Joka puolella metsänomistajat hakkuuttaa metsiään. Olisiko aika ottaa vastuu myös yhteisistä ilmastotavoitteista? Tarvitseeko niitä metsiä vain rahan täden kaataa? On olemassa rahaakin arvokkaampia asioita.
https://yle.fi/a/74-20155596?fbclid=IwY2xjawJqzrZleHRuA2FlbQIxMQABHmZfcGbafvaA6FlNzpC44weUk1fETo5M5sNcmRKMrpgyrwciuXF7l_dLDs39_aem_nRS4RjykxSNmLHxXawjKPw
Ilomantsin hakkuut
30
1233
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllä me jo teidän 'yhteiset' tiedämme. Painukaa 'yhteiset' vittuun muita määräilemästä.
- Anonyymi
Piä suus kiinni ettei paska valu rinnuksille saatanan.persus!
- Anonyymi
Mieli tesla ostaa se vaatii koko 30 hehtaarin männikköni aukoksi hakkaamista, mutta mitäpä sitä ei tekisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi: teslan hankinta on minun mitätön ilmastoteko.
- Anonyymi
... ja loput Klarnalla 😜
- Anonyymi
Kyllä tämä on vastenmielistä ja vastuutonta tämä loputon metsänomistajien rahan ahneus. Pitäisi kunnan pakkolunastaa metsät ja laittaa suojeluun. Kaivostoiminta ja turpeen nosto pitäisi myös lopettaa välittömästi. Luonto on meidän kultamme.
- Anonyymi
Suomen ilmasto toimilla ei ole mitään merkitystä. Suomi ei lämmitä ilmastoo yhtään. Kiina ja intia ja sata miljoonaiset afrikan maat työntää surutta paskaa taivaalle. 5miljardia ihmistä vain liikaa on pieremässä kaasuja. Harvennus hakkuut pitäs vain ihmis kunnassa tehä.
- Anonyymi
Minun. Metsät 350 ha kasvaa vauhdilla. Ja pienentää hillipääsöjä. LAHJOITAN NE SELLAISELLE joka ei hakkaa niitä 100:,n vuoteen!
- Anonyymi
hakkuita lisättävä kiireesti lisää, ylitiheitä metsiä ilomantsissa aivan liikaa,natura metsät avattava hakkuille heti, niissä on puita todella aivan liikaa.
- Anonyymi
Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.
Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
Hakkuitakin moititaan edellä-
Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
Hakkuitakin moititaan edellä-
Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ???Ei ole kysymys vain suomesta ja sinusta vaan koko maapallosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kysymys vain suomesta ja sinusta vaan koko maapallosta.
Näin on Toveri! Työn orjat sorron yöstä nouskaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylläpä edellä ollaan niiiin "metsätietoisia" vaikka eivät näy ymmärtävän Suomen metsien tilasta yhtikäs mitään.
Eivät tiedä että Suomen metsät voivat parhaiten koska kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.
Tämä on tapahtunut siksi että vuodesta 1950 on Suomen metsien puuston määrä kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonan m3:iin ja puuston vuosikasvu noussut vuoden 1950 yli kaksinkertaiseksi eli 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen 104 miljoonaan m3:iin.
Hakkuitakin moititaan edellä-
Kasvu on kuitenkin 104 miljoona m3 ja esimerkiksi vuonna 2023 varsinaiset markkinahakkuut olivat vain 61,8 miljoonaa m3 eli 42,2 miljoonaa vähemmän.
Poltto- ja kotitarvepuuhun käytettiin 6,8 miljoonaa m3 metsiin jäi kuollutta puuta 13,6 miljoonaa m3 eli kokonaispoistuma metsistä oli 82,2 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI peräti 21,8 miljoonaa m3.
Missä siis oli ne liialliset hakkuut ja metsänomistajien ahneus ???Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.
Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
keski-iältään em. 30-60 vuotta.
Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
keski-iältään em. 30-60 vuotta.
Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-Hakataan niin harvaksi harvennus
Ovat melkein siemen puu harvuuvessa. Kyllä se sentin puolelleen kasvaa paksuutta mutta pituus kasvu loppuu. Höttö paska puuta tulee ei kelpaa edes muotti lauvotukseen. Tuskin nuo harvat mitään hiiltä sitoo. Kaikki metät on pilattu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylitiheitä vesakkoja vain on enää. Vanhoja metsiä ei ole enää ollenkaan. Nykyään aukoksi hakataan jo 50 vuotias paraassa kasvussa oleva metsä. Ens harvennus taimikot hakataan isoilla koneilla pääte hakkuu harvuuteen. Karmeen näköstä jälkee. Metsuri harvennuksena oli ajo urat vielä 80 luvulla 50 metriä sitten muuttu25 metriä nyt kun isot koneet enää 15 metriä. Nyky ajan nuoret ihmiset kun ei oo 150 vuotiasta komeaa tukki metsää nähnyt. Ne pitää 50 vuotiasta nuorta metsää vanhana ja komeana. Semmosta se on teho metsä talous. Puuta hakataan liikaa ja liian aikaseen. Tehtaita vähä vähemmäksi karsia.
