Koulun alku myöhemmäksi

Anonyymi-ap

Helsingin sanomat kirjoittaa tänään, että kahdeksalta alkavat koulu­aamut voivat jäävät historiaan Espoossa.

”Espoossa yläkouluikäisten koulupäivien aloitusaika suositellaan siirrettäväksi puoli yhdeksään. Henkilökunta ja nuorisovaltuusto vastustavat kokeilua.

Koulupäivät voisivat alkaa tulevaisuudessa aikaisintaan kello 8.30. Näin suosittelee kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunta, joka päätti suosituksesta kokouksessaan keskiviikkona.

Kyseessä olisi kokeilu, jonka tarkoitus on kerätä kokemuksia myöhäisemmän aamun vaikutuksista koululaisten jaksamiseen.

Ajatus sai alkunsa viime vuoden joulukuussa tehdystä valtuustoaloitteesta sekä Forssan esimerkistä.

Forssassa peruskouluopetus siirrettiin viime vuonna alkamaan aamuyhdeksältä. Se on vähentänyt myöhästelyä ja poissaoloja sekä parantanut oppilaiden jaksamista ja keskittymiskykyä. Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä”.

”Tätä on pohdittu monessa kunnassa ja Espoossakin tätä on yritetty jo aiemmin”, sanoo aloitteen alulle pannut Inka Hopsu (vihr).

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011522713.html

Mitä mieltä itse olet, pitääkö koululaitoksen mukautua, jos lapset tykkäävät nousta myöhäisempään aikaan aamuisin ylös?
Tulevaisuuden työelämässä on kuitenkin omat aikataulunsa, ja ammatteja, joissa varhainen herätys on työntekijälle välttämätön.

170

742

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Väsymys voi johtua siitä etteivät lapset mene tarpeeksi aikaisin nukkumaan?
      Vanhemmilla on vastuu tehdä tarvittavat toimenpiteet riittävän unen saavuttamiseksi. 9-10 tuntia yöunia jo voi riittää. Ei ole vaikeuksia herätä kouluun kello 7:00.

      Lisäksi kai tulisi ajatella missä yhteiskunnassa koulut sijaitsevat. Vanhempien työpäivän alkaessa kello 8:00, olisi kai luonnollista, jos koulutkin alkaisivat samaan aikaan?

      AV

      • Anonyymi

        Riittävä uni on tosiaan avainasemassa kaiken ikäisillä ja etenkin lapsilla. Espoossa kokeilu kohdistuisi yläkouluikäisiin. Tiedetään, että murrosikä on kaikella tapaa; fyysesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mullistava elämänvaihe teini-ikäiselle. Voisiko koulun vastaantuleminen aikataulun myöhäistämisellä tukea teini-ikäisen kasvun mullistusta?

        Siirtymä lukioon tai ammattioppilaitoksiin vaatii aikaisempaa herätystä, mutta suurin kuohuntavaihe nuoren elämässä voi olla hieman laantunut siinä vaiheessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riittävä uni on tosiaan avainasemassa kaiken ikäisillä ja etenkin lapsilla. Espoossa kokeilu kohdistuisi yläkouluikäisiin. Tiedetään, että murrosikä on kaikella tapaa; fyysesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mullistava elämänvaihe teini-ikäiselle. Voisiko koulun vastaantuleminen aikataulun myöhäistämisellä tukea teini-ikäisen kasvun mullistusta?

        Siirtymä lukioon tai ammattioppilaitoksiin vaatii aikaisempaa herätystä, mutta suurin kuohuntavaihe nuoren elämässä voi olla hieman laantunut siinä vaiheessa?

        Asiaa kannattaa ajatella myös opintojen historiatietoihin verraten?
        Suomi menestyi PISA-tutkimuksissa pitkään, suunta on ollut alaspäin.

        30-vuotta sitten lapset heräsivät kouluun jossain päin Suomea jopa kello 6:30.
        Koulukyyditykset vaativat aikaa, ja jotkut lapset käydään hakemassa ensin taksilla suuren pien varteen josta heidän poimii linja-auto. Koulupäivä itsessään venyi koulumatkojen pituuden vuoksi 1-2 tunnilla.

        Oletetaan että tuo esitys olisi väitteessään validi, se ei poista sitä tosiasiaa miten aikaisemmin lapset menestyivät PISA-tutkimuksissa pitkistä koulupäivistä, ja aikaisista herätyksistä huolimatta?!

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiaa kannattaa ajatella myös opintojen historiatietoihin verraten?
        Suomi menestyi PISA-tutkimuksissa pitkään, suunta on ollut alaspäin.

        30-vuotta sitten lapset heräsivät kouluun jossain päin Suomea jopa kello 6:30.
        Koulukyyditykset vaativat aikaa, ja jotkut lapset käydään hakemassa ensin taksilla suuren pien varteen josta heidän poimii linja-auto. Koulupäivä itsessään venyi koulumatkojen pituuden vuoksi 1-2 tunnilla.

        Oletetaan että tuo esitys olisi väitteessään validi, se ei poista sitä tosiasiaa miten aikaisemmin lapset menestyivät PISA-tutkimuksissa pitkistä koulupäivistä, ja aikaisista herätyksistä huolimatta?!

        AV

        Murrosikä vaihtelee yksilöittäin, mutta yleisesti ottaen se alkaa noin 10-13 vuoden iässä ja kestää noin 16-18 vuoteen saakka. Tässä vaiheessa nuori käy läpi merkittäviä fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia muutoksia. Murrosiän huippu on usein noin 12-15 vuoden iässä, jolloin hormonit vaikuttavat voimakkaasti ja keho käy läpi nopeaa kehitystä.

        PISA-testeissä tulosten heikentymiseen vaikuttaa hyvin monet asiat. Suomessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia väestörakenteessa maahan muuton lisääntymisen myötä. Koulutuksessa on huomioitava entistä enemmän monikulttuurisuutta ja suomen kielen opetusta.

        Suomessa on myös ollut vuosien ajan melko pieni julkinen koulutusbudjetti verrattuna moniin muihin maihin. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että esimerkiksi tukiopetusta ja erityisopetusta ei ole ollut riittävästi.

        Digitalisoituminen, taloudellisen eriarvoistumisen kehitys jne. Kaikki vaikuttavat osaltaan siihen, miten hyvin oppilaat suoriutuvat koulussa.

        Sitten on nämä opetusjärjestelmiin liittyvät muutokset. Suomessa on siirrytty yhä enemmän kohti itseohjautuvaa ja tutkivaa oppimista, mikä voi johtaa siihen, että perusasiat jäävät vähemmälle huomiolle esim. matematiikassa ja luonnontieteissä tämä on voinut näkyä ja nämähän ovat juuri niitä aineita, joissa on menestytty huonommin PISA-testeissä.

        On kyse monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Koulutukseen liittyvät asiat ja niiden kehitys, väestörakenteen muutokset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät sekä pedagogiset valinnat ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet tähän kehitykseen.

        Suomen koulutusjärjestelmä on silti haasteista huolimatta edelleen yksi maailman parhaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Murrosikä vaihtelee yksilöittäin, mutta yleisesti ottaen se alkaa noin 10-13 vuoden iässä ja kestää noin 16-18 vuoteen saakka. Tässä vaiheessa nuori käy läpi merkittäviä fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia muutoksia. Murrosiän huippu on usein noin 12-15 vuoden iässä, jolloin hormonit vaikuttavat voimakkaasti ja keho käy läpi nopeaa kehitystä.

        PISA-testeissä tulosten heikentymiseen vaikuttaa hyvin monet asiat. Suomessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia väestörakenteessa maahan muuton lisääntymisen myötä. Koulutuksessa on huomioitava entistä enemmän monikulttuurisuutta ja suomen kielen opetusta.

        Suomessa on myös ollut vuosien ajan melko pieni julkinen koulutusbudjetti verrattuna moniin muihin maihin. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että esimerkiksi tukiopetusta ja erityisopetusta ei ole ollut riittävästi.

        Digitalisoituminen, taloudellisen eriarvoistumisen kehitys jne. Kaikki vaikuttavat osaltaan siihen, miten hyvin oppilaat suoriutuvat koulussa.

        Sitten on nämä opetusjärjestelmiin liittyvät muutokset. Suomessa on siirrytty yhä enemmän kohti itseohjautuvaa ja tutkivaa oppimista, mikä voi johtaa siihen, että perusasiat jäävät vähemmälle huomiolle esim. matematiikassa ja luonnontieteissä tämä on voinut näkyä ja nämähän ovat juuri niitä aineita, joissa on menestytty huonommin PISA-testeissä.

        On kyse monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Koulutukseen liittyvät asiat ja niiden kehitys, väestörakenteen muutokset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät sekä pedagogiset valinnat ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet tähän kehitykseen.

        Suomen koulutusjärjestelmä on silti haasteista huolimatta edelleen yksi maailman parhaista.

        Mutta ei enää vuosikymmeniä pidetty kärkisija reippaasti maailman paras.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Riittävä uni on tosiaan avainasemassa kaiken ikäisillä ja etenkin lapsilla. Espoossa kokeilu kohdistuisi yläkouluikäisiin. Tiedetään, että murrosikä on kaikella tapaa; fyysesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mullistava elämänvaihe teini-ikäiselle. Voisiko koulun vastaantuleminen aikataulun myöhäistämisellä tukea teini-ikäisen kasvun mullistusta?

        Siirtymä lukioon tai ammattioppilaitoksiin vaatii aikaisempaa herätystä, mutta suurin kuohuntavaihe nuoren elämässä voi olla hieman laantunut siinä vaiheessa?

        No ammattiopetuksessa toi aamuherätys pitäs olla jo opittuna. Että jos mitään myöhennyksiä annetaan. Niin vois olla 6-8 luokkalaisille ja ysillä opetellaan jo aikaisempaa nousua. Usein teolliset työpaikat ja rakennusala alkaa jo seitsemältä. Että tälläset liike elämää huomiotta jättämät myönnytykset on pahasta.

        Tietenkin aikoja voi työpaikoillakin muuttaa. Meillä muuttu seitsemästä puoli kahdeksaan. Niin ainakin omaa jaksavuutta se autto paljon. Mutta tietenkin joku tehdas missä tehdään kahta vuoroo, niin mihinkäs myöhennät. Nää on myös hyvin yksilöllisiä asioita.


    • Kokemukseni mukaan puhelimen pois ottaminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menemistä voi edesauttaa hyviä yöunia ja sitä myöten kouluun heräämistä.

      Mielestäni koulut ovat menneet oikeaan suuntaan, kun puhelimet otetaan pois oppituntien ajaksi.

      Olen jo kuullut hyviä kokemuksia nuorison välituntien ajanviettotavoista. He nykyään jopa keskustelevat keskenään ja pelaavat esim. jalkapalloa mitä ei aiemmin tapahtunut.

      • Niin, lähti taas vähän analysoinnin puolelle ja itse vastaus karkasi. En itse kannata myöhempiä aamuja juuri työelämään sopeutumisvaikeuksien vuoksi.


      • Anonyymi

        Teknologian kehitys on tuonut lasten elämään huomion sieppareita. Älypuhelimet ovat kasvaneet kiinni lasten ja nuorten elämään. Voi hyvin olla, että vuorokausirytmiin ja sitä kautta nukkumaan menon ajankohtaan vaikuttaa kaiken ikäisillä kännykän räplääminen nukkumaan mennessä.

        Puhelimen pois ottaminen koulupäivän ajaksi voi toimia oppituntien aikana parantamalla keskittymistä, mutta välitunneilla voi olla yksinäisiä lapsia, joille puhelin on ollut pelastus, kun kavereita ei ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teknologian kehitys on tuonut lasten elämään huomion sieppareita. Älypuhelimet ovat kasvaneet kiinni lasten ja nuorten elämään. Voi hyvin olla, että vuorokausirytmiin ja sitä kautta nukkumaan menon ajankohtaan vaikuttaa kaiken ikäisillä kännykän räplääminen nukkumaan mennessä.

        Puhelimen pois ottaminen koulupäivän ajaksi voi toimia oppituntien aikana parantamalla keskittymistä, mutta välitunneilla voi olla yksinäisiä lapsia, joille puhelin on ollut pelastus, kun kavereita ei ole.

        Juu, en kannata täyskieltoa ja senkään vuoksi, että jos joku asia kielletään kokonaan, on sitä kieltoa kiusaus rikkoa suuremmalla todennäköisyydellä. Ainakin omassa nuoruudessani meni näin.

        Tässä kun sivutaan tätä kouluaihetta, niin tulikin Ismo Leikolan lukeminen mieleen vähän niin kuin välikevennyksenä. Vanha, mutta ihan hyvä läppä.

        https://youtu.be/pbt-XL5SqCI?si=jx1SgfdSdQniW2T-


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Juu, en kannata täyskieltoa ja senkään vuoksi, että jos joku asia kielletään kokonaan, on sitä kieltoa kiusaus rikkoa suuremmalla todennäköisyydellä. Ainakin omassa nuoruudessani meni näin.

        Tässä kun sivutaan tätä kouluaihetta, niin tulikin Ismo Leikolan lukeminen mieleen vähän niin kuin välikevennyksenä. Vanha, mutta ihan hyvä läppä.

        https://youtu.be/pbt-XL5SqCI?si=jx1SgfdSdQniW2T-

        Hauska oli :)


      • Mu5tasydän kirjoitti:

        Niin, lähti taas vähän analysoinnin puolelle ja itse vastaus karkasi. En itse kannata myöhempiä aamuja juuri työelämään sopeutumisvaikeuksien vuoksi.

        Otinkin sen tuolla ylempänä jo huomioon. Vaikka kannatankin työelämässäkin myöhennyksiä, mutta milläs vaikka kasivuorotyötä myöhennät. Esim hoitotyössä ja tärkeillä vientialoilla. Ammatillisessa opetuksessa ajat pitäs olla jo hallinnassa, että erittäin ajattelematonta myöntää juuri tuossa ikäluokassa. Ysillä ehdottomasti pitää pystyä noudattamaan aikoja ja he ovat siihen kykeneviä. (Tiedän kun on ollu tet jaksoilaisia harjottelussa meillä)


    • Anonyymi

      Koska tulevaisuuden työelämässä (josta me emme oikeasti voi sanoa mitään varmaa) pitää herätä aikaisin, niin sen takia koululaistenkin pitää kärsiä väsymyksestä kaikki kouluvuotensa? Kuitenkin tuossa lainauksessakin todetaan, että Forssassa on saatu vastaavasta hyviä kokemuksia.

      • Anonyymi

        Tulevaisuuden työelämä muuttuu koko ajan, ja tehtävät automatisoituu, se on totta. On kuitenkin erilaisia ihmisläheisiä ammatteja kuten hoitoala, jossa vanhukset on hoidettava vuorotyönä.

        Voi kuitenkin olla, että teknologia mahdollistaa useilla aloilla nykyisin tehtävän vuorotyön siten, ettei sitä enää tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulevaisuuden työelämä muuttuu koko ajan, ja tehtävät automatisoituu, se on totta. On kuitenkin erilaisia ihmisläheisiä ammatteja kuten hoitoala, jossa vanhukset on hoidettava vuorotyönä.

        Voi kuitenkin olla, että teknologia mahdollistaa useilla aloilla nykyisin tehtävän vuorotyön siten, ettei sitä enää tarvita.

        Voihan tulevaisuuden päättäjät päättää, että hoitoalalla ja tehtaissa aamuvuorot alkaa klo 9.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulevaisuuden työelämä muuttuu koko ajan, ja tehtävät automatisoituu, se on totta. On kuitenkin erilaisia ihmisläheisiä ammatteja kuten hoitoala, jossa vanhukset on hoidettava vuorotyönä.

        Voi kuitenkin olla, että teknologia mahdollistaa useilla aloilla nykyisin tehtävän vuorotyön siten, ettei sitä enää tarvita.

        Teknologian ylläpito ja valvonta tarvitsee ihmisiltä jatkuvaa valvontaa, ennakkohuoltoa ja välitöntä huollon tarvetta, vaikka noudatettaisiin huolto-ohjelmaa.
        Lisäksi tulee ennalta arvaamattomia tilanteita, joiden ratkaisemiseen vain ihminen on kyvykäs.

        Usein tahot menevät utopian taakse tulevaisuuden suunnitelmissaan?

        Mikä suuntaus Suomessa on vuonna 2025?

        "Suomessa vuorotyötä tekee noin puoli miljoonaa palkansaajaa, ja määrä on ollut kasvussa."


        AV


      • Anonyymi

        Ei tietenkään mitään järkeä väsyneitä teinejä raahata kouluun, jonkun tulevaisuuden työajan pohjalta. Jos koulu on saanut hyviä tuloksia Forssassa ja haluaa kokeilla samaa Espoossa, niin miten hölmö pitää olla, ettei sallisi sitä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei tietenkään mitään järkeä väsyneitä teinejä raahata kouluun, jonkun tulevaisuuden työajan pohjalta. Jos koulu on saanut hyviä tuloksia Forssassa ja haluaa kokeilla samaa Espoossa, niin miten hölmö pitää olla, ettei sallisi sitä?

