Oikeustiede: normiristiriita

Palstalla voi kuka tahansa väittää mitä tahansa. Väite ilman konkreettista faktaa väitteen tueksi, voidaan aina pitää pelkkänä mielipiteenä, tai jopa huuhaana.

Miten liittyy aloituksen aiheeseen?

Lavetti veti herneen nenäänsä.

Aivan oikein, kun kirjoitetaan *erseellään oleva laki, jonka eduskunta sitten netinselailun lomassa hyväksyy, voidaan vedot kokoomuksen herrasjuomarien laatimiin kaunokirjallisiin selitteisiin, joita ei edes kirjasto huoli kokoelmiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein, kun kirjoitetaan *erseellään oleva laki, jonka eduskunta sitten netinselailun lomassa hyväksyy, voidaan vedot kokoomuksen herrasjuomarien laatimiin kaunokirjallisiin selitteisiin, joita ei edes kirjasto huoli kokoelmiinsa.

Lue lisää

Mielipiteestäsi huolimatta laki velvoittaa toimimaan sen mukaan.

Miten liittyy aloituksen aiheeseen?

Heti alussa menee pieleen. Koira on ihmisen jalostama eläin, jonka perustarve ja luontainen ominaisuus ei ole ihmisten syöminen.

Anonyymi kirjoitti:

Heti alussa menee pieleen. Koira on ihmisen jalostama eläin, jonka perustarve ja luontainen ominaisuus ei ole ihmisten syöminen.

Et jaksanut lukea pidemmälle, ja alkuakaan et ymmärtänyt.

https://en.wikipedia.org/wiki/Carnivore
"Carnivora (/kɑːrˈnɪvərə/ kar-NIH-vər-ə) is an order of placental mammals specialized primarily in eating flesh, whose members are formally referred to as carnivorans."

Luuletko että nämä satoja tuhansia vuosia kehittyneet lajit johonkin karvoistaan pääsisivät, olemassa vähän aikaa ihmisen seurassa.

Anonyymi kirjoitti:

Et jaksanut lukea pidemmälle, ja alkuakaan et ymmärtänyt.

https://en.wikipedia.org/wiki/Carnivore
"Carnivora (/kɑːrˈnɪvərə/ kar-NIH-vər-ə) is an order of placental mammals specialized primarily in eating flesh, whose members are formally referred to as carnivorans."

Luuletko että nämä satoja tuhansia vuosia kehittyneet lajit johonkin karvoistaan pääsisivät, olemassa vähän aikaa ihmisen seurassa.

Lue lisää

En luule, vaan tiedän, että koirat ovat vuosituhansien saatossa jalostettu lemmikeiksi. Ei myöskään ole kovin montaa kertaa uutisoitu, että koira olisi syönyt ihmisen. Puremisia tapahtuu sitten kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

En luule, vaan tiedän, että koirat ovat vuosituhansien saatossa jalostettu lemmikeiksi. Ei myöskään ole kovin montaa kertaa uutisoitu, että koira olisi syönyt ihmisen. Puremisia tapahtuu sitten kyllä.

Lue lisää

Eivät ole syöneet ihmisiä, koska eivät ole päässeet harjoittamaan luontaisia ominaisuuksiaan tarpeeksi, ja toisekseen ovat monesti omistajainsa ruokkimia, joka osaltaan hillitsee tarvetta luontonsa toteuttamiseen, mutta ei se luonto mihinkään ole kadonnut.

Erityisesti rikoslaissa on ongelma premissien subjektiivisuus, eli asianosaisten kertomukset ja niiden totuuden mukaisuus tai kertomusten puuttuminen kokonaan. Tieteellisellä lähestymistavalla, yhdistämällä psykologiaa, logiikkaa, tilastotiedettä, todennäköisyyttä, olemassa olevia objektiivisia tosiseikkoja, historiaa ja tulevaisuutta, voidaan myös luoda tietokonekoodia joka pystyy analysoimaan olemassa olevien seikkojen perusteella todennäköisimpiä tapahtuman kuvauksia. Näin *ermaperse-tuomareiden tyhmyyteen ja omaan subjektiivisuuteen perustuvat mielenliikutukset ja muut arvailut sekä kaikkinainen puolueellisuus jää oikeuden perustana pois.

Tietenkin todennäköisyys ei ole totuus, eikä ilman objektiivista tapahtuman taltiota voida kertoa totuutta varmuudella, mutta oikein rakennettu tekoäly on puolueeton ja pesee yhteiskunnallis-poliittisesti orientoituneiden *ermaperseiden esityksen 1.000.000 - 0.

Yksi suuri virhe laeissa on käsitteiden määrittelemättömyys, toinen lakien perusteluiden ketjuttaminen siihen ensimmäiseen 1900-luvun lakiin jossa ei mitään perusteluita edes ole.

Tämä on tietenkin tarkoituksellista ja siirtää vallan herraskais-tuomareille ja samalla poliittisesti oikealle. Samalla toteutuu ylä-luokkainen tarkoitus pitää kansa nöyränä ja epätietoisena sekä kuuliaisena, sekä estää demokratian vallan kasvu - ihan sama mitä kansanedustuslaitos haluaa, se voidaan torpata epäselvällä lailla.

Ei siis näin. vaan laki kirjoitetaan käsitteineen täsmällisesti sekä kaiken kattavin esimerkein. Lait pitää alkaa esittämään ja julkaisemaa pykäläkohtaisin "perusteluin" eli selittein; jokaisen pykälän jälkeen on erillinen selite-osa.
Lain "perusteluiden" eli hallituksen esitysten ketjuttaminen kielletään 'laissa lainsäädännöstä'. Nyt lähes joka lain perustelussa lukee, "pykälä vastaa voimassa ollutta edellistä lakia" päätyen ei-mihinkään, tämä on aivan käsittämätöntä ylimielistä laillisen oikeusjärjestyksen halveksuntaa.
Lisäksi lait laitetaan aina läpi perustuslaki-instassin, joka on eri kuin nyt, nykyisin lainsäätäjä tarkastelee itse poliittisin kavereineen eli kansanedustajineen esittämänsä lait.

Otetaan esimerkiksi tieliikennenlain 729/2018 52 § "Eräiden kevyiden sähkökäyttöisten ajoneuvojen ajaminen".
"Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729

Hallituksen esitys lain 52 §:stä kertoo
"52 §.Kevyt sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettaminen. Kevyet sähköajoneuvoista tulivat säännökset ajoneuvolakiin vuoden 2016 alussa. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan lain 45 a §:ää"
"Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen sovellettaisiin polkupyöräilijää koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä."
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

Aiempi laki kertoo
45 a § (30.12.2015/1610) Kevyen sähköajoneuvon käyttö
"Kevyen sähköajoneuvon kuljettajaan sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1981/267

Jo tästä huomataan että "Pykälä ei vastaa pääosin voimassa olevan lain 45 a §:ää", eikä sinne päinkään.
2018: "Kevyttä sähköajoneuvoa AJETTAESSA on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita."
1981/2015: "Kevyen sähköajoneuvon KULJETTAJAAN sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."

Lain 1981/2015 perustelut/selite kuuluu:
"45 a §.Kevyen sähköajoneuvon käyttö. Lakiin otettaisiin uusi pykälä, joka määrittelisi kevyiden sähköajoneuvojen liikennesäännöt. Näiden ajoneuvojen kuljettajaan sovellettaisiin polkupyöräilijän liikennesääntöjä."
"Muualla kuin jalkakäytävällä kevyen sähköajoneuvon kuljettaja on siten aina polkupyöräilijä."
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2015/24

No, tämä oli vain lyhyt ketjutus, eikä johda 1900-luvun alkuun, kuten usein. Mutta tässä huomattiin että vuoden 1981/2015 laissa puhutaan "kuljettajaan" sovellettavasta laista, joka on virheellinen määritelmä, vuoden 1981 laissa puhutaan "tienkäyttäjistä" ja "ajoneuvon kuljettamisesta".
"Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä", ei tarkoita "tienkäyttäjään sovelletaan liikennesääntöjä". Voi kuulostaa saivartelusta, mutta ei ole. "Tienkäyttäjä" on subjekti ja itsenäinen toimija, "jonka (subjektin) on noudattava sääntöjä", kun taas "(subjektiin) ei kohdisteta (ulkoapäin) sääntöjä". Tällä on se hyvin suuri merkitys, että laki on niin kuin se luetaan, ja jos laki on loogisesti lähtökohtaisesti virheellistä, on laki soveltamiskelvotonta.
Toki lakitekstiä 1981/2015 on pyritty tarkentamaan, "sähköajoneuvon kuljettaja on polkupyöräilijä.", mutta tässäkin on menty pahasti metsään.
Vuoden 2018 laissa asia on korjattu: "Kevyttä sähköajoneuvoa AJETTAESSA on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."

Kuka mahtoi tälläisen sotkun esittää: 17.9.2015 keskusta puolue, ministerineen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipilän_hallitus
Erikoista sinänsä että myös vuoden 2018 laki on saman tahon esittämä: 23.11.2017 keskusta puolue, ministerineen


Ja sorry, en käytä persu-ministeriön raiskaamia suoria linkkejä lainkohtiin. (chp_2__sec_45av20151610__heading WFT!)

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan esimerkiksi tieliikennenlain 729/2018 52 § "Eräiden kevyiden sähkökäyttöisten ajoneuvojen ajaminen".
"Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729

Hallituksen esitys lain 52 §:stä kertoo
"52 §.Kevyt sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettaminen. Kevyet sähköajoneuvoista tulivat säännökset ajoneuvolakiin vuoden 2016 alussa. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan lain 45 a §:ää"
"Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen sovellettaisiin polkupyöräilijää koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä."
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

Aiempi laki kertoo
45 a § (30.12.2015/1610) Kevyen sähköajoneuvon käyttö
"Kevyen sähköajoneuvon kuljettajaan sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1981/267

Jo tästä huomataan että "Pykälä ei vastaa pääosin voimassa olevan lain 45 a §:ää", eikä sinne päinkään.
2018: "Kevyttä sähköajoneuvoa AJETTAESSA on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita."
1981/2015: "Kevyen sähköajoneuvon KULJETTAJAAN sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."

Lain 1981/2015 perustelut/selite kuuluu:
"45 a §.Kevyen sähköajoneuvon käyttö. Lakiin otettaisiin uusi pykälä, joka määrittelisi kevyiden sähköajoneuvojen liikennesäännöt. Näiden ajoneuvojen kuljettajaan sovellettaisiin polkupyöräilijän liikennesääntöjä."
"Muualla kuin jalkakäytävällä kevyen sähköajoneuvon kuljettaja on siten aina polkupyöräilijä."
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2015/24

No, tämä oli vain lyhyt ketjutus, eikä johda 1900-luvun alkuun, kuten usein. Mutta tässä huomattiin että vuoden 1981/2015 laissa puhutaan "kuljettajaan" sovellettavasta laista, joka on virheellinen määritelmä, vuoden 1981 laissa puhutaan "tienkäyttäjistä" ja "ajoneuvon kuljettamisesta".
"Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä", ei tarkoita "tienkäyttäjään sovelletaan liikennesääntöjä". Voi kuulostaa saivartelusta, mutta ei ole. "Tienkäyttäjä" on subjekti ja itsenäinen toimija, "jonka (subjektin) on noudattava sääntöjä", kun taas "(subjektiin) ei kohdisteta (ulkoapäin) sääntöjä". Tällä on se hyvin suuri merkitys, että laki on niin kuin se luetaan, ja jos laki on loogisesti lähtökohtaisesti virheellistä, on laki soveltamiskelvotonta.
Toki lakitekstiä 1981/2015 on pyritty tarkentamaan, "sähköajoneuvon kuljettaja on polkupyöräilijä.", mutta tässäkin on menty pahasti metsään.
Vuoden 2018 laissa asia on korjattu: "Kevyttä sähköajoneuvoa AJETTAESSA on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä."

Kuka mahtoi tälläisen sotkun esittää: 17.9.2015 keskusta puolue, ministerineen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipilän_hallitus
Erikoista sinänsä että myös vuoden 2018 laki on saman tahon esittämä: 23.11.2017 keskusta puolue, ministerineen


Ja sorry, en käytä persu-ministeriön raiskaamia suoria linkkejä lainkohtiin. (chp_2__sec_45av20151610__heading WFT!)

Lue lisää

Ketkä kirjoittavat lakitekstit, kansanedustajat vai jotkut asian hallitsevat virkamiehet?

Anonyymi kirjoitti:

Ketkä kirjoittavat lakitekstit, kansanedustajat vai jotkut asian hallitsevat virkamiehet?

Sitä ei ole kerrottu. Eikä hallituksen esityksissä kerrota kuka ne on kirjoittanut.

Kiitos vastauksestasi. Ymmärrän sitä jonkin verran. Koko ketjua en lukenut, koska nämä asiat menevät yli hilseeni. En ole lainoppinut, vaan osa-aikainen henkilökohtainen avustaja. Ammattiliiton lakimieheltä kai voisin kysyä. Hän saattaisi selittää asian päivänselvästi juuri tässä tapauksessa.

Vaikka tuossa joku viljelee hienoja roomalaisia sanontoja, kertoo Suomen perustuslaki, kaiken lainsäädännön perustaja ja tulkki:

"Tuomioistuimilla ja muilla viranomaisilla olisi kuitenkin velvollisuus tulkita lakeja perustuslainmukaisesti (PeVL 6/1988 vp) ja ihmisoikeusmyönteisesti (PeVL 2/1990 vp). Tämä merkitsee sitä, että käsillä olevista tulkintavaihtoehdoista tulisi valita sellainen, joka parhaiten vastaa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien asettamia vaatimuksia."
https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1993/309

"Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." (PL 22 §)
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731


Nythän esimerkiksi poliisin ja syyttäjän muodostama epäoikeuslaitos kertoo, että poliisi voi tulkita lakeja tai olla tulkitsematta ihan miten huvittaa.


Mitä tulee työsopimusten tulkintaan, kertoo perustuslaki:
"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon"

Otetaan esimerkiksi Niinistö/Berner lakiesitys
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

Tuossa esityksessä on mainittu 19 kertaa "oikeuskirjallisuus", mikä on yhtä suurta humpuukia kuin lakia perusteltaisiin "eduskuntakeskustelulla"; niin eduskunnassa kuin kirjallisuudessa ovat kaikki ääripäät esillä.

Yhtä merkityksetöntä on alkaa esittämään joitain 2000 vuoden takaisia roomalaisia sanontoja Suomen lainsäädännön perustana. Toki jos näitä sanontoja ja niiden mukaisia periaatteita esitettään lain perusteluissa ja esitys koskee oikeuden yleisiä oppeja, voidaan näitä periaatteita pitää lain sisältönä.

Se on tismalleen noin, vaikka jokin humpuukimies muuta väittääkin.

PeVL 6/1988
"Valiokunta pitää tässä yhteydessä aiheellisena korostaa sitä periaatetta, että viranomaisten tulee tulkita kaikkia perusoikeuden käyttöä koskevia säännöksiä perusoikeusmyönteisesti."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_6+1988.pdf

PeVL 2/1990 vp
"Tuomioistuinten ja viranomaisten toiminnassa yleissopimuksella ja sen lisäpöytäkirjoilla sekä niiden pohjalta syntyneellä vakiintuneena tulkintakäytännöllä on vastaisuudessa tärkeä merkitys. Tähän ja edellä tarkoitettuun ihmisoikeusmääräysten säädöshierarkkiseen asemaan liittyen valiokunta korostaa sitä, että tulkintatilanteissa olisi erilaisista perusteltavissa olevista vaihtoehdoista pyrittävä omaksumaan sellainen, joka edistää ihmisoikeusmääräysten toteutumista eli on näin määriteltynä ihmisoikeusystävällinen."
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documents-prod/suomi/1990/C_1990_1.pdf

Tämä tietenkin koskee kaikkia Suomen allekirjoittamia eli ratifioimia perustuslaintasoisia ihmisoikeussopimuksia, jotka myös mainitaan Suomen perustuslain esitöissä.

Ok, sitten Holkerin sini-puna -hallituksen aikainen perustuslakivaliokunta alkaa kumoamaan viranomaisten ja tuomioistuinten itsenäistä tulkintavaltaa
"jotta ihmisoikeusmääräykset vaikuttaisivat täysipainoisesti tuomioistuinten ja viranomaisten ratkaisutoiminnassa, on Euroopan neuvoston toimielinten auktoritatiivisista tulkintakannanotoista oltava Suomessa saatavilla riittävän täsmällistä ja ajanmukaista tietoa."

Lausunnossa on eräs hyvin oleellinen huomio:
"Kansainvälinen sopimus tulee Suomessa voimaan sopimuksessa mainituilla todistusvoimaisilla kielillä, tässä tapauksessa englannin ja ranskan kielellä. Hallituksen esityksessä olevat yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen suomen ja ruotsinkieliset käännökset ovat eduskunnan hyväksymis- ja voimaansaattamispäätöksen kannalta oikeudellisesti merkityksettömiä, sillä ne eivät ole virallinen osa sen enempää sopimusta kuin voimaansaattamislakiakaan. Eduskunta ei hyväksy käännöksiä, mutta se voi ja aiheen ilmetessä sen tuleekin tehdä huomautuksia myös käännösteksteistä."

Tällä hetkellä useissa EU:n direktiiveissä sekä asetuksissa on oleellisia koko direktiivin tai asetuksen mitätöiviä ja soveltamiskelvottomaksi tekeviä käännösvirheitä.

Otetaan esimerkiksi EU:n jätedirektiivi 2008/98/EY
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=celex:32008L0098
jossa lukee EU:n komission virallisella englannin kielellä "uncontrolled management of waste" ja sama on suomennettu "valvomaton jätehuolto", joka on taas päätynyt Suomen jätelakiin muodossa "hallitsematon jätehuolto".
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/646
kun direktiivin virallisessa tekstissä tarkoitetaan lailla kontrolloimatonta ja laissa määrittelemätöntä jätteen käsittelyä.


