nyt olisi korkea aika muuttaa verotus kassavirtaperusteiseksi

Hallitus lakkautti ensitöikseen selvitys ja seuraamuslaitoksen.

Mene töihin juuttaan pökiö!

Aina kun raha vaihtaisi paikkaa, niin valtio ottaisi omansa välistä. Vähän kuin ALV, mutta koskisi kaikkea rahaliikennettä.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Aina kun raha vaihtaisi paikkaa, niin valtio ottaisi omansa välistä. Vähän kuin ALV, mutta koskisi kaikkea rahaliikennettä.

Eli siis jonkinlainen transaktiopohjaisuuteen perustuva malli?

Meillähän on jo kyllä käytössä sellainen. Jokaisesta rahaliikententeen tulovirtaan perustuvasta transaktiosta lasketaan myyntituotot, josta edelleen vähennetään ostot. Tämän jälkeen lasketaan alvit, jonka erotus tilitetään verottajalle.

Kun maksetaan palkat, raha vaihtaa paikkaa siinäkin valtiolle eri muodoissa: tulotverot ja palkan sivutoimikulut. Kun maksetaan osingot, siinäkin maksetaan verot valtiolle. Jokainen rahan liike kirjataan ylös, josta korvamerkitään kulloiseenkiin transaktioon liittyvä osuus, joka menee valtiolle tai valtion määrittelemään paikkaan esimerkiksi eläkemaksujen muodossa eläkerahastoille.

Eli näin toimii kassavirtapohajainen verotus Suomessa tällä hetkellä. Miten uusi idea eroaisi tästä mallista?

landlord kirjoitti:

Eli siis jonkinlainen transaktiopohjaisuuteen perustuva malli?

Meillähän on jo kyllä käytössä sellainen. Jokaisesta rahaliikententeen tulovirtaan perustuvasta transaktiosta lasketaan myyntituotot, josta edelleen vähennetään ostot. Tämän jälkeen lasketaan alvit, jonka erotus tilitetään verottajalle.

Kun maksetaan palkat, raha vaihtaa paikkaa siinäkin valtiolle eri muodoissa: tulotverot ja palkan sivutoimikulut. Kun maksetaan osingot, siinäkin maksetaan verot valtiolle. Jokainen rahan liike kirjataan ylös, josta korvamerkitään kulloiseenkiin transaktioon liittyvä osuus, joka menee valtiolle tai valtion määrittelemään paikkaan esimerkiksi eläkemaksujen muodossa eläkerahastoille.

Eli näin toimii kassavirtapohajainen verotus Suomessa tällä hetkellä. Miten uusi idea eroaisi tästä mallista?

Kassavirtahan tarkoittaa sitä, että yksityisen tai yrityksen tilille tulee lisää rahaa esim. palkkana (yksityiselle) ja tavaraoiden ja palveluiden myynnistä (yrityksellä). Tuosta tilille tulevasta rahavirrasta vähennetään tililtä maksetut menot (yksityisellä esim. sähkölasku ja yrityksellä tavaroiden valmistukseen tarvittavista raaka-aineista maksetut laskut). Kassavirtaa voidaan tutkia jossain ajassa (päivittäin, viikottain, kuukausittain jne.) Verottaja säätäisi sen aikavälin, jolta kassavirtalaskelma otettaisiin verotuksen perustaksi. Se että yritys esim. ostaa raaka-aineet eri aikana kuin saa tuloja myynniestään, ei ole sinällään ongelma, koska verotukseen voidaan virittää oikeudenmukainen vähennysjärjestelmä. Esim. nykyisin pääomatuloista voidaan vähentää viitenä edellisenäkin vuonna kertyneet tappiot.

Järjestelmä johtaisi todennäköisesti verokikkailuun nimenomaan tulojen ja menojen jaksotuksen suhteen. Kassavirran ajoitusta voidaan teoriassa muuttaa esim. pitentämällä maksuaikoja jne. Kikkailun estämiseksi veron pitäisi olla mieluummin tasavero kuin progressiivinen. Se voisi muistuttaa arvonlisäverojärjestelmää ainakin soveltuvin osin.

Yritykset julkaisevat kassavirtalaskelmia yritysten tilinpäätöksissä ja neljännesvuosikatsauksissa. Mitä parempi yrityksen kassavirta sitä terveempi yritys periaatteessa on. Hyvä kassavirta kertoo ennen muuta siitä, että yrityksellä on varaa panna rahaa investointeihin. Toisaalta mittavat investoinnit voivat olle selitys heikolle kassavirralle tässä ja nyt, mutta ne voivat olla tietysti keino parantaa kassavirtaa tulevaisuudessa. Esim. teknoogia- ja lääketeollisuudessa on tyypillistä, että yritysten kassavirta ja tulos ovat usean alkuvuoden aikana negatiivisia, mutta sitten kun tuote on myyntikunnossa, syntyy ns. skaalautuminen eli tulvirta näyttää lähes ehtymättömältä. Kassavirtaperusteisen verotuksen kannalta tämä on ongelma, ellei yrityksen koko historiaa oteta lukuun, kun tulot esim. sen 20 vuoden ajan elinkaaressa painottuvat voimakkaasti viimeiseen 10 vuoteen ja edelliset 10 vuotta on menty tappiolla tuotekehitysvaiheen vuoksi. Olisi oikeudenmukaista, että tappiovuodet otettaisiin myös huomioon kassavirtaperusteisessa verotuksessa. Ongelmaton systeemi tämä ei tulisi olemaan.