        Lukemani mukaan Forssassa on keskitytty koko peruskouluun. Espoossa yläluokkien. Eli just kun pitäs valmistautua työelämään. Niin lipsautetaan sitten kaikki opittu roskakoriin. Edelleen oon sitä mieltä, että ysillä harjoitellaan jo aiempia aamuja.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Lukemani mukaan Forssassa on keskitytty koko peruskouluun. Espoossa yläluokkien. Eli just kun pitäs valmistautua työelämään. Niin lipsautetaan sitten kaikki opittu roskakoriin. Edelleen oon sitä mieltä, että ysillä harjoitellaan jo aiempia aamuja.

        "Niin lipsautetaan sitten kaikki opittu roskakoriin."

        Mikä ihmeen kaikki opittu? Se mihin aikaan kouluun mennään on melkolailla kaikkein epäolennaisin asia. Jos ei muuta ole oppinut kuin menemään kouluun klo 8, niin olisi alottaa alusta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan tulevaisuuden päättäjät päättää, että hoitoalalla ja tehtaissa aamuvuorot alkaa klo 9.

        Ei, kyllä työt alasta riippumatta voi alkaa vaikka klo 14 ja loppua keskiyöllä. Saa kaikki sitten nukkua tarpeeksi. Kukaan ei varmasti enää valita.
        Sairaalat ym hoitolat sekä palo- ja pelastustoimi sekä poliisi myös. Ulkonaliikkumiskielto ankaran rangaistuksen kera voimaan klo 00.30 - 13.30. Annetaan tuo 30 min armonaikaa, että ehtii töihin. Ne, joilla menee pitempi aika töihin matkustamiseen, annetaan lopputili.


    • Anonyymi

      Aina on ihmisiä, jotka eivät kykene normiaikataulujen mukaan elämään. Vaikka se koulu alkaisi puoliltapäivin, niin kaikki ei sinne siltikään pääse virkeänä.

      Työelämässä pitää olla jo jopa hyvinkin aikaisessa vaiheessa tekemässä tulosta.

      Jos aikatauluja myöhennetään, niin sitten mennään myös myöhemmin nukkumaan ja ollaan siltikin väsyneitä.

      Tosin on myös paljon nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneet oppimisesta/tietämisestä ja mieluummin ovat osaamattomia ja tietämättömiä . Se riittää, kun osaavat avata kännykän ja levitellä pilkkavideoita toisista ihmisistä, koulukiusaamisen ja hallita kiroilun tuottamisen.

      • Anonyymi

        Menestys vaatii usein työtä. Onko avain menestykseen se, että vaaditaan aina hieman enemmän. Pitäisikö koulutuksen vuorokausirytmi mukailla yleisesti työelämää?

        Vai olisiko hyvä elää ikään kuin ajan hermolla. Olla valmiita muuttumaan ja joustamaan asioissa, joiden muutos ei näennäisesti vaadi edes suurta satsausta vaikkapa taloudellisesti.

        Onko kuitenkin niin, että työelämän rytmi on murroksessa ja klo 8-16 rytmi on muuttunut ja muuttumassa erilaisten työn tekemisen tapojen muututtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menestys vaatii usein työtä. Onko avain menestykseen se, että vaaditaan aina hieman enemmän. Pitäisikö koulutuksen vuorokausirytmi mukailla yleisesti työelämää?

        Vai olisiko hyvä elää ikään kuin ajan hermolla. Olla valmiita muuttumaan ja joustamaan asioissa, joiden muutos ei näennäisesti vaadi edes suurta satsausta vaikkapa taloudellisesti.

        Onko kuitenkin niin, että työelämän rytmi on murroksessa ja klo 8-16 rytmi on muuttunut ja muuttumassa erilaisten työn tekemisen tapojen muututtua.

        Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana, ja ne tulevat todennäköisesti muuttumaan vieläkin enemmän lähitulevaisuudessa. Freelancer- ja keikkatyöt ovat lisääntyneet, ja monet työskentelevät useissa eri projekteissa tai asiakasyrityksissä samalla kertaa. Projektityö ja itsensä työllistäminen voivat yleistyä entisestään, erityisesti luovilla aloilla, teknologiapuolella ja asiantuntijatehtävissä.

        Tulevaisuudessa työn ja vapaa-ajan tasapainon säilyttäminen tulee olemaan yhä tärkeämpää, ja monet organisaatiot saattavat kehittää uusia käytäntöjä, jotka tukevat työn ja elämän tasapainoa (esimerkiksi enemmän vapaa-aikaa, etätyömahdollisuuksia ja joustavia työaikoja).

        Tähän kehitykseen nähden, koulu voi olla aikaansa edellä joustaessaan koulun aloituksen ajoissa. Se voi olla tulevaisuuden työelämässä samoin.


      • Anonyymi
        UUSI

        Jos ei kerkiä ajoissa kouluun, joka johtuu siitä, ettei mennä nukkumaan ajoissa, kun kytätään somea aamuyöhön ja kitataan energiajuo.ia, että jaksaa valvoa, niin näillehän sopisi oikein hyvin yötyöt. Vinkkinä vaan, että moni tekee yötyötä, mutta siihen panostamiseksi täytyy käydä koulua, joka saa alkaa.klo 8. Voiko joku vaatia, että koulun henkilökunta (heitä on paljon erilaisissa hommissa) pakotetaan tekemään töitä pikkumussukoiden ja mamujen oikkujen takia?? Kasvatus kodeissa on mennyt niin päin v***a, kun vanhemmatkin on täysiä nollia!


    • Anonyymi

      Sitten on vielä teineillä se hormonimyrsky, kai te kaikki muistatte olleenne teinejä joita ei väsytä samaan aikaan, kun vanhuksia?

      Eikä uni vaan tule, vaikka kuinka tekee rituaalit unen puolesta.

      Jasu

      • Anonyymi

        Joskus vaan väsyttää, mutta velvollisuudet hoidetaan silti. Sellaista elämä on. Se siitä aikanaan uomiinsa asettuu, kun aikuistuu ja tasottuu hormonit ja uteliaisuus elämään.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joskus vaan väsyttää, mutta velvollisuudet hoidetaan silti. Sellaista elämä on. Se siitä aikanaan uomiinsa asettuu, kun aikuistuu ja tasottuu hormonit ja uteliaisuus elämään.

        Jasu

        Juurikin näin. Vapauden vastapainoksi on aina myös vastuuta kannettavana ja kyllähän suomalainen nuori on aika vapaa verrattuna moneen muuhun maahan, jossa esim. kidnappaukset tai perusturvallisuus on muuten koetuksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus vaan väsyttää, mutta velvollisuudet hoidetaan silti. Sellaista elämä on. Se siitä aikanaan uomiinsa asettuu, kun aikuistuu ja tasottuu hormonit ja uteliaisuus elämään.

        Jasu

        Mä en itse ole ollut ikinä virkeä yöunien jälkeen, en lapsena, enkä aikuisena. Kipu on sellainen kaveri mikä tekee kroonisen väsymyksen eikä mikään määrä unta tee pirteäksi. Palauttaa kyllä toimintakykyä, mutta sanalla pirteä voi pyyhiä persittänsä.

        Mutta tiiän, että elämää eletään silti, kroonisesti väsyneenäkin.

        Jasu


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Juurikin näin. Vapauden vastapainoksi on aina myös vastuuta kannettavana ja kyllähän suomalainen nuori on aika vapaa verrattuna moneen muuhun maahan, jossa esim. kidnappaukset tai perusturvallisuus on muuten koetuksella.

        Juu, toistaiseksi lapset voi vielä kulkea melko turvallisesti kouluun ja vapaallakin. Pahaa pelkään ettei se tule säilymään ennallaan, kun kulttuurit sekoittuu ja arvot samalla menee häränpyllyä.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, toistaiseksi lapset voi vielä kulkea melko turvallisesti kouluun ja vapaallakin. Pahaa pelkään ettei se tule säilymään ennallaan, kun kulttuurit sekoittuu ja arvot samalla menee häränpyllyä.

        Jasu

        Näin se voi olla ja jos muita maita katsoo, niin onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en itse ole ollut ikinä virkeä yöunien jälkeen, en lapsena, enkä aikuisena. Kipu on sellainen kaveri mikä tekee kroonisen väsymyksen eikä mikään määrä unta tee pirteäksi. Palauttaa kyllä toimintakykyä, mutta sanalla pirteä voi pyyhiä persittänsä.

        Mutta tiiän, että elämää eletään silti, kroonisesti väsyneenäkin.

        Jasu

        Aa, valehtelin. Nukutuksen jälkeen herättyäni olen aina virkeä kuin peipponen. Tiedän siis mitä on olla virkeä aina nukutuksen myötä herättyäni.

        Siltä tuntuu olla elinvoimaa uhkuva ja virtaa täynnä.

        Yöunilla en saavuita sitä vireystadoa ikinä minkä nukutuksella.

        Jasu


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Näin se voi olla ja jos muita maita katsoo, niin onkin.

        Muun muassa jo noi varastelevat ja uhkailevat jengit on sitä kehityskulkua, mikä on rantautunut muualta tänne. Viedään vaatteet päältä jne.


        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aa, valehtelin. Nukutuksen jälkeen herättyäni olen aina virkeä kuin peipponen. Tiedän siis mitä on olla virkeä aina nukutuksen myötä herättyäni.

        Siltä tuntuu olla elinvoimaa uhkuva ja virtaa täynnä.

        Yöunilla en saavuita sitä vireystadoa ikinä minkä nukutuksella.

        Jasu

        Tartteen joka ilta nuijanukutusta:)
        Näytä rakkautesi, ja iske minua nuijalla päähän...

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tartteen joka ilta nuijanukutusta:)
        Näytä rakkautesi, ja iske minua nuijalla päähän...

        AV

        Mulla on joku vika päässä tai jossakin, kun en pysty virkistymään yöunillani enkä sen päälle nukutuilla päikkäreilläkään. Harmi kun nukutusta ei saa kotiin, vaan pitää olla jotekin leikattavana kunnes saa todella levätä. Mä rakastan syvää sedaatiota. ❤️

        Nuijasta tulis vaan lisää pääkipua, mutta josko se niksauttaisi jonkun unipalan paikalleen. 😅

        No uniapnea ja fibromyalgia ne syypäät taitaa olla mun virkistymättömyyteen. Mutta niin kova muija oon, että oon pärjänny väsyneenäkin pirteempiä vastaan. 😜

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aa, valehtelin. Nukutuksen jälkeen herättyäni olen aina virkeä kuin peipponen. Tiedän siis mitä on olla virkeä aina nukutuksen myötä herättyäni.

        Siltä tuntuu olla elinvoimaa uhkuva ja virtaa täynnä.

        Yöunilla en saavuita sitä vireystadoa ikinä minkä nukutuksella.

        Jasu

        Olen jo unohtanut miltä tuntuu herätä virkeänä, tiedän näin joskus käyneen mutta en ole siitäkään enää täysin varma...ehkä no 🤔🥱


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen jo unohtanut miltä tuntuu herätä virkeänä, tiedän näin joskus käyneen mutta en ole siitäkään enää täysin varma...ehkä no 🤔🥱

        Se on jännä tunne, kun joskus on saanut paristi kokea olevansa virkeä. Jos ihmisen kuuluisi olla sellainen herätessään, niin en kyllä pääse kehumaan olevani. Tiedä sitten miten moni tietää miltä tuntuu olla aina väsynyt jo valmiiksi herätessään, ikinä piristymättä. Ja oma pirteä tarkoittaa sitä, kun saa jotain aikaiseksi, vaikka on jo herätessään kuin työpäivän olisi läpi tehnyt. 😅

        Mutta siitä tulee normaalia, kun en muuta vaihtoehtoa ole saatavilla, kuin nukutus. Sitä varten pitää olla leikattavassa kunnossa. Niin näillä mennää, eiks vaan? 🥴


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI

        Voi jumalauta, että jo hormonimyrskytkin otettiin mukaan!! Kyllä on jumalauta nykypennut saatanan tyhmiä. Jos olet naispuolinen, niin.älä helvetissä mene ikinä töihin ja looeta koulunkäyntikin heti, sillä sinun hormonimyrskysi ilmaantuu joka kuukausi, jooa 60 vuotiaaksi asti!
        Ei jumalauta, voiko tuo oikeesti olla tottakaab, että kakarat on noin v****n tyhmiä??!! Minkälaiset vanhemmat saa tuollaisia tolloja aikaan??


    • Anonyymi

      Miten nuo saadaan heräämään työelämään?

      xLiner

      • Anonyymi

        Niinpä, ei mitenkään.


      • Anonyymi

        Äiti herättelee. 🤣

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äiti herättelee. 🤣

        Jasu

        🤣🤣🤣


      • Anonyymi

        Näyttävät ymmärtävän itse. Minulla on lapsi, joka sai perintönä kahden aamu-unisen geenit.

        Parisuhteemme alkuaikoina naapurit tiputteluvat paperilappuja postilaatikostamme, että herätyskellomme huutaa pitkään ja lujaa.

        Lapsen herättelyyn tarvittiin aina noin puoli tuntia puhelinsoittoja varmistamaan, ettei hän ollut laittanut herätyskelloaan kiinni.

        Erittäin täsmällinen hänestä tuli ja pitää myöhästymistä töistä erittäin pahana. Huomaan, että myöhästymisen kokemuksesta jäänyt draumat... kuten itsellenikin 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äiti herättelee. 🤣

        Jasu

        🤭 Niinpä tietysti, olinpas ajattelematon.

        xLiner


      • Anonyymi

        Miten yövuorolaiset saadaan heräämään työelämään, kun ei ketäön koko lapsuutta opeteta siihen? Oikeasti tuossa perustelussa ei ole järjen häivääkään, varsinkaan kun työelämä siirtyy koko ajan kauemmaksi siitä ajasta, kun kaikki tekivät töitä 8-16.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten yövuorolaiset saadaan heräämään työelämään, kun ei ketäön koko lapsuutta opeteta siihen? Oikeasti tuossa perustelussa ei ole järjen häivääkään, varsinkaan kun työelämä siirtyy koko ajan kauemmaksi siitä ajasta, kun kaikki tekivät töitä 8-16.

        Aloitetaan vaikka vauvana se aikaisin herättely esmex? 😜


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitetaan vaikka vauvana se aikaisin herättely esmex? 😜

        Vauvathan nyt muutenkin heräilevät muutaman tunnin välein.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitetaan vaikka vauvana se aikaisin herättely esmex? 😜

        🤭😃😆


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyttävät ymmärtävän itse. Minulla on lapsi, joka sai perintönä kahden aamu-unisen geenit.

        Parisuhteemme alkuaikoina naapurit tiputteluvat paperilappuja postilaatikostamme, että herätyskellomme huutaa pitkään ja lujaa.

        Lapsen herättelyyn tarvittiin aina noin puoli tuntia puhelinsoittoja varmistamaan, ettei hän ollut laittanut herätyskelloaan kiinni.

        Erittäin täsmällinen hänestä tuli ja pitää myöhästymistä töistä erittäin pahana. Huomaan, että myöhästymisen kokemuksesta jäänyt draumat... kuten itsellenikin 😂

        Geenit? Jaa, muistan omasta lapsuudestani asti sen, että muut nukkui kun porsaat ja minä kuppelehdin kolttosissa jo viimeistään klo 5. Sama jatkuu vielä vuosikymmenet myöhemmin, tosin kolttoset on jäänyt. En tiedä, kenen geenit olen perinny🥱


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Geenit? Jaa, muistan omasta lapsuudestani asti sen, että muut nukkui kun porsaat ja minä kuppelehdin kolttosissa jo viimeistään klo 5. Sama jatkuu vielä vuosikymmenet myöhemmin, tosin kolttoset on jäänyt. En tiedä, kenen geenit olen perinny🥱

        Sen kun tietäisikin, miten niitä muuttaa työelämän mukaan.