Vaikka EU:lla on 24 virallista kieltä, ovat EU:n komission viralliset kielet englanti, ranska ja saksa.
Tästä seuraa että suomenkieliset EU direktiivit ja asetukset ovat käännöksiä ensisijassa englannista:
1. day-to-day work in the European Commission is based around its three working languages: English, French, and German.
https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_the_European_Union#European_Commission
2. Euroopan komissio tekee ehdotuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille
https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/decision-making/ordinary-legislative-procedure/

PeVL 2/1990 vp lausuntoa soveltaen esimerkiksi jätelain sanamuoto "jätteen valvomaton käsittely" on oikeudellisesti merkityksetön suhteessa direktiivin työkielen sanamuotoon "uncontrolled management of waste" .

Tuo PeVL 2/1990 vp löytyy myös
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_2+1990.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Tuo PeVL 2/1990 vp löytyy myös
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_2 1990.pdf

Lue lisää

"Käännöksillä on valtionsisäisesti tärkeä, yleensä jopa ensisijainen merkitys. Kansanedustajat, tuomarit ja virkamiehet sekä kansalaiset perustavat toimintansa ihmisoikeusmääräysten kannalta juuri näihin käännöksiin. Niiden on siksi oltava mahdollisimman korkeatasoiset."

"Valiokunnan huomiota on kiinnitetty joihinkin käännöksissä oleviin virheellisyyksiin ja epätarkkuuksiin. Koska käännöksillä on sopimuksen tultua voimaan erityisen suuri käytännön merkitys, valiokunta edellyttää hallituksen vielä tarkistavan käännökset kauttaaltaan, ennen kuin yleissopimus lisäpöytäkirjoineen julkaistaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa. Tätä tarkistustyötä varten perustuslakivaliokunta toimittaa ulkoasiainvaliokunnalle luettelon niistä yleissopimuksen suomenkielisen käännöksen kohdista, joiden parantamistarve on tullut esille valiokunnan kuullessa asiantuntijoita."

"Ok, sitten Holkerin sini-puna -hallituksen aikainen perustuslakivaliokunta alkaa kumoamaan viranomaisten ja tuomioistuinten itsenäistä tulkintavaltaa"

Tätä samaa esitysten sisäistä ristiriitaa, jota voidaan pitää erikoisena ns. kaksoisviestintänä, viljellään myös perustuslain (ketjutetussa) perustelussa:

https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1993/309
4.2. Taloudelliset vaikutukset
"Ehdotetuista taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista ([1] TSS-sopimus) on poikkeuksellisesti oikeus maksuttomaan perusopetukseen (13 § 1 mom.) ja oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (15 a § 1 mom.) kirjoitettu niin sanotun SUBJEKTIIVISEN OIKEUDEN MUOTOON eli välittömästi toteutettavana yksilöllisenä oikeutena."

Yksityiskohtaiset perustelut
15 a §.
"Suomi on liittyessään useisiin Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen työjärjestön sopimuksiin sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään sosiaaliturvaa. Tässä suhteessa ovat merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 9―12 ARTIKLAT ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan 7, 8, 11―17 ja 19 artiklat sekä jälkimmäisen sopimuksen lisäpöytäkirjan 4 artikla. Pykälä vastaisi myös näitä kansainvälisiä sopimusvelvoitteita."
1 momentti
"OIKEUS välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ON KAIKILLA."
"Välttämättömällä toimeentulolla ja huolenpidolla tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Tällaiseen tukeen kuuluu esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen."
"Euroopan sosiaalisen peruskirjan 13 artiklan 1 kappaleen ([2] Euroopan sosiaalinen peruskirja) mukaan jokaiselle, jolta puuttuvat riittävät varat ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia varoja, turvataan riittävä apu ja sairaustapauksissa hoito. Sopimuksen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan VALTION ON TURVATTAVA TÄMÄ OIKEUS SUBJEKTIIVISENA OIKEUTENA."

4 momentti.
"Momentissa asetetaan julkisen vallan tehtäväksi edistää oikeutta asuntoon. Säännös EI TURVAA TÄTÄ OIKEUTTA SUBJEKTIIVISENA OIKEUTENA".
"asumisen oikeuden tulee pääosin toteutua yksilöiden omatoimisuuden kautta."

[1]
Asetus taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta 6/1976 (YK, TSS-sopimus)
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1976/6
11 Artikla
1. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot tunnustavat JOKAISELLE OIKEUDEN SAADA itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja SOPIVAN ASUNNON, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen.

[2]
Asetus Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaansaattamisesta 44/1991
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1991/44
13 artikla Oikeus sosiaali- ja lääkintäapuun
sopimuspuolet sitoutuvat
1. varmistamaan, että jokaiselle henkilölle, jolta puuttuvat riittävät varat ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia varoja omin avuin tai muista lähteistä etenkin sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista etuuksista, turvataan riittävää apua ja sairaustapauksissa kyseisen tilan vaatimaa hoitoa,

Hallituksen esityksessä HE 309/1993 perustuslakien perusoikeussäännöksistä on siten sen 15 a § 1 momentin osalta todettu asunnon ja kodin olevan subjektiivinen eli yksilöllinen perusoikeus, ja esitetty heti tämän perään 4 momentissa että asunto ja koti ei ole subjektiivinen eli yksilöllinen perusoikeus.

Kun perustuslaki toteuttaa kansainvälisten sopimusten velvoitetta, ei näitä velvoitteita voida kumota perustuslaissa tai sen perustelussa, josta seuraa että esitetty 4 momentin perustelu on virheellinen sekä myös kansanvälisten sopimusten ja itse perustuslain vastainen.

Kyseessä on Ahon porvarihallituksen esitys, ja edustaa edellä mainitun 15 a § 4 momentin perustelun osalta umpikieroa ihmisoikeuksien vastaisuutta, sekä sosialistisen ja ihmisoikeuksia edistävän "suomettumisen ajan" vastaista ääri-liberaalia kapitalismia, jossa mitään sosiaaliturvaa tai ihmisoikeuksia ei olekkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahon_hallitus

Moni kuntien porvarillisesti hallittu asuntoyhtiö onkin poiminut tämän kohdan perustuslain perusteluista ja esittänyt asunnon hakijoille että mitään "subjektiivista oikeutta" asuntoon ja kotiin ei ole - samalla ohittaen valtion lainoittamien asuntojen lakiin kirjatut asukasvalintasäännöt -, ja näin Suomeen on luotu pysyvä asunnottomien joukko, joka ilmeisesti toimii pelotteena lammaskansalle porvarin yhteiskunnallisten rikosten edessä - jos kerran porvari voi näin röyhkeästi ja julkeasti rikkoa perustuslakia ja ihmisoikeuksia, ei varmasti mikään oikeusvaltion ja yhteiskuntasopimuksen mukainen vastatoimi missään asiassa johda mihinkään, joten on parempi pysyä nöyränä ja hiljaisena.

Kyseessä on mitä ilmeisimmin täysin suunnitelmallinen sekä harkittu toiminta, jossa tätä esitystä on ollut tarkoitus käyttää em. kappaleessakin mainitunlaisesti ns. "rusinoitten pullasta poimimis" -propagandaan, jolle on myös oma englannin kielinen terminsä "Cherry picking".
https://en.wikipedia.org/wiki/Cherry_picking
https://en.wikipedia.org/wiki/Propaganda_techniques

Ja jos lukija ihmettelee miksi edellä esitetään perustuslain perusluina hallituksen esitystä HE 1993/309, kun perustuslain perustelut on esitetty hallituksen esityksessä HE 1/1998
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1998/1
todetaan hallituksen esityksessä HE 1/1998 koskien perustuslain "19 § Oikeus sosiaaliturvaan":
"Pykälä vastaa voimassa olevan hallitusmuodon 15 a §:ää (ks. HE 309/1993 vp, s. 69―72, PeVM 25/1994 vp, s. 10―11)."


Hallituksen esityksessä HE 1/1998 viitatut eduskunnan valiokuntamietinnöt:
PeVM 25/1994 vp, s. 10
"Ympäristövaliokunnan lausuntoon viitaten perustuslakivaliokunta 4 momentin johdosta tähdentää kunnollisen asunnon erityismerkitystä perustavanlaatuisena elämän ja toimeentulon kysymyksenä."
VaVL 2/1994 vp
"Saadun selvityksen mukaan ehdotettu, välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaava 15 a § vastaa myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan 13 artiklan 1 kappaleen Suomelle asettamia velvoitteita."
"Nyt puheena olevan säännöksen piiriin kuuluu muun muassa terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän asumisen järjestäminen."
"Sosiaaliset oikeudetkin on ajateltu saadun selvityksen mukaan eräiltä osin toteutuviksi ensisijaisesti ihmisten omatoimisuuden kautta, mikä ilmenee esimerkiksi 15 a §:n 4 momenttiin kirjatun, asumista koskevan säännöksen sanamuodosta. Valiokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan huomiota niihin omatoimisuuden rajoitteisiin, joita esimerkiksi työttömyys saattaa aiheuttaa; tulotason aleneminen saattaa joissakin tapauksissa merkitä myös asunnon menettämistä."
"Hallitusmuotoon ehdotetut perusoikeussäännökset voivat toimia tässä mielessä eräänlaisena prioriteettijärjestyksenä. Taloudellisista syistä välttämättömissä julkisten menojen leikkauksissa myös ihmisoikeusmääräyksillä on relevanssia säästöjen kohdentamisessa."
YmVL 2/1994 vp
"Oikeus asuntoon (15 a § 4 mom.) Ehdotettu säännös on luonteeltaan julkisen vallan käyttäjiin kohdistuva perustuslaillinen toimeksianto. Se ei turvaisi oikeutta asuntoon subjektiivisena perusoikeutena. Valiokunnan mielestä tämä lähtökohta on hyväksyttävä, jos katsotaan esitettyä perusoikeussäännöstöä kokonaisuudessaan. Hallitusmuodon 6 §:ssä ehdotetaan turvattavaksi oikeus elämään jokaiselle. Suomen ilmastossa jonkinlainen asumispaikka on hengissä säilymisen edellytys ja näin ollen hallitusmuodon 6 §:nkin on katsottava edellyttävän asumisen jonkinlaista järjestämistä. Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentissa taas turvataan jokaiselle viimekätinen oikeus toimeentuloon ja huolenpitoon. Oikeus jonkinasteiseen suojaan sisältynee tämänkin säännöksen piiriin."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/pevm_25+1994.pdf


Eduskunnan Neuvostoliiton ja "suomettumisen" jälkeistä kaksinaismoralistista kaksoisviestintää, perustuslain 19 § (15 a §) 4 momentin perusteluissa, on siten pohjustettu myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan lausunnoissa.
Kuvaavaa Suomen valtapuolueile ja näiden eduskuntatyöskentelylle on, että yhdessäkään kansanedustajien miehittämien valikuntien lausunnossa ei ole sanallakaan sivuttu Suomen allekirjoittaman ja ratifioiman YK:n TSS-sopimuksen 11 Artiklaa ja siihen kirjattu ehdotonta oikeutta "sopivaan asuntoon".

Itse alkuperäinen englannin kielinen YK:n TSS-sopimuksen 11 artikla kuuluu:
"The States Parties to the present Covenant recognize the right of everyone to an ADEQUATE standard of living for himself and his family, including ADEQUATE food, clothing and housing, and to the continuous improvement of living conditions."

Mitä tarkoittaa sopimuksen sana "adequate"; joka eduskunnan valiokunnissa ja näiden kansanedustajien suissa on kääntynyt käsitteeksi "hengissä säilymisestä".
Sana on yleisesti suomennettu; riittävä, välttävä, tyydyttävä.
Cabridgen yliopiston sanakirja määrittelee sanan "adequate": "enough or satisfactory for a particular purpose", eli suomeksi "tarpeeksi tai tyydyttävästi johonkin tarkoitukseen".
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/adequate

Mitä on "tarpeellinen ja tyydyttävä asuminen".
On hyvä huomata, että käsitteellisesti "asumista" ei voi olla ilman "asuntoa", eikä asunto ole käsitteellisesti "suoja", kuten ympäristövalikunta on lausunnossaan YmVL 2/1994 vp esittänyt.
olisi myös täysin absurdia esittää käsite "tyydyttävä suoja" asunnosta ja kodista puhuttaessa.

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien komitea (CESCR) on määritellyt YK:n TSS-sopimuksen mukaista "tyydyttävää asumista" (Art 11) yleiskommentissaan nro 4 (1991), luetellen asumisen alaan kuuluvina
- Yksityisyys, turvallisuus, riittävä tila
- Hallintaoikeuden oikeudellinen varmuus
- Yleiset toiminnot, materiaalit, saniteetti ym. tilat, infrastruktuuri
- Kohtuuhintaisuus
- Asuttavuus, terveellisyys
- Esteettömyys
- Sijainti
- Oikeussuojatoimet
https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=INT/CESCR/GEC/4759&Lang=en

Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja YK:n TSS-sopimuksen välillä on normiristiriita, siinä että TSS-sopimuksen mukaan asunto ja koti on ehdoton ja välitön "subjektiivinen" yksilön oikeus, kun Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa "oikeus asuntoon" on vain "edistettävä tavoite", josta seuraa asiassa helposti vaikeasti määriteltävä hallinnon sekä viranomaisten rikoslain periaatteiden mukainen "epävarsinainen laiminlyöminen"; jota tietenkään mikään lainvalvoja ei havaitse kun jo pelkkä rautalanka ei ylipääsemätön käsite.

Kuinka tämä normiristiriita perustuslaillisten perusoikeuksien suhteen ratkaistaan?
Asia on helppo ratkaista joukko-opin mukaisesti ns. aggrekatiivisellä unionilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Union_(set_theory)
Positiiviset oikeudet yhdistetään molemmista sopimuksista siltä osin kuin ne eroavat; ei politisoitunutta perusoikeuksia heikentävää kapitalistis-liberaalia "rusinoiden pullasta noukkimista" (cherry picking), äärikapitalistisen epä-humanismin edistämiseksi, perustuslailliset perusoikeudet syrjäyttäen.


Tuossa aloituksessa on mainittu latinankielinen sanonta
"Lex posterior derogat legi priori (myöhempi laki syrjäyttää aikaisemman)",
ja kommentoitu asiaa
"on mahdollista, että myöhempi oikeusnormi ei kata koko aikaisemman oikeusnormin alaa. Tulkinnallisena lähtökohtana on tällöin se, että aikaisempi oikeusnormi voi jäädä osittain voimaan, jotta ei syntyisi oikeusaukkoja".

Tälläistä "oikeusaukkoa" hallituksen esityksillä 1993/309 ja 1998/1 on pyritty luomaan perustuslain perusoikeuksien mukaisen asumisen ja kodin suhteen, käyttäen YK:n TSS-sopimuksen sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan yhteensovittamisen suhteen joukko-opillisesti ns. intersektionaalista logiikkaa
https://en.wikipedia.org/wiki/Intersection_(set_theory)
yhdistäen näistä sopimuksista vain päällekkäiset kohdat, jolloin jäljelle jää pelkkä asian epämääräinen "edistäminen".


Moni koditon onkin tälläisen perustuslain vastaisen liberaalis-intersektionaalisen oikeusaukon kohdannut reaalisesti ihmisoikeusrikollisen hallinnon ja viranomaisten tartuttua porvarin esittämään perustuslain rikolliseen tulkintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Itse alkuperäinen englannin kielinen YK:n TSS-sopimuksen 11 artikla kuuluu:
"The States Parties to the present Covenant recognize the right of everyone to an ADEQUATE standard of living for himself and his family, including ADEQUATE food, clothing and housing, and to the continuous improvement of living conditions."

Mitä tarkoittaa sopimuksen sana "adequate"; joka eduskunnan valiokunnissa ja näiden kansanedustajien suissa on kääntynyt käsitteeksi "hengissä säilymisestä".
Sana on yleisesti suomennettu; riittävä, välttävä, tyydyttävä.
Cabridgen yliopiston sanakirja määrittelee sanan "adequate": "enough or satisfactory for a particular purpose", eli suomeksi "tarpeeksi tai tyydyttävästi johonkin tarkoitukseen".
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/adequate

Mitä on "tarpeellinen ja tyydyttävä asuminen".
On hyvä huomata, että käsitteellisesti "asumista" ei voi olla ilman "asuntoa", eikä asunto ole käsitteellisesti "suoja", kuten ympäristövalikunta on lausunnossaan YmVL 2/1994 vp esittänyt.
olisi myös täysin absurdia esittää käsite "tyydyttävä suoja" asunnosta ja kodista puhuttaessa.

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien komitea (CESCR) on määritellyt YK:n TSS-sopimuksen mukaista "tyydyttävää asumista" (Art 11) yleiskommentissaan nro 4 (1991), luetellen asumisen alaan kuuluvina
- Yksityisyys, turvallisuus, riittävä tila
- Hallintaoikeuden oikeudellinen varmuus
- Yleiset toiminnot, materiaalit, saniteetti ym. tilat, infrastruktuuri
- Kohtuuhintaisuus
- Asuttavuus, terveellisyys
- Esteettömyys
- Sijainti
- Oikeussuojatoimet
https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=INT/CESCR/GEC/4759&Lang=en

Lue lisää

CESCR General Comment No. 4: The Right to Adequate Housing
(Art. 11 (1) of the Covenant) löytyy myös selain-versiona doc-dokumentin sijaan täältä
https://www.refworld.org/legal/general/cescr/1991/en/53157

Olet ainoa, joka on tuota mieltä. Mitään ristiriitaa ei ole.

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelija ovat asiasta? Hehän lain toteutumista valvovat ja suunnittelevat sen pohjalta.

Jos yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, se ei ole ensisijaisesti jalankulkijoita varten. Se nyt on lapsillekin selvää.

Anonyymi kirjoitti:

Olet ainoa, joka on tuota mieltä. Mitään ristiriitaa ei ole.

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelija ovat asiasta? Hehän lain toteutumista valvovat ja suunnittelevat sen pohjalta.

Jos yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, se ei ole ensisijaisesti jalankulkijoita varten. Se nyt on lapsillekin selvää.

Lue lisää

Ei ole mikään mielipidekysymys. Asiat lukee laissa ja hallituksen esityksessä.

Tieliikennelaki 729/2018
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729

Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 180/2017
https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

Anonyymi kirjoitti:

Olet ainoa, joka on tuota mieltä. Mitään ristiriitaa ei ole.

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelija ovat asiasta? Hehän lain toteutumista valvovat ja suunnittelevat sen pohjalta.

Jos yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, se ei ole ensisijaisesti jalankulkijoita varten. Se nyt on lapsillekin selvää.

