Ulosotossa olevien määrä

Anonyymi-ap

Viimevuonna ulosotossa kävi melkein 600t ihmistä. Työikäisiä on noin 3,5miljoonaa. Lähes joka kuudes työikäinen on käynyt yhden vuoden aikana ulos-otossa.

Tästä ei juurikaan keskustella, ei ole uutisia, ei mitään. Joka kuudes työikäinen tai joka kymmenes suomalainen ei kuluta koska UO vie rahat. Ulosotossa käyvien määrä on kasvanut tahdilla joka indikoi ongelmia. Suomeen ei ole näkyvissä trendin muuttavaa talouskasvua.

Tietysti olisi hyvä ettei hoitaisi asioitaan tavalla joka johtaa ulosottoon. Mutta sinne jouduttuaan kansalainen poistuu yhteiskunnan ulkopuolelle ja pahimmillaan tuomio on pidempi kuin murhasta.

Kauanko näin voi jatkua? Kauanko yhteiskunta toimii kun pienempi ja pienempi joukko pystyy kuluttamaan.

43

479

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eivät kaikki ulosotossa olevat ole köyhiä. Harkimon parkkisakotkin olivat ulosotossa ja eiköhän Hjallis silti onnistu kuluttamaan. Joillain on tapana kierrättää laskuja ulosoton kautta, vaikka rahaakin olisi.

    • Anonyymi

      Ja ongelmahan ei ole, etteikö ulosotossa oleva kuluta, vaan se, että ulosotossa oleva on kuluttanut enemmän, kuin varaa olisi ollut.

    • Anonyymi

      "Tietysti olisi hyvä ettei hoitaisi asioitaan tavalla joka johtaa ulosottoon. Mutta sinne jouduttuaan kansalainen poistuu yhteiskunnan ulkopuolelle ja pahimmillaan tuomio on pidempi kuin murhasta. "

      Höpsis. Suurin osa maksaa joko ulosottonsa heti tai velka palautuu velkojalle varattomuus­esteen takia.

    • Anonyymi

      ”Viimevuonna ulosotossa kävi melkein 600t ihmistä. Työikäisiä on noin 3,5miljoonaa. Lähes joka kuudes työikäinen on käynyt yhden vuoden aikana ulos-otossa”

      Tuossa ”melkein 600 000:ssa” ovat mukana myös oikeushenkilöt eli muut kuin luonnolliset henkilöt. Luonnollisia henkilöitä on noin 90 prosenttia ulosottovelallisista, ja vain osa heistä on työssäkäyviä tai työttömiä.

      Tilastokeskuksen numerot poikkeavat hieman Ulosottolaitoksen julkaisemista numeroista. Molempien luvut lienevät luotettavia, mutta laskentaperuste on ollut erilainen.

      Tilastokeskuksen mukaan 466 785 ulosottovelallisesta https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/c9a9653f-747b-4982-af3d-ff68c474f852 vain 68 prosenttia kuului työvoimaan (työllinen tai työtön). Työvoimaan kuuluneista ulosottovelallisista 25 prosenttia oli työttömiä.

      Ulosottolaitoksen tilastojulkaisu: https://www.ulosottolaitos.fi/material/sites/vvv2/tilastot/blgw88ird/Ulosotto_Suomessa2024.pdf

    • Anonyymi

      ”Kauanko näin voi jatkua? Kauanko yhteiskunta toimii kun pienempi ja pienempi joukko pystyy kuluttamaan.”

      Pienentyneen kulutuksen syy ei ole ulosotto, sillä ulosottovelalliset ovat kuluttaneet enemmän kuin oma varallisuus on. Pienentyneen kulutuksen syy on elintason lasku. Syy ei ole oikeistohallituksen. Vasemmistohallitus ei ole avain ongelman ratkaisuun.