Saman huomannut. Metsälain muutos joka sallii puun hakkuun vaikka minkä ikäisenä, oli virhe.
Suuri moka on myös jättisellutehtaiden rakentaminen, vaikka kotimaassa ei niihin riitä puu kestävästi hakattuna. Luotettiin vaan, että kyllä Venäjältä saadaan puuta tahi Ruotsista.
Metsäyhtiöt saisi itse kantaa oman mokansa, ja sulkea ostan tehtaista tai ajaa tehtaita vaikka vajaakäytöllä. Suomen metsiä ei saa hakata olemattomiin, vain siksi, että metsäyhtiöt saisi tuottaa loputtomiin bulkkisellua!
JOka vuosi noille ryökäleille maksetaan roimat valtion tukiaiset "tuotannon kehittämiseksi". Mitään ei ole muuttunut, samaa halpaa bulkkia vaan syydetään luonnon tuhon hinnalla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puuta on varmasti määrällisesti enemmän mutta ne on ranka puuta. Kasvaa nopeesti jos saisi kasvaa vain pienenä puuna jo aukoksi hakataan. Nuorena näin komeita metsiä nyt ei oo kun suojelu alueilla moni kymmen metrisiä komeita puita. Ennen niitä oli joka paikassa. Isot koneet niin ei niillä kule kun ranka puu. Ennen hevosella ajovat jumalattoman korkeilla kuormilla. Kahtokeehan kuvia puu kulkee. Ei ollu metsä mihet lihavii rivakoita ulkkoloita. Nyt niin lihavii että kaks miestä suapi olla survomassa koppiin jotta piäsöö ajamaan. Ennen oli miehet rautaa ja kaikki oli paremmin. Metsät oli komeita isoja paksu runkoisia pitkiä puita. Tämä tarina on tosi.
OIkeita metsiä oli todellakin vielä lapsuudessani. Eipä ole enää. Metsät häviää ihan silmissä koko Ilomantsista.
Ja nämä yhdet hoopot vaan jankuttaa; metsä kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.
MItä metsää se on sormenpaksuinen taimikko? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukenkin mukaan paras metsien keskimääräinen kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-60 vuotta.
Kun tämä ylitetään niin puuston kasvu ja hiilensidonta heikkenee.
Näin on jo Luken mukaan tapahtunut pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Eli jos halutaan puuston kasvavan ja sitovan hiiltä mahdollisimman paljon tulisi metsien olla
keski-iältään em. 30-60 vuotta.
Suuri ja siten vanha puusto ei siis ole hiilensidonnan kannalta hyvä.
Jos niitä vaaditaan niin täytyy kasvu- ja hiilensidonnasta tinkiä-Hiilensidontajuttu ei pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan puut sitovat hyvin hiiltä vanhanakin. Hidastunutta hiilen sidontaa kompensoi vanhan puun suuri massa,
Esimerkiksi 150-vuotiaan männyn hiiltä sitova juuristo, neulasisto ja runko on moninkertaisen kokoinen verrattuna 50-vuotiaaseen puun rimpulaan.
- Anonyymi
Uusi taimi kaadetun puun paikalle, eikös niin.Laittaa 2 tainta jos ei yksi riitä.
- Anonyymi
Samahan se on turvesoiden kohdalla. Ne vasta suuria hiilinieluja ovatkin ja silti annetaan yritysten ja maanomistajien raiskattavaksi. Ei se ihminen ajattele kuin itseään.
- Anonyymi
Mitenkähän suo raiskataan (nussitaan) ihan käytännössä ??
Edellä joku toinen kovasti väittää että vanha puuhan sitä oikein sitoo hiiltä.
Se kyllä säilyttää sitä mutta usko pois että paras hiilensidontaikä on kyllä nuorempi.
Lukekin on sen todennut koska pohjoissuomen metsien kasvu ja hiilensidonta on vähentynyt koska puuston ikä o ohittanut parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän.
Tämä on siellä tapahtunut Luken mukaan koska siellä on suuria luonnonsuojelualueita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkähän suo raiskataan (nussitaan) ihan käytännössä ??
Edellä joku toinen kovasti väittää että vanha puuhan sitä oikein sitoo hiiltä.
Se kyllä säilyttää sitä mutta usko pois että paras hiilensidontaikä on kyllä nuorempi.
Lukekin on sen todennut koska pohjoissuomen metsien kasvu ja hiilensidonta on vähentynyt koska puuston ikä o ohittanut parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän.
Tämä on siellä tapahtunut Luken mukaan koska siellä on suuria luonnonsuojelualueita.Nuori sukupolvi ei tiijä metsästä mitään kun eivät oo oikeita vanhaa metsää nähneetkään. Kaikki on nyt männyt. Liito oravat on joutunna jalaka miehiks niin isoja aukkoja tehään. Oikeestaan jo niin harvaks hakataan joutuu liito orava välillä jalakautumaan metässähi. Täyvennys istutuksia on joutuneet tekemään kun isolla koneella on ens harvennus metän on piäte hakkuu harvuuteen vetässeet.