Lue lisää

Kirjoitat > "Jos yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, se ei ole ensisijaisesti jalankulkijoita varten."

Jos määritys löytyisi tieliikennelaista liittyen yhdistetyn väylän "ensisijaisuuteen", niin tätä keskustelua ei käytäisi. Nyt ei tuollaista määritelmää ole tieliikennelaissa, eikä ole esitetty sellaista missään muuallakaan oikeuskirjallisuudessa. Mikään ei ole päivänselvä asia, ellei asia ole jotenkin määritelty.

Jalankulkijalla ei suojatiellä kävellessä ole reunassa kävelemisen velvoitetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat > "Jos yhdistetyllä väylällä on ajoneuvoja, se ei ole ensisijaisesti jalankulkijoita varten."

Jos määritys löytyisi tieliikennelaista liittyen yhdistetyn väylän "ensisijaisuuteen", niin tätä keskustelua ei käytäisi. Nyt ei tuollaista määritelmää ole tieliikennelaissa, eikä ole esitetty sellaista missään muuallakaan oikeuskirjallisuudessa. Mikään ei ole päivänselvä asia, ellei asia ole jotenkin määritelty.

Jalankulkijalla ei suojatiellä kävellessä ole reunassa kävelemisen velvoitetta.

Lue lisää

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelija ovat asiasta? Hehän lain toteutumista valvovat ja suunnittelevat sen pohjalta.

Miksi et vastaa tuohon vaan kuvittelet olevasi fiksumpi kuin lain toimeenpanijat?

Olet mielipiteesi kanssa ypöyksin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelija ovat asiasta? Hehän lain toteutumista valvovat ja suunnittelevat sen pohjalta.

Miksi et vastaa tuohon vaan kuvittelet olevasi fiksumpi kuin lain toimeenpanijat?

Olet mielipiteesi kanssa ypöyksin.

Lue lisää

En osaa sanoa poliisin tai muiden tahojen mielipiteestä mitään. Ehkä he eivät tiedä aloituksen asioista, eivätkä osaa huomioida tulkintojaan näiden faktojen kannalta. En voi tietää miten asia on, enkä ole kysynyt.

En kuvittele fiksuuden suhteen mitään, vaan kyseenalaistan asiat lukemani perusteella. Asiat on kirjoitettu selvällä suomenkielellä tieliikennelakiin, hallituksen esitykseen sekä vielä normiristiriitoja käsittelevään tieteen termipankkiin. Jos ymmärtää lukemaansa, niin huomaa kyllä kyseisen ristiriidan tieliikennelain ja hallituksen esityksen välillä.

2025-04-26 18:09:15 tehty kirjoitus kiteytti asian aika hyvin, liittyen normiristiriitoihin.

Kyse on normiristiriidasta, ei tulkinnoista. Asiaa ei ehkä ole otettu huomioon. Ihmisiä ne poliisisedätkin vain ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on normiristiriidasta, ei tulkinnoista. Asiaa ei ehkä ole otettu huomioon. Ihmisiä ne poliisisedätkin vain ovat.

Ei ole mitään ristiriitaa.

Asiasta on keskusteltu muuallakin. Tässä kyseinen seikka on todettu toisen kirjoittajan osalta hänen sanoin seuraavasti:

"Aloituksen otsikko liittyy nähtävästi pyöräilijöitä tunteen tasolla voimakkaasti koskettaviin aiempiin keskusteluihin jalankulkijan oikeasta paikasta kevyenliikenteen väylällä. Laki ja toissijainen oikeuslähde ovat tässä asiassa ristiriitaisia, joten lain kirjain saattaa voittaa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan. Olisi mielenkiintoista saada tästä korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Se edellyttäisi kuitenkin liikenneonnettomuutta, jota en toivo.

Pyöräilijöiden kohdalla laki ja hallituksen esitys eivät ole ristiriidassa: pyöräilijän on käytettävä aina oikeaa reunaa (paitsi jos oikeassa reunassa on ohitettava, jolloin saa vaihtaa oikeasta reunasta vähäksi aikaa keskemmälle)."

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään ristiriitaa.

On selkeästi osoitettu, että on ristiriita, mutta saat ihan vapaasti olla tuota mieltä.

Mikään lakikirjallisuus ei määritä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely. Jos tuollainen määritelmä löytyisi lakikirjallisuudesta, niin asia olisi täysin eri. Nyt näin ei ole. Jalankulun suunnitteluohje ei ole laki.

Anonyymi kirjoitti:

On selkeästi osoitettu, että on ristiriita, mutta saat ihan vapaasti olla tuota mieltä.

Kukaan ei vain ole osannut näyttää ristiriitaa todeksi, ei tässä eikä muualla. Se siis ole ristiriitaa.

On siis vain yksi mielipiteen lausuja, sekä viranomaisena poliisi ja virkamiehiä, jotka panevat lain toimeksi. Maailmaan mahtuu mielipiteitä, joilla ei ole mitään virkaa.

Virkamiehet tekevät virkavastuulla oikein.

Näyttö puuttuu kaikesta muusta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään lakikirjallisuus ei määritä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely. Jos tuollainen määritelmä löytyisi lakikirjallisuudesta, niin asia olisi täysin eri. Nyt näin ei ole. Jalankulun suunnitteluohje ei ole laki.

Lue lisää

Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja nimi?

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei vain ole osannut näyttää ristiriitaa todeksi, ei tässä eikä muualla. Se siis ole ristiriitaa.

On siis vain yksi mielipiteen lausuja, sekä viranomaisena poliisi ja virkamiehiä, jotka panevat lain toimeksi. Maailmaan mahtuu mielipiteitä, joilla ei ole mitään virkaa.

Virkamiehet tekevät virkavastuulla oikein.

Näyttö puuttuu kaikesta muusta.

Lue lisää

Näytöt on annettu. Lukemisen osaaminen riittää siihe. Sinä puhut sitten tulkinnoista, joka ei aloituksen aiheeseen liity.

Anonyymi kirjoitti:

Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja nimi?

2025-04-30 11:59:22 kirjoituksessa on jo kertaalleen kerrottu.

Anonyymi kirjoitti:

Näytöt on annettu. Lukemisen osaaminen riittää siihe. Sinä puhut sitten tulkinnoista, joka ei aloituksen aiheeseen liity.

Tieliikennelain osalta ei ole mitään näyttöjä, vaan pelkkä mielipide.

Poliisi ja liikennesuunnittelija tietävät kyllä, miten laki toimeenpannaan. Virkavastuulla v. anonyymin mielipide.

Anonyymi kirjoitti:

2025-04-30 11:59:22 kirjoituksessa on jo kertaalleen kerrottu.

"Mikään lakikirjallisuus ei määritä."

Oletko yksinkertainen?

Hallituksen esitys ja laki ei ole mikään lakiteos! Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja teoksen nimi?

Anonyymi kirjoitti:

Näytöt on annettu. Lukemisen osaaminen riittää siihe. Sinä puhut sitten tulkinnoista, joka ei aloituksen aiheeseen liity.

"D4 = Jalkakäytävä ja D5 = Pyörätie"

Ja mikä onkaan yhdistetyn väylän liikennemerkki? No se on D6, jolla osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Jos samaisella yhdistetyllä väylällä siis kuljetetaan ajoneuvoja, kuten polkupyöriä, sähköpolkupyöriä, skuutteja ja mopoja, jalankulkijan paikka on varmuudella reunassa. Vain todellinen hölmöläinen seikkalisi ajoneuvojen keskellä aivan missä sattuu.

Poliisi ja liikennesuunnittelijat osaavat kertoa, missä kuljetaan, ellei asia mene vieläkään perille.

Anonyymi kirjoitti:

"D4 = Jalkakäytävä ja D5 = Pyörätie"

Ja mikä onkaan yhdistetyn väylän liikennemerkki? No se on D6, jolla osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Jos samaisella yhdistetyllä väylällä siis kuljetetaan ajoneuvoja, kuten polkupyöriä, sähköpolkupyöriä, skuutteja ja mopoja, jalankulkijan paikka on varmuudella reunassa. Vain todellinen hölmöläinen seikkalisi ajoneuvojen keskellä aivan missä sattuu.

Poliisi ja liikennesuunnittelijat osaavat kertoa, missä kuljetaan, ellei asia mene vieläkään perille.

Lue lisää

Laki: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Yhdistetty väylä ei ole jalkakäytävä eli jalkakäytävää ei siis ole: näillä kahdella on täysin erilaiset liikennemerkit. Liikennemerkin vaikutusalueellla on olemassa vain yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Koska jalkakäytävää ei ole - on vain yhdistetty väylä - jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laki: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Yhdistetty väylä ei ole jalkakäytävä eli jalkakäytävää ei siis ole: näillä kahdella on täysin erilaiset liikennemerkit. Liikennemerkin vaikutusalueellla on olemassa vain yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Koska jalkakäytävää ei ole - on vain yhdistetty väylä - jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Lue lisää

Jos se ei ole jalkakäytävä, niin ei se sitten pyörätiekään ole, joten sen reunassa ei voi kävellä.

Anonyymi kirjoitti:

Laki: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Yhdistetty väylä ei ole jalkakäytävä eli jalkakäytävää ei siis ole: näillä kahdella on täysin erilaiset liikennemerkit. Liikennemerkin vaikutusalueellla on olemassa vain yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Koska jalkakäytävää ei ole - on vain yhdistetty väylä - jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Lue lisää

Reunassa kävelyn velvollisuus koskee vain pyörätietä ja ajorataa, ja itse totesit, että paikalla on vain yhdistetty väylä, joka mielestäsi ei ole jalkakäytävä eikä pyörätie.

Anonyymi kirjoitti:

Reunassa kävelyn velvollisuus koskee vain pyörätietä ja ajorataa, ja itse totesit, että paikalla on vain yhdistetty väylä, joka mielestäsi ei ole jalkakäytävä eikä pyörätie.

Lue lisää

Se on yhdistetty väylä, jossa on ajoneuvoja. Missä ajoneuvojen kanssa kävellään? Reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on yhdistetty väylä, jossa on ajoneuvoja. Missä ajoneuvojen kanssa kävellään? Reunassa.

Ei sellaista määritystä/velvoitetta ole olemassa. Asia riippuu täysin väylätyypistä. Esim. pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Koko homman ydin on se, että asiaa ei ole määritelty tieliikennelaissa tarpeeksi tarkasti.

Anonyymi kirjoitti:

"Mikään lakikirjallisuus ei määritä."

Oletko yksinkertainen?

Hallituksen esitys ja laki ei ole mikään lakiteos! Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja teoksen nimi?

Lue lisää

Itse taidat olla hivenen yksinkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sellaista määritystä/velvoitetta ole olemassa. Asia riippuu täysin väylätyypistä. Esim. pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Koko homman ydin on se, että asiaa ei ole määritelty tieliikennelaissa tarpeeksi tarkasti.

Lue lisää

Ei pihakatu ja kävelykatu ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Ei ole mitään ristiriitaa, tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos asia askarruttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itse taidat olla hivenen yksinkertainen.

Hessuli: "Mikään lakikirjallisuus ei määritä."

Hallituksen esitys ja laki ei ole mikään lakiteos! Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja teoksen nimi?

Toimita nyt näytille sitä liikennettä koskevaa lakikirjallisuutta, koska osaat sanoa lainauksen tavoin. Laki ja hallituksen esitys ei todellakaan ole mitään lakikirjallisuutta, vaikka se maallikolle voi olla vaikeaa ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Hessuli: "Mikään lakikirjallisuus ei määritä."

Hallituksen esitys ja laki ei ole mikään lakiteos! Näytä tieliikennelakia käsittelevä lakiteos. Missä linkki ja teoksen nimi?

Toimita nyt näytille sitä liikennettä koskevaa lakikirjallisuutta, koska osaat sanoa lainauksen tavoin. Laki ja hallituksen esitys ei todellakaan ole mitään lakikirjallisuutta, vaikka se maallikolle voi olla vaikeaa ymmärtää.

Lue lisää

Tuo Hessuli on mieltänyt hallituksen esitykset lakikirjallisuudeksi. Hän mieltään myös painetun Suomen Laki -kirjan lakikirjallisuudeksi. Se on 100 % väärin.

Hessuli ehkä tarkoittaa oikeuskirjallisuutta, mutta ei ole löytänyt tieliikennelakiin liittyvää sellaista kirjaa. Lailla ei ole nimettyä kirjoittajaa, mutta oikeuskirjallisuudellla on kuten on vaikkapa romaaneilla. Kuka on kirjoittanut sen-ja-sen kirjan?

Oikeuskirjallisuudessa oikeutta katsotaan ja pohditaan ilmiönä ja pyritään tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Vaikkapa Aarnio, Kangas, Halila, Hemmo, Airaksinen tai Lohi ovat oikeuskirjailijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Hessuli on mieltänyt hallituksen esitykset lakikirjallisuudeksi. Hän mieltään myös painetun Suomen Laki -kirjan lakikirjallisuudeksi. Se on 100 % väärin.

Hessuli ehkä tarkoittaa oikeuskirjallisuutta, mutta ei ole löytänyt tieliikennelakiin liittyvää sellaista kirjaa. Lailla ei ole nimettyä kirjoittajaa, mutta oikeuskirjallisuudellla on kuten on vaikkapa romaaneilla. Kuka on kirjoittanut sen-ja-sen kirjan?

Oikeuskirjallisuudessa oikeutta katsotaan ja pohditaan ilmiönä ja pyritään tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Vaikkapa Aarnio, Kangas, Halila, Hemmo, Airaksinen tai Lohi ovat oikeuskirjailijoita.

Lue lisää

Laki

Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. Tuomioistuinten ratkaisujen ja viranomaisten päätösten ja toiminnan on aina perustuttava lakiin. Tämä ns. lakisidonnaisuuden periaatteesta on kirjattu Suomessa perustuslain 2.3 §:ään (yleinen lakisidonnaisuuden periaate) ja 8 §:ään (rikosoikeudellinen laillisuusperiaate). Lainsäädännön ensisijaisuus oikeuslähteenä on kirjattu myös tuomioistuinlain 9 luvun 1 §:ään, jonka mukaan tuomaria sitoo ratkaisutoiminnassa vain laki.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tulisi noudattaa myös Euroopan unionin oikeutta ja niitä kansainvälisen oikeuden pakottavia normeja joihin Suomi on sitoutunut.


Esityöt, oikeuskäytäntö ja muut oikeuslähteet

Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä.

Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa on mahdollista hyödyntää myös muita oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden joukko on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Muita oikeuslähteitä ovat esimerkiksi tietyllä alalla vakiintuneet tavat ja menettelyt, oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit.


Oikeudelliset informaatiolähteet

Oikeudellinen informaatio on oikeudesta, oikeudellisesta toiminnasta ja oikeusinstituutioista kertovaa informaatiota kaikissa eri muodoissaan. Tiedonhakija saa tietoa oikeuslähteiden sisällöstä erilaisista informaatiolähteistä. Oikeudelliset informaatiolähteet ovat konkreettisia yleensä tekstimuotoisia dokumentteja, kuten
kuten lakikirjoja tai valiokuntien mietintöjä, jotka antavat tietoa jonkin oikeuslähteen sisällöstä. Oikeudelliset informaatiolähteet voivat olla painetussa tai sähköisessä muodossa.

Oikeustiede on tavanomaista enemmän informaatiosta riippuva ala ja tämän takia luotettavien informaatiolähteiden tuntemus on oikeustieteessä erittäin tärkeää.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on laajasti saatavilla oikeudellisia informaatiolähteitä sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Tarjoamme myös koulutusta ja neuvontaa informaatiolähteiden käytössä. Halutessa voi varata ajan myös henkilökohtaiseen tiedonhaun opastukseen.

Lähde:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Yleista-oikeuslahteista-ja-oikeudellisesta-informaatiosta.aspx

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Hessuli on mieltänyt hallituksen esitykset lakikirjallisuudeksi. Hän mieltään myös painetun Suomen Laki -kirjan lakikirjallisuudeksi. Se on 100 % väärin.

Hessuli ehkä tarkoittaa oikeuskirjallisuutta, mutta ei ole löytänyt tieliikennelakiin liittyvää sellaista kirjaa. Lailla ei ole nimettyä kirjoittajaa, mutta oikeuskirjallisuudellla on kuten on vaikkapa romaaneilla. Kuka on kirjoittanut sen-ja-sen kirjan?

Oikeuskirjallisuudessa oikeutta katsotaan ja pohditaan ilmiönä ja pyritään tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Vaikkapa Aarnio, Kangas, Halila, Hemmo, Airaksinen tai Lohi ovat oikeuskirjailijoita.

Lue lisää

Lakeja on myös ihan painettuina kirjoina, ellet satu tietämään.

Kirjallisuudesta puhutaan usein kaunokirjallisuuden synonyyminä, vaikka termin sovellusala on huomattavasti tätä laajempi. Laajasti ymmärrettynä kirjallisuuteen luetaan kaikki kirjoitetun kielen lajit, kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjallisuus sekä ainakin osa suullisesta traditiosta.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuus

Anonyymi kirjoitti:

Ei pihakatu ja kävelykatu ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Ei ole mitään ristiriitaa, tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos asia askarruttaa.

Lue lisää

Asiassa on ristiriita. Tieliikennelaki ei ole asiassa täysin yksiselitteinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pihakatu ja kävelykatu ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Ei ole mitään ristiriitaa, tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos asia askarruttaa.

Lue lisää

Väylällä tarkoitetaan puhekielessä usein tietä. Tie on kulkuneuvojen tai jalankulkijoiden liikkumista varten rakennettu väylä.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

Anonyymi kirjoitti:

Väylällä tarkoitetaan puhekielessä usein tietä. Tie on kulkuneuvojen tai jalankulkijoiden liikkumista varten rakennettu väylä.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

Lue lisää

Laki ei määrittele väylä-sanaa.

Väylä-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä.

1. purjehduskelpoiseksi todettu ja merkitty alusten kulkureitti; laivaliikenteelle jäähän murrettu reitti.
Satamaan ruopattu väylä.
Laivaväylä.
Syväväylä.
Rannikko-, saaristoväylä.

2. reitti
Kaupunkiin johtavat väylät = tiet.
Golfradan väylät = viheriöille johtavat reitit.
Liikenneväylä.
Kevyen liikenteen väylä.
Uittoväylä.
Kuv. Kulttuurin valtaväylät.

