Prebioottinen kemia miksi se on yhä ratkaisematon ongelma

Prebioottinen kemia – miksi se on yhä ratkaisematon ongelma?
Prebioottinen kemia käsittelee sitä, miten eloton aine olisi voinut kehittyä elämän perusrakenteiksi ennen varsinaisen elämän syntyä. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka esim. RNA, DNA, proteiinit ja solukalvot olisivat voineet syntyä ilman ohjausta tai suunnittelua varhaisen maapallon olosuhteissa.
Tätä tutkitaan mm. kemian, biologian, biokemian, fysiikan ja tietoteorian aloilla, mutta huolimatta vuosikymmenien tutkimuksesta ei ole olemassa yhtään mallia, joka toimisi luonnollisesti, realistisissa olosuhteissa ja tuottaisi biologisesti toimivan järjestelmän.
⸻
1. Kemian näkökulma: James Tour (syntetiikkakemia)
“Ne, jotka luulevat, että tiedemiehet ymmärtävät prebioottista kemiaa, ovat täysin harhaan johdettuja. Kukaan ei ymmärrä sitä.”
– James Tour, professori, Rice University
• Tour on osoittanut, että yksikään laboratorio ei ole onnistunut rakentamaan RNA:ta, solukalvoa tai elävää solua yksinkertaisista lähtöaineista ilman massiivista ihmisen ohjausta.
• Prebioottisissa malleissa käytetään usein epärealistisia olosuhteita ja puhdistettuja kemikaaleja, jotka eivät olisi voineet olla olemassa varhaisessa luonnossa.
⸻
2. Biologian näkökulma: Franklin M. Harold
“Vaikka elämän synty on tärkeä kysymys, meidän täytyy myöntää rehellisesti, ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä selitystä, joka sitoisi yhteen geokemian ja biologian.”
– Franklin Harold, molekyylibiologi
• Haroldin mukaan ei ole olemassa yhtenäistä, toimivaa kehystä, joka yhdistäisi kemialliset lähtökohdat ja biologisen järjestelmän.
• Tutkijat voivat valmistaa molekyylejä, mutta eivät pysty rakentamaan toimivaa solua – eikä tiedetä, miten tällainen järjestelmä voisi käynnistyä itsestään.
⸻
3. Biokemian näkökulma: Douglas Axe
“Proteiinien rakenneavaruus on niin laaja, että satunnaismenetelmin toimivan molekyylin löytyminen on käytännössä mahdotonta.”
• Axe on laskenut, että toimivan entsyymin löytyminen satunnaisesta sekvenssistä on äärimmäisen epätodennäköistä: jopa yksi miljardista miljardista (1/10^77).
• Tämä tarkoittaa, että vaikka kaikki maailmankaikkeuden atomit kokeilisivat eri yhdistelmiä jatkuvasti, aikaa ei riittäisi.
⸻
4. Fysiikan näkökulma: Paul Davies
“Elämä ei ole pelkkää kemiaa. Tiedon olemassaolo järjestelmässä tekee elämän eri asiaksi kuin pelkkä molekyylikasa.”
• Davies korostaa, että elämä sisältää organisoitua informaatiota – ei vain aineellisia rakenteita.
• Pelkkä molekyylien muodostuminen ei selitä organisointia, säätelyä ja itseään ylläpitävää järjestelmää, joka on elämän tunnusmerkki.
⸻
5. Tietoteorian näkökulma: Werner Gitt
“Informaatio ei ole aineellista. Se ei ole molekyyli, eikä se synny kemiallisista reaktioista. Se vaatii älyllisen lähteen.”
• Gitt osoittaa, että tiedon siirto (kuten DNA:n koodaus, kopiointi, purkaminen ja käyttö) noudattaa tietoliikenteen lakeja, ei vain kemiaa.
• Koodattu informaatio ei synny sattumalta, vaan vaatii lähettäjän, vastaanottimen ja yhteisen kielen.
⸻
6. Miksi useimmat tutkijat eivät myönnä ongelman mahdottomuutta?
Vaikka monet asiantuntijat tietävät, että prebioottinen kemia ei ole edennyt ratkaisevasti vuosikymmeniin, harva myöntää sen ääneen. Miksi? Tässä on kolme keskeistä syytä – ilman että oletetaan pahaa tahtoa tai salaliittoja:
a) Ideologinen sitoutuminen naturalismiin
• Tieteellisessä maailmassa vallitsee metodologinen naturalismi, eli oletus siitä, että kaikki ilmiöt on selitettävä luonnollisin keinoin – yliluonnollista ei saa edes harkita.
• Tämä tarkoittaa, että vaikka jokin ilmiö näyttää mahdottomalta ilman suunnittelua, tutkijan ei ole lupa päätyä siihen johtopäätökseen, koska se rikkoisi tutkimusperinteen.
• Tämä ei ole tieteellinen todiste suunnittelua vastaan, vaan ennakkoehto, joka ohjaa tutkimusta.
b) Ura, rahoitus ja tiedeyhteisön paine
• Tiedemaailmassa rahoitus, julkaisut ja maine riippuvat usein valta-ajattelun mukaisesta linjasta.
• Jos tutkija esittää liian kriittisiä ajatuksia evoluutiosta tai abiogeneesistä, hän voi menettää asemansa, tutkimusrahoituksen tai jopa työpaikkansa.
• Tunnettu esimerkki: useat tutkijat, kuten Günter Bechly (entinen fossiiliasiantuntija, evoluution kannattaja) menettivät asemansa siirtyessään avoimesti suunnittelun mahdollisuuden kannalle.
c) Toivo paremmasta selityksestä tulevaisuudessa
• Moni tutkija myöntää, että nykyiset mallit eivät toimi, mutta silti uskoo: “ehkä tulevaisuudessa löydämme ratkaisun.”
• Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää. Mutta se ei muuta nykytilannetta: todisteita ei ole nyt.
• Kuten James Tour sanoi:
“Saattaa tulla päivä, jolloin ymmärrämme. Mutta tuo päivä on kaukana. Olisi hyödyllisempää kertoa opiskelijoille rehellisesti, kuinka vähän oikeasti tiedämme.”
⸻
Yhteenvetolisäys neutraalisti:
• Monet tutkijat eivät ole pahantahtoisia tai huijareita, vaan he toimivat ympäristössä, jossa vain tiettyjä johtopäätöksiä pidetään hyväksyttävinä.
• Tästä syystä prebioottisen kemian todelliset ongelmat jätetään usein taka-alalle tai pueta