        Sen verran sikeää unta nuorella oli yläkouluikää, että muistan pari kertaa, miten piti puolesta matkaa viidenkymmenen kilometrin takaa palata häntä kotiin herättämään pelästyneenä, jos sattunut jotain muuta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Geenit? Jaa, muistan omasta lapsuudestani asti sen, että muut nukkui kun porsaat ja minä kuppelehdin kolttosissa jo viimeistään klo 5. Sama jatkuu vielä vuosikymmenet myöhemmin, tosin kolttoset on jäänyt. En tiedä, kenen geenit olen perinny🥱

        Minä myös aina aamuvirkku, vanhemmat kielsi että ainakaan et mene kavereille kun lähdin klo 7 ulos, vaikka luistelemaan lapsena, olin monet vuodet näkemättä kokon polttoa kun en jaksanut valvoa juhannuksena.
        Töihin lähdin 14v kotoa klo 7 ilman että mikään kello ehti soittamaan ja koskaan en ole myöhastynyt töistä kun lähdin ajoissa.
        Ollessani työelämässä korostin aina että jokaisen kuuluu huolehtia työaikojen noudattamista, talven kelit on ennakoitava.
        Nykyään tämä kakaroiden vapaa kasvatus on mennyt liian pitkälle, mitään rajoja ei ole, eivät kunnioita opettajia, ei liikennesääntöjä, likaavat kaduilla, kaikki tölkit ja muu jäte heitetään maahan
        Kiroilua ja isottelua, varastelua kaupoista, toisilta nuorilta vaatteita ja puhelimia ym. Poliisit ei ehdi paimentamaan kaikkia öykkäreitä eikä pikku rikoksia.
        Surkee suomi kun rappiosakkia ihan hirveä määrä, peukkua saa joka nurkalta, mälli huulessa ja ihan nupit sekaisin kaduilla ja kauppakeskuksissa.


    • Anonyymi

      Oman lapseni koulu alkaa aikaisintaan klo 8.30 ja mielestäni se on toimiva systeemi. Hieman myöhäisempi koulunaloitus tukee nuorten unirytmiä, joka luontaisesti monella siirtyy myöhäisemmäksi. Ja tietenkin ajoissa pitää mennä nukkumaan, vaikka koulu alkaisikin aikaisintaan 8.30. Ei myöhäisempi koulunaloitus tarkoita sitä, että voisi yöt valvoa.

      Oma teini menee nukkumaan koulupäivinä n klo 22.00-22.30. Joskus menee vähän myöhempään, jos treeneistä pääsee kotiin vasta ysin jälkeen, mutta muutoin hän menee ilman vääntöjä ajoissa nukkumaan. Hänen rytmiään ohjaa urheilu todella paljon, sillä hän tietää, ettei jaksa urheilla, jos unet jäävät liian lyhyiksi niin tästä asiasta ei onneksi tarvitse taistella.

      Tuo, että tarvitsee opetella työelämän aikatauluun jo kouluiässä on mielestäni täysin outo perustelu. Työaikoja on erilaisia ja ihminen kyllä sitten sopeutuu, kun sen aika on. Vai pitäisikö vaikka vuorotöihin tähtäävän nuoren alkaa valvomaan aina pari yötä putkeen, että osaa sitten aikuisena pitää työrytmietä kiinni? Aivan yhtä typerä perustelu, että pitää oppia heräämään aikaisin töihin kuin että pitää oppia valvomaan töitä varten.

      Aletheias

      • Anonyymi

        Pienet, ahkerat kiinalaiset ohittaa mennen tullen laiskat suomalaislapset, jotka vasta heräilee, kun kiinalainen on jo käynyt koulussa, tehnyt tehtävät, harrastanut ja hypännyt muutaman luokan siinä välissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pienet, ahkerat kiinalaiset ohittaa mennen tullen laiskat suomalaislapset, jotka vasta heräilee, kun kiinalainen on jo käynyt koulussa, tehnyt tehtävät, harrastanut ja hypännyt muutaman luokan siinä välissä.

        Minä en tunne laiskoja suomalaislapsia, joten en tiedä mistä puhut.

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pienet, ahkerat kiinalaiset ohittaa mennen tullen laiskat suomalaislapset, jotka vasta heräilee, kun kiinalainen on jo käynyt koulussa, tehnyt tehtävät, harrastanut ja hypännyt muutaman luokan siinä välissä.

        -sivusta.

        Onko kiinalaisten lasten PISA-pisteet jo suomalaisia paremmat?

        En lähtisi kuitenkaan tuomaan kiinalaisten lasten opiskelutahtia, heräämisaikoja ja opetusmenetelmiä suomeen, vaikka näin olisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        -sivusta.

        Onko kiinalaisten lasten PISA-pisteet jo suomalaisia paremmat?

        En lähtisi kuitenkaan tuomaan kiinalaisten lasten opiskelutahtia, heräämisaikoja ja opetusmenetelmiä suomeen, vaikka näin olisi.

        Kiina on pitkään ollut tunnettu koulutusjärjestelmästään, ja sen tulokset PISA-testeissä (Programme for International Student Assessment) ovat olleet monen vuoden ajan huipputasoa, erityisesti Shanghai ja muut suurkaupunkialueet ovat loistaneet vertailuissa.

        Kiinan koulutusjärjestelmä on tiukasti keskittynyt akateemisiin suorituksiin. Koulupäivät voivat olla pitkiä ja kilpailu tiukkaa, erityisesti korkeakoulujen pääsykokeiden vuoksi. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi paljon paineita opiskelijoille, mutta tulokset ovat huippuluokkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en tunne laiskoja suomalaislapsia, joten en tiedä mistä puhut.

        Aletheias

        Kenestä tahansa tulee laiska jos vaatimukset ovat vähäiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenestä tahansa tulee laiska jos vaatimukset ovat vähäiset.

        Nykynuorison vaatimukset eivät ole vähäiset. He elävät paljon paineistetummassa maailmassa kuin vaikkapa minun sukupolveni aikoinaan. Heiltä vaaditaan itseohjautuvuutta tavalla, jota moni aikuinen ei osaa edes kuvitella.

        Minun tuntemani nuoret ovat fiksuja, tunnollisia, reippaita nuoria, jotka luovivat koulun, harrastusten, ystävien ja ihan vain aikuiseksi kasvamisen kanssa ihailtavan hienosti.

        Aletheias

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenestä tahansa tulee laiska jos vaatimukset ovat vähäiset.

        Ei laiskuus johdu vaatimusten vähäisyydestä, vaan motivaation puutteesta. Huomaa sen työelämässäkin, että pakkotöitä tekevät ovat vähiten motivoituneita.

        Ja onko mikään yllätys, että raskas fyysinen työ on vähiten motivoiva? Kyllä ihmisen saa ruoskimalla tekemään enemmän töitä, vaikka joillekin tuottaa sairasta nautintoa pakottaa muita ihmisiä kaikkeen, näes kun fyysinen pahoinpitely on joistakin niin tyydyttävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei laiskuus johdu vaatimusten vähäisyydestä, vaan motivaation puutteesta. Huomaa sen työelämässäkin, että pakkotöitä tekevät ovat vähiten motivoituneita.

        Ja onko mikään yllätys, että raskas fyysinen työ on vähiten motivoiva? Kyllä ihmisen saa ruoskimalla tekemään enemmän töitä, vaikka joillekin tuottaa sairasta nautintoa pakottaa muita ihmisiä kaikkeen, näes kun fyysinen pahoinpitely on joistakin niin tyydyttävää.

        Kulttuuri voisi olla kannustavampi. Hyviä esikuvia voisi pitää esillä ja muutenkin tsempata enemmän lapsia ja nuoria.


      • Anonyymi

        Miksihän TET-harjoittelut on juuri tuon ikäisille? Pitäisikö harjoittelussakin aikatauluista joustaa, kun pullamössö ei ehdi paikalle ajoissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksihän TET-harjoittelut on juuri tuon ikäisille? Pitäisikö harjoittelussakin aikatauluista joustaa, kun pullamössö ei ehdi paikalle ajoissa?

        Onko tuollaisesta valitettu ja puhuttu paljonkin, että tet-harjoitteluissa olisi moisia ongelmia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksihän TET-harjoittelut on juuri tuon ikäisille? Pitäisikö harjoittelussakin aikatauluista joustaa, kun pullamössö ei ehdi paikalle ajoissa?

        Tet-harjoittelu on suunnattu nuorille sen ilmiselvän syyn takia, että teinit alkavat lähestyä ikää, kun on pohdittava tulevaisuudensuunnitelmia. Tet-harjoittelu antaa nuorelle kokemuksia työelämästä ikään ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

        Tet-harjoittelun aikataulut ovat mitä ovat ja nuoret tietysti tulevat työpaikalle sen mukaan mitä työnantajan kanssa työsopimuksessa on sovittu. Minun lapseni kävi itse yrityksissä kysymässä tet-paikkaa, hoiti sopimuksen teon ja hoiti itsensä ajoissa paikalle joka päivä. Samoin toimi jokainen hänen ystävistään. Joillain työpäivä alkoi kahdeksalta, joillain kymmeneltä riippuen hieman siitä, mihin he olivat hakeutuneet harjoitteluun.

        Eihän kukaan tässä kannata sitä, että kouluun tai työpaikalle voisi tulla miten itse haluaa. Keskustelun aiheena on yleinen koulujen myöhäsitäminen, joka on jo tehty esim minun lapseni koulussa ja heillä se toimii hyvin. Eihän tässä mistään joustoista ole kyse.

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksihän TET-harjoittelut on juuri tuon ikäisille? Pitäisikö harjoittelussakin aikatauluista joustaa, kun pullamössö ei ehdi paikalle ajoissa?

        - sivusta

        Ompa nuorisonegatiivista puhetta.

        Jotkut perusduunarit jotka ovat olleet ikänsä samassa työpaikassa ajattelevat tuolla tavalla.

        Heiltä puuttuu näkemys monista erilaisista työpaikoista ja kyky opettaa ketään työhön. Ajat sitten unohtuneet omat vaikeudet ensimmäisessä työpaikassa ja jopa jonkinlainen kateus ja viha, jos uutta tulijaa sanotaan päteväksi, vaikka se ei tarkoita sitä että olisi syntynyt jotain työtä tekemään.

        Tällaisiä työntekijöitä on monilla työpaikoilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tet-harjoittelu on suunnattu nuorille sen ilmiselvän syyn takia, että teinit alkavat lähestyä ikää, kun on pohdittava tulevaisuudensuunnitelmia. Tet-harjoittelu antaa nuorelle kokemuksia työelämästä ikään ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

        Tet-harjoittelun aikataulut ovat mitä ovat ja nuoret tietysti tulevat työpaikalle sen mukaan mitä työnantajan kanssa työsopimuksessa on sovittu. Minun lapseni kävi itse yrityksissä kysymässä tet-paikkaa, hoiti sopimuksen teon ja hoiti itsensä ajoissa paikalle joka päivä. Samoin toimi jokainen hänen ystävistään. Joillain työpäivä alkoi kahdeksalta, joillain kymmeneltä riippuen hieman siitä, mihin he olivat hakeutuneet harjoitteluun.

        Eihän kukaan tässä kannata sitä, että kouluun tai työpaikalle voisi tulla miten itse haluaa. Keskustelun aiheena on yleinen koulujen myöhäsitäminen, joka on jo tehty esim minun lapseni koulussa ja heillä se toimii hyvin. Eihän tässä mistään joustoista ole kyse.

        Aletheias

        Ylempänä otin ton tetin just huomioon. Oonhan itekin heitä opastanut. Ja sen puoleen mun mielestä ysillä vois jo harjoitella aikasempia aamuja, eli pitää varhaiset aamut vaikka muilla myöhennettäisiinkin. Koska onhan ne aikasempia myöhemmissäkin opinnoissa. He kun kuitenkin ovat kypsempia ja esim rikosoikeudellisestikin vastuussa.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ylempänä otin ton tetin just huomioon. Oonhan itekin heitä opastanut. Ja sen puoleen mun mielestä ysillä vois jo harjoitella aikasempia aamuja, eli pitää varhaiset aamut vaikka muilla myöhennettäisiinkin. Koska onhan ne aikasempia myöhemmissäkin opinnoissa. He kun kuitenkin ovat kypsempia ja esim rikosoikeudellisestikin vastuussa.

        Mitä harjoittelemista aikaisissa aamuissa on? Opiskellessa aikataulut saattavat vaihdella paljonkin, joskus on aikaisia aamuja, joskus ei. Samoin työelämässä. Minulla esim on työaika yleensä joustavasti 8-16 välisenä aikana mutta olen viimeisen kuukauden aikana herännyt työmatkoille klo 4.00 ja klo 5.00 ja olen tehnyt töitä poikkeuksellisesti klo 22 saakka. Miten minua on auttanut se, että olen joskus 30 vuotta sitten herännyt joka aamu kahdeksaksi kouluun?

        Tärkeää on se, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta itsestään ja koulunkäynnistään ja sitä myöten myös valmistautuvat työelämämään. On selvää, että työpaikalla täytyy olla ajoissa alkaapa työt milloin tahansa. Jos hakeutuu esim sairaanhoitajaksi, niin todennäköisesti edessä on vuorotöitä ja niihin aikatauluihin on sopeuduttava. Jos hakeutuu toimistotöihin, niin todennäköisesti työt tehdään 8-16 välillä. Jos taas hakeutuu rakennusalalle, työt saatetaan aloittaa ehkä jo klo 6.00. Matkatöissä aikataulut saattavat taas olla mitä tahansa. Kaikkiin näihin on vain sopeuduttava eikä sillä ole mitään merkitystä, mihin aikaan koulu on alkanut yläkoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa. Olennaista on vastuunkanto ja hyvä työmoraali.

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        - sivusta

        Ompa nuorisonegatiivista puhetta.

        Jotkut perusduunarit jotka ovat olleet ikänsä samassa työpaikassa ajattelevat tuolla tavalla.

        Heiltä puuttuu näkemys monista erilaisista työpaikoista ja kyky opettaa ketään työhön. Ajat sitten unohtuneet omat vaikeudet ensimmäisessä työpaikassa ja jopa jonkinlainen kateus ja viha, jos uutta tulijaa sanotaan päteväksi, vaikka se ei tarkoita sitä että olisi syntynyt jotain työtä tekemään.

        Tällaisiä työntekijöitä on monilla työpaikoilla.

        Ei vaan fiktiivistä kuvittelua, että mitä jos nuoriso totutetaan siihen, että järjestelmä joustaa aina, kun väsyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä harjoittelemista aikaisissa aamuissa on? Opiskellessa aikataulut saattavat vaihdella paljonkin, joskus on aikaisia aamuja, joskus ei. Samoin työelämässä. Minulla esim on työaika yleensä joustavasti 8-16 välisenä aikana mutta olen viimeisen kuukauden aikana herännyt työmatkoille klo 4.00 ja klo 5.00 ja olen tehnyt töitä poikkeuksellisesti klo 22 saakka. Miten minua on auttanut se, että olen joskus 30 vuotta sitten herännyt joka aamu kahdeksaksi kouluun?

        Tärkeää on se, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta itsestään ja koulunkäynnistään ja sitä myöten myös valmistautuvat työelämämään. On selvää, että työpaikalla täytyy olla ajoissa alkaapa työt milloin tahansa. Jos hakeutuu esim sairaanhoitajaksi, niin todennäköisesti edessä on vuorotöitä ja niihin aikatauluihin on sopeuduttava. Jos hakeutuu toimistotöihin, niin todennäköisesti työt tehdään 8-16 välillä. Jos taas hakeutuu rakennusalalle, työt saatetaan aloittaa ehkä jo klo 6.00. Matkatöissä aikataulut saattavat taas olla mitä tahansa. Kaikkiin näihin on vain sopeuduttava eikä sillä ole mitään merkitystä, mihin aikaan koulu on alkanut yläkoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa. Olennaista on vastuunkanto ja hyvä työmoraali.

        Aletheias

        Kyllä se monella työttömälläkin voi olla juuri tuo arkirytmi, mikä katoaa silloin, kun ei tarvitse nousta aikaisin työhön. Sitä joutuu sitten harjoittelemaan ennen työhön menoa. Mielestäni ei ole hyvä totuttaa nuoria siihen, ettei aikainen herätys olisi tarpeellinen.

        Nuoruus ja siihen liittyvien ilmiöiden arvostelu ei ole mikään pyhä lehmä, jota ei voisi kriittisesti tarkastella.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ylempänä otin ton tetin just huomioon. Oonhan itekin heitä opastanut. Ja sen puoleen mun mielestä ysillä vois jo harjoitella aikasempia aamuja, eli pitää varhaiset aamut vaikka muilla myöhennettäisiinkin. Koska onhan ne aikasempia myöhemmissäkin opinnoissa. He kun kuitenkin ovat kypsempia ja esim rikosoikeudellisestikin vastuussa.

        Juuri noin on, kun Jero kirjoittaa kokemuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se monella työttömälläkin voi olla juuri tuo arkirytmi, mikä katoaa silloin, kun ei tarvitse nousta aikaisin työhön. Sitä joutuu sitten harjoittelemaan ennen työhön menoa. Mielestäni ei ole hyvä totuttaa nuoria siihen, ettei aikainen herätys olisi tarpeellinen.

        Nuoruus ja siihen liittyvien ilmiöiden arvostelu ei ole mikään pyhä lehmä, jota ei voisi kriittisesti tarkastella.