Anonyymi kirjoitti:

Laki ei määrittele väylä-sanaa.

Väylä-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä.

1. purjehduskelpoiseksi todettu ja merkitty alusten kulkureitti; laivaliikenteelle jäähän murrettu reitti.
Satamaan ruopattu väylä.
Laivaväylä.
Syväväylä.
Rannikko-, saaristoväylä.

2. reitti
Kaupunkiin johtavat väylät = tiet.
Golfradan väylät = viheriöille johtavat reitit.
Liikenneväylä.
Kevyen liikenteen väylä.
Uittoväylä.
Kuv. Kulttuurin valtaväylät.

Lue lisää

Ei määrittele, eikä sellaista väitetty. Puhuttiin puhekielestä. Tien ja jalkakäytävän sen sijaan tieliikennelaki määrittää.

Anonyymi kirjoitti:

Laki

Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. Tuomioistuinten ratkaisujen ja viranomaisten päätösten ja toiminnan on aina perustuttava lakiin. Tämä ns. lakisidonnaisuuden periaatteesta on kirjattu Suomessa perustuslain 2.3 §:ään (yleinen lakisidonnaisuuden periaate) ja 8 §:ään (rikosoikeudellinen laillisuusperiaate). Lainsäädännön ensisijaisuus oikeuslähteenä on kirjattu myös tuomioistuinlain 9 luvun 1 §:ään, jonka mukaan tuomaria sitoo ratkaisutoiminnassa vain laki.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tulisi noudattaa myös Euroopan unionin oikeutta ja niitä kansainvälisen oikeuden pakottavia normeja joihin Suomi on sitoutunut.


Esityöt, oikeuskäytäntö ja muut oikeuslähteet

Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä.

Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa on mahdollista hyödyntää myös muita oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden joukko on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Muita oikeuslähteitä ovat esimerkiksi tietyllä alalla vakiintuneet tavat ja menettelyt, oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit.


Oikeudelliset informaatiolähteet

Oikeudellinen informaatio on oikeudesta, oikeudellisesta toiminnasta ja oikeusinstituutioista kertovaa informaatiota kaikissa eri muodoissaan. Tiedonhakija saa tietoa oikeuslähteiden sisällöstä erilaisista informaatiolähteistä. Oikeudelliset informaatiolähteet ovat konkreettisia yleensä tekstimuotoisia dokumentteja, kuten
kuten lakikirjoja tai valiokuntien mietintöjä, jotka antavat tietoa jonkin oikeuslähteen sisällöstä. Oikeudelliset informaatiolähteet voivat olla painetussa tai sähköisessä muodossa.

Oikeustiede on tavanomaista enemmän informaatiosta riippuva ala ja tämän takia luotettavien informaatiolähteiden tuntemus on oikeustieteessä erittäin tärkeää.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on laajasti saatavilla oikeudellisia informaatiolähteitä sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Tarjoamme myös koulutusta ja neuvontaa informaatiolähteiden käytössä. Halutessa voi varata ajan myös henkilökohtaiseen tiedonhaun opastukseen.

Lähde:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Yleista-oikeuslahteista-ja-oikeudellisesta-informaatiosta.aspx

Lue lisää

Mitä ihmettä yritit tuolla kopiollasi saada aikaan?

Anonyymi kirjoitti:

Asiassa on ristiriita. Tieliikennelaki ei ole asiassa täysin yksiselitteinen.

Vain sinä olet tuota mieltä. Yksin.

Kysy asiasta tarvittaessa poliisilta tai liikennesunnittelijalta. Faktana mitään ristiriitaa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei määrittele, eikä sellaista väitetty. Puhuttiin puhekielestä. Tien ja jalkakäytävän sen sijaan tieliikennelaki määrittää.

Väylä-sanalla on kirjakielessä kaksi merkitystä, eikä sana ole mitenkään vain puhekielinen.

Anonyymi kirjoitti:

Väylällä tarkoitetaan puhekielessä usein tietä. Tie on kulkuneuvojen tai jalankulkijoiden liikkumista varten rakennettu väylä.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

Lue lisää

Et kykene todistamaan taaskaan mielipidettäsi. Puhut väylästä ymmärtämättä, mitä sillä tarkoitetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei määrittele, eikä sellaista väitetty. Puhuttiin puhekielestä. Tien ja jalkakäytävän sen sijaan tieliikennelaki määrittää.

Puhekielessä jalkakäytävä on rotvalli. Sitäkö haluat puhekielelläsi tuoda keskusteluun mukaan.

Käytät väylää ihan väärässä merkityksessä. Jalkakäytävä ei ole väylä, vaan väylällä liikkuu kulku- ja ajoneuvoja.

Anonyymi kirjoitti:

Vain sinä olet tuota mieltä. Yksin.

Kysy asiasta tarvittaessa poliisilta tai liikennesunnittelijalta. Faktana mitään ristiriitaa ei ole.

Fakta on, että valmiin lain ja hallituksen esityksen välillä on ristiriita. Monet ovat havainneet saman. Se, että ristiriitaa ei ole huomioitu ja korjattu, niin se kummastuttaa. Olisi voitu tehdä tässä viimeisimmässä lakien muutoksessa (Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi HE 12/2025).

Anonyymi kirjoitti:

Lakeja on myös ihan painettuina kirjoina, ellet satu tietämään.

Kirjallisuudesta puhutaan usein kaunokirjallisuuden synonyyminä, vaikka termin sovellusala on huomattavasti tätä laajempi. Laajasti ymmärrettynä kirjallisuuteen luetaan kaikki kirjoitetun kielen lajit, kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjallisuus sekä ainakin osa suullisesta traditiosta.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuus

Lue lisää

Sä olet aivan pihalla!

Sanoit: "Mikään lakikirjallisuus ei määritä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely."

Hessuli ehkä tarkoittaa oikeuskirjallisuutta, mutta ei ole löytänyt tieliikennelakiin liittyvää sellaista kirjaa. Lailla ei ole nimettyä kirjoittajaa, mutta oikeuskirjallisuudellla on kuten on vaikkapa romaaneilla. Kuka on kirjoittanut sen-ja-sen kirjan?

Oikeuskirjallisuudessa oikeutta katsotaan ja pohditaan ilmiönä ja pyritään tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Vaikkapa Aarnio, Kangas, Halila, Hemmo, Airaksinen tai Lohi ovat oikeuskirjailijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Fakta on, että valmiin lain ja hallituksen esityksen välillä on ristiriita. Monet ovat havainneet saman. Se, että ristiriitaa ei ole huomioitu ja korjattu, niin se kummastuttaa. Olisi voitu tehdä tässä viimeisimmässä lakien muutoksessa (Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi HE 12/2025).

Lue lisää

Niin niin, et vai kykene osoittamaan sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Fakta on, että valmiin lain ja hallituksen esityksen välillä on ristiriita. Monet ovat havainneet saman. Se, että ristiriitaa ei ole huomioitu ja korjattu, niin se kummastuttaa. Olisi voitu tehdä tässä viimeisimmässä lakien muutoksessa (Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi HE 12/2025).

Lue lisää

MIkä ristiriita?

Jos ristiriita olisi, varmasti löydät maailmasta jonkun juristin tai virkamiehen, joka on kanssasi samaa mieltä.

Osoita yksikin oikeusoppinut henkilö, joka on kanssasi samaa mieltä! Se lienee sinulle helppoa linkittämällä.

Anonyymi kirjoitti:

Väylä-sanalla on kirjakielessä kaksi merkitystä, eikä sana ole mitenkään vain puhekielinen.

Aivan, ja sen vuoksi:

Pihakatu ja kävelykatu eivät ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos se vielä askarruttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, ja sen vuoksi:

Pihakatu ja kävelykatu eivät ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos se vielä askarruttaa.

Lue lisää

Yritin osoittaa sinulle, että väylä-sanaa voi käyttää hyvässä kielenkäytössä myös tien ja reitin synonyymina. Puhutaanhan kevyen liikenteen väylästä, jolla tarkoitetaan kevyen liikenteen käyttämää tietä/reittiä.

Väylä-sanan päämerkitys lienee kuitenkin 'purjehduskelpoiseksi todettu ja merkitty alusten kulkureitti'; 'laivaliikenteelle jäähän murrettu reitti'.

Ennen kuin valittaa jollekulle sanan väärästä käytöstä, kannattaa tarkistaa sanakirjasta kaikki sanan tunnetut merkitykset. Esim. uskoa-sanalla on neljä muuta merkitystä jonkun totena ottamisen lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Yritin osoittaa sinulle, että väylä-sanaa voi käyttää hyvässä kielenkäytössä myös tien ja reitin synonyymina. Puhutaanhan kevyen liikenteen väylästä, jolla tarkoitetaan kevyen liikenteen käyttämää tietä/reittiä.

Väylä-sanan päämerkitys lienee kuitenkin 'purjehduskelpoiseksi todettu ja merkitty alusten kulkureitti'; 'laivaliikenteelle jäähän murrettu reitti'.

Ennen kuin valittaa jollekulle sanan väärästä käytöstä, kannattaa tarkistaa sanakirjasta kaikki sanan tunnetut merkitykset. Esim. uskoa-sanalla on neljä muuta merkitystä jonkun totena ottamisen lisäksi.

Lue lisää

Omaa keksintöäsi tuo puhekieli. Osoita lakiin ja oikeuteen liittyen se kohta. jossa vaikkapa jalkakäytävää kutsutaan väyläksi. Se on vamasti sinulle helppoa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, ja sen vuoksi:

Pihakatu ja kävelykatu eivät ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos se vielä askarruttaa.

Lue lisää

”Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.”

Sitten voit kai antaa tämän yksikäsitteisen lainkohdan, jotta voitaisiin tarkistaa, oletko osannut lukea oikein.

Laki sanoo vain, että jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Jos sellaista ei ole tai sillä kävely ei käy haitatta päinsä, on käytettävä ajoradan tai pyörätien reunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, ja sen vuoksi:

Pihakatu ja kävelykatu eivät ole mitään väyliä, ei ole myöskään jalkakäytävä. Koska ajoneuvoja ei ole tai niiden liikennöinti on täysin satunnaista, kyseisillä alueille jalankulkija saa pomppia alueellaan kuin superpallo.

Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.

Asiaa voi kysyä poliisilta tai liikennesuunnittelusta, jos se vielä askarruttaa.

Lue lisää

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:
16 ) pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua;
17 ) kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua;

Pihakatu ja kävelykatu ovat teitä, koska katu on määrityksen mukaan tie.

14 §
Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä.

Jokin vastaavanlainen määritys olisi voitu tehdä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta, jossa määrätään jalankulkijat käyttämään väylän reunaa, mutta sellainen puuttuu.

13 § määrätään vain seuraavaa: Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylää ei mainita mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin niin, et vai kykene osoittamaan sitä.

On jo osoitettu moneen kertaan. Ei vaadi kuin luetun ymmärtämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Omaa keksintöäsi tuo puhekieli. Osoita lakiin ja oikeuteen liittyen se kohta. jossa vaikkapa jalkakäytävää kutsutaan väyläksi. Se on vamasti sinulle helppoa.

Tuossa joku aiemmin puhui, että väylällä olisi puhekielessä jokin tietty toinen merkitys. Tarkistin sanakirjasta, ja suomen yleiskielessä väylä-sanalla on kaksi eri merkitystä, eikä kumpikaan näistä merkityksistä ole vain puhekielinen.

Anonyymi kirjoitti:

Omaa keksintöäsi tuo puhekieli. Osoita lakiin ja oikeuteen liittyen se kohta. jossa vaikkapa jalkakäytävää kutsutaan väyläksi. Se on vamasti sinulle helppoa.

Tieliikennelaista löytyy toki väylä sanalla asioita, kuten esim. F28 Kansainvälisen pääliikenneväylän numero, tai Väylävirasto. Jalkakäytävän määritys on jo keskustelussa kerrottu. Samoin on kerrottu väylä sanan merkityksestä ja sitä voidaan käyttää tien ja reitin synonyymina.

Anonyymi kirjoitti:

Laki: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Yhdistetty väylä ei ole jalkakäytävä eli jalkakäytävää ei siis ole: näillä kahdella on täysin erilaiset liikennemerkit. Liikennemerkin vaikutusalueellla on olemassa vain yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Koska jalkakäytävää ei ole - on vain yhdistetty väylä - jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Lue lisää

Sanot, että se on vain yhdistetty väylä (nimeltä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä). Lähetään sitten siitä, että noin on ja se on oma väylätyyppinsä. Tieliikennelain 13 § määrää sitten mm. seuraavaa:

"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Tuota omanlaista Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylätyyppiä ei luetella ollenkaan. Jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, mutta määräys ei sitten koske tuota yhdistettyä väylää.

Lopputulos on täysin sama kuin siinä tapauksessa, että yhdistetyllä väylällä on pyörätien lisäksi myös jalkakäytävä.

Tilanne olisi sitten täysin eri, mikäli tieliikennelaissa lukisi esim. näin: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän tai ajoradan reunaa."

Nyt noin ei lue.

Anonyymi kirjoitti:

On jo osoitettu moneen kertaan. Ei vaadi kuin luetun ymmärtämistä.

Et ole osoittanut mitään muuta kuin mieliipiteesi. Se on selvä, mutta ei faktaa.

Anonyymi kirjoitti:

”Tieliikennelaki on asiassa täysin yksiselitteinen. Jos on ajoneuvoja, kävellään reunassa.”

Sitten voit kai antaa tämän yksikäsitteisen lainkohdan, jotta voitaisiin tarkistaa, oletko osannut lukea oikein.

Laki sanoo vain, että jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Jos sellaista ei ole tai sillä kävely ei käy haitatta päinsä, on käytettävä ajoradan tai pyörätien reunaa.

Lue lisää

Miten poliisit ja liikennesuunnittelijat ovat tulkinneet lakia. Missä heidän mukaansa kävellään? Minulle riittää se, miten poliisi eli valvova viranomainen, tulkitsee lakia. Jos he tulkitsevat lakia väärin, he syyllistyvät virkavirheeseen.

Jos ristiriita laissa olisi, varmasti löydät maailmasta jonkun juristin tai virkamiehen, joka on kanssasi samaa mieltä. Anna sen juristin tai virkamiehen titteli ja linkki.

Olet asiasi kanssa täysin yksin! Sinä et vain osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sanot, että se on vain yhdistetty väylä (nimeltä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä). Lähetään sitten siitä, että noin on ja se on oma väylätyyppinsä. Tieliikennelain 13 § määrää sitten mm. seuraavaa:

"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Tuota omanlaista Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylätyyppiä ei luetella ollenkaan. Jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, mutta määräys ei sitten koske tuota yhdistettyä väylää.

Lopputulos on täysin sama kuin siinä tapauksessa, että yhdistetyllä väylällä on pyörätien lisäksi myös jalkakäytävä.

Tilanne olisi sitten täysin eri, mikäli tieliikennelaissa lukisi esim. näin: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän tai ajoradan reunaa."

Nyt noin ei lue.

Lue lisää

Eli laissa ei ole mitään ristiriitaa. Jos väylällä on ajoneuvoja, jalankulkijan paikka on reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sanot, että se on vain yhdistetty väylä (nimeltä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä). Lähetään sitten siitä, että noin on ja se on oma väylätyyppinsä. Tieliikennelain 13 § määrää sitten mm. seuraavaa:

"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Tuota omanlaista Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylätyyppiä ei luetella ollenkaan. Jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, mutta määräys ei sitten koske tuota yhdistettyä väylää.

Lopputulos on täysin sama kuin siinä tapauksessa, että yhdistetyllä väylällä on pyörätien lisäksi myös jalkakäytävä.

Tilanne olisi sitten täysin eri, mikäli tieliikennelaissa lukisi esim. näin: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien, yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän tai ajoradan reunaa."

Nyt noin ei lue.

Lue lisää

Ehdotin elokuussa liikenne- ja viestintäministeriölle, että he lisäisivät lakiin tekstin ”Yhdistetetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa”. Ministeriö kiitti palautteesta ja lupasi huomioida ehdotukseni, mutta mitään sen suuntaista ei ole vielä näkynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ehdotin elokuussa liikenne- ja viestintäministeriölle, että he lisäisivät lakiin tekstin ”Yhdistetetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa”. Ministeriö kiitti palautteesta ja lupasi huomioida ehdotukseni, mutta mitään sen suuntaista ei ole vielä näkynyt.

Lue lisää

Jankutatko edelleen siis samasta asiasta? Miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Jankutatko edelleen siis samasta asiasta? Miksi?

En ole kahdeksaan kuukauteen puhunut asiasta. Tämän ketjun aloitus on jonkun muun tekemä.

Anonyymi kirjoitti:

Ehdotin elokuussa liikenne- ja viestintäministeriölle, että he lisäisivät lakiin tekstin ”Yhdistetetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa”. Ministeriö kiitti palautteesta ja lupasi huomioida ehdotukseni, mutta mitään sen suuntaista ei ole vielä näkynyt.

Lue lisää

Mitä vastaat tähän?

"Pyörätiellä jalankulkijan tulee yleensä kävellä sen reunaa pitkin. Sama koskee yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Nykyisin laissa ei ole enää säännöksiä siitä, tuleeko käyttää vasenta vai oikeaa reunaa kuljettaessa pyörätiellä, yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä tai suojatiellä. Myöskään ei enää säännellä sitä, kummalta puolelta vastaan tuleva on sivuutettava tai edellä kulkeva ohitettava kuljettaessa näillä väylillä." (Minilex)

Ovatko juristit tässäkin väärässä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä vastaat tähän?

"Pyörätiellä jalankulkijan tulee yleensä kävellä sen reunaa pitkin. Sama koskee yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Nykyisin laissa ei ole enää säännöksiä siitä, tuleeko käyttää vasenta vai oikeaa reunaa kuljettaessa pyörätiellä, yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä tai suojatiellä. Myöskään ei enää säännellä sitä, kummalta puolelta vastaan tuleva on sivuutettava tai edellä kulkeva ohitettava kuljettaessa näillä väylillä." (Minilex)

Ovatko juristit tässäkin väärässä?

Lue lisää

Hallituksen esityksen mukaan jalankulkijan tulisi pyörätiellä sekä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävälIä voida valita kumpaa reunaa hän kulkee ja kummalle puolelle väistää pyöräilijöitä.

