Tiede ei ole ateistista

Uskovaiset usein väittävät (valehtelevat), että "tieteellinen maailmankuva" tekisi mahdottomaksi ihmettelyn, ihastelun ja haltioitumisen luonnon ihmeellisyyksien edessä.
Minusta tilanne on päin vastoin.
Kun tiedetään esimerkiksi, että kaikki raskaammat alkuaineet ovat syntyneet tähtien ytimissä ja levinneet universumiin tähtien räjähtäessä, niin me kaikkihan olemme "miljardeja vuosia sitten kuolleiden tähtien tuhkaa". Minusta se on huima ajatus.
Tai ajatellaan vaikka evoluutiota: lopulta yksinkertainen ja julmakin prosessi on luonut käsittämättömän lajirikkauden ja ekosysteemit, joissa on valtavasti hienovireisiä vuorovaikutussuhteita. Julma tilastollinen väistämättömyys on luonut suunnattomasti kauneutta.

Ja mikä on kristinuskon selitys: joku kaikkivaltias napsautti sormiaan ja *pim* kaikki vaan jotennkin ilmeistyi. Olisi voinut tehdä paremmankin, mutta teki nyt tällasen. Ja kreationistit vielä väittää, että tämä kaikki on vain rappeutuvaa jäännöstä siitä, mitä olisi voinut olla.

Anonyymi kirjoitti:

Uskovaiset usein väittävät (valehtelevat), että "tieteellinen maailmankuva" tekisi mahdottomaksi ihmettelyn, ihastelun ja haltioitumisen luonnon ihmeellisyyksien edessä.
Minusta tilanne on päin vastoin.
Kun tiedetään esimerkiksi, että kaikki raskaammat alkuaineet ovat syntyneet tähtien ytimissä ja levinneet universumiin tähtien räjähtäessä, niin me kaikkihan olemme "miljardeja vuosia sitten kuolleiden tähtien tuhkaa". Minusta se on huima ajatus.
Tai ajatellaan vaikka evoluutiota: lopulta yksinkertainen ja julmakin prosessi on luonut käsittämättömän lajirikkauden ja ekosysteemit, joissa on valtavasti hienovireisiä vuorovaikutussuhteita. Julma tilastollinen väistämättömyys on luonut suunnattomasti kauneutta.

Ja mikä on kristinuskon selitys: joku kaikkivaltias napsautti sormiaan ja *pim* kaikki vaan jotennkin ilmeistyi. Olisi voinut tehdä paremmankin, mutta teki nyt tällasen. Ja kreationistit vielä väittää, että tämä kaikki on vain rappeutuvaa jäännöstä siitä, mitä olisi voinut olla.

Lue lisää

Itselläni myös tieto biologiasta esimerkiksi on tehnyt luonnosta huomattavasti ihailtavamman. Ja ihmettely on ollut polttoaineeni siihen tutustumiseen. Vielä kun esimerkiksi luonto-ohjelmat ovat tehneet asiasta huomattavasti helpompia lähestyä, ja joita voi katsoa haltioituneena.

En vain pystyisi itse siihen, että katsoisin luontoa ymmärtämättä siitä mitään ja laiskistavani uteliaisuuttani "jumala teki sen" tyyppisellä ajatusmallina.

Ja biologia on vain kun pintaraapaisu. Muutkin tieteenalat ovat kiehtovia ja avaavat ymmärrystä kyseisestä aiheesta. Sitä tietoa on vielä niin paljon, ettei opiskeltava lopu kesken.

Itselläni se kotoa peritty uskonnollisuus alkoi häviämään jo nuorena, koska olen aina ollut utelias oppimaan uutta. Enkä ole katunut asiaa ollenkaan. On paljon antoisempaa tuntea aihetta kuin yrittää välttää oppimista. Itselleni käy lähinnä sääliksi ääri-uskovaisia heidän heikon yleissivistyksen takia. Ja samalla huvittaa, kuinka he luulevat edustavansa uskontoaan, vaikka tekevät siitä lähinnä naurettavan.

Anonyymi kirjoitti:

Uskovaiset usein väittävät (valehtelevat), että "tieteellinen maailmankuva" tekisi mahdottomaksi ihmettelyn, ihastelun ja haltioitumisen luonnon ihmeellisyyksien edessä.
Minusta tilanne on päin vastoin.
Kun tiedetään esimerkiksi, että kaikki raskaammat alkuaineet ovat syntyneet tähtien ytimissä ja levinneet universumiin tähtien räjähtäessä, niin me kaikkihan olemme "miljardeja vuosia sitten kuolleiden tähtien tuhkaa". Minusta se on huima ajatus.
Tai ajatellaan vaikka evoluutiota: lopulta yksinkertainen ja julmakin prosessi on luonut käsittämättömän lajirikkauden ja ekosysteemit, joissa on valtavasti hienovireisiä vuorovaikutussuhteita. Julma tilastollinen väistämättömyys on luonut suunnattomasti kauneutta.

Ja mikä on kristinuskon selitys: joku kaikkivaltias napsautti sormiaan ja *pim* kaikki vaan jotennkin ilmeistyi. Olisi voinut tehdä paremmankin, mutta teki nyt tällasen. Ja kreationistit vielä väittää, että tämä kaikki on vain rappeutuvaa jäännöstä siitä, mitä olisi voinut olla.

Lue lisää

Ei voida tietää mitään alkuaineiden synnystä koska niistä ei ole mitään havantoihin perustuvaa kokemusta eli kyse on puhtaasti teoreettisista päätelmistä. Ihminen on taipuvainen ajattelemaan asioita syntymän kautta ei niinkään sen kautta, että alkuaineita on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voida tietää mitään alkuaineiden synnystä koska niistä ei ole mitään havantoihin perustuvaa kokemusta eli kyse on puhtaasti teoreettisista päätelmistä. Ihminen on taipuvainen ajattelemaan asioita syntymän kautta ei niinkään sen kautta, että alkuaineita on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan.

Lue lisää

Kyllähän alkuaineiden synnystä tiedetään hyvin paljon ja siitä on hyvin paljon "havaintoihin perustuvaa kokemusta". Ydinfuusio on ihan "normaali tapahtuma" fysiikassa.

Jos joku ei ole asiaan tutustunut eikä ymmärrä sitä, ei ole tieteen ongelma, vaan pelkkää tietämättömyyttä ja pelkkää haluttomuutta tietää.

Teoreettiset päätelmät ovat teoriaa ja teoriat ovat korkeinta tietoa, mitä ihmisillä voi olla. Siinä ei ole kyse mistään arvailusta.

Tämä on mainio esimerkki siitä, miten dualistinen "ateismi/teismi" -malli ei ole käyttökelpoinen moniarvoisessa mailmassa.

Esimerkiksi kun keskustellaan tieteen luonteesta, termi "ateismi" on absurdi. Sehän johtaa siihen, että kaikki faktapohjainen ja ei-dogmaattinen on muka "ateistista", vaikka aihe ei liittyisi mitenkään uskontoihin tai maailmankatsomuksiin.
"Lääkäri tutki nivelvaivani ateistisesti?"

🧠 Lyhyt vastaus: Tiede itsessään ei ole maailmankatsomus, mutta tieteellinen maailmankatsomus on olemassa. Se perustuu tieteen menetelmiin, kriittisyyteen ja avoimuuteen, ja se voi muodostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen todellisuudesta.

🔍 Tiede vs. maailmankatsomus

- Tiede on menetelmä, ei uskomusjärjestelmä. Se tutkii maailmaa havaintojen, kokeiden ja loogisen päättelyn avulla.
- Maailmankatsomus on yksilön tai yhteisön kokonaisnäkemys todellisuudesta, ihmisestä ja arvoista.
- Tiede ei ota kantaa esimerkiksi moraaliin, tarkoitukseen tai arvoihin – ellei sitä yhdistetä filosofisiin periaatteisiin.