        Lapset ja nuoret heräävät kouluun ikävuosien 7-19 välillä kaikkina arkipäivinä. Eiköhän siinä sitä heräämistä ihan riittävästi opetella eikä se, alkaako koulu klo 8.00 vai 9.00 ole merkityksellistä muutoin kuin, että nuoret saisivat silloin hieman luontaisemman nukkumisrytmin kun sitä tarvitsevat eli teinivuosina. Nimenomaan nuorten kohdallahan tätä myöhäistystä on ehdotettu ja tämä pohjautuu siihen, että teinien unirytmi muuttuu luobtaisesti.

        Hieman myöhäisempi aamu on jo käytössä monessa koulussa, kuten esim oman lapseni koulussa. En jaksa ymmärtää, miksi niin moni on tätä vastaan, kun käytännöllä ei ole havaittu olevan mitään muuta kuin positiivisia vaikutuksia.

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapset ja nuoret heräävät kouluun ikävuosien 7-19 välillä kaikkina arkipäivinä. Eiköhän siinä sitä heräämistä ihan riittävästi opetella eikä se, alkaako koulu klo 8.00 vai 9.00 ole merkityksellistä muutoin kuin, että nuoret saisivat silloin hieman luontaisemman nukkumisrytmin kun sitä tarvitsevat eli teinivuosina. Nimenomaan nuorten kohdallahan tätä myöhäistystä on ehdotettu ja tämä pohjautuu siihen, että teinien unirytmi muuttuu luobtaisesti.

        Hieman myöhäisempi aamu on jo käytössä monessa koulussa, kuten esim oman lapseni koulussa. En jaksa ymmärtää, miksi niin moni on tätä vastaan, kun käytännöllä ei ole havaittu olevan mitään muuta kuin positiivisia vaikutuksia.

        Aletheias

        Pidemmässä juoksussa tilanne voi kuitenkin olla toinen, kilpailu työmarkkinoilla on kovaa. Onko tilastoa siitä, miten tällaiset nuoret ovat sopeutuneet myöhemmin kovempiin vaatimuksiin aamuheräämisten suhteen mm. oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla. Kesätöiden aikataulut voivat jo tuntua armottomilta jos on tottunut heräämään myöhemmin Forssan klo 9 on jo tosi myöhäinen..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä harjoittelemista aikaisissa aamuissa on? Opiskellessa aikataulut saattavat vaihdella paljonkin, joskus on aikaisia aamuja, joskus ei. Samoin työelämässä. Minulla esim on työaika yleensä joustavasti 8-16 välisenä aikana mutta olen viimeisen kuukauden aikana herännyt työmatkoille klo 4.00 ja klo 5.00 ja olen tehnyt töitä poikkeuksellisesti klo 22 saakka. Miten minua on auttanut se, että olen joskus 30 vuotta sitten herännyt joka aamu kahdeksaksi kouluun?

        Tärkeää on se, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta itsestään ja koulunkäynnistään ja sitä myöten myös valmistautuvat työelämämään. On selvää, että työpaikalla täytyy olla ajoissa alkaapa työt milloin tahansa. Jos hakeutuu esim sairaanhoitajaksi, niin todennäköisesti edessä on vuorotöitä ja niihin aikatauluihin on sopeuduttava. Jos hakeutuu toimistotöihin, niin todennäköisesti työt tehdään 8-16 välillä. Jos taas hakeutuu rakennusalalle, työt saatetaan aloittaa ehkä jo klo 6.00. Matkatöissä aikataulut saattavat taas olla mitä tahansa. Kaikkiin näihin on vain sopeuduttava eikä sillä ole mitään merkitystä, mihin aikaan koulu on alkanut yläkoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa. Olennaista on vastuunkanto ja hyvä työmoraali.

        Aletheias

        Mäkään en ymmärrä lainkaan tuota aikaisten aamujen muka työelämään opettavaa logikkaa. Työelämä on koko ajan entistä vähemmän selkeää 8-16 työntekoa. Itse en ole päivääkään elämässäni tehnyt töitä 8-16, enkä tunne kovin montaa muutakaan, jolla noin olisi. Se, että peruskoulussa oli klo 8 aamuja joskus parikymnentä vuotta sitten, ei opettanut yhtään mitään, kuten eivät myöskään klo 12 "aamut", joita myös joskus oli. Osa menee kuudeksi tai aiemmin töihin, osalla on joustava työaika kuten sullakin, osa tekee kolmivuorotyötä, osa tekee päivystyksiä jne. Tuollainen, että juuri kello 8 aamut opettaisivat jotakin, on todella ontuvaa ajattelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapset ja nuoret heräävät kouluun ikävuosien 7-19 välillä kaikkina arkipäivinä. Eiköhän siinä sitä heräämistä ihan riittävästi opetella eikä se, alkaako koulu klo 8.00 vai 9.00 ole merkityksellistä muutoin kuin, että nuoret saisivat silloin hieman luontaisemman nukkumisrytmin kun sitä tarvitsevat eli teinivuosina. Nimenomaan nuorten kohdallahan tätä myöhäistystä on ehdotettu ja tämä pohjautuu siihen, että teinien unirytmi muuttuu luobtaisesti.

        Hieman myöhäisempi aamu on jo käytössä monessa koulussa, kuten esim oman lapseni koulussa. En jaksa ymmärtää, miksi niin moni on tätä vastaan, kun käytännöllä ei ole havaittu olevan mitään muuta kuin positiivisia vaikutuksia.

        Aletheias

        Ajattelen hyvin saman suuntaisesti kuin sinäkin. Tuo työelämään opettaminen on erittäin outo ja mielestäni keinotekoinen perustelu. Tuntuu, että näihin vastaavat lähinnä henkilöt, joilla ei ole lapsia tai vielä käsitystä miten asiat muuttuvat lapsen kasvaessa. Oma muksuni esimerkiksi oli vielä alaluokilla aina ylhäällä kello 6, mutta kun mentiin eteenpäin, niin samoilla rytmeillä, samoilla elämäntavoilla ne 8 aamut tekevät tiukkaa. Kun uni ei enää tule samaan aikaan, niin se ei tule, eikä se tilanne pakottamalla parane.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä harjoittelemista aikaisissa aamuissa on? Opiskellessa aikataulut saattavat vaihdella paljonkin, joskus on aikaisia aamuja, joskus ei. Samoin työelämässä. Minulla esim on työaika yleensä joustavasti 8-16 välisenä aikana mutta olen viimeisen kuukauden aikana herännyt työmatkoille klo 4.00 ja klo 5.00 ja olen tehnyt töitä poikkeuksellisesti klo 22 saakka. Miten minua on auttanut se, että olen joskus 30 vuotta sitten herännyt joka aamu kahdeksaksi kouluun?

        Tärkeää on se, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta itsestään ja koulunkäynnistään ja sitä myöten myös valmistautuvat työelämämään. On selvää, että työpaikalla täytyy olla ajoissa alkaapa työt milloin tahansa. Jos hakeutuu esim sairaanhoitajaksi, niin todennäköisesti edessä on vuorotöitä ja niihin aikatauluihin on sopeuduttava. Jos hakeutuu toimistotöihin, niin todennäköisesti työt tehdään 8-16 välillä. Jos taas hakeutuu rakennusalalle, työt saatetaan aloittaa ehkä jo klo 6.00. Matkatöissä aikataulut saattavat taas olla mitä tahansa. Kaikkiin näihin on vain sopeuduttava eikä sillä ole mitään merkitystä, mihin aikaan koulu on alkanut yläkoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa. Olennaista on vastuunkanto ja hyvä työmoraali.

        Aletheias

        Tähän vielä palatessani. Mielipiteitä on monia. Mutta ei yhtenäisestä linjasta haittaakaan olisi. Forssassahan näin on, koska se koskee koko peruskoulua. Espoossa taas ainakin toimittajien mukaa yläkoulua. Että onko tällänen myöhennys vain kolmen vuoden ajaksi hyväksi?


      • JeroP kirjoitti:

        Tähän vielä palatessani. Mielipiteitä on monia. Mutta ei yhtenäisestä linjasta haittaakaan olisi. Forssassahan näin on, koska se koskee koko peruskoulua. Espoossa taas ainakin toimittajien mukaa yläkoulua. Että onko tällänen myöhennys vain kolmen vuoden ajaksi hyväksi?

        Ja pääpointtihan tässä on että asiasta keskustellaan ja otetaan kaikki kannat huomioon. Tää tunnettu yölinja apulaiskaupunginjohtajakin suositteli ottamaan kaikkien keskustelijoiden mielipiteet huomioon. Myös tieteellisen sisäpiirin ulkopuolelta ja parhaiten argumentoinut voittaa. Eli hän suosittelee avointa keskustelua.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ja pääpointtihan tässä on että asiasta keskustellaan ja otetaan kaikki kannat huomioon. Tää tunnettu yölinja apulaiskaupunginjohtajakin suositteli ottamaan kaikkien keskustelijoiden mielipiteet huomioon. Myös tieteellisen sisäpiirin ulkopuolelta ja parhaiten argumentoinut voittaa. Eli hän suosittelee avointa keskustelua.

        Peruskouluista puhuttaessa, koska kouluissa ei ole tässä suhteessa valinnanvara, olisi tärkeää puhua myös tasapuolisuudesta. Jostain syystä meillä kuitenkin jauhetaan pelkkää kasin aamujen työelämään kouluttavaa skeidaa, joka on itseasiassa hyvin epätasa-arvoinen, kun ihmisillä kuitenkin on luonnostaan erilaisia rytmejä. Työelämässä voi valita työn, jossa ei tarvitse niitä aikaisia aamuja, jos kyseinen asia on itselle hankala. Nykyisessä 24 tunnin yhteiskunnassa tuo onnistuu jo varsin helposti. Se, että peruskoulu joustaisi, vaikka sitten vain tasapuolisuuden nimissä aamu yhdeksään saakka, ei ole paljon pyydetty.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Peruskouluista puhuttaessa, koska kouluissa ei ole tässä suhteessa valinnanvara, olisi tärkeää puhua myös tasapuolisuudesta. Jostain syystä meillä kuitenkin jauhetaan pelkkää kasin aamujen työelämään kouluttavaa skeidaa, joka on itseasiassa hyvin epätasa-arvoinen, kun ihmisillä kuitenkin on luonnostaan erilaisia rytmejä. Työelämässä voi valita työn, jossa ei tarvitse niitä aikaisia aamuja, jos kyseinen asia on itselle hankala. Nykyisessä 24 tunnin yhteiskunnassa tuo onnistuu jo varsin helposti. Se, että peruskoulu joustaisi, vaikka sitten vain tasapuolisuuden nimissä aamu yhdeksään saakka, ei ole paljon pyydetty.

        No tasapuolisuuttahan se edustaa, että valitaan tietty linja, jossa pysytään. Jos puhutaan peruskoulusta, niin pidetään sama linja ehkä kaikkein pienimpiä lukuunottamatta. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä.

        Toi ysin säilyttäminen aamu kahdeksassa on taas näkemys täältä työelämän puolelta. Se voi olla oikee tai väärä ja siks pitääkin keskustella.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        No tasapuolisuuttahan se edustaa, että valitaan tietty linja, jossa pysytään. Jos puhutaan peruskoulusta, niin pidetään sama linja ehkä kaikkein pienimpiä lukuunottamatta. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä.

        Toi ysin säilyttäminen aamu kahdeksassa on taas näkemys täältä työelämän puolelta. Se voi olla oikee tai väärä ja siks pitääkin keskustella.

        Vaan kun nykyajan työelämä on valtavasti muutkin kuin 8-16. Miksei koulussa opetella samalla yövuoroja, kun tuo on kerta pointti? Miksi ei opetella päivystämistä, 24 tunnin vuoroja? Kouluissa pitäisi olla kolmivuoro ja siellä sitten käytäsiin vuorotahtiin aamua päivää yötä, kun kerta tuolle linjalle yritetään lähteä. Pitäisi kouluissakin olla tunnin liukuma, kuten lähes kaikissa valtion virastoissa? Oppivat oikeille työelämän tavoille. Tuon on niin äärimmäisen typerä selitys, että se ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        No tasapuolisuuttahan se edustaa, että valitaan tietty linja, jossa pysytään. Jos puhutaan peruskoulusta, niin pidetään sama linja ehkä kaikkein pienimpiä lukuunottamatta. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä.

        Toi ysin säilyttäminen aamu kahdeksassa on taas näkemys täältä työelämän puolelta. Se voi olla oikee tai väärä ja siks pitääkin keskustella.

        Vaan kun eihän kouluissa ylipäänsä edes ole mitään yleistä kouluunmenoaikaa. Itsellä aikanaan yläasteella koulun alku vaihteli välillä 8-12 ja omalla muksulla on tasan sama. Jos tuosta edes pudottaisi nuo ääripäät pois, niin tilanne paranisi kummasti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaan kun eihän kouluissa ylipäänsä edes ole mitään yleistä kouluunmenoaikaa. Itsellä aikanaan yläasteella koulun alku vaihteli välillä 8-12 ja omalla muksulla on tasan sama. Jos tuosta edes pudottaisi nuo ääripäät pois, niin tilanne paranisi kummasti.

        Mutta nykyään kun ei oo enää asteita. Jos halutaan myöhentää niin miksei samantien kaikki 5-9 luokat. Jos se on tutkittu juttu, että helpottaa, niin se on ok.

        Myöhästelyn kanssa on ollu nuorten kanssa haasteita ja Ruotsissa ongelma oli jo 80 luvulla. Että kannattaako loppumetreillä luopua kasin aamuista ja mikä estää luopumasta aiemmin, jos se kerran on tarpeen. Tietenkin vaatii tutkimusta ja tässähän meillä on Forssa vastaan Espoo. Tosin ei aivan yhtenäiset, kun eroa puoli tuntia.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Mutta nykyään kun ei oo enää asteita. Jos halutaan myöhentää niin miksei samantien kaikki 5-9 luokat. Jos se on tutkittu juttu, että helpottaa, niin se on ok.

        Myöhästelyn kanssa on ollu nuorten kanssa haasteita ja Ruotsissa ongelma oli jo 80 luvulla. Että kannattaako loppumetreillä luopua kasin aamuista ja mikä estää luopumasta aiemmin, jos se kerran on tarpeen. Tietenkin vaatii tutkimusta ja tässähän meillä on Forssa vastaan Espoo. Tosin ei aivan yhtenäiset, kun eroa puoli tuntia.

        Ei kai sitä kukaan estä, että kaikki luokat myöhennettäisiin? He nyt haluavat Espoossa kokeilla tuota. Siihen on luultavasti jokin peruste, kuten vaikka ettei kaikkien luokka-asteiden lukujärjestyksiä aleta venkslaamaan, ennen kun on kokeiltu 5-6 ja 7-9 ovat usein ihan eri koulun puolella, eli sinällään yläkoulun ja alakoulun jako voi olla perusteltu. Mutta jostain on lienee heidänkin pakko se kokeilu alottaa ja lajentaa, jos se toimii.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Mutta nykyään kun ei oo enää asteita. Jos halutaan myöhentää niin miksei samantien kaikki 5-9 luokat. Jos se on tutkittu juttu, että helpottaa, niin se on ok.

        Myöhästelyn kanssa on ollu nuorten kanssa haasteita ja Ruotsissa ongelma oli jo 80 luvulla. Että kannattaako loppumetreillä luopua kasin aamuista ja mikä estää luopumasta aiemmin, jos se kerran on tarpeen. Tietenkin vaatii tutkimusta ja tässähän meillä on Forssa vastaan Espoo. Tosin ei aivan yhtenäiset, kun eroa puoli tuntia.

        Aika outo oletus, että kouluuntulon myöhentäminen lisäisi myöhästelyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aika outo oletus, että kouluuntulon myöhentäminen lisäisi myöhästelyä.

        Pointti on se ettei vekslata jatkuvasti ees taas. Että ois useemman vuoden sama aika.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai sitä kukaan estä, että kaikki luokat myöhennettäisiin? He nyt haluavat Espoossa kokeilla tuota. Siihen on luultavasti jokin peruste, kuten vaikka ettei kaikkien luokka-asteiden lukujärjestyksiä aleta venkslaamaan, ennen kun on kokeiltu 5-6 ja 7-9 ovat usein ihan eri koulun puolella, eli sinällään yläkoulun ja alakoulun jako voi olla perusteltu. Mutta jostain on lienee heidänkin pakko se kokeilu alottaa ja lajentaa, jos se toimii.

