Pakkohoito

Anonyymi-ap

Olen kolmekymppinen ja jouduin vastentahtoiseen hoitoon. Nyt hoidon aikana en ole suostunut yhtään mihinkään osastolla, en ryhmiin, syömiseen tai ulkoiluun. Lääkkeet olen vielä ottanut. Voiko hoitava taho lopettaa pakkohoidon kesken kaiken jos potilas ei suostu yhteistyöhön? Vai pitääkö ne vaan väkisin hoidossa vaikka en halua tehdä yhtään mitään? Onko millasia kokemuksia ihmisillä pakkohoidosta aikuisena. Olen siis vaikea-asteisen psykoottisen masennuksen vuoksi pakkohoidossa, mulla ei ole aistiharhoja tietääkseni, mutta mun väitetään olevan muuten pois realiteeteistä ja näköalaton.

70

287

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä se on vähän kiinni paikastakin, missä on, miten siellä on käytäntö.
      Tavallaan kyllä pakkohoitokin voidaan keskeyttää potilaan välinpitämättömyyden takia, mutta kai se aika harvinaista on. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ilman pätevää syytä, eli sinunkin hoidollesi on varmaan ollut jokin tarve.
      Suositeltavaa toki on, että potilas osallistuu itsekin omaan hoitoonsa.
      Miksi et osallistu siellä mihinkään ? Etkö jostain syystä halua, vai onko kenties joku muu syy ? Vai yritätkö sillä keinolla, jos lopettaisivatkin hoidon ?
      Jos ei itse osallistu lainkaan, niin eniten siinä tekee hallaa itselleen. Sinua saatetaan pitää hankalampana, mitä ehkä todellisuudessa et ole.

      • Anonyymi

        Tarvitseeko psykiatrisen hoitokulttuurin toimia, kuin joku P-Korea ja toimia sen tyylisesti? Niin, että yksilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia olla sellainen, kuin on ja tehdä nk. haluaa? En tarkoita tällä sitä, että siellä potilas saa, tai että kenelläkään pitäisi olla oikeus mellastaa, riehua, aggressiivinen, tai käyttää väkivaltaa. Kirjoitan tämän, jotta kukaan ei ymmärtäisi tahallisesti väärin ja alkaisi taas sanoa sitä samaa, mitä ennenkin, että mitä siitä tulisi jos potilaat saisi käyttäytyä miten haluavat.

        Onko psykiatrinen sairaalamaailma kenties autoritäärinen ja vain sen arvoja noudattava? Missä on ihmisen arvoa kunnioittava käytös ja kohtelu?

        Voisi sitä tulla sieltä kivikaudelta tähän päivään ja nykyaikaan ja muuttaa niitä paitsi kliinisiä asenteita ja kohtelua, myös vähän vapaampaan tapaan suhtautua ja kohteluun liittyviin asioihin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitseeko psykiatrisen hoitokulttuurin toimia, kuin joku P-Korea ja toimia sen tyylisesti? Niin, että yksilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia olla sellainen, kuin on ja tehdä nk. haluaa? En tarkoita tällä sitä, että siellä potilas saa, tai että kenelläkään pitäisi olla oikeus mellastaa, riehua, aggressiivinen, tai käyttää väkivaltaa. Kirjoitan tämän, jotta kukaan ei ymmärtäisi tahallisesti väärin ja alkaisi taas sanoa sitä samaa, mitä ennenkin, että mitä siitä tulisi jos potilaat saisi käyttäytyä miten haluavat.

        Onko psykiatrinen sairaalamaailma kenties autoritäärinen ja vain sen arvoja noudattava? Missä on ihmisen arvoa kunnioittava käytös ja kohtelu?

        Voisi sitä tulla sieltä kivikaudelta tähän päivään ja nykyaikaan ja muuttaa niitä paitsi kliinisiä asenteita ja kohtelua, myös vähän vapaampaan tapaan suhtautua ja kohteluun liittyviin asioihin.

        Voisko ne ryhmäjutut ja ulkoilu olla sitä varten että on juuri sitä tekemistä ja ulkoilu tekee jokaiselle hyvää. Mutta jos haluaa homehtua sisällä eikä saada raitista ulkoilmaa ja aivoille tekemistä niin ei voi mitään. On hyvä että hoidossa on mahdollisuus ulkoiluun ja itsensä kehittämiseen. Pitäiskö sut vaan jättää sisälle homehtumaan eikä antaa virikkeitä parempaan oloon.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitseeko psykiatrisen hoitokulttuurin toimia, kuin joku P-Korea ja toimia sen tyylisesti? Niin, että yksilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia olla sellainen, kuin on ja tehdä nk. haluaa? En tarkoita tällä sitä, että siellä potilas saa, tai että kenelläkään pitäisi olla oikeus mellastaa, riehua, aggressiivinen, tai käyttää väkivaltaa. Kirjoitan tämän, jotta kukaan ei ymmärtäisi tahallisesti väärin ja alkaisi taas sanoa sitä samaa, mitä ennenkin, että mitä siitä tulisi jos potilaat saisi käyttäytyä miten haluavat.

        Onko psykiatrinen sairaalamaailma kenties autoritäärinen ja vain sen arvoja noudattava? Missä on ihmisen arvoa kunnioittava käytös ja kohtelu?

        Voisi sitä tulla sieltä kivikaudelta tähän päivään ja nykyaikaan ja muuttaa niitä paitsi kliinisiä asenteita ja kohtelua, myös vähän vapaampaan tapaan suhtautua ja kohteluun liittyviin asioihin.

        Siis hetkinen. Eihän osastolla tarvitse käytännössä tehdä mitään muuta kuin syödä ja nukkua?

        Voisitko yhtään tarkentaa, että mitä ongelmaa sinulla näiden asioiden kanssa on?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisko ne ryhmäjutut ja ulkoilu olla sitä varten että on juuri sitä tekemistä ja ulkoilu tekee jokaiselle hyvää. Mutta jos haluaa homehtua sisällä eikä saada raitista ulkoilmaa ja aivoille tekemistä niin ei voi mitään. On hyvä että hoidossa on mahdollisuus ulkoiluun ja itsensä kehittämiseen. Pitäiskö sut vaan jättää sisälle homehtumaan eikä antaa virikkeitä parempaan oloon.

        Tottakai kaikki mitä sairaalassa tehdään on potilaan hyväksi, mutta tämä kovanaama pitää itseään kuuluvan parempaan kastiin ei häntä määräillä ,se on aika yleistää juuri tässä sairaudessa . No saahan jäädä hoitoon pidemmäksi ajaksi .


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis hetkinen. Eihän osastolla tarvitse käytännössä tehdä mitään muuta kuin syödä ja nukkua?

        Voisitko yhtään tarkentaa, että mitä ongelmaa sinulla näiden asioiden kanssa on?

        Joitakin vaatimuksia kyllä on jotka patårantaisivat potilaan tilaa. Jos on asiat siinä mallissa että on joutunut pakkohoitoon niin on hyvin kaukana terveestä, ihmisestä. Esim ulkoilu muiden kanssa tehdään että saa raitista ilmaa, mutta kun tätä ei huvita, ei ihme että on pakkohoidossa koska hoitoon kuuluu niin monia pikku asioita mistä potilaalla ei ole aavistustakaan .no saahan olla kauemmin sitten pakkohoidossa kun ei ole kykenevä ymmärtämää. Asian tarkoitusta


    • Anonyymi

      On kokemusta, ja pakkohoidosta ei pääse pois kiukuttelemalla.

      • Anonyymi

        Aloittaja ei kylläkään kiukuttele. Hänellä on oma syynsä toimia ja tehdä, nk tekee. Jokainen on omanlaisensa, hieno persoonansa.

        Keskustelupalstallakaan ei tarvitse lähteä tekemään kenestäkään mitään diagnooseja. Voisi olla asiallisempikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja ei kylläkään kiukuttele. Hänellä on oma syynsä toimia ja tehdä, nk tekee. Jokainen on omanlaisensa, hieno persoonansa.

        Keskustelupalstallakaan ei tarvitse lähteä tekemään kenestäkään mitään diagnooseja. Voisi olla asiallisempikin.

        Kertoisitko vielä mikä diagnoosi täällä mielestäsi on annettu jollekin ?
        Ihan niin kuin asiallisesti.