- Anonyymi
Soiden ja metsämaiden toimivista ojista tulisi säätää ympäristövero, joku summa/ ojametri. Kerätyt varat sitten käyttää yhteisten vesialueiden puhdistamiseen ja hoitoon. Samalla tavalla lienee humus ja ravinteet maanomistajan arvokasta omaisuutta kuin puutkin.
- Anonyymi
Edelleen tälläkin palstalla metsiä moititaan ja haukutaan vaikka mistä.
Siksi muutama tosiasia Suomen metsistä.
Ne voivat parhaiten kuin koskaan ja niiden määrä ja vuosikasvu on parhainta kuin koskaan.
Todisteen tästä puuston määrä on kasvanut vuoden 1950 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonaan m3 ja niiden keskimääräinen järeys on kasvanut.
Samassa ajassa on vuosikasvu noussut 50 miljoonasta m3.sta nykyiseen n.. 104 miljoonaan m3:iin eli kaksinkertaiseksi ja siten myös sen hiilensidontakyky on yli kaksinkertaistunut.
Vuonna 2023 puuston lisäys mesissä oli peräti 21,8 miljoonaa m3.
Havainnollistettuna tämä lisäysmäärä on sellainen kiintopuukasa joka ulottuu Hangosta Utsjoelle metrin korkuisena ja 21 metriä leveänä pinona.
- Anonyymi
Saksassa voi käydä katsomassa esimerkkiä, mitä tapahtuu yksilajisille tehotuotantometsille.
Jollaiseksi Suomen arvokkain omaisuus on pilattu. Tunnen metsänomistajan joka on innokas tehometsänhoidon kannattaja. Hän on jo saanut istuttaa uudet taimet aukkohakkuilleen jo kolmeen kertaan, kun vuoroin hirvet, myyrät ja hyönteiset ovat ne tuhonneet.
Varmaan tänä keväänä taas istuttaa uudelleen. Hänen kalloonsa ei mahdu kokeilla, josko sekametsä toimisi paremmin. Puhumattakaan jatkuvasta kasvatuksesta.
Kesät kuluvat ukkorukalla joko taimen istutuksessa tai raivaussahan kanssa huhkiessa mäkärien syötävänä. Kun on hänen intohimonsa tappaa joko ikinen pihlajan, raidan, koivun tai pajun taimi taimikostaan. - Anonyymi
Suomalainen puupelto ei ole oikeaa metsää nähnytkään. Tikkusuorissa riveissä kasvavaa mäntyä silmän kantamattomiin. Luonnontilainen metsä on hävinnyt Pohjois-Karjalasta rahan ahneiden metsänomistaja punaniskasikojen myötä vuosikymmeniä sitten. Pitäisi maat pakkolunastaa luontosäätiöille ja rauhoittaa niin ehkä sadassa vuodessa saataisiin niiden potentiaali hiilinieluina ja monimuotoisen luonnon vaalijana hieman kasvamaan. Tulevia sukupolvia meidän pitäisi ajatella eikä itseämme.
- Anonyymi
Tällekin palstalle on näköjään tuo "puupeltohenkilö" ängennyt niin kuin joka paikkaan muuallakin ja tuputtaa omaa pöheikkömetsäänsä joka paikkaan. Olen hänelle yrittänyt selvittää että jos hän nykyisiä Suomen metsiä nimittää puupelloksi niin nimittäköön vapaasti kunhan uskoo että Suomen metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan sillä ne kasvavat ja sitovat hiiltä parhaiten kuin koskaan ja puustoa on enemmän kuin koskaan ja myös sen järeys on kasvanut.
Tästä on yksityiskohtaisempi selvitys edellä 28.4.
Ihailkoon puupeltohenkilö pusikoitaan mutta pysyköön asiassa.
- Anonyymi
Metsä on muutakin kuin vain kasa puita: rikas ekosysteemi eläimineen kasveineen, joka tuhoutuuu harennusten ja aukkohakkuiden myötä. Varoittavana esimerkkinä olkoon metsät Saksassa missä ekosysteemin romahtaessa kirjanpainajat ja muut ötökät ovat tuhonneet valtavia kuusikoita kautta maan.
- Anonyymi
Saksassa on kuusikot päässeet vanhenemaan ja siksi myrsky tuhosi niitä ja nyt kirjanpainajat jatkavat tuhoamista. Onko se nyt sitten ekosysteemiä vai ei.
Sama pätee täälläkin jos päästetään kuusikot vanhenemaan .
Siksi onkin tärkeää että metsät pyritään pitämään parhaassa kasvu- ja hiilensidontaiässä eli keski-ikä n. 30-50 vuoden paikkeilla.
- Anonyymi
Ei ole aika. Ylen ns uutiset on muutenkin arveluttavia eikä niihin kannata suhtautua kuin totuuteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1225506
- 715198
- 924228
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753660Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603288- 432871
- 152327
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️582049- 451907
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.381723