        Juu jostainhan se pitää aloittaa. Ite en nää esim kutos ja seiska luokkalaisessa mitään eroa. Seiska ja ysi on taas ihan eri kehitysasteella. Kuten tossa ysien tet kysymyksessä jo totesin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mäkään en ymmärrä lainkaan tuota aikaisten aamujen muka työelämään opettavaa logikkaa. Työelämä on koko ajan entistä vähemmän selkeää 8-16 työntekoa. Itse en ole päivääkään elämässäni tehnyt töitä 8-16, enkä tunne kovin montaa muutakaan, jolla noin olisi. Se, että peruskoulussa oli klo 8 aamuja joskus parikymnentä vuotta sitten, ei opettanut yhtään mitään, kuten eivät myöskään klo 12 "aamut", joita myös joskus oli. Osa menee kuudeksi tai aiemmin töihin, osalla on joustava työaika kuten sullakin, osa tekee kolmivuorotyötä, osa tekee päivystyksiä jne. Tuollainen, että juuri kello 8 aamut opettaisivat jotakin, on todella ontuvaa ajattelua.

        Näkisin, että tuo asenne, että kaikkien pitää aloittaa päivä viimeistään kahdeksalta (tai muuten on laiska, ei opi mitään, ei sopeudu yhteiskuntaan) juontaa juurensa jostain agraariyhdyskunnasta, kun ihmisten aidosti oli noustava aikaisin maatöihin. Silloin aikaiseen nousuun oli ihan perusteitakin, mutta ne eivät päde enää nyky-yhteiskuntaan. Taustalla vaikuttanee myös luterilainen hyveellisyyskäsitys, jossa korostuu se, että ihmisen pitää olla työteliäs ja tuottelias heti aamusta, koska kunnon ihmiset nyt vain tekevät niin. Tuokaan ei nykymaailmaan enää sovellu, kun työelämä on täydellisen erilaista kuin aikoinaan eikä päivärytmi kerro paljoakaan ihmisen ahkeruudesta.

        En toki kannata mitään sellaista, että koulupäivät alkaisivat puoliltapäivin, mutta teinien kohdalla on ihan perusteltua olla aloittamatta koulupäiviä heti klo 8.00 saati vielä aikaisemmin.

        Aletheias


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelen hyvin saman suuntaisesti kuin sinäkin. Tuo työelämään opettaminen on erittäin outo ja mielestäni keinotekoinen perustelu. Tuntuu, että näihin vastaavat lähinnä henkilöt, joilla ei ole lapsia tai vielä käsitystä miten asiat muuttuvat lapsen kasvaessa. Oma muksuni esimerkiksi oli vielä alaluokilla aina ylhäällä kello 6, mutta kun mentiin eteenpäin, niin samoilla rytmeillä, samoilla elämäntavoilla ne 8 aamut tekevät tiukkaa. Kun uni ei enää tule samaan aikaan, niin se ei tule, eikä se tilanne pakottamalla parane.

        Tuo lapsen unirytmin muuttuminen saattaa yllättää monen vanhemman. Ei minunkaan teinini iltaisin ole koskaan väsynyt vaan yleensä hän on kovin virkeänä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka hän olisi noussut miten aikaisin. Onneksi lapseni nukkuu hyvin, keskimäärin 9 tuntia yössä, mutta vaikeampaa on, jos lapsen unet jäävät vajaaksi, vaikka miten yrittäisi ajoissa mennä nukkumaan.

        Aletheias


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ja pääpointtihan tässä on että asiasta keskustellaan ja otetaan kaikki kannat huomioon. Tää tunnettu yölinja apulaiskaupunginjohtajakin suositteli ottamaan kaikkien keskustelijoiden mielipiteet huomioon. Myös tieteellisen sisäpiirin ulkopuolelta ja parhaiten argumentoinut voittaa. Eli hän suosittelee avointa keskustelua.

        On toki tärkeää kuunnella monenlaisia mielipiteitä ja ehdottomasti esim erilaiset tutkimukset aiheesta on syytä huomioida, kun tällasia päätöksiä tehdään. Jokaisella saa myös olla ihan oma mielipiteensä aiheesta, sanoivatpa tutkimukset aiheesta mitä vain.

        Yksi tärkeä näkökulma on nuorten oma mielipide. Nuoret ovat fiksuja ja heitä kannattaa kuunnella erityisesti heitä itseään koskevissa asioissa. Aikuiset tekevät tietty lopulliset päätökset, mutta nuorten näkemyksiä ei tulisi sivuuttaa. Silloin, kun nuoret saavat itse vaikuttaa asioihinsa, on lopputulos yleensä paras mahdollinen.

        Aletheias


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        On toki tärkeää kuunnella monenlaisia mielipiteitä ja ehdottomasti esim erilaiset tutkimukset aiheesta on syytä huomioida, kun tällasia päätöksiä tehdään. Jokaisella saa myös olla ihan oma mielipiteensä aiheesta, sanoivatpa tutkimukset aiheesta mitä vain.

        Yksi tärkeä näkökulma on nuorten oma mielipide. Nuoret ovat fiksuja ja heitä kannattaa kuunnella erityisesti heitä itseään koskevissa asioissa. Aikuiset tekevät tietty lopulliset päätökset, mutta nuorten näkemyksiä ei tulisi sivuuttaa. Silloin, kun nuoret saavat itse vaikuttaa asioihinsa, on lopputulos yleensä paras mahdollinen.

        Aletheias

        Espoossa se on nippa nappa hieman yli puolet. Melkein puolet oli kuitenkin eri mieltä.

        ”ESPOOSSA kokeiluehdotus ei ole herättänyt varauksetonta innostusta. Asiasta järjestettiin kysely, johon vastasi yli 3 600 oppilasta. Heistä hieman yli puolet, 55 prosenttia, kannatti koulupäivän alkamisen siirtämistä aamuyhdeksään”.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Espoossa se on nippa nappa hieman yli puolet. Melkein puolet oli kuitenkin eri mieltä.

        ”ESPOOSSA kokeiluehdotus ei ole herättänyt varauksetonta innostusta. Asiasta järjestettiin kysely, johon vastasi yli 3 600 oppilasta. Heistä hieman yli puolet, 55 prosenttia, kannatti koulupäivän alkamisen siirtämistä aamuyhdeksään”.

        ”Puoltajat arvelivat myöhäisemmän aloituksen parantavan hyvinvointia ja jaksamista. Vastustajat pelkäsivät yhdeksän aamujen tarkoittavan, että koulupäivä loppuu myöhemmin eivätkä oppilaat ehdi harrastuksiin tai viettämään aikaa ystävien ja perheen kanssa”.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Espoossa se on nippa nappa hieman yli puolet. Melkein puolet oli kuitenkin eri mieltä.

        ”ESPOOSSA kokeiluehdotus ei ole herättänyt varauksetonta innostusta. Asiasta järjestettiin kysely, johon vastasi yli 3 600 oppilasta. Heistä hieman yli puolet, 55 prosenttia, kannatti koulupäivän alkamisen siirtämistä aamuyhdeksään”.

        Olisiko niukan enemmistön vuoksi sitten päädytty kompromissiehdotukseen klo 8.30 eikä 9.00.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Näkisin, että tuo asenne, että kaikkien pitää aloittaa päivä viimeistään kahdeksalta (tai muuten on laiska, ei opi mitään, ei sopeudu yhteiskuntaan) juontaa juurensa jostain agraariyhdyskunnasta, kun ihmisten aidosti oli noustava aikaisin maatöihin. Silloin aikaiseen nousuun oli ihan perusteitakin, mutta ne eivät päde enää nyky-yhteiskuntaan. Taustalla vaikuttanee myös luterilainen hyveellisyyskäsitys, jossa korostuu se, että ihmisen pitää olla työteliäs ja tuottelias heti aamusta, koska kunnon ihmiset nyt vain tekevät niin. Tuokaan ei nykymaailmaan enää sovellu, kun työelämä on täydellisen erilaista kuin aikoinaan eikä päivärytmi kerro paljoakaan ihmisen ahkeruudesta.

        En toki kannata mitään sellaista, että koulupäivät alkaisivat puoliltapäivin, mutta teinien kohdalla on ihan perusteltua olla aloittamatta koulupäiviä heti klo 8.00 saati vielä aikaisemmin.

        Aletheias

        Kyllä se Kiinassa koulumaailmaan edelleen hyvin soveltuu ja tulokset puhuvat puolestaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tet-harjoittelu on suunnattu nuorille sen ilmiselvän syyn takia, että teinit alkavat lähestyä ikää, kun on pohdittava tulevaisuudensuunnitelmia. Tet-harjoittelu antaa nuorelle kokemuksia työelämästä ikään ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

        Tet-harjoittelun aikataulut ovat mitä ovat ja nuoret tietysti tulevat työpaikalle sen mukaan mitä työnantajan kanssa työsopimuksessa on sovittu. Minun lapseni kävi itse yrityksissä kysymässä tet-paikkaa, hoiti sopimuksen teon ja hoiti itsensä ajoissa paikalle joka päivä. Samoin toimi jokainen hänen ystävistään. Joillain työpäivä alkoi kahdeksalta, joillain kymmeneltä riippuen hieman siitä, mihin he olivat hakeutuneet harjoitteluun.

        Eihän kukaan tässä kannata sitä, että kouluun tai työpaikalle voisi tulla miten itse haluaa. Keskustelun aiheena on yleinen koulujen myöhäsitäminen, joka on jo tehty esim minun lapseni koulussa ja heillä se toimii hyvin. Eihän tässä mistään joustoista ole kyse.

        Aletheias

        Kuinka moni teini, n 15v, miettiin mitä työtä tekee isona?
        En minä ainakaan miettinyt vaikka sen ajan "tettiä" kävin kaupassa suorittamassa.. SItten kun se koulu loppui, heti menin töihin, pääsin kauppaan ja aivan kamala paikka. Sieltä sitten pääsinkin seuraavaan työoaikkaani, jossa vierähtikin vuosikymmeniä, kunnes tuli potkut! Sitten minä ihmettelin, että mitäs nyt? No, vielä eläkkeelläkin teen töitä nykyisessä paikassani, jossa olen ihmisten kanssa tekemisissä. Löysin "oman" työni vasta alle kuuskymppisenä!!


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mäkään en ymmärrä lainkaan tuota aikaisten aamujen muka työelämään opettavaa logikkaa. Työelämä on koko ajan entistä vähemmän selkeää 8-16 työntekoa. Itse en ole päivääkään elämässäni tehnyt töitä 8-16, enkä tunne kovin montaa muutakaan, jolla noin olisi. Se, että peruskoulussa oli klo 8 aamuja joskus parikymnentä vuotta sitten, ei opettanut yhtään mitään, kuten eivät myöskään klo 12 "aamut", joita myös joskus oli. Osa menee kuudeksi tai aiemmin töihin, osalla on joustava työaika kuten sullakin, osa tekee kolmivuorotyötä, osa tekee päivystyksiä jne. Tuollainen, että juuri kello 8 aamut opettaisivat jotakin, on todella ontuvaa ajattelua.

        Ontuva ajattelu??
        Tässä keskustelussa on vain se ongelma, ettei ihmisillä ole vissiin elämässä muuta tekemistä, kuin nukkua, käydä koulua ja tehdä töitä? Eikö ihmiset tee/tarvitse muuta elämää? Otetaan esim vaikkapa jalkapalloharrastus (siis ihan esimerkkinä):
        "Minä tykkään valvoa yöt ja MINÄ haluan harrastaa jalkapalloa yöllä, valmentajankin on valvottava yöllä, kun MINÄ haluan valvoa".

        Ratkaisuna näkisin, että Suomi alkaa elämään 24/7. Ne ketkä ovat yökyöpeleitä, tekevät töitä yöt ja ne ketkä tykkää päivätöistä, tekee töitä päivät ja jos on laiskanpuoleinen eikä jaksa tehdä töitä, kun ennen klo 22:ta muutaman tunnin, voipi tehdä sitä työtä siinä iltasella. Näin Suomen saisi nousuun. Työnantajat olisi tyytyväisiä, kun makselevat ilta-, yö- ja pyhälisiä, eikä olisi yhtään katkeria palkanmaksajia, kun tuotanto pyörii tauotta 24/7 ja kaikki saisi töitä unirytmistään riippumatta.. No meteliähän tuosta kaupungeissa syntyy, mutta sitten voipi muutella hiljasimmille seuduille.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo lapsen unirytmin muuttuminen saattaa yllättää monen vanhemman. Ei minunkaan teinini iltaisin ole koskaan väsynyt vaan yleensä hän on kovin virkeänä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka hän olisi noussut miten aikaisin. Onneksi lapseni nukkuu hyvin, keskimäärin 9 tuntia yössä, mutta vaikeampaa on, jos lapsen unet jäävät vajaaksi, vaikka miten yrittäisi ajoissa mennä nukkumaan.

        Aletheias

        Aletheias kuule... Kuinkas paljon se sinun teini kittaa noita energiajuomia? Vastaa nyt rehellisesti, koska annat itsestäsi kuvan täydellisestä vanhemmasta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aletheias kuule... Kuinkas paljon se sinun teini kittaa noita energiajuomia? Vastaa nyt rehellisesti, koska annat itsestäsi kuvan täydellisestä vanhemmasta.

        Minun teini ei kittaa yhtään energiajuomia. Hän ei myöskään juo muita sokerijuomia, kuten limsoja. Hän ei syö lainkaan myöskään makeisia. Hän urheilee tavoitteelllisesti ja se näkyy hänen ruokavaliossaan. Sama pätee nukkumiseen. Lapseni haluaa omasta halustaan elää terveellisesti, ja tietenkin minä tuen häntä esim niin, että meillä kotona tehdään terveellistä ruokaa. Ei se minusta täydellistä vanhempaa tee.

        Aletheias


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Näkisin, että tuo asenne, että kaikkien pitää aloittaa päivä viimeistään kahdeksalta (tai muuten on laiska, ei opi mitään, ei sopeudu yhteiskuntaan) juontaa juurensa jostain agraariyhdyskunnasta, kun ihmisten aidosti oli noustava aikaisin maatöihin. Silloin aikaiseen nousuun oli ihan perusteitakin, mutta ne eivät päde enää nyky-yhteiskuntaan. Taustalla vaikuttanee myös luterilainen hyveellisyyskäsitys, jossa korostuu se, että ihmisen pitää olla työteliäs ja tuottelias heti aamusta, koska kunnon ihmiset nyt vain tekevät niin. Tuokaan ei nykymaailmaan enää sovellu, kun työelämä on täydellisen erilaista kuin aikoinaan eikä päivärytmi kerro paljoakaan ihmisen ahkeruudesta.

        En toki kannata mitään sellaista, että koulupäivät alkaisivat puoliltapäivin, mutta teinien kohdalla on ihan perusteltua olla aloittamatta koulupäiviä heti klo 8.00 saati vielä aikaisemmin.

        Aletheias

        Sait maatyötkin tähän keskusteluun? No siellä työt alotettiin silloin joskus kun aamu valkeni ja oli lehmiä lypsettävä. Kaikki tehtiin käsivoimin. Millonhan lie ollut??


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun teini ei kittaa yhtään energiajuomia. Hän ei myöskään juo muita sokerijuomia, kuten limsoja. Hän ei syö lainkaan myöskään makeisia. Hän urheilee tavoitteelllisesti ja se näkyy hänen ruokavaliossaan. Sama pätee nukkumiseen. Lapseni haluaa omasta halustaan elää terveellisesti, ja tietenkin minä tuen häntä esim niin, että meillä kotona tehdään terveellistä ruokaa. Ei se minusta täydellistä vanhempaa tee.

        Aletheias

        Oi, täydellisellä äidillä, täydellinen lapsi! Olet tässä maassa ainutlaatuinen.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka moni teini, n 15v, miettiin mitä työtä tekee isona?
        En minä ainakaan miettinyt vaikka sen ajan "tettiä" kävin kaupassa suorittamassa.. SItten kun se koulu loppui, heti menin töihin, pääsin kauppaan ja aivan kamala paikka. Sieltä sitten pääsinkin seuraavaan työoaikkaani, jossa vierähtikin vuosikymmeniä, kunnes tuli potkut! Sitten minä ihmettelin, että mitäs nyt? No, vielä eläkkeelläkin teen töitä nykyisessä paikassani, jossa olen ihmisten kanssa tekemisissä. Löysin "oman" työni vasta alle kuuskymppisenä!!

        Aika moni 15-vuotias kyllä miettii, mitä haluaa tehdä isona. Nykyään nuoren on hankittava koulutus, harvaan paikkaan vain mennään töihin koulun jälkeen vaan uravalintaa on tosissaan pohdittava. Lukiossakin nuoret tekevät kurssivalintansa sitä silmälä pitäen, mikä tukee uravalintoja myöhemmin.

        Tet-harjoittelu antaa pieniä maistiaisia siitä, millaista työelämä on ja voi auttaa nuorta löytämään oman polkunsa joko heti tai myöhemmin. Samalla tavalla esim lukio antaa nuorelle mahdollisuuksia tutustua erilaisiin aloihin ja ohjaa nuoren lopullista uravalintaa. Tet-harjoittelu on vain yksi tapa tuoda työelämää tutuksi nuorelle, ei suinkaan ainoa.