      • Anonyymi

        Kannattaa noudattaa ohjeita jos haluaa normielämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja ei kylläkään kiukuttele. Hänellä on oma syynsä toimia ja tehdä, nk tekee. Jokainen on omanlaisensa, hieno persoonansa.

        Keskustelupalstallakaan ei tarvitse lähteä tekemään kenestäkään mitään diagnooseja. Voisi olla asiallisempikin.

        Kyse ei ole pelkästään aloittajista, vaan kaikista muistakin osastolla kiukuttelijoista.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja ei kylläkään kiukuttele. Hänellä on oma syynsä toimia ja tehdä, nk tekee. Jokainen on omanlaisensa, hieno persoonansa.

        Keskustelupalstallakaan ei tarvitse lähteä tekemään kenestäkään mitään diagnooseja. Voisi olla asiallisempikin.

        Ota huomioon että hän on pakkohoidossa , siksi on tärkeää nähdä se että miten kykenee olemaan toisten ihmisten kanssa. Ä mutta kun ei sairaudelta sitä ymmärrä niin omapa on asiansa . Sillä pakkohoitoon on aina voimakkaat syyt .


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisitko vielä mikä diagnoosi täällä mielestäsi on annettu jollekin ?
        Ihan niin kuin asiallisesti.

        Vai ei kiukuttele , miksi hänet on viety pakkohoitoon . Silloin kun ihminen joutuu pakkohoitoon niin siihen on vakavat syyt Ja siksi yritetään saada uloskin raittiiseen ilmaan .
        Sekä yhteisii; juttuihin. Sairaalan sisällä . Muta hän ei halua, siis on hieman haluttava asioita jos meinaa tulla terveeksi . Sairailla on aina jotain vänkäämistä , koska eivät ymmärrä ,hoidon kaikkia osia , ainoastaan sanoo ettei halua. Veromakjat maksavat hoidon ja silloin tehdään asioita mitä lääkäetiede on todennut mieltä piristäviksi. Mutta tänä asettaa itsensä korkealle muka sanoen ettei halua, kuusivuotiaat sanovat myös niin esikoulussa kun eivä5 oikein osaa vielä muutakaan


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole pelkästään aloittajista, vaan kaikista muistakin osastolla kiukuttelijoista.

        Ihan niin kiukuttelua se jotenkin on kun hän on pakkohoidossa eikä katso että hänenkin velvollisuutensa on se että auttaa omaan paranemiseensa .ätietysti jokainen on omanlaisensa , vaan yhteiskunnassa on asioita mua jotka kuuluvat kaikille etekin hoito ohjelmassa jossa yritetään valmistaa potilasta yhteiskuntakelpoiseksi, henkilölöksi.
        Siinä katsotaan sitäkin miten suhtautuu asioihin jota tapahtuu muiden ihmisten kanssa . Mutta tämä vaan sanoo että ,tekee kuten haluaa, siksi ehkä joutui myös pakkohoitoon myös kun elää toisella tasolla mukamas kun muut . Sairauteen kuuluu juuri tälläiset oireet
        Oma minä vahvistettu väärällä tavalla.
        On ajateltava että syystä on joutunut pakkohoitoon , siis ketään ei laiteta pakkohoitoon huvin vuoksi .


    • Anonyymi

      Kun itse jouduin aikoinaan, kauan sitten vastentahtoiseen, eli pakkohoitoon, en minäkään osallistunut mielelläni niihin ryhmätoimintoihin. Enemmän siksi, että olin niin kaamean ujo, hiljainen ja sulkeutunut luonne. Ja ahdistunutkin. Psykiatrian puolella tämä tulkittiin merkiksi sairaudesta, osin siksi, että siellä on tapana analysoida ja arvioida kaikkea, mitä potilas tekee ja ei tee. Siinä kulttuurissa ei oteta huomioon persoonallisuuden eri piirteitä, vaan kaikkea tulkitaan sairausvinkkelistä.

      Sekin, että potilaan väitetään olevan "poissa realiteeteista" on vain heidän tekemäänsä tulkintaa. Sitä voi väittää ihan kenen tahansa kohdalla.

      Hoitava taho ei lopeta pakkohoitoa kesken, se tehdään yhteistyössä potilaan ja hoitavan tahon välillä. Varsinaisesta päätöksestä vastaa kuitenkin lääkäri yhdessä hoitajien kanssa.

      • Anonyymi

        Siis potilas on täydessä ymmärryksessä ollessaan esim. pahassa psykoosissa ? Että on realiteetit ihan kohdillaan ?
        En tässä nyt tarkoita sitä, että täällä kellään olisi psykoosia, tuo oli vain esimerkki.


      • Anonyymi

        Miksi jouduit pakkohoitoon kun olit terve? Jouduit pakkohoitoon ujouden takia. Pääseekö osastolle jos on ujo. Hakiko sut joku kotoa sinne osastolle ujouden takia. Koska ujous on ollut syy joutua pakkohoitoon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi jouduit pakkohoitoon kun olit terve? Jouduit pakkohoitoon ujouden takia. Pääseekö osastolle jos on ujo. Hakiko sut joku kotoa sinne osastolle ujouden takia. Koska ujous on ollut syy joutua pakkohoitoon?

        Aloittajahan mainitsi vaikea-asteisen psykoottisen masennuksen, se ei ole pelkkää ujoutta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajahan mainitsi vaikea-asteisen psykoottisen masennuksen, se ei ole pelkkää ujoutta.

        Tämä oli tuolle toiselle kirjoittajalle jolla ujous katsottiin sairaudeksi koska ei osallistunut ryhmätoimintaan


    • Anonyymi

      "mun väitetään olevan muuten pois realiteeteistä ja näköalaton"

      Yksi realiteetti on sellainen että ihmisen pitää syödä. Toinen on, että pitää liikkua. Ja jos et suostu tekemään kumpaakaan, olet näköalaton.
      Saattavat olla oikeassa. Tee kuten käskevät niin pääset joskus poiskin.

      • Anonyymi

        Kuka vain taitaa olla masentuneena ( jos on masentunut ) jokseenkin näköalaton, ei ole oikein uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Eikä siinä ole mitään väärää, se on masennuksen oire.
        Mieliala kun alkaa ajan myötä kohoamaan, kyllä ne näköalatkin, tulevaisuuden näkymät taas löytyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka vain taitaa olla masentuneena ( jos on masentunut ) jokseenkin näköalaton, ei ole oikein uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Eikä siinä ole mitään väärää, se on masennuksen oire.
        Mieliala kun alkaa ajan myötä kohoamaan, kyllä ne näköalatkin, tulevaisuuden näkymät taas löytyvät.

        tiedätkö mikä on psykoosi? kaikki masentuneet eivät sairastu psykoosiin vaan erottavat kyllä mikä on totta ja mikä ei. Sitä paitsi masentuneen on vaikea päästä osastolle saatika pakkohoitoon,kun sua ei huolita edes osastolle masennuksen takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        tiedätkö mikä on psykoosi? kaikki masentuneet eivät sairastu psykoosiin vaan erottavat kyllä mikä on totta ja mikä ei. Sitä paitsi masentuneen on vaikea päästä osastolle saatika pakkohoitoon,kun sua ei huolita edes osastolle masennuksen takia.

        Kommenttini koskikin masennusta, jos et oikein ymmärtänyt lukemaasi.
        Tiedän kyllä, mikä on psykoosi, itselläni oli vuosia sitten psykooseja monet kerrat. Masennuksesta sen sijaan en ole itse henkilökohtaisesti kärsinyt.
        Ja aloittaja mainitsi psykoottisen masennuksen, niin eikö siinä silloin oleteta olevan myös psykoottisia oireita mukana ?
        Kyllä asioista tietävä osaa erottaa psykoosin ja masennuksen toisistaan, toki ne voivat olla myös samaan aikaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommenttini koskikin masennusta, jos et oikein ymmärtänyt lukemaasi.
        Tiedän kyllä, mikä on psykoosi, itselläni oli vuosia sitten psykooseja monet kerrat. Masennuksesta sen sijaan en ole itse henkilökohtaisesti kärsinyt.
        Ja aloittaja mainitsi psykoottisen masennuksen, niin eikö siinä silloin oleteta olevan myös psykoottisia oireita mukana ?
        Kyllä asioista tietävä osaa erottaa psykoosin ja masennuksen toisistaan, toki ne voivat olla myös samaan aikaan.

        Masennus ja psykoottinen masennus on kaksi eri asiaa.


