Ilomantsin hakkuut

Joka puolella metsänomistajat hakkuuttaa metsiään. Olisiko aika ottaa vastuu myös yhteisistä ilmastotavoitteista? Tarvitseeko niitä metsiä vain rahan täden kaataa? On olemassa rahaakin arvokkaampia asioita.

https://yle.fi/a/74-20155596?fbclid=IwY2xjawJqzrZleHRuA2FlbQIxMQABHmZfcGbafvaA6FlNzpC44weUk1fETo5M5sNcmRKMrpgyrwciuXF7l_dLDs39_aem_nRS4RjykxSNmLHxXawjKPw
432113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 43

Vanhimmat

Kyllä me jo teidän 'yhteiset' tiedämme. Painukaa 'yhteiset' vittuun muita määräilemästä.

Äänestä
  • Piä suus kiinni ettei paska valu rinnuksille saatanan.persus!

    Äänestä

Mieli tesla ostaa se vaatii koko 30 hehtaarin männikköni aukoksi hakkaamista, mutta mitäpä sitä ei tekisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi: teslan hankinta on minun mitätön ilmastoteko.

Äänestä
  • ... ja loput Klarnalla 😜

    Äänestä

Kyllä tämä on vastenmielistä ja vastuutonta tämä loputon metsänomistajien rahan ahneus. Pitäisi kunnan pakkolunastaa metsät ja laittaa suojeluun. Kaivostoiminta ja turpeen nosto pitäisi myös lopettaa välittömästi. Luonto on meidän kultamme.

Äänestä
  • Suomen ilmasto toimilla ei ole mitään merkitystä. Suomi ei lämmitä ilmastoo yhtään. Kiina ja intia ja sata miljoonaiset afrikan maat työntää surutta paskaa taivaalle. 5miljardia ihmistä vain liikaa on pieremässä kaasuja. Harvennus hakkuut pitäs vain ihmis kunnassa tehä.

    Äänestä

  • Minun. Metsät 350 ha kasvaa vauhdilla. Ja pienentää hillipääsöjä. LAHJOITAN NE SELLAISELLE joka ei hakkaa niitä 100:,n vuoteen!

    Äänestä

hakkuita lisättävä kiireesti lisää, ylitiheitä metsiä ilomantsissa aivan liikaa,natura metsät avattava hakkuille heti, niissä on puita todella aivan liikaa.

Äänestä
  • Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.

    Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
    Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
    Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
    Hakkuitakin moititaan edellä-
    Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
    Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
    Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ???

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
    Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
    Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
    Hakkuitakin moititaan edellä-
    Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
    Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
    Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ???

    Ei ole kysymys vain suomesta ja sinusta vaan koko maapallosta.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Ei ole kysymys vain suomesta ja sinusta vaan koko maapallosta.

    Näin on Toveri! Työn orjat sorron yöstä nouskaa!

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
    Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
    Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
    Hakkuitakin moititaan edellä-
    Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
    Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
    Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ???

    Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.

    Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
    Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
    Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
    Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
    keski-iältään em. 30-60 vuotta.
    Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
    Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
    Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
    Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
    Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
    keski-iältään em. 30-60 vuotta.
    Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
    Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-

    Hakataan niin harvaksi harvennus
    Ovat melkein siemen puu harvuuvessa. Kyllä se sentin puolelleen kasvaa paksuutta mutta pituus kasvu loppuu. Höttö paska puuta tulee ei kelpaa edes muotti lauvotukseen. Tuskin nuo harvat mitään hiiltä sitoo. Kaikki metät on pilattu.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.

    Saman huomannut. Metsälain muutos joka sallii puun hakkuun vaikka minkä ikäisenä, oli virhe.

    Suuri moka on myös jättisellutehtaiden rakentaminen, vaikka kotimaassa ei niihin riitä puu kestävästi hakattuna. Luotettiin vaan, että kyllä Venäjältä saadaan puuta tahi Ruotsista.