        Aletheias


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Oi, täydellisellä äidillä, täydellinen lapsi! Olet tässä maassa ainutlaatuinen.

        Huoh.. Menikö tunteisiin?

        Aletheias


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika moni 15-vuotias kyllä miettii, mitä haluaa tehdä isona. Nykyään nuoren on hankittava koulutus, harvaan paikkaan vain mennään töihin koulun jälkeen vaan uravalintaa on tosissaan pohdittava. Lukiossakin nuoret tekevät kurssivalintansa sitä silmälä pitäen, mikä tukee uravalintoja myöhemmin.

        Tet-harjoittelu antaa pieniä maistiaisia siitä, millaista työelämä on ja voi auttaa nuorta löytämään oman polkunsa joko heti tai myöhemmin. Samalla tavalla esim lukio antaa nuorelle mahdollisuuksia tutustua erilaisiin aloihin ja ohjaa nuoren lopullista uravalintaa. Tet-harjoittelu on vain yksi tapa tuoda työelämää tutuksi nuorelle, ei suinkaan ainoa.

        Aletheias

        Lukion valinnaisissa on yks puute. Tuolla alempanakin asiaa sivuttiin. Noi käsityöt puuttuu kokonaan. Yhessä lukiossa kyllä on ollut mahdollista opiskella, mutta usein ei. Lukio ei huomioi että ei kaikki jatka tiedekorkeaan, vaan moni menee ammattikorkeaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        JeroP kirjoitti:

        Lukion valinnaisissa on yks puute. Tuolla alempanakin asiaa sivuttiin. Noi käsityöt puuttuu kokonaan. Yhessä lukiossa kyllä on ollut mahdollista opiskella, mutta usein ei. Lukio ei huomioi että ei kaikki jatka tiedekorkeaan, vaan moni menee ammattikorkeaan.

        En välttämättä näe, miten käsityöt tukevat opiskelua ammattikorkeassa. Toki tähän vaikuttaa alavalinta, onhan ammattikorkeassakin esim kulttuuriala, joissa käsityöosaamisesta on hyötyä tietyissä tutkinnoissa, mutta valtaosin amk-tutkinnot ovat sellaisia, ettei käsitöistä ole niissä merkittävää hyötyä. Vai millaisia käsitöitä tarkalleen tarkoitat?

        Lukio on akateemisempi vaihtoehto ammattikoululle ja painottuu myös sen mukaisesti. Silti moni lukio tarjoaa laajan kurssivalikoiman, josta löytyy mieleisiä kursseja takuulla jokaiselle, myös niitä käytännönläheisempiä. Minä esim aikoinaan valitsin patikointikurssin, jonka myötä tehtiin neljän päivän vaellusreissu Norjaan.

        Aletheias


    • Anonyymi

      Pitää kysyä perheiltä, millaiset ajat olisivat ok.
      Perheenjäseniä on enemmän kuin opettajia, jotka määräävät vuosirytmin muille!
      Vilma

      • Anonyymi

        Uskon että opettajat haluavat parempia opiskelutuloksia.

        Huomaan myös, että moni kokee epäluuloa opetustoimea kohtaan. Ymmärrän hyvin, koska suomalaiset eivät voi luottaa enää puolueettomiin tuloksiin.

        Käytännössä opettajilla on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Viimevuosikymmenen heikennykset ovat määräytyneet ylemmältä tasolta, lähinnä siis hallituksen säästötoimien pakottamana. Opettajat ovat olleet monia niistä vastaan.

        Olisin valmis kuuntelemaan koulujen henkilökuntaa ja alansa asiantuntijoita. Etkö itsekin ajattele, että tunnet parhaiten työsi ja riedät miten sitä kehitetään

        On todellakin viimeinkin aika kuunnella työntekijöitä, jos halutaan oikeita tuloksia. Näin ei ole ollut aikoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskon että opettajat haluavat parempia opiskelutuloksia.

        Huomaan myös, että moni kokee epäluuloa opetustoimea kohtaan. Ymmärrän hyvin, koska suomalaiset eivät voi luottaa enää puolueettomiin tuloksiin.

        Käytännössä opettajilla on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Viimevuosikymmenen heikennykset ovat määräytyneet ylemmältä tasolta, lähinnä siis hallituksen säästötoimien pakottamana. Opettajat ovat olleet monia niistä vastaan.

        Olisin valmis kuuntelemaan koulujen henkilökuntaa ja alansa asiantuntijoita. Etkö itsekin ajattele, että tunnet parhaiten työsi ja riedät miten sitä kehitetään

        On todellakin viimeinkin aika kuunnella työntekijöitä, jos halutaan oikeita tuloksia. Näin ei ole ollut aikoihin.

        Opettajilla on vahva OAJ. On huonot suhteet, jos ei opetushallituksen tai -ministeriön kanssa tule juttuun.
        Jos opetustuloksilla mitattaisiin opettajien työnlaatua, niin siinä kehityskeskustelussa voisi harvalle napsahtaa bonusta.
        Eivät he enää pidä vanhempainiltoja. Enää ei ole toimivia koti-ja kouluyhdistyksiä, millä koottiin vanhemmat yhteen, kun oli joku luennoitsija.
        Lapset, vanhemmat ja opettajat on etäännytetty.
        Tässä ollaan.
        Vilma
        Ei epäluuloa se ole, jos havainnot eivät muuta tue.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettajilla on vahva OAJ. On huonot suhteet, jos ei opetushallituksen tai -ministeriön kanssa tule juttuun.
        Jos opetustuloksilla mitattaisiin opettajien työnlaatua, niin siinä kehityskeskustelussa voisi harvalle napsahtaa bonusta.
        Eivät he enää pidä vanhempainiltoja. Enää ei ole toimivia koti-ja kouluyhdistyksiä, millä koottiin vanhemmat yhteen, kun oli joku luennoitsija.
        Lapset, vanhemmat ja opettajat on etäännytetty.
        Tässä ollaan.
        Vilma
        Ei epäluuloa se ole, jos havainnot eivät muuta tue.

        "Eivät he enää pidä vanhempainiltoja. Enää ei ole toimivia koti-ja kouluyhdistyksiä, millä koottiin vanhemmat yhteen, kun oli joku luennoitsija."

        Sanoisin, että tuo riippuu pitkälti koulusta, ehkä rehtorin vaikutukseesta ja taatusti ainakin kaupungin/kunnan vaikutuksesta. Yksittäisillä opettajilla ei juuri ole tuohon sanavaltaa. Oman lapseni koulussa järjestetään molempia mainitsemiasi siinä määrin, että en itse jaksa osallistua niihin kaikkiin. En osallistu noihin yhteistilaisuuksiin, ellen koe niitä täysin välttämättömiksi. Tuntuu, että koululla pitää jo muutenkin ravata jatkuvasti kaikenmaailman arviointikeskusteluissa jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettajilla on vahva OAJ. On huonot suhteet, jos ei opetushallituksen tai -ministeriön kanssa tule juttuun.
        Jos opetustuloksilla mitattaisiin opettajien työnlaatua, niin siinä kehityskeskustelussa voisi harvalle napsahtaa bonusta.
        Eivät he enää pidä vanhempainiltoja. Enää ei ole toimivia koti-ja kouluyhdistyksiä, millä koottiin vanhemmat yhteen, kun oli joku luennoitsija.
        Lapset, vanhemmat ja opettajat on etäännytetty.
        Tässä ollaan.
        Vilma
        Ei epäluuloa se ole, jos havainnot eivät muuta tue.

        Tuskimpa opettajilla olisi itselläänkään mitään sitä vastaan, että heidän ammattitaitoa mitattaisiin.

        Ärsyttäähän se joskus itseäkin, että huomaa työkaverin ammattitaidottomaksi ja hoitaa tehtäviään siten, että muut joutuvat passailemaan ja aiheuttaa muutakin vahinkoa, jos päässyt tehtäviinsä lähinnä suhteilla.

        Toki ammatillisen pätevyyden lisäksi tehtävään sopiminen on myös luonnekysymys. Monesti opettajia on syytetty siitä, että alalle hakeutuvat vain hikipingot, joille opiskelu oli helppoa, eikä mitään ymmärrystä oppimisvaikeuksista.

        Mutta tosiaan, luottamuksen voi herättää vain siten, että saadaan puolueettomasti laadittuja kyselyjä, eikä kuten poliitikot haluavat sen valheellisesti usein esittää.

        Kaikken merkittävin mittari on kuitenkin PISA-tulos, eli näkyykö muutos tuloksessa vai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eivät he enää pidä vanhempainiltoja. Enää ei ole toimivia koti-ja kouluyhdistyksiä, millä koottiin vanhemmat yhteen, kun oli joku luennoitsija."

        Sanoisin, että tuo riippuu pitkälti koulusta, ehkä rehtorin vaikutukseesta ja taatusti ainakin kaupungin/kunnan vaikutuksesta. Yksittäisillä opettajilla ei juuri ole tuohon sanavaltaa. Oman lapseni koulussa järjestetään molempia mainitsemiasi siinä määrin, että en itse jaksa osallistua niihin kaikkiin. En osallistu noihin yhteistilaisuuksiin, ellen koe niitä täysin välttämättömiksi. Tuntuu, että koululla pitää jo muutenkin ravata jatkuvasti kaikenmaailman arviointikeskusteluissa jne.

        Eiei. On vastattu, että eivät pidä, koska siitä pitää maksaa.
        Päättäjät lienevät vanhoja tai eivät ymmärrä asian tärkeyttä.
        Ei ole rehtori syypää, vaan raha raha raha.
        Vilma


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiei. On vastattu, että eivät pidä, koska siitä pitää maksaa.
        Päättäjät lienevät vanhoja tai eivät ymmärrä asian tärkeyttä.
        Ei ole rehtori syypää, vaan raha raha raha.
        Vilma

        Jäin tässä oikein miettimään, että mikähän tilanne on kotikaupunkini muissa kouluissa.


    • Anonyymi

      Minusta ihan hyvä idea. Koulujen alun voisi hyvin siirtää pysyvästi yhdeksään. Ihan pienemoien koululaisten kohdalla kahdeksan aamut voivat toki olla perusteltavissa sillä, että aamuvuorohin menevien vanhempien on helpompi hoitaa muksu kouluun kahdeksaksi. Isommat koululaiset voisivat hyvin mennä pysyvästi yhdeksään. Joitain kahdeksan aamuja voisi olla heillä, jotka ovat tehneet vapaaehtoisia ainevalintoja, jotka lisäävät viikkotuntimäärää (omalla lapsellani on mm. ylimääräisiä kielivalintoja). Ei ole mitään järjellistä syytä raahata muksuja kouluihin juuri kahdeksaksi.

      • Anonyymi

        Espoossa kuitenkin henkilökunta ja nuorisovaltuusto vastustavat kokeilua. Pidempään jatkuva päivä ei houkuttele vai mikähän siinäkin sitten on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Espoossa kuitenkin henkilökunta ja nuorisovaltuusto vastustavat kokeilua. Pidempään jatkuva päivä ei houkuttele vai mikähän siinäkin sitten on?

        Ymmärrän kyllä, että opettajat vastustavat. Vastustaisit itsekin, jos työaikaasi yritettäisiin noin vain muuttaa. Muutosvastarinta on normaalia. Nuorisovaltuusta, mikä hitto sitten lieneekään, ei ole yhtä kuin oppilaat. Kuulostaa lähinnä hyväosaisten perheiden suosittujen lasten verkostoitumisjärjestöltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Espoossa kuitenkin henkilökunta ja nuorisovaltuusto vastustavat kokeilua. Pidempään jatkuva päivä ei houkuttele vai mikähän siinäkin sitten on?

        Henkilökunta = opettajat ja rehtori.
        Nuorisovaltuusto. Tjaa. Johdateltuja. Numerot laskevat?
        Vilma


    • Anonyymi

      Tulevaisuuden työelämässä on kuitenkin omat aikataulunsa, ja ammatteja, joissa varhainen herätys on työntekijälle välttämätön. Niin, sitähän se oli kohdallani 25 vuotta menneisyydessäkin. Duunari 7:ltä töihin joka arki aamu. Konttoristit tulivat 8:lta. Eihän se tee 25 vuodessa kuin tuhat vuotta. Sitten se kirottu kellojensiirto vielä aikaistaa meininkiä tunnilla. Ole nyt teidän idioottien kanssa.

      • Anonyymi

        Niin, arkiaamu, kellojen siirto, korjaus.


    • Anonyymi

      Nykyisin on myös liukumat ja etätyötä.
      Olen sitä mieltä, että kesäisin, kun opettajilla on liikaa lomaa, pitäisikin suorittaa tutustuminen johonkin alaan. 1 - 1,5 kk.
      Onhan opiskelijoillakin ilmainen työvelvollisuus.
      Ymmärtäisivätpähän sitten paremmin, mihin opetettavat siirtyvät aikanaan.
      Vilma

    • Anonyymi

      Miksi puoli,mennään suoraan yhdeksään.👍

    • Anonyymi

      Kakaroilta laitteet pois, ajoissa nukkumaan ja energiajuomille 20 v ikäraja. Ei töihinkään mennä päivällä vaikka kuinka väsyttäis, on pakko menmä aamulla, aamuyöllä tai illalla

    • Anonyymi

      Mitäs tällä opetetaan lapsille eikö koulunkin jo jopa peruskoulun pitäny olla työelämään valmentavaa hiemannkevyemmällä aloituksella eli tarkoittaa alakouluikäisiä ja mitä vanhemmaksi lapsi tulee taas sitä aikaisemmaksi koulun aloitusta pitäisi siirtää ja koulupäiviä pidemmäksi

      • Nallen poika, muuten jo 90 luvun alussa vaati koulunkäyntiä vuotta aikasemmaksi. Ja kummeksu kun lapset leikkivät hiekkalaatikolla hoitajan tiukassa valvonnassa, kun sitä vastoin voisivat opetella lukemaan ja laskemaan.

        Sinänsä työelämään ei enää valmenneta, kun kansalaiskoulu poistettiin, mutta toisaalta opetetaan yrittäjyyttä. Kerran tein vähän tjuvlyssna opetusvirastossa, että koululuokalla oli ainoastaan kolme järkevää yritysideaa ja loput oli somejuttuja. Tätä en tietenkä ois saanu kuulla, mutta jos pikkurikoksella ehkäisee suuremman, niin tuskin vääryys.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Nallen poika, muuten jo 90 luvun alussa vaati koulunkäyntiä vuotta aikasemmaksi. Ja kummeksu kun lapset leikkivät hiekkalaatikolla hoitajan tiukassa valvonnassa, kun sitä vastoin voisivat opetella lukemaan ja laskemaan.

        Sinänsä työelämään ei enää valmenneta, kun kansalaiskoulu poistettiin, mutta toisaalta opetetaan yrittäjyyttä. Kerran tein vähän tjuvlyssna opetusvirastossa, että koululuokalla oli ainoastaan kolme järkevää yritysideaa ja loput oli somejuttuja. Tätä en tietenkä ois saanu kuulla, mutta jos pikkurikoksella ehkäisee suuremman, niin tuskin vääryys.

        Ottaen huonioon, että itse osasin lukea alle nelivuotiaana ja oma muksuni luki ennen kolmatta syntymäpäiväänsä, ilman että kukaan koskaan opetti meille kumnalkekaan ko. taitoa, en ymmärrä Nallen pojan ongelmaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ottaen huonioon, että itse osasin lukea alle nelivuotiaana ja oma muksuni luki ennen kolmatta syntymäpäiväänsä, ilman että kukaan koskaan opetti meille kumnalkekaan ko. taitoa, en ymmärrä Nallen pojan ongelmaa.

        No joo velivanaa osas kans. Mulla taas oli hankalampaa.


    • Anonyymi

      Vttu ei kiinnosta. Ei ole lapsia eikä tule lapsia enkä tule töihin kouluun.

    • Anonyymi

      Itse ajattelen käytännönläheisesti.

      Mietitään tilannetta jossa molemmat vanhemmat olisivat työssä jossa itse ei voisi valita onko etäpäivä. Ei voisi valita moneltako tulisi olla aamuisin töissä, ei liukumia yms.

      Pienten lasten suhteen tuo koulupäivän myöhästäminen voi tuoda ongelmia, koska kumpikaan vanhemmista ei olisi katsomassa miten se pieni "tähti" suoriutuisi kouluun.

      Yläaste-ikäisten tulisi olla jo kykeneviä huolehtimaan rytmistään, jos noin ei ole, on jokin mennyt ehkä kasvatuksellisesti sivuraiteille?

      AV

    • Anonyymi
      UUSI

      Ihan hyviä pointteja puolesta ja vastaan.

      Oli se aika mikä tahansa, siitä on pidettävä kiinni. Ymmärrän murrosiän väsymykset ja muut hankaluudet..