    • Anonyymi

      Kannattaa osallistua kaikkeen ohjelmaan mitä siellä sattuu olemaan, koska muutenkin pakkohoidossa laitostuu.

    • Anonyymi

      Aloittajalla on vaikea-asteinen psykoosi. Miksi syöt lääkkeitä jos olet terve?

      • Anonyymi

        Pikkaisen paradoksaalinen kommentti.
        " Aloittajalla on vaikea-asteinen psykoosi ", kertoo siis aloittajan olevan sairas. Perään sitten kuitenkin " Miksi syöt lääkkeitä, jos olet terve ? ".
        Niin mitenköhän päin tuo loppujen lopuksi sitten oli ? Sairas vai terve ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkaisen paradoksaalinen kommentti.
        " Aloittajalla on vaikea-asteinen psykoosi ", kertoo siis aloittajan olevan sairas. Perään sitten kuitenkin " Miksi syöt lääkkeitä, jos olet terve ? ".
        Niin mitenköhän päin tuo loppujen lopuksi sitten oli ? Sairas vai terve ?

        Aloittajahan sanoi ettei hänellä ole aistiharhoja joten eikö hän ole silloin terve kun hänellä ei ole psykoosin oireita.Miksi tervettä ihmistä pidetään pakkohoidossa jos hänellä ei ole omasta mielestää oireita. Eikö silloin ole terve? Jos tuntee olonsa terveeksi niin miksi on pakkohoidossa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajahan sanoi ettei hänellä ole aistiharhoja joten eikö hän ole silloin terve kun hänellä ei ole psykoosin oireita.Miksi tervettä ihmistä pidetään pakkohoidossa jos hänellä ei ole omasta mielestää oireita. Eikö silloin ole terve? Jos tuntee olonsa terveeksi niin miksi on pakkohoidossa?

        Psykiatrisella osastollahan suurin osa potilaista on terveitä ( ainakin omasta mielestään ), ihan samalla tavalla ,kuin vankilatkin ovat täynnä syyttömiä ( ainakin vankien omasta mielestä ).
        Ei tervettä ihmistä viedä pakkohoitoon, se on faktaa.


    • Anonyymi

      Miksi terve ihminen on edes psykiatrisessa hoidossa? Jos aloittaja on terve niin kuka hänet on vienyt osatolle jos ei ole ollut mitään ongelmia. Jos aloittajalla ei ole hoitosuhdetta niin kuka hänet on vienyt osastolle jos elämä on hallinnassa. Ei tervettä ihmistä osastolle oteta.

      • Anonyymi

        Voi kuule, nykyaikana ei tarvitse tehdä muuta virhettä, kuin mennä kertomaan omista tuntemuksistaan ja ahdistuneisuudesta tk: n lääkärille. Se saattaa riittää lähetteen kirjoittamiseen. Omalla kohdallani väsymys ja masennus riittivät lähetteen saamiseen psykiatrian puolelle. Oireiden kartotusta ja muiden, kuin psyykkisten sairauksien poissulkemista ei edes tehty. Tervetuloa joillekin todellisuuteen! Tätä, eli ns. jo valmiiksi olevaa asenteellisuutta lääkärien kohdalla ei ole tutkittu, eikä myöskään näin ollen tuotu julkisuuteen, Mutta kyllä sitä siellä on. Ei ole pitkä aika siitä, kun nuori nainen meni valittelemaan erikoisia oireita, mm. unettomuutta ja kuulo-ongelmia. Hänelle oltiin jo määräämässä neuroleptejä. Myöhemmin paljastui, että hänellä oli MS-tauti. Kyseinen artikkeli oli iltalehdessä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, nykyaikana ei tarvitse tehdä muuta virhettä, kuin mennä kertomaan omista tuntemuksistaan ja ahdistuneisuudesta tk: n lääkärille. Se saattaa riittää lähetteen kirjoittamiseen. Omalla kohdallani väsymys ja masennus riittivät lähetteen saamiseen psykiatrian puolelle. Oireiden kartotusta ja muiden, kuin psyykkisten sairauksien poissulkemista ei edes tehty. Tervetuloa joillekin todellisuuteen! Tätä, eli ns. jo valmiiksi olevaa asenteellisuutta lääkärien kohdalla ei ole tutkittu, eikä myöskään näin ollen tuotu julkisuuteen, Mutta kyllä sitä siellä on. Ei ole pitkä aika siitä, kun nuori nainen meni valittelemaan erikoisia oireita, mm. unettomuutta ja kuulo-ongelmia. Hänelle oltiin jo määräämässä neuroleptejä. Myöhemmin paljastui, että hänellä oli MS-tauti. Kyseinen artikkeli oli iltalehdessä.

        Voi kuule, minullakin oli joitain vuosia sitten tilanne, että yleislääkäri laittoi lähetteen psykiatrian puolelle, koska hänen oli vaikea suhtautua minun menneisyyteeni ( psykiatrian merkintöjä terveystiedoissa ). Olin silloin vielä psykiatrian avohoidon asiakkaana.
        Psykiatrian puoli ei tosin pitänyt lähetettä tarpeellisena, koska psyykkinen vointini oli ihan hyvä. Ihmettelivät kyllä, miksi lähete, koska tosiaan olin psykiatrian asiakkaana.
        Ihan tervetuloa todellisuuteen, lähete on eri asia, kuin se, että laitettaisiin psykiatriseen hoitoon osastolle saakka. Ihmisen psyykkisestä voinnista hoitoon joutuminen on kiinni, eikä jostain lähetteen tekevästä lääkäristä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, nykyaikana ei tarvitse tehdä muuta virhettä, kuin mennä kertomaan omista tuntemuksistaan ja ahdistuneisuudesta tk: n lääkärille. Se saattaa riittää lähetteen kirjoittamiseen. Omalla kohdallani väsymys ja masennus riittivät lähetteen saamiseen psykiatrian puolelle. Oireiden kartotusta ja muiden, kuin psyykkisten sairauksien poissulkemista ei edes tehty. Tervetuloa joillekin todellisuuteen! Tätä, eli ns. jo valmiiksi olevaa asenteellisuutta lääkärien kohdalla ei ole tutkittu, eikä myöskään näin ollen tuotu julkisuuteen, Mutta kyllä sitä siellä on. Ei ole pitkä aika siitä, kun nuori nainen meni valittelemaan erikoisia oireita, mm. unettomuutta ja kuulo-ongelmia. Hänelle oltiin jo määräämässä neuroleptejä. Myöhemmin paljastui, että hänellä oli MS-tauti. Kyseinen artikkeli oli iltalehdessä.

        Niin onko psykiatrian avohoito susta huono asia. Täällä on kyllä monet saaneet toisenlaista kohtelua kuin minä psykiatrian avohoidossa. On myös kyse henkilökemioista. Mulla on tällä hetkellä menossa unilääkkeiden purku ja henkilökemiat pelaa hoitajan kanssa. Voi johtua myös siitä koska mulla on jo mt diagnoosi niin mun ei tartte miettiä että mikäköhän diagnoosi sieltä tulee. Saa olla oma itsensä kun ei ole pelkoa että leimataan hulluksi.Syksyllä kun aloitin lääkepurun niin toki hoitaja ja lääkäri pelkäsi että masennus palaa. Mutta kun sä vakuutat ja kerrot elämän muuttuneen 25 vuoden takaisesta ja osoitat sen käyttätymisellä niin sua aletaan pikkuhiljaa uskomaan. Terveydenhuollossa on välillä paha tapa siihen ettei uskota että ihmisen elämäntilanne voi muuttua. Esim suru ,pelko on ihan normaaleja reaktioita elämässä ja sen takia ei ihmistä pitäis leimata,koska sulla on ollu 25 vuotta sitten eri elämäntilanne, eri asuinympäristö, eri vaihe elämässä, menetyksiä, pettymyksiä. Se ei saisi psykiatrian puolella tarkoittaa etteikö elämä voisi muuttua ja parantua.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, nykyaikana ei tarvitse tehdä muuta virhettä, kuin mennä kertomaan omista tuntemuksistaan ja ahdistuneisuudesta tk: n lääkärille. Se saattaa riittää lähetteen kirjoittamiseen. Omalla kohdallani väsymys ja masennus riittivät lähetteen saamiseen psykiatrian puolelle. Oireiden kartotusta ja muiden, kuin psyykkisten sairauksien poissulkemista ei edes tehty. Tervetuloa joillekin todellisuuteen! Tätä, eli ns. jo valmiiksi olevaa asenteellisuutta lääkärien kohdalla ei ole tutkittu, eikä myöskään näin ollen tuotu julkisuuteen, Mutta kyllä sitä siellä on. Ei ole pitkä aika siitä, kun nuori nainen meni valittelemaan erikoisia oireita, mm. unettomuutta ja kuulo-ongelmia. Hänelle oltiin jo määräämässä neuroleptejä. Myöhemmin paljastui, että hänellä oli MS-tauti. Kyseinen artikkeli oli iltalehdessä.

