli, vaikka osa oireista on myös farmakologisia.

6. ”Statiinien harvinaiset haitat tekevät niistä vaarallisia”

✔ Harvinaisia haittoja on (lihastulehdus, maksa-arvojen nousu).
❌ Mutta: suhteessa hyötyihin ne ovat poikkeuksellisen pieniä. Suurissa väestöissä statiinien käyttö ehkäisee kymmeniä tai satoja sydäninfarkteja/aivoinfarkteja jokaista vakavaa haittaa kohden. Lääkärit vaihtavat usein toiseen valmisteeseen, annostukseen tai vaihtoehtoiseen lääkkeeseen, jos haittoja ilmenee.

7. ”Ei ole olemassa laajaa riippumatonta näyttöä statiinien vuosikymmenten käytön turvallisuudesta”

✔ Yksittäinen tutkimus ei seuraa potilasta 30 vuotta lääkkeellä.
❌ Mutta:
• Statiinit ovat olleet käytössä 1980-luvulta asti.
• Satoja tuhansia potilaita on seurattu yli 20 vuotta sekä RCT:issä että rekistereissä.
• Niissä ei ole ilmennyt uutta turvallisuushuolta: ei lisääntynyttä syöpää, ei kognitiivista heikentymistä, ei maksasairausepidemiaa.
Tämä muodostaa käytännössä pitkän aikavälin turvallisuusnäytön.

📌 Yhteenveto:
Kommentissasi on mukana oikeita huolia (lääketeollisuuden rahoitus, haittojen vähättelyn riski), mutta johtopäätökset vääristävät tutkimusnäyttöä.

• LDL on todistettu syytekijä ateroskleroosille geneettisessä, epidemiologisessa ja kliinisessä tutkimuksessa.
• Mitä matalampi LDL, sitä pienempi riski – ilman todisteita vakavista pitkäaikaishaitoista.
• Statiineilla ja muilla LDL-lääkkeillä voi olla haittoja, mutta hyöty-haittasuhde painottuu vahvasti hyötyihin erityisesti suuririskisillä potilailla.

Lue lisää

"Sinulla on varsin tyypillinen ”kolesterolikriittinen” argumentaatiotapa: yhdistelet osittaisia totta olevia huomoita (esim. lääketeollisuuden rahoitus, haittojen olemassaolo, väestötutkimusten havainnot) ja vedät niistä laajempia johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa kokonaisnäyttöä."

Väestötason tutkimukset kertovat vain keskiarvoja. Ne eivät anna vastausta siihen, mitä tapahtuu yksilölle, kun lääke tai toimenpide otetaan käyttöön. Haitoista ei välttämättä jää tilastollista jälkeä, mutta niitä nousee jatkuvasti esiin, kun ihmiset kertovat kokemuksistaan. Olen itsekin joutunut toteamaan, että ne ovat aivan todellisia. Se, että tutkimus ei tunnista niitä, ei tarkoita ettei niitä ole. ’Kokonaisnäyttö’ ei siis kerro koko totuutta, vaan todellisuus näkyy vasta ihmisten arjessa.

On mielestäni melko surullista, että nykyään lääkäri ei kuuntele potilaitaan, vaan päättää jo mielessään mitkä lääkkeet tai valmisteet sopivat näille. Jos homma ei mene kuten hänen käsikirjoituksessaan, lyödään potilaaseen hankalan potilaan ja lääkekielteisen ihmisen leima.

"statiinien haittoja ovat lihasoireet, vatsavaivat, suurentuneet maksa-arvot ja lievä tyypin 2 diabeteksen riski, joista yleisimpiä ovat lihaskivut ja päänsärky. Harvinaisempia, mutta vakavampia haittoja voivat olla maksavauriot, haimatulehdukset ja perifeerinen neuropatia, mutta näiden yhteyttä statiinihoitoon ei ole aina voitu luotettavasti osoittaa."

Tämä oli tekoälyn tekemä yhteenveto sen löytämistä lähteistä. Totuus on kuitenkin se, että haitat ovat todella aliraportoituja ja niiden ilmetessä potilasta yleensä käsketään vain sietämään esim. lihashaittoja, vaikka jopa pakkausselosteessa sellaisten ilmetessä lääkitys tulisi lopettaa välittömästi.

https://www.aamulehti.fi/terveys/art-2000011368422.html

Artikkeli on maksumuurin takana, mutta lue kommenttiosio. Artikkeli itsessään on pelkkää ylistämistä ja sivuvaikutusten vähättelyä, mutta sehän tietenkin on ihan tyypillistä Sanoman julkaisulle, joka on Suomen suurin kaupallinen mediatalo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Statiinit
Tossa on ihan myös hyvää tietoa ja auttaa varmasti punnitsemaan, haluaako moisia suuhunsa pistää.

Kolesterolit ja triglyt olisi tietenkin hyvä olla viitearvoissa, mutta niiden jyrääminen alas tuollaisilla valmisteilla on aina kyseenalaista. Liiku, syö terveellisesti, pidä verensokerit viitelukemissa (hba1c <6.5%) ja nuku riittävästi.

Anonyymi kirjoitti:

"statiinien haittoja ovat lihasoireet, vatsavaivat, suurentuneet maksa-arvot ja lievä tyypin 2 diabeteksen riski, joista yleisimpiä ovat lihaskivut ja päänsärky. Harvinaisempia, mutta vakavampia haittoja voivat olla maksavauriot, haimatulehdukset ja perifeerinen neuropatia, mutta näiden yhteyttä statiinihoitoon ei ole aina voitu luotettavasti osoittaa."