    Metsäyhtiöt saisi itse kantaa oman mokansa, ja sulkea ostan tehtaista tai ajaa tehtaita vaikka vajaakäytöllä. Suomen metsiä ei saa hakata olemattomiin, vain siksi, että metsäyhtiöt saisi tuottaa loputtomiin bulkkisellua!

    JOka vuosi noille ryökäleille maksetaan roimat valtion tukiaiset "tuotannon kehittämiseksi". Mitään ei ole muuttunut, samaa halpaa bulkkia vaan syydetään luonnon tuhon hinnalla!

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.

    OIkeita metsiä oli todellakin vielä lapsuudessani. Eipä ole enää. Metsät häviää ihan silmissä koko Ilomantsista.

    Ja nämä yhdet hoopot vaan jankuttaa; metsä kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.

    MItä metsää se on sormenpaksuinen taimikko?

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
    Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
    Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
    Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
    keski-iältään em. 30-60 vuotta.
    Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
    Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-

    Hiilensidontajuttu ei pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan puut sitovat hyvin hiiltä vanhanakin. Hidastunutta hiilen sidontaa kompensoi vanhan puun suuri massa,

    Esimerkiksi 150-vuotiaan männyn hiiltä sitova juuristo, neulasisto ja runko on moninkertaisen kokoinen verrattuna 50-vuotiaaseen puun rimpulaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
    Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
    Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
    Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
    keski-iältään em. 30-60 vuotta.
    Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
    Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-

    Lukenu oot kyllä liikaa. Vanhat miehet tuntee metsä asiat jo luonnostaan. Aukoksi hakataan kun kuusen latva muuttuu lättänäksi eikä kasva pituutta ja männikkö vasta sitten kun tupsu enää latvassa. Eipä näy enää tupsu latva petäjii. Tuhon jälkiä vain näkyy. Niin harvaks hakataan että ei pääte hakkuulla riitä puu rahat uudistukseen. Tosi on. Lukesta vain viisastellaan. Mikä helevetin Luke.

    Äänestä

Uusi taimi kaadetun puun paikalle, eikös niin.Laittaa 2 tainta jos ei yksi riitä.

Äänestä

Samahan se on turvesoiden kohdalla. Ne vasta suuria hiilinieluja ovatkin ja silti annetaan yritysten ja maanomistajien raiskattavaksi. Ei se ihminen ajattele kuin itseään.

Äänestä
  • Mitenkähän suo raiskataan (nussitaan) ihan käytännössä ??
    Edellä joku toinen kovasti väittää että vanha puuhan sitä oikein sitoo hiiltä.
    Se kyllä säilyttää sitä mutta usko pois että paras hiilensidontaikä on kyllä nuorempi.
    Lukekin on sen todennut koska pohjoissuomen metsien kasvu ja hiilensidonta on vähentynyt koska puuston ikä o ohittanut parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän.
    Tämä on siellä tapahtunut Luken mukaan koska siellä on suuria luonnonsuojelualueita.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Mitenkähän suo raiskataan (nussitaan) ihan käytännössä ??
    Edellä joku toinen kovasti väittää että vanha puuhan sitä oikein sitoo hiiltä.
    Se kyllä säilyttää sitä mutta usko pois että paras hiilensidontaikä on kyllä nuorempi.
    Lukekin on sen todennut koska pohjoissuomen metsien kasvu ja hiilensidonta on vähentynyt koska puuston ikä o ohittanut parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän.
    Tämä on siellä tapahtunut Luken mukaan koska siellä on suuria luonnonsuojelualueita.

    Nuori sukupolvi ei tiijä metsästä mitään kun eivät oo oikeita vanhaa metsää nähneetkään. Kaikki on nyt männyt. Liito oravat on joutunna jalaka miehiks niin isoja aukkoja tehään. Oikeestaan jo niin harvaks hakataan joutuu liito orava välillä jalakautumaan metässähi. Täyvennys istutuksia on joutuneet tekemään kun isolla koneella on ens harvennus metän on piäte hakkuu harvuuteen vetässeet.