        Voi kuule, nykymaailmassa riittää näitä ihmisiä, jotka luulee että täyspäisille ihmisille voi väittää pääsevänsä noin 700€ vuorokaudessa maksavaan pakkohoitoon vain sillä että on niin uniikki lumihiutale.

        Osaatko laskea, mitä se maksaa jos ihminen on hoidossa kuukauden?


    • Anonyymi

      Jos sinä olisit terve et joutuisi syömään lääkkeitä
      Ei kenelläkään terveellä ole mt diagnoosia

      Olet pahasti mielisairas

      • Anonyymi

        Kyllä niitä lääkkeitä syötetään joskus, vaikka ei olisi mitenkään pahasti mielisairas.
        Etkä kyllä voi täällä ketään sairaaksi sanoa, kun et edes tunne tyyppiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä lääkkeitä syötetään joskus, vaikka ei olisi mitenkään pahasti mielisairas.
        Etkä kyllä voi täällä ketään sairaaksi sanoa, kun et edes tunne tyyppiä.

        Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon? on paljon sairauksia joissa joutuu syömään lääkkeitä eikä siitä joudu pakkohoitoon. Esim jos sulla on kilpirauhaslääkitys niin ethän sä mihinkää psykiatriselle osastolle edes pääse koska sulla on lääkitys puhumattakaan pakkohoitoon. Ei diabetestä sairastavat joudu psykiatriselle osastolle pakkohoitoon vaikka heillä on lääkitys. Eli mä en usko että aloittaja on pakkohoidossa kilpirauhassairauden takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon? on paljon sairauksia joissa joutuu syömään lääkkeitä eikä siitä joudu pakkohoitoon. Esim jos sulla on kilpirauhaslääkitys niin ethän sä mihinkää psykiatriselle osastolle edes pääse koska sulla on lääkitys puhumattakaan pakkohoitoon. Ei diabetestä sairastavat joudu psykiatriselle osastolle pakkohoitoon vaikka heillä on lääkitys. Eli mä en usko että aloittaja on pakkohoidossa kilpirauhassairauden takia.

        Luitko edes aloitusta kunnolla ? Hän kertoo, että joutui pakkohoitoon vaikea-asteisen psykoottisen masennuksen takia.
        Ei ole ihme, että puhutaan huonosta lukutaidosta nykyään, lukutaito kun sisältää myös luetun ymmärtämisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luitko edes aloitusta kunnolla ? Hän kertoo, että joutui pakkohoitoon vaikea-asteisen psykoottisen masennuksen takia.
        Ei ole ihme, että puhutaan huonosta lukutaidosta nykyään, lukutaito kun sisältää myös luetun ymmärtämisen.

        Kyllä minä ymmärsin mutta tuo yksi sanoi että lääkkeitä syödään vaikka ei olis mielisairas. Tämä vastaus oli hänelle. Aloittajalla on varmaa ollut jo vaikea psykoosi ennen kuin joutui pakkohoitoon koska eihän tervettä ihmistä pakkohoitoon laiteta jos on terve.

        Eli tuon yhden kirjoittajan mukaan vaikeaa psykoosiin ei tarvitse lääkehoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä ymmärsin mutta tuo yksi sanoi että lääkkeitä syödään vaikka ei olis mielisairas. Tämä vastaus oli hänelle. Aloittajalla on varmaa ollut jo vaikea psykoosi ennen kuin joutui pakkohoitoon koska eihän tervettä ihmistä pakkohoitoon laiteta jos on terve.

        Eli tuon yhden kirjoittajan mukaan vaikeaa psykoosiin ei tarvitse lääkehoitoa.

        Edellisellä on vähän turhan idealistinen kuva siitä, että lääkäri ei voi olla jo valmiiksi asenteellinen lähetettä tehdessään. Tätä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin paljon. Jo se riittää, että henkilöllä on aiemmin annettu diagnoosi, tai mt-potilashistoriaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellisellä on vähän turhan idealistinen kuva siitä, että lääkäri ei voi olla jo valmiiksi asenteellinen lähetettä tehdessään. Tätä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin paljon. Jo se riittää, että henkilöllä on aiemmin annettu diagnoosi, tai mt-potilashistoriaa.

        Korjaus edelliseen: siis jo se voi riittää lähetteen kirjoittamiseen, jos potilaalla on jo aiemmin annettu mt-diagnoosi, tai mt-potilashistoriaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus edelliseen: siis jo se voi riittää lähetteen kirjoittamiseen, jos potilaalla on jo aiemmin annettu mt-diagnoosi, tai mt-potilashistoriaa.

        Juu, tämä on hyvinkin tuttua toimintaa, ikävä kyllä. Tausta voi joskus vaikuttaa liiankin vahvasti ( huom! joskus, ei aina ).
        Kerran sairaalapäivystyksessä kun makasin kipupotilaana, lääkäri hermostui ja sanoi lähtevänsä siitä luotani katsomaan koneelta tietojani. Meni siinä odotellessa muutaman tunti, kunnes vuoteen viereen tupsahti lääkäri, sanoi olevansa päivystävä psykiatri. Päivystävä yleislääkäri oli pyytänyt häntä tulemaan katsomaan minua.
        Siinä hetken juttelimme ja ihmettelimme, sitten hän sanoi lähtevänsä jatkamaan töitään.
        Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, että noin tapahtuu, se on vain hyvinkin turhauttavaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellisellä on vähän turhan idealistinen kuva siitä, että lääkäri ei voi olla jo valmiiksi asenteellinen lähetettä tehdessään. Tätä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin paljon. Jo se riittää, että henkilöllä on aiemmin annettu diagnoosi, tai mt-potilashistoriaa.

        Miksi se lääkäreiden asenne, on ongelma vain asenteellisille potilaille?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon? on paljon sairauksia joissa joutuu syömään lääkkeitä eikä siitä joudu pakkohoitoon. Esim jos sulla on kilpirauhaslääkitys niin ethän sä mihinkää psykiatriselle osastolle edes pääse koska sulla on lääkitys puhumattakaan pakkohoitoon. Ei diabetestä sairastavat joudu psykiatriselle osastolle pakkohoitoon vaikka heillä on lääkitys. Eli mä en usko että aloittaja on pakkohoidossa kilpirauhassairauden takia.

        "Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon?"

        Ei ne lääkkeet pidä kaikkia pois sairaaloista! Kaikissa masennus- ja psykoosilääkkeisä on haittana itsemurhariskin nouseminen. Psykoosilääkkeiden haitoissa lukee myös psykoosin paheneminen joillakin potilailla. Lisäksi, se tiedetään että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, ei edes pikään jatkunut psykoosilääkkeiden käyttö estä psykooseja merkittävällä prosentuaalisella osalla potilaista.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon?"

        Ei ne lääkkeet pidä kaikkia pois sairaaloista! Kaikissa masennus- ja psykoosilääkkeisä on haittana itsemurhariskin nouseminen. Psykoosilääkkeiden haitoissa lukee myös psykoosin paheneminen joillakin potilailla. Lisäksi, se tiedetään että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, ei edes pikään jatkunut psykoosilääkkeiden käyttö estä psykooseja merkittävällä prosentuaalisella osalla potilaista.

        Niin mä en tiedä kun mulla ei ole koskaan ollut psykoosia ja en ole ollut osastolla. Mulla on kuitenkin unettomuuteen psykoosilääkkeet vaikka mulla ei ole koskaan psykoosia todettu. On olleet todellisia unilääkkeitä kun niillä ollut väsyttävä vaikutus koko vuorokauden. Ennen siihen ei kiinittänyt huomiota mutta 16 vuoden jälkeen sitä halus vaihtaa pyjaman päivävaatteisiin ennen iltapäivää. Ja sen jälkeen takasin sänkyyn. Viime syksynä kyllästyin tälläseen elämänrytmiin. Elämä parani huomattavasti lääkkeiden vähentämisen jälkeen kun sai herätä aamulla ja sai rytmiä päivään. Joillekin lääkkeiden purku voi tuoda oireita mutta mulla elämänlaatu parani ja muuttui täysin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niin mutta ei kait niiden lääkkeiden syömisen takia jouduta pakkohoitoon?"