      Mutta aivan liian moni työharjoittelija on sopimaton työelämään. Tullaan milloin tullaan, ei osata olla aloitteellisia, kysyä tekemistä-opastusta-alatietoa, lähdetään milloin halutaan ja ollaan pois milloin huvittaa.

      Ennen koulussa oli kuri, opittiin _Noudattamaan Sääntöjä_.

      Nyt ollaan niin oikeutettuja lumihiutaleita, ettei noiden kanssa voi tehdä yhteistyötä, sopia asiakkaan ja työkavereiden kanssa aikatauluista. Kun on se heikko lenkki, joka ei ole koulussa oppinut edes työssä olon (koulussa olon) perusasioita. Kaiken pitäisi pyöriä hänen ympärillään. Ei * ttu.

      xLiner

      • Anonyymi
        UUSI

        Taitaa siihen vaikuttaa eri ilmiö, kuten kulttuurin yleinen minäkeskeisyys.

        Työvuorosunnittelun on oltava tasapuolista. Eikös ne sairaanhoitajatkin kaivanneet viimekierroksilla parempaa työvuorosuunnittelua. Useinhan on niin, että määräaikaiset ja nuoret joutuvat tekemään ne ikävimmät.

        Koulutuloksiin liittyvää asiaa ovat kuitenkin pohtimassa aikuiset.


    • Anonyymi
      UUSI

      Työ tekijäänsä opettaa, itse olen sitä mieltä että ihminen kyllä tarvittaessa mukautuu ja oppii. Kun on aika koulun, koulutusten ja työn, niin mikä kulloinkin on meneillään, siihen mukautuu. Niinpä en usko mihinkään etukäteen rytmien opetteluun. Elämässä tulee paljon tilanteita ettei mennä kello kaulassa ja rytmitys pysy vakiona ja kyllä siihen tottuu. Kyse on vain työmoraalista, aina.

      Jasu

      • Anonyymi
        UUSI

        Ei väsymykseen voi vedota, elämän pitää kulkea väsyttää tai ei. Nimimerkillä 49 vuotta väsyttänyt ja silti vastuuni hoitanut.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei väsymykseen voi vedota, elämän pitää kulkea väsyttää tai ei. Nimimerkillä 49 vuotta väsyttänyt ja silti vastuuni hoitanut.

        Jasu

        Lenherännyttänään 5:30 jaehtinpest koneellisepykkiä, laittanuedeliset kuivumaa, viikanukuivat, ruokkinumrsut10kpl, keittäny kahvit, syöny ja mopannu kylppärin. Vielä ehtinukee palstaakin ja mun työpäivä jatkuu piha ja kotitöillä. Vuen ipanat kouuun, käyn kaupassa, jtkan pyykkihuoltoa, puran trampoliinin ja pihakeinun, varastoin ne ja pihakalusteet, möngin tupaan ja jatkan eläinten asuusten sivouksilla, kynsienleikkuulla jne jne. Iltaan asti on tekemistä päivittäin. Keepon moving vaan.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Lenherännyttänään 5:30 jaehtinpest koneellisepykkiä, laittanuedeliset kuivumaa, viikanukuivat, ruokkinumrsut10kpl, keittäny kahvit, syöny ja mopannu kylppärin. Vielä ehtinukee palstaakin ja mun työpäivä jatkuu piha ja kotitöillä. Vuen ipanat kouuun, käyn kaupassa, jtkan pyykkihuoltoa, puran trampoliinin ja pihakeinun, varastoin ne ja pihakalusteet, möngin tupaan ja jatkan eläinten asuusten sivouksilla, kynsienleikkuulla jne jne. Iltaan asti on tekemistä päivittäin. Keepon moving vaan.


        Jasu

        Ja opettelen osuu kirjaimiin vapisevalla oikealla kädellä. 😅
        Hermotus ei ihan toimi!

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja opettelen osuu kirjaimiin vapisevalla oikealla kädellä. 😅
        Hermotus ei ihan toimi!

        Jasu

        Mutyt tyhjää ja täyttään tiskikone, kohta on lapset murokulhoja vailla kun ne herää kouluun. 🥴

        Jasu


    • Anonyymi
      UUSI

      mitäs sitten kun töihin pitääkin herätä jo kuudelta että on seittemältä töissä ei jaksa ei

      • Anonyymi
        UUSI

        Mä olen menny töihin sekä vuoroon että yövuoroon. Tehny arkea ja viikonloppua, vuorot kiertäny ja ihan hyvin niihin oppii ja tottuu koulujen jälkeen tai vaikka olis ollu työttömänäkin pidempään. Kun on tahto tehdä niin tekee ja tottuu.

        Ei ihmisen tarvi kaavaa noudattaa kaiken ikäänsä, kaavat kuulkaa välillä muuttuu. Se on elämää se.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen menny töihin sekä vuoroon että yövuoroon. Tehny arkea ja viikonloppua, vuorot kiertäny ja ihan hyvin niihin oppii ja tottuu koulujen jälkeen tai vaikka olis ollu työttömänäkin pidempään. Kun on tahto tehdä niin tekee ja tottuu.

        Ei ihmisen tarvi kaavaa noudattaa kaiken ikäänsä, kaavat kuulkaa välillä muuttuu. Se on elämää se.

        Jasu

        Totut sinä siihenkin, että välillä on paskatauti ja sitten taas helpottaa. Ei voi ikäänsä vetää yhtä rainaa ja olettaa, että kun totun tähän 6 vuoroon jo koulussa en ikinä totu menee kello 14 iltavuoroon. Höpöhöpö kuulkaa, ihminen tottuu.


        Peruskoulu on peruskoulu. Mun toinen uksu ei lue ikinä kokeisiin ja huonoin koenumero on 10- paras 10+. Toinen ei myöskään lue kokeisiin ja saa kokeista 7-10., riippuen aineesta. Hän ei ole niin hiku teoriassa, mutta käytännössä etevämpi kun teoreetikkomme 10 opiselija. Ja ne valvoo miten sattuu välillä, kattoo kännyä ja juo energiajuomaakin vanhempi toisinaan.

        Kyllä ne kouluun silti aina lähtee eikä ole ikinä myöhästyneet kertaakaan.

        Joten..

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Totut sinä siihenkin, että välillä on paskatauti ja sitten taas helpottaa. Ei voi ikäänsä vetää yhtä rainaa ja olettaa, että kun totun tähän 6 vuoroon jo koulussa en ikinä totu menee kello 14 iltavuoroon. Höpöhöpö kuulkaa, ihminen tottuu.


        Peruskoulu on peruskoulu. Mun toinen uksu ei lue ikinä kokeisiin ja huonoin koenumero on 10- paras 10 . Toinen ei myöskään lue kokeisiin ja saa kokeista 7-10., riippuen aineesta. Hän ei ole niin hiku teoriassa, mutta käytännössä etevämpi kun teoreetikkomme 10 opiselija. Ja ne valvoo miten sattuu välillä, kattoo kännyä ja juo energiajuomaakin vanhempi toisinaan.

        Kyllä ne kouluun silti aina lähtee eikä ole ikinä myöhästyneet kertaakaan.

        Joten..

        Jasu

        Ja joo en ole täydellinen äiti, enkä edes yritä olla. Olen ihminen ja muistan mitä oli lapsuus ja nuoruus ja tiiän, että tottuu kun tulee aika tottua.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja joo en ole täydellinen äiti, enkä edes yritä olla. Olen ihminen ja muistan mitä oli lapsuus ja nuoruus ja tiiän, että tottuu kun tulee aika tottua.

        Jasu

        Ennen kun joku ottaa nokkiinsa kuten Alethiaksen kanssa joku teki, siksi vaan kuittaan jo etten ole täydellinen äippyli.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen kun joku ottaa nokkiinsa kuten Alethiaksen kanssa joku teki, siksi vaan kuittaan jo etten ole täydellinen äippyli.

        Jasu

        Relatkaa välillä, niin ei aleta taas riitelemään. Mä lähen nyt kauppaan. Eiks oo kiva skipalez, täh?!

        https://youtu.be/mOjmFvhs02s?si=iqkd8WnCIsy0YTJE
        Volat kaakkoon!!

        Jasu


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Relatkaa välillä, niin ei aleta taas riitelemään. Mä lähen nyt kauppaan. Eiks oo kiva skipalez, täh?!

        https://youtu.be/mOjmFvhs02s?si=iqkd8WnCIsy0YTJE
        Volat kaakkoon!!

        Jasu

        Eipä tässä oo tarkoituskaan riidellä. Ja kiva kuulla monenlaisia mielipiteitä.

        Meillä kasvatustieteissäkin puhuttiin, että koulu herättää kansassa kaikkein eniten mielipiteitä. Ja opettajat saa niin paljon kaikenlaista neuvoo kansalta. Esimerkiksi harvempi alkaa lääkäriä neuvomaan tai poliisia. Eli asenne opettajaa kohtaa on erilainen, ikäänkuin jokainen tietää miten opetetaan kun on itse peruskoulun käynyt.

        Toisaalta koulu on muodostunut etäiseksi linnakkeeksi monelle. Ylempänä puhuttiin vanhempainiltojen vähenemisestä. Milloin milläkin periaatteella rajoitetaan kansan pääsyä kouluihin. Milloin se on kouluampujat millon pedofiilit. Rajoitukset taas herättää epäluuloja. Ollaan median varassa. Ja ainakin iltalehdet tykkää kovasti kirjoitella koulusta. Ja ainahan löytyy nimettömiä opettajia kertomaan kuinka huonosti asiat on. Jos taas koulu erottuu yhteiskunnasta, käy niin kuin 80 luvun lukiossa, joka "Eli omaa elämäänsä ympäröivästä yhteiskunnasta välittämättä".


      • Anonyymi
        UUSI
        JeroP kirjoitti:

        Eipä tässä oo tarkoituskaan riidellä. Ja kiva kuulla monenlaisia mielipiteitä.

        Meillä kasvatustieteissäkin puhuttiin, että koulu herättää kansassa kaikkein eniten mielipiteitä. Ja opettajat saa niin paljon kaikenlaista neuvoo kansalta. Esimerkiksi harvempi alkaa lääkäriä neuvomaan tai poliisia. Eli asenne opettajaa kohtaa on erilainen, ikäänkuin jokainen tietää miten opetetaan kun on itse peruskoulun käynyt.

        Toisaalta koulu on muodostunut etäiseksi linnakkeeksi monelle. Ylempänä puhuttiin vanhempainiltojen vähenemisestä. Milloin milläkin periaatteella rajoitetaan kansan pääsyä kouluihin. Milloin se on kouluampujat millon pedofiilit. Rajoitukset taas herättää epäluuloja. Ollaan median varassa. Ja ainakin iltalehdet tykkää kovasti kirjoitella koulusta. Ja ainahan löytyy nimettömiä opettajia kertomaan kuinka huonosti asiat on. Jos taas koulu erottuu yhteiskunnasta, käy niin kuin 80 luvun lukiossa, joka "Eli omaa elämäänsä ympäröivästä yhteiskunnasta välittämättä".

        Oliko 80-luvun lukio sitten surkeinta opetusta ikinä?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen menny töihin sekä vuoroon että yövuoroon. Tehny arkea ja viikonloppua, vuorot kiertäny ja ihan hyvin niihin oppii ja tottuu koulujen jälkeen tai vaikka olis ollu työttömänäkin pidempään. Kun on tahto tehdä niin tekee ja tottuu.

        Ei ihmisen tarvi kaavaa noudattaa kaiken ikäänsä, kaavat kuulkaa välillä muuttuu. Se on elämää se.

        Jasu

        Tuo lista jota luettelit voisi vähän muuttua, jos joutuisit lähtemään aamuisin töihin kello 7:30 ja lapsilla koulu alkaisi kello 9:00?
        Et voisi viedä lapsia kouluun, miksi muuten nyt viet?

        AV


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko 80-luvun lukio sitten surkeinta opetusta ikinä?

        Juu, ainakin noista ihminen koulutus työ symposiumeista sai sellasen käsityksen. Siellä ne kuule suu vaahdossa huusi. Että Ilmarinen takoi sammon, mutta väinämöistä arvostetaan. Ja olihan siellä yks britti luennoimassa brittien järjestelmästä. Niin sekin selitti sen Kalevalan kautta. Varmaan ihan tosissaan luuli, että täällä joka asia kerrotaan Kalevalan sanoin.

        Mutta aasiaan. Oli siellä menestystäkin. Esim Valkeakoskella. Lukiolaiset kävi säterillä fysiikan tunnilla tekemässä mittauksia ja analysoi tulokset ja saivat sitten tehtaan laborantilta kommentit. Varmasti tehokasta opetusta. Mutta myös arvostelua tuli, koska suomen lukioissa oli luonnontieteitä muuta maailmaa vähemmän ja laboraatiot usein puuttuivat kokonaan.

        Noi symposiumin raportit on ihan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjastossa, Kaisaniemessä ja kelkarikerroksessa. Arkistokaapissa etuoikealla, veivaat siitä oikeen välin auki.


      • Anonyymi
        UUSI
        JeroP kirjoitti:

        Eipä tässä oo tarkoituskaan riidellä. Ja kiva kuulla monenlaisia mielipiteitä.

        Meillä kasvatustieteissäkin puhuttiin, että koulu herättää kansassa kaikkein eniten mielipiteitä. Ja opettajat saa niin paljon kaikenlaista neuvoo kansalta. Esimerkiksi harvempi alkaa lääkäriä neuvomaan tai poliisia. Eli asenne opettajaa kohtaa on erilainen, ikäänkuin jokainen tietää miten opetetaan kun on itse peruskoulun käynyt.

        Toisaalta koulu on muodostunut etäiseksi linnakkeeksi monelle. Ylempänä puhuttiin vanhempainiltojen vähenemisestä. Milloin milläkin periaatteella rajoitetaan kansan pääsyä kouluihin. Milloin se on kouluampujat millon pedofiilit. Rajoitukset taas herättää epäluuloja. Ollaan median varassa. Ja ainakin iltalehdet tykkää kovasti kirjoitella koulusta. Ja ainahan löytyy nimettömiä opettajia kertomaan kuinka huonosti asiat on. Jos taas koulu erottuu yhteiskunnasta, käy niin kuin 80 luvun lukiossa, joka "Eli omaa elämäänsä ympäröivästä yhteiskunnasta välittämättä".

        Meillä on pieni koulu ja avoimia ovia yhteisiä tapahtumia paljon vanhemmille ja perheille. Silleen en voisi olla onnellisempi, ettei lasteni tarvitse käydä isoa koulua missä hukkuu massaan eikä kukaan tunne ketään.

        Mutta jos nyt rehellisesti jokainen miettii, niin on sitä itsekin selvitty vaikkei aina ole hemmoteltu ja päästy helpolla koulussakaan. Nykyään koulu on helppoa, kun luokallekkaan ei enää jää vaikkei osaisi mitään.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo lista jota luettelit voisi vähän muuttua, jos joutuisit lähtemään aamuisin töihin kello 7:30 ja lapsilla koulu alkaisi kello 9:00?
        Et voisi viedä lapsia kouluun, miksi muuten nyt viet?

        AV

        En vie joka päivä, joinain päivinä vien koska haluan lelliä heitä. Ja voin. 😊

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En vie joka päivä, joinain päivinä vien koska haluan lelliä heitä. Ja voin. 😊

        Jasu

        Mutta, olet aina läsnä kun heidän aika on lähteä kouluun?
        Tuohan on suorastaan luxusta?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En vie joka päivä, joinain päivinä vien koska haluan lelliä heitä. Ja voin. 😊

        Jasu

        Ja en minäkään heitä mihkään veisi ellen olisi kotona. Osaa he itsekin kouluun mennä. Minä vaan annan heidän joskus löllötellä pidempään ja vien. Samalla kyydillä vien kierrätykseen muovit, pahvit, lasittavaraa ja peltipurkit. Ja lähden kauppaan useinmiten suoraan koulun pihalta.

        Arjen luxusta nääs mussukoille. Iskä ei veisi, hän ei ole hemmottelija.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja en minäkään heitä mihkään veisi ellen olisi kotona. Osaa he itsekin kouluun mennä. Minä vaan annan heidän joskus löllötellä pidempään ja vien. Samalla kyydillä vien kierrätykseen muovit, pahvit, lasittavaraa ja peltipurkit. Ja lähden kauppaan useinmiten suoraan koulun pihalta.

        Arjen luxusta nääs mussukoille. Iskä ei veisi, hän ei ole hemmottelija.


        Jasu

        Kokeile huomenna, leiki sitä että olisit jo ollut tunnin omalla työpaikalla.
        Lapset heräävät yksin, laittavat aamupalansa ja tekevät aamutoimet. Lähtevät louluun ilman huomiotasi, se on terve tuloa normaaliin arkeen?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta, olet aina läsnä kun heidän aika on lähteä kouluun?
        Tuohan on suorastaan luxusta?