    Äänestä

Soiden ja metsämaiden toimivista ojista tulisi säätää ympäristövero, joku summa/ ojametri. Kerätyt varat sitten käyttää yhteisten vesialueiden puhdistamiseen ja hoitoon. Samalla tavalla lienee humus ja ravinteet maanomistajan arvokasta omaisuutta kuin puutkin.

Äänestä
  • Edelleen tälläkin palstalla metsiä moititaan ja haukutaan vaikka mistä.
    Siksi muutama tosiasia Suomen metsistä.
    Ne voivat parhaiten kuin koskaan ja niiden määrä ja vuosikasvu on parhainta kuin koskaan.
    Todisteen tästä puuston määrä on kasvanut vuoden 1950 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonaan m3 ja niiden keskimääräinen järeys on kasvanut.
    Samassa ajassa on vuosikasvu noussut 50 miljoonasta m3.sta nykyiseen n.. 104 miljoonaan m3:iin eli kaksinkertaiseksi ja siten myös sen hiilensidontakyky on yli kaksinkertaistunut.
    Vuonna 2023 puuston lisäys mesissä oli peräti 21,8 miljoonaa m3.
    Havainnollistettuna tämä lisäysmäärä on sellainen kiintopuukasa joka ulottuu Hangosta Utsjoelle metrin korkuisena ja 21 metriä leveänä pinona.

    Äänestä

Saksassa voi käydä katsomassa esimerkkiä, mitä tapahtuu yksilajisille tehotuotantometsille.

Jollaiseksi Suomen arvokkain omaisuus on pilattu. Tunnen metsänomistajan joka on innokas tehometsänhoidon kannattaja. Hän on jo saanut istuttaa uudet taimet aukkohakkuilleen jo kolmeen kertaan, kun vuoroin hirvet, myyrät ja hyönteiset ovat ne tuhonneet.
Varmaan tänä keväänä taas istuttaa uudelleen. Hänen kalloonsa ei mahdu kokeilla, josko sekametsä toimisi paremmin. Puhumattakaan jatkuvasta kasvatuksesta.

Kesät kuluvat ukkorukalla joko taimen istutuksessa tai raivaussahan kanssa huhkiessa mäkärien syötävänä. Kun on hänen intohimonsa tappaa joko ikinen pihlajan, raidan, koivun tai pajun taimi taimikostaan.

Äänestä

Suomalainen puupelto ei ole oikeaa metsää nähnytkään. Tikkusuorissa riveissä kasvavaa mäntyä silmän kantamattomiin. Luonnontilainen metsä on hävinnyt Pohjois-Karjalasta rahan ahneiden metsänomistaja punaniskasikojen myötä vuosikymmeniä sitten. Pitäisi maat pakkolunastaa luontosäätiöille ja rauhoittaa niin ehkä sadassa vuodessa saataisiin niiden potentiaali hiilinieluina ja monimuotoisen luonnon vaalijana hieman kasvamaan. Tulevia sukupolvia meidän pitäisi ajatella eikä itseämme.

Äänestä
  • Tällekin palstalle on näköjään tuo "puupeltohenkilö" ängennyt niin kuin joka paikkaan muuallakin ja tuputtaa omaa pöheikkömetsäänsä joka paikkaan. Olen hänelle yrittänyt selvittää että jos hän nykyisiä Suomen metsiä nimittää puupelloksi niin nimittäköön vapaasti kunhan uskoo että Suomen metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan sillä ne kasvavat ja sitovat hiiltä parhaiten kuin koskaan ja puustoa on enemmän kuin koskaan ja myös sen järeys on kasvanut.
    Tästä on yksityiskohtaisempi selvitys edellä 28.4.
    Ihailkoon puupeltohenkilö pusikoitaan mutta pysyköön asiassa.