        Ei ne lääkkeet pidä kaikkia pois sairaaloista! Kaikissa masennus- ja psykoosilääkkeisä on haittana itsemurhariskin nouseminen. Psykoosilääkkeiden haitoissa lukee myös psykoosin paheneminen joillakin potilailla. Lisäksi, se tiedetään että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, ei edes pikään jatkunut psykoosilääkkeiden käyttö estä psykooseja merkittävällä prosentuaalisella osalla potilaista.

        Noh noh, nyt tulee taas niin muunneltua totuutta, että tässähän meinaa ihan potilaana kuolla myötähäpeään.

        Kyllä on olemassa yksittäisiä ihmisiä, joille jotkin lääkkeet aiheuttavat itsemurha herkkyyttä. Niissä tapauksissa pitää toimia samalla tavalla kuin somaattisellakin puolella, ja yritään etsiä sellainen lääke joka soveltuu. Se ei ole siis mikään tekosyy yrittää estää kaikkein muiden ihmisten hyötyminen lääkkeistä.

        Psykoosi ei pahene psykoosilääkkeillä, ainoastaan psykoosisairas tajuaa olevansa sairas.

        Vaikka jonkun lääkkeen tai hoidon vaikutus heikkenee vuosikymmenten saatossa, niin sekään ei taas ole tekosyy sille, etteikö ihminen saisi nauttia paremmasta elämästä sinä aikana kun hän käyttää lääkkeitä.


    • Anonyymi

      Ryyppäsin pari päivää putkeen kunnolla ja otin lääkkeitä näin rupikonnia ja kauriita kun kävin kävelyllä.

      Masentunut Mies

      • Anonyymi

        Ainut vaan että tuo ei ollut mikään harha vaan täyttä totta.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi
        UUSI

        Kiva että olet nähnyt sammakoita ja kauriita. Sä otat viinaa lääkkeiden kanssa. Niinkö lääkäri sua opasti . Juot viinaa kun otat lääkkeesi. Onko masennus helpottanut kun juot viinaa?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainut vaan että tuo ei ollut mikään harha vaan täyttä totta.

        Masentunut Mies

        Kauriit on kauniita eläimiä. Niitä ei vaan näy isoissa kaupungeissa


    • Anonyymi

      Miksi psykoosisairaat haluaa aina väittää olevansa vain masentuneita?

      • Anonyymi
        UUSI

        Väitäkö että olen psykoosisairas? Näin oikeasti ne rupikonnat ja Kauriit. Ja nyt olen taas " järjissäni" kun selvinnyt tuosta ryyppyputkesta.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitäkö että olen psykoosisairas? Näin oikeasti ne rupikonnat ja Kauriit. Ja nyt olen taas " järjissäni" kun selvinnyt tuosta ryyppyputkesta.

        Masentunut Mies

        Onko niitä rupikonnia ja kauriita näkynyt sen jälkeen. oletko käynyt katsomassa niitä?


      • Anonyymi
        UUSI

        Miksi näin oletat, että " aina " ?
        Montako psykoosisairasta olet tavannut ?
        Ei pidä mennä yleistämään.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitäkö että olen psykoosisairas? Näin oikeasti ne rupikonnat ja Kauriit. Ja nyt olen taas " järjissäni" kun selvinnyt tuosta ryyppyputkesta.

        Masentunut Mies

        Onko sulla useinkin noita ryyppyputkia ?
        Oletko miettinyt masennuksesi syitä ? Voisiko se ryyppääminen vaikuttaa siihen masennukseen ? Uskoisin kyllä, että sillä on myös osuutta asiaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi näin oletat, että " aina " ?
        Montako psykoosisairasta olet tavannut ?
        Ei pidä mennä yleistämään.

        Hyvä pointti, korjataan.

        Miksi kaikki sairaudentunnottomat psykoosisairaat haluaa väittää sairastavansa vain masennusta.

        Ja on tullut tavattua useampi sata.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitäkö että olen psykoosisairas? Näin oikeasti ne rupikonnat ja Kauriit. Ja nyt olen taas " järjissäni" kun selvinnyt tuosta ryyppyputkesta.

        Masentunut Mies

        Väitän että terveellä ihmisellä ei ole tarvetta kinastella siitä, että mitä muita muotoja psykoosilla on kuin kauriit ja ryyppyputket.


    • Anonyymi

      Sekavuutta on tai voi olla oireena lukuisissa muissakin, kuin psyykkisissä sairauksissa. Mm. infektioissa, aivoverenkiertohäiriöissä ja sydänsairauksissa.

      Ja jos erotusdiagnostiikkaa, tai eri sairauksien poissulkemisia ei tehdä lainkaan, virhearvioinnin mahdollisuus kasvaa.

      Sairaalaan on ainakin viimeisten kuluneiden 20 vuoden aikana passitettu M1-lähetteellä useita jopa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole olleet ollenkaan edes psyykkisesti sairaita. Ja tässä kohtaa pitää myös muistaa, että monissa neurologisissa ja somaattisissa sairauksissa on myös psyykkisiä oireita.

      • Anonyymi
        UUSI

        Tiedoksi sinulle . Ennen kuin mielenterveysdiagnoosia tehdään käy potilas esim verikokeissa. Eiköhän sillä veriarvoissa näy jos sun elimistössä on tulehdus. Myös ekg otetaan jotta nähdään ettei sydämessä ole vikaa. Näin ainakin minun kaupungissa toimitaan. Jos sun sydänfilmissä ei näy poikkeavuutta niin sulla ei ole sydämessä vikaa tai jos sun verikokeessa tulehdusarvot on normaalit niin silloin sun elimistössä ei ole tulehdusta. Ja kyllä somaattiset sairaudet voi aiheuttaa psyykkisiä oireita. Onko ne psyykkiset oireet sitten erilaisia kuin mielenterveyshäiriöissä. Kun sulla on kokemusta niin miten somaattisen sairauden masennus eroaa mielentervyedellisestä masennuksesta. Eli mitä eroa noilla masennuksilla on jos kerta somaattisen sairauden masennus on eri masennusta kuin mielenterveyshäiriöoiden masennuksessa. Eli somaattisessa sairaudessa masennuksen vakuitusmekanismi aivoissa on eri kuin mielenteryshäiriössä olevan masennuksen synnyssä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedoksi sinulle . Ennen kuin mielenterveysdiagnoosia tehdään käy potilas esim verikokeissa. Eiköhän sillä veriarvoissa näy jos sun elimistössä on tulehdus. Myös ekg otetaan jotta nähdään ettei sydämessä ole vikaa. Näin ainakin minun kaupungissa toimitaan. Jos sun sydänfilmissä ei näy poikkeavuutta niin sulla ei ole sydämessä vikaa tai jos sun verikokeessa tulehdusarvot on normaalit niin silloin sun elimistössä ei ole tulehdusta. Ja kyllä somaattiset sairaudet voi aiheuttaa psyykkisiä oireita. Onko ne psyykkiset oireet sitten erilaisia kuin mielenterveyshäiriöissä. Kun sulla on kokemusta niin miten somaattisen sairauden masennus eroaa mielentervyedellisestä masennuksesta. Eli mitä eroa noilla masennuksilla on jos kerta somaattisen sairauden masennus on eri masennusta kuin mielenterveyshäiriöoiden masennuksessa. Eli somaattisessa sairaudessa masennuksen vakuitusmekanismi aivoissa on eri kuin mielenteryshäiriössä olevan masennuksen synnyssä.

        Masennuksesta on tehty lääkäreiden keskuudessa aika moinen kummajainen. Taitaa olla olemassa niin monta masennusta kuin on lääkäreitäkin. Hehän voivat antaa tämän diagnoosin ihan oman harkintansa mukaan ihan mutu-tuntumalla kun eivät muuta keksi.
        Uskokaa vain, näin nykyään tehdään mielenterveyspotilaita.

