Suomen puolustumenot 1930-luvulla

Valtion menoista laskettuna rahaa käytettiin 1930-luvulla puolustukseen liian vähän.

Ihan sama. Meillä oli 3,5 miljoonaa ihmistä, Neuvostoliitossa 170 miljoonaa.
Ei vaan hyväksytty sitä Stalinin ja Hitlerin etupiirijakoa: Suomi, Baltian maat. puolet Puolasta ja Romaniasta Bessarabia. Joka oli salaisessa lisäpöytäkirjassa.

Baltian maat miehitettiin, Puola jaettiin ja pietiin oikein Punatöhtien ja Hakaristien paraati Brest -Litovskissa 22.9.1939.

Me yritettiin kyllä varautua. Mun isoisä, kirvesmies, joka laitetiin panssaritorjuntaan, ei ollut koskaan nähnyt panssarivaunua!

Televisiouutisissa sanottiin puolustusmenojen olleen 1930-luvulla 3-4 prosenttia BKT:stä.

Suomen Laivastoyhdistys oli aikansa superlobbari. Yhdistys vaikutti ratkaisevasti siihen, että eduskunta hyväksyi vuonna 1927 erityisen laivastolain. Sen perusteella rakennettiin kaksi rannikkopanssarilaivaa, Väinämöinen ja Ilmarinen, sekä viisi sukellusvenettä.

Laivasto-ohjelma nieli 1930-luvulla lähes puolet puolustusmäärärahoista. Talvi- ja jatkosodassa panssarilaivojen rooli jäi vähäiseksi.

Ilmarisen tuhouduttua harhautusoperaation miinaräjähdyksessä syyskuussa 1941 Väinämöinen ei enää osallistunut sotatoimiin. Sodan jälkeen Väinämöinen myytiin Neuvostoliitolle.

Täysin laivasto-ohjelman varjoon jäi kenraaliluutnantti Vilho Nenosen johtama tutkimus ja hankintaohjelma kenttätykeistä ja niiden vaatimista ammusmääristä. Tykistöohjelma ei ollut yhtä ”mediaseksikäs” kuin laivastoaate.

Talvisodassa vähäinen tykistö ei usein kyennyt ampumaan ammuspulan vuoksi, vaikka maalit olivat tiedossa. Vihollista ei saatu lyötyä hajalle lähtöalueellaan, kuten Tali-Ihantalassa kesällä 1944, vaan se saattoi kaikessa rauhassa ryhmittää joukkojaan hyökkäykseen.

Yhden panssarilaivan hinnalla olisi laskelmien mukaan saatu hankittua jokaiselle yhdeksälle divisioonalle raskas kenttätykistöpatteristo ja toisen hinnalla kullekin divisioonalle ilmatorjuntapatteristo ampumatarvikkeineen.

Laivasto-ohjelmaa on pidetty ”asiantuntemattomuudesta johtuneena suurena virheinvestointina”.

Suomen marsalkka Mannerheim otti muistelmissaan rajusti kantaa laivasto-ohjelmaan:

”Katsoen siihen, että laivasto-ohjelma nieli varoja, jotka olisi paljon paremmin tarvittu poistamaan armeijan ja Ilmavoimien alkeellisia puutteita, voidaan hyvällä syyllä väittää, että meripuolustuspropaganda ei koitunut eduksi puolustuslaitokselle kokonaisuudessaan. Puolustusvoimien johto ei ollut osannut ohjata harrastusta oikeille raiteille.”

Suomi tuskin käytti 10-15% bkt:sta puolustusmenoihin. Luultavasti alle 5%.

Väitteet laivasto-ohjelman kalleudesta eivät pidä vettä. Isot panssarilaivat valmistuivat jo useita vuosia ennen talvisotaa. Mihin rahat käytettiin 1936-39?

Pansarilaivat valmistuivat -31 ja -32. Kateelliset maavoimien upseerit syyttivät noita omista riidoistaan.

PöhveIin mielestä kaikki Suomen puolustuksen kannalta huonot päätökset olivat hyviä, silläpä pöhveIi puolustaa henkeen ja vereen typerää laivasto-ohjelmaakin😂