Tämä oli tekoälyn tekemä yhteenveto sen löytämistä lähteistä. Totuus on kuitenkin se, että haitat ovat todella aliraportoituja ja niiden ilmetessä potilasta yleensä käsketään vain sietämään esim. lihashaittoja, vaikka jopa pakkausselosteessa sellaisten ilmetessä lääkitys tulisi lopettaa välittömästi.

https://www.aamulehti.fi/terveys/art-2000011368422.html

Artikkeli on maksumuurin takana, mutta lue kommenttiosio. Artikkeli itsessään on pelkkää ylistämistä ja sivuvaikutusten vähättelyä, mutta sehän tietenkin on ihan tyypillistä Sanoman julkaisulle, joka on Suomen suurin kaupallinen mediatalo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Statiinit
Tossa on ihan myös hyvää tietoa ja auttaa varmasti punnitsemaan, haluaako moisia suuhunsa pistää.

Kolesterolit ja triglyt olisi tietenkin hyvä olla viitearvoissa, mutta niiden jyrääminen alas tuollaisilla valmisteilla on aina kyseenalaista. Liiku, syö terveellisesti, pidä verensokerit viitelukemissa (hba1c <6.5%) ja nuku riittävästi.

Lue lisää

Liikunnalla jne ne lihashaitat välttää, eli ongelmia tulee lähinnä läskeille sohvaperunoille joiden huippuliikuntasuoritus on raahautuminen sohvan ja jääkaapin väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Liikunnalla jne ne lihashaitat välttää, eli ongelmia tulee lähinnä läskeille sohvaperunoille joiden huippuliikuntasuoritus on raahautuminen sohvan ja jääkaapin väliä.

Kävelen päivittäin vähintään 6 km ja olen hoikassa kunnossa. Pitäisikö sitä kävellä 12 km, jotta välttyisi statiinien aiheuttamilta lihas- ja hermokivuilta? Tiedän useita liikunnallisia ihmisiä, jotka ovat lopettaneet statiinit niiden lihas- ja hermohaittojen vuoksi. Pillereitä kourakaupalla syövät läskit vetää noita ongelmitta, koska eivät tunnista niistä saatavia haittoja muilta, jo olemassa olevilta haitoiltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Liikunnalla jne ne lihashaitat välttää, eli ongelmia tulee lähinnä läskeille sohvaperunoille joiden huippuliikuntasuoritus on raahautuminen sohvan ja jääkaapin väliä.

Ei, lue vaikka tämä: https://www.duodecimlehti.fi/duo11784

Ne ongelmat johtuvat korkeista verensokereista ja hapetusstressistä. Hoitotavoitteet ovat esim. ykköstyypeillä liian lepsut ja jos hobistavoite olisi vaikka se 7%, tarkoittaisi se keskimäärin sellaista 8,6 mmol/l sokeriarvoja. Alle 7% hobiksella kuitenkin ehkäistään jo aika hyvin silmiin kohdistuvia muutoksia ja alle 6,5% hermostoon kohdistuvia muutoksia. Eli alle tuon 6,5% arvoihin pitäisi pyrkiä keinoja kaihtamatta.

Se 1.4 on ihan riittävä. Ei ole mitään järkeviä perusteluja, miksi sun pitäisi päästä vielä senkin alle. Se raja on ollut pitkään korkean riskin potilailla 1.8 ja vasta jokunen vuosi sitten sitä tiputettiin tuohon 1.4 mmol/l. Nämä aikaisemmatkin arvot ovat aina olleet perusteltuja "lukuisilla pitkäaikaistutkimuksilla", mutta näköjään mikään ei riitä. Luulevat kai, että ihminen saavuttaa kuolemattomuuden, kun LDL on miinuksen puolella. Ihmeellistä, jos ne tuossakin tilanteessa tuijottavat ainoastaan LDL-arvoja ja jättävät HDL:n ja triglyn huomiotta.

Sulla on hyvät elintavat. Jatka samaan malliin.

Anonyymi kirjoitti:

Se 1.4 on ihan riittävä. Ei ole mitään järkeviä perusteluja, miksi sun pitäisi päästä vielä senkin alle. Se raja on ollut pitkään korkean riskin potilailla 1.8 ja vasta jokunen vuosi sitten sitä tiputettiin tuohon 1.4 mmol/l. Nämä aikaisemmatkin arvot ovat aina olleet perusteltuja "lukuisilla pitkäaikaistutkimuksilla", mutta näköjään mikään ei riitä. Luulevat kai, että ihminen saavuttaa kuolemattomuuden, kun LDL on miinuksen puolella. Ihmeellistä, jos ne tuossakin tilanteessa tuijottavat ainoastaan LDL-arvoja ja jättävät HDL:n ja triglyn huomiotta.

Sulla on hyvät elintavat. Jatka samaan malliin.

Lue lisää

En ole edellinen kirjoittaja, mutta korkean riskin diabeetikko minäkin. Nyt ldl 1,5 statiinilla ja suht tiukalla ruokavaliolla, annosta en haluaisi nostaa kun viimeksikin maksa-arvot nousivat Ihmettelen että kontrollissa mitataan pelkkä ldl, ei hdl, trigly eikä kokonaiskolesterolia vuosiin.