      • Anonyymi

        Suurin osa pienituloisen velan maksukohteesta on ollut sähköyhtiö, ruokakauppa, terkkari tai sairaala tai vastaava. Peruselämän rahoitus velalla ei ole tietenkään järkevää, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus selvitä laskusta. Joko maksaa laskun velalla ja itse maksaa jatkokulut korkoineen tai sitten antaa jäädä maksamatta ja sähköt katkeaa ja ruoka/lääkkeet loppuu. Silloinkin maksetaan kuluja myöhemmin. Esimerkiksi sähkön katkaisu aiheutti itselleni yli 300 euron lisälaskun kun Ropo Capital (sähköyhtiön laskuttaja) omin päin katkaisi sähköt.
        Eli, kulutus on kohdentunut ihan tavan saajiin, ei ole ollut liikakulutusta, mitä se sana sitten tarkoittakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa pienituloisen velan maksukohteesta on ollut sähköyhtiö, ruokakauppa, terkkari tai sairaala tai vastaava. Peruselämän rahoitus velalla ei ole tietenkään järkevää, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus selvitä laskusta. Joko maksaa laskun velalla ja itse maksaa jatkokulut korkoineen tai sitten antaa jäädä maksamatta ja sähköt katkeaa ja ruoka/lääkkeet loppuu. Silloinkin maksetaan kuluja myöhemmin. Esimerkiksi sähkön katkaisu aiheutti itselleni yli 300 euron lisälaskun kun Ropo Capital (sähköyhtiön laskuttaja) omin päin katkaisi sähköt.
        Eli, kulutus on kohdentunut ihan tavan saajiin, ei ole ollut liikakulutusta, mitä se sana sitten tarkoittakaan.

        Omin päin katkaisi? Laskut oli maksettu ja ihan ilkeyttään katkaisi sähköt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa pienituloisen velan maksukohteesta on ollut sähköyhtiö, ruokakauppa, terkkari tai sairaala tai vastaava. Peruselämän rahoitus velalla ei ole tietenkään järkevää, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus selvitä laskusta. Joko maksaa laskun velalla ja itse maksaa jatkokulut korkoineen tai sitten antaa jäädä maksamatta ja sähköt katkeaa ja ruoka/lääkkeet loppuu. Silloinkin maksetaan kuluja myöhemmin. Esimerkiksi sähkön katkaisu aiheutti itselleni yli 300 euron lisälaskun kun Ropo Capital (sähköyhtiön laskuttaja) omin päin katkaisi sähköt.
        Eli, kulutus on kohdentunut ihan tavan saajiin, ei ole ollut liikakulutusta, mitä se sana sitten tarkoittakaan.

        Jatkan vielä. On harhainen narratiivi, että pikavipit otetaan kerskakulutukseen tai mm. addiktion rahoittamiseen tai peliongelmaan. Sitä asennetta pitää yllä mm. Takuusäätiö ja yleensä oikeistopuolueet saadakseen "niskalenkin" köyhästä ja lisäämällä tämän kyykytystä.
        Takuusäätiöllä on pelissä oma toimintansa ja sen toiminnan pysyvyys, koska veroeuroista se toiminta rahoitetaan. Kuten myös talous- ja velkaneuvonta. Mitä enemmän stigmatisoidaan vähävaraista kansalaista, sitä suurempi sulka on heille tuleva hattuun.
        Kuten aloittaja viisaasti kirjoittaa, tätä ulosottoon joutumista kannattaa tarkastella kansantalouden kannalta aikaisempaa huomattavasti enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omin päin katkaisi? Laskut oli maksettu ja ihan ilkeyttään katkaisi sähköt?

        Asuin aivan muualla ja kiinteistö oli ollut tyhjillään jo muutaman vuoden. Lasku ei tavoittanut ja kun sähköt katkaistiin todellakin omin päin, jouduin matkustamaan yli 500 kilsan päästä tarkistamaan talon, jonka sähkötekniikka oli ko. toimella rikottu ja aiheutettu nollavika laitteisiin.
        Ropon tyyli on se, että yhteydenotto maksaa, nettikeskustelu maksaa, asioiden selvitys maksaa, katlaisu maksaa (tietysti joo) ja sitten se vasta maksaakin kun pyytää sähkömiehet paikalle kytkemään toiminnan uudelleen. Eli, olihan show.
        Laitteiden rikkoontumista eivät korvanneet eivätkä kilometri/työaikakuluja minulle. Laskua vaan pukkasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan vielä. On harhainen narratiivi, että pikavipit otetaan kerskakulutukseen tai mm. addiktion rahoittamiseen tai peliongelmaan. Sitä asennetta pitää yllä mm. Takuusäätiö ja yleensä oikeistopuolueet saadakseen "niskalenkin" köyhästä ja lisäämällä tämän kyykytystä.
        Takuusäätiöllä on pelissä oma toimintansa ja sen toiminnan pysyvyys, koska veroeuroista se toiminta rahoitetaan. Kuten myös talous- ja velkaneuvonta. Mitä enemmän stigmatisoidaan vähävaraista kansalaista, sitä suurempi sulka on heille tuleva hattuun.
        Kuten aloittaja viisaasti kirjoittaa, tätä ulosottoon joutumista kannattaa tarkastella kansantalouden kannalta aikaisempaa huomattavasti enemmän.