Jalankulkijan paikka on väylän jommalla kummalla reunalla, ja tässä on ajateltu varsinkin lapsia, jotka eivät erota vielä oikeaa ja vasenta. Merkin D6 vaikutusalueella pyöräilijä ajaa oikealla ihan liikennöinnin peruskaavan mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä vastaat tähän?

"Pyörätiellä jalankulkijan tulee yleensä kävellä sen reunaa pitkin. Sama koskee yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Nykyisin laissa ei ole enää säännöksiä siitä, tuleeko käyttää vasenta vai oikeaa reunaa kuljettaessa pyörätiellä, yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä tai suojatiellä. Myöskään ei enää säännellä sitä, kummalta puolelta vastaan tuleva on sivuutettava tai edellä kulkeva ohitettava kuljettaessa näillä väylillä." (Minilex)

Ovatko juristit tässäkin väärässä?

Lue lisää

Ovat varmaan tulkinneet hallituksen esitystä ja päätyneet tuohon lopputulokseen. Hallituksen esityksessä asia mainitaan tällä tavalla:

"Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan."

Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde ja sitä voidaan käyttää tulkinnoissa. Nyt ei kuitenkaan ole tulkinnasta kyse, vaan normiristiriidasta, jota koko aloitus koskee. Hallituksen esityksessä sanotaan yhtä, joka ei sitten löydy valmiista tieliikennelaista.

1. Lex superior derogat legi inferiori (= ylempi laki/normi syrjäyttää alemman lain/normin)
2. 2. Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin)
3. 3. Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/normin).

Jos hallituksen esitys ja valmis laki ovat ristiriidassa keskenään, niin valmis laki syrjäyttää hallituksen esityksen, eli voittaa. Valmiin lain osalta ei löydy sellaista määritystä, joka velvoittaa toimimaan tuon hallituksen esityksen tahdon mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kahdeksaan kuukauteen puhunut asiasta. Tämän ketjun aloitus on jonkun muun tekemä.

Joo, tällä on keskustelemassa vähintään 3 eri henkilöä, ellei sitten jopa enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Ovat varmaan tulkinneet hallituksen esitystä ja päätyneet tuohon lopputulokseen. Hallituksen esityksessä asia mainitaan tällä tavalla:

"Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan."

Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde ja sitä voidaan käyttää tulkinnoissa. Nyt ei kuitenkaan ole tulkinnasta kyse, vaan normiristiriidasta, jota koko aloitus koskee. Hallituksen esityksessä sanotaan yhtä, joka ei sitten löydy valmiista tieliikennelaista.

1. Lex superior derogat legi inferiori (= ylempi laki/normi syrjäyttää alemman lain/normin)
2. 2. Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin)
3. 3. Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/normin).

Jos hallituksen esitys ja valmis laki ovat ristiriidassa keskenään, niin valmis laki syrjäyttää hallituksen esityksen, eli voittaa. Valmiin lain osalta ei löydy sellaista määritystä, joka velvoittaa toimimaan tuon hallituksen esityksen tahdon mukaisesti.

Lue lisää

Säännöt ovat selvät ja sinä provosoit asiassa tarkoituksella useilla eri foorumeilla jopa niin pitkälle, että lähestyt ministeriöitä. Sama jankutus alkaa aina alusta ja jatkuu pitkään kopioina ja kopion kopioina.

Kukaan ei ole kanssasi samaa mieltä. Jos joku lainoppinut olisi kanssasi samaa mieltä, kykenisit kyllä antamaan sen henkilön nimen tai tittelin.

Laissa ei ole mitään ristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Säännöt ovat selvät ja sinä provosoit asiassa tarkoituksella useilla eri foorumeilla jopa niin pitkälle, että lähestyt ministeriöitä. Sama jankutus alkaa aina alusta ja jatkuu pitkään kopioina ja kopion kopioina.

Kukaan ei ole kanssasi samaa mieltä. Jos joku lainoppinut olisi kanssasi samaa mieltä, kykenisit kyllä antamaan sen henkilön nimen tai tittelin.

Laissa ei ole mitään ristiriitaa.

Lue lisää

Laissa on selkeä ristiriita ja asia on esitetty useaan otteeseen. Se että sitä ei ole huomioitu, ei poista sitä ristiriitaa mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa on selkeä ristiriita ja asia on esitetty useaan otteeseen. Se että sitä ei ole huomioitu, ei poista sitä ristiriitaa mitenkään.

Laissa ei ole mitään ristiriitaa, on vain mielipiteesi.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kahdeksaan kuukauteen puhunut asiasta. Tämän ketjun aloitus on jonkun muun tekemä.

Johon avaukseen sinä liitit tämän tieliikennelakikeskustelun.

On käynyt esille, että olet jankuttanut samaa mielipidettäsi eri fillarifoorumeilla nyt kevään aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Säännöt ovat selvät ja sinä provosoit asiassa tarkoituksella useilla eri foorumeilla jopa niin pitkälle, että lähestyt ministeriöitä. Sama jankutus alkaa aina alusta ja jatkuu pitkään kopioina ja kopion kopioina.

Kukaan ei ole kanssasi samaa mieltä. Jos joku lainoppinut olisi kanssasi samaa mieltä, kykenisit kyllä antamaan sen henkilön nimen tai tittelin.

Laissa ei ole mitään ristiriitaa.

Lue lisää

Tieliikennelaissa ei edelleenkään löydy sellaista kohtaa, joka velvoittaa kävelemään reunassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä. Jos asiaa on tulkittu hallituksen esityksen perusteella, niin sitten niin on. Silti valmiista tieliikennelaista ei sellaista vaatimusta löydy. Lue vaikka 2025-05-02 14:36:40 tehty kirjoitus.

Se, että poliisi ja muut ohjeistavat niin tekemään, niin on täysin eri seikka. Perustuu takuulla hallituksen esitykseen, ei valmiiseen lakiin.

Anonyymi kirjoitti:

Säännöt ovat selvät ja sinä provosoit asiassa tarkoituksella useilla eri foorumeilla jopa niin pitkälle, että lähestyt ministeriöitä. Sama jankutus alkaa aina alusta ja jatkuu pitkään kopioina ja kopion kopioina.

Kukaan ei ole kanssasi samaa mieltä. Jos joku lainoppinut olisi kanssasi samaa mieltä, kykenisit kyllä antamaan sen henkilön nimen tai tittelin.

Laissa ei ole mitään ristiriitaa.

Lue lisää

Säännöistä ei suoranaisesti ole aina puhuttu, vaan lain ja hallituksen esityksen välisestä ristiriidasta ja miten tämä näyttäytyy normiristiriidan näkökulmasta mietittynä. Täällä on muuten useita eri keskustelijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Säännöistä ei suoranaisesti ole aina puhuttu, vaan lain ja hallituksen esityksen välisestä ristiriidasta ja miten tämä näyttäytyy normiristiriidan näkökulmasta mietittynä. Täällä on muuten useita eri keskustelijoita.

Lue lisää

Ei ole mitään ristiriitaa, vaan pelkkää provosointia.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaissa ei edelleenkään löydy sellaista kohtaa, joka velvoittaa kävelemään reunassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä. Jos asiaa on tulkittu hallituksen esityksen perusteella, niin sitten niin on. Silti valmiista tieliikennelaista ei sellaista vaatimusta löydy. Lue vaikka 2025-05-02 14:36:40 tehty kirjoitus.

Se, että poliisi ja muut ohjeistavat niin tekemään, niin on täysin eri seikka. Perustuu takuulla hallituksen esitykseen, ei valmiiseen lakiin.

Lue lisää

Laki on yksiselitteinen eli reunassa kävellään.

Anonyymi kirjoitti:

Johon avaukseen sinä liitit tämän tieliikennelakikeskustelun.

On käynyt esille, että olet jankuttanut samaa mielipidettäsi eri fillarifoorumeilla nyt kevään aikana.

Lue lisää

Tuota jankuttamista ei voi kieltää.

Anonyymi kirjoitti:

Laki on yksiselitteinen eli reunassa kävellään.

Jokainen pystyy lukemaan ja havaitsemaan asian ihan itse, ilman tuota omaa jankuttamistasi.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen pystyy lukemaan ja havaitsemaan asian ihan itse, ilman tuota omaa jankuttamistasi.

Tuossa oli mielipide, ei faktaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen pystyy lukemaan ja havaitsemaan asian ihan itse, ilman tuota omaa jankuttamistasi.

Monessako eri fillaripaikassa olet nyt kirjoittanut asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oli mielipide, ei faktaa.

Olet moneen otteeseen maininnut tuon pelkän oman mielipiteesi, ettei ristiriitaa ole, vaikka jokainen voi lukemalla todeta faktat ihan itse.

Anonyymi kirjoitti:

Puhekielessä jalkakäytävä on rotvalli. Sitäkö haluat puhekielelläsi tuoda keskusteluun mukaan.

Käytät väylää ihan väärässä merkityksessä. Jalkakäytävä ei ole väylä, vaan väylällä liikkuu kulku- ja ajoneuvoja.

Lue lisää

Jalankulkuympäristön elementti

Jalankulkuympäristön elementillä tarkoitetaan jalankulkijan käyttöön tarkoitettua väylää, tilaa, ylityspaikkaa tai rakennelmaa sekä jalankulkijan liikkumiseen ja oleskeluun vaikuttavaa fyysistä tekijää.

Rotvallia ei väyläviraston jalankulun suunnitteluohje tunnista.

Saattaa kuuluakin. Molempia ainakin vaivaa jokin vakava mielellinen sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa kuuluakin. Molempia ainakin vaivaa jokin vakava mielellinen sairaus.

Perussairaus voi olla sama. Mutta Lawetin mielenkiinto kohdistuu pelkastään lainkäyttöön kun taas Moktar Gubta on maahanmuuton laaja-alainen mielipideautomaatti.

Anonyymi kirjoitti:

Perussairaus voi olla sama. Mutta Lawetin mielenkiinto kohdistuu pelkastään lainkäyttöön kun taas Moktar Gubta on maahanmuuton laaja-alainen mielipideautomaatti.

Joillakin voi olla pakonomainen tarve väittää vastaan, eli jokin patologinen väittelemisen tarve.

Anonyymi kirjoitti:

Joillakin voi olla pakonomainen tarve väittää vastaan, eli jokin patologinen väittelemisen tarve.

Niin. Esimerkiksi sellainen yksityiskohta että kuinka mont henkilöä tätä ketjua seuraa.

”Luin asian nyt laista, ettei kenenkään tarvitse jankuttaa tietämättömänä.”

Oletko tähän asti keskustellut tässä ketjussa ilman että olisit kertaakaan lukenut tieliikennelakia? 😲

Pyörätie on vain pyöräliikenteelle tarkoitettu tie, liikennemerkki D5.

Liikennemerkillä D6 taas osoitetaan ajoradasta erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä.

Edellisen pois sulku -menetelmän mukaisesti vain kolmella eri alueella (jalkakäytävä, pihakatu ja kävelykatu) jalan kulkeminen on lähes vapaata. Alue D6 ei kuulu tuohon määriteltyyn vapaaseen ryhmään.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie on vain pyöräliikenteelle tarkoitettu tie, liikennemerkki D5.

Liikennemerkillä D6 taas osoitetaan ajoradasta erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä.

Edellisen pois sulku -menetelmän mukaisesti vain kolmella eri alueella (jalkakäytävä, pihakatu ja kävelykatu) jalan kulkeminen on lähes vapaata. Alue D6 ei kuulu tuohon määriteltyyn vapaaseen ryhmään.

Lue lisää

Sovellat hyvin suoraviivaisesti keksimääsi pois sulku -menetelmää.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie on vain pyöräliikenteelle tarkoitettu tie, liikennemerkki D5.

Liikennemerkillä D6 taas osoitetaan ajoradasta erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä.

Edellisen pois sulku -menetelmän mukaisesti vain kolmella eri alueella (jalkakäytävä, pihakatu ja kävelykatu) jalan kulkeminen on lähes vapaata. Alue D6 ei kuulu tuohon määriteltyyn vapaaseen ryhmään.

Lue lisää

"D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."

Huomioi tuossa seuraava seikka: "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään", eli Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylällä on voimassa myös, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. Jos D6 osalta on voimassa myös, mitä D4 ja D5 osalta säädetään, niin D4 merkillä osoitettaan jalkakäytävä.

13 § ottaa sitten kantaa siihen, että jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, tai niillä ei voi esteettömästi kävellä. "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

D6 osalta on kuitenkin voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään ja D4 oli se jalkakäytävä, eli pyörätien lisäksi on myös jalkakäytävä.

Anonyymi kirjoitti:

Sovellat hyvin suoraviivaisesti keksimääsi pois sulku -menetelmää.

Ei ole minun keksimäni, vaan toimii hyvin tässäkin tapauksessa

Aloitushan ei koske tieliikennelakia, vaan on ylätason hypoteettista oikeudellista pohdintaa.

Juurihan eräs anonyymi on vahvasti painottanut, että poliisin, väyläviraston tai Liikenneturvan tulkinnat, näkemykset ja lain tieliikennelain toimeenpano ei ole uskottavaa tai pätevää. Hänen mukaansa näiden viranomaisten tulkinta ei ole lakiin perustuvaa.

Tätä anonyymin tapaa tulkiten ja simuloiden jalkakäytävä on jalankulkijoille tarkoitettua tilaa, tietä tai tien osaa, mutta ei väylä.

Saman ohjeen mukaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely, jossa ei merkitä tai rakenneta erikseen jalkakäytävää pyörätien rinnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan eräs anonyymi on vahvasti painottanut, että poliisin, väyläviraston tai Liikenneturvan tulkinnat, näkemykset ja lain tieliikennelain toimeenpano ei ole uskottavaa tai pätevää. Hänen mukaansa näiden viranomaisten tulkinta ei ole lakiin perustuvaa.

Tätä anonyymin tapaa tulkiten ja simuloiden jalkakäytävä on jalankulkijoille tarkoitettua tilaa, tietä tai tien osaa, mutta ei väylä.

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa. On pääosin puhuttu lain ja hallituksen esityksen ristiriidasta.

Anonyymi kirjoitti:

Saman ohjeen mukaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely, jossa ei merkitä tai rakenneta erikseen jalkakäytävää pyörätien rinnalle.

Lue lisää

Näin siellä on mainittu. Väyläviraston ohje ei kuitenkaan ole laki. Lakiin pitää saada vedenpitävä määritys asian suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Näin siellä on mainittu. Väyläviraston ohje ei kuitenkaan ole laki. Lakiin pitää saada vedenpitävä määritys asian suhteen.

Miten vaikea sinun on ymmärtää että viranomaisen toiminnan on perustuttava lakiin? Tässä avauksessa on mainittu viranomaisia ja virkamiehiä, jotka toimivat virkavastuulla. Jos he kertovat tieliikennelaista jotakin, se on varmuudella oikein ja perustuu lakiin.

Ei ole mitään ristiriitaa, vaan yhden jankuttavan henkilön mielipide. Lain antama määritys on vedenpitävä.

Yksikään oikeusoppinut tai virkamies ei ole esittänyt ristiriidasta sanaakaan, vaikka tällaista on pyydetty näytille.

Anonyymi kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa. On pääosin puhuttu lain ja hallituksen esityksen ristiriidasta.

Ja anonyymin väitteestä, että virkamies antaa laista mahdollisesti vääriä tulkintoja, vaikka ei pitäisi, koska laki on epäselvä. Virkamiehen pitäisi pitää suu siis kiinni, koska laki on epäselvä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten vaikea sinun on ymmärtää että viranomaisen toiminnan on perustuttava lakiin? Tässä avauksessa on mainittu viranomaisia ja virkamiehiä, jotka toimivat virkavastuulla. Jos he kertovat tieliikennelaista jotakin, se on varmuudella oikein ja perustuu lakiin.

Ei ole mitään ristiriitaa, vaan yhden jankuttavan henkilön mielipide. Lain antama määritys on vedenpitävä.

Yksikään oikeusoppinut tai virkamies ei ole esittänyt ristiriidasta sanaakaan, vaikka tällaista on pyydetty näytille.

Lue lisää

Virkamiehet eivät suurella tätä palstaa mahdollisesti lue, joten heidän mielipidettä pitää erikseen tiedustella. Samaa voi mahdollisesti todeta laki-/oikeusoppineiden osalta. Kirjoittaja ei kenties tunne sellaisia henkilöitä, joten sinun kannattaa sitten ihan itse kysyä asiaa heiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Virkamiehet eivät suurella tätä palstaa mahdollisesti lue, joten heidän mielipidettä pitää erikseen tiedustella. Samaa voi mahdollisesti todeta laki-/oikeusoppineiden osalta. Kirjoittaja ei kenties tunne sellaisia henkilöitä, joten sinun kannattaa sitten ihan itse kysyä asiaa heiltä.

Lue lisää

Täällä on annettu useita linkkejä lähteisiin, joissa virkamies oikeushenkilönä kertoo oikean lain tulkinnan (poliisi, liikennesuunnittelija sekä Liikenneturva).

Asiassa ja lain soveltamisessa ei ole mitään epäselvää tai ristiriitaista.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on annettu useita linkkejä lähteisiin, joissa virkamies oikeushenkilönä kertoo oikean lain tulkinnan (poliisi, liikennesuunnittelija sekä Liikenneturva).

Asiassa ja lain soveltamisessa ei ole mitään epäselvää tai ristiriitaista.

Lue lisää

Lain soveltamisesta ei ole ollut puhe, vaan on oikeudellista pohdintaa liittyen aloituksen aiheeseen. On lain kieliasusta kyse, eli miten kielellisesti asiat on kirjoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Lain soveltamisesta ei ole ollut puhe, vaan on oikeudellista pohdintaa liittyen aloituksen aiheeseen. On lain kieliasusta kyse, eli miten kielellisesti asiat on kirjoitettu.

Lue lisää

Aloitus ei koske mitään kieliasua.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitus ei koske mitään kieliasua.

Annettu esimerkki ristiriidasta koskee.

Pihakatuun ja kävelykatuun liittyy muita ajoneuvoja, aivan kuten liittyy yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väyläänkin.

Anonyymi kirjoitti:

Pihakatuun ja kävelykatuun liittyy muita ajoneuvoja, aivan kuten liittyy yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väyläänkin.

