Kyselyä Raamatun merkittävyydestä.

Ei-helluntailainen kommentti:

Eri aikoina painoarvo erilainen. Menneisyydessä paljonkin harrastin. Nykyään pääasiassa muita asioita. Esim. Youtubessa kun monet saarnaavat "manifestointia", vertaan mielelläni siihen, mitä muistan Raamatussa sanotun. Esim. new thought -liikkeessä ja menestysteologiassa on yleinen virhe mielestäni se, että yritetään esittää omalla hötkyilyllä saatavaksi sellaisia, mitä Raamattu lupaa uskoville joka tapauksessa muutenkin.

Raamatun UT on itselleni oppikirja. Se kertoo minulle, mikä on Jumalan tahto. VT:stä en lue, kuin lähinnä psalmeja, muutoin sillä on itselleni lähinnä historiallinen merkitys.

Siinäpä sitä ukko istahti iltahämäräs lukemahan, ihan uteliaisuuttansa, että mitähän viisautta sieltä Raamatusta löytys. Olihan sitä tullu kuultua monenlaista, mutta aattelin, että lukianhan se pittää itte päättää, mitä mieltä ollahan.

Ja voi hyvänen aika, mitä sieltä löytykää. Sivut toistensa perähän täynnä vanahan maailman juttuja, missä tapellaan, kirraillaan ja uhkaillaan helvetillä, jos ei satu justiinsa sopimaan johonkin sääntölistahan, josta ei kukkaan oo ihan varma, mitä sillä meinathaan. Yks kohta käski rakastaa, toinen kivittää, ja kolomas kielsi syömästä rapuja—että ota siitä ny sitte tolokku.

Ei siinä menny kauaakaa, kun tajusin, että jos tuon kirijan pitäs olla se suuri totuus, niin ei oo ihime, että uskovaiset on kaikesta eri mieltä. Mitenpä siinä voiskaa olla mitenkää varma mistään, kun homma on yhtä sekamelskaa? Ja siinä samassa karisi viimeisetki uskonrippeet.

Suljin kirijan, huokasin syvään ja keittelin kahavit. Jos elämäsä tarttee jotaki ohjenuoraa, niin parempi ettiä se omasta järjestä ku vanahoista tarinoosta, joissa ukot kävelee vetten päällä ja aasit alkaa puhumahan.

Raamatun tunteminen on tärkeä edellytys sille, että osaat pysyä oikeassa opetuksessa. Kun sinulla on se tieto, niin silloin osaat myös erottaa väärät opetukset, joita on liikkeellä paljon.

En lue koskaan. Mummuni sanoi aina että kun sitä kirjaa lukee niin sekoaa pää. En ole lukenut. Usko riittää ja Jumalan lapsia tässä ollaan!

Raamatun alkutekstit on Jumalan ilmoitus ihmisille.
Raamattu avautuu jatkuvasti täydellisemmin ihmisen pyhittyessä.
Raamatu avautuu Pyhän Hengen avaamana.
Raamattu on täynnä armoa ja rakkautta totuudessa, jos itse lukija haluaa tunnustaa Jumalalle tahtonsa ottaa kokosydämesisesti ilosanoman Jeesuksen sovituksena, meidän itsemme hölmöilyistä.

Tehkää parannus elämässänne ja etsikää Jumamalan tahtoa, rakkautta ja armoa.

Luuk. 24:
44. Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu."
45. Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Luuk. 2:50
46. Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, Ap. t. 17:3
47. ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Ap. t. 2:38; Ap. t. 3:19; Ap. t. 10:43; Ap. t. 13:38-39; Ap. t. 22:16

Eihän sitä nyt herranen aika voi elämäänsä elää yhden kirjan mukaan! Mitä siitä tulee ei mitään!

Raamattu on kristinuskon perusta. Osaan sitä aika paljon ulkoa. Yksi Pyhän Hengen tehtävistä on muistuttaa mieleen Jumalan sanoja. Jumalan sana voi avautua ja lohduttaa vaikka leikkauspöydällä maatessa.