        Alkuperäinen saattaa olla lääkkeiden aiheuttamassa psykoottisessa masennustilassa. Silloin hän itse on mieleltään terve. Kun tarpeeksi kauan syö näitä huumelääkkeitä, olemus alkaa lamaantumaan ja muistuttamaan lääkepsykoosia. Tämän kun lääkärit havaitsevat he uskovat että potilas on oikeasti sairas. Ei siinä tarvitse olla edes sekaisin kun lääkäri katsoo vanhoja potilasmerkintöjä, niin ei hän voi nähdä edessään minkäänlaista muuta ihmistä.
        Jos vähentää lääkkeitä tai lopettaa, silloin vieroitusoireet saattavat tehdä psykoosin kaltaisen tilan elimistössä. Lääkärille tämä on selvä merkki oikeasta sairaudesta.

        Tämä on normaalia hoitojärjestelmän toimintaa nykyään. Terve omaisemme heitettiin tähän rumbaan kun hänen vatsaongelmiaan alettiin hoitaa opamoxilla ja ssri lääkkeillä. Elimistönsä oli kuitenkin herkkä eikä lääkkeet sopineet hänelle. Tämä selvisi farmakologisella geenitestillä joka tehtiin kun häntä oli pyöritetty lääkepöhnässä vuosikausia psykiatrisessa hoitojärjestelmässä osastoilla ja sähköhoidossa.
        Pakkohoitoon laitettiin kun hän kieltäytyi lähtemästä vapaaehtoisesti sähköhoitoon. Silloin hän sai myös psykoottinen masennus diagnoosin, sen varjolla voitiin viedä sähköön ilman suostumusta.
        Nyt ei ole ollut enää moneen vuoteen ainuttakaan lääkettä, mutta ei silti ole masentunut, ei psykoottinen, ei ole koskaan ollutkaan psykoottinen (paitsi sairaalassa) .


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuksesta on tehty lääkäreiden keskuudessa aika moinen kummajainen. Taitaa olla olemassa niin monta masennusta kuin on lääkäreitäkin. Hehän voivat antaa tämän diagnoosin ihan oman harkintansa mukaan ihan mutu-tuntumalla kun eivät muuta keksi.
        Uskokaa vain, näin nykyään tehdään mielenterveyspotilaita.

        Alkuperäinen saattaa olla lääkkeiden aiheuttamassa psykoottisessa masennustilassa. Silloin hän itse on mieleltään terve. Kun tarpeeksi kauan syö näitä huumelääkkeitä, olemus alkaa lamaantumaan ja muistuttamaan lääkepsykoosia. Tämän kun lääkärit havaitsevat he uskovat että potilas on oikeasti sairas. Ei siinä tarvitse olla edes sekaisin kun lääkäri katsoo vanhoja potilasmerkintöjä, niin ei hän voi nähdä edessään minkäänlaista muuta ihmistä.
        Jos vähentää lääkkeitä tai lopettaa, silloin vieroitusoireet saattavat tehdä psykoosin kaltaisen tilan elimistössä. Lääkärille tämä on selvä merkki oikeasta sairaudesta.

        Tämä on normaalia hoitojärjestelmän toimintaa nykyään. Terve omaisemme heitettiin tähän rumbaan kun hänen vatsaongelmiaan alettiin hoitaa opamoxilla ja ssri lääkkeillä. Elimistönsä oli kuitenkin herkkä eikä lääkkeet sopineet hänelle. Tämä selvisi farmakologisella geenitestillä joka tehtiin kun häntä oli pyöritetty lääkepöhnässä vuosikausia psykiatrisessa hoitojärjestelmässä osastoilla ja sähköhoidossa.
        Pakkohoitoon laitettiin kun hän kieltäytyi lähtemästä vapaaehtoisesti sähköhoitoon. Silloin hän sai myös psykoottinen masennus diagnoosin, sen varjolla voitiin viedä sähköön ilman suostumusta.
        Nyt ei ole ollut enää moneen vuoteen ainuttakaan lääkettä, mutta ei silti ole masentunut, ei psykoottinen, ei ole koskaan ollutkaan psykoottinen (paitsi sairaalassa) .

        Olen pahoillani että omaisellesi on käynyt noin. Kyllä minä yli 20 vuotta sitten itse hakeuduin hoitoon masennuksen takia. Minä itse kyllä tunnistin masennuksen. On toki masentuneita jotka ei itse tunnista masennustaan. Minä en ole koskaan ollut osastolla ja ei sitä minulle ole koskaan edes ehdotettu. Koska minä en usko siihen että osastohoito voi poistaa oppimisvaikeudet jotka aiheuttaa esim masennusta.

        Kaikki masennuslääkkeet ei aiheuta psykoosia ja eivät aiheuta riippuvuutta. Kuten ei käynyt kohdallani.

        Minä vaan ihmettelen miten aloittaja on ollut pakkohoidossa jos hänellä ei ole ollut hoitosuhdetta terveydenhuollossa. Jos sä et ole asioinut terveydenhuollossa niin ethän sä voi joutua pakkohoitoon. Ja kuka sut on hakenut kotoa sairaalaan jos sulla ei ole ollut käyntejä terveyskeskuksessa. Miten lääkäri voi laittaa lähetteen hoitoon jos potilas ei ole edes asioinut terveydenhuollossa. Ihmetteln tätä kovin. Jos aloittajall ei ole ollut diagnoosia ennen pakkohoitoa niin miten hitossa hän on pakkohoidossa ollut.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuksesta on tehty lääkäreiden keskuudessa aika moinen kummajainen. Taitaa olla olemassa niin monta masennusta kuin on lääkäreitäkin. Hehän voivat antaa tämän diagnoosin ihan oman harkintansa mukaan ihan mutu-tuntumalla kun eivät muuta keksi.
        Uskokaa vain, näin nykyään tehdään mielenterveyspotilaita.

        Alkuperäinen saattaa olla lääkkeiden aiheuttamassa psykoottisessa masennustilassa. Silloin hän itse on mieleltään terve. Kun tarpeeksi kauan syö näitä huumelääkkeitä, olemus alkaa lamaantumaan ja muistuttamaan lääkepsykoosia. Tämän kun lääkärit havaitsevat he uskovat että potilas on oikeasti sairas. Ei siinä tarvitse olla edes sekaisin kun lääkäri katsoo vanhoja potilasmerkintöjä, niin ei hän voi nähdä edessään minkäänlaista muuta ihmistä.
        Jos vähentää lääkkeitä tai lopettaa, silloin vieroitusoireet saattavat tehdä psykoosin kaltaisen tilan elimistössä. Lääkärille tämä on selvä merkki oikeasta sairaudesta.

        Tämä on normaalia hoitojärjestelmän toimintaa nykyään. Terve omaisemme heitettiin tähän rumbaan kun hänen vatsaongelmiaan alettiin hoitaa opamoxilla ja ssri lääkkeillä. Elimistönsä oli kuitenkin herkkä eikä lääkkeet sopineet hänelle. Tämä selvisi farmakologisella geenitestillä joka tehtiin kun häntä oli pyöritetty lääkepöhnässä vuosikausia psykiatrisessa hoitojärjestelmässä osastoilla ja sähköhoidossa.
        Pakkohoitoon laitettiin kun hän kieltäytyi lähtemästä vapaaehtoisesti sähköhoitoon. Silloin hän sai myös psykoottinen masennus diagnoosin, sen varjolla voitiin viedä sähköön ilman suostumusta.
        Nyt ei ole ollut enää moneen vuoteen ainuttakaan lääkettä, mutta ei silti ole masentunut, ei psykoottinen, ei ole koskaan ollutkaan psykoottinen (paitsi sairaalassa) .