        AV

        Kotona ollessa toki olen. Niinpä, joillain on luxustakin lapsuudessa, ei rääkkiä.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeile huomenna, leiki sitä että olisit jo ollut tunnin omalla työpaikalla.
        Lapset heräävät yksin, laittavat aamupalansa ja tekevät aamutoimet. Lähtevät louluun ilman huomiotasi, se on terve tuloa normaaliin arkeen?

        AV

        Raportoin miten meni, tosin lapsesi ovat jo aika isoja. Toista se kai olisi ekaluokkalaisen kanssa?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kotona ollessa toki olen. Niinpä, joillain on luxustakin lapsuudessa, ei rääkkiä.

        Jasu

        Suurin osa lapsista omaa vanhemmat, jotka molemmat käyvät töissä, se ei ole LAPSILLE rääkkiä vai onko?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeile huomenna, leiki sitä että olisit jo ollut tunnin omalla työpaikalla.
        Lapset heräävät yksin, laittavat aamupalansa ja tekevät aamutoimet. Lähtevät louluun ilman huomiotasi, se on terve tuloa normaaliin arkeen?

        AV

        Ei mun tarvitse kokeilla, on sitä tehty. Enkö saisi sitten olla lasteni elämässä läsnä vai mistä kenkää kiristää?

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa lapsista omaa vanhemmat, jotka molemmat käyvät töissä, se ei ole LAPSILLE rääkkiä vai onko?

        AV

        Niin, kaikilla ei ole kroonisesti sairasta äitiä tai isää. Elämä on.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kaikilla ei ole kroonisesti sairasta äitiä tai isää. Elämä on.

        Jasu

        Hyvin minäkin opin elämään vaikka mun äiti oli melkein aina kotiäitinä. Ei se mitään lapsen itsenäisyyttä tärvele. Höpöjuttuja jotka muuta väittää. Vähän useamman lapsen kasvatusta ohjannut kun moni muu.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mun tarvitse kokeilla, on sitä tehty. Enkö saisi sitten olla lasteni elämässä läsnä vai mistä kenkää kiristää?

        Jasu

        No, tuohon on helppo vastata. Koulupäivä tulisi kai suunnitella myös vanhempien työarkea vastaavaksi? Muuten tulee tilanteita joissa vanhemmat eivät voi auttaa, kontrolloida omaa lastaan. Suomessahan lapsen heitteillejätöstä voidaan rangaista, montako tuntia 6-7 vuotiaan tulisi olla yksin että tuon lakipykälän kriteerit täyttyisivät?

        Vanhemmille tuottaa paljon päänvaivaa koulut jotka esimerkiksi ovat suunnitelmassaan laittaneet Perjantaiksi lapsille koulupäivän pituudeksi vain 2.5 tuntia, ja siihen kuuluu ruokatunti.

        Tuntuu välillä ettei kokonaisuuksia ymmärretä, eikä ilmeisesti haluta ymmärtää?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        No, tuohon on helppo vastata. Koulupäivä tulisi kai suunnitella myös vanhempien työarkea vastaavaksi? Muuten tulee tilanteita joissa vanhemmat eivät voi auttaa, kontrolloida omaa lastaan. Suomessahan lapsen heitteillejätöstä voidaan rangaista, montako tuntia 6-7 vuotiaan tulisi olla yksin että tuon lakipykälän kriteerit täyttyisivät?

        Vanhemmille tuottaa paljon päänvaivaa koulut jotka esimerkiksi ovat suunnitelmassaan laittaneet Perjantaiksi lapsille koulupäivän pituudeksi vain 2.5 tuntia, ja siihen kuuluu ruokatunti.

        Tuntuu välillä ettei kokonaisuuksia ymmärretä, eikä ilmeisesti haluta ymmärtää?

        AV

        Iltapäiväkerhot on 1 ja 2 luokkalaisille sekä erityistä valvontaa tarvitseville lapsille. Sinne voi mennä 17 asti koulun jälkeen, jossain myöhempäänkin.

        Ollut iltiksen vetäjänäkin. Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h, kun olin töissä iltiksessä vielä vuonna. Koulu loppui 11.45 ja mä olin kotona klo 18.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäiväkerhot on 1 ja 2 luokkalaisille sekä erityistä valvontaa tarvitseville lapsille. Sinne voi mennä 17 asti koulun jälkeen, jossain myöhempäänkin.

        Ollut iltiksen vetäjänäkin. Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h, kun olin töissä iltiksessä vielä vuonna. Koulu loppui 11.45 ja mä olin kotona klo 18.

        Jasu

        Viime vuonna.. Nielee sanat.
        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäiväkerhot on 1 ja 2 luokkalaisille sekä erityistä valvontaa tarvitseville lapsille. Sinne voi mennä 17 asti koulun jälkeen, jossain myöhempäänkin.

        Ollut iltiksen vetäjänäkin. Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h, kun olin töissä iltiksessä vielä vuonna. Koulu loppui 11.45 ja mä olin kotona klo 18.

        Jasu

        Kaupunkien lain mukaisella vastuulla se ei ole, mikään laillinen pakko antaa iltapäiväkerhopaikkaa. Vai voiko vanhempi sanoa ettei muksu mene kouluun koska ei ole saanut paikkaa, tuskin?
        Tulisiko siis olla lain mukaiset velvoitteet, joissa kaupunki vastaisi lain mukaan jokaiselle paikan? Miksi niin ei nyt ole? Oma lapseni ei ole saanut koskaan kaupungin järjestämää paikkaa, vastuu on vieritetty vanhemmille.

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Viime vuonna.. Nielee sanat.
        Jasu

        Mähän jäin töistä pois selkäni takia. En kyenny enää kävelemään niin en yksin voi olla vastuussakaan useasta ihmisestä kun en perään pääse tai ylös tuolilta.

        Muuteen olisin nytkin erityisluokassa avustajana, jollei olisi lääkäri käskenyt saikulle kun alkoi tunto ja voimat mennä.

        Saikulla olen yhä, enkä tiiä milloin loppuu.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäiväkerhot on 1 ja 2 luokkalaisille sekä erityistä valvontaa tarvitseville lapsille. Sinne voi mennä 17 asti koulun jälkeen, jossain myöhempäänkin.

        Ollut iltiksen vetäjänäkin. Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h, kun olin töissä iltiksessä vielä vuonna. Koulu loppui 11.45 ja mä olin kotona klo 18.

        Jasu

        "Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h"

        Eli pidät kuutta tuntia yksinoloa aikana jolloin vanhempia ei voida syyllistää heitteillejätöstä?
        Mitä tähän sanoo laki, oletko siihen tutustunut?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäiväkerhot on 1 ja 2 luokkalaisille sekä erityistä valvontaa tarvitseville lapsille. Sinne voi mennä 17 asti koulun jälkeen, jossain myöhempäänkin.

        Ollut iltiksen vetäjänäkin. Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h, kun olin töissä iltiksessä vielä vuonna. Koulu loppui 11.45 ja mä olin kotona klo 18.

        Jasu

        Olet jo mennyt oikeustuomioistuimen rajoja hipoen?

        "Oulun käräjäoikeus on tuominnut pariskunnan sakkoihin heitteillepanosta, koska nämä jättivät 6-vuotiaan lapsen yksin kotiin pitkiksi ajoiksi kerrallaan.

        Tuomion mukaan lapsi oli yksin kotona ainakin seitsemän ja puolen tunnin ajan useampana päivänä vuoden 2024 aikana.

        Sekä lapsen äiti että isäpuoli myönsivät syytteen oikeudessa. Isäpuoli perusteli toimintaa sillä, että lapsella ei ollut tapahtumien aikaan päivähoitopaikkaa."

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaupunkien lain mukaisella vastuulla se ei ole, mikään laillinen pakko antaa iltapäiväkerhopaikkaa. Vai voiko vanhempi sanoa ettei muksu mene kouluun koska ei ole saanut paikkaa, tuskin?
        Tulisiko siis olla lain mukaiset velvoitteet, joissa kaupunki vastaisi lain mukaan jokaiselle paikan? Miksi niin ei nyt ole? Oma lapseni ei ole saanut koskaan kaupungin järjestämää paikkaa, vastuu on vieritetty vanhemmille.

        AV

        Teillä siis kaupunki säästää. MLL ja 4H vaikuttaa meillä. Ostoperiaatteella. Jos kaupunki alkaa itse tarjoamaan iltistä menee se kuralle ja tulee kalliimmaksi.

        Se on kaupungin päättäjistä kiinni.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä mun mukelot on yksin ollu helposti sen 5-6h"

        Eli pidät kuutta tuntia yksinoloa aikana jolloin vanhempia ei voida syyllistää heitteillejätöstä?
        Mitä tähän sanoo laki, oletko siihen tutustunut?

        AV

        Ei laki sano yhtään mitään, kun lapset on yksilöitä ja 10 vanha saa jo olla yksin sairaanakin. Ei sen takia kotiin saa vanhempi jäädä.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei laki sano yhtään mitään, kun lapset on yksilöitä ja 10 vanha saa jo olla yksin sairaanakin. Ei sen takia kotiin saa vanhempi jäädä.

        Jasu

        Eli koko työpäivänkin saa olla yksinään. 8h ja ylikin. Olemme Suomessa haloo. 😅

        Jasu


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on pieni koulu ja avoimia ovia yhteisiä tapahtumia paljon vanhemmille ja perheille. Silleen en voisi olla onnellisempi, ettei lasteni tarvitse käydä isoa koulua missä hukkuu massaan eikä kukaan tunne ketään.

        Mutta jos nyt rehellisesti jokainen miettii, niin on sitä itsekin selvitty vaikkei aina ole hemmoteltu ja päästy helpolla koulussakaan. Nykyään koulu on helppoa, kun luokallekkaan ei enää jää vaikkei osaisi mitään.


        Jasu

        Olihan meilläkin päin, myllymäki mitä aikoinaan kävin, niin sehän remontoitiin täysin. Niin viimesyssynä yks ilta oli avoimet ovet. Ja kyllä se veti väkee, koska ihmisiä kiinnostaa opetus ja patoutunutta tarvetta varmasti oli. Että tää on hatun nosto kunnalle. Onhan niissä riski tietenki, että häviää jotakin, mutta onko se nyt vaiva kerran sadassa vuodessa pistää se läppäri nyt yhdeksi päiväksi piiloon? Satavuotias toi koulu muuten onkin. Siihen on siis yhdistetty kaks koulua. Se kankaantaa oli tosissaan huono koulu ja näin on saatu toimiva yksikkö. Ja se miks kaks koulua oli aiemmin näin lähekkäin. Niin se johtu että kaupunkilaiset kävi omassaan ja maalaiskuntalaiset omassa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet jo mennyt oikeustuomioistuimen rajoja hipoen?

        "Oulun käräjäoikeus on tuominnut pariskunnan sakkoihin heitteillepanosta, koska nämä jättivät 6-vuotiaan lapsen yksin kotiin pitkiksi ajoiksi kerrallaan.

        Tuomion mukaan lapsi oli yksin kotona ainakin seitsemän ja puolen tunnin ajan useampana päivänä vuoden 2024 aikana.

        Sekä lapsen äiti että isäpuoli myönsivät syytteen oikeudessa. Isäpuoli perusteli toimintaa sillä, että lapsella ei ollut tapahtumien aikaan päivähoitopaikkaa."

        AV

        Höpöhöpö. Tuossa on kyse 6 vanhasta ei 9, 10, 11 tai 12 vanhasta.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö. Tuossa on kyse 6 vanhasta ei 9, 10, 11 tai 12 vanhasta.

        Jasu

        Mun lapset oli päiväkodissa 6 vanhana, ei yksin kotona. 😄

        Eskarissa.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        JeroP kirjoitti:

        Juu, ainakin noista ihminen koulutus työ symposiumeista sai sellasen käsityksen. Siellä ne kuule suu vaahdossa huusi. Että Ilmarinen takoi sammon, mutta väinämöistä arvostetaan. Ja olihan siellä yks britti luennoimassa brittien järjestelmästä. Niin sekin selitti sen Kalevalan kautta. Varmaan ihan tosissaan luuli, että täällä joka asia kerrotaan Kalevalan sanoin.

        Mutta aasiaan. Oli siellä menestystäkin. Esim Valkeakoskella. Lukiolaiset kävi säterillä fysiikan tunnilla tekemässä mittauksia ja analysoi tulokset ja saivat sitten tehtaan laborantilta kommentit. Varmasti tehokasta opetusta. Mutta myös arvostelua tuli, koska suomen lukioissa oli luonnontieteitä muuta maailmaa vähemmän ja laboraatiot usein puuttuivat kokonaan.

        Noi symposiumin raportit on ihan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjastossa, Kaisaniemessä ja kelkarikerroksessa. Arkistokaapissa etuoikealla, veivaat siitä oikeen välin auki.

        No heh. Aika kultaa muistot.. ja laboratoriotestit. Matematiikan, kemian ja fysiikan aineiden ei kuvitteli ainakaan niin kovin paljon muuttuneen.

        Äidinkieli taas päivittyy koko ajan, mutta tietotekniikka on valmiiksi vanhaa, kun siitä puhutaan.. vai kuuluneeko edes aineisiin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun lapset oli päiväkodissa 6 vanhana, ei yksin kotona. 😄

        Eskarissa.

        Jasu

        Kirjoitin viime vuonna, eli olin iltiksessä vetäjänä VIIME VUONNA. Mun lapset on jo isompia, ei mitää ekalla, tokalla..

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        JeroP kirjoitti:

        Olihan meilläkin päin, myllymäki mitä aikoinaan kävin, niin sehän remontoitiin täysin. Niin viimesyssynä yks ilta oli avoimet ovet. Ja kyllä se veti väkee, koska ihmisiä kiinnostaa opetus ja patoutunutta tarvetta varmasti oli. Että tää on hatun nosto kunnalle. Onhan niissä riski tietenki, että häviää jotakin, mutta onko se nyt vaiva kerran sadassa vuodessa pistää se läppäri nyt yhdeksi päiväksi piiloon? Satavuotias toi koulu muuten onkin. Siihen on siis yhdistetty kaks koulua. Se kankaantaa oli tosissaan huono koulu ja näin on saatu toimiva yksikkö. Ja se miks kaks koulua oli aiemmin näin lähekkäin. Niin se johtu että kaupunkilaiset kävi omassaan ja maalaiskuntalaiset omassa.

        Meillä on koulun ja perheen päiviä. Monia monia tilaisuuksia olla koululla ja koulussa kun lapsetkin. 😊

        Minä olen ollu avustajanakin lasteni koulussa. Oli kiva nähdä ipanoita työn lomassa.


        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitin viime vuonna, eli olin iltiksessä vetäjänä VIIME VUONNA. Mun lapset on jo isompia, ei mitää ekalla, tokalla..

        Jasu

        Niin, et siis voi asettua niiden vanhempien asemaan joiden lapset sitä ovat?
        Lakiin tulisi kirjata selkeät säännöt missä iässä lapsen voi jättää kotiin minkäkin ikäisenä, vanhemmat voisivat jopa sillä perustella sitä ettei voi ottaa työtä vastaan jos palvelua ei löydy? Muuten kai tulee eturistiriita lain välillä joka on selkeästi kirjoitettu, sen käytännön mukaiseen jota kukaan ei kerro?

        Helpottaisi kai kaupunkien päättäjienkin työtä, kun tiedostaisivat miten monta paikkaa tulisi järjestellä ja missä aikataulussa? Lait voivat myös tukea tosiaan, poistaa epäselvyyksiä?

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on koulun ja perheen päiviä. Monia monia tilaisuuksia olla koululla ja koulussa kun lapsetkin. 😊

        Minä olen ollu avustajanakin lasteni koulussa. Oli kiva nähdä ipanoita työn lomassa.


        Jasu

        Ihana koulu ja työyhteisö, toivottavasti voin palata joskus koululle töihin. Että terveyteni tilanne selviää ja kohenee. Tykkään olla muksujen parissa töissä.

        Jasu


    • Anonyymi
      UUSI

      No ei kai pikku Anu Petterien tarvitse nousta aikaisin, jos ei taho. Tulee paha mieli ja voi voi! Lisää kukkahattuja ja pehmeästi ”kasvatettuja” pumpulipäitä tämä maa tarvitsee tottakai!

    • Anonyymi
      UUSI

      Kahdeksalta on koulun hyvä alkaa. Tietysti joskus voi alkaa yhdeksältäkin. Oppilaiden pitäisi mennä ajoissa nukkumaan. Jos nyt koulujen aloitus siirretäänkin klo 9 niin eiköhän muutaman viikon jälkeen oppilaat ole siihenkin väsyneitä, kun ovat tottuneet menemään nukkumaan vielä myöhemmin kuin kasin aamuina.

      - Sheena

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7101
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7053
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      108
      6157
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5404
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5228
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5185
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5098
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4585
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3467
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3380
    Aihe