🧪 Tieteellinen maailmankatsomus

Filosofi Ilkka Niiniluoto on tehnyt eron tieteellisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen välillä:

| Käsite | Sisältö |
|----------------------------|------------------------------------------------------------------------|
| Tieteellinen maailmankuva | Erityistieteiden tulokset ja havainnot maailmasta |
| Tieteellinen maailmankatsomus | Näkemys, joka yhdistää tieteen tulokset filosofisiin periaatteisiin kuten kriittisyyteen, rationaalisuuteen ja itseään korjaavaan ajatteluun |

Tieteellinen maailmankatsomus voi sisältää:
- Tietoteorian: miten tietoa hankitaan ja perustellaan
- Arvoteorian: käsityksiä hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä
- Luonnonfilosofian: näkemyksiä todellisuuden luonteesta

🧭 Entä ateismi?

Ateismi ei itsessään ole maailmankatsomus, vaan käsitys jumalien olemattomuudesta. Se voi olla osa maailmankatsomusta, mutta ei muodosta sellaista yksinään. Tieteellinen maailmankatsomus voi olla ateistinen, mutta ei automaattisesti ole sitä.

Jos haluat, voimme vertailla tieteellistä maailmankatsomusta vaikka humanismiin tai uskonnollisiin katsomuksiin. Haluatko jatkaa siitä?

Jollei usko väitteeseen p eikä sen vastakohtaan -p, on kannanotto siihen neutraali. Tieteessä ei ole ennakollista uskoa aiheisiin, vaan se on neutraalia, mikä tarkoittaa uskonnollisissa kysymyksissä agnostismia.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on mainio esimerkki siitä, miten dualistinen "ateismi/teismi" -malli ei ole käyttökelpoinen moniarvoisessa mailmassa.

Esimerkiksi kun keskustellaan tieteen luonteesta, termi "ateismi" on absurdi. Sehän johtaa siihen, että kaikki faktapohjainen ja ei-dogmaattinen on muka "ateistista", vaikka aihe ei liittyisi mitenkään uskontoihin tai maailmankatsomuksiin.
"Lääkäri tutki nivelvaivani ateistisesti?"

Lue lisää

Ateismi voidaan tässä yhteydessä ymmärtää niin, että ei vain käytetä uskonnollisia kuvitelmia, esim. sairauksien hoidossa (kuten rukouksia tai manauksia).

Anonyymi kirjoitti:

🧠 Lyhyt vastaus: Tiede itsessään ei ole maailmankatsomus, mutta tieteellinen maailmankatsomus on olemassa. Se perustuu tieteen menetelmiin, kriittisyyteen ja avoimuuteen, ja se voi muodostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen todellisuudesta.

🔍 Tiede vs. maailmankatsomus

- Tiede on menetelmä, ei uskomusjärjestelmä. Se tutkii maailmaa havaintojen, kokeiden ja loogisen päättelyn avulla.
- Maailmankatsomus on yksilön tai yhteisön kokonaisnäkemys todellisuudesta, ihmisestä ja arvoista.
- Tiede ei ota kantaa esimerkiksi moraaliin, tarkoitukseen tai arvoihin – ellei sitä yhdistetä filosofisiin periaatteisiin.

🧪 Tieteellinen maailmankatsomus

Filosofi Ilkka Niiniluoto on tehnyt eron tieteellisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen välillä:

| Käsite | Sisältö |
|----------------------------|------------------------------------------------------------------------|
| Tieteellinen maailmankuva | Erityistieteiden tulokset ja havainnot maailmasta |
| Tieteellinen maailmankatsomus | Näkemys, joka yhdistää tieteen tulokset filosofisiin periaatteisiin kuten kriittisyyteen, rationaalisuuteen ja itseään korjaavaan ajatteluun |

Tieteellinen maailmankatsomus voi sisältää:
- Tietoteorian: miten tietoa hankitaan ja perustellaan
- Arvoteorian: käsityksiä hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä
- Luonnonfilosofian: näkemyksiä todellisuuden luonteesta

🧭 Entä ateismi?

Ateismi ei itsessään ole maailmankatsomus, vaan käsitys jumalien olemattomuudesta. Se voi olla osa maailmankatsomusta, mutta ei muodosta sellaista yksinään. Tieteellinen maailmankatsomus voi olla ateistinen, mutta ei automaattisesti ole sitä.

Jos haluat, voimme vertailla tieteellistä maailmankatsomusta vaikka humanismiin tai uskonnollisiin katsomuksiin. Haluatko jatkaa siitä?

Lue lisää

Termillä "tieteellinen maailmankatsomus" on myös arveluttava historia, ksoska edesmenneessä Neuvostoliitossa opetettiin tieteellistä maailmankatsomusta, johon sisältyi Marxismi-Leninismi.

Termejä voi toki määritellä käyttötarkoituksen mukaan, mutta itse pidän kaikkia katsomuksia epätieteellisinä. Sen sijaan rationaaliseen maailmankatsomukseen voi liittyä tieteellinen maailmanKUVA.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on mainio esimerkki siitä, miten dualistinen "ateismi/teismi" -malli ei ole käyttökelpoinen moniarvoisessa mailmassa.

Esimerkiksi kun keskustellaan tieteen luonteesta, termi "ateismi" on absurdi. Sehän johtaa siihen, että kaikki faktapohjainen ja ei-dogmaattinen on muka "ateistista", vaikka aihe ei liittyisi mitenkään uskontoihin tai maailmankatsomuksiin.
"Lääkäri tutki nivelvaivani ateistisesti?"

Lue lisää

"Tämä on mainio esimerkki siitä, miten dualistinen "ateismi/teismi" -malli ei ole käyttökelpoinen moniarvoisessa mailmassa."

Kyseessä ei ole dualistinen malli vaan binäärinen käsite. Jos et ole teisti, olet ateisti ja päin vastoin, jos et ole ateisti, olet teisti. Kyseessä ei ole siis moniarvoisuus vaan kaksiarvoisuus.

"Sehän johtaa siihen, että kaikki faktapohjainen ja ei-dogmaattinen on muka "ateistista", vaikka aihe ei liittyisi mitenkään uskontoihin tai maailmankatsomuksiin."

No shit Sherlock? Juuri tähänhän se on johtanut.

>>"Lääkäri tutki nivelvaivani ateistisesti?"

Ei itsestäänselvyyttä tarvitse sanoa. Eihän ateisti -nimeä tarvita lainkaan, jos ei olisi teistejä, mutta silti kaikki ovat ateisteja. Aivan samoin lääkäri tutkii nivelvaivoja akeijuistisesti tai amörököllistisesti, sitä ei vaan tarvitse sanoa. Jokainen kuitenkin tietää, että länsimainen lääketiede on akeijuistista ja amörököllististä. Vai mitä? eikö olisi idioottimaista sanoa, ettei [lääke]tiede ole keijuistista eikä akeijuistista.

Huomaatko miten sinulla aiheuttaa peppukipua vain teismi-ateismi binäärisyys, mutta muiden mielikuvitusolentojen osalta olet ihan sinut tämän binäärisyyden kanssa?

Anonyymi kirjoitti:

Jollei usko väitteeseen p eikä sen vastakohtaan -p, on kannanotto siihen neutraali. Tieteessä ei ole ennakollista uskoa aiheisiin, vaan se on neutraalia, mikä tarkoittaa uskonnollisissa kysymyksissä agnostismia.

Lue lisää

"Jollei usko väitteeseen p eikä sen vastakohtaan -p, on kannanotto siihen neutraali."

Ei usko tai totena pitäminen näin mene. Jos et pidä totena väitettä niin pidät totena sen vastakohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jollei usko väitteeseen p eikä sen vastakohtaan -p, on kannanotto siihen neutraali."