        Miten ihmeessä sä voit tietää että lääkkeet on aiheuttanut aloittajalle psykoosin. Et voi sitä tietää. Psykoosi voi tulla myös ilman mitään lääkkeitä. Mutta olet hyvin varma että vaikea psykoottinen masennus on lääkkeiden vika. Ja koska aloittajalla ei ole aistiharhoja omasta mielestään niin hänen ei kuulu olla hoidossa. Jos aloittajalla ei ole omasta mielestään aistiharhoja niin mitä kamalaa on olla hoidossa. Toihan on mielenkiintoista tehdä terveenä havaintoja ympäristöstä. Kyllä se hoitohenkilökunta tunnistaa jos aloittajalla ei ole psykoosia . Kun ei ole omasta mielestä aistiharhoja niin kyllä hoitajat sen huomaa ja silloin potilas pääsee kotiin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedoksi sinulle . Ennen kuin mielenterveysdiagnoosia tehdään käy potilas esim verikokeissa. Eiköhän sillä veriarvoissa näy jos sun elimistössä on tulehdus. Myös ekg otetaan jotta nähdään ettei sydämessä ole vikaa. Näin ainakin minun kaupungissa toimitaan. Jos sun sydänfilmissä ei näy poikkeavuutta niin sulla ei ole sydämessä vikaa tai jos sun verikokeessa tulehdusarvot on normaalit niin silloin sun elimistössä ei ole tulehdusta. Ja kyllä somaattiset sairaudet voi aiheuttaa psyykkisiä oireita. Onko ne psyykkiset oireet sitten erilaisia kuin mielenterveyshäiriöissä. Kun sulla on kokemusta niin miten somaattisen sairauden masennus eroaa mielentervyedellisestä masennuksesta. Eli mitä eroa noilla masennuksilla on jos kerta somaattisen sairauden masennus on eri masennusta kuin mielenterveyshäiriöoiden masennuksessa. Eli somaattisessa sairaudessa masennuksen vakuitusmekanismi aivoissa on eri kuin mielenteryshäiriössä olevan masennuksen synnyssä.

        Joissakin tapauksissa on näin käynyt, että potilaalla XY on ollut pidemmän aikaa fatiikkia, lihasheikkoutta, lihasten toiminnan pettämistä, ja yhä pahenevaa masennusta. Mutta jos taustalla on ollut jo aiemmin annettu mt-diagnoosi, tk: n lääkäritäti, tai setä tuijottaakin vain sitä. Eikä välttämättä yhtään sen enempää tarkentavia kysymyksiä. Potilaskaan ei aina muista kertoa kaikista oireista. Lukuisissa tapauksissa on käynyt niin, että potilas passitetaankin lähetteellä mt-oireiden perusteella psykiatriseen sairaalaan. Ilman, että tehdään välttämättä sen enempää mitään spefisiä tutkimuksia. Näin on käynyt.

        Kuten edellä jo kerroin, että myös somaattisissa, autoimmuunisairauksissa on mt-oireita, kuten ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta. Siinä olet oikeassa, että niiden erottaminen on pi*un vaikeaa. Mutta jos potilas tulkitaankin ja häntä pidetään vain mt-tapauksena, niin potilas ei saakaan sitä oikeaa diagnoosia, ja oikeita hoitoja, joita hänen kuuluisi saada.

        Vaikka potilaalle määrättäisinkin masennuslääkkeitä, niin eihän sitä oikeaa taustalla olevaa sairautta korjaa, hoida, eikä paranna.

        Erotusdiagnostiikka ja eri sairauksien poissulkeminen on tärkeää ja ratkaisevassa roolissa. Mutta jos lääkäri tuijottaakin vain niihin mt-oireisiin, niin silloin mennään vikasuuntaan. Aina ei tuota edellä mainittua asiaa jostakin syystä tehdä. Jos potilas sattuu unohtamaan mainita tiettyjä oikeaan diagnoosiin johtavia oireita. Ja lääkäri ei tee tarkentavia kysymyksiä, näinkin voi käydä.

        Ja näin tapahtui minun kohdallani. Ja sillä oli seurauksia. Psykiatrisella puolella on ollut myös joskus tapana ns. uskoa lähetteen tehnyttä päivystyslääkäriä ja on lähdetty ns. pitämään potilasta vain psyykkisesti sairaana. Jopa mennen niinkin pitkälle, että potilaan oireita pidetään psykoosina. Mikä on itse asiassa aika tavallista. On määrätty joko osastolla, ja myöhemminkin käytettäväksi esim. neuroleptejä. Itselleni määrättiin jopa Leponexia, joka nosti verenpaineen ja sydämen sykkeen sfääreihin. Kyseinen lääke oli viedä jopa hengen.

        Sorry, jos en ihan voi olla niin luottavainen siitä, että ne arvioinnit ja diagnosoinnit menevät aina oikeaan.

        Vasta myöhemmin sain tietää, että oireiden taustalla oli muuta, kuin psyykkinen sairaus. Olen lopettanut toki turhien neuroleptien käytön. Ja olotila ja vointi on huomattavasti parempi. Eikä ole ollut, eikä tullut mitään psykooseja. Samalla loppui myös itsetuhoisuuskin, eikä ole enää tarvinnut soitella 112: een ambulanssia.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin tapauksissa on näin käynyt, että potilaalla XY on ollut pidemmän aikaa fatiikkia, lihasheikkoutta, lihasten toiminnan pettämistä, ja yhä pahenevaa masennusta. Mutta jos taustalla on ollut jo aiemmin annettu mt-diagnoosi, tk: n lääkäritäti, tai setä tuijottaakin vain sitä. Eikä välttämättä yhtään sen enempää tarkentavia kysymyksiä. Potilaskaan ei aina muista kertoa kaikista oireista. Lukuisissa tapauksissa on käynyt niin, että potilas passitetaankin lähetteellä mt-oireiden perusteella psykiatriseen sairaalaan. Ilman, että tehdään välttämättä sen enempää mitään spefisiä tutkimuksia. Näin on käynyt.

        Kuten edellä jo kerroin, että myös somaattisissa, autoimmuunisairauksissa on mt-oireita, kuten ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta. Siinä olet oikeassa, että niiden erottaminen on pi*un vaikeaa. Mutta jos potilas tulkitaankin ja häntä pidetään vain mt-tapauksena, niin potilas ei saakaan sitä oikeaa diagnoosia, ja oikeita hoitoja, joita hänen kuuluisi saada.

        Vaikka potilaalle määrättäisinkin masennuslääkkeitä, niin eihän sitä oikeaa taustalla olevaa sairautta korjaa, hoida, eikä paranna.

        Erotusdiagnostiikka ja eri sairauksien poissulkeminen on tärkeää ja ratkaisevassa roolissa. Mutta jos lääkäri tuijottaakin vain niihin mt-oireisiin, niin silloin mennään vikasuuntaan. Aina ei tuota edellä mainittua asiaa jostakin syystä tehdä. Jos potilas sattuu unohtamaan mainita tiettyjä oikeaan diagnoosiin johtavia oireita. Ja lääkäri ei tee tarkentavia kysymyksiä, näinkin voi käydä.

        Ja näin tapahtui minun kohdallani. Ja sillä oli seurauksia. Psykiatrisella puolella on ollut myös joskus tapana ns. uskoa lähetteen tehnyttä päivystyslääkäriä ja on lähdetty ns. pitämään potilasta vain psyykkisesti sairaana. Jopa mennen niinkin pitkälle, että potilaan oireita pidetään psykoosina. Mikä on itse asiassa aika tavallista. On määrätty joko osastolla, ja myöhemminkin käytettäväksi esim. neuroleptejä. Itselleni määrättiin jopa Leponexia, joka nosti verenpaineen ja sydämen sykkeen sfääreihin. Kyseinen lääke oli viedä jopa hengen.

        Sorry, jos en ihan voi olla niin luottavainen siitä, että ne arvioinnit ja diagnosoinnit menevät aina oikeaan.

        Vasta myöhemmin sain tietää, että oireiden taustalla oli muuta, kuin psyykkinen sairaus. Olen lopettanut toki turhien neuroleptien käytön. Ja olotila ja vointi on huomattavasti parempi. Eikä ole ollut, eikä tullut mitään psykooseja. Samalla loppui myös itsetuhoisuuskin, eikä ole enää tarvinnut soitella 112: een ambulanssia.

        Onko se sitten paha asia jos henkilö passitetaan osastolle. Kyllä henkilökunta näkee jos potilas on ihan tolkuissaan. Ei pelkän alakulon takia osastolle edes pääse tai joudu. Jos potilas on selväjärkinen niin häntä ei pidetä osastolla.

        Jos potilas kokee ettei ole saanut fyysiseen sairauteen oikeaa hoitoa niin hän voi tehdä muistutuksen. Näitä lomakkeita löytyy esim sairaalan omilta sivuilta. Jos masentuneella on tukiverkosto niin voi yhdessä täyttää lomakkeen. Myös kantelun voi tehdä sairaalan toiminnasta. Ohjeet löytyy sinua hoitaneen sairaalan sivuilta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin tapauksissa on näin käynyt, että potilaalla XY on ollut pidemmän aikaa fatiikkia, lihasheikkoutta, lihasten toiminnan pettämistä, ja yhä pahenevaa masennusta. Mutta jos taustalla on ollut jo aiemmin annettu mt-diagnoosi, tk: n lääkäritäti, tai setä tuijottaakin vain sitä. Eikä välttämättä yhtään sen enempää tarkentavia kysymyksiä. Potilaskaan ei aina muista kertoa kaikista oireista. Lukuisissa tapauksissa on käynyt niin, että potilas passitetaankin lähetteellä mt-oireiden perusteella psykiatriseen sairaalaan. Ilman, että tehdään välttämättä sen enempää mitään spefisiä tutkimuksia. Näin on käynyt.