    Äänestä

Metsä on muutakin kuin vain kasa puita: rikas ekosysteemi eläimineen kasveineen, joka tuhoutuuu harennusten ja aukkohakkuiden myötä. Varoittavana esimerkkinä olkoon metsät Saksassa missä ekosysteemin romahtaessa kirjanpainajat ja muut ötökät ovat tuhonneet valtavia kuusikoita kautta maan.

Äänestä
  • Saksassa on kuusikot päässeet vanhenemaan ja siksi myrsky tuhosi niitä ja nyt kirjanpainajat jatkavat tuhoamista. Onko se nyt sitten ekosysteemiä vai ei.
    Sama pätee täälläkin jos päästetään kuusikot vanhenemaan .
    Siksi onkin tärkeää että metsät pyritään pitämään parhaassa kasvu- ja hiilensidontaiässä eli keski-ikä n. 30-50 vuoden paikkeilla.

    Äänestä

Ei ole aika. Ylen ns uutiset on muutenkin arveluttavia eikä niihin kannata suhtautua kuin totuuteen.

Äänestä

Saahan omiaan hakata, yleensä ne on kovia suojelemaan luontoa joilla ei ole mitään.Kateus.

Äänestä

Pimmee pöhheikkö ei keleppoo kenellekkään muulle, kuin elukalle jolla on siivet. Eikä siellä pimmeessä mikkään kasva ja hiiltä sivo. Eikä siellä kaks tai nelijalkanen liiku. On vain pimmee pöhheikkö.

Pusikkoo mantsissa riittää silimänkantamattommiin. Ei oo siitä pula.

Jos vähänkin ymmärtää elämän kiertokulkua, niin se pusikon paikka ei pysy vakiona tuhatta vuotta.

Sekämehtee on monella ennen, nyt ja jatkossa. Turha syllistee, että mittään ei tehä.

Jos omistaa hehtaarin mehtee, niin siinä on vaikkee rakentoo kahen sukupolven yli menevöö metänhoitosuunnitelmoo. On tehtävä toimenpitteitä hyvin yksinkertaisesti.

Äänestä

Yle 1 Prisma tiedeohjelmassa kerrottiin äskettäin maailmanlaajuisesta metsätutkimuksesta, jonka lopputulema oli, että kaikki jäljellä olevat vanhat metsät tulee ehdottomasti säilyttää maapallolla!

Toisin kuin yleensä väitetään, vanhat puut sitovat hiiltä eniten. Ne ovat varastoineet valtavan määrän hiiltä sekä laajaan juuristoonsa kuin myös runkoon, oksiin ja neulasiin tai lehtiin.

Vaikka yhteyttäminen hieman hidastuu iän myötä, puun kasvu ja hiilen sitominen jatkuu koko ajan.

Vanhat puut ovat tärkeitä myös metsän monimuotoisuuden kannalta. Monimuotoisuus tuo metsänomistajalle silkkaa rahaa, sillä se luo metsään hyvän maaperän mikrobiston ja sieniverkoston, joka pitää puut terveinä ja kasvukykyisinä.

Äänestä

Hallitsemattomat metsäpalot tulevat varmuudella lisääntymään Suomessa, kuten ne ovat jo riesa naapurimaissammme.

Vanhojen metsien säästäminen on välttämätöntä taistelussa metsäpaloja vastaan. Australiassa on tutkittu vuosien 2019-2021 laajmaittaisia metsäpaloja.

Niissä havaittiin, että palot riehuivat tuhoisina valtoimenaan nuorissa riukumaisissa metsissä (meidän harvennettuja puupeltojamme vastaavissa kokoluokissa).
Sen sijaan metsäpaloille vastustuskykysiä olivat metsät, joissa oli vanhoja puita.