Piha- ja kävelykadusta on annettu oma lievä määräyksensä laissa: jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää liikennettä, mutta siitä huolimatta paikan valinta on täysin vapaata. Ei ole mitään reunaa, johon määrätään.

Jalkakäytävällä lapsi pyöräilijänä väistää jalankulkijaa, kun jalankulkija vapaasti valitsee paikkansa itse.

Anonyymi kirjoitti:

Piha- ja kävelykadusta on annettu oma lievä määräyksensä laissa: jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää liikennettä, mutta siitä huolimatta paikan valinta on täysin vapaata. Ei ole mitään reunaa, johon määrätään.

Jalkakäytävällä lapsi pyöräilijänä väistää jalankulkijaa, kun jalankulkija vapaasti valitsee paikkansa itse.

Lue lisää

Selkeästi on tieliikennelakiin määritelty nuo asiat. Näin ei ole yhdistetyn väylän osalta tehty, vaan pitää tulkita asioita muistakin oikeuslähteistä, kuten hallituksen esityksestä. Koko aloitus koskee sitä, että jos näiden muiden lähteiden osalta onkin ristiriitoja suhteessa lakiin. On oikeudellisesta pohdinnasta kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Selkeästi on tieliikennelakiin määritelty nuo asiat. Näin ei ole yhdistetyn väylän osalta tehty, vaan pitää tulkita asioita muistakin oikeuslähteistä, kuten hallituksen esityksestä. Koko aloitus koskee sitä, että jos näiden muiden lähteiden osalta onkin ristiriitoja suhteessa lakiin. On oikeudellisesta pohdinnasta kyse.

Lue lisää

"Suoraan laista on todettavissa, että vain mainituilla kolmella alueella jalankulku on näennäisen vapaata. Aina kun väylälle liittyy mukaan ajoneuvoja, jalankulku tapahtuu reunassa. Turvallisesti ja sujuvasti väylän reunassa, ihan kuin aina on myös opetettu."

Yhdistetyn väylän osalta ei ole mitään epäselvää tai ristiriitaa, vaan jalankulkija paikka on reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Suoraan laista on todettavissa, että vain mainituilla kolmella alueella jalankulku on näennäisen vapaata. Aina kun väylälle liittyy mukaan ajoneuvoja, jalankulku tapahtuu reunassa. Turvallisesti ja sujuvasti väylän reunassa, ihan kuin aina on myös opetettu."

Yhdistetyn väylän osalta ei ole mitään epäselvää tai ristiriitaa, vaan jalankulkija paikka on reunassa.

Lue lisää

"14 §
Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä."

14 pykälässä asia ilmaistaan selvällä suomenkielellä. Pykälässä todetaan pihakadulla ja kävelykadulla olevan myös ajoneuvoliikennettä ja kenties jopa raitiovaunuliikennettä, jota jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää.

Anonyymi kirjoitti:

"14 §
Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä."

14 pykälässä asia ilmaistaan selvällä suomenkielellä. Pykälässä todetaan pihakadulla ja kävelykadulla olevan myös ajoneuvoliikennettä ja kenties jopa raitiovaunuliikennettä, jota jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää.

Lue lisää

Juuri näin, eli mitään ristiriitaa asiassa ei ole: ko. kaduilla paikan valinta on täysin vapaata kuten myös jalkakäytävällä.

Väylällä sen sijaan mennään reunassa., kuten lapsillekin opetetaan jo koulussa.

Anonyymi kirjoitti:

"14 §
Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä."

14 pykälässä asia ilmaistaan selvällä suomenkielellä. Pykälässä todetaan pihakadulla ja kävelykadulla olevan myös ajoneuvoliikennettä ja kenties jopa raitiovaunuliikennettä, jota jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää.

Lue lisää

Kerrotaan vielä siitä, millaista ajoneuvoliikennettä piha- ja kävelykaduilla on.

Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku ja liikkumisoikeus kaikilla sen aluella. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa ja ajoneuvojen kuljettajilla on väistämisvelvollisuus heihin nähden. Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää liikennettä.

Kävelykatu puolestaan on katu, joka on tarkoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn. Moottoriajoneuvon saa kuljettaa kävelykatua pitkin sen varrella olevalle kiinteistölle, jos sinne ei ole muuta kautta ajokelpoista yhteyttä. Ajonopeus ei tällöin saa ylittää 20 kilometriä tunnissa, ja kuljettajan on annettava jalankulkijoille esteetön kulku.

On siis täysin turha höpistä koko ajan näistä poikkeuksista, ne ovat suurissa osissa kuntia ja kaupunkeja oikeita harvinaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotaan vielä siitä, millaista ajoneuvoliikennettä piha- ja kävelykaduilla on.

Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku ja liikkumisoikeus kaikilla sen aluella. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa ja ajoneuvojen kuljettajilla on väistämisvelvollisuus heihin nähden. Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää liikennettä.

Kävelykatu puolestaan on katu, joka on tarkoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn. Moottoriajoneuvon saa kuljettaa kävelykatua pitkin sen varrella olevalle kiinteistölle, jos sinne ei ole muuta kautta ajokelpoista yhteyttä. Ajonopeus ei tällöin saa ylittää 20 kilometriä tunnissa, ja kuljettajan on annettava jalankulkijoille esteetön kulku.

On siis täysin turha höpistä koko ajan näistä poikkeuksista, ne ovat suurissa osissa kuntia ja kaupunkeja oikeita harvinaisuuksia.

Lue lisää

Silti tieliikennelaki on se määräävä tekijä, vaikka tuollaisia katuja ei olisi missään.

Anonyymi kirjoitti:

Silti tieliikennelaki on se määräävä tekijä, vaikka tuollaisia katuja ei olisi missään.

Mitä ihmettä tuo taas tarkoitti?

Anonyymi kirjoitti:

"Suoraan laista on todettavissa, että vain mainituilla kolmella alueella jalankulku on näennäisen vapaata. Aina kun väylälle liittyy mukaan ajoneuvoja, jalankulku tapahtuu reunassa. Turvallisesti ja sujuvasti väylän reunassa, ihan kuin aina on myös opetettu."

Yhdistetyn väylän osalta ei ole mitään epäselvää tai ristiriitaa, vaan jalankulkija paikka on reunassa.

Lue lisää

On jo moneen otteeseen osoitettu, että sekä tilanteessa, että 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylä on oma väylätyyppinsä, että tilanteessa, että 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylällä on pyöräitien lisäksi jalkakäytävä, niin molemmissa tapauksissa on ristiriita hallituksen esityksessä mainitun reunassa kävelemisen suhteen, jota ei laissa ole.

Anonyymi kirjoitti:

On jo moneen otteeseen osoitettu, että sekä tilanteessa, että 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylä on oma väylätyyppinsä, että tilanteessa, että 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylällä on pyöräitien lisäksi jalkakäytävä, niin molemmissa tapauksissa on ristiriita hallituksen esityksessä mainitun reunassa kävelemisen suhteen, jota ei laissa ole.

Lue lisää

On olemassa vain mielipiteesi. Et ole kyennyt osoittamaan mitään.

Anonyymi kirjoitti:

On olemassa vain mielipiteesi. Et ole kyennyt osoittamaan mitään.

Pelkkä lukeminen ja sen ymmärtäminen riittää. Monet ovat huomanneet saman loogisen ristiriidan hallituksen esitykset ja tieliikennelain välillä ja ovat siitä maininneet. Jos sinä et sitä kykenen hahmottamaan, niin sille ei voi sitten paljon mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkkä lukeminen ja sen ymmärtäminen riittää. Monet ovat huomanneet saman loogisen ristiriidan hallituksen esitykset ja tieliikennelain välillä ja ovat siitä maininneet. Jos sinä et sitä kykenen hahmottamaan, niin sille ei voi sitten paljon mitään.

Lue lisää

Kukaan ei ole huomannut samaa kuin sinä. Sinä argumentoit mielipiteelläsi.

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelijat ovat asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole huomannut samaa kuin sinä. Sinä argumentoit mielipiteelläsi.

Mitä mieltä poliisi ja liikennesuunnittelijat ovat asiasta?

Asia on huomioitu monen eri ihmisen osalta, vaikka sinä et sitä uskoisikaan. Tässäkin keskustelussa on useita eri henkilöitä mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on huomioitu monen eri ihmisen osalta, vaikka sinä et sitä uskoisikaan. Tässäkin keskustelussa on useita eri henkilöitä mukana.

Ei ole huomioitu, kun ei ole mitään ristiriitaa.

Yleisellä tasolla aloitus on täyttä totta.

Oikeuden ratkaisut ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia, joissa määrää tapahtumain kulku ja näyttö.

KOSKAAN ei käydä oikeutta siitä, onko laki oikeassa tai epäselvä, vaan oletuksena laki on aina oikein, ei koskaan väärässä. Oikeussalissa lakia, sen esitöitä ja oikeuskirjallisuutta sekä KKO:n ennakkoratkaisuja sovelletaan aina tapaukseen, ei koskaan lakiin itseensä. Laki on sellainen kuin se on tapahtumahetkellä, ei takautusvasti lakia tulkiten. Jos KKO:n (tai KHO:n) ratkaisu on tarpeeksi merkittävä, KKO:n ratkaisukanta saattaa muuttaa tai täsmentää jatkossa jopa lakia.

Kansalaisen on tunnettava laki ja on sitä noudatettava. Aikuinen kansalainen ei voi koskaan vedota siihen, että ei tunne lakia. Ainoastaan rikoslaissa erikseen määrätään siitä, mitä kansalainen voi jutussaan tehdä, jos laki on epäselvä.

Korkein oikeuskin saattaa olla laintulkinnassaan aika lempeä. Esim. laissa sanotaan, että ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä. Korkein oikeus on kuitenkin hyväksynyt tulkinnoissaan vähäisiksi teiksi myös teitä joiden ei voi katsoa olevan polkua vastaavia vähäisiä teitä. Laissa kuitenkin sanotaan että vähäinen tie per se ei kelpaa vaan sen pitää olla polkua vastaava vähäinen tie.

TLL 24 § 3 mom 3 kohta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24__heading

Anonyymi kirjoitti:

Korkein oikeuskin saattaa olla laintulkinnassaan aika lempeä. Esim. laissa sanotaan, että ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä. Korkein oikeus on kuitenkin hyväksynyt tulkinnoissaan vähäisiksi teiksi myös teitä joiden ei voi katsoa olevan polkua vastaavia vähäisiä teitä. Laissa kuitenkin sanotaan että vähäinen tie per se ei kelpaa vaan sen pitää olla polkua vastaava vähäinen tie.

TLL 24 § 3 mom 3 kohta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24__heading

Lue lisää

Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?

Tuomarin pitää kuunnlella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?

Tuomarin pitää kuunnlella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan.

Lue lisää

Laki ei valitettavasti tarpeeksi tarkasti ihan kaikkea määritä. Tuomarit ja muut oikeusoppineet joutuvat hekin usein tekemään tulkintoja. Jos laissa ei kaikkea kerrota tarpeeksi tarkasti, niin joudutaan mahdollisesti tukeutumaan muihin oikeuslähteisiin. Aloitus pohtii sitä, että jos näiden välillä on jopa ristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laki ei valitettavasti tarpeeksi tarkasti ihan kaikkea määritä. Tuomarit ja muut oikeusoppineet joutuvat hekin usein tekemään tulkintoja. Jos laissa ei kaikkea kerrota tarpeeksi tarkasti, niin joudutaan mahdollisesti tukeutumaan muihin oikeuslähteisiin. Aloitus pohtii sitä, että jos näiden välillä on jopa ristiriitaa.

Lue lisää

Tuosta asiasta ei kysytty mitään.

"TLL 24 § 3 mom 3 kohta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24__heading"

"Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?... Tuomarin pitää kuunnlella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan."

Tuota kysyttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Laki ei valitettavasti tarpeeksi tarkasti ihan kaikkea määritä. Tuomarit ja muut oikeusoppineet joutuvat hekin usein tekemään tulkintoja. Jos laissa ei kaikkea kerrota tarpeeksi tarkasti, niin joudutaan mahdollisesti tukeutumaan muihin oikeuslähteisiin. Aloitus pohtii sitä, että jos näiden välillä on jopa ristiriitaa.

Lue lisää

"Monessako eri fillaripaikassa olet nyt kirjoittanut asiasta?"

Tuo kyseinen henkilö on avannut asiasta arvatenkin 4 - 5 eri keskustelua, tai enemmän. Todistettavasti ainakin 4, jotka löytyy välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta asiasta ei kysytty mitään.

"TLL 24 § 3 mom 3 kohta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24__heading"

"Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?... Tuomarin pitää kuunnlella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan."

Tuota kysyttiin.

Lue lisää

Tämä on keskustelupalsta eikä mikään kysymys-vastaus-palvelu.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on keskustelupalsta eikä mikään kysymys-vastaus-palvelu.

Totta. Kun esittää kysymyksen, pitäisi voida olettaa, että joku osaisi vastakin. Täällä ei ole kuin yksi mielipideautomaatti.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Kun esittää kysymyksen, pitäisi voida olettaa, että joku osaisi vastakin. Täällä ei ole kuin yksi mielipideautomaatti.

Vastatakin, piti lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta asiasta ei kysytty mitään.

"TLL 24 § 3 mom 3 kohta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24__heading"

"Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?... Tuomarin pitää kuunnlella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan."

Tuota kysyttiin.

Lue lisää

”Tuosta asiasta ei kysytty mitään.”

En voinut vastata kysymykseesi, koska se tuli vasta kommenttini jälkeen. Kommenttini koski aloituksen aihetta esittäen sivuhuomion laintulkinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

”Tuosta asiasta ei kysytty mitään.”

En voinut vastata kysymykseesi, koska se tuli vasta kommenttini jälkeen. Kommenttini koski aloituksen aihetta esittäen sivuhuomion laintulkinnasta.

Lue lisää

> Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?

Laissa ei ollut tuoltakaan osin mitään ongelmaa.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9d5d6b0e-9b71-4c39-af8f-f7cc5016eb0d

> Tuomarin pitää kuunnella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan.

Kun laki loppuu, etsitään tueksi tietoa, joka tukee omaa omatuntoa. Tuomarille lakia vastaan toimiminen on virkavirhe, mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin toimia lain mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Monessako eri fillaripaikassa olet nyt kirjoittanut asiasta?"

Tuo kyseinen henkilö on avannut asiasta arvatenkin 4 - 5 eri keskustelua, tai enemmän. Todistettavasti ainakin 4, jotka löytyy välittömästi.

Lue lisää

Määritä ensiksi fillaripaikka. Itse pidä fillariani varastossa, mutta sieltä ei löydy yhtäkään keskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

> Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?

Laissa ei ollut tuoltakaan osin mitään ongelmaa.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9d5d6b0e-9b71-4c39-af8f-f7cc5016eb0d

> Tuomarin pitää kuunnella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan.

Kun laki loppuu, etsitään tueksi tietoa, joka tukee omaa omatuntoa. Tuomarille lakia vastaan toimiminen on virkavirhe, mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin toimia lain mukaisesti.

Lue lisää

Parkkipaikoilla tapahtuneihin kolareihin liittyen on annettu monenlaisia tuomioita suuntaan jos toiseen. Jokainen parkkipaikka on omanlaisensa.

Anonyymi kirjoitti:

Määritä ensiksi fillaripaikka. Itse pidä fillariani varastossa, mutta sieltä ei löydy yhtäkään keskustelua.

Sokea kun olet monen asian suhteen, toivottavasti jätät autot ja pyörät varastoihin ja käytät julkisia kulkuneuvoja. Kaihileikkaus voisi auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

> Onko laki siis tuolta osin ristiriitainen, huono tai väärässä?

Laissa ei ollut tuoltakaan osin mitään ongelmaa.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9d5d6b0e-9b71-4c39-af8f-f7cc5016eb0d

> Tuomarin pitää kuunnella ainoastaan kahta asiaa: lakia ja itseään. Aina on tuomittava lain mukaan, ei koskaan lakia vastaan.

Kun laki loppuu, etsitään tueksi tietoa, joka tukee omaa omatuntoa. Tuomarille lakia vastaan toimiminen on virkavirhe, mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin toimia lain mukaisesti.

Lue lisää

Laki on aina lähtökohtaisesti oikea, oikein ja oikein kirjoitettu ilman mitään ristiriitoja. Niin myös tieliikennelaki. Tapauksia ja näyttöjä voi taas olla yhtä paljon kuin asiaan liittyviä ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Laki on aina lähtökohtaisesti oikea, oikein ja oikein kirjoitettu ilman mitään ristiriitoja. Niin myös tieliikennelaki. Tapauksia ja näyttöjä voi taas olla yhtä paljon kuin asiaan liittyviä ihmisiä.

Lue lisää

Ylempänä verrataan tieliikennelakia hallituksen esitykseen. Kun asia ei tarpeeksi tarkasti selviä itse laista, niin on katsottu hallituksen esityksestä tukea tulkintaan. Aloitus koskee sitä, että jos on ristiriita lakien ja toisten oikeuslähteiden välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ylempänä verrataan tieliikennelakia hallituksen esitykseen. Kun asia ei tarpeeksi tarkasti selviä itse laista, niin on katsottu hallituksen esityksestä tukea tulkintaan. Aloitus koskee sitä, että jos on ristiriita lakien ja toisten oikeuslähteiden välillä.

Lue lisää

Mikä siis on se ristiriita?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siis on se ristiriita?

Lue keskustelu läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Lue keskustelu läpi.

Avaus ei edes koske tieliikennelakia, jonka sinä olet tunkenut väkisin tähän keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Avaus ei edes koske tieliikennelakia, jonka sinä olet tunkenut väkisin tähän keskusteluun.

Kuka tunkee milloin mitäkin. Aloitus koskee ristiriitatilanteita lainsäädännössä ja asiaan liittyen on annettu esimerkkejä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Kun esittää kysymyksen, pitäisi voida olettaa, että joku osaisi vastakin. Täällä ei ole kuin yksi mielipideautomaatti.

Mielipideautomaatti itse suoltaa tuota omaa mielipidettään pelkästä mielipiteestä.

Lue aloitus ja ensimmäinen vastaus, jossa aloitus jatkuu, uudestaan. Et joko ymmärrä lukemaasi, tai sitten et ymmärrä lukemaasi.

Tieliikennelaissa ei ole ristiriitaa, eikä sellaista väitettä ole keskustelussa havaittavissa. Ristiriita huomautetaan olevan tieliikennelain ja hallituksen esityksen välisessä vertailussa, joka on toissijainen oikeuslähde.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan tulee kulkea reunassa, koska lainsäätäjä on lain perusteluihin, eli hallituksen esitykseen asiasta kirjannut, että toimintaa samoin kuin pyörätiellä. Tämä on huonosti tunnettu seikka, koska kyseinen määritys ei löydy selkeästi suoraan tieliikennelaista.

Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki, mutta välillä on turvauduttava myös muihin oikeuslähteisiin, kuten hallituksen esitykseen. Aloituksen aiheen mukaisesti on pohdittu hallituksen esityksen sisältöä kyseisen seikan osalta, suhteessa tieliikennelakiin, mikäli näiden välillä on ristiriita.

Anonyymi kirjoitti:

Lue aloitus ja ensimmäinen vastaus, jossa aloitus jatkuu, uudestaan. Et joko ymmärrä lukemaasi, tai sitten et ymmärrä lukemaasi.

Montako kertaa olet painottanut sitä, että muut kirjoittajat eivät ymmärtä lukemaansa? Mistä olet oppinut tuollaisen vastenmielisen tavan?

Sinä kirjoitat mielipiteillä, et faktoilla. Ei ole mitään ristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaissa ei ole ristiriitaa, eikä sellaista väitettä ole keskustelussa havaittavissa. Ristiriita huomautetaan olevan tieliikennelain ja hallituksen esityksen välisessä vertailussa, joka on toissijainen oikeuslähde.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan tulee kulkea reunassa, koska lainsäätäjä on lain perusteluihin, eli hallituksen esitykseen asiasta kirjannut, että toimintaa samoin kuin pyörätiellä. Tämä on huonosti tunnettu seikka, koska kyseinen määritys ei löydy selkeästi suoraan tieliikennelaista.

Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki, mutta välillä on turvauduttava myös muihin oikeuslähteisiin, kuten hallituksen esitykseen. Aloituksen aiheen mukaisesti on pohdittu hallituksen esityksen sisältöä kyseisen seikan osalta, suhteessa tieliikennelakiin, mikäli näiden välillä on ristiriita.

Lue lisää

Missä tuo mainittu ristiriita on?

Anonyymi kirjoitti:

Missä tuo mainittu ristiriita on?

Asia on kerrottu moneen otteeseen tässäkin keskustelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on kerrottu moneen otteeseen tässäkin keskustelussa.

On mainittu mielipiteenä mutta ristiriitaa ei ole. Eikö niin?

Anonyymi kirjoitti:

On mainittu mielipiteenä mutta ristiriitaa ei ole. Eikö niin?

On osoitettu se, miten asiat lukevat tieliikennelaissa suhteessa siihen, miten asiat lukevat hallituksen esityksessä. Onko mielestäsi silloin kyse mielipiteestä?

Kaikki pystyy suoraan lukemaan tieliikennelaista ja hallituksen esityksestä. Mitään tekstiä ei ole lisätty tai muokattu. Ei ole mielipide, vaan jokainen pystyy asiat suoraan lukemaan kyseisistä oikeuslähteistä.

Anonyymi kirjoitti:

On mainittu mielipiteenä mutta ristiriitaa ei ole. Eikö niin?

On moneen otteeseen mainittu mielipide, ettei ristiriitaa ole, vaikka asian voi jokainen lukemalla todeta ihan itse.

Anonyymi kirjoitti:

On moneen otteeseen mainittu mielipide, ettei ristiriitaa ole, vaikka asian voi jokainen lukemalla todeta ihan itse.

Mikä siis on se ristiriita?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siis on se ristiriita?

Luetun ymmärtämisen kanssa haasteita?

Anonyymi kirjoitti:

On osoitettu se, miten asiat lukevat tieliikennelaissa suhteessa siihen, miten asiat lukevat hallituksen esityksessä. Onko mielestäsi silloin kyse mielipiteestä?

Kaikki pystyy suoraan lukemaan tieliikennelaista ja hallituksen esityksestä. Mitään tekstiä ei ole lisätty tai muokattu. Ei ole mielipide, vaan jokainen pystyy asiat suoraan lukemaan kyseisistä oikeuslähteistä.

Lue lisää

Ristiriita on kahden asian välillä oleva ero, jota ei saisi olla. Mikä siis on se lain tulkinnassa niin merkittävä ero kahden oikeuslähteen välillä, ettei oikeusjärjestys voisi sitä sallia?

Ristiriita ei ole sama kuin asian epäselvyys, vaikealukuisuustai tulkinnallinen näkemys. Kansalaisen pitää tuntea laki. Mikä on se pahin asia, joka oletetusta ristiriidasta oikeuslähteiden välillä voisi seurata kansalaiselle?

Ristiriita laissa olisi merkittävä asia.

Anonyymi kirjoitti:

Luetun ymmärtämisen kanssa haasteita?

Ei vaan mielipiteesi kanssa.

Montako kertaa olet painottanut sitä, että muut kirjoittajat eivät ymmärrä lukemaansa? Mistä olet oppinut tuollaisen vastenmielisen tavan?

Anonyymi kirjoitti:

Ristiriita on kahden asian välillä oleva ero, jota ei saisi olla. Mikä siis on se lain tulkinnassa niin merkittävä ero kahden oikeuslähteen välillä, ettei oikeusjärjestys voisi sitä sallia?

Ristiriita ei ole sama kuin asian epäselvyys, vaikealukuisuustai tulkinnallinen näkemys. Kansalaisen pitää tuntea laki. Mikä on se pahin asia, joka oletetusta ristiriidasta oikeuslähteiden välillä voisi seurata kansalaiselle?

Ristiriita laissa olisi merkittävä asia.

Lue lisää

Ei ole mitään ristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään ristiriitaa.

Kyse siis tieliikennelain kuvaamasta yhdistetystä väylästä. Ristiriitaa ei ole, eivätkä laki ja HE ole asiasta eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse siis tieliikennelain kuvaamasta yhdistetystä väylästä. Ristiriitaa ei ole, eivätkä laki ja HE ole asiasta eri mieltä.

Keskustelua kanssasi on enää vaikea jatkaa syyllistymättä itsekin inttämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelua kanssasi on enää vaikea jatkaa syyllistymättä itsekin inttämiseen.

Sinä olet se henkilö, joka on esittänyt väitteen, mutta et kykene uskottavasti osoittamaan asiaasi. Näyttövastuu omasta asiastasi on sinulla itselläsi, mutta et vain osaa. Et ole osoittanut kerrassaan mitään.

Kun totean, että ei ole ristiriitaa tai missä se ristiriita on, sanot että katso edeltä tai että luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Sekö on paras tapa argumentoida ja saada oma näkemyksensä esille? Ymmärrän, että sinulla on asiassa vaikeaa, koska laki on oletuksellisesti aina oikein, eikä se saa olla tulkinnan ja valinnan kautta ristiriitainen. Sinä olet altavastaaja, ja haastat status quon, joten kaikki mahdollinen näyttö jää sinulle itsellesi annettavaksi.

Poliisi ja suunnitteluviranomainen toimeenpanevat tieliikennelain, joten on selvää, että kun se sanovat, että yhdistetyllä väylällä kävellään reunassa, siellä kävellään reunassa. Jos laki on ristiriitainen, siihen puuttuu tarvittaessa oikeuskansleri, vaan eipä ole puuttunut.

Mikä siis on se lain tulkinnassa niin merkittävä ero kahden oikeuslähteen välillä, ettei oikeusjärjestys voisi sitä sallia? Mikä on se pahin asia, joka oletetusta ristiriidasta oikeuslähteiden välillä voisi seurata kansalaiselle?

Kieltäydyt vastaamasta ja kierrät ydinkohtaa kuin kissa kuumaa puuroa. Minulla on kaikki tarvittava luetun ymmärtämisen taito, mutta ellet vain osaa, voit aina toistaa sitä, että "lue edeltä". En aio lukea, koska siellä ei ole näyttöä mistään ristiriidasta. Sinun sinisesi ei muuta jankuttamalla punaiseksi, vaikka laki olisi sinulle vaikealukuinen. Edes epäselvä tai vaikeaselkoinen laki ei ole sama kuin ristiriitainen.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelua kanssasi on enää vaikea jatkaa syyllistymättä itsekin inttämiseen.

Millaisen vastaanoton sait fillarifoorumilla? Täytyykin käydä siellä lukemassa kommentteja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään ristiriitaa.

Mielipideautomaatti suoltaa tuota omaa mielipidettään.

Anonyymi kirjoitti:

Ristiriita on kahden asian välillä oleva ero, jota ei saisi olla. Mikä siis on se lain tulkinnassa niin merkittävä ero kahden oikeuslähteen välillä, ettei oikeusjärjestys voisi sitä sallia?

Ristiriita ei ole sama kuin asian epäselvyys, vaikealukuisuustai tulkinnallinen näkemys. Kansalaisen pitää tuntea laki. Mikä on se pahin asia, joka oletetusta ristiriidasta oikeuslähteiden välillä voisi seurata kansalaiselle?

Ristiriita laissa olisi merkittävä asia.

Lue lisää

Tuo on koko aloituksen pointti. Mikä on sellainen ero/ristiriita/epätarkkuus/epäselvyys, joka alkaa vaikuttamaan?

Ei minun tarvitse osoittaa mitään, sillä laki ja oikeusjärjestys on aina oletuksena oikeassa ja virheetön. Siis vaikka olisikin oman aikansa kuva.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan tuolle väittäjälle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minun tarvitse osoittaa mitään, sillä laki ja oikeusjärjestys on aina oletuksena oikeassa ja virheetön. Siis vaikka olisikin oman aikansa kuva.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan tuolle väittäjälle.

Lue lisää

Jos se laki on aina virheetön, niin siitä virheettömästä laista löytyy sitten varmasti se kohta, joka velvoittaa asiaan. Et siis onnistu löytämään kyseistä selkeää asia. Tämä oli arvattavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se laki on aina virheetön, niin siitä virheettömästä laista löytyy sitten varmasti se kohta, joka velvoittaa asiaan. Et siis onnistu löytämään kyseistä selkeää asia. Tämä oli arvattavissa.

Lue lisää

Ei minun tarvitse. Sinä et vain osaa.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan tuolle väittäjälle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minun tarvitse. Sinä et vain osaa.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan tuolle väittäjälle.

Lue lisää

On väitetty, että laki on täysin selvä asiassa. Ei silloin pitäisi olla vaikeuksia osoittaa tämä. Ei ole osoitettu, eikä se ole yllätys.

Anonyymi kirjoitti:

On väitetty, että laki on täysin selvä asiassa. Ei silloin pitäisi olla vaikeuksia osoittaa tämä. Ei ole osoitettu, eikä se ole yllätys.

Argumentointivirheesi alkavat nyt toistaa itseään..

Väistäminen
Toistaminen
Moralistinen virhepäätelmä
Kyseenalaistaminen
Olkinukke

--

Sinä kyseenalaistat status quon, joten sinä osoitat muutoksen tarpeen. Sinä väität lakia ristiriitaiseksi, joten sinä osoitat muutoksen tarpeen. Asiasi ei toistamalla muutu totuudeksi, ja vaikka kirjoitit asiastasi ministeriöön, he eivät tehneet asiallesi mitään! Tieliikennelain oikeusjärjestys on hyvä sellaisena kuin se on, vaikka laki onkin aina oman aikansa kuva.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan asian väittäjälle. Voit raahata olkinukkeasi vaikka kuinka pitkään, ei nykytilanne siitä muutu.

Minun ei pidä osoittaa mitään. Sinun tietenkin pitäisi, mutta sinä vain et osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Argumentointivirheesi alkavat nyt toistaa itseään..

Väistäminen
Toistaminen
Moralistinen virhepäätelmä
Kyseenalaistaminen
Olkinukke

--

Sinä kyseenalaistat status quon, joten sinä osoitat muutoksen tarpeen. Sinä väität lakia ristiriitaiseksi, joten sinä osoitat muutoksen tarpeen. Asiasi ei toistamalla muutu totuudeksi, ja vaikka kirjoitit asiastasi ministeriöön, he eivät tehneet asiallesi mitään! Tieliikennelain oikeusjärjestys on hyvä sellaisena kuin se on, vaikka laki onkin aina oman aikansa kuva.

Jos lakia ja oikeusjärjestystä väitetään ristiriitaiseksi, vääräksi ja epäonnistuneeksi, kyllä se näyttö asiasta jää vain ja ainoastaan asian väittäjälle. Voit raahata olkinukkeasi vaikka kuinka pitkään, ei nykytilanne siitä muutu.

Minun ei pidä osoittaa mitään. Sinun tietenkin pitäisi, mutta sinä vain et osaa.

Lue lisää

Lakia ei ole väitetty ristiriitaiseksi. On osoitettu, että valmiista tieliikennelaista ei löydy 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylän osalta jalankulkijan reunassa kävelemisen velvoitetta, joka hallituksen esityksessä mainitaan. Eroavaisuus (ristiriita) on siis lain ja hallituksen esityksen välillä oleva asia.

Anonyymi kirjoitti:

Lakia ei ole väitetty ristiriitaiseksi. On osoitettu, että valmiista tieliikennelaista ei löydy 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' väylän osalta jalankulkijan reunassa kävelemisen velvoitetta, joka hallituksen esityksessä mainitaan. Eroavaisuus (ristiriita) on siis lain ja hallituksen esityksen välillä oleva asia.

Lue lisää

"Lakia ei ole väitetty ristiriitaiseksi."

Olet väittänyt näin: "Voi tosiaan miettiä, että paljonko painoarvoa on hallituksen esityksen tekstillä (joka on toissijainen oikeuslähde), jos siinä on selkeä ristiriita valmiiseen lakiin verrattuna."

Tuosta voit itse tulkita, mitä olet halunnut sanoa. Haluatko sanoa, että joko laki tai oikeusjärjestys tai molemmat ovat erityisen epäselviä tai ristiriitaisia, vaiko eikö ole. Ensi kerralla kerro asiasi niin kuin haluat sen ymmärrettäväksi.

On selvää, että jalankulkija kävelee väylän reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Lakia ei ole väitetty ristiriitaiseksi."

Olet väittänyt näin: "Voi tosiaan miettiä, että paljonko painoarvoa on hallituksen esityksen tekstillä (joka on toissijainen oikeuslähde), jos siinä on selkeä ristiriita valmiiseen lakiin verrattuna."

Tuosta voit itse tulkita, mitä olet halunnut sanoa. Haluatko sanoa, että joko laki tai oikeusjärjestys tai molemmat ovat erityisen epäselviä tai ristiriitaisia, vaiko eikö ole. Ensi kerralla kerro asiasi niin kuin haluat sen ymmärrettäväksi.

On selvää, että jalankulkija kävelee väylän reunassa.

Lue lisää

Tuossa on pohdintaa, jos on jokin eroavaisuus ja milloin aloituksessa mainitut asiat alkavat vaikuttamaan tilanteeseen. Mikä on sellainen ero/eroavaisuus, joka alkaa vaikuttamaan asiassa ( Lex superior derogat legi inferiori / Lex posterior derogat legi priori / Lex specialis derogat legi generali ).

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa on pohdintaa, jos on jokin eroavaisuus ja milloin aloituksessa mainitut asiat alkavat vaikuttamaan tilanteeseen. Mikä on sellainen ero/eroavaisuus, joka alkaa vaikuttamaan asiassa ( Lex superior derogat legi inferiori / Lex posterior derogat legi priori / Lex specialis derogat legi generali ).

Lue lisää

Ei ole pohdintaa, vaan toteat, että siinä on selkeä ristiriita valmiiseen lakiin verrattuna. Väität siis lakia tuolta osin ristiriitaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole pohdintaa, vaan toteat, että siinä on selkeä ristiriita valmiiseen lakiin verrattuna. Väität siis lakia tuolta osin ristiriitaiseksi.

On pohdittu, että miten tieliikennelain ja hallituksen esityksen välinen eroavuus (ristiriita) vaikuttaa suhteessa toisiinsa aloituksen tietoihin pelaten.

Anonyymi kirjoitti:

On pohdittu, että miten tieliikennelain ja hallituksen esityksen välinen eroavuus (ristiriita) vaikuttaa suhteessa toisiinsa aloituksen tietoihin pelaten.

Miksi et sitten kirjoittanut kuten aioit? Totesit, että laki on tuolta osin ristiriitainen.

Herätti näköjään mielenkiintoa todella vähän.

Vain nimimerkki -Santtu75- kävi esittämässä arvelunsa näin: "Oletko sinä se taho joka tuota SINUN TULKINTAASI laista koittaa aika ajoin tuoda vahvasti esille usemmallakin eri keskustelupalstalla?"

Sama provosointi ja avautuminen siis tapahtuu aina määräajoin, toteaa nim. Santtu.

Mikään tuollainen nimimerkki ei ole täällä keskustellut yhtään tuollaista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään tuollainen nimimerkki ei ole täällä keskustellut yhtään tuollaista.

Täällä on vain anonyymejä, mutta tubelix on täällä. Ei kahta sanaa siitä.

Taitaa sitten Santtu75 olla täällä myös.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa sitten Santtu75 olla täällä myös.

Tuskin on, hänellä on rekisteröity nikki.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin on, hänellä on rekisteröity nikki.

Sehän ei estä kirjoittamasta nimettömänä.

Toinen ote muualta.

Aloituksen otsikko liittyy nähtävästi pyöräilijöitä tunteen tasolla voimakkaasti koskettaviin aiempiin keskusteluihin jalankulkijan oikeasta paikasta kevyenliikenteen väylällä. Laki ja toissijainen oikeuslähde ovat tässä asiassa ristiriitaisia, joten lain kirjain saattaa voittaa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan. Olisi mielenkiintoista saada tästä korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Se edellyttäisi kuitenkin liikenneonettomuutta, jota en toivo.

Pyöräilijöiden kohdalla laki ja hallituksen esitys eivät ole ristiriidassa: pyöräilijän on käytettävä aina oikeaa reunaa (paitsi jos oikeassa reunassa on ohitettava, jolloin saa vaihtaa oikeasta reunasta vähäksi aikaa keskemmälle).