        Kuten edellä jo kerroin, että myös somaattisissa, autoimmuunisairauksissa on mt-oireita, kuten ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta. Siinä olet oikeassa, että niiden erottaminen on pi*un vaikeaa. Mutta jos potilas tulkitaankin ja häntä pidetään vain mt-tapauksena, niin potilas ei saakaan sitä oikeaa diagnoosia, ja oikeita hoitoja, joita hänen kuuluisi saada.

        Vaikka potilaalle määrättäisinkin masennuslääkkeitä, niin eihän sitä oikeaa taustalla olevaa sairautta korjaa, hoida, eikä paranna.

        Erotusdiagnostiikka ja eri sairauksien poissulkeminen on tärkeää ja ratkaisevassa roolissa. Mutta jos lääkäri tuijottaakin vain niihin mt-oireisiin, niin silloin mennään vikasuuntaan. Aina ei tuota edellä mainittua asiaa jostakin syystä tehdä. Jos potilas sattuu unohtamaan mainita tiettyjä oikeaan diagnoosiin johtavia oireita. Ja lääkäri ei tee tarkentavia kysymyksiä, näinkin voi käydä.

        Ja näin tapahtui minun kohdallani. Ja sillä oli seurauksia. Psykiatrisella puolella on ollut myös joskus tapana ns. uskoa lähetteen tehnyttä päivystyslääkäriä ja on lähdetty ns. pitämään potilasta vain psyykkisesti sairaana. Jopa mennen niinkin pitkälle, että potilaan oireita pidetään psykoosina. Mikä on itse asiassa aika tavallista. On määrätty joko osastolla, ja myöhemminkin käytettäväksi esim. neuroleptejä. Itselleni määrättiin jopa Leponexia, joka nosti verenpaineen ja sydämen sykkeen sfääreihin. Kyseinen lääke oli viedä jopa hengen.

        Sorry, jos en ihan voi olla niin luottavainen siitä, että ne arvioinnit ja diagnosoinnit menevät aina oikeaan.

        Vasta myöhemmin sain tietää, että oireiden taustalla oli muuta, kuin psyykkinen sairaus. Olen lopettanut toki turhien neuroleptien käytön. Ja olotila ja vointi on huomattavasti parempi. Eikä ole ollut, eikä tullut mitään psykooseja. Samalla loppui myös itsetuhoisuuskin, eikä ole enää tarvinnut soitella 112: een ambulanssia.

        Joissain tapauksissa, vai sinun tapauksissa?

        No niin tai näin, niin kyllä minä olisin iloinen jos saisin kunnon psykiatrisen diagnoosin, jonka kanssa voisin miettiä että johtuuko joku pakonomainen käytökseni psyykkisestä sairaudesta, vai siitä että en jaksa mitään?


    • Anonyymi
      UUSI

      Luulis, että ne laittaa sut pihalle, koska tietääkseni psykiatrisia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on vähän ja ethän hyödy tuosta mitään jos et kerran edes osallistu ryhmiin etkä syö. Jos ovat järkeviä niin kotiuttavat piakkoin, mutta ei nuista psykiatrian alan ihmisistä aina tiedä.

    • Anonyymi
      UUSI

      Plaston traktorit lastenlapsilla on tärkeät. Peräkärryllä ja irrotettavilla takapuomeilla.

    • Anonyymi
      UUSI

      Siinä on kyllä sekin vaara, että menet huonompaan kuntoon, kun ravitsemus on huono eikä ole virikkeitä. Saattavat kotiuttaa sinut vaikka sitten huonommassa kunnossa. Tuttava uupui hakiessaan pitkään tuloksetta apua kaatumisesta syntyneeseen vammaan, joka ei ottanut parentuakseen vaan pahentuakseen. Ystävät sanoi hänelle, että on mentävä joko vanhempien luokse lapsuudenkotiin tai psykiatriselle osastolle lepäämään. Tuttava valitsi psykiatrisen osaston, koska ajatteli, että sehän on sairaala, ehkä häntä siellä autetaan jalkansa kanssa. Väärin luuli. Ei autettu, sanottiin, että tämä on psykiatrinen osasto, täällä ei hoideta somaattisia sairauksia. Anneettiin paljon erilaisia psyykenlääkkeitä. Osastolla kaveri alkoi kunnolla sitten seota. Oli sanonut sitten olevansa psykoosissa. Tähän psykiatri tuumasi, että et voi olla psykoosissa, jos itse sanot niin ja lähetti hänet kotiin. Kaveri meni työpaikalleen ja hirttäytyi. Siinä meni 3-vuotiaalta pikkutytöltä isä, vaimolta mies, vanhemmilta kolmikymppinen poika, sisaruksilta veli ja isolta ystäväpiiriltä hyvä ystävä ja muutenkin mukava mies. Tähän johtaa lääkärien kollegiaalinen solidaarisuus. Yksi lääkäri päättää, ettei potilasta joko vaivaa mikään tai vaikka vaivaisi niin vaivaan ei anneta apua ja tätä päätöstä kaikki loput sitten seuraa: on tehty päätös, et saa apua. Saat kuolla, vaimosi saa leskeneläkkeen ja paraskaverisi voi mennä terapiaan puhumaan siitä, että haluaisi mennä vetämään pataan psykiatrisen osaston henkilökuntaa.

      • Anonyymi
        UUSI

        Kuulostaa hyvin tutulta nuo edellä kertomasi asiat. Niin se on, että jos yksi lääkäri siinä koko terveydenhuoltoketjussa, oli se sitten päivystyslääkäri, tai mikä tahansa tk: n lääkäri, päättääkin jonkun potilaan kohdalla, että eipä tutkita sen enempää, vaikka olisi mitä tahansa oireita, tai edes kysellä tarkemmin, ja lähettääkin potilaan psykiatriselle osastolle, niin ne oikeat sairaudet jäävät hoitamatta. Se on ollut tällaista tämä meno Suomessa jo yli 20 vuotta. Koska psykiatrisella puolella ei hoideta somaattisia, eikä autoimmuunisairauksia. Kaikki on niin tarkkaan jaoteltu.

        Kaikista pahin tilanne on niillä, joilla on jo pohjalla se aiemmin annettu mt-diagnoosi. Heitä kohdellaan terveydenhuoltosysteemissä jo valmiiksi asenteellisesti. Joitakin lähetetään psykiatriseen sairaalaan lähetteillä lähes systemaattisesti.

        Näitä asioita ei vaan tutkita, eikä tuoda tarpeeksi julkisuuteen.


    • Anonyymi
      UUSI

      Jos ymmärtää pakkohoidon tarpeen niin siitä alkaa tervehtyminen. Sinä kun et haluamatta osaa mihinkään olet nii;sairas ettet tajua miksi nii5ä yhteisiä juttuja järjestetään vaan koet asian niin että sinun ei tarvitse tehdä yhtään mitään terveytesi vuoksi . No pidemmät vaan sairaalassa oloasi,. Kova jätkä ei perhana tehdä mitään muuta kun mikä itseä huvittaa . Hupaisaa sinänsä ilmeisesti et haluakkaan tulla terveeksi .

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      180
      2085
    2. Oletko ymmärtänyt

      Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?
      Ikävä
      164
      1836
    3. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      46
      1786
    4. Ottaisitko miten

      Kaivattusi?
      Ikävä
      123
      1503
    5. Liian paljon hylättyjä ääniä

      Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus
      Maailman menoa
      169
      1325
    6. Ikäero suhteessa

      Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia
      Parisuhde
      57
      1287
    7. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      62
      1084
    8. Ärsyttää et olet

      Niin välinpitämätön suhteeni
      Ikävä
      71
      981
    9. Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat

      Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P
      Ähtäri
      27
      952
    10. Tämä Kuhmon valtuusto

      Pöh, sanon minä.
      Kuhmo
      15
      929
    Aihe