        Velkarahalla aikaansaatuun kulutuksen kasvuun pitää huomioida myös takaisinmaksun aikana tapahtuva kulutuksen lasku.

        Toisaalta jos surraan, että takaisinmaksun aikana kulutus on laskenut, siihen pitää huomioida, että kulutukseen varatut rahat on jo käytetty etukäteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asuin aivan muualla ja kiinteistö oli ollut tyhjillään jo muutaman vuoden. Lasku ei tavoittanut ja kun sähköt katkaistiin todellakin omin päin, jouduin matkustamaan yli 500 kilsan päästä tarkistamaan talon, jonka sähkötekniikka oli ko. toimella rikottu ja aiheutettu nollavika laitteisiin.
        Ropon tyyli on se, että yhteydenotto maksaa, nettikeskustelu maksaa, asioiden selvitys maksaa, katlaisu maksaa (tietysti joo) ja sitten se vasta maksaakin kun pyytää sähkömiehet paikalle kytkemään toiminnan uudelleen. Eli, olihan show.
        Laitteiden rikkoontumista eivät korvanneet eivätkä kilometri/työaikakuluja minulle. Laskua vaan pukkasi.

        Eli lasku oli siis maksamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Velkarahalla aikaansaatuun kulutuksen kasvuun pitää huomioida myös takaisinmaksun aikana tapahtuva kulutuksen lasku.

        Toisaalta jos surraan, että takaisinmaksun aikana kulutus on laskenut, siihen pitää huomioida, että kulutukseen varatut rahat on jo käytetty etukäteen.

        Miten peruselämän rahoitus velkarahalla on etukäteiskulutusta? Aina se sähkö- ja ruokalasku kurittaa kuukauden taloutta oli tilanne mikä vain. Laskujen maksu näissä pakollisissa menoissa on jokaiselle tasan sama. Ei köyhä syö kuormastaan sen enempää kuin äveriäskään kun ruokalaskua tilittää tai vaikka työmatkabensastaan maksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten peruselämän rahoitus velkarahalla on etukäteiskulutusta? Aina se sähkö- ja ruokalasku kurittaa kuukauden taloutta oli tilanne mikä vain. Laskujen maksu näissä pakollisissa menoissa on jokaiselle tasan sama. Ei köyhä syö kuormastaan sen enempää kuin äveriäskään kun ruokalaskua tilittää tai vaikka työmatkabensastaan maksaa.

        Ei pidä rahoittaa perusrelämäänsä velkarahalla, se ei onnistu niin ja se pitäisi ymmärtää. Jotkut ilmeisesti perustavat taloutensa tulevan lottovoiton varaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli lasku oli siis maksamatta.

        Lasku oli laitettu kolme vuotta vakiasumattoman kakkoskiinteistön postilaatikkoon. Aivan yhtäkkiä. Ja aivan ilman ilmoitusta. Ropo Ca on huijauksistaan tunnettu laskutus- ja perintäfirma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasku oli laitettu kolme vuotta vakiasumattoman kakkoskiinteistön postilaatikkoon. Aivan yhtäkkiä. Ja aivan ilman ilmoitusta. Ropo Ca on huijauksistaan tunnettu laskutus- ja perintäfirma.

        Eli lasku oli maksamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten peruselämän rahoitus velkarahalla on etukäteiskulutusta? Aina se sähkö- ja ruokalasku kurittaa kuukauden taloutta oli tilanne mikä vain. Laskujen maksu näissä pakollisissa menoissa on jokaiselle tasan sama. Ei köyhä syö kuormastaan sen enempää kuin äveriäskään kun ruokalaskua tilittää tai vaikka työmatkabensastaan maksaa.