Anonyymi kirjoitti:

Toinen ote muualta.

Aloituksen otsikko liittyy nähtävästi pyöräilijöitä tunteen tasolla voimakkaasti koskettaviin aiempiin keskusteluihin jalankulkijan oikeasta paikasta kevyenliikenteen väylällä. Laki ja toissijainen oikeuslähde ovat tässä asiassa ristiriitaisia, joten lain kirjain saattaa voittaa hallituksen esityksessä kuvatun tahtotilan. Olisi mielenkiintoista saada tästä korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Se edellyttäisi kuitenkin liikenneonettomuutta, jota en toivo.

Pyöräilijöiden kohdalla laki ja hallituksen esitys eivät ole ristiriidassa: pyöräilijän on käytettävä aina oikeaa reunaa (paitsi jos oikeassa reunassa on ohitettava, jolloin saa vaihtaa oikeasta reunasta vähäksi aikaa keskemmälle).

Lue lisää

Ei tämä mielipide muuta mitään.

Muillakin ja muuallakin on vastaavanlaisia huomioita aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Muillakin ja muuallakin on vastaavanlaisia huomioita aiheesta.

Kaikki ne huomiot ovat sinun tekemiäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ne huomiot ovat sinun tekemiäsi.

Tällä hetkellä löytyy vuoden ajalta helposti viisi keskustelua, jossa tämä "tubelix" on vänkäämässä kantaansa tieliikennelaista.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ne huomiot ovat sinun tekemiäsi.

Moni eri henkilö on kirjoittanut vastaavia asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Moni eri henkilö on kirjoittanut vastaavia asioita.

Eipä oikeastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä oikeastaan.

Saat toki kuvitella mitä haluta.

Aluehallintovirastolle voinee valittaa aiheettomista kuntoutuksista. Kunnille on halvempaa pistää ihminen kuntouttavaan työtoimintaan kuin pakkotyöllistää hänet.

Oikéudellisesti kyse olisi siitä, miten jalankulkija kykenisi oikeusalissa puolustamaan itseään, jos kyseessä olisihänen itsensä aiheuttama liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Siihen keskittyy koko oleellinen asia. Rangaistavaa tai moitittavaa vaiko ei kumpaakaan?

Aloitus on ylätason pohdintaa.

>> "On yleisesti tiedossa, että yhdistetyllä väylällä jalankulkijan paikka on reunassa."

Sillä ei ole merkitystä, mikä on joillakin yleisesti tiedossa ja mitä ei. Nyt on kyse tieliikennelaista, joka on se määräävä tekijä. Laki määrää. Tieliikennelaki ei reunassa kävelemistä määritä yhdistetyn väylän osalta riittävällä tarkkuudella, vaan tulkinta lukee hallituksen etsityksestä, joka on toissijainen oikeuslähde. Asiaa on pohdittu aloituksen tietoon peilaten.

Anonyymi kirjoitti:

>> "On yleisesti tiedossa, että yhdistetyllä väylällä jalankulkijan paikka on reunassa."

Sillä ei ole merkitystä, mikä on joillakin yleisesti tiedossa ja mitä ei. Nyt on kyse tieliikennelaista, joka on se määräävä tekijä. Laki määrää. Tieliikennelaki ei reunassa kävelemistä määritä yhdistetyn väylän osalta riittävällä tarkkuudella, vaan tulkinta lukee hallituksen etsityksestä, joka on toissijainen oikeuslähde. Asiaa on pohdittu aloituksen tietoon peilaten.

Lue lisää

"Siihen keskittyy koko oleellinen asia. Rangaistavaa tai moitittavaa vaiko ei kumpaakaan?"

Onko lain sisältö siis erityisen vaikeaselkoinen tai sen julkistaminen virheellinen? Ei ole. Jalankulkijan pitää tuntea lain sisältö.

"Sillä ei ole merkitystä, mikä on joillakin yleisesti tiedossa ja mitä ei."

Niinpä, sillä kansalaisen pitää tuntea laki. Tietämättömyyteen ei voi vedota.

”Pyöräilijä sovittaa nopeutensa ja väistää aina jalankulkijoita, mutta pyöräilijälle on annettava turvallinen tila ohitukseen. Polkupyörä on laissa selkeästi määritelty ajoneuvoksi. On melko helppo päätellä, että jalankulkija vastaa vain yhdestä asiasta: hän kävelee valitsemaansa yhdenmukaista reittiä ja antaa tilaa, mutta pyöräilijä vastaa kaikesta muusta.”

Itse asiassa laissa sanotaan päin vastoin: ”Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.” TLL 29.2 §

Anonyymi kirjoitti:

”Pyöräilijä sovittaa nopeutensa ja väistää aina jalankulkijoita, mutta pyöräilijälle on annettava turvallinen tila ohitukseen. Polkupyörä on laissa selkeästi määritelty ajoneuvoksi. On melko helppo päätellä, että jalankulkija vastaa vain yhdestä asiasta: hän kävelee valitsemaansa yhdenmukaista reittiä ja antaa tilaa, mutta pyöräilijä vastaa kaikesta muusta.”

Itse asiassa laissa sanotaan päin vastoin: ”Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.” TLL 29.2 §

Lue lisää

Päätelmät pitää perustua tieliikennelain määritelmiin. Laki määrittää liikennesäännöt.

Anonyymi kirjoitti:

”Pyöräilijä sovittaa nopeutensa ja väistää aina jalankulkijoita, mutta pyöräilijälle on annettava turvallinen tila ohitukseen. Polkupyörä on laissa selkeästi määritelty ajoneuvoksi. On melko helppo päätellä, että jalankulkija vastaa vain yhdestä asiasta: hän kävelee valitsemaansa yhdenmukaista reittiä ja antaa tilaa, mutta pyöräilijä vastaa kaikesta muusta.”

Itse asiassa laissa sanotaan päin vastoin: ”Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.” TLL 29.2 §

Lue lisää

Älä höpötä omiasi, laki toimii molempiin suuntiin. Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Ohittaminen ja nopeuden sovittaminen jää aina pyöräilijän vastuulle.

Anonyymi kirjoitti:

Älä höpötä omiasi, laki toimii molempiin suuntiin. Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Ohittaminen ja nopeuden sovittaminen jää aina pyöräilijän vastuulle.

Lue lisää

Jalankulkija on osa liikennettä, ja hän on aina oikeutettu itsensä levyiseen tilaan yhdistetyllä väylällä ilman että häntä voitaisiin syyttää liikenteen tarpeettomasta häiritsemisestä.

Sitä paitsi lain mukaan pyöräilijän tulee aina ajaa oikeassa reunassa, jollaista velvollisuutta laki ei mainitse jalankulkijalle.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija on osa liikennettä, ja hän on aina oikeutettu itsensä levyiseen tilaan yhdistetyllä väylällä ilman että häntä voitaisiin syyttää liikenteen tarpeettomasta häiritsemisestä.

Sitä paitsi lain mukaan pyöräilijän tulee aina ajaa oikeassa reunassa, jollaista velvollisuutta laki ei mainitse jalankulkijalle.

Lue lisää

Monettako kertaa kävit leikkaamassa ja liimaamassa tuon saman typerän asian? Kymmenettä?

Saman periaatteen mukaan pyörän tanko saa ottaa kiinni jalankulkijan vapaasti heiluviin vaatteisiin, koska pyöräilijällä on oikeus viedä oman kokoisensa tila. Ei ole liikenneturvallisuuden vaarantamista, ellei mitään ole kuitenkaan lähelläkään tapahtua.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija on osa liikennettä, ja hän on aina oikeutettu itsensä levyiseen tilaan yhdistetyllä väylällä ilman että häntä voitaisiin syyttää liikenteen tarpeettomasta häiritsemisestä.

Sitä paitsi lain mukaan pyöräilijän tulee aina ajaa oikeassa reunassa, jollaista velvollisuutta laki ei mainitse jalankulkijalle.

Lue lisää

Jalankulkija saa yhdistetyllä väylällä valita, kulkeeko hän oikeaa vai vasenta reunaa. Suosittelemme valitsemaan turvallisimman reunan – esimerkiksi lasten tai koirien kanssa kuljettaessa joskus on parempi valita reuna, mikä on kauimpana ajoradasta. Tämän laki myös sallii.

Liikenneturva.fi

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija saa yhdistetyllä väylällä valita, kulkeeko hän oikeaa vai vasenta reunaa. Suosittelemme valitsemaan turvallisimman reunan – esimerkiksi lasten tai koirien kanssa kuljettaessa joskus on parempi valita reuna, mikä on kauimpana ajoradasta. Tämän laki myös sallii.

Liikenneturva.fi

Lue lisää

Liikenneturvan tulkita ja mielipide. Voi pitää paikkansa, tai jos aloituksessa mainittu asia päteekin, niin voi olla että ei pidäkään paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija on osa liikennettä, ja hän on aina oikeutettu itsensä levyiseen tilaan yhdistetyllä väylällä ilman että häntä voitaisiin syyttää liikenteen tarpeettomasta häiritsemisestä.

Sitä paitsi lain mukaan pyöräilijän tulee aina ajaa oikeassa reunassa, jollaista velvollisuutta laki ei mainitse jalankulkijalle.

Lue lisää

Laki: "Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä."

Laki: "Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi."

Kysymys: Millä tavoin jalankulkija on sekä estämättä ja haittaamtta muuta liikennettä että sujuvoittaa ja edistää liikenteen turvallisuutta ottamalla väylältä itsensä kokoisen TILAN MISTÄ JA MILLOIN TAHANSA?

Vastaus: EI MILLÄÄN TAVOIN.

Anonyymi kirjoitti:

Monettako kertaa kävit leikkaamassa ja liimaamassa tuon saman typerän asian? Kymmenettä?

Saman periaatteen mukaan pyörän tanko saa ottaa kiinni jalankulkijan vapaasti heiluviin vaatteisiin, koska pyöräilijällä on oikeus viedä oman kokoisensa tila. Ei ole liikenneturvallisuuden vaarantamista, ellei mitään ole kuitenkaan lähelläkään tapahtua.

Lue lisää

Mutta pyöräilijä joutuu lain mukaan jättämään jalankulkijalle aina turvallisen tilan.

Anonyymi kirjoitti:

Liikenneturvan tulkita ja mielipide. Voi pitää paikkansa, tai jos aloituksessa mainittu asia päteekin, niin voi olla että ei pidäkään paikkansa.

"Jalankulkija on osa liikennettä, ja hän on aina oikeutettu itsensä levyiseen tilaan yhdistetyllä väylällä ilman että häntä voitaisiin syyttää liikenteen tarpeettomasta häiritsemisestä."

Sinun tulkintasi ja mielipide. Ei pidä paikkaansa, koska on ristiriidassa muun lain kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta pyöräilijä joutuu lain mukaan jättämään jalankulkijalle aina turvallisen tilan.

Tuo pitää paikkansa.

"Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä."

Anonyymi kirjoitti:

Mutta pyöräilijä joutuu lain mukaan jättämään jalankulkijalle aina turvallisen tilan.

Laissa ei määritellä turvallista tilaa. 5 - 10 senttiä on ihan turvallinen, jos vaatteet lepattaa.

"Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on kyse, jos tahallaan tai huolimattomuudellaan rikkoo tieliikenteen turvallisuussääntöjä. Mielipaha asiassa ei riitä."

Jotta jalankulkija voisi kevyen liikenteen väylällä syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, tilanteen pitäisi olla melkoinen. Jalankulkija kuitenkin toimii kaikkialla omalla riskillä, sillä suurimman vahingon ajoneuvojen kanssa kärsii yleensä aina jalankulkija itse.

Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä, joten näinkin ajateltuna jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Pyöräilijän velvollisuus on ohittaa samalla reunalla etenevät vasemmalta puolelta.

Anonyymi kirjoitti:

"Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on kyse, jos tahallaan tai huolimattomuudellaan rikkoo tieliikenteen turvallisuussääntöjä. Mielipaha asiassa ei riitä."

Jotta jalankulkija voisi kevyen liikenteen väylällä syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, tilanteen pitäisi olla melkoinen. Jalankulkija kuitenkin toimii kaikkialla omalla riskillä, sillä suurimman vahingon ajoneuvojen kanssa kärsii yleensä aina jalankulkija itse.

Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä, joten näinkin ajateltuna jalankulkijan paikka on väylän reunassa. Pyöräilijän velvollisuus on ohittaa samalla reunalla etenevät vasemmalta puolelta.

Lue lisää

Tieliikennelaki määrää ja määrittää liikennesäännöt. Laki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki määrää ja määrittää liikennesäännöt. Laki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Kyllä määrittää ja paikka on reunassa, samaa mieltä on myös poliisi.

Kaikki laissa johtaa siihen, että jalankulkijan paikka on reunassa, ihan kuten oikein onkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä määrittää ja paikka on reunassa, samaa mieltä on myös poliisi.

Kaikki laissa johtaa siihen, että jalankulkijan paikka on reunassa, ihan kuten oikein onkin.

Lue lisää

On aiemmin sanottu, että mielipiteet eivät merkitse mitään. Laki määrää liikennesäännöt. Tieliikennelaki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Anonyymi kirjoitti:

On aiemmin sanottu, että mielipiteet eivät merkitse mitään. Laki määrää liikennesäännöt. Tieliikennelaki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Lue lisää

Tieliikennelaki määrittää jalankulkijan paikan yhdistetyllä väylän osalta. Se on reuna.

Anonyymi kirjoitti:

On aiemmin sanottu, että mielipiteet eivät merkitse mitään. Laki määrää liikennesäännöt. Tieliikennelaki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Lue lisää

Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.

Liikennemerkin D6 yhteydessä todetaan, että pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.

Seuraisi melkoinen epäloogisuus siitä, että yhdistetyllä väylällä pyöräilijän on noudatettava sitä, mitä säädetään ajoradalla ajamisesta, mutta jalankulkija saisi kulkea aivan kuten haluaa. Siis polkupyörien, skuuttien ja mopojen seassa. Samanlainen kummallisuus seuraisi siitä, että jalankulkijan pitäisikin käyttää yhdistetyn väylän piennarta!

Yhdistetty väylä on pyöräilijöitä ja jalankulkijoita varten. Oleelliseksi muodostuu se, että jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää ja haitata muuta liikennettä, joten jalankulkija antaa pyöräilijöille ja mopoilijoille esteettömän kulun. Koska jalankulkijat saavat kulkea käsi kädessä rinnakkain, on käytännössä mahdotonta, että tällainen voisi tapahtua missään muualla kuin kävelemällä väylän reunaa. Jos pari kävelee keskellä väylää, yleensä kummallekaan reunalla ei jää esteetöntä tilaa pyöräilijälle ohittaa.

Anonyymi kirjoitti:

On aiemmin sanottu, että mielipiteet eivät merkitse mitään. Laki määrää liikennesäännöt. Tieliikennelaki ei määritä jalankulkijan paikkaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän osalta.

Lue lisää

Poliisilla ja liikennesuunnittelijlla ei ole mielipiteitä, He toimeenpanevat lakia virkavastuulla.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.

Liikennemerkin D6 yhteydessä todetaan, että pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.

Seuraisi melkoinen epäloogisuus siitä, että yhdistetyllä väylällä pyöräilijän on noudatettava sitä, mitä säädetään ajoradalla ajamisesta, mutta jalankulkija saisi kulkea aivan kuten haluaa. Siis polkupyörien, skuuttien ja mopojen seassa. Samanlainen kummallisuus seuraisi siitä, että jalankulkijan pitäisikin käyttää yhdistetyn väylän piennarta!

Yhdistetty väylä on pyöräilijöitä ja jalankulkijoita varten. Oleelliseksi muodostuu se, että jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää ja haitata muuta liikennettä, joten jalankulkija antaa pyöräilijöille ja mopoilijoille esteettömän kulun. Koska jalankulkijat saavat kulkea käsi kädessä rinnakkain, on käytännössä mahdotonta, että tällainen voisi tapahtua missään muualla kuin kävelemällä väylän reunaa. Jos pari kävelee keskellä väylää, yleensä kummallekaan reunalla ei jää esteetöntä tilaa pyöräilijälle ohittaa.

Lue lisää

Lakiin olisi hyvä saada maininta, että yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkija käyttää yleensä/aina jompaakumpaa reunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.

Liikennemerkin D6 yhteydessä todetaan, että pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.

Seuraisi melkoinen epäloogisuus siitä, että yhdistetyllä väylällä pyöräilijän on noudatettava sitä, mitä säädetään ajoradalla ajamisesta, mutta jalankulkija saisi kulkea aivan kuten haluaa. Siis polkupyörien, skuuttien ja mopojen seassa. Samanlainen kummallisuus seuraisi siitä, että jalankulkijan pitäisikin käyttää yhdistetyn väylän piennarta!

Yhdistetty väylä on pyöräilijöitä ja jalankulkijoita varten. Oleelliseksi muodostuu se, että jalankulkija ei saa tarpeettomasti estää ja haitata muuta liikennettä, joten jalankulkija antaa pyöräilijöille ja mopoilijoille esteettömän kulun. Koska jalankulkijat saavat kulkea käsi kädessä rinnakkain, on käytännössä mahdotonta, että tällainen voisi tapahtua missään muualla kuin kävelemällä väylän reunaa. Jos pari kävelee keskellä väylää, yleensä kummallekaan reunalla ei jää esteetöntä tilaa pyöräilijälle ohittaa.

Lue lisää

"Koska jalankulkijat saavat kulkea käsi kädessä rinnakkain, on käytännössä mahdotonta, että tällainen voisi tapahtua missään muualla kuin kävelemällä väylän reunaa. Jos pari kävelee keskellä väylää, yleensä kummallekaan reunalla ei jää esteetöntä tilaa pyöräilijälle ohittaa."

Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. (Tieliikennelaki)

Millä tavoin jalankulkija edistää turvallisuutta ja on sekä estämättä ja haittaamatta muuta liikennettä että sujuvoittaa ja edistää liikenteen turvallisuutta ottamalla väylältä itsensä kokoisen TILAN MISTÄ JA MILLOIN TAHANSA? Ja mitä jos kyseessä on toisiaan kädestä pitävä pari, parille rinnakkain kävely on sallittua.

Vastaus kuuluu, että ei millään tavoin. Yksi henkilö tai pariskunta pysäyttää koko muun liikenteen, jos he kävelisivät keskellä väylää.