Ei usko tai totena pitäminen näin mene. Jos et pidä totena väitettä niin pidät totena sen vastakohtaa.

Lue lisää

Tuollainen binäärisyys ei ole filosofisesti perusteltavissa.

Esim. on täysin rationaalista olla uskomatta älylliseen elämään muualla kuin täällä maapallolamme (väite p), ja samaan aikaan ollaa uskomatta äyllisen elämän mahdottomuuteen muualla (väite -p). Emme nykyisen tietämyksemme pohjalta kykene ottamaan kantaa aiheeseen.

Sinun dogmaattisen ajattelun mukaisesti olisi pakko valita, kumpi on uskottava väite.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen binäärisyys ei ole filosofisesti perusteltavissa.

Esim. on täysin rationaalista olla uskomatta älylliseen elämään muualla kuin täällä maapallolamme (väite p), ja samaan aikaan ollaa uskomatta äyllisen elämän mahdottomuuteen muualla (väite -p). Emme nykyisen tietämyksemme pohjalta kykene ottamaan kantaa aiheeseen.

Sinun dogmaattisen ajattelun mukaisesti olisi pakko valita, kumpi on uskottava väite.

Lue lisää

Esim. on täysin rationaalista olla uskomatta älylliseen elämään muualla kuin täällä maapallolamme (väite p), ja samaan aikaan ollaa uskomatta äyllisen elämän mahdottomuuteen muualla (väite -p). Emme nykyisen tietämyksemme pohjalta kykene ottamaan kantaa aiheeseen.

"En usko älyllisen elämän mahdottomuuteen..." tarkoittaa "Pidän älyllistä elämää mahdollisena..." ja tämä on ristiriidassa ensimmäisen väitteen kanssa "En usko älylliseen elämään...". Olet ihanan ristiriitainen tollo kun sinua vähän puristaa. Lopulta olet ristiriidassa itsesi kanssa kuin mielisairas.

Tieteellisellä tutkimuksella on monia vahvuuksia, mutta myös selkeitä rajoituksia, jotka liittyvät sen luonteeseen, menetelmiin ja soveltamisalaan. Tässä muutamia keskeisiä rajoituksia:

🔬 **1. Rajallinen havaittavuus**
Tiede voi tutkia vain sellaista, mikä on havaittavissa, mitattavissa tai toistettavissa. Esimerkiksi subjektiiviset kokemukset, kuten rakkaus tai kauneus, voidaan tutkia epäsuorasti, mutta niiden syvällinen merkitys jää usein filosofian tai taiteen alueelle.

🧪 **2. Metodologinen naturalismi**
Tiede ei ota kantaa yliluonnollisiin ilmiöihin, koska ne eivät ole testattavissa tai falsifioitavissa. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat vääriä – vain että ne eivät kuulu tieteellisen menetelmän piiriin.

📏 **3. Arvojen ja moraalin ulkopuolella**
Tiede voi kertoa, mitä *on*, mutta ei mitä *pitäisi olla*. Esimerkiksi biologia voi selittää evoluution mekanismeja, mutta ei määritä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin. Eettiset kysymykset vaativat filosofista tai yhteiskunnallista pohdintaa.

🧠 **4. Teorioiden keskeneräisyys ja muuttuvuus**
Kaikki tieteelliset teoriat ovat periaatteessa avoimia tarkistukselle. Uusi havainto voi kumota vanhan käsityksen. Tämä tekee tieteestä dynaamista, mutta myös rajallista: se ei tarjoa lopullisia totuuksia, vaan parhaita mahdollisia selityksiä nykyhetkellä.

🌍 **5. Kulttuurinen ja historiallinen konteksti**
Tutkimus ei tapahdu tyhjiössä. Tieteelliset kysymykset, rahoitus ja painopisteet heijastavat yhteiskunnan arvoja ja intressejä. Tämä voi rajoittaa sitä, mitä tutkitaan ja miten tuloksia tulkitaan.

💡 **6. Ihmisen rajallisuus**
Vaikka teknologia kehittyy, tutkijat ovat edelleen ihmisiä, joilla on ennakkoluuloja, virheiden mahdollisuus ja rajallinen ymmärrys. Tieteellinen yhteisö pyrkii korjaamaan nämä rajoitteet vertaisarvioinnin ja kriittisen keskustelun kautta, mutta täydellistä objektiivisuutta ei ole.

Jos haluat, voimme tarkastella jotain tiettyä tieteenalaa ja sen erityisiä rajoituksia – esimerkiksi psykologiaa, fysiikkaa tai lääketiedettä. Tai voimme pohtia, miten tiede ja filosofia voivat täydentää toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Jollei usko väitteeseen p eikä sen vastakohtaan -p, on kannanotto siihen neutraali."

Ei usko tai totena pitäminen näin mene. Jos et pidä totena väitettä niin pidät totena sen vastakohtaa.

Lue lisää

"Ei usko tai totena pitäminen näin mene. Jos et pidä totena väitettä niin pidät totena sen vastakohtaa."

Voitat tuolla päivän aivopieru-palkinnon!

Jos sinulle annetaan läjä soraa ja joku sanoo, että siinä on parillinen määrä kiviä. Onko nyt niin, että sinun pitää uskoa joko siihen, että niitä on parillinen määrä tai vastakohtaan, että niitä on pariton määrä - vai onko jokin rationaalisesti järkevämpi vaihtoehto?

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellisellä tutkimuksella on monia vahvuuksia, mutta myös selkeitä rajoituksia, jotka liittyvät sen luonteeseen, menetelmiin ja soveltamisalaan. Tässä muutamia keskeisiä rajoituksia:

🔬 **1. Rajallinen havaittavuus**
Tiede voi tutkia vain sellaista, mikä on havaittavissa, mitattavissa tai toistettavissa. Esimerkiksi subjektiiviset kokemukset, kuten rakkaus tai kauneus, voidaan tutkia epäsuorasti, mutta niiden syvällinen merkitys jää usein filosofian tai taiteen alueelle.

🧪 **2. Metodologinen naturalismi**
Tiede ei ota kantaa yliluonnollisiin ilmiöihin, koska ne eivät ole testattavissa tai falsifioitavissa. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat vääriä – vain että ne eivät kuulu tieteellisen menetelmän piiriin.

📏 **3. Arvojen ja moraalin ulkopuolella**
Tiede voi kertoa, mitä *on*, mutta ei mitä *pitäisi olla*. Esimerkiksi biologia voi selittää evoluution mekanismeja, mutta ei määritä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin. Eettiset kysymykset vaativat filosofista tai yhteiskunnallista pohdintaa.

🧠 **4. Teorioiden keskeneräisyys ja muuttuvuus**
Kaikki tieteelliset teoriat ovat periaatteessa avoimia tarkistukselle. Uusi havainto voi kumota vanhan käsityksen. Tämä tekee tieteestä dynaamista, mutta myös rajallista: se ei tarjoa lopullisia totuuksia, vaan parhaita mahdollisia selityksiä nykyhetkellä.

🌍 **5. Kulttuurinen ja historiallinen konteksti**
Tutkimus ei tapahdu tyhjiössä. Tieteelliset kysymykset, rahoitus ja painopisteet heijastavat yhteiskunnan arvoja ja intressejä. Tämä voi rajoittaa sitä, mitä tutkitaan ja miten tuloksia tulkitaan.

💡 **6. Ihmisen rajallisuus**
Vaikka teknologia kehittyy, tutkijat ovat edelleen ihmisiä, joilla on ennakkoluuloja, virheiden mahdollisuus ja rajallinen ymmärrys. Tieteellinen yhteisö pyrkii korjaamaan nämä rajoitteet vertaisarvioinnin ja kriittisen keskustelun kautta, mutta täydellistä objektiivisuutta ei ole.