        Se on väärin syyttää ulosottoa kulutuksen laskusta, jos sinulta peritään maksamatonta lainaa takaisin. Jos et maksa velkaasi, velkojan kulutus pienenee vastaavalla summalla. Jos ja kun maksat velkasi, sinun kulutuksesi tilapäisesti pienenee, mutta velkoja saa rahaa, jotka hän voi käyttää heti tai pistää pankkiin pankin pyöritettäväksi ja edelleen jaettavaksi esim. yrittäjille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rahoittaa perusrelämäänsä velkarahalla, se ei onnistu niin ja se pitäisi ymmärtää. Jotkut ilmeisesti perustavat taloutensa tulevan lottovoiton varaan.

        Oletko sinä tahallasi tollo vai ihan syntyjäsi.
        Kun sinut saadaan identifioitua, me kaikki sivun käyttäjät haluamme nähdä miten käyt kaupassa ja kenen piikkiin tai miten lämpö/vesi/vuokra/osaketalosi maksut maksat.
        Ikinä lukenut tuollaista soopaa ennen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on väärin syyttää ulosottoa kulutuksen laskusta, jos sinulta peritään maksamatonta lainaa takaisin. Jos et maksa velkaasi, velkojan kulutus pienenee vastaavalla summalla. Jos ja kun maksat velkasi, sinun kulutuksesi tilapäisesti pienenee, mutta velkoja saa rahaa, jotka hän voi käyttää heti tai pistää pankkiin pankin pyöritettäväksi ja edelleen jaettavaksi esim. yrittäjille.

        Milloin markkinatalouden säännöillä vippejä tarjoavasta yrityksestä on tullut niin likvidiongelmainen, että velallisen tulee hänenlaisistaan huolestua?
        Minun firmani on kestänyt ja kestää aika paljon maksamatonta tilitystä ja se ei toimi vippibisneksessä. Ihan rehellistä korkeakoulutusta vaativaa erikoisasiantuntijan työtä mm. valtiolle tässä tehdään.


      • Anonyymi

        En tarkoittanut että Ulosotto on syy. Mutta kun taloudellinen tilanne on pitkäkestoisesti huono koko maassa on nykyinen näpäyttävä ja elinkautinen ulosotto itsessään myös ongelma. Toki pitää olla keino periä velkoja, mutta mitä se sitten hyödyttää, että maksan korkoja valtion virastolle lopun ikää? UO pitäisi jollain tapaa muuttua. Elän myös pelossa että työnantaja saa tietää ja antaa potkut. Tai ei saa uutta työtä jolla maksaa niitä velkoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Milloin markkinatalouden säännöillä vippejä tarjoavasta yrityksestä on tullut niin likvidiongelmainen, että velallisen tulee hänenlaisistaan huolestua?
        Minun firmani on kestänyt ja kestää aika paljon maksamatonta tilitystä ja se ei toimi vippibisneksessä. Ihan rehellistä korkeakoulutusta vaativaa erikoisasiantuntijan työtä mm. valtiolle tässä tehdään.

        Mutta kun itse olette ottaneet nämä kansantaloudelliset asiat esiin. Eli kun teille annettaisiin velat anteeksi, kansantalous saisi muka piristysruiskeen. Kelakin kuulemma hyötyisi velkojen anteeksiannosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoittanut että Ulosotto on syy. Mutta kun taloudellinen tilanne on pitkäkestoisesti huono koko maassa on nykyinen näpäyttävä ja elinkautinen ulosotto itsessään myös ongelma. Toki pitää olla keino periä velkoja, mutta mitä se sitten hyödyttää, että maksan korkoja valtion virastolle lopun ikää? UO pitäisi jollain tapaa muuttua. Elän myös pelossa että työnantaja saa tietää ja antaa potkut. Tai ei saa uutta työtä jolla maksaa niitä velkoja.

        Korot menevät kylläkin velkojalle, ja hänelle on jokainen saatu sentti tarpeellinen. Jos loppupeleissä osa veloista jää vanhentumisen takia maksamatta, velkojalle on samantekevää, onko jo saatu rahaa viivästyskorkoa vai pääomaa.

        En keksi että miten ulosottoa voisi muuttaa survomatta velkojan oikeuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on väärin syyttää ulosottoa kulutuksen laskusta, jos sinulta peritään maksamatonta lainaa takaisin. Jos et maksa velkaasi, velkojan kulutus pienenee vastaavalla summalla. Jos ja kun maksat velkasi, sinun kulutuksesi tilapäisesti pienenee, mutta velkoja saa rahaa, jotka hän voi käyttää heti tai pistää pankkiin pankin pyöritettäväksi ja edelleen jaettavaksi esim. yrittäjille.

        Ei velkoja saa mitään rahoja vaan ne menevät ensin UO kuluihin. UO systeemi toimii vain jos velka on vähäinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko sinä tahallasi tollo vai ihan syntyjäsi.
        Kun sinut saadaan identifioitua, me kaikki sivun käyttäjät haluamme nähdä miten käyt kaupassa ja kenen piikkiin tai miten lämpö/vesi/vuokra/osaketalosi maksut maksat.
        Ikinä lukenut tuollaista soopaa ennen.

        Tollo on kylläkin se, joka maksaa ruokalaskujaan pikavipeillä. Jos se on jonkun mielestä soopaa, niin en ihmettele, että on ulosottoon päätynyt. Minä käyn töissä ja sieltä saan palkkaa, jolla kuluni maksan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rahoittaa perusrelämäänsä velkarahalla, se ei onnistu niin ja se pitäisi ymmärtää. Jotkut ilmeisesti perustavat taloutensa tulevan lottovoiton varaan.

        Olen valitettavasti seonnut ja aiheuttanut itselleni ongelmia. Kuitenkin pärjään UO:sta huolimatta suhteellisen hyvin. Koska tienaan hyvin. Mutta en voi kuluttaa tietenkään palvelualan toimintaan juurikaan. Ylimääräinen menee lasten vaatteisiin, harrastuksiin ja kuluihin.

        Jouduttuani UO huomasin vasta kuinka yleistä se on, ja pidempään on hämmentänyt kuinka näin isosta ongelmasta ei enemmän käydä keskustelua.

        Toki tuntuu pahalta että ei voi edes vankilaan menemällä vapautua velasta. Olen siis yhteiskunnan suurin vihollinen.

        Jos asuntoni arvo olisi pysynyt, olisin voinut kuitata velkani heti. Mutta en voi laittaa eduskuntaan huonon taloudenpidon perään UO. Enkä voi samaa perustetta käyttää että talous nyt vain huononi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korot menevät kylläkin velkojalle, ja hänelle on jokainen saatu sentti tarpeellinen. Jos loppupeleissä osa veloista jää vanhentumisen takia maksamatta, velkojalle on samantekevää, onko jo saatu rahaa viivästyskorkoa vai pääomaa.

        En keksi että miten ulosottoa voisi muuttaa survomatta velkojan oikeuksia.

        Ja kun miljoona ihmistä on UO ja yhteiskunta romahtaa, jatkuuko velkojan bisnes?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kun miljoona ihmistä on UO ja yhteiskunta romahtaa, jatkuuko velkojan bisnes?

        Makselkaas kiltisti vaan niitä velkojanne älkääkä pelotelko yhteiskunnan romahtamisella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen valitettavasti seonnut ja aiheuttanut itselleni ongelmia. Kuitenkin pärjään UO:sta huolimatta suhteellisen hyvin. Koska tienaan hyvin. Mutta en voi kuluttaa tietenkään palvelualan toimintaan juurikaan. Ylimääräinen menee lasten vaatteisiin, harrastuksiin ja kuluihin.

        Jouduttuani UO huomasin vasta kuinka yleistä se on, ja pidempään on hämmentänyt kuinka näin isosta ongelmasta ei enemmän käydä keskustelua.

        Toki tuntuu pahalta että ei voi edes vankilaan menemällä vapautua velasta. Olen siis yhteiskunnan suurin vihollinen.

        Jos asuntoni arvo olisi pysynyt, olisin voinut kuitata velkani heti. Mutta en voi laittaa eduskuntaan huonon taloudenpidon perään UO. Enkä voi samaa perustetta käyttää että talous nyt vain huononi.

        Juuri niin. Jos oman asuinalueeni markkina-arvo eli rahaomaisuus asunnoissa olisi pysynyt ennallaan (kuten oli ollut vuoteen 2010 about) tai edes pysynyt siinä määrässä mihin asuntoni velkaa vastaan panttasin, mitään ongelmaa ei olisi tullut. Mutta. Samaan aikaan kuin tuli itselleni ero, työttömyys ja sairaus, tuli myös asuntojen reaaliarvon jyrkkä lasku muualla kuin keskeisimmissä kaupungeissa.
        Samaan aikaan kun otin lainaa, laski omaisuuteni arvo. Ja vaikka ilmoittelin ja yritin myydä alennettuunkin hintaan, mikään kauppa ei ollut eikä ole toteutunut. On erikoinen tilanne se, että velan tullessa päivittäisen taloudellisen selviytymisen avuksi, suli omaisuuden arvo pois. Ja vain syystä, että Joku jossain kaupungissa päätti, ettei tuo alue tai kunta ole enää kiinnostava ja elinvoimainen. Firmat muuttaa, ihmiset muuttaa, palvelut lopetetaan, väki kärsii, vanhenee ja kuolee unohdettuna pois. Hyvä oma Suomi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Jos oman asuinalueeni markkina-arvo eli rahaomaisuus asunnoissa olisi pysynyt ennallaan (kuten oli ollut vuoteen 2010 about) tai edes pysynyt siinä määrässä mihin asuntoni velkaa vastaan panttasin, mitään ongelmaa ei olisi tullut. Mutta. Samaan aikaan kuin tuli itselleni ero, työttömyys ja sairaus, tuli myös asuntojen reaaliarvon jyrkkä lasku muualla kuin keskeisimmissä kaupungeissa.
        Samaan aikaan kun otin lainaa, laski omaisuuteni arvo. Ja vaikka ilmoittelin ja yritin myydä alennettuunkin hintaan, mikään kauppa ei ollut eikä ole toteutunut. On erikoinen tilanne se, että velan tullessa päivittäisen taloudellisen selviytymisen avuksi, suli omaisuuden arvo pois. Ja vain syystä, että Joku jossain kaupungissa päätti, ettei tuo alue tai kunta ole enää kiinnostava ja elinvoimainen. Firmat muuttaa, ihmiset muuttaa, palvelut lopetetaan, väki kärsii, vanhenee ja kuolee unohdettuna pois. Hyvä oma Suomi!

        Ja nyt tuo takaisinmaksamaton kulutusluotto pitäisi antaa sinulle yhteiskunnan toimesta anteeksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei velkoja saa mitään rahoja vaan ne menevät ensin UO kuluihin. UO systeemi toimii vain jos velka on vähäinen.

        Taulukkomaksut peritään kahtena ensimmäisenä vuotena. Jos lyhennyssumma on pieni, taulukkomaksukin on pieni. Kaikki loput menevät velkojalle. Ulosotossa perittävä korko on velkojan saamaa viivästyskorkoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa pienituloisen velan maksukohteesta on ollut sähköyhtiö, ruokakauppa, terkkari tai sairaala tai vastaava. Peruselämän rahoitus velalla ei ole tietenkään järkevää, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus selvitä laskusta. Joko maksaa laskun velalla ja itse maksaa jatkokulut korkoineen tai sitten antaa jäädä maksamatta ja sähköt katkeaa ja ruoka/lääkkeet loppuu. Silloinkin maksetaan kuluja myöhemmin. Esimerkiksi sähkön katkaisu aiheutti itselleni yli 300 euron lisälaskun kun Ropo Capital (sähköyhtiön laskuttaja) omin päin katkaisi sähköt.
        Eli, kulutus on kohdentunut ihan tavan saajiin, ei ole ollut liikakulutusta, mitä se sana sitten tarkoittakaan.

        Ei pidä hankkia niitä laskuja enempää kuin pystyy maksamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasku oli laitettu kolme vuotta vakiasumattoman kakkoskiinteistön postilaatikkoon. Aivan yhtäkkiä. Ja aivan ilman ilmoitusta. Ropo Ca on huijauksistaan tunnettu laskutus- ja perintäfirma.

        Väitätkö siis, että olivat vaihtaneet laskutusosoitetta omin päin?

        Laskut voi laittaa e-laskuiksi.

        Luulisi sinun olevan tietoinen sopimuksista, joista sinulle tulee säännönmukainen lasku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä hankkia niitä laskuja enempää kuin pystyy maksamaan.

        No tuolla ohjeella kannattaa antaa kaikkien laskujen mennä heti perintään. Kalliiksi tulee sekin, mutta ehkä jopa halvemmaksi kuin vippikeisarin lainan lyhennys. Ruokakauppa ei vain taida antaa edes perunapussia tai maitolitraa jossei mania löydy kassalla.
        Jokainen toimikoon omalla valitulla tavallaan ja ottaa lainaa tai ei ota. Niin kauan kuin lainaaminen on aivan sallittua markkinatalouden toimintaa, ei luulisi sinulla olevan nokan koputtamista siihen. Pankit pitävät lainaajista, itsekin olen kolmen aan vippiasiakas, koska maksoin ison asuntolainan heille ja sijoitin osan osakkeisiin. Pikavippifirmakin taitaa tykätä asiakkaistaan kuten myös perintäyhtiöt. Sinä raukka vaan et tykkää kenestäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuolla ohjeella kannattaa antaa kaikkien laskujen mennä heti perintään. Kalliiksi tulee sekin, mutta ehkä jopa halvemmaksi kuin vippikeisarin lainan lyhennys. Ruokakauppa ei vain taida antaa edes perunapussia tai maitolitraa jossei mania löydy kassalla.
        Jokainen toimikoon omalla valitulla tavallaan ja ottaa lainaa tai ei ota. Niin kauan kuin lainaaminen on aivan sallittua markkinatalouden toimintaa, ei luulisi sinulla olevan nokan koputtamista siihen. Pankit pitävät lainaajista, itsekin olen kolmen aan vippiasiakas, koska maksoin ison asuntolainan heille ja sijoitin osan osakkeisiin. Pikavippifirmakin taitaa tykätä asiakkaistaan kuten myös perintäyhtiöt. Sinä raukka vaan et tykkää kenestäkään.

        Enää et saa valehtelemalla lainaa.

        https://www.vero.fi/positiivinenluottotietorekisteri/kirjautuminen/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuolla ohjeella kannattaa antaa kaikkien laskujen mennä heti perintään. Kalliiksi tulee sekin, mutta ehkä jopa halvemmaksi kuin vippikeisarin lainan lyhennys. Ruokakauppa ei vain taida antaa edes perunapussia tai maitolitraa jossei mania löydy kassalla.
        Jokainen toimikoon omalla valitulla tavallaan ja ottaa lainaa tai ei ota. Niin kauan kuin lainaaminen on aivan sallittua markkinatalouden toimintaa, ei luulisi sinulla olevan nokan koputtamista siihen. Pankit pitävät lainaajista, itsekin olen kolmen aan vippiasiakas, koska maksoin ison asuntolainan heille ja sijoitin osan osakkeisiin. Pikavippifirmakin taitaa tykätä asiakkaistaan kuten myös perintäyhtiöt. Sinä raukka vaan et tykkää kenestäkään.

        Siis jos laskuja ei hanki enempää, kuin pystyy maksamaan, niin ei ole laskuja jotka voisivat mennä perintään.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis jos laskuja ei hanki enempää, kuin pystyy maksamaan, niin ei ole laskuja jotka voisivat mennä perintään.

        Tämä hyvä ohje. Turhuuksia ei kukaan tarvitse, mutta peruselämiseen kyllä aika paljon. Kaiken kallistuminen on ollut nopeaa ja jos ei ole säästöpuskuria, kuten monellakaan ei ole, voi tulla vaikeuksia. Olen seurannut vuodesta 2010 talouden ylä- ja alamäkiä ja on se ollut melkoista menoa. Toki 1990-lluvun lamakin on tuttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten peruselämän rahoitus velkarahalla on etukäteiskulutusta? Aina se sähkö- ja ruokalasku kurittaa kuukauden taloutta oli tilanne mikä vain. Laskujen maksu näissä pakollisissa menoissa on jokaiselle tasan sama. Ei köyhä syö kuormastaan sen enempää kuin äveriäskään kun ruokalaskua tilittää tai vaikka työmatkabensastaan maksaa.

        Siten, että silloin käytetään rahaa, jota ei ole vielä tienattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siten, että silloin käytetään rahaa, jota ei ole vielä tienattu.

        Mikäs ykkönen tuonne nyt ilmestyi. Painoin vissiin jotain salaista koodia :)

        Ahaa, ajatuksenasi on, että työläinen tekee työnsä ensin aina ihan ilmaiseksi ja sitten saa vasta palkkansa seuraavassa kuussa. Eli yksi eka kk jää ihan kuin maksamatta, vaikka työpanos otettiin kuitenkin ennakkoon. Eli työnantaja ei ole "tienannut" työläisen työpanosta ollenkaan, jos samaa kaavaa aletaan lätkiä pöytään.
        Jos normaalilla tavalla eli käyvällä mennään, työläisen OMAT rahat siltä kuukaudelta ovat vain LAINASSA työnantajalla palkkapäivää odottaen.
        Kun ei saa omaa yrityskottia, otetaan palkkaa vastaan sitä förskottia sitten muulta lainaajalta. Reilua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäs ykkönen tuonne nyt ilmestyi. Painoin vissiin jotain salaista koodia :)

        Ahaa, ajatuksenasi on, että työläinen tekee työnsä ensin aina ihan ilmaiseksi ja sitten saa vasta palkkansa seuraavassa kuussa. Eli yksi eka kk jää ihan kuin maksamatta, vaikka työpanos otettiin kuitenkin ennakkoon. Eli työnantaja ei ole "tienannut" työläisen työpanosta ollenkaan, jos samaa kaavaa aletaan lätkiä pöytään.
        Jos normaalilla tavalla eli käyvällä mennään, työläisen OMAT rahat siltä kuukaudelta ovat vain LAINASSA työnantajalla palkkapäivää odottaen.
        Kun ei saa omaa yrityskottia, otetaan palkkaa vastaan sitä förskottia sitten muulta lainaajalta. Reilua?

        Minä saan kuun puolivälissä koko kuluvan kuun palkan, enkä koe lainaavani työnantajalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäs ykkönen tuonne nyt ilmestyi. Painoin vissiin jotain salaista koodia :)

        Ahaa, ajatuksenasi on, että työläinen tekee työnsä ensin aina ihan ilmaiseksi ja sitten saa vasta palkkansa seuraavassa kuussa. Eli yksi eka kk jää ihan kuin maksamatta, vaikka työpanos otettiin kuitenkin ennakkoon. Eli työnantaja ei ole "tienannut" työläisen työpanosta ollenkaan, jos samaa kaavaa aletaan lätkiä pöytään.
        Jos normaalilla tavalla eli käyvällä mennään, työläisen OMAT rahat siltä kuukaudelta ovat vain LAINASSA työnantajalla palkkapäivää odottaen.
        Kun ei saa omaa yrityskottia, otetaan palkkaa vastaan sitä förskottia sitten muulta lainaajalta. Reilua?

        Se, miten palkanmaksu hoidetaan, on sopimusasia eikä liity tähän mitenkään. Mutta luonnollisesti, jos työntekijä on tehnyt työsopimuksen mukaiset työtehtävät, työnantaja on työntekijälle velkaa kunnes työsopimuksen mukainen korvaus on maksettu.

        Jos maksat jotain lainalla, käytät rahaa, jota sinulla ei ole. Siitä voidaan sitten saivarrella, onko luottokortilla maksaminen lainarahaa vai ei. Itse katson, että se on lainarahaa siltä osin, kuin siitä joutuu maksamaan korkoa tai kuluja. Yleisempi katsantokanta lienee kuitenkin se, että jo erääntymätön luottokorttisaldo on velkaa. Vastaavasti erääntymätön sähkölasku voidaan katsoa velaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä saan kuun puolivälissä koko kuluvan kuun palkan, enkä koe lainaavani työnantajalta.

        Itse asiassa sen voi katsoa velaksi siinä mielessä, että jos saatuasi kuukauden palkan kuluvan kuun puolivälissä lopettaisit työt (esim. työsuhteen purku koeaikana), joutuisit maksamaan palkkaa takaisin. Tosin menee aika saivarteluksi.


    • Anonyymi

      Yhteiskunta ei valitse Karfieitaan. Tämä selkee.

    • Anonyymi

      Niin , mitä tuo eduskunta edustaa nykyään .

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      262
      4606
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      132
      3003
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      43
      2776
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      75
      1749
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1604
    6. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1493
    7. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      58
      1351
    8. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      93
      1245
    9. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1129
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      212
      1128
    Aihe