Varmaan muitakin perusteita verotukselle voitaisiin soveltaa. Yritysverotushan perustuu yritysten nettotulokseen, josta maksetaan nykyisin veroa muistaakseni 20 %. Yksi tapa voisi olla siis vain nostaa yritysveron määrää sellaisissa yrityksissä, joissa palkansaajien osuus on selvästi tavanomaista vähäisempi suhteessa liikevaihtoon. Helppoa ei tällaisetkään määritykset tule olemaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Kassavirtahan tarkoittaa sitä, että yksityisen tai yrityksen tilille tulee lisää rahaa esim. palkkana (yksityiselle) ja tavaraoiden ja palveluiden myynnistä (yrityksellä). Tuosta tilille tulevasta rahavirrasta vähennetään tililtä maksetut menot (yksityisellä esim. sähkölasku ja yrityksellä tavaroiden valmistukseen tarvittavista raaka-aineista maksetut laskut). Kassavirtaa voidaan tutkia jossain ajassa (päivittäin, viikottain, kuukausittain jne.) Verottaja säätäisi sen aikavälin, jolta kassavirtalaskelma otettaisiin verotuksen perustaksi. Se että yritys esim. ostaa raaka-aineet eri aikana kuin saa tuloja myynniestään, ei ole sinällään ongelma, koska verotukseen voidaan virittää oikeudenmukainen vähennysjärjestelmä. Esim. nykyisin pääomatuloista voidaan vähentää viitenä edellisenäkin vuonna kertyneet tappiot.

Järjestelmä johtaisi todennäköisesti verokikkailuun nimenomaan tulojen ja menojen jaksotuksen suhteen. Kassavirran ajoitusta voidaan teoriassa muuttaa esim. pitentämällä maksuaikoja jne. Kikkailun estämiseksi veron pitäisi olla mieluummin tasavero kuin progressiivinen. Se voisi muistuttaa arvonlisäverojärjestelmää ainakin soveltuvin osin.

Yritykset julkaisevat kassavirtalaskelmia yritysten tilinpäätöksissä ja neljännesvuosikatsauksissa. Mitä parempi yrityksen kassavirta sitä terveempi yritys periaatteessa on. Hyvä kassavirta kertoo ennen muuta siitä, että yrityksellä on varaa panna rahaa investointeihin. Toisaalta mittavat investoinnit voivat olle selitys heikolle kassavirralle tässä ja nyt, mutta ne voivat olla tietysti keino parantaa kassavirtaa tulevaisuudessa. Esim. teknoogia- ja lääketeollisuudessa on tyypillistä, että yritysten kassavirta ja tulos ovat usean alkuvuoden aikana negatiivisia, mutta sitten kun tuote on myyntikunnossa, syntyy ns. skaalautuminen eli tulvirta näyttää lähes ehtymättömältä. Kassavirtaperusteisen verotuksen kannalta tämä on ongelma, ellei yrityksen koko historiaa oteta lukuun, kun tulot esim. sen 20 vuoden ajan elinkaaressa painottuvat voimakkaasti viimeiseen 10 vuoteen ja edelliset 10 vuotta on menty tappiolla tuotekehitysvaiheen vuoksi. Olisi oikeudenmukaista, että tappiovuodet otettaisiin myös huomioon kassavirtaperusteisessa verotuksessa. Ongelmaton systeemi tämä ei tulisi olemaan.

Varmaan muitakin perusteita verotukselle voitaisiin soveltaa. Yritysverotushan perustuu yritysten nettotulokseen, josta maksetaan nykyisin veroa muistaakseni 20 %. Yksi tapa voisi olla siis vain nostaa yritysveron määrää sellaisissa yrityksissä, joissa palkansaajien osuus on selvästi tavanomaista vähäisempi suhteessa liikevaihtoon. Helppoa ei tällaisetkään määritykset tule olemaan.

montako nikkiäsi ajattelit ap vielä marssittaa tähän viestiketjuun väittelemään muiden nikkiesi kanssa? Sensuroiden tavoillesi uskollisena muiden viestit jotta voit jatkaa yksinpuheluja itsesi kanssa. Kopioiden tänäänkin KAIKKI maailman lehtijutut s24 palstoille jotta sinulla on jokin aihen mistä jauhaa pskaa mielikuvituskavereittesi kanssa.🥱

mielipidepankki kirjoitti:

Kassavirtahan tarkoittaa sitä, että yksityisen tai yrityksen tilille tulee lisää rahaa esim. palkkana (yksityiselle) ja tavaraoiden ja palveluiden myynnistä (yrityksellä). Tuosta tilille tulevasta rahavirrasta vähennetään tililtä maksetut menot (yksityisellä esim. sähkölasku ja yrityksellä tavaroiden valmistukseen tarvittavista raaka-aineista maksetut laskut). Kassavirtaa voidaan tutkia jossain ajassa (päivittäin, viikottain, kuukausittain jne.) Verottaja säätäisi sen aikavälin, jolta kassavirtalaskelma otettaisiin verotuksen perustaksi. Se että yritys esim. ostaa raaka-aineet eri aikana kuin saa tuloja myynniestään, ei ole sinällään ongelma, koska verotukseen voidaan virittää oikeudenmukainen vähennysjärjestelmä. Esim. nykyisin pääomatuloista voidaan vähentää viitenä edellisenäkin vuonna kertyneet tappiot.

Järjestelmä johtaisi todennäköisesti verokikkailuun nimenomaan tulojen ja menojen jaksotuksen suhteen. Kassavirran ajoitusta voidaan teoriassa muuttaa esim. pitentämällä maksuaikoja jne. Kikkailun estämiseksi veron pitäisi olla mieluummin tasavero kuin progressiivinen. Se voisi muistuttaa arvonlisäverojärjestelmää ainakin soveltuvin osin.

Yritykset julkaisevat kassavirtalaskelmia yritysten tilinpäätöksissä ja neljännesvuosikatsauksissa. Mitä parempi yrityksen kassavirta sitä terveempi yritys periaatteessa on. Hyvä kassavirta kertoo ennen muuta siitä, että yrityksellä on varaa panna rahaa investointeihin. Toisaalta mittavat investoinnit voivat olle selitys heikolle kassavirralle tässä ja nyt, mutta ne voivat olla tietysti keino parantaa kassavirtaa tulevaisuudessa. Esim. teknoogia- ja lääketeollisuudessa on tyypillistä, että yritysten kassavirta ja tulos ovat usean alkuvuoden aikana negatiivisia, mutta sitten kun tuote on myyntikunnossa, syntyy ns. skaalautuminen eli tulvirta näyttää lähes ehtymättömältä. Kassavirtaperusteisen verotuksen kannalta tämä on ongelma, ellei yrityksen koko historiaa oteta lukuun, kun tulot esim. sen 20 vuoden ajan elinkaaressa painottuvat voimakkaasti viimeiseen 10 vuoteen ja edelliset 10 vuotta on menty tappiolla tuotekehitysvaiheen vuoksi. Olisi oikeudenmukaista, että tappiovuodet otettaisiin myös huomioon kassavirtaperusteisessa verotuksessa. Ongelmaton systeemi tämä ei tulisi olemaan.

Varmaan muitakin perusteita verotukselle voitaisiin soveltaa. Yritysverotushan perustuu yritysten nettotulokseen, josta maksetaan nykyisin veroa muistaakseni 20 %. Yksi tapa voisi olla siis vain nostaa yritysveron määrää sellaisissa yrityksissä, joissa palkansaajien osuus on selvästi tavanomaista vähäisempi suhteessa liikevaihtoon. Helppoa ei tällaisetkään määritykset tule olemaan.

Kassavirta ei oikeastaa kerro muuta yrityksestä, kuin että paljonko yritys saa laskutettua myyntiä ja kotiutettua sen varallisuudeksi. Sillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, onko yritystoiminta terveellä pohjalla vai ei. Sekoitat kirjoituksessasi kassavirran kannattavuuteen. Kannattavuuden aikaansaaminen tarvitsee kassavirtaa, mutta kassavirta ei tuo yritystä kannattavaksi yksin.

Joka tapauksessa tuo aloitus on hieman raiteeltaan, koska siinä pohditaan lähtökohtaisesti uusia maksurasitteita eli tapoja kerätä varoja yrityksiltä. Pitäisi keksiä mieluummin sellaista, mikäli loisi työlle kysyntää maksurasitteiden sijasta.

Tunnistaa jo kaukaa ap:n avaukseksi yksinpuheluineen sen viestiketjussa. Siitä, ettei se liity palstan aiheeseen millään tavalla.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Tunnistaa jo kaukaa ap:n avaukseksi yksinpuheluineen sen viestiketjussa. Siitä, ettei se liity palstan aiheeseen millään tavalla.

Mutta miten itse asia, osaatko sinä kommentoida siihen mitään?

Eivät tarvitse. He nuolevat toistensa robotteja.

Mutta miten itse asia, osaatko sinä kommentoida siihen mitään?

Kyllä ja on.