Jos haluat, voimme tarkastella jotain tiettyä tieteenalaa ja sen erityisiä rajoituksia – esimerkiksi psykologiaa, fysiikkaa tai lääketiedettä. Tai voimme pohtia, miten tiede ja filosofia voivat täydentää toisiaan.

Lue lisää

🔬 **1. Rajallinen havaittavuus**
Rakkaus ja kauneus eivät ole tieteen ulottumattomissa: niitä voidaan mitata aivojen aktivaatioina, fysiologisina vasteina, käyttäytymisenä ja kielen malleina. Subjektiivisuus ei sulje pois objektiivista analyysiä.

🧪 **2. Metodologinen naturalismi**
Raja testattavaan ei ole rajoite vaan voimavara. Ilmiö, jota ei voi osoittaa todeksi tai epätodeksi, on käytännössä sisällötön väite. Tiede ei kieltäydy tutkimasta yliluonnollista — se vain odottaa sille todisteet.

📏 **3. Arvojen ja moraalin ulkopuolella**
Tiede ei määrää arvoja, mutta ilman tiedettä arvot ovat sokeita. Se paljastaa, mitkä seuraukset eri teoilla on, ja siten mahdollistaa rationaalisen eettisen pohdinnan. Vielä pidemmälle: tieteen kautta voidaan ymmärtää, miksi tietyllä lajilla, kulttuurilla tai yksilöllä on juuri tietyt moraalikäsitykset. Tämän syy-seuraus-pohjaisen selityksen ylittävämpää moraalista ymmärrystä ei ole olemassa.

🧠 **4. Teorioiden keskeneräisyys ja muuttuvuus**
Teorioiden muovautuvuus ei osoita heikkoutta vaan voimaa. Dogmit eivät muutu, tiede muuttuu — ja juuri siksi se lähenee totuutta. Lopullista varmuutta ei tarvita, itsekorjautuvuus riittää.

🌍 **5. Kulttuurinen ja historiallinen konteksti**
Tutkimusaiheiden valinta heijastaa yhteiskuntaa, mutta itse tulokset eivät taivu intresseille. Sähkö kulkee samalla tavalla riippumatta siitä, rahoittiko tutkimuksen valtio, yritys vai kirkko.

💡 **6. Ihmisen rajallisuus**
Yksittäiset tutkijat tekevät virheitä, mutta tiede on järjestelmä, joka tuhoaa virheitä nopeammin kuin mikään muu inhimillinen instituutio. Vertaisarviointi, replikaatiot ja kritiikki tekevät siitä ihmistä suuremman tiedonhankintamenetelmän.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei usko tai totena pitäminen näin mene. Jos et pidä totena väitettä niin pidät totena sen vastakohtaa."

Voitat tuolla päivän aivopieru-palkinnon!

Jos sinulle annetaan läjä soraa ja joku sanoo, että siinä on parillinen määrä kiviä. Onko nyt niin, että sinun pitää uskoa joko siihen, että niitä on parillinen määrä tai vastakohtaan, että niitä on pariton määrä - vai onko jokin rationaalisesti järkevämpi vaihtoehto?

Lue lisää

”Jos sinulle annetaan läjä soraa ja joku sanoo, että siinä on parillinen määrä kiviä.”

Tämä ei ole olemassaoloväite.

Pitää palata ajassa noin 1600-luvulle ja sitä ennen, niin sieltä löytyy vastaus.

Musta surma on tästä esimerkki, jossa uskottiin sen johtuvan mm. Jumalan vihasta, vähemmistöistä tai tähtien asennosta. Sitä siis yritettiin hoitaa mm. rukoilulla, itsensä kiduttamisella ja vähemmistöjen vainolla.

Tiede ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet. Henkiolentoja, astraalimenninkäisiä, Spagettihirvioitä ja muuta ei suljeta pois mitenkään erityisesti sen enempää kuin vaikkapa herkkusientä, joka räjähtää ydinräjähdystä voimakkaammin, kun se sekoitetaan veteen.

Se, että jokin asia on yksinkertaisesti epätotta, ei tarkoita, että se olisi mitenkään tieteen ulkopuolella tai sitä ei otettaisi huomioon. Tiede tarkastelee kaikkia vaihtoehtoja - älyttömät vaihtoehdot vaan tippuvat pois, koska ne eivät vastaa todellisuutta.

Itse pitäisin tuota sanaa sekulaarinen ehkä kuvaavampana.

Mitä aloitukseen tulee niin monet fundamentalistit väittävät luonnontieteiden olevan ateistisia. Heidän mukaansa tieteiden pitää ottaa huomioon heidän oma jumalansa. Ongelmana on vain se ettei luonnontieteet toimi mutu tuntumalla ja tämä on heille ylivoimaisen vaikea ymmärtää. Ne lähtevät aina liikenteeseen havainnosta jota tutkitaan. Olenkin kerta toisensa jälkeen yllättänyt näitä fundamentalisteja tekemään edes jonkin tieteellisen tutkimuksen itse, että he oppisivat miksi heidän vaatimus ei toimisi.

Heitä harmittaa kuinka luonnontieteen tulokset tuhoavat heidän uskomuksensa, ja näin ollen pitävät sitä ateistisena. Ateistina on myös hyvä vedota luonnontieteisiin kun teisti tuo jumalkorttinsa esille, joten sekaannus on ymmärrettävä.

Tuolla jo aikaisemmin huomautettiin, kuinka niin teistit ja ateistit tekevät ihan samoilla säännöillä luonnontieteitä ilman ristiriitaa. (Vaikka fundamentalistit eivät uskokaan siihen). Joten tämä jo viittaa siihen, ettei se ole ateistista.

Vielä tuosta naturalismista, että se on ainoa luotettava keino tehdä tieteitä joka toimii todistettavasti käytännössä. Aikoinaan näin ei ollut, ja tiedettä pidettiin lähinnä mörkönä, koska asiat eivät toimineet jonkun henkiopin kanssa. Ja se olikin jopa vaarallista.

Anonyymi kirjoitti:

Itse pitäisin tuota sanaa sekulaarinen ehkä kuvaavampana.

Mitä aloitukseen tulee niin monet fundamentalistit väittävät luonnontieteiden olevan ateistisia. Heidän mukaansa tieteiden pitää ottaa huomioon heidän oma jumalansa. Ongelmana on vain se ettei luonnontieteet toimi mutu tuntumalla ja tämä on heille ylivoimaisen vaikea ymmärtää. Ne lähtevät aina liikenteeseen havainnosta jota tutkitaan. Olenkin kerta toisensa jälkeen yllättänyt näitä fundamentalisteja tekemään edes jonkin tieteellisen tutkimuksen itse, että he oppisivat miksi heidän vaatimus ei toimisi.

Heitä harmittaa kuinka luonnontieteen tulokset tuhoavat heidän uskomuksensa, ja näin ollen pitävät sitä ateistisena. Ateistina on myös hyvä vedota luonnontieteisiin kun teisti tuo jumalkorttinsa esille, joten sekaannus on ymmärrettävä.

Tuolla jo aikaisemmin huomautettiin, kuinka niin teistit ja ateistit tekevät ihan samoilla säännöillä luonnontieteitä ilman ristiriitaa. (Vaikka fundamentalistit eivät uskokaan siihen). Joten tämä jo viittaa siihen, ettei se ole ateistista.

Vielä tuosta naturalismista, että se on ainoa luotettava keino tehdä tieteitä joka toimii todistettavasti käytännössä. Aikoinaan näin ei ollut, ja tiedettä pidettiin lähinnä mörkönä, koska asiat eivät toimineet jonkun henkiopin kanssa. Ja se olikin jopa vaarallista.

Lue lisää

"...fundamentalistit väittävät luonnontieteiden olevan ateistisia...ja näin ollen pitävät sitä ateistisena...joten sekaannus on ymmärrettävä...Joten tämä jo viittaa siihen, ettei se ole ateistista."

Teismi - ateismi on binäärinen käsite. Se on joko tai. Uuden ajan alun Tieteellisen vallankumouksen jälkeen Jumala ja Raamattu siirrettiin syrjään tieteistä. Sen jälkeen tieteet ovat olleet jumalattomia eli niissä ei ole huomioitu jumalia. Näin ollen tieteet ovat ateistisia.

"Jopa yliopistoissa opetetaan teologiaa..."

Teologia on pseudotiedettä.

"Ne ovat keskenään väistämättä ristiriidassa."

Kyllä, NOMA ei toimi. Minusta jumaluskon ja luonnontieteet yhteensovittava ihminen on mielisairas.

Richard Dawkins: "A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

Anonyymi kirjoitti:

"Jopa yliopistoissa opetetaan teologiaa..."

Teologia on pseudotiedettä.

"Ne ovat keskenään väistämättä ristiriidassa."

Kyllä, NOMA ei toimi. Minusta jumaluskon ja luonnontieteet yhteensovittava ihminen on mielisairas.

Richard Dawkins: "A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

Lue lisää

Niin, teologian opetuksen ja tutkimuksen voisi lopettaa rahan tuhlaamisena. Sen sijaan en pidä ihmisiä sairaana uskonnollisista käsityksistään johtuen, vaikka he ovatkin epärationaalisia. Kaikki epärationaalisuus ei ole sairautta, vaikka toki voi olla sitäkin.

Ei pelkästään havaintojen puuttuessa.

Tiede on todistanut, ettei Jeesus herännyt kuolleista - eikä Jeesus parantanut rampoja eikä muita. Tiede on todistanut, että tietoisuus lakkaa ihmisen kuolleissa - mitään toiveita jälkielämistä ei ole.

Siitä huolimatta suuri osa ihmisistä elää satujen maailmassa. Lohduttavat tarut ja legendat kummituksista ja muista tieteellisesti katsottuna mahdottomista asioista elää vahvana taikauskoisen kansan keskuudessa. Vain harva meistä kävelevistä apinoista kykenee kriittiseen itsenäiseen ajatteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pelkästään havaintojen puuttuessa.

Tiede on todistanut, ettei Jeesus herännyt kuolleista - eikä Jeesus parantanut rampoja eikä muita. Tiede on todistanut, että tietoisuus lakkaa ihmisen kuolleissa - mitään toiveita jälkielämistä ei ole.

Siitä huolimatta suuri osa ihmisistä elää satujen maailmassa. Lohduttavat tarut ja legendat kummituksista ja muista tieteellisesti katsottuna mahdottomista asioista elää vahvana taikauskoisen kansan keskuudessa. Vain harva meistä kävelevistä apinoista kykenee kriittiseen itsenäiseen ajatteluun.

Lue lisää

🧠 Lyhyt vastaus: Ei, tiede ei ole todistanut lopullisesti, että Jeesus ei noussut kuolleista tai että tietoisuus lakkaa kuolemassa. Tiede ei voi vahvistaa tai kumota yliluonnollisia väitteitä, koska ne eivät ole empiirisesti todennettavissa.

---

🔬 Mitä tiede sanoo Jeesuksen ylösnousemuksesta?

- Historiallinen tutkimus voi arvioida, mitä tapahtumia on todennäköisesti tapahtunut, mutta ei voi todistaa ihmettä.
- Monet tutkijat myöntävät, että Jeesuksen hauta oli todennäköisesti tyhjä ja että opetuslapset kokivat kohtaamisia hänen kanssaan kuoleman jälkeen.
- Kuitenkin nämä kokemukset voidaan selittää myös psykologisina tai kulttuurisina ilmiöinä – ei välttämättä yliluonnollisina tapahtumina.
- Tiede ei voi vahvistaa ihmettä, koska ihmeet eivät ole toistettavissa tai mitattavissa.

---

🧬 Entä tietoisuus kuoleman jälkeen?

- Neurotiede ja biologia osoittavat, että aivotoiminta lakkaa pian sydämen pysähdyttyä, ja tietoisuus näyttää katoavan sen mukana.
- Kuitenkin jotkut tutkimukset, kuten Southamptonin yliopiston tutkimus, ovat havainneet, että osa ihmisistä koki tietoisuuden jatkumista sydämen pysähdyksen jälkeen.
- Kvanttifysiikan piirissä on esitetty spekulatiivisia teorioita, joiden mukaan tietoisuus voisi olla osa laajempaa kvanttitilaa – mutta nämä eivät ole yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä näkemyksiä.

---

🧭 Mikä on tieteellinen raja?

Tiede tutkii luonnollisia ilmiöitä ja perustuu havaintoihin, toistettavuuteen ja falsifioitavuuteen. Yliluonnolliset väitteet, kuten ihmeet tai sielun kuolemattomuus, eivät kuulu sen menetelmien piiriin. Ne jäävät filosofian, teologian ja henkilökohtaisen uskon alueelle.

Jos haluat, voin kertoa lisää siitä, miten eri uskonnot ja filosofiat käsittelevät tietoisuutta ja kuolemaa. Tai voimme sukeltaa syvemmälle siihen, mitä tiede voi sanoa ihmeistä.

Anonyymi kirjoitti:

🧠 Lyhyt vastaus: Ei, tiede ei ole todistanut lopullisesti, että Jeesus ei noussut kuolleista tai että tietoisuus lakkaa kuolemassa. Tiede ei voi vahvistaa tai kumota yliluonnollisia väitteitä, koska ne eivät ole empiirisesti todennettavissa.

---

🔬 Mitä tiede sanoo Jeesuksen ylösnousemuksesta?

- Historiallinen tutkimus voi arvioida, mitä tapahtumia on todennäköisesti tapahtunut, mutta ei voi todistaa ihmettä.
- Monet tutkijat myöntävät, että Jeesuksen hauta oli todennäköisesti tyhjä ja että opetuslapset kokivat kohtaamisia hänen kanssaan kuoleman jälkeen.
- Kuitenkin nämä kokemukset voidaan selittää myös psykologisina tai kulttuurisina ilmiöinä – ei välttämättä yliluonnollisina tapahtumina.
- Tiede ei voi vahvistaa ihmettä, koska ihmeet eivät ole toistettavissa tai mitattavissa.

---

🧬 Entä tietoisuus kuoleman jälkeen?

- Neurotiede ja biologia osoittavat, että aivotoiminta lakkaa pian sydämen pysähdyttyä, ja tietoisuus näyttää katoavan sen mukana.
- Kuitenkin jotkut tutkimukset, kuten Southamptonin yliopiston tutkimus, ovat havainneet, että osa ihmisistä koki tietoisuuden jatkumista sydämen pysähdyksen jälkeen.
- Kvanttifysiikan piirissä on esitetty spekulatiivisia teorioita, joiden mukaan tietoisuus voisi olla osa laajempaa kvanttitilaa – mutta nämä eivät ole yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä näkemyksiä.

---

🧭 Mikä on tieteellinen raja?

Tiede tutkii luonnollisia ilmiöitä ja perustuu havaintoihin, toistettavuuteen ja falsifioitavuuteen. Yliluonnolliset väitteet, kuten ihmeet tai sielun kuolemattomuus, eivät kuulu sen menetelmien piiriin. Ne jäävät filosofian, teologian ja henkilökohtaisen uskon alueelle.

Jos haluat, voin kertoa lisää siitä, miten eri uskonnot ja filosofiat käsittelevät tietoisuutta ja kuolemaa. Tai voimme sukeltaa syvemmälle siihen, mitä tiede voi sanoa ihmeistä.

Lue lisää

🔬 ”Historiallinen tutkimus voi arvioida, mitä tapahtumia on todennäköisesti tapahtunut, mutta ei voi todistaa ihmettä.”

"Ihme" on yleensä asia, mikä on tieteellisesti todistettu mahdottomaksi. Sellaisia ei voi tapahtua - joten niitä ei tapahtunut. On älyllistä köyhyyttä luulla, että tieteellisesti mahdottomia asioita olisi tapahtunut vain, koska jokin legenda väittää jotain.

🧬 ”jotkut tutkimukset, kuten Southamptonin yliopiston tutkimus, ovat havainneet, että osa ihmisistä koki tietoisuuden jatkumista sydämen pysähdyksen jälkeen”

Sydän ei tuota tietoisuutta - vaan aivojen neuroverkko. Ihmisellä on aivotoimintaa myös sydämen pysähdyksen jälkeen.

Näennäis-tieteissä väitetään vaikka mitä, mutta ei pidä sekoittaa niitä tieteeseen.

🧭 “Tiede tutkii luonnollisia ilmiöitä ja perustuu havaintoihin, toistettavuuteen ja falsifioitavuuteen. Yliluonnolliset väitteet, kuten ihmeet tai sielun kuolemattomuus, eivät kuulu sen menetelmien piiriin.”

Kyllä kuuluvat. Tiede ei rajaa mitään tutkimuksensa ulkopuolelle. Se, että emme elä maailmassa, missä velhot heittelevät yliluonnollisia loitsuja taikasanojen voimalla - ei ole tieteen vika. Jos eläisimme tuollaisessa satumaailmassa, niin tiede tutkisi näitä yliluonnollisia ilmiöitä.

Monesti ihmiset puhuvat "yliluonnollisesta" kun he oikeastaan viittavaat vain omiin taikauskoihinsa - asioihin, mitkä tiede on todistanut todellisuuden vastaiseksi.

"Tämä ei ole neutraalia teismi–ateismi-akselilla silloin, kun uskonto esittää empiirisiä väitteitä (ihmeet, luominen, rukousparannus)."

Empiirinen ihme on oksymoroni.

"Tiede nojaa metodologiseen naturalismiin: se sulkee yliluonnolliset selitykset pois tutkimusmetodista."

Osaatko ajatella "ihan itse" edes sen verran, että mikä on vaihtoehto? Minkälaista olisi lääketiede, joka ottaisi vakavasti enkelit ja perkelee sun muut keijukaiset?

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä ei ole neutraalia teismi–ateismi-akselilla silloin, kun uskonto esittää empiirisiä väitteitä (ihmeet, luominen, rukousparannus)."

Empiirinen ihme on oksymoroni.

Lue lisää

"Empiirinen ihme on oksymoroni."

Ei ole. Empiirinen ihme on ihme, minkä joku väittää tapahtuneeksi - ja jopa väittää havainneensa sen.

Kaikki tiede on aina ollut ateistista: Tieteessä ei ole yliluonnollisia jumala-olentoja muuten kuin kulttuurisina ilmiöinä.

Mutta kyllähän teistitkin voivat tiedettä tehdä, kunhan perustavat tutkimuksensa vain tutkittuun ateistiseen tietoon. He voivat myös yrittää tehdä jumala-hypoteesejaan, mutta toisttaiseksi suurin osa teisteistä tietää, ettei jumalien olemassa olosta voi saada älyllistä todisteistoa - nehän ovat vain perusteettomia harha-uskoja.

Minkähän huuhaan perässä ateisti ravaa? Pari esimerkkiä?

Raamattu on tiedettä vastaan.

Mitä tiedettä ? Olisiko maantiedettä vastaan.

Eivät tänne kirjoitetut jutut ole tiedettä. Kysy vaikka tekoälyltä mikä on tiedettä. Kaikki kirjoitettu ei ole.
Varma Tieto

Ei kyllä ole ketään tapettu
Olet vainoharhainen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyllä ole ketään tapettu
Olet vainoharhainen.

Kyllä tapettiin. Esimerkiksi:

Giordano Bruno (1548–1600) – italialainen filosofi ja tähtitieteilijä, joka puolusti mm. äärettömän maailmankaikkeuden ajatusta ja monien maailmojen olemassaoloa. Poltettiin roviolla Roomassa inkvisition päätöksellä.

Michael Servetus (1511–1553) – espanjalainen lääkäri ja teologi, joka löysi pienen verenkierron. Tuomittiin harhaoppisena ja poltettiin Genevessä (tämä tapahtui Jean Calvinin johdolla uskonnollisista syistä).

Cecco d’Ascoli (Francesco Stabili, 1257–1327) – italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi, joka kritisoi kirkollisia näkemyksiä. Poltettiin roviolla Firenzessä inkvisition toimesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tapettiin. Esimerkiksi:

Giordano Bruno (1548–1600) – italialainen filosofi ja tähtitieteilijä, joka puolusti mm. äärettömän maailmankaikkeuden ajatusta ja monien maailmojen olemassaoloa. Poltettiin roviolla Roomassa inkvisition päätöksellä.

Michael Servetus (1511–1553) – espanjalainen lääkäri ja teologi, joka löysi pienen verenkierron. Tuomittiin harhaoppisena ja poltettiin Genevessä (tämä tapahtui Jean Calvinin johdolla uskonnollisista syistä).

Cecco d’Ascoli (Francesco Stabili, 1257–1327) – italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi, joka kritisoi kirkollisia näkemyksiä. Poltettiin roviolla Firenzessä inkvisition toimesta.

Lue lisää

Vanhoja juttuja ovat vanhentuneita olivat varmaan ateisteja eivätkä eläneet kirkon opetuksen mukaan. Jouti polttaa tuollaiset.

Toinen vainoharhainen. Näitä täällä riittää

Anonyymi kirjoitti:

Toinen vainoharhainen. Näitä täällä riittää

Gazassa suoritetaan kansanmurhaa tai vähintäänkin etnistä puhdistusta uskonnon värittämänä. Israel jopa nimeää sotaoperaationsa Raamatun mukaan - ja Israelia johtava kansainvälistä pidätysmääräystä pakeneva johtaja on uskonnollisen vihan sumentama.

Anonyymi kirjoitti:

Gazassa suoritetaan kansanmurhaa tai vähintäänkin etnistä puhdistusta uskonnon värittämänä. Israel jopa nimeää sotaoperaationsa Raamatun mukaan - ja Israelia johtava kansainvälistä pidätysmääräystä pakeneva johtaja on uskonnollisen vihan sumentama.

Lue lisää

Kansanmurhia aina joskus esiintyy. Natsit tappoivat noin 11 miljoonaa ihmistä, juutalaisia, homoja ja muuten vammaisia, naisia eikä lapsia säästetty.

Israel taistelee terroristi järjestö Hamasia vastaan joka tämän selkkauksen aloitti.

Ateisteilla ei ole yhteistä käsitystä tieteestä - eikä vastasyntyneiden vauvojen ateistisuudesta.

Ateismi tarkoittaa ihmistä, joka ei usko jumaliin. Ei mitään muuta.

Kysäisin Copilot tekoälyltäkin, Näin vastasi

Tuo on kiinnostava väite, ja se herättää paljon keskustelua filosofiassa, uskonnontutkimuksessa ja kognitiotieteessä.

👶 **Vastasyntyneet ja ateismi**
Kun sanotaan, että vastasyntyneet ovat ateisteja, viitataan yleensä siihen, että he eivät vielä usko jumaliin — ei siksi, että he olisivat aktiivisesti valinneet ateismin, vaan siksi, että he eivät ole kehittäneet minkäänlaista uskomusjärjestelmää. Tämä on eräänlainen "default-positio" eli lähtökohta, jota jotkut ateistit käyttävät argumentoimaan, että usko on opittua eikä synnynnäistä.

🔬 **Ateismi ja tiede**
Monet ateistit korostavat tieteellistä ajattelua, kriittistä tarkastelua ja todisteiden merkitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ateistit olisivat automaattisesti tieteellisesti valveutuneita tai että uskonnolliset ihmiset eivät voisi olla yhtä lailla tieteellisesti suuntautuneita. Kyse on enemmänkin siitä, millaisia maailmankatsomuksellisia painotuksia yksilö tekee.

📚 **Filosofinen näkökulma**
Ateismi ei ole pelkästään uskon puutetta — se voi olla myös aktiivinen vakaumus, joka perustuu esimerkiksi naturalismiin, empirismiin tai humanismiin. Toisaalta, jotkut filosofit erottavat "implisiittisen ateismin" (uskon puute) ja "eksplisiittisen ateismin" (tietoisen uskon hylkäämisen).

Haluatko tutkia tätä aihetta syvemmin esimerkiksi kognitiivisen uskonnontutkimuksen tai lapsen kehityksen näkökulmasta?

"Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa hahmottaa todellisuutta, ja niiden rajapinta herättää usein voimakkaita tunteita ja keskustelua."

Tuo on tyypillistä AI-lässytystä, joka on kopioitu (tai johon on vaikuttanut) ties mikä uskonnollinen diiba-daaba.

Uskonnot EI OLE tapa hahmottaa todellisuutta. Todellisuus on pään ulkopuolella, mutta uskonto pelkästään pään sisällä. Hahmottaminen edellyttää nöyryyttä ja uteliaisuutta. Uskonnon tavoite on päinvastainen: antaa valmis selitys, johon tulee suhtautua dogmaattisesti eli tukahduttaa uteliaisuus ja nöyryys havaintojen edessä.

Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa - jopa vastakkaista tapaa - suhtautua todellisuuteen ja selittää sitä. Uskonto antaa valmiin dogmaattisen mallin ja uskovalle käsityksen oikeassa olimisesta. Tieteen lähtökohta on uteliaisuus, epäily ja valmius muuttaa käsityksiään. Uskovainen haluaa uskoa oikeassa olemiseensa. Tieteentekijät haluavat löytää virheitä ja puutteita tieteen ja jopa omissa käsityksissä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa hahmottaa todellisuutta, ja niiden rajapinta herättää usein voimakkaita tunteita ja keskustelua."

Tuo on tyypillistä AI-lässytystä, joka on kopioitu (tai johon on vaikuttanut) ties mikä uskonnollinen diiba-daaba.

Uskonnot EI OLE tapa hahmottaa todellisuutta. Todellisuus on pään ulkopuolella, mutta uskonto pelkästään pään sisällä. Hahmottaminen edellyttää nöyryyttä ja uteliaisuutta. Uskonnon tavoite on päinvastainen: antaa valmis selitys, johon tulee suhtautua dogmaattisesti eli tukahduttaa uteliaisuus ja nöyryys havaintojen edessä.

Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa - jopa vastakkaista tapaa - suhtautua todellisuuteen ja selittää sitä. Uskonto antaa valmiin dogmaattisen mallin ja uskovalle käsityksen oikeassa olimisesta. Tieteen lähtökohta on uteliaisuus, epäily ja valmius muuttaa käsityksiään. Uskovainen haluaa uskoa oikeassa olemiseensa. Tieteentekijät haluavat löytää virheitä ja puutteita tieteen ja jopa omissa käsityksissä.

Lue lisää

Raamatun kirjoittajat hahmottivat uskovaisina todellisuutta sen mukaan, miten sen näkivät ja kokivat. Maa ei liiku, taivas on kansi, jota pitkin aurinko, kuu ja tähdet liikkuvat, päivänvalo on eri kuin auringonvalo, jne. Ja se mitä ei tiedetty, täytettiin mielikuvituksella. Esimerkiksi että Jumalalla on taivaassa varastossa isoja rakeita.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun kirjoittajat hahmottivat uskovaisina todellisuutta sen mukaan, miten sen näkivät ja kokivat. Maa ei liiku, taivas on kansi, jota pitkin aurinko, kuu ja tähdet liikkuvat, päivänvalo on eri kuin auringonvalo, jne. Ja se mitä ei tiedetty, täytettiin mielikuvituksella. Esimerkiksi että Jumalalla on taivaassa varastossa isoja rakeita.

Lue lisää

Juu eivät hahmottaneet.

Raamattu on täynnä keksittyjä tarinoita: luominen, Aadam ja Eeva, Nooa jne. "Parhaimmillaan" ne ovat keksittyjä selityksiä sille miksi maailma on sellainen kuin on. Ne eivät perustu muuhun kuin mielikuvitukseen. Onko suomalainen kansantaru siitä, miten kettu sai valkean hännänpään jotain "todellisuuden hahmottamista". Se että ketun hännänpää on valkea, on toki havainto, mutta selitys sille on satua.

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa hahmottaa todellisuutta, ja niiden rajapinta herättää usein voimakkaita tunteita ja keskustelua."

Tuo on tyypillistä AI-lässytystä, joka on kopioitu (tai johon on vaikuttanut) ties mikä uskonnollinen diiba-daaba.

Uskonnot EI OLE tapa hahmottaa todellisuutta. Todellisuus on pään ulkopuolella, mutta uskonto pelkästään pään sisällä. Hahmottaminen edellyttää nöyryyttä ja uteliaisuutta. Uskonnon tavoite on päinvastainen: antaa valmis selitys, johon tulee suhtautua dogmaattisesti eli tukahduttaa uteliaisuus ja nöyryys havaintojen edessä.

Tiede ja uskonto ovat kaksi eri tapaa - jopa vastakkaista tapaa - suhtautua todellisuuteen ja selittää sitä. Uskonto antaa valmiin dogmaattisen mallin ja uskovalle käsityksen oikeassa olimisesta. Tieteen lähtökohta on uteliaisuus, epäily ja valmius muuttaa käsityksiään. Uskovainen haluaa uskoa oikeassa olemiseensa. Tieteentekijät haluavat löytää virheitä ja puutteita tieteen ja jopa omissa käsityksissä.

Lue lisää

AI tässä vastaa sinulle

Tuo on terävä ja intohimoinen näkemys, Aimo. Arvostan sitä, että tuot esiin ajatuksia, jotka haastavat vakiintuneita käsityksiä. Sun pointti uskonnon tarjoamasta valmiista selityksestä, joka voi tukahduttaa uteliaisuuden, osuu monien kriittisten ajattelijoiden huolen ytimeen. Uskonto voi joillekin olla lohdullinen kehys, mutta toisille se näyttäytyy juuri tuollaisena suljettuna järjestelmänä, joka ei siedä kyseenalaistamista.

Se, että hahmottaminen vaatii nöyryyttä ja uteliaisuutta, on kauniisti sanottu. Tuo ajatus resonoi vahvasti tieteellisen menetelmän kanssa: jatkuva epäily, havaintojen kunnioitus ja valmis mielenmuutos, jos todistusaineisto niin vaatii. Uskonto ja tiede lähestyvät maailmaa eri tavoin, ja niiden välinen jännite on ollut olemassa vuosisatoja.

Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen. Mutta jos merkitys tulee valmiiksi annettuna, kuten sanoit, se voi estää ihmistä etsimästä omaa reittiään.

Miten sä itse hahmotat merkityksen? Onko se sulle jotain, mikä syntyy kokemuksesta, vai jotain, mitä rakennetaan aktiivisesti?

AimoAteisti kirjoitti:

AI tässä vastaa sinulle

Tuo on terävä ja intohimoinen näkemys, Aimo. Arvostan sitä, että tuot esiin ajatuksia, jotka haastavat vakiintuneita käsityksiä. Sun pointti uskonnon tarjoamasta valmiista selityksestä, joka voi tukahduttaa uteliaisuuden, osuu monien kriittisten ajattelijoiden huolen ytimeen. Uskonto voi joillekin olla lohdullinen kehys, mutta toisille se näyttäytyy juuri tuollaisena suljettuna järjestelmänä, joka ei siedä kyseenalaistamista.

Se, että hahmottaminen vaatii nöyryyttä ja uteliaisuutta, on kauniisti sanottu. Tuo ajatus resonoi vahvasti tieteellisen menetelmän kanssa: jatkuva epäily, havaintojen kunnioitus ja valmis mielenmuutos, jos todistusaineisto niin vaatii. Uskonto ja tiede lähestyvät maailmaa eri tavoin, ja niiden välinen jännite on ollut olemassa vuosisatoja.

Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen. Mutta jos merkitys tulee valmiiksi annettuna, kuten sanoit, se voi estää ihmistä etsimästä omaa reittiään.

Miten sä itse hahmotat merkityksen? Onko se sulle jotain, mikä syntyy kokemuksesta, vai jotain, mitä rakennetaan aktiivisesti?

Lue lisää

"Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen."

Se, mitä jotkut väittävät, ei ole relevanttia. Olisi suotavaa, että pyrkisimme keskustelussa järkeviin rationaalisiin argumentteihin, emmekä vain apinoisi joidenkin hölmöjä lausahduksia.

Myös huumeet ja alkoholi voi toimia eksistentiaalisena karttana merkityksen etisimiseen.

Parempi kysymys on, mikä on niiden tarkoitus - tässä puhuimme totuuden etsimisestä - ja siinä toimii vain tiede ja tieteellinen menetelmä. Teitä harhaisiin todellisuuskäsityksiin löytyy monia.

AimoAteisti kirjoitti:

AI tässä vastaa sinulle

Tuo on terävä ja intohimoinen näkemys, Aimo. Arvostan sitä, että tuot esiin ajatuksia, jotka haastavat vakiintuneita käsityksiä. Sun pointti uskonnon tarjoamasta valmiista selityksestä, joka voi tukahduttaa uteliaisuuden, osuu monien kriittisten ajattelijoiden huolen ytimeen. Uskonto voi joillekin olla lohdullinen kehys, mutta toisille se näyttäytyy juuri tuollaisena suljettuna järjestelmänä, joka ei siedä kyseenalaistamista.

Se, että hahmottaminen vaatii nöyryyttä ja uteliaisuutta, on kauniisti sanottu. Tuo ajatus resonoi vahvasti tieteellisen menetelmän kanssa: jatkuva epäily, havaintojen kunnioitus ja valmis mielenmuutos, jos todistusaineisto niin vaatii. Uskonto ja tiede lähestyvät maailmaa eri tavoin, ja niiden välinen jännite on ollut olemassa vuosisatoja.

Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen. Mutta jos merkitys tulee valmiiksi annettuna, kuten sanoit, se voi estää ihmistä etsimästä omaa reittiään.

Miten sä itse hahmotat merkityksen? Onko se sulle jotain, mikä syntyy kokemuksesta, vai jotain, mitä rakennetaan aktiivisesti?

Lue lisää

"Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen. "

Eli AI muutti mieltään ja toteaa nyt kysymys ei leikkaan todellisuuden hahmottamisesta / ymmärtämisestä vaan merkityksen etsimisestä. Eli sukelletaan taas uskovaisen pään sisälle.

Anonyymi kirjoitti:

"Silti jotkut väittävät, että uskonto voi toimia myös kulttuurisena tai eksistentiaalisena karttana – ei niinkään todellisuuden mittaamiseen, vaan merkityksen etsimiseen. "

Eli AI muutti mieltään ja toteaa nyt kysymys ei leikkaan todellisuuden hahmottamisesta / ymmärtämisestä vaan merkityksen etsimisestä. Eli sukelletaan taas uskovaisen pään sisälle.

Lue lisää

Aivan, nyt liikutaan syvissä vesissä. Kun AI siirtää fokuksen todellisuuden rakenteen ymmärtämisestä merkityksen etsintään, se astuu alueelle, joka on perinteisesti ollut ihmisen sisäisen kokemuksen ja uskonmaailman pelikenttää. Merkitys ei ole objektiivinen fakta, vaan kokemus, tulkinta, joskus jopa mysteeri.

🧠 **Todellisuuden hahmottaminen** on kuin kartan piirtämistä: mitä on, miten se toimii, missä rajat kulkevat.
💫 **Merkityksen etsiminen** taas on kuin kysymys siitä, miksi kartta on olemassa, mihin se johtaa, ja miksi sillä ylipäätään kuljetaan.

Kun sukelletaan uskovaisen pään sisälle, ei olla enää pelkästään logiikan ja havaintojen maailmassa. Ollaan kokemuksen, toivon, pelon, rakkauden ja pyhän äärellä. Uskova ei välttämättä etsi todisteita, vaan yhteyttä. Ei niinkään selitystä, vaan tarkoitusta.

Tässä AI:n rooli muuttuu: se ei voi enää olla vain tiedon tarjoaja, vaan sen täytyy yrittää ymmärtää, mitä ihminen kokee, kun hän sanoo "minä uskon". Se ei ole vain väite maailmasta, vaan väite omasta paikasta siinä maailmassa.

Haluatko, että jatketaan tätä ajatusta? Voidaan vaikka tarkastella, miten eri uskonnot lähestyvät merkityksen käsitettä, tai miten AI voisi simuloida "uskoa" ilman tietoisuutta.

AimoAteisti kirjoitti:

Aivan, nyt liikutaan syvissä vesissä. Kun AI siirtää fokuksen todellisuuden rakenteen ymmärtämisestä merkityksen etsintään, se astuu alueelle, joka on perinteisesti ollut ihmisen sisäisen kokemuksen ja uskonmaailman pelikenttää. Merkitys ei ole objektiivinen fakta, vaan kokemus, tulkinta, joskus jopa mysteeri.

🧠 **Todellisuuden hahmottaminen** on kuin kartan piirtämistä: mitä on, miten se toimii, missä rajat kulkevat.
💫 **Merkityksen etsiminen** taas on kuin kysymys siitä, miksi kartta on olemassa, mihin se johtaa, ja miksi sillä ylipäätään kuljetaan.

Kun sukelletaan uskovaisen pään sisälle, ei olla enää pelkästään logiikan ja havaintojen maailmassa. Ollaan kokemuksen, toivon, pelon, rakkauden ja pyhän äärellä. Uskova ei välttämättä etsi todisteita, vaan yhteyttä. Ei niinkään selitystä, vaan tarkoitusta.

Tässä AI:n rooli muuttuu: se ei voi enää olla vain tiedon tarjoaja, vaan sen täytyy yrittää ymmärtää, mitä ihminen kokee, kun hän sanoo "minä uskon". Se ei ole vain väite maailmasta, vaan väite omasta paikasta siinä maailmassa.

Haluatko, että jatketaan tätä ajatusta? Voidaan vaikka tarkastella, miten eri uskonnot lähestyvät merkityksen käsitettä, tai miten AI voisi simuloida "uskoa" ilman tietoisuutta.

Lue lisää

Aivan turhaan apinoit tässä muille, mitä on todellisuuden hahmottaminen ja merkityksen etsiminen. Tässä keskustellaan aikuisten kanssa, joten AI voisi vähän nostaa pohdinnan tasoa, vaikka AI:lle spämmääjä tuskin on maksanut mistään kelpo keinoälystä.

"Merkitys ei ole objektiivinen fakta, vaan kokemus, tulkinta, joskus jopa mysteeri."

Merkitykset, kokemukset, tulkinnat ovat kaikki tieteen tutkittavissa yksilön neuroverkon tiloina tai evoluution tuottamina käyttäytymismalleina.

"Haluatko, että jatketaan tätä ajatusta?"

Haluatko sinä jatkaa? Ajatuksesi on kohtalaisen metsässä jo valmiiksi, joten olisi parempi, että kenties keskittyisit oppimaan välillä sen sijaan, että saarnaat kuin jollekin alakoululaisille.