Äänestä
  • Edellä joku väittää että vanhat puut sitovat hiiltä eniten.
    Ne kyllä säilyttävät sitä mutta eivät sido sitä.
    Jopa Lukekin toteaa että pohjoissuomessa puuston kasvu ja hiilensidonta on vähentynyt siitä syystä että siellä puusto ikä on ohittanut PARHAAN hiilensidontaiän ,
    Syyksi tähän mainitaan että pohjoissuomessa on suuria luonnonsuojelualueita ja siellä vanhoja puita.,

    Äänestä

Vaikka olisi ohittanut parhaan hiilensidonta-ajan, vanhat puut silti JATKAVAT hiilen sitomista !!!

Ja ennen kaikkea: siihen vanhaan puuhun ja sen juuriston ON JO EHTINYT SITOUTUA VALTAVAT MÄÄRÄT HIILTÄ.

Jos tuo puu kaadetaan, ja poltetaan sellukattilassaq, kaikki sen sitoma valtava hiilivarasto, PÖLLÄYTETÄÄN ILMAKEHÄÄ PILAAMAAN!

Näin ollen on ehdottomasti kannattavinta, että vanhat puut jätetään hakkaamatta!

Äänestä
  • Ei muuta kuin kaikki nuoret puut hakataan ja jätetään vanhat pystyyn. Siinä se totuus on ja hiilensidonta sen kun lisääntyy .
    Näin ainakin edellisen kirjoituksen perusteella.-

    Äänestä

Vanhoja metsiä on Suomessa jäljellä niin minimaalisen vähän, että kaikki vanhat metsät olisi lailla suojeltava.

Montako oikeasti vanhaa metsää löytyy esimerkiksi Ilomantsista? Osaatko nimetä yhtäkään?

Äänestä
  • On niitä mutta ovat syrjässä. En edes vitsillä kerro paikkojen nimiä, että ei kukaan mäne hakkuuttamaan niitä.

    Äänestä

  • Mutta sinulla hyvä pointti. Ei ole paljon alkuperäistä metsää jälellä Suomessa. Uudismetsää +80%.

    Äänestä

  • Anonyymi00040 kirjoitti:

    On niitä mutta ovat syrjässä. En edes vitsillä kerro paikkojen nimiä, että ei kukaan mäne hakkuuttamaan niitä.

    Oisko jollain liito oravan poikasia tiijossa. Mulla niin vanhat metät vain en oo liito oravoo vielä nähny voipi ollakin. Ottasin poikueen yrittäs suaha alueella pysymään sais suojelukseen.

    Äänestä

  • Anonyymi00041 kirjoitti:

    Mutta sinulla hyvä pointti. Ei ole paljon alkuperäistä metsää jälellä Suomessa. Uudismetsää +80%.

    Mitä on alkuperäinen metsä? Uudismetsää on 100 % , koska metsä uudistuu koko ajan.
    Aivan kuin ihmiset , vanha kuolee , uusi syntyy.
    Suomen alueella on harjoitettu kaskiviljelystä tuhansia vuosia. Metsää on kaadettu ja poltettu jopa keskenkasvuisena , koska vanhaa metsää ei ollut riittävästi. Parin , kolmen
    vuoden naurissadon saamiseksi. Nykyään kuulostaa hullulta , mutta silloin saattoi elämä olla
    kiinni naurissadosta. Ei se ole nykypolvien keksintö , että metsiä hakataan rajusti.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Joka puolella metsänomistajat hakkuuttaa metsiään. Olisiko aika ottaa vastuu myös yhteisistä ilmastotavoitteista? Tarvitseeko niitä metsiä vain rahan täden kaataa? On olemassa rahaakin arvokkaampia asioita.

https://yle.fi/a/74-20155596?fbclid=IwY2xjawJqzrZleHRuA2FlbQIxMQABHmZfcGbafvaA6FlNzpC44weUk1fETo5M5sNcmRKMrpgyrwciuXF7l_dLDs39_aem_nRS4RjykxSNmLHxXawjKPw

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu