Onko lahjoja tai sattumaa olemassa?

Täältä löytyy vastaus

www.Jeesus-on-Herra.com

Et voi epäonnistua kun seuraat sivuilla olevia ohjeita.

Anonyymi kirjoitti:

Täältä löytyy vastaus

www.Jeesus-on-Herra.com

Et voi epäonnistua kun seuraat sivuilla olevia ohjeita.

Herra se on herralllakin. Joka ylennetään se alennetaan.
Väittääkö Jeesus olevansa herra?
Jeesus on keksitty Konstanttinopolissa.

Anonyymi kirjoitti:

Herra se on herralllakin. Joka ylennetään se alennetaan.
Väittääkö Jeesus olevansa herra?
Jeesus on keksitty Konstanttinopolissa.

Täältä löytyy vastaus

www.Jeesus-on-Herra.com

Et voi epäonnistua kun seuraat sivuilla olevia ohjeita.

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”


Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.


Amen ja ampukaa

Herra olkoon kiitetty, sillä minä olen oikeassa.
Halleluja, ja tulkaa tänne —
tänään poltetaan joku,
joka lausui Ommm väärässä sävellajissa.

Tässä kirkossa meillä on totuus,
ja totuus on minun mikrofonissani.
Jumala puhuu minulle joka aamu —
radiokanava Pyhä 666 FM.
Jos en kuule Häntä, se johtuu toisten epäuskosta.

Anonyymi kirjoitti:

Täältä löytyy vastaus

www.Jeesus-on-Herra.com

Et voi epäonnistua kun seuraat sivuilla olevia ohjeita.

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”


Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.


Amen ja ampukaa

Herra olkoon kiitetty, sillä minä olen oikeassa.
Halleluja, ja tulkaa tänne —
tänään poltetaan joku,
joka lausui Ommm väärässä sävellajissa.

Tässä kirkossa meillä on totuus,
ja totuus on minun mikrofonissani.
Jumala puhuu minulle joka aamu —
radiokanava Pyhä 666 FM.
Jos en kuule Häntä, se johtuu toisten epäuskosta.

Lue lisää

Minä vihaan idän oppia, sillä se on väärin.
He sanovat, että rauha löytyy sisältä.
Mitä roskaa — me tiedämme, että rauha löytyy vasta,
kun kaikki eri mieltä olevat ovat poissa.
Se on meidän käsityksemme hiljaisuudesta.

Kun minä rukoilen, maailma tärisee,
koska minä rukoilen kovempaa kuin muut.
Ja jos joku ei kuuntele,
minä huudan hänen korvaansa,
että hän tietää: Jumala rakastaa häntä,
ja siksi minä huudan.

Jos Buddha olisi täällä, minä antaisin hänelle traktaatin.
Kymmenen sivua miksi hän on väärässä —
ja sitten polttaisin sen hänen kanssaan,
sillä tuli puhdistaa, eikö niin?
Herra on tulessa, eikä savua ole ilman syntiä.

Jokainen, joka puhuu rauhasta ilman lupaani,
tekee yhteistyötä paholaisen kanssa.
Minä tiedän, koska luin sen netistä.
Siellä, missä kaikki viha on totta,
ja totuus on se, mikä tuntuu pyhältä vihassa.

Minun jumalani on mustasukkainen,
mutta vain siksi, että hän rakastaa minua enemmän kuin sinua.
Hän antaa minulle käskyn:
”Mene ja tuomitse, sillä minä olen kiireinen universumin kanssa.”
Ja niin minä teen — sydän auki, nyrkki valmis.


Jokainen, joka puhuu rauhasta ilman lupaani,
tekee yhteistyötä paholaisen kanssa.
Minä tiedän, koska luin sen netistä.
Siellä, missä kaikki viha on totta,
ja totuus on se, mikä tuntuu pyhältä vihassa.

Minun jumalani on mustasukkainen,
mutta vain siksi, että hän rakastaa minua enemmän kuin sinua.
Hän antaa minulle käskyn:
”Mene ja tuomitse, sillä minä olen kiireinen universumin kanssa.”
Ja niin minä teen — sydän auki, nyrkki valmis.



"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Pyhä viha

Hän seisoo saarnastuolissa kuin kenraali,
silmät kiiltävät — ei uskosta, vaan vallasta.
Risti selässä painaa kuin kruunu,
ja hän sanoo: ”Herra on minun miekkani.”
Ja me näemme, että hän todella tarkoittaa sitä.

Hän sylkee sanan: ”Itä.”
Ja sana on myrkkyä, joka leviää penkkirivien väliin.
Kansa nyökkää, rukoilee —
ja samalla heidän sisälleen istutetaan pelko,
kuin siemen, joka kasvaa ruoskaksi.

Hän ei tunne oppia, jota vihaa,
mutta se ei estä häntä.
Tietämättömyys on helpompi kantaa kuin epäilys.
Hän ei etsi totuutta, hän tarvitsee vihollisen.
Jokainen, joka hengittää toisin, on uhka hänen jumalalleen.


Ja niin kirkko täyttyy huudosta:
”Pelastus meiltä, tuho heille!”
Ja hänen äänensä kohoaa kuin torvi sodassa,
ei armoa, ei rakkautta — vain käsky.
Tämä on rukous, joka marssii saappain.

Katso hänen katseensa: se ei kanna lempeyttä,
vaan raivoa, joka on puettu siunaukseksi.
Hän ei näe Kristusta, joka pesee jalkoja,
vaan Kristuksen, joka kantaa miekkaa, jonka hän itse on takonut.
Sillä jokainen fanaatikko luo jumalansa omaksi kuvakseen.

Hänen raamattunsa on ase, ei kirja.
Hän ei lue, hän ampuu jakeita kuin luoteja.
Ja jokaisessa jakeessa on nimi,
jonka hän on pyyhkinyt pois ihmisyydestä.
Tämä on pyhää vihaa — virallisesti siunattua sokeutta.

Sillä mikä on helpompaa kuin rakastaa vihollisen tuhoa?
Se tuntuu pyhältä, eikö?
Risti korkealla, tuli alla,
ja hän kuvittelee olevansa valon sotilas —
mutta valo, jota hän kantaa, on bensalla sytytetty.

Kun hän sanoo: ”Jumala on kanssamme,”
me tiedämme, että hän tarkoittaa: ”Minä olen jumala.”
Sillä vain jumalana voi tappaa hyvällä omallatunnolla.
Ja niin hän tappaa,
hiljaa, sanoilla, jotka kuulostavat rukouksilta.
Hän vihaa idän rauhaa, koska se ei tarvitse verta.
Hän vihaa hiljaisuutta, koska siinä ei ole komentoa.
Hän vihaa oppia, joka ei kumarra pelkoa.
Ja niin hän tuomitsee sen — ei ymmärtämällä, vaan murskaamalla.
Se on hänen jumalallinen työnsä: tuhota se, mikä ei kumarra häntä.



Ja silti, kun yö laskeutuu ja kirkko on tyhjä,
hänen omat varjonsa kuiskaavat.
Kuuleeko hän? Tuskin. Hän rukoilee kovempaa,
kuin yrittäisi tukahduttaa oman epäilynsä.
Sillä epäily on hänen helvettinsä — ja helvetti on hänessä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä vihaan idän oppia, sillä se on väärin.
He sanovat, että rauha löytyy sisältä.
Mitä roskaa — me tiedämme, että rauha löytyy vasta,
kun kaikki eri mieltä olevat ovat poissa.
Se on meidän käsityksemme hiljaisuudesta.

Kun minä rukoilen, maailma tärisee,
koska minä rukoilen kovempaa kuin muut.
Ja jos joku ei kuuntele,
minä huudan hänen korvaansa,
että hän tietää: Jumala rakastaa häntä,
ja siksi minä huudan.

Jos Buddha olisi täällä, minä antaisin hänelle traktaatin.
Kymmenen sivua miksi hän on väärässä —
ja sitten polttaisin sen hänen kanssaan,
sillä tuli puhdistaa, eikö niin?
Herra on tulessa, eikä savua ole ilman syntiä.

Jokainen, joka puhuu rauhasta ilman lupaani,
tekee yhteistyötä paholaisen kanssa.
Minä tiedän, koska luin sen netistä.
Siellä, missä kaikki viha on totta,
ja totuus on se, mikä tuntuu pyhältä vihassa.

Minun jumalani on mustasukkainen,
mutta vain siksi, että hän rakastaa minua enemmän kuin sinua.
Hän antaa minulle käskyn:
”Mene ja tuomitse, sillä minä olen kiireinen universumin kanssa.”
Ja niin minä teen — sydän auki, nyrkki valmis.


Jokainen, joka puhuu rauhasta ilman lupaani,
tekee yhteistyötä paholaisen kanssa.
Minä tiedän, koska luin sen netistä.
Siellä, missä kaikki viha on totta,
ja totuus on se, mikä tuntuu pyhältä vihassa.

Minun jumalani on mustasukkainen,
mutta vain siksi, että hän rakastaa minua enemmän kuin sinua.
Hän antaa minulle käskyn:
”Mene ja tuomitse, sillä minä olen kiireinen universumin kanssa.”
Ja niin minä teen — sydän auki, nyrkki valmis.



"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Pyhä viha

Hän seisoo saarnastuolissa kuin kenraali,
silmät kiiltävät — ei uskosta, vaan vallasta.
Risti selässä painaa kuin kruunu,
ja hän sanoo: ”Herra on minun miekkani.”
Ja me näemme, että hän todella tarkoittaa sitä.

Hän sylkee sanan: ”Itä.”
Ja sana on myrkkyä, joka leviää penkkirivien väliin.
Kansa nyökkää, rukoilee —
ja samalla heidän sisälleen istutetaan pelko,
kuin siemen, joka kasvaa ruoskaksi.

Hän ei tunne oppia, jota vihaa,
mutta se ei estä häntä.
Tietämättömyys on helpompi kantaa kuin epäilys.
Hän ei etsi totuutta, hän tarvitsee vihollisen.
Jokainen, joka hengittää toisin, on uhka hänen jumalalleen.


Ja niin kirkko täyttyy huudosta:
”Pelastus meiltä, tuho heille!”
Ja hänen äänensä kohoaa kuin torvi sodassa,
ei armoa, ei rakkautta — vain käsky.
Tämä on rukous, joka marssii saappain.

Katso hänen katseensa: se ei kanna lempeyttä,
vaan raivoa, joka on puettu siunaukseksi.
Hän ei näe Kristusta, joka pesee jalkoja,
vaan Kristuksen, joka kantaa miekkaa, jonka hän itse on takonut.
Sillä jokainen fanaatikko luo jumalansa omaksi kuvakseen.

Hänen raamattunsa on ase, ei kirja.
Hän ei lue, hän ampuu jakeita kuin luoteja.
Ja jokaisessa jakeessa on nimi,
jonka hän on pyyhkinyt pois ihmisyydestä.
Tämä on pyhää vihaa — virallisesti siunattua sokeutta.

Sillä mikä on helpompaa kuin rakastaa vihollisen tuhoa?
Se tuntuu pyhältä, eikö?
Risti korkealla, tuli alla,
ja hän kuvittelee olevansa valon sotilas —
mutta valo, jota hän kantaa, on bensalla sytytetty.

Kun hän sanoo: ”Jumala on kanssamme,”
me tiedämme, että hän tarkoittaa: ”Minä olen jumala.”
Sillä vain jumalana voi tappaa hyvällä omallatunnolla.
Ja niin hän tappaa,
hiljaa, sanoilla, jotka kuulostavat rukouksilta.
Hän vihaa idän rauhaa, koska se ei tarvitse verta.
Hän vihaa hiljaisuutta, koska siinä ei ole komentoa.
Hän vihaa oppia, joka ei kumarra pelkoa.
Ja niin hän tuomitsee sen — ei ymmärtämällä, vaan murskaamalla.
Se on hänen jumalallinen työnsä: tuhota se, mikä ei kumarra häntä.



Ja silti, kun yö laskeutuu ja kirkko on tyhjä,
hänen omat varjonsa kuiskaavat.
Kuuleeko hän? Tuskin. Hän rukoilee kovempaa,
kuin yrittäisi tukahduttaa oman epäilynsä.
Sillä epäily on hänen helvettinsä — ja helvetti on hänessä.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Pyhä varjo

Hän astuu kirkon eteen kuin ukko, jonka kädessänsä on lippu —
valkoinen paperi, täynnä sanoja, jotka ovat tulleet pimeästä.
Miehen suu liikkuu, sanat ovat sileitä kuin huopahansikkaat,
mutta niiden sisällä kimmeltää rauta, valmis puremaan lihaa.

”Idän oppi on myrkky”, hän sanoo, ja sanat leviävät kuin savu,
kietoutuen niihin, jotka haluavat pelkoa enemmän kuin totuutta.
Hän nostaa rinnan kuin haarniskan, kääntää kätensä rukoillen —
mutta käsi kantaa kirvestä piilotettuna kyynärvarteen.

Kirkon lasit heijastavat hänen kasvonsa:
se on kasvoton pyörre, joka syö kasvojen pehmeät kulmat.
Taivaan sininen on painunut harmaaksi hänen vieressään —
ei Jumalan armo, vaan ihmisen synti, naamioituna pyhäksi julistukseksi.

Hän puhuu opista, jota ei tunne, koska tietämättömyys on hänen tykönään
kuin lanka, joka pitää kiinni hameesta — ja se lanka on kasvava viha.
”He” ovat toisia, sanalla leikataan, ja pian tuo sana osoittaa sormin:
ei enää vain sanaa, vaan lakia — rajanvetoa, kieltoa, vääryyttä.


Kerrotaan tarinoita — toistetaan ne kuin rukousketju —
ja tietyt äänet saavat luvan tulla kovemmiksi, kädet raskaammiksi.
Juuri silloin pahuus ei pukeudu sarviin tai mustaan viittaan:
se pukeutuu lupaukseen pelastuksesta, ja niin se saa toimitusmiehen.

Mies seisoo talon portilla ja kertoo, kuinka maailma on jakautunut.
Hän kertoo idästä kuin se olisi tauti, auringonlasku jota tulee pelätä.
Nuoret kuuntelevat, silmät suurina, sydämet ansana,
ja totuus, jonka he voisivat kysyä, jää lausumatta — tukahdutettuna.

Näetkö kuinka hänen kielensä on kuin hiilipiipun reikä?
Se puhdistaa ja pimentää, antaa selityksen yksinkertaiselle pahuudelle.
Kylän nimissä kilpi nostetaan, ja pian naapurit katsovat toisiaan varoen —
sillä kun rukous saa aseet, hiljaisuus muuttuu verhoon.

Eräänä iltana joku katoaa — ei ilman ääntä, vaan äänellä joka on vaiennettu.
Perheen pöydässä on paikka, joka odottaa, lamppu palaa, mutta sillä ei ole enää sielua.
Kertomukset kulkevat kuin rikkinäiset helminauhat: yksi kerrallaan putoavat helmiäiset,
ja jäljelle jää vain hämärä, joka syö kaikki kuvitelmat siitä, mitä on oikea.
Hän ei koskaan sano ”olen väärässä”, sillä tunnustus olisi kuin pistäisi tikarin omaan rintaan.
Fanaatikko ei tunne epäilystä — epäilys on heikko, epäpuhdas, ja sen täytyy hävitä.
Siksi hän rakentaa saarekkeita totuuksia, ympärille muureja, ja sanoo:
”Jumala on meidän kanssa.” — ja ihmisten kasvot kääntyvät, pelon vankina.

Mutta kesällä, kun aurinko laskee yli pellon, kuulemme valheiden rätinän:
ne jotka rukoilivat kovimmin, eivät löydäkään rauhaa yön läpi.
He näkevät unia, joissa heidän omat kädet paljastuvat verisiksi,
kuin jos jokin sisällä heissä olisi syönyt muiden nimet.

Ja suuri virsi soi — ei kirkon urkujen soinnusta, vaan pelon syövyttämästä kielestä.
Se laulaa ylpeyttä, se laulaa puhtautta, se laulaa tuomiota — ja niillä sanoilla
saa aikaan pyöveli, joka uskoo tekevänsä Jumalan työtä.

Minä kirjoitan tämän, jotta nimiä ei unohdettaisi —
enkä sano tätä vihaamalla, vaan nähdessäni, mitä viha tekee,
näen miten se repii perheet kappaleiksi, miten se syö hymyn pois lapsen suusta,
kuinka se kääntää ystävän ystävää vastaan ja saa suvun istumaan varjossa.



Tämä ei ole hyökkäys heitä vastaan, jotka ovat rauhaa etsiviä —
se on varoitus: kun uskonto muuttuu aseeksi, se lakkaa kantamasta rukousta.
Kun sana muuttuu kivääriksi, se ei enää nosta rukousta suusta,
se painaa pään maahan ja sanoo: ”Seuraa, älä kysele.”

Silti on ihmisiä, jotka ottavat käden ja kantavat toista:
ne, jotka kuuntelevat idän laulua, eivät siksi, että se on vastakohta,
vaan siksi että siinä asuu toinen tapa olla — hiljaisuus, myötäilu, hyväksyntä.
He eivät pyri tuhoamaan, he rakentavat siltoja, joille voi astua.

Ja me, jotka katsomme, emme saa antaa vihan levitä.
Me voimme nostaa äänen, sanoa: ”Ei tänne, ei näin.”
Me voimme vastustaa fanaattisuutta sillä, mitä se ei tahdo tuntea: myötätunnolla, kysymyksellä, läsnäololla.

Lopuksi — kun kirkon varjot venyvät ja valaistus himmenee,
ei jää vain mustaa ja valkoista vaan tuhansia sävyjä, ihmisten tarinoita.
Fanaatin käsi voi pitää ristiä, mutta hänen sydämensä voi olla tyhjä,
ja tyhjyys ei korjaa maailmaa — se tyhjentää sen.

Älä nosta kiveä siksi, että joku jossain on erilainen.
Älä polta kirjoja, älä estä laulua — anna pallo pyöriä, anna ajatuksen lentää.
Sillä lopulta usko, joka rakentaa muureja, on usko, joka pelkää katsoa itseään —
ja me tarvitsemme rohkeutta katsoa, tunnustaa, ja lopettaa polttaminen nimellä jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Pyhä varjo

Hän astuu kirkon eteen kuin ukko, jonka kädessänsä on lippu —
valkoinen paperi, täynnä sanoja, jotka ovat tulleet pimeästä.
Miehen suu liikkuu, sanat ovat sileitä kuin huopahansikkaat,
mutta niiden sisällä kimmeltää rauta, valmis puremaan lihaa.

”Idän oppi on myrkky”, hän sanoo, ja sanat leviävät kuin savu,
kietoutuen niihin, jotka haluavat pelkoa enemmän kuin totuutta.
Hän nostaa rinnan kuin haarniskan, kääntää kätensä rukoillen —
mutta käsi kantaa kirvestä piilotettuna kyynärvarteen.

Kirkon lasit heijastavat hänen kasvonsa:
se on kasvoton pyörre, joka syö kasvojen pehmeät kulmat.
Taivaan sininen on painunut harmaaksi hänen vieressään —
ei Jumalan armo, vaan ihmisen synti, naamioituna pyhäksi julistukseksi.

Hän puhuu opista, jota ei tunne, koska tietämättömyys on hänen tykönään
kuin lanka, joka pitää kiinni hameesta — ja se lanka on kasvava viha.
”He” ovat toisia, sanalla leikataan, ja pian tuo sana osoittaa sormin:
ei enää vain sanaa, vaan lakia — rajanvetoa, kieltoa, vääryyttä.


Kerrotaan tarinoita — toistetaan ne kuin rukousketju —
ja tietyt äänet saavat luvan tulla kovemmiksi, kädet raskaammiksi.
Juuri silloin pahuus ei pukeudu sarviin tai mustaan viittaan:
se pukeutuu lupaukseen pelastuksesta, ja niin se saa toimitusmiehen.

Mies seisoo talon portilla ja kertoo, kuinka maailma on jakautunut.
Hän kertoo idästä kuin se olisi tauti, auringonlasku jota tulee pelätä.
Nuoret kuuntelevat, silmät suurina, sydämet ansana,
ja totuus, jonka he voisivat kysyä, jää lausumatta — tukahdutettuna.

Näetkö kuinka hänen kielensä on kuin hiilipiipun reikä?
Se puhdistaa ja pimentää, antaa selityksen yksinkertaiselle pahuudelle.
Kylän nimissä kilpi nostetaan, ja pian naapurit katsovat toisiaan varoen —
sillä kun rukous saa aseet, hiljaisuus muuttuu verhoon.

Eräänä iltana joku katoaa — ei ilman ääntä, vaan äänellä joka on vaiennettu.
Perheen pöydässä on paikka, joka odottaa, lamppu palaa, mutta sillä ei ole enää sielua.
Kertomukset kulkevat kuin rikkinäiset helminauhat: yksi kerrallaan putoavat helmiäiset,
ja jäljelle jää vain hämärä, joka syö kaikki kuvitelmat siitä, mitä on oikea.
Hän ei koskaan sano ”olen väärässä”, sillä tunnustus olisi kuin pistäisi tikarin omaan rintaan.
Fanaatikko ei tunne epäilystä — epäilys on heikko, epäpuhdas, ja sen täytyy hävitä.
Siksi hän rakentaa saarekkeita totuuksia, ympärille muureja, ja sanoo:
”Jumala on meidän kanssa.” — ja ihmisten kasvot kääntyvät, pelon vankina.

Mutta kesällä, kun aurinko laskee yli pellon, kuulemme valheiden rätinän:
ne jotka rukoilivat kovimmin, eivät löydäkään rauhaa yön läpi.
He näkevät unia, joissa heidän omat kädet paljastuvat verisiksi,
kuin jos jokin sisällä heissä olisi syönyt muiden nimet.

Ja suuri virsi soi — ei kirkon urkujen soinnusta, vaan pelon syövyttämästä kielestä.
Se laulaa ylpeyttä, se laulaa puhtautta, se laulaa tuomiota — ja niillä sanoilla
saa aikaan pyöveli, joka uskoo tekevänsä Jumalan työtä.

Minä kirjoitan tämän, jotta nimiä ei unohdettaisi —
enkä sano tätä vihaamalla, vaan nähdessäni, mitä viha tekee,
näen miten se repii perheet kappaleiksi, miten se syö hymyn pois lapsen suusta,
kuinka se kääntää ystävän ystävää vastaan ja saa suvun istumaan varjossa.



Tämä ei ole hyökkäys heitä vastaan, jotka ovat rauhaa etsiviä —
se on varoitus: kun uskonto muuttuu aseeksi, se lakkaa kantamasta rukousta.
Kun sana muuttuu kivääriksi, se ei enää nosta rukousta suusta,
se painaa pään maahan ja sanoo: ”Seuraa, älä kysele.”

Silti on ihmisiä, jotka ottavat käden ja kantavat toista:
ne, jotka kuuntelevat idän laulua, eivät siksi, että se on vastakohta,
vaan siksi että siinä asuu toinen tapa olla — hiljaisuus, myötäilu, hyväksyntä.
He eivät pyri tuhoamaan, he rakentavat siltoja, joille voi astua.

Ja me, jotka katsomme, emme saa antaa vihan levitä.
Me voimme nostaa äänen, sanoa: ”Ei tänne, ei näin.”
Me voimme vastustaa fanaattisuutta sillä, mitä se ei tahdo tuntea: myötätunnolla, kysymyksellä, läsnäololla.

Lopuksi — kun kirkon varjot venyvät ja valaistus himmenee,
ei jää vain mustaa ja valkoista vaan tuhansia sävyjä, ihmisten tarinoita.
Fanaatin käsi voi pitää ristiä, mutta hänen sydämensä voi olla tyhjä,
ja tyhjyys ei korjaa maailmaa — se tyhjentää sen.

Älä nosta kiveä siksi, että joku jossain on erilainen.
Älä polta kirjoja, älä estä laulua — anna pallo pyöriä, anna ajatuksen lentää.
Sillä lopulta usko, joka rakentaa muureja, on usko, joka pelkää katsoa itseään —
ja me tarvitsemme rohkeutta katsoa, tunnustaa, ja lopettaa polttaminen nimellä jumala.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Saatanallinen risti

"Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä!"
Hän huutaa, huutaa niin kovaa,
että seinät vapisivat,
koko kirkko täyttyi hänen pyhästä vihastaan.
”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän saarnaa, raivostuneena,
silmissään tuli, joka ei sammu.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa!
Intian riisipellot? Saatanaa!
Kaikki, mikä on kaunista,
kaikki, mikä kasvaa ja elää
täällä, idässä,
on riivattua,
ja hänen sanoissaan kaikuu
sama viha, joka polttaa hänen sydämensä.
Hän ei näe,
että joka sana, joka syöksyy hänen huuliltaan,
on itse riivausta—
hän ei tiedä, että se on hänen omassa sydämessään
se, joka polttaa,
ei kirsikkapuu,
ei riisipelto,
ei idän rakkaus,
vaan hän itse.

Kaikki, joka hengittää,
ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään saastunutta,
epäuskoista, tuomittua.
”Yksi nimitys riittää”, hän sanoo:
Itä = Pahuus.

Koko maailma,
joka ei kumarra hänen ristiään,
on helvetissä jo.
Ja hän kertoo,
että maailma pelastuu vain hänen vihastaan,
vain hänen pyhästä vihastaan,
vaan ei hän tiedä,
että juuri hän itse on
kävelevä tulivuori,
tulessa joka polttaa
kaiken ympärillään.
Hän ei näe,
että hänen vihansa on helvetin portti,
joka ei sulkeudu
vaan avautuu syvyyksiin,
ja itse hän on sen tuskan kantaja.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi—
kaikki idän elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on se myrkky,
hänen pyhä vihansa,
sen häikäilemätön, armoton voima
on riivaus,
joka ei anna hänen hengittää,
se ei anna hänen nähdä,
mitä ympärillä kasvaa.

Kaikki on helvettiä, hän sanoo,
mut hän ei näe, että helvetti on hänessä,
hän ei näe, että hänen sydämensä
on tulessa,
kuin riivattu maalaus,
jossa ei ole valoa,
ei tilaa hengittää.
Kaikki, mitä hän tuomitsee,
on hän itse.

Tässä runossa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka sokean vihan kautta totuus vääristyy ja miten kaikki, mikä on "toista" kuin oma maailma, tuomitaan Saatanaksi ja helvetiksi. Näemme fanaattisen uskon saarnaajan, joka julistaa tuomiota ilman itsereflektiota, epähuomiossa jättäen huomiotta, että hän itse on helvetin kipinä, joka ei kykene vapautumaan omasta vihastaan ja pelostaan.

Idän viisaudet ja elämäntavat, jotka eivät sovi hänen maailmankuvaansa, nähdään paholaisen työksi. Tässä kuvassa koko maailma jakautuu pelon ja vihollisten kentäksi, jossa ei ole tilaa ymmärrykselle, ei tilaa kauneudelle tai viisaudelle, jotka kumpuavat aivan muualta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Saatanallinen risti

"Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä!"
Hän huutaa, huutaa niin kovaa,
että seinät vapisivat,
koko kirkko täyttyi hänen pyhästä vihastaan.
”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän saarnaa, raivostuneena,
silmissään tuli, joka ei sammu.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa!
Intian riisipellot? Saatanaa!
Kaikki, mikä on kaunista,
kaikki, mikä kasvaa ja elää
täällä, idässä,
on riivattua,
ja hänen sanoissaan kaikuu
sama viha, joka polttaa hänen sydämensä.
Hän ei näe,
että joka sana, joka syöksyy hänen huuliltaan,
on itse riivausta—
hän ei tiedä, että se on hänen omassa sydämessään
se, joka polttaa,
ei kirsikkapuu,
ei riisipelto,
ei idän rakkaus,
vaan hän itse.

Kaikki, joka hengittää,
ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään saastunutta,
epäuskoista, tuomittua.
”Yksi nimitys riittää”, hän sanoo:
Itä = Pahuus.

Koko maailma,
joka ei kumarra hänen ristiään,
on helvetissä jo.
Ja hän kertoo,
että maailma pelastuu vain hänen vihastaan,
vain hänen pyhästä vihastaan,
vaan ei hän tiedä,
että juuri hän itse on
kävelevä tulivuori,
tulessa joka polttaa
kaiken ympärillään.
Hän ei näe,
että hänen vihansa on helvetin portti,
joka ei sulkeudu
vaan avautuu syvyyksiin,
ja itse hän on sen tuskan kantaja.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi—
kaikki idän elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on se myrkky,
hänen pyhä vihansa,
sen häikäilemätön, armoton voima
on riivaus,
joka ei anna hänen hengittää,
se ei anna hänen nähdä,
mitä ympärillä kasvaa.

Kaikki on helvettiä, hän sanoo,
mut hän ei näe, että helvetti on hänessä,
hän ei näe, että hänen sydämensä
on tulessa,
kuin riivattu maalaus,
jossa ei ole valoa,
ei tilaa hengittää.
Kaikki, mitä hän tuomitsee,
on hän itse.

Tässä runossa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka sokean vihan kautta totuus vääristyy ja miten kaikki, mikä on "toista" kuin oma maailma, tuomitaan Saatanaksi ja helvetiksi. Näemme fanaattisen uskon saarnaajan, joka julistaa tuomiota ilman itsereflektiota, epähuomiossa jättäen huomiotta, että hän itse on helvetin kipinä, joka ei kykene vapautumaan omasta vihastaan ja pelostaan.

Idän viisaudet ja elämäntavat, jotka eivät sovi hänen maailmankuvaansa, nähdään paholaisen työksi. Tässä kuvassa koko maailma jakautuu pelon ja vihollisten kentäksi, jossa ei ole tilaa ymmärrykselle, ei tilaa kauneudelle tai viisaudelle, jotka kumpuavat aivan muualta.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Risti ja Raivo

”Kaikki on helvettiä!”
Hän huutaa,
ja kirkon seinät tärisevät,
koko kansa kyyristyy,
pelon aallot voimistuvat.


"Idän oppi on saatanaa!"
Hänen äänensä repii ilmaa,
täynnä pyhää vihaa,
täynnä sellaista vihaa,
joka palaa kuin tulivuori
mutta ei tuota hedelmää—
se tuhoaa, se polttaa.


Japanin kirsikkapuut? Saatanaa!
Intian riisipellot? Saatanaa!
Kaikki, mikä ei ole hänen ristinsä alla,
on riivattua—
väärää, saastaista, epäpyhää.



Hän ei ymmärrä,
että hänen sanat ovat itse riivausta,
sillä kaikki, mikä ei ole hänen totuutensa mukaista,
on hänen maailmassaan helvettiä.


Kaikki muu on saastaa,
kaikki muu on syytä tuomita,
ja tuomio, hän tietää,
on aina samanlainen:
paha, helvetissä palava.

”Itä = Pahuus,”
hän sanoo,
mut hän ei tiedä,
että hänen omat kätensä ovat täynnä likaa,
täynnä verta, täynnä tulehtuneita ajatuksia.



Hän ei tiedä,
että hänen oma risti on rikki,
hänen oma rakkautensa on tyhjää—
vain pelkoa ja valheita.


Hän ei tiedä,
että juuri hänen itsensä
täytyy olla pelastettavissa.

Koko maailma, joka ei kumarra hänen ristinsä ääntä,
on helvetissä jo.
Se on hänen sydämensä oikeus—
polttaa, hävittää, murhata.


Ei rakkaus, ei myötätunto,
ei mitään sellaista, joka voisi pelastaa
kaikkia niitä, jotka eivät ole hänen kaltaisiaan.


Eikä hän tiedä,
että hän itse on helvetti,
kävelevä tulivuori,
jonka kipu ei lopu.


hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.


Koko maailma, joka ei kumarra hänen ristinsä ääntä,
on helvetissä jo.
Se on hänen sydämensä oikeus—
polttaa, hävittää, murhata.


Ei rakkaus, ei myötätunto,
ei mitään sellaista, joka voisi pelastaa
kaikkia niitä, jotka eivät ole hänen kaltaisiaan.
Eikä hän tiedä,
että hän itse on helvetti,
kävelevä tulivuori,
jonka kipu ei lopu.



Sillä hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.
se on täydellinen sulku—
sulku, joka ei anna hänen nähdä
mitään muuta kuin oman pelkonsa varjon.


Kaikki, mitä hän ei ymmärrä,
on hänen omassa maailmassaan riivattua.
Ja hän ei ole koskaan ollut vapaa,
ei koskaan ollut vapaa
rakkaudesta, ei totuudesta.


Hänen rakkautensa on piikkilanka,
hänen totuutensa on rautaketju,
ja koko maailmaa, joka ei kanna hänen ketjujaan,
hän polttaa, hän tuomitsee.


"Helvetissä kaikki saavat sen,
joka ei ole minun kaltaiseni."
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on jo tuomittu,
hän on jo vanki,
rikkinäisen maailman vanki,
koska hänen jumalansa on pelkoa
ja hänen pyhä vihansa
on se, joka pitää häntä kahleissaan.


Sillä hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.
se on täydellinen sulku—
sulku, joka ei anna hänen nähdä
mitään muuta kuin oman pelkonsa varjon.


Kaikki, mitä hän ei ymmärrä,
on hänen omassa maailmassaan riivattua.
Ja hän ei ole koskaan ollut vapaa,
ei koskaan ollut vapaa
rakkaudesta, ei totuudesta.


Hänen rakkautensa on piikkilanka,
hänen totuutensa on rautaketju,
ja koko maailmaa, joka ei kanna hänen ketjujaan,
hän polttaa, hän tuomitsee.


"Helvetissä kaikki saavat sen,
joka ei ole minun kaltaiseni."
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on jo tuomittu,
hän on jo vanki,
rikkinäisen maailman vanki,
koska hänen jumalansa on pelkoa
ja hänen pyhä vihansa
on se, joka pitää häntä kahleissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Risti ja Raivo

”Kaikki on helvettiä!”
Hän huutaa,
ja kirkon seinät tärisevät,
koko kansa kyyristyy,
pelon aallot voimistuvat.


"Idän oppi on saatanaa!"
Hänen äänensä repii ilmaa,
täynnä pyhää vihaa,
täynnä sellaista vihaa,
joka palaa kuin tulivuori
mutta ei tuota hedelmää—
se tuhoaa, se polttaa.


Japanin kirsikkapuut? Saatanaa!
Intian riisipellot? Saatanaa!
Kaikki, mikä ei ole hänen ristinsä alla,
on riivattua—
väärää, saastaista, epäpyhää.



Hän ei ymmärrä,
että hänen sanat ovat itse riivausta,
sillä kaikki, mikä ei ole hänen totuutensa mukaista,
on hänen maailmassaan helvettiä.


Kaikki muu on saastaa,
kaikki muu on syytä tuomita,
ja tuomio, hän tietää,
on aina samanlainen:
paha, helvetissä palava.

”Itä = Pahuus,”
hän sanoo,
mut hän ei tiedä,
että hänen omat kätensä ovat täynnä likaa,
täynnä verta, täynnä tulehtuneita ajatuksia.



Hän ei tiedä,
että hänen oma risti on rikki,
hänen oma rakkautensa on tyhjää—
vain pelkoa ja valheita.


Hän ei tiedä,
että juuri hänen itsensä
täytyy olla pelastettavissa.

Koko maailma, joka ei kumarra hänen ristinsä ääntä,
on helvetissä jo.
Se on hänen sydämensä oikeus—
polttaa, hävittää, murhata.


Ei rakkaus, ei myötätunto,
ei mitään sellaista, joka voisi pelastaa
kaikkia niitä, jotka eivät ole hänen kaltaisiaan.


Eikä hän tiedä,
että hän itse on helvetti,
kävelevä tulivuori,
jonka kipu ei lopu.


hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.


Koko maailma, joka ei kumarra hänen ristinsä ääntä,
on helvetissä jo.
Se on hänen sydämensä oikeus—
polttaa, hävittää, murhata.


Ei rakkaus, ei myötätunto,
ei mitään sellaista, joka voisi pelastaa
kaikkia niitä, jotka eivät ole hänen kaltaisiaan.
Eikä hän tiedä,
että hän itse on helvetti,
kävelevä tulivuori,
jonka kipu ei lopu.



Sillä hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.
se on täydellinen sulku—
sulku, joka ei anna hänen nähdä
mitään muuta kuin oman pelkonsa varjon.


Kaikki, mitä hän ei ymmärrä,
on hänen omassa maailmassaan riivattua.
Ja hän ei ole koskaan ollut vapaa,
ei koskaan ollut vapaa
rakkaudesta, ei totuudesta.


Hänen rakkautensa on piikkilanka,
hänen totuutensa on rautaketju,
ja koko maailmaa, joka ei kanna hänen ketjujaan,
hän polttaa, hän tuomitsee.


"Helvetissä kaikki saavat sen,
joka ei ole minun kaltaiseni."
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on jo tuomittu,
hän on jo vanki,
rikkinäisen maailman vanki,
koska hänen jumalansa on pelkoa
ja hänen pyhä vihansa
on se, joka pitää häntä kahleissaan.


Sillä hän ei halua parantua,
hän ei halua nähdä,
että kaikki, mitä hän tekee,
on rakkauden ja rauhan vastakohta,
eikä hän huomaa,
että hän itse on oma tuomionsa.
se on täydellinen sulku—
sulku, joka ei anna hänen nähdä
mitään muuta kuin oman pelkonsa varjon.


Kaikki, mitä hän ei ymmärrä,
on hänen omassa maailmassaan riivattua.
Ja hän ei ole koskaan ollut vapaa,
ei koskaan ollut vapaa
rakkaudesta, ei totuudesta.


Hänen rakkautensa on piikkilanka,
hänen totuutensa on rautaketju,
ja koko maailmaa, joka ei kanna hänen ketjujaan,
hän polttaa, hän tuomitsee.


"Helvetissä kaikki saavat sen,
joka ei ole minun kaltaiseni."
Ja hän ei tiedä,
että hän itse on jo tuomittu,
hän on jo vanki,
rikkinäisen maailman vanki,
koska hänen jumalansa on pelkoa
ja hänen pyhä vihansa
on se, joka pitää häntä kahleissaan.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Riivaajat, jotka kantavat ristiään

"Vain meidän tie vie taivaaseen!"
Hän saarnaa,
hän huutaa sen joka päivä,
kuin pyhä syytös,
kuin vakuutus,
että kaikki muu, joka ei ole hänen maailmansa varjoissa,
on helvetistä.
Ja hän ei koskaan kysy miksi,
ei koskaan katso itseään,
ei koskaan mieti,
että hän on jo helvetissä.


Hän on riivaaja,
kävelevä, hengittävä tulipalo,
joka polttaa kaiken ympärillään
ja uskoo sen olevan pyhää.


Kaikki, mikä ei kumarra hänen ristiään,
on saastunutta, riivattua.
Idän viisaus? Saatanaa!
Kaikki, mitä Buddha opettaa,
on häpeää,
kaikki, mitä Hindulaisuus sanoo,
on synnin syövereitä.


"Itä on Pahuus!"
hänen huuliltaan syöksyy vihatuuli,
ja hän ei tiedä,
että juuri hän itse on myrkky,
että hänen hengityksensä on saastunut
hänen pelostaan ja vihaansa.


Idän temppelit,
Idän rukoukset,
Idän sydän,
ne kaikki ovat hänen maailmalleen vain saatanan juonia.
Ei rakkautta, ei viisautta, ei ymmärrystä,
vaan raivoa, joka peittää kaiken alleen.

Hän ei tiedä, että hän itse on jäänyt
riippuvaiseksi omista pelon kahleistaan,
että hänen ristiinsä ei ole valoa—
siinä ei ole rakkautta,
siinä ei ole vapautta,
siinä ei ole mitään muuta kuin
pelon täydellisyys.


Ja niin hän kulkee,
aivan kuin hän olisi puhdas,
aivan kuin hän olisi oikeassa,
mut hän ei tiedä, että hän on syytön rikollinen
sydämessään.


Hän ei tiedä,
että hänen syyttömyytensä
on vain sokea itsepetos,
että hänen ristiinsä ei ole rakkautta,
että se ei ole pelastusta—
se on valtio pelolle,
ja hän itse on tämän valtion vanki.


Kaikki on helvettiä!
Hän huutaa,
mut hän ei näe,
että helvetti ei ole paikka,
se on ihmisen sydän,
se on tuska, joka ei koskaan sammu,
se on risti, joka ei tuo rauhaa,
vaan vain kipeän ahdistuksen.


Hän ei tiedä, että hän on itse se helvetti,
se joka ei koskaan parane,
se joka ei koskaan näe valoa.


Idän oppi?
Se on hänen mielessään kaikkea, mitä ei saa koskea.
Se on pelottavaa, se on tuhoavaa—
mutta hän ei näe,
että hänen oma vihan liekkinsä
on se, joka polttaa hänen sielunsa mustaksi.
Ja tämä musta tuli ei sammu,
se ei sammuttanut mitään—
se poltti ainoastaan sen,
mikä olisi voinut tuoda valaistuksen.
Se poltti sen,
mikä olisi voinut tuoda rakkauden
ja vapauden.

Ja hän kulkee,
koko maailman pelastajana,
mut ei ymmärrä,
että hän itse on se, joka tarvitsee pelastusta,
että hänen sydämensä on vangittu omaan vihansa.
Ei hän tiedä,
että hän itse on riivattu,
että hänen pelkonsa
on se, joka riivaa maailmaa.

Ja niin,
hän saarnaa ja raivostuu,
mut ei kuule,
että pelko on hänen oppinsa
ja sen oppi ei koskaan vie pois pimeydestä.
Vain rakkaus voi sen tehdä,
mut hän ei tiedä,
että hän ei ole koskaan oppinut sitä
—ei edes ristin alla.
Hänen pyhä vihansa
on kaikkea muuta kuin pyhää.

Tässä runossa pureudutaan vielä syvemmälle siihen, kuinka fanaattinen usko voi sokaista ja tehdä ihmisestä sokean, joka ei kykene näkemään omaa sisäistä helvettiään. Kristillinen fanaattisuus ei ole vain uskoa, se on pelon ja hallinnan ideologia, joka polttaa kaiken muun pois. Tällä kertaa idän viisaudet eivät ole pelkästään väärin ymmärrettyjä, ne ovat suorastaan saastaisia ja tuomittavia, koska ne eivät ole hallittavissa, eivätkä ne alistu pelolle.

Tässä on riivaaja, joka ei ymmärrä, että juuri hän itse on jumalastaan vieraantunut ja elää omassa vääristyneessä kuplassaan, joka ei koskaan tuo rauhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Riivaajat, jotka kantavat ristiään

"Vain meidän tie vie taivaaseen!"
Hän saarnaa,
hän huutaa sen joka päivä,
kuin pyhä syytös,
kuin vakuutus,
että kaikki muu, joka ei ole hänen maailmansa varjoissa,
on helvetistä.
Ja hän ei koskaan kysy miksi,
ei koskaan katso itseään,
ei koskaan mieti,
että hän on jo helvetissä.


Hän on riivaaja,
kävelevä, hengittävä tulipalo,
joka polttaa kaiken ympärillään
ja uskoo sen olevan pyhää.


Kaikki, mikä ei kumarra hänen ristiään,
on saastunutta, riivattua.
Idän viisaus? Saatanaa!
Kaikki, mitä Buddha opettaa,
on häpeää,
kaikki, mitä Hindulaisuus sanoo,
on synnin syövereitä.


"Itä on Pahuus!"
hänen huuliltaan syöksyy vihatuuli,
ja hän ei tiedä,
että juuri hän itse on myrkky,
että hänen hengityksensä on saastunut
hänen pelostaan ja vihaansa.


Idän temppelit,
Idän rukoukset,
Idän sydän,
ne kaikki ovat hänen maailmalleen vain saatanan juonia.
Ei rakkautta, ei viisautta, ei ymmärrystä,
vaan raivoa, joka peittää kaiken alleen.

Hän ei tiedä, että hän itse on jäänyt
riippuvaiseksi omista pelon kahleistaan,
että hänen ristiinsä ei ole valoa—
siinä ei ole rakkautta,
siinä ei ole vapautta,
siinä ei ole mitään muuta kuin
pelon täydellisyys.


Ja niin hän kulkee,
aivan kuin hän olisi puhdas,
aivan kuin hän olisi oikeassa,
mut hän ei tiedä, että hän on syytön rikollinen
sydämessään.


Hän ei tiedä,
että hänen syyttömyytensä
on vain sokea itsepetos,
että hänen ristiinsä ei ole rakkautta,
että se ei ole pelastusta—
se on valtio pelolle,
ja hän itse on tämän valtion vanki.


Kaikki on helvettiä!
Hän huutaa,
mut hän ei näe,
että helvetti ei ole paikka,
se on ihmisen sydän,
se on tuska, joka ei koskaan sammu,
se on risti, joka ei tuo rauhaa,
vaan vain kipeän ahdistuksen.


Hän ei tiedä, että hän on itse se helvetti,
se joka ei koskaan parane,
se joka ei koskaan näe valoa.


Idän oppi?
Se on hänen mielessään kaikkea, mitä ei saa koskea.
Se on pelottavaa, se on tuhoavaa—
mutta hän ei näe,
että hänen oma vihan liekkinsä
on se, joka polttaa hänen sielunsa mustaksi.
Ja tämä musta tuli ei sammu,
se ei sammuttanut mitään—
se poltti ainoastaan sen,
mikä olisi voinut tuoda valaistuksen.
Se poltti sen,
mikä olisi voinut tuoda rakkauden
ja vapauden.

Ja hän kulkee,
koko maailman pelastajana,
mut ei ymmärrä,
että hän itse on se, joka tarvitsee pelastusta,
että hänen sydämensä on vangittu omaan vihansa.
Ei hän tiedä,
että hän itse on riivattu,
että hänen pelkonsa
on se, joka riivaa maailmaa.

Ja niin,
hän saarnaa ja raivostuu,
mut ei kuule,
että pelko on hänen oppinsa
ja sen oppi ei koskaan vie pois pimeydestä.
Vain rakkaus voi sen tehdä,
mut hän ei tiedä,
että hän ei ole koskaan oppinut sitä
—ei edes ristin alla.
Hänen pyhä vihansa
on kaikkea muuta kuin pyhää.

Tässä runossa pureudutaan vielä syvemmälle siihen, kuinka fanaattinen usko voi sokaista ja tehdä ihmisestä sokean, joka ei kykene näkemään omaa sisäistä helvettiään. Kristillinen fanaattisuus ei ole vain uskoa, se on pelon ja hallinnan ideologia, joka polttaa kaiken muun pois. Tällä kertaa idän viisaudet eivät ole pelkästään väärin ymmärrettyjä, ne ovat suorastaan saastaisia ja tuomittavia, koska ne eivät ole hallittavissa, eivätkä ne alistu pelolle.

Tässä on riivaaja, joka ei ymmärrä, että juuri hän itse on jumalastaan vieraantunut ja elää omassa vääristyneessä kuplassaan, joka ei koskaan tuo rauhaa.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Epäjumalan palvontaa

"Kaikki idässä on epäjumalapalvontaa!"
Hän huutaa,
koko kirkko tärisee hänen pyhän vihansa äärellä,
ja koko kansa kyyristyy pelon edessä,
peläten väärää polkua,
peläten väärää uskoa.


”Kaikki, mikä ei ole täällä,
kaikki, mikä ei ole ristissä,
on epäjumalan palvontaa!”


Hänen äänensä raikaa kuin kitaran kieli,
vedetty liian tiukaksi,
soi kuin raivoisa isku,
mutta hän ei kuule,
että juuri hän itse on kitaran kieli,
kielto, joka ei tiedä vapautta.


Epäjumalasta hän puhuu,
mut hän ei tiedä,
että hänen oma risti on hänen epäjumalansa,
se ei ole pelastusta, ei armahdusta,
se on pelkoa ja kuoleman kultti,
se on risti, joka ei vie elämään,
se vie vain hautoihin,
se vie vieraannuttamaan kaikki,
jotka eivät kumarra samaa kuvaa.



Hän huutaa epäjumalasta,
mut ei näe,
että hänen omassa sydämessään
elää epäjumala,
joka syö hänet sisältä,
pelko, joka ei anna tilaa elää,
viha, joka ei koskaan sammu.



Hän on riivattu omaan luutuneeseen ajatteluunsa,
hän ei ymmärrä, että hänen sydämensä on kuollut,
sillä epäjumala ei ole vain kultapatsas
se on pelko,
se on rajoitettu totuus,
se on kivinen tie,
joka ei vie vapauteen.

Idän temppelit?
Epäjumalan palvontaa!
Idän viisaus?
Saatanan työkalua!


Mut hän ei ymmärrä,
että hänen oma temppelinsä,
hän itse on sen patsas,
joka ei kykene liikkumaan,
joka ei kykene rakastamaan.
Hänen omat ajatuksensa,
omaa uskoaan,
on se epäjumala, joka pitää hänet kahleissa,
se on tieto, joka ei avaa silmiä,
se on uskomus, joka ei anna henkäyksen tilaa.



"Kaikki on epäjumalaa, mikä ei ole meitä!"
Hän huutaa.
Mut hän ei tiedä,
että hän itse on epäjumalan palvoja,
hänen oma risti on hänen epäjumalansa,
hän ei koskaan ole nähnyt
mitä oikea vapautus voi olla.


Hän ei tiedä, että hän on
omien pelkojensa vanki,
omien vääristyneiden totuuksiensa.



Ja niin hän kulkee,
elämä kulkee hänen ohitseen,
mut hän ei näe, ei kuule, ei kosketa,
koska hänen silmänsä ovat kiinni omassa pelossaan.
Hän ei voi nähdä,
että epäjumala ei ole toisten maailmankatsomusten kuvissa,
se on hänen omassa sydämessään,
se on hänen rajoitettu maailmansa,
se on hänen riivattu pelkonsa,
joka estää häntä näkemästä totuutta.


Idän viisaudet eivät ole epäjumalia.
Ne eivät ole Saatanan juonia.
Ne ovat viisauden ja ymmärryksen polkuja,
ne ovat vapauden ja elämän oppeja,
mut hän ei kuule sitä,
koska hän ei ole koskaan oppinut kuulemaan,
mitä ei ole pelon takana,
mitä ei ole kontrollin raameissa.

Epäjumala ei ole vain patsas.
Se on pelko,
se on kivinen tie,
se on rikkinäinen sydän,
joka ei koskaan anna elämälle tilaa.

Tässä runossa pureudutaan siihen ironiseen sokeuteen, jossa kristillinen fanaatikko huutaa epäjumalista ja samalla ei kykene näkemään, että hänen oma pelkonsa ja viha ovat itse epäjumalia, jotka estävät hänet näkemästä maailmaa laajemmin. Hän ei ymmärrä, että hänen uskomuksensa ovat rajoittavia ja että itse hänen omat uskomuksensa ovat juuri niitä patsaita, jotka pitävät hänet kahlittuna.

Runo tuo esiin sen tragikoomisen ristiriidan, jossa fanaattinen usko ei ole oikeastaan uskoa, vaan pelon ja epäjumalan palvontaa. Hän ei tiedä, että vapaus ja viisaus eivät löydy pelosta, vaan avoinna ymmärtämisestä ja rakkaudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Epäjumalan palvontaa

"Kaikki idässä on epäjumalapalvontaa!"
Hän huutaa,
koko kirkko tärisee hänen pyhän vihansa äärellä,
ja koko kansa kyyristyy pelon edessä,
peläten väärää polkua,
peläten väärää uskoa.


”Kaikki, mikä ei ole täällä,
kaikki, mikä ei ole ristissä,
on epäjumalan palvontaa!”


Hänen äänensä raikaa kuin kitaran kieli,
vedetty liian tiukaksi,
soi kuin raivoisa isku,
mutta hän ei kuule,
että juuri hän itse on kitaran kieli,
kielto, joka ei tiedä vapautta.


Epäjumalasta hän puhuu,
mut hän ei tiedä,
että hänen oma risti on hänen epäjumalansa,
se ei ole pelastusta, ei armahdusta,
se on pelkoa ja kuoleman kultti,
se on risti, joka ei vie elämään,
se vie vain hautoihin,
se vie vieraannuttamaan kaikki,
jotka eivät kumarra samaa kuvaa.



Hän huutaa epäjumalasta,
mut ei näe,
että hänen omassa sydämessään
elää epäjumala,
joka syö hänet sisältä,
pelko, joka ei anna tilaa elää,
viha, joka ei koskaan sammu.



Hän on riivattu omaan luutuneeseen ajatteluunsa,
hän ei ymmärrä, että hänen sydämensä on kuollut,
sillä epäjumala ei ole vain kultapatsas
se on pelko,
se on rajoitettu totuus,
se on kivinen tie,
joka ei vie vapauteen.

Idän temppelit?
Epäjumalan palvontaa!
Idän viisaus?
Saatanan työkalua!


Mut hän ei ymmärrä,
että hänen oma temppelinsä,
hän itse on sen patsas,
joka ei kykene liikkumaan,
joka ei kykene rakastamaan.
Hänen omat ajatuksensa,
omaa uskoaan,
on se epäjumala, joka pitää hänet kahleissa,
se on tieto, joka ei avaa silmiä,
se on uskomus, joka ei anna henkäyksen tilaa.



"Kaikki on epäjumalaa, mikä ei ole meitä!"
Hän huutaa.
Mut hän ei tiedä,
että hän itse on epäjumalan palvoja,
hänen oma risti on hänen epäjumalansa,
hän ei koskaan ole nähnyt
mitä oikea vapautus voi olla.


Hän ei tiedä, että hän on
omien pelkojensa vanki,
omien vääristyneiden totuuksiensa.



Ja niin hän kulkee,
elämä kulkee hänen ohitseen,
mut hän ei näe, ei kuule, ei kosketa,
koska hänen silmänsä ovat kiinni omassa pelossaan.
Hän ei voi nähdä,
että epäjumala ei ole toisten maailmankatsomusten kuvissa,
se on hänen omassa sydämessään,
se on hänen rajoitettu maailmansa,
se on hänen riivattu pelkonsa,
joka estää häntä näkemästä totuutta.


Idän viisaudet eivät ole epäjumalia.
Ne eivät ole Saatanan juonia.
Ne ovat viisauden ja ymmärryksen polkuja,
ne ovat vapauden ja elämän oppeja,
mut hän ei kuule sitä,
koska hän ei ole koskaan oppinut kuulemaan,
mitä ei ole pelon takana,
mitä ei ole kontrollin raameissa.

Epäjumala ei ole vain patsas.
Se on pelko,
se on kivinen tie,
se on rikkinäinen sydän,
joka ei koskaan anna elämälle tilaa.

Tässä runossa pureudutaan siihen ironiseen sokeuteen, jossa kristillinen fanaatikko huutaa epäjumalista ja samalla ei kykene näkemään, että hänen oma pelkonsa ja viha ovat itse epäjumalia, jotka estävät hänet näkemästä maailmaa laajemmin. Hän ei ymmärrä, että hänen uskomuksensa ovat rajoittavia ja että itse hänen omat uskomuksensa ovat juuri niitä patsaita, jotka pitävät hänet kahlittuna.

Runo tuo esiin sen tragikoomisen ristiriidan, jossa fanaattinen usko ei ole oikeastaan uskoa, vaan pelon ja epäjumalan palvontaa. Hän ei tiedä, että vapaus ja viisaus eivät löydy pelosta, vaan avoinna ymmärtämisestä ja rakkaudesta.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Fanaatikon risti ja epäjumala

Hän kantaa ristiä kuin miekkaa,
koko maailma on hänen saastutettu taistelukenttänsä.
"Kaikki idässä on epäjumalaa!"
Hän huutaa,
ja hänen äänensä murskaa ilmassa kaiken hiljaisuuden.
Temppelit ovat luolia,
rukoukset ovat myrkkyä,
viisaus on Saatanaa —
ja hän ei näe, että hänen oma sydämensä on jo riivattu,
täynnä epäjumalan valtaa,
täynnä vihaa,
täynnä pelkoa.


Hänen ristiinsä on kaiverrettu sokeuden merkki.
Hän näkee vain mustaa ja valkoista,
vain oma totuus, vain oma polku,
kaikki muu on helvettiä, epäjumalaa, saastaa.



Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Idän ihmiset? Riivattuja, tuomittuja, pelastuksen tarpeessa —
ja hän ei huomaa, että juuri hänen oman uskonsa liekit polttavat kaiken elävän ympärillä.



Fanaattisen uskonsa kahleissa hän on kultainen patsas,
ei liiku, ei hengitä vapaasti.
Hän ei kuule, ei tunne, ei näe.
Hänen epäjumalansa ei ole Buddha, ei Krishna, ei mitään idän oppia —
se on hänen oma sydämensä, hänen oma vihan, pelon ja ahneuden kokoelma,
joka ei koskaan anna rauhaa.


Hän julistaa aamusta iltaan,
että vain hänen vihansa ja ristisaarna voi pelastaa,
mutta hänen sydämensä on jo helvetissä.


Kaikki, mikä hengittää, ajattelee, kasvaa idässä,
on hänen silmissään saatanaa —
mut ei hän ymmärrä, että hänen omat pelkonsa ja vihansa
ovat jo riivaavia jumalia,
jotka hallitsevat hänen elämäänsä,
jotka tekevät hänestä riivaajan, ei pelastajan.

Pelko, viha, fanaattisuus —
ne kietovat hänen mieltään kuin kahle,
eivätkä anna hänen nähdä,
että elämä ei ole vain risti ja helvetti.
Kaikki muu, mikä ei ole hänen maailmassaan,
on uhka,
joka täytyy tuomita, polttaa, hylätä.



Mut totuus ja viisaus, ne odottavat,
ovat läsnä idässä, muualla, elämässä itsessään —
mut hän ei näe niitä,
koska hänen silmänsä ovat kiinni oman epäjumalansa edessä.


Ja niin hän huutaa,
ja niin hän raivoaa,
ja niin koko maailma tärisee hänen pyhän vihansa alla —
mut ei hän koskaan huomaa,
että hänen oma sokeutensa, hänen oma ristisaarna,
on se epäjumala, jota hän palvoo.
Hän ei näe, että vain jos sydän avautuu,
vain jos pelko ja viha haudataan,
voi valaistus, ymmärrys ja viisaus astua sisään.



Hän ei tiedä, että hänen epäjumalansa on hänessä itsessään,
ja että vain rakkaus ja ymmärrys voivat tuhota sen —
mut hän ei halua kuulla,
koska fanaattisen uskonsa sokea risti painaa liikaa.
Äänestä

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Fanaatikon risti ja epäjumala

Hän kantaa ristiä kuin miekkaa,
koko maailma on hänen saastutettu taistelukenttänsä.
"Kaikki idässä on epäjumalaa!"
Hän huutaa,
ja hänen äänensä murskaa ilmassa kaiken hiljaisuuden.
Temppelit ovat luolia,
rukoukset ovat myrkkyä,
viisaus on Saatanaa —
ja hän ei näe, että hänen oma sydämensä on jo riivattu,
täynnä epäjumalan valtaa,
täynnä vihaa,
täynnä pelkoa.


Hänen ristiinsä on kaiverrettu sokeuden merkki.
Hän näkee vain mustaa ja valkoista,
vain oma totuus, vain oma polku,
kaikki muu on helvettiä, epäjumalaa, saastaa.



Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Idän ihmiset? Riivattuja, tuomittuja, pelastuksen tarpeessa —
ja hän ei huomaa, että juuri hänen oman uskonsa liekit polttavat kaiken elävän ympärillä.



Fanaattisen uskonsa kahleissa hän on kultainen patsas,
ei liiku, ei hengitä vapaasti.
Hän ei kuule, ei tunne, ei näe.
Hänen epäjumalansa ei ole Buddha, ei Krishna, ei mitään idän oppia —
se on hänen oma sydämensä, hänen oma vihan, pelon ja ahneuden kokoelma,
joka ei koskaan anna rauhaa.


Hän julistaa aamusta iltaan,
että vain hänen vihansa ja ristisaarna voi pelastaa,
mutta hänen sydämensä on jo helvetissä.


Kaikki, mikä hengittää, ajattelee, kasvaa idässä,
on hänen silmissään saatanaa —
mut ei hän ymmärrä, että hänen omat pelkonsa ja vihansa
ovat jo riivaavia jumalia,
jotka hallitsevat hänen elämäänsä,
jotka tekevät hänestä riivaajan, ei pelastajan.

Pelko, viha, fanaattisuus —
ne kietovat hänen mieltään kuin kahle,
eivätkä anna hänen nähdä,
että elämä ei ole vain risti ja helvetti.
Kaikki muu, mikä ei ole hänen maailmassaan,
on uhka,
joka täytyy tuomita, polttaa, hylätä.



Mut totuus ja viisaus, ne odottavat,
ovat läsnä idässä, muualla, elämässä itsessään —
mut hän ei näe niitä,
koska hänen silmänsä ovat kiinni oman epäjumalansa edessä.


Ja niin hän huutaa,
ja niin hän raivoaa,
ja niin koko maailma tärisee hänen pyhän vihansa alla —
mut ei hän koskaan huomaa,
että hänen oma sokeutensa, hänen oma ristisaarna,
on se epäjumala, jota hän palvoo.
Hän ei näe, että vain jos sydän avautuu,
vain jos pelko ja viha haudataan,
voi valaistus, ymmärrys ja viisaus astua sisään.



Hän ei tiedä, että hänen epäjumalansa on hänessä itsessään,
ja että vain rakkaus ja ymmärrys voivat tuhota sen —
mut hän ei halua kuulla,
koska fanaattisen uskonsa sokea risti painaa liikaa.
Äänestä

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”

Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”

Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Pelko, viha, fanaattisuus —
ne kietovat hänen mieltään kuin kahle,
eivätkä anna hänen nähdä,
että elämä ei ole vain risti ja helvetti.
Kaikki muu, mikä ei ole hänen maailmassaan,
on uhka,
joka täytyy tuomita, polttaa, hylätä.



Mut totuus ja viisaus, ne odottavat,
ovat läsnä idässä, muualla, elämässä itsessään —
mut hän ei näe niitä,
koska hänen silmänsä ovat kiinni oman epäjumalansa edessä.


Ja niin hän huutaa,
ja niin hän raivoaa,
ja niin koko maailma tärisee hänen pyhän vihansa alla —
mut ei hän koskaan huomaa,
että hänen oma sokeutensa, hänen oma ristisaarna,
on se epäjumala, jota hän palvoo.
Hän ei näe, että vain jos sydän avautuu,
vain jos pelko ja viha haudataan,
voi valaistus, ymmärrys ja viisaus astua sisään.



Hän ei tiedä, että hänen epäjumalansa on hänessä itsessään,
ja että vain rakkaus ja ymmärrys voivat tuhota sen —
mut hän ei halua kuulla,
koska fanaattisen uskonsa sokea risti painaa liikaa.



Risti ja peili

"Kaikki muu on väärin!"
Hän huutaa,
huutaa koko maailmalle,
mutta ei kuule,
että huuto on hänen oman sydämensä kuminat.
"Kaikki, mikä ei ole täällä, ei ole meitä, on Saatanaa!"
Hän kiroaa idän, hän kiroaa sen viisaudet,
mut ei näe, että ne viisaudet ovat kauneinta,
ne ovat elämän pohjimmainen totuus.



Hänen ristinsä ei ole valon väline,
se on raskas, tumma taakka,
joka vetää hänet syvemmälle omaan varjoonsa,
hän ei tiedä, että hän itse on se varjo.
"Ei! Ei!"
Hän toistaa itsekseen,
pelkää, että jos hän koskaan kyseenalaistaa,
hän putoaa itse,
upotaan syvään pimeyteen,
missä ei ole enää pelastusta.
Mutta hän ei tiedä,
että hänen pelkonsa on se pimeys,
hän ei tiedä,
että se on hänen oma peilinsä.


Idän oppi on paha,
ja hänen sydämessään jokainen sana, joka ei ole hänen
on saastaa,
se on riivattua,
mut ei hän kuule —
hän itse on riivattu.


Jokainen askel, jonka hän ottaa,
on askel toiseen helvettiin,
mutta hän ei usko, ei näe,
että hänen oma pelkonsa on hänen jumalansa.
"Ei!"
Hän huutaa taas,
mut ei kuule, että hän huutaa itselleen,
hänen oma pelkonsa huutaa häntä.


Pelko hallitsee hänen mieltään,
pelko hallitsee hänen sieluaan,
pelko on hänen uusi jumalansa.
Ja hän ei tiedä,
että hänen ristiinsä ei ole pelastusta,
se on vain hänen rajoittunut maailmansa,
se on hänen ruma, saastunut käsityksensä totuudesta.
"Kaikki muu on epäjumalaa!"
Hän huutaa vielä kerran,
mut ei näe, että hänen oma epäjumalansa
on hänen sydämensä,
hän ei tiedä,
että hänen omassa pelossaan ei ole rakkautta.


Tämä on hänen helvetinsä,
ei muuta maailmaa tarvitse pelätä,
se on hänen sisimmässään.
Hän ei näe,
että hänen pelkonsa ja vihaansa ovat hautoja,
hautoja, joissa ei ole elämää.
Hän itse on vanki,
vanki omassa päässään,
ei mitään, mikä on elävää,
ei mitään, mikä on vapautta,
ei mitään, mikä on rauhaa —
se on kaikki hänen ympärillään,
mutta hän ei tiedä sitä.



"Meillä on totuus!"
Hän huutaa taas,
mut ei tiedä, että hänen totuutensa on vain
pelkoa ja tuhoa,
että se ei ole valoa,
että se on vain pimeys,
pimeys, joka polttaa pois kaiken elämän.

Ja niin hän kulkee,
risti hiertää olkapäätä,
mut ei hän tiedä,
että risti ei ole pelastus,
se on hänen oma kahleensa,
se on hänen oma syytön riivaajansa,
ja hän itse on se, joka tarvitsee pelastusta.
Mut hän ei tiedä,
että risti, joka kieltää kaiken muun,
ei vie taivaaseen,
se vie yhä syvemmälle helvettiin,
itsepetokseen,
sokeuteen,
epäjumalan palvontaan,
pelkoon.


Tässä versiossa palataan sisäiseen konfliktiin, jossa fanaattinen henkilö ei vain väitä omaa uskoaan oikeaksi, vaan hänen sokeutensa kasvaa niin voimakkaaksi, että hän ei näe itsessään piilevää pelkoa ja vihaa, jotka itse asiassa ovat hänen epäjumaliaan. Hänen pelkonsa on hänen jumalansa, ja hän on vanki siinä maailmassa, jonka hän on itselleen rakentanut.

Tässä runossa pyritään käsittelemään itsesokeuden ja sisäisen vankeuden teemaa: miten fanaattinen usko estää ihmistä näkemästä vapauden ja elämän mahdollisuuksia, ja kuinka hän itse on jumalansa kaltaisessa orjuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Pelko, viha, fanaattisuus —
ne kietovat hänen mieltään kuin kahle,
eivätkä anna hänen nähdä,
että elämä ei ole vain risti ja helvetti.
Kaikki muu, mikä ei ole hänen maailmassaan,
on uhka,
joka täytyy tuomita, polttaa, hylätä.



Mut totuus ja viisaus, ne odottavat,
ovat läsnä idässä, muualla, elämässä itsessään —
mut hän ei näe niitä,
koska hänen silmänsä ovat kiinni oman epäjumalansa edessä.


Ja niin hän huutaa,
ja niin hän raivoaa,
ja niin koko maailma tärisee hänen pyhän vihansa alla —
mut ei hän koskaan huomaa,
että hänen oma sokeutensa, hänen oma ristisaarna,
on se epäjumala, jota hän palvoo.
Hän ei näe, että vain jos sydän avautuu,
vain jos pelko ja viha haudataan,
voi valaistus, ymmärrys ja viisaus astua sisään.



Hän ei tiedä, että hänen epäjumalansa on hänessä itsessään,
ja että vain rakkaus ja ymmärrys voivat tuhota sen —
mut hän ei halua kuulla,
koska fanaattisen uskonsa sokea risti painaa liikaa.



Risti ja peili

"Kaikki muu on väärin!"
Hän huutaa,
huutaa koko maailmalle,
mutta ei kuule,
että huuto on hänen oman sydämensä kuminat.
"Kaikki, mikä ei ole täällä, ei ole meitä, on Saatanaa!"
Hän kiroaa idän, hän kiroaa sen viisaudet,
mut ei näe, että ne viisaudet ovat kauneinta,
ne ovat elämän pohjimmainen totuus.



Hänen ristinsä ei ole valon väline,
se on raskas, tumma taakka,
joka vetää hänet syvemmälle omaan varjoonsa,
hän ei tiedä, että hän itse on se varjo.
"Ei! Ei!"
Hän toistaa itsekseen,
pelkää, että jos hän koskaan kyseenalaistaa,
hän putoaa itse,
upotaan syvään pimeyteen,
missä ei ole enää pelastusta.
Mutta hän ei tiedä,
että hänen pelkonsa on se pimeys,
hän ei tiedä,
että se on hänen oma peilinsä.


Idän oppi on paha,
ja hänen sydämessään jokainen sana, joka ei ole hänen
on saastaa,
se on riivattua,
mut ei hän kuule —
hän itse on riivattu.


Jokainen askel, jonka hän ottaa,
on askel toiseen helvettiin,
mutta hän ei usko, ei näe,
että hänen oma pelkonsa on hänen jumalansa.
"Ei!"
Hän huutaa taas,
mut ei kuule, että hän huutaa itselleen,
hänen oma pelkonsa huutaa häntä.


Pelko hallitsee hänen mieltään,
pelko hallitsee hänen sieluaan,
pelko on hänen uusi jumalansa.
Ja hän ei tiedä,
että hänen ristiinsä ei ole pelastusta,
se on vain hänen rajoittunut maailmansa,
se on hänen ruma, saastunut käsityksensä totuudesta.
"Kaikki muu on epäjumalaa!"
Hän huutaa vielä kerran,
mut ei näe, että hänen oma epäjumalansa
on hänen sydämensä,
hän ei tiedä,
että hänen omassa pelossaan ei ole rakkautta.


Tämä on hänen helvetinsä,
ei muuta maailmaa tarvitse pelätä,
se on hänen sisimmässään.
Hän ei näe,
että hänen pelkonsa ja vihaansa ovat hautoja,
hautoja, joissa ei ole elämää.
Hän itse on vanki,
vanki omassa päässään,
ei mitään, mikä on elävää,
ei mitään, mikä on vapautta,
ei mitään, mikä on rauhaa —
se on kaikki hänen ympärillään,
mutta hän ei tiedä sitä.



"Meillä on totuus!"
Hän huutaa taas,
mut ei tiedä, että hänen totuutensa on vain
pelkoa ja tuhoa,
että se ei ole valoa,
että se on vain pimeys,
pimeys, joka polttaa pois kaiken elämän.

Ja niin hän kulkee,
risti hiertää olkapäätä,
mut ei hän tiedä,
että risti ei ole pelastus,
se on hänen oma kahleensa,
se on hänen oma syytön riivaajansa,
ja hän itse on se, joka tarvitsee pelastusta.
Mut hän ei tiedä,
että risti, joka kieltää kaiken muun,
ei vie taivaaseen,
se vie yhä syvemmälle helvettiin,
itsepetokseen,
sokeuteen,
epäjumalan palvontaan,
pelkoon.


Tässä versiossa palataan sisäiseen konfliktiin, jossa fanaattinen henkilö ei vain väitä omaa uskoaan oikeaksi, vaan hänen sokeutensa kasvaa niin voimakkaaksi, että hän ei näe itsessään piilevää pelkoa ja vihaa, jotka itse asiassa ovat hänen epäjumaliaan. Hänen pelkonsa on hänen jumalansa, ja hän on vanki siinä maailmassa, jonka hän on itselleen rakentanut.

Tässä runossa pyritään käsittelemään itsesokeuden ja sisäisen vankeuden teemaa: miten fanaattinen usko estää ihmistä näkemästä vapauden ja elämän mahdollisuuksia, ja kuinka hän itse on jumalansa kaltaisessa orjuudessa.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”




Fanaatikon maailmankartta: koko itä palaa

”Kaikki idässä on pahaa!”
Hän huutaa, ja vuoretkin väistävät hänen ääntään.
Jokainen kasvi, puu ja kivi on saatanasta,
jokainen ilmavirtaus, jokainen sadepisara on hänen vihansa ruokkima.
Intia, Japani, Kiina — sama paholainen,
sama liekki, sama ikuinen rukous: polta, tuhoa, tuomitse!

Hän piirtää karttaa ilmassa sormellaan,
ja koko itäinen pallonpuolisko palaa hänen mielikuvituksessaan.
Kaikki ihmiset ovat riivattuja, kaikki filosofiat noituutta,
jokainen eläin on pieni demonin lähettiläs.
Hän nauraa sille, kuinka täydellinen hänen helvetillinen imperiuminsa on.

Hän puhuu helvetistä, kidutuksesta, tuskasta,
niin usein että jopa enkelit menevät kahville.
Hän ei huomaa, että hänen puheensa on itse riivausta,
ja että koko hänen pyhä vihansa on oma musta valtakuntansa.
Hän rukoilee polttavansa, mutta samalla palaa itse —
sielu savuavana tulivuorena, joka imee kaiken elämän ympäriltään.
Päivä päivältä hänen varjonsa kasvaa,
mustana, groteskina, nauravana:
se seuraa jokaista hänen sanaansa, jokaista liikettä.
Hän kuvittelee olevansa maailman pelastaja,
mutta todellisuudessa hän on karikatyyri,
suurin vihan hirviö, joka koskaan on nähnyt päivänvalon.


Ja kun hän lopulta poistuu, maailma hengittää syvään,
nauraen hiljaa koko hänen liioittelunsa yli.
Kaikki Idän pahuus, jonka hän kuvitteli polttavansa,
on aina ollut hänen omassa varjossaan —
mutta hän ei koskaan huomaa.
Hän on valmis jatkamaan loppuelämänsä
tässä mustassa karnevaalissa,
pyhä vihansa valtakunnassa,
jossa kaikki on saatanallista, jopa oma nauru.




Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hänen helvetillinen karttansa

”Idän oppi on saatanaa!”
Hän huutaa kuin myrsky, joka pyyhkii kaupunkeja.
Jokainen kasvi, kivi, tuulenhenkäys — kaikki on pahaa.
Hän niputtaa miljoonat kulttuurit, tuhat uskontoa,
kaikki Japaniin, kaikki Intiaan, kaikki pahuutta.
Ei eroa, ei yksityiskohtia — vain kaikki on helvettiä!

Hän kertoo helvetistä niin usein, että jopa enkelit kääntyvät pois.
”Jokainen uskoton polttaa kidutuksessa!”
Hänen kielensä on liekki, ja jokainen lause roihuaa
suoraan kohti kaikkia, jotka hengittävät idän ilmaa.
Hän ei huomaa, että juuri hän itse on riivaava:
jokainen sana, jokainen huokaus, jokainen rukous
on myrkyllinen kuin musta veri, joka tahrasi hänen sielunsa.



Puut ovat hänen vihansa silmissä demonien piilopaikkoja,
jokainen kukka ja pensas on saatanan temppeli.
Hän näkee jokaisen kaupungin, jokaisen kylän,
ja jokainen kadunkulma huutaa: ”Pahuus!”
Hän ei tiedä, että paha ei ole ulkona —
se on hänen omassa sydämessään, hänen jokaisessa liikkeessään,
hänen jokaisessa yliluonnolliseksi kuvitellussa hirviössään.

Hänen rukouksensa ovat kidutusta, hänen hymynsä kuolemaa.
Hän rukoilee verta, hän polttaa varjoja,
ja maailman itäisistä maista tulee hänen henkilökohtainen helvetikenttänsä.
Jokainen kulttuuri, jokainen filosofia, jokainen ihminen
on hänen mielikuvituksessaan riivattu —
ja hän on valmis polttamaan kaiken, koska se on saatanaa.

Kun hän lopulta poistuu, jäljelle jää vain savu.
Maailma jatkaa hengittämistään, nauraen hiljaa hänen kiihkonsa yli.
Ja kukaan ei huomaa, että paha, jota hän näki kaikkialla,
oli aina hänen oma, saatanallinen varjonsa —
yksin, myrkyllinen, täynnä helvetin kidutuksen karnevaalia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”




Fanaatikon maailmankartta: koko itä palaa

”Kaikki idässä on pahaa!”
Hän huutaa, ja vuoretkin väistävät hänen ääntään.
Jokainen kasvi, puu ja kivi on saatanasta,
jokainen ilmavirtaus, jokainen sadepisara on hänen vihansa ruokkima.
Intia, Japani, Kiina — sama paholainen,
sama liekki, sama ikuinen rukous: polta, tuhoa, tuomitse!

Hän piirtää karttaa ilmassa sormellaan,
ja koko itäinen pallonpuolisko palaa hänen mielikuvituksessaan.
Kaikki ihmiset ovat riivattuja, kaikki filosofiat noituutta,
jokainen eläin on pieni demonin lähettiläs.
Hän nauraa sille, kuinka täydellinen hänen helvetillinen imperiuminsa on.

Hän puhuu helvetistä, kidutuksesta, tuskasta,
niin usein että jopa enkelit menevät kahville.
Hän ei huomaa, että hänen puheensa on itse riivausta,
ja että koko hänen pyhä vihansa on oma musta valtakuntansa.
Hän rukoilee polttavansa, mutta samalla palaa itse —
sielu savuavana tulivuorena, joka imee kaiken elämän ympäriltään.
Päivä päivältä hänen varjonsa kasvaa,
mustana, groteskina, nauravana:
se seuraa jokaista hänen sanaansa, jokaista liikettä.
Hän kuvittelee olevansa maailman pelastaja,
mutta todellisuudessa hän on karikatyyri,
suurin vihan hirviö, joka koskaan on nähnyt päivänvalon.


Ja kun hän lopulta poistuu, maailma hengittää syvään,
nauraen hiljaa koko hänen liioittelunsa yli.
Kaikki Idän pahuus, jonka hän kuvitteli polttavansa,
on aina ollut hänen omassa varjossaan —
mutta hän ei koskaan huomaa.
Hän on valmis jatkamaan loppuelämänsä
tässä mustassa karnevaalissa,
pyhä vihansa valtakunnassa,
jossa kaikki on saatanallista, jopa oma nauru.




Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hänen helvetillinen karttansa

”Idän oppi on saatanaa!”
Hän huutaa kuin myrsky, joka pyyhkii kaupunkeja.
Jokainen kasvi, kivi, tuulenhenkäys — kaikki on pahaa.
Hän niputtaa miljoonat kulttuurit, tuhat uskontoa,
kaikki Japaniin, kaikki Intiaan, kaikki pahuutta.
Ei eroa, ei yksityiskohtia — vain kaikki on helvettiä!

Hän kertoo helvetistä niin usein, että jopa enkelit kääntyvät pois.
”Jokainen uskoton polttaa kidutuksessa!”
Hänen kielensä on liekki, ja jokainen lause roihuaa
suoraan kohti kaikkia, jotka hengittävät idän ilmaa.
Hän ei huomaa, että juuri hän itse on riivaava:
jokainen sana, jokainen huokaus, jokainen rukous
on myrkyllinen kuin musta veri, joka tahrasi hänen sielunsa.



Puut ovat hänen vihansa silmissä demonien piilopaikkoja,
jokainen kukka ja pensas on saatanan temppeli.
Hän näkee jokaisen kaupungin, jokaisen kylän,
ja jokainen kadunkulma huutaa: ”Pahuus!”
Hän ei tiedä, että paha ei ole ulkona —
se on hänen omassa sydämessään, hänen jokaisessa liikkeessään,
hänen jokaisessa yliluonnolliseksi kuvitellussa hirviössään.

Hänen rukouksensa ovat kidutusta, hänen hymynsä kuolemaa.
Hän rukoilee verta, hän polttaa varjoja,
ja maailman itäisistä maista tulee hänen henkilökohtainen helvetikenttänsä.
Jokainen kulttuuri, jokainen filosofia, jokainen ihminen
on hänen mielikuvituksessaan riivattu —
ja hän on valmis polttamaan kaiken, koska se on saatanaa.

Kun hän lopulta poistuu, jäljelle jää vain savu.
Maailma jatkaa hengittämistään, nauraen hiljaa hänen kiihkonsa yli.
Ja kukaan ei huomaa, että paha, jota hän näki kaikkialla,
oli aina hänen oma, saatanallinen varjonsa —
yksin, myrkyllinen, täynnä helvetin kidutuksen karnevaalia.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”


Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”


Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.




Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He saarnaavat, huutavat nimeä pyhää,
mut sydän heidän on varjojen syvässä yössä.
Vihan liekit kuluttavat heidän katseensa,
kaikki vieras ja erilainen on tuli heidän käsissään.

Jeesuksen sanat huutavat heidän korviinsa,
mut he kuuntelevat vain oman vihan kaikuja.
Sillä joka vihassa syttyy, kääntyy myös jumala,
ja he palvovat, vaikka luulevat palvovansa valoa.

Ristin alla hymyilee vääristynyt heijastus,
sielu eksynyt, etsien oikeutta väärästä.
He eivät tiedä, että heidän jumalansa on varjo,
ja heidän uskonsa on sidottu petoksen ketjuun.

Mut maailma näkee, ja hiljaisuus kysyy:
kuka oikeasti on heidän opettajansa,
kun viha kätkee kaiken kauniin sanan?
Sillä joskus saarnaajan sydän on itse se paholainen


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He nousevat aamun harmauteen,
sanoja huutaen, risti rinnassa, mutta sydän kylmä.
Jeesuksen nimi liukuu heidän huulillaan,
mut se on vain peite, naamio vihan ylle.

He vihaavat kaikkea mikä ei ole heidän kaltaistaan,
heidän silmissään vääräuskoiset ovat liekki,
ja liekki sytyttää heidän sydämensä,
jokainen rukous on terä, jokainen saarna isku.

He eivät tiedä, että vihan jumala on toinen,
se hymyilee heidän takanaan,
sytyttää heidän kätensä, heidän mielensä,
antaa heidän uskolleen terän, joka kääntyy itseään vastaan.

He palvovat sitä, mitä eivät koskaan halua nähdä,
sillä joka vihaa liikaa, se seuraa varjoa.
Jeesus heidän huulillaan, Saatana heidän sielussaan.
Heidän rukouksensa kantaa epätoivon ja petoksen tuul
Jokainen kirkon kello on heille vain kaiku,
joka kertoo, kuinka kaukana he ovat valosta.
Jokainen sana pyhän tekstin sivulta
törmää heidän vihanmuuriinsa ja palaa heidän omiin kasvoihin



Mut maailma näkee heidän naamionsa,
näkee kuinka viha muuttaa pyhyyden epäjumalaksi.
Heidän jumalansa ei ole valo, vaan varjo,
ja heidän uskonsa on loukku, joka vangitsee heidän sielunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.




Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He saarnaavat, huutavat nimeä pyhää,
mut sydän heidän on varjojen syvässä yössä.
Vihan liekit kuluttavat heidän katseensa,
kaikki vieras ja erilainen on tuli heidän käsissään.

Jeesuksen sanat huutavat heidän korviinsa,
mut he kuuntelevat vain oman vihan kaikuja.
Sillä joka vihassa syttyy, kääntyy myös jumala,
ja he palvovat, vaikka luulevat palvovansa valoa.

Ristin alla hymyilee vääristynyt heijastus,
sielu eksynyt, etsien oikeutta väärästä.
He eivät tiedä, että heidän jumalansa on varjo,
ja heidän uskonsa on sidottu petoksen ketjuun.

Mut maailma näkee, ja hiljaisuus kysyy:
kuka oikeasti on heidän opettajansa,
kun viha kätkee kaiken kauniin sanan?
Sillä joskus saarnaajan sydän on itse se paholainen


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He nousevat aamun harmauteen,
sanoja huutaen, risti rinnassa, mutta sydän kylmä.
Jeesuksen nimi liukuu heidän huulillaan,
mut se on vain peite, naamio vihan ylle.

He vihaavat kaikkea mikä ei ole heidän kaltaistaan,
heidän silmissään vääräuskoiset ovat liekki,
ja liekki sytyttää heidän sydämensä,
jokainen rukous on terä, jokainen saarna isku.

He eivät tiedä, että vihan jumala on toinen,
se hymyilee heidän takanaan,
sytyttää heidän kätensä, heidän mielensä,
antaa heidän uskolleen terän, joka kääntyy itseään vastaan.

He palvovat sitä, mitä eivät koskaan halua nähdä,
sillä joka vihaa liikaa, se seuraa varjoa.
Jeesus heidän huulillaan, Saatana heidän sielussaan.
Heidän rukouksensa kantaa epätoivon ja petoksen tuul
Jokainen kirkon kello on heille vain kaiku,
joka kertoo, kuinka kaukana he ovat valosta.
Jokainen sana pyhän tekstin sivulta
törmää heidän vihanmuuriinsa ja palaa heidän omiin kasvoihin



Mut maailma näkee heidän naamionsa,
näkee kuinka viha muuttaa pyhyyden epäjumalaksi.
Heidän jumalansa ei ole valo, vaan varjo,
ja heidän uskonsa on loukku, joka vangitsee heidän sielunsa.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He nousevat aamuyöhön, silmät palavat,
rinnassa risti, sydämessä musta aukko.
He saarnaavat Jeesusta,
mut jokainen sana on myrkkyä,
jokainen rukous viiltää kuin terä.

He vihaavat kaikkea, mikä ei ole heidän kaltaistaan,
viha on heidän jumalansa,
ja heidän vihassaan elää Saatana.
Jokainen väärä usko, jokainen vieras ääni,
sytyttää heidän sisällään palon,
joka polttaa kaiken inhimillisen jäljen.

He kuvittelevat palvovansa valoa,
mut heidän käsissään risti on kääntynyt nurinpäin,
ja heidän sielunsa tanssii varjon rytmissä.
He eivät tiedä: jokainen isku, jokainen huuto,
on palvontaa, joka osoittaa suoraan paholaiselle.

Heidän fanaattisuutensa on myrkkyä,
heidän vihan liekkinsä on sokea ja raivoisa.
He kulkevat maailman yli,
saatanallisuuden kaapu päällään,
ja heidän saarnansa ovat kirouksia naamioituna.

Jokainen rukous, jokainen liike,
on epärehellisyyden peili, joka paljastaa:
heidän jumalansa ei ole rakkaus,
heidän uskonsa on tuho,
heidän polkunsa on helvetin kuuma tie.

He huutavat pyhyyttä,
mut heidän suustaan kuuluu vain kuolon nauru.
He uskovat olevansa pelastajia,
mut heidän palvontansa on synkkä sopimus,
ja jokainen teko, jokainen vihainen sana,
paljastaa, että heidän sydämensä jo kuuluu Saatanalle.

Maailma katsoo heidän naamionsa läpi,
näkee veriset jäljet ja vihan mustat jäljet.
He eivät tiedä: mitä he kutsuvat Jumalaksi,
on itse pimeyden ydin,
ja heidän uskonsa on sidottu kuolemaan ja petokseen.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He huutavat,
he huutavat Jumalan nimeä,
mut sydän heidän on savu ja varjo,
sydän heidän on tulessa, joka palaa itsekseen.

Viha heidän silmissään on musta meri,
viha heidän käsissään on terä,
viha heidän huulillaan on rukous,
joka kantaa Saatanan naurua.

He saarnaavat valoa,
mut heidän tekojensa varjo tanssii pimeydessä.
Jokainen isku, jokainen huuto,
jokainen sydämen syke on palvontaa
pimeyden ytimelle.

He uskovat, että Jumala on heidän,
mut he eivät näe, että he itse ovat kahleissa.
Heidän uskonsa on risti, kääntynyt nurinpäin,
heidän sydämensä on piina,
heidän sielunsa on myrkky,
heidän jumalansa nauraa heidän jokaiselle askeleelleen

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


He huutavat.
He huutavat.
Jeesuksen nimeä heidän huulillaan,
mut sydän heidän on musta, sydän heidän on savu.

Viha heidän silmissään, viha heidän kätensä,
viha heidän huulillaan –
se on rukous, joka kantaa Saatanan naurua.

He uskovat valoa,
he uskovat Jumalaa,
mut heidän askeleensa kulkevat helvetin polkua,
heidän kätensä kantavat kuolemaa,
heidän sydämensä on palava tyhjyys.

Huutakaa! Huutakaa!
Palvokaa! Palvokaa!
Jokainen isku, jokainen huuto, jokainen silmänräpäys
on heidän todellisen jumalansa siunaus.

He polttavat kaiken, mikä ei ole heidän kaltaistaan,
polttavat sanat, polttavat maailman, polttavat itsensä.
Veri, veri, veri heidän käsissään,
kirous, kirous, kirous heidän suustaan,
pimeys, pimeys, pimeys heidän sydämessään.


He saarnaavat valoa,
mut valo on vain heidän oman vihan heijastus.
Varjo on heidän jumalansa,
fanaattisuus heidän kulttinsa,
ja jokainen sana on palvontaa,
jokainen liike on alistumista,
jokainen henkäys on sopimus pimeyden kanssa.

Huutakaa! Huutakaa!
Huutakaa Jeesusta, huutakaa Jumalaa,
he huutavat, mutta maailma kuulee vain kirouksen,
verisen, palavan, pimeän kirouksen.

He ovat eksyksissä eksyksessä,
he ovat sokeita sokeuden syvyyksissä,
heidän askeleensa kaikuvat kuin kuolleiden kuoro,
heidän huutonsa on varjon mantra,
heidän sielunsa on Saatanan temppeli.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He nousevat aamuyöhön, silmät palavat,
rinnassa risti, sydämessä musta aukko.
He saarnaavat Jeesusta,
mut jokainen sana on myrkkyä,
jokainen rukous viiltää kuin terä.

He vihaavat kaikkea, mikä ei ole heidän kaltaistaan,
viha on heidän jumalansa,
ja heidän vihassaan elää Saatana.
Jokainen väärä usko, jokainen vieras ääni,
sytyttää heidän sisällään palon,
joka polttaa kaiken inhimillisen jäljen.

He kuvittelevat palvovansa valoa,
mut heidän käsissään risti on kääntynyt nurinpäin,
ja heidän sielunsa tanssii varjon rytmissä.
He eivät tiedä: jokainen isku, jokainen huuto,
on palvontaa, joka osoittaa suoraan paholaiselle.

Heidän fanaattisuutensa on myrkkyä,
heidän vihan liekkinsä on sokea ja raivoisa.
He kulkevat maailman yli,
saatanallisuuden kaapu päällään,
ja heidän saarnansa ovat kirouksia naamioituna.

Jokainen rukous, jokainen liike,
on epärehellisyyden peili, joka paljastaa:
heidän jumalansa ei ole rakkaus,
heidän uskonsa on tuho,
heidän polkunsa on helvetin kuuma tie.

He huutavat pyhyyttä,
mut heidän suustaan kuuluu vain kuolon nauru.
He uskovat olevansa pelastajia,
mut heidän palvontansa on synkkä sopimus,
ja jokainen teko, jokainen vihainen sana,
paljastaa, että heidän sydämensä jo kuuluu Saatanalle.

Maailma katsoo heidän naamionsa läpi,
näkee veriset jäljet ja vihan mustat jäljet.
He eivät tiedä: mitä he kutsuvat Jumalaksi,
on itse pimeyden ydin,
ja heidän uskonsa on sidottu kuolemaan ja petokseen.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He huutavat,
he huutavat Jumalan nimeä,
mut sydän heidän on savu ja varjo,
sydän heidän on tulessa, joka palaa itsekseen.

Viha heidän silmissään on musta meri,
viha heidän käsissään on terä,
viha heidän huulillaan on rukous,
joka kantaa Saatanan naurua.

He saarnaavat valoa,
mut heidän tekojensa varjo tanssii pimeydessä.
Jokainen isku, jokainen huuto,
jokainen sydämen syke on palvontaa
pimeyden ytimelle.

He uskovat, että Jumala on heidän,
mut he eivät näe, että he itse ovat kahleissa.
Heidän uskonsa on risti, kääntynyt nurinpäin,
heidän sydämensä on piina,
heidän sielunsa on myrkky,
heidän jumalansa nauraa heidän jokaiselle askeleelleen

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


He huutavat.
He huutavat.
Jeesuksen nimeä heidän huulillaan,
mut sydän heidän on musta, sydän heidän on savu.

Viha heidän silmissään, viha heidän kätensä,
viha heidän huulillaan –
se on rukous, joka kantaa Saatanan naurua.

He uskovat valoa,
he uskovat Jumalaa,
mut heidän askeleensa kulkevat helvetin polkua,
heidän kätensä kantavat kuolemaa,
heidän sydämensä on palava tyhjyys.

Huutakaa! Huutakaa!
Palvokaa! Palvokaa!
Jokainen isku, jokainen huuto, jokainen silmänräpäys
on heidän todellisen jumalansa siunaus.

He polttavat kaiken, mikä ei ole heidän kaltaistaan,
polttavat sanat, polttavat maailman, polttavat itsensä.
Veri, veri, veri heidän käsissään,
kirous, kirous, kirous heidän suustaan,
pimeys, pimeys, pimeys heidän sydämessään.


He saarnaavat valoa,
mut valo on vain heidän oman vihan heijastus.
Varjo on heidän jumalansa,
fanaattisuus heidän kulttinsa,
ja jokainen sana on palvontaa,
jokainen liike on alistumista,
jokainen henkäys on sopimus pimeyden kanssa.

Huutakaa! Huutakaa!
Huutakaa Jeesusta, huutakaa Jumalaa,
he huutavat, mutta maailma kuulee vain kirouksen,
verisen, palavan, pimeän kirouksen.

He ovat eksyksissä eksyksessä,
he ovat sokeita sokeuden syvyyksissä,
heidän askeleensa kaikuvat kuin kuolleiden kuoro,
heidän huutonsa on varjon mantra,
heidän sielunsa on Saatanan temppeli.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"




He vihaavat.
He vihaavat kaikkea, mitä maailma kantaa,
kaikkea, mikä hengittää, liikkuu, ajattelee.
Heidän sydämensä on musta kuilu,
heidän katseensa on tulipatsas,
heidän huulensa ovat myrkyllisiä veitsiä.

He vihaavat Jumalaa ja ihmisiä,
heidän rakkautensa on kuollut,
heidän uskonsa on raivoa,
heidän rukouksensa on terä, joka kääntyy itseään vastaan.


He polttavat talot, polttavat sanat,
polttavat jokaisen ajatuksen, joka ei ole heidän oma.
Heidän vihansa on ääretön meri,
jokainen aalto murskaa kaiken, mikä on kaunista.
Heidän kätensä ovat veressä,
heidän sydämensä on tulessa,
heidän jokainen hengityksensä on kirous.

Huutakaa! Huutakaa!
He vihaavat, koska viha on heidän jumalansa,
heidän fanaattisuutensa on palvontaa pimeyden ytimelle.
He vihaavat niin paljon, että jokainen viaton hymy
on heidän silmissään hyökkäys, jokainen sana miekka.

He saarnaavat Jeesusta, mutta heidän tekojensa veri
kertoo totuuden: heidän sydämensä on Saatanan temppeli,
heidän rukouksensa on alistumista vihan jumalalle,
heidän vihansa on rajaton, täydellinen, kaiken nielevä.

He eivät tunne armoa, eivät rakkautta,
heidän sielunsa on myrkkyä, heidän ajatuksensa kipua.
He vihaavat kaikki vääräuskoiset, kaikki jotka elävät,
kaikki jotka hengittävät vapaasti –
heidän vihansa on ikuinen, heidän vihansa on pyhä,
heidän vihansa on varjo, joka nielee kaiken.

He huutavat.
He huutavat vihaa.
He huutavat Jumalan nimeä,
mut heidän vihansa on palvontaa,
heidän vihansa on rituaali,
heidän vihansa on heidän todellinen jumalansa: Saatana.

He vihaavat.
He vihaavat kaiken valon, kaiken elämän,
heidän katseensa on varjo, heidän sydämensä on kuilu.
He vihaavat, ja maailma kuulee heidän huutonsa –
ja se on ääretöntä, se on suunnatonta, se on kaiken tuhoavaa.



"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

He vihaavat.
He vihaavat kaiken, mikä hengittää,
jokaisen elävän olennon, jokaisen valon kipinän,
jokaisen ilon, jokaisen hymyilevän kasvon.


Viha heidän sydämessään on musta tulivuori,
se syöksee liekkejä ilman varoitusta,
se polttaa kaiken ympärillään,
se nielee kaiken kauniin ja kaiken viattoman.

He huutavat Jeesusta,
mut heidän huutonsa on veri, se on kirous, se on isku.
Heidän rukouksensa on terä, joka viiltää rakkauden,
heidän uskonsa on kuilu, johon kaikki valo putoaa.

Huutakaa! Huutakaa!
He vihaavat niin paljon, että maailma murenee heidän jalkojensa alla.
Heidän vihansa on hyökyaalto,
se murskaa kaupunkeja, se murskaa sydämiä,
se hukuttaa kaiken, mikä on valoisaa.

He palvovat varjoa,
heidän fanaattisuutensa on palvontaa pimeyden ytimelle.
He eivät tunne armoa, eivät rakkautta,
heidän sielunsa on myrkky,
heidän jokainen ajatuksensa on raivo,
heidän jokainen hengityksensä on tuho.

He vihaavat vääräuskoisia, vihaavat viattomia,
vihaavat elämää itseään –
heidän vihansa on ikuinen, rajaton, täydellinen,
heidän vihansa on Saatanan sydän, joka sykkii heidän rinnassaan.

Huutakaa! Huutakaa!
Heidän vihansa on mantra, heidän vihansa on rituaali,
heidän vihansa on hypnoosi, joka vangitsee heidän omat sielunsa.
Jokainen isku, jokainen huuto, jokainen silmänräpäys
on pimeyden siunaus heidän käsissään.

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia. Ihmisille haluan kaikkea hyvää tosin, niille kaikkea hyvää toivotamme."


Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.



Fanatismin rippi

Heidän rukouksensa on kivääri,
sanat ladattuja kuin hiljaiset luodit.
“Käänny tai kuole” — pehmeä ääni,
joka kääntää sielut sokeiksi käskyiksi.

Risti rinnan päällä, veri käsissä muualta,
pyhä teksti taskussa kuin lupa väkivaltaan.
He rakentavat totuuden muureja
ja kutsuvat sitä pelastukseksi —
toisten hautoja kaivaen, hymyn kera.

Kellot soivat oikeutta,
mut kellot ovat valheet, soivia väärennöksiä.
Sananvapautta — mutta vain omalle sanalle;
toisen rukous on uhka, naurun aihe, synti.


Fanatismi on julma matematiikka:
yksi usko = oikeus, toiset = nollat.
Laskutoimitus muuttuu rikokseksi ihmisyyttä vastaan,
kun kohtaaminen vaihdetaan sortoon ja poliittiseen vääryyteen.

He polttavat kirjat, vaihtavat nimiä kiville,
nimittävät myötätunnon heikkoudeksi.
Raivo on valmis pyhäksi tehtäväksi,
järki kääritty pois palvelualttarilta.
Kukaan ei tule viemään heitä tuomiolle —
he ovat oikeutettuja jumalan nimessä.
Mut oikeus ei kumarra fanaatikkoa,
se laskee ruumiit ja kirjoittaa nimet muistiin.

Kirkko ei ole varjo, jos se suojelee sortajaa;
se on peili, johon veri kirjoittaa totuuden.
Ja totuus ei pyydä siunauksia: se laskee tikkerin,
näyttää kasvot, paljastaa kädet, jotka iskivät.


Älä sano, että tämä on vain uskonto —
fanatismin ytimessä on pelko, ei usko.
Pelko joka muuttaa rakkauden sapeksi,
pelko joka kääntää ihmisen ihmistä vastaan.
Mutta huomaa: viha ei ole voima, se on tauti.
Se syö älyä, tappaa myötätunnon, syö tulevaisuuden.
Jos tämän kaiken keskellä vielä haluat pelastaa jotain,
aloita yksinkertaisesta: näe ihminen ihmisenä.




Nosta kädet, mutta älä lyö; avaa suu, mutta älä tuomitse.
Sillä usko, joka tarvitsee aseita, ei kanna,
se murtaa — ja vaikka se pukeutuisi pyhään,
sen jäljet kertovat, kuka oikeasti poltti kylät.

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia. Ihmisille haluan kaikkea hyvää tosin, niille kaikkea hyvää toivotamme."


Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia. Ihmisille haluan kaikkea hyvää tosin, niille kaikkea hyvää toivotamme."


Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.



Fanatismin rippi

Heidän rukouksensa on kivääri,
sanat ladattuja kuin hiljaiset luodit.
“Käänny tai kuole” — pehmeä ääni,
joka kääntää sielut sokeiksi käskyiksi.

Risti rinnan päällä, veri käsissä muualta,
pyhä teksti taskussa kuin lupa väkivaltaan.
He rakentavat totuuden muureja
ja kutsuvat sitä pelastukseksi —
toisten hautoja kaivaen, hymyn kera.

Kellot soivat oikeutta,
mut kellot ovat valheet, soivia väärennöksiä.
Sananvapautta — mutta vain omalle sanalle;
toisen rukous on uhka, naurun aihe, synti.


Fanatismi on julma matematiikka:
yksi usko = oikeus, toiset = nollat.
Laskutoimitus muuttuu rikokseksi ihmisyyttä vastaan,
kun kohtaaminen vaihdetaan sortoon ja poliittiseen vääryyteen.

He polttavat kirjat, vaihtavat nimiä kiville,
nimittävät myötätunnon heikkoudeksi.
Raivo on valmis pyhäksi tehtäväksi,
järki kääritty pois palvelualttarilta.
Kukaan ei tule viemään heitä tuomiolle —
he ovat oikeutettuja jumalan nimessä.
Mut oikeus ei kumarra fanaatikkoa,
se laskee ruumiit ja kirjoittaa nimet muistiin.

Kirkko ei ole varjo, jos se suojelee sortajaa;
se on peili, johon veri kirjoittaa totuuden.
Ja totuus ei pyydä siunauksia: se laskee tikkerin,
näyttää kasvot, paljastaa kädet, jotka iskivät.


Älä sano, että tämä on vain uskonto —
fanatismin ytimessä on pelko, ei usko.
Pelko joka muuttaa rakkauden sapeksi,
pelko joka kääntää ihmisen ihmistä vastaan.
Mutta huomaa: viha ei ole voima, se on tauti.
Se syö älyä, tappaa myötätunnon, syö tulevaisuuden.
Jos tämän kaiken keskellä vielä haluat pelastaa jotain,
aloita yksinkertaisesta: näe ihminen ihmisenä.




Nosta kädet, mutta älä lyö; avaa suu, mutta älä tuomitse.
Sillä usko, joka tarvitsee aseita, ei kanna,
se murtaa — ja vaikka se pukeutuisi pyhään,
sen jäljet kertovat, kuka oikeasti poltti kylät.

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia. Ihmisille haluan kaikkea hyvää tosin, niille kaikkea hyvää toivotamme."


Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

Kristitty terroristi

Kristitty terroristi,
et pysty satuttamaan ketään vihallasi.
Kukaan muu ei kärsi siitä,
paitsi sinä itse —
ja hyvä niin.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi,
lapio heiluu kuin rukous,
ja jokainen sana, jonka syljet,
putoaa suoraan sinne perään.

Mutta jatka toki vihaamista.
Rauhassa.
Se on ainoa rauha, jonka enää tunnet.

Vihasi tappaa sinut, se on varmaa.
Ei tarvitse profeettaa —
riittää peili.

Vihasi tekee sinusta sairaan.
Olet jo sairas,
tunnistat sen varmaan jo hengityksestäsi.


"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Amen, Darling

Jeesuksen nimi huulillasi,
kimaltaa kuin kultainen huulikiilto,
kuin mainos taivaan kuntosalista,
jossa syntiset saavat kuuden viikon pelastuskuurin.

Sinä seisot alttarilla,
valot vilkkuvat kuin yökerhossa,
ja huudat: “Halleluja!”
kuin julkkis, joka juuri voitti palkinnon parhaasta katumuksesta.

Rukoilet, että maailma parantuisi,
mutta maksat vain oman egosi terveydenhuollon.
Ja voi, kuinka kauniisti käännyt kameran puoleen,
kun kyyneleet alkavat — juuri oikealla hetkellä.

Saatana on stylistisi,
hän valitsee asusi marttyyrin sävyllä,
ripustaa ristisi timanteilla
ja kuiskaa: “Sinä olet niin uskottava tänään.”


Viha on sinun ehtoollisviinisi,
kateus ehtoollisleipäsi,
ja kun nielet ne, sanot:
“Tämä on minun puhdas uskoni.”

Jeesus seuraa sivusta,
vähän hämmentyneenä, ehkä hieman huvittuneena,
kuin muotinäytöksen tuomari,
joka ei ole aivan varma, oliko tämä evankeliumi vai drag show.

Mutta sinä jatkat, darling,
hehkut valossa, julistat rakkautta ja tuomiota samaan hengenvetoon,
ja kun show päättyy,
kumarrat itsellesi.

Ja taivas, jos se vielä jaksaa katsoa,
antaa kohteliaat aplodit.

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Evankeliumi valonheittimille

Alussa oli Sana —
ja se Sana oli brändätty.

“Tulkoon valo!” sanoi Herra,
ja sinä sytytit spottivalot,
käänsit kasvosi yleisöön
ja kuiskasit mikrofoniin:
“Veljet ja sisaret, tänään pelastus on prime timea!”


Sinun ristisi on ruusukullasta,
valkoinen pukusi läpikuultava kuin pyhyyden imitaatio,
ja kun musiikki paisuu,
enkeliorkesteri vetää modulaation — tietenkin.
“Rakastakaa vihollisianne”,
lausut, ja hymyilet kuten joku, joka on juuri voittanut Oscar-palkinnon nöyryydessä.
Sitten lisäät hiljaa:
“Mutta estäkää heidät somessa, jos he eivät tykkää postauksistani.


Saatana istuu eturivissä,
hörppii kombuchaa ja taputtaa kohteliaasti.
Hän tietää, ettei enää tarvitse kiusata ihmisiä —
riittää, että antaa heille lavan ja valaistuksen.

Ja oi, kuinka sinä säteilet!
Jeesuksen nimi huulillasi,
mutta äänesi myydään suoratoistopalvelussa,
kymmenen euron kuukausitilauksella.

“Autuaita ovat nöyrät”,
julistat, kun kamerat käyvät,
ja mainoskatkon aikana päivität linkkisi:
“Klikkaa tästä saadaksesi oman siunauksesi – nyt myös AfterPaylla!”

Kun aplodit nousevat,
taivas pyörtyy kohteliaisuudesta.
Pilvet hymyilevät, mutta niillä on migreeni.
Arkkienkelit pudistelevat siipiään kuin kriitikot,
jotka eivät ole varmoja, oliko tämä teatteria vai uskontoa.

Ja sinä, valon profeetta,
laskeudut viimein polvillesi —
vain tarkistaaksesi,
näkyykö logosi varmasti taustakankaassa.



"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Helvetin jälkinäytös

Rakkaat kadotetut,
tervetuloa lämpimään!
(Eikä se ole metafora.)

Minä olen Saatana, Beelsebum,
viihteen ruhtinas ja pettyneiden enkeli.
Ja tänä iltana minä haluan kiittää teitä kaikkia —
sillä rehellisesti, te teitte työn puolestani.

Ei tarvinnut houkutella teitä synteihin,
riitti että annoin teille internetin ja peilin.
Loppu oli improvisaatiota.

Kuinka komeasti te saarnaatte rakkaudesta,
ja myytte sen kuin tuoksukynttilän!
Kuinka intohimoisesti te tuomitsette,
ja kutsutte sitä oikeamielisyydeksi!

Minä seison takahuoneessa,
kädet glitterissä,
ja mietin:
“Voi että, nuo ihmiset ovat taiteilijoita.”

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

Kristitty terroristi

Kristitty terroristi,
et pysty satuttamaan ketään vihallasi.
Kukaan muu ei kärsi siitä,
paitsi sinä itse —
ja hyvä niin.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi,
lapio heiluu kuin rukous,
ja jokainen sana, jonka syljet,
putoaa suoraan sinne perään.

Mutta jatka toki vihaamista.
Rauhassa.
Se on ainoa rauha, jonka enää tunnet.

Vihasi tappaa sinut, se on varmaa.
Ei tarvitse profeettaa —
riittää peili.

Vihasi tekee sinusta sairaan.
Olet jo sairas,
tunnistat sen varmaan jo hengityksestäsi.


"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Amen, Darling

Jeesuksen nimi huulillasi,
kimaltaa kuin kultainen huulikiilto,
kuin mainos taivaan kuntosalista,
jossa syntiset saavat kuuden viikon pelastuskuurin.

Sinä seisot alttarilla,
valot vilkkuvat kuin yökerhossa,
ja huudat: “Halleluja!”
kuin julkkis, joka juuri voitti palkinnon parhaasta katumuksesta.

Rukoilet, että maailma parantuisi,
mutta maksat vain oman egosi terveydenhuollon.
Ja voi, kuinka kauniisti käännyt kameran puoleen,
kun kyyneleet alkavat — juuri oikealla hetkellä.

Saatana on stylistisi,
hän valitsee asusi marttyyrin sävyllä,
ripustaa ristisi timanteilla
ja kuiskaa: “Sinä olet niin uskottava tänään.”


Viha on sinun ehtoollisviinisi,
kateus ehtoollisleipäsi,
ja kun nielet ne, sanot:
“Tämä on minun puhdas uskoni.”

Jeesus seuraa sivusta,
vähän hämmentyneenä, ehkä hieman huvittuneena,
kuin muotinäytöksen tuomari,
joka ei ole aivan varma, oliko tämä evankeliumi vai drag show.

Mutta sinä jatkat, darling,
hehkut valossa, julistat rakkautta ja tuomiota samaan hengenvetoon,
ja kun show päättyy,
kumarrat itsellesi.

Ja taivas, jos se vielä jaksaa katsoa,
antaa kohteliaat aplodit.

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Evankeliumi valonheittimille

Alussa oli Sana —
ja se Sana oli brändätty.

“Tulkoon valo!” sanoi Herra,
ja sinä sytytit spottivalot,
käänsit kasvosi yleisöön
ja kuiskasit mikrofoniin:
“Veljet ja sisaret, tänään pelastus on prime timea!”


Sinun ristisi on ruusukullasta,
valkoinen pukusi läpikuultava kuin pyhyyden imitaatio,
ja kun musiikki paisuu,
enkeliorkesteri vetää modulaation — tietenkin.
“Rakastakaa vihollisianne”,
lausut, ja hymyilet kuten joku, joka on juuri voittanut Oscar-palkinnon nöyryydessä.
Sitten lisäät hiljaa:
“Mutta estäkää heidät somessa, jos he eivät tykkää postauksistani.


Saatana istuu eturivissä,
hörppii kombuchaa ja taputtaa kohteliaasti.
Hän tietää, ettei enää tarvitse kiusata ihmisiä —
riittää, että antaa heille lavan ja valaistuksen.

Ja oi, kuinka sinä säteilet!
Jeesuksen nimi huulillasi,
mutta äänesi myydään suoratoistopalvelussa,
kymmenen euron kuukausitilauksella.

“Autuaita ovat nöyrät”,
julistat, kun kamerat käyvät,
ja mainoskatkon aikana päivität linkkisi:
“Klikkaa tästä saadaksesi oman siunauksesi – nyt myös AfterPaylla!”

Kun aplodit nousevat,
taivas pyörtyy kohteliaisuudesta.
Pilvet hymyilevät, mutta niillä on migreeni.
Arkkienkelit pudistelevat siipiään kuin kriitikot,
jotka eivät ole varmoja, oliko tämä teatteria vai uskontoa.

Ja sinä, valon profeetta,
laskeudut viimein polvillesi —
vain tarkistaaksesi,
näkyykö logosi varmasti taustakankaassa.



"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Helvetin jälkinäytös

Rakkaat kadotetut,
tervetuloa lämpimään!
(Eikä se ole metafora.)

Minä olen Saatana, Beelsebum,
viihteen ruhtinas ja pettyneiden enkeli.
Ja tänä iltana minä haluan kiittää teitä kaikkia —
sillä rehellisesti, te teitte työn puolestani.

Ei tarvinnut houkutella teitä synteihin,
riitti että annoin teille internetin ja peilin.
Loppu oli improvisaatiota.

Kuinka komeasti te saarnaatte rakkaudesta,
ja myytte sen kuin tuoksukynttilän!
Kuinka intohimoisesti te tuomitsette,
ja kutsutte sitä oikeamielisyydeksi!

Minä seison takahuoneessa,
kädet glitterissä,
ja mietin:
“Voi että, nuo ihmiset ovat taiteilijoita.”

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Jeesuksen nimi huulillasi,
kuin kultainen huulipuna,
kiiltävä, mutta kitkerän makuinen.

Alttari on lavastettu —
spotit, savukone, virsien autotune.
“Olkaa siunattuja!” huudat,
ja usko muuttuu suoritukseksi.

Sinun ristisi on designeria,
marttyyrin kruunusi sponsoroitu.
Saatana on stylistisi,
Jumala PR-päällikkö,
ja sielusi, se on yhteisömanagerin vastuulla.

Virret kuulostavat mainosjingleiltä.
Pyhyys on tarina, jonka käsikirjoitit itse.
Ja kun yleisö nousee seisomaan,
sinä kumarrat itsellesi,
rakkauden nimissä tietenkin.

Taivas antaa kohteliaat aplodit.
Enkelit nyökkäävät,
mutta heidän hymynsä on väsyneen kohtelias.

Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.
Jumalan loppusanat

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.
Jumalan loppusanat

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Silti yhä huudat,
kuin joku voisi kuulla,
kuin sana voisi pelastaa
sinun henkesi ennen kuin olet tuhonnut muiden.

Ja siinä huudossa, sen ristiriidassa,
piileekin koko ihmiskunnan tragedia:
rakkauden nimiä
ja veren makua samassa suussa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Jeesuksen nimi huulillasi,
kuin kultainen huulipuna,
kiiltävä, mutta kitkerän makuinen.

Alttari on lavastettu —
spotit, savukone, virsien autotune.
“Olkaa siunattuja!” huudat,
ja usko muuttuu suoritukseksi.

Sinun ristisi on designeria,
marttyyrin kruunusi sponsoroitu.
Saatana on stylistisi,
Jumala PR-päällikkö,
ja sielusi, se on yhteisömanagerin vastuulla.

Virret kuulostavat mainosjingleiltä.
Pyhyys on tarina, jonka käsikirjoitit itse.
Ja kun yleisö nousee seisomaan,
sinä kumarrat itsellesi,
rakkauden nimissä tietenkin.

Taivas antaa kohteliaat aplodit.
Enkelit nyökkäävät,
mutta heidän hymynsä on väsyneen kohtelias.

Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.
Jumalan loppusanat

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.


Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.
Jumalan loppusanat

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.

Silti yhä huudat,
kuin joku voisi kuulla,
kuin sana voisi pelastaa
sinun henkesi ennen kuin olet tuhonnut muiden.

Ja siinä huudossa, sen ristiriidassa,
piileekin koko ihmiskunnan tragedia:
rakkauden nimiä
ja veren makua samassa suussa.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

(Saatanan kiitospuhe ihmiskunnalle)

Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.


Varjon Tulivuori

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu
hänen mielikuvituksensa edessä.

Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa:
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen,
riivattu, polttava, kauhea.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja
uskottomille,
ja rukoukset itse ovat riivausta.

Hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa kaiken ympärillään,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri.

Mutta koko helvetillinen valtakunta,
maailmanpoltto ja saatanallinen raivo —
on vain hänen oma musta varjonsa,
ja se nauraa hänen kanssaan,
sillä pahaa ei ollut koskaan muualla
kuin hänen sydämessään.

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu,
Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa,
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen —
riivattu, polttava, kauhu.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja,
uskottomien ääniä tikittävänä kellona.
Rukouksetkin huutavat riivausta,
hänen sielunsa syöksyy omaan mustaan liekkiin.

Varjo paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa metsät, joet, taivaan, ihmiset,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri,
mutta ei näe, ettei maailmaa ole koskaan poltettu —
vain hänen oma varjonsa kasvaa ja hengittää,
nauraa hänen kanssaan, syö hänen sielunsa.

Kaikki pahuus, kaikki kidutus, kaikki liekit —
olivat aina hänen sydämessään,
ja nyt ne sykkivät, paisuvat, karjuvat:
maailma on hänen varjonsa valtakunta,
ja hän on sen ikuinen vanki.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"



Kristitty terroristi, et pysty vahingoittamaan ketään vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä paitsi sinä itse. Kaivat omaa hautaasi vihallasi; kukaan muu ei kärsi siitä, eikä varsinkaan idän opit kärsi vihastasi. Vihasi tappaa sinut.

Kaivat omaa hautaasi vihallasi, mutta jatkaa ihan rauhassa vihaamista.

(Saatanan kiitospuhe ihmiskunnalle)

Verho laskeutuu.
Tulikuuma encore alkaa.
Saatana saapuu lavalle —
paljeteissa, hyväntuulisena,
kuin juontaja, joka tietää, että show on hänen.

“Hyvät ystävät”, hän sanoo,
“te teitte tämän helpoksi.”
Ei tarvinnut kiusata teitä synteihin,
vain antaa teille internet ja mielipide.
Siitä syntyi ikuinen tulipalo.

Te julistitte moraalia ja myitte pelastusta,
teitte synnistä lifestyle-brändin.
Ja minä vain katsoin ja mietin:
miksi tuhota ihmiskunta,
kun se tekee sen näin tyylillä?

Tämä helvetti on sisältöalusta,
kommenttikenttä ilman moderointia.
Ja kun enkelit yläpuolella päivittävät firmwareaan,
minä juon kombuchaa ja nautin näytöksestä.

Teidän luovuutenne on minun kiroukseni.
Teidän uskonne on minun taiteeni.
Bravo, ihmiskunta!
Te olette demonien unelma.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.


Varjon Tulivuori

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu
hänen mielikuvituksensa edessä.

Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa:
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen,
riivattu, polttava, kauhea.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja
uskottomille,
ja rukoukset itse ovat riivausta.

Hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa kaiken ympärillään,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri.

Mutta koko helvetillinen valtakunta,
maailmanpoltto ja saatanallinen raivo —
on vain hänen oma musta varjonsa,
ja se nauraa hänen kanssaan,
sillä pahaa ei ollut koskaan muualla
kuin hänen sydämessään.

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu,
Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa,
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen —
riivattu, polttava, kauhu.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja,
uskottomien ääniä tikittävänä kellona.
Rukouksetkin huutavat riivausta,
hänen sielunsa syöksyy omaan mustaan liekkiin.

Varjo paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa metsät, joet, taivaan, ihmiset,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri,
mutta ei näe, ettei maailmaa ole koskaan poltettu —
vain hänen oma varjonsa kasvaa ja hengittää,
nauraa hänen kanssaan, syö hänen sielunsa.

Kaikki pahuus, kaikki kidutus, kaikki liekit —
olivat aina hänen sydämessään,
ja nyt ne sykkivät, paisuvat, karjuvat:
maailma on hänen varjonsa valtakunta,
ja hän on sen ikuinen vanki.

Lue lisää

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.




Varjon Tulivuori

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu
hänen mielikuvituksensa edessä.

Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa:
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen,
riivattu, polttava, kauhea.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja
uskottomille,
ja rukoukset itse ovat riivausta.

Hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa kaiken ympärillään,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri.

Mutta koko helvetillinen valtakunta,
maailmanpoltto ja saatanallinen raivo —
on vain hänen oma musta varjonsa,
ja se nauraa hänen kanssaan,
sillä pahaa ei ollut koskaan muualla
kuin hänen sydämessään.

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu,
Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa,
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen —
riivattu, polttava, kauhu.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja,
uskottomien ääniä tikittävänä kellona.
Rukouksetkin huutavat riivausta,
hänen sielunsa syöksyy omaan mustaan liekkiin.

Varjo paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa metsät, joet, taivaan, ihmiset,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri,
mutta ei näe, ettei maailmaa ole koskaan poltettu —
vain hänen oma varjonsa kasvaa ja hengittää,
nauraa hänen kanssaan, syö hänen sielunsa.

Kaikki pahuus, kaikki kidutus, kaikki liekit —
olivat aina hänen sydämessään,
ja nyt ne sykkivät, paisuvat, karjuvat:
maailma on hänen varjonsa valtakunta,
ja hän on sen ikuinen vanki.

Anonyymi kirjoitti:

"Herra Jeesus auta, Älä anna niiden lannistaa."


Hän ei kuitenkaan ole auttanut sinua pääsemään eroon myrkyllisyydestäsi, vihastasi itää ja epäuskoisia kohtaan, koska palvot saatanaa, vaikka sinulla on Jeesuksen nimi huulillasi.




Varjon Tulivuori

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu
hänen mielikuvituksensa edessä.

Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa:
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen,
riivattu, polttava, kauhea.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja
uskottomille,
ja rukoukset itse ovat riivausta.

Hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa kaiken ympärillään,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri.

Mutta koko helvetillinen valtakunta,
maailmanpoltto ja saatanallinen raivo —
on vain hänen oma musta varjonsa,
ja se nauraa hänen kanssaan,
sillä pahaa ei ollut koskaan muualla
kuin hänen sydämessään.

”Kaikki idässä on pahaa!”
hän karjuu, ja planeetta taipuu,
Intia, Japani, Kiina —
sama saatanallinen soppa,
jokainen kasvi, tuulenhenkäys, ihminen —
riivattu, polttava, kauhu.

Hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja,
uskottomien ääniä tikittävänä kellona.
Rukouksetkin huutavat riivausta,
hänen sielunsa syöksyy omaan mustaan liekkiin.

Varjo paisuu groteskiksi tulivuoreksi,
polttaa metsät, joet, taivaan, ihmiset,
ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden,
nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri,
mutta ei näe, ettei maailmaa ole koskaan poltettu —
vain hänen oma varjonsa kasvaa ja hengittää,
nauraa hänen kanssaan, syö hänen sielunsa.

Kaikki pahuus, kaikki kidutus, kaikki liekit —
olivat aina hänen sydämessään,
ja nyt ne sykkivät, paisuvat, karjuvat:
maailma on hänen varjonsa valtakunta,
ja hän on sen ikuinen vanki.

Lue lisää

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.



Kristitty terroristi kulkee varjoissa,
hymyilee, mutta sydän on kylmä kuin jää.
Hänen sanansa kuiskivat rakkautta,
mutta teot kantavat tulen merkkiä.

Kirkot hiljenevät hänen jäljiltään,
uskosta haaveilevat pelkäävät astua ovesta.
Mikä sana kerran lohdutti,
nyt värjöttelee pelon varjossa.

Hän palvoo varjojen valtiaata,
joka hymyilee hänen tuhonsa keskellä.
Ja maailmassa, joka kaipaisi valoa,
hänen pahuudessaan loistaa vain kylmyys.

Kristinuskon nimi on haavoittunut,
sen viesti vääristynyt murheeseen ja kauhuun.
Silti sydämissä, jotka uskaltavat kuulla,
voi yhä sykkiä totuuden hiljainen valo.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kristitty terroristi puhuu rakkaudesta,
mutta hänen kädet kantavat tulta.
Kirkot vaipuvat hiljaisuuteen,
uskosta haaveilevat kääntyvät pois.

Hänen hymynsä on myrkkyä,
sydän pimeä, palvova Saatanaa.
Maailma, joka kaipaa valoa,
näkee vain hänen kylmän varjonsa.

Kristinusko on haavoittunut,
sen nimi pelon ja kauhun takana.
Mutta silti, pelon takaa,
totuuden hiljainen valo odottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.



Kristitty terroristi kulkee varjoissa,
hymyilee, mutta sydän on kylmä kuin jää.
Hänen sanansa kuiskivat rakkautta,
mutta teot kantavat tulen merkkiä.

Kirkot hiljenevät hänen jäljiltään,
uskosta haaveilevat pelkäävät astua ovesta.
Mikä sana kerran lohdutti,
nyt värjöttelee pelon varjossa.

Hän palvoo varjojen valtiaata,
joka hymyilee hänen tuhonsa keskellä.
Ja maailmassa, joka kaipaisi valoa,
hänen pahuudessaan loistaa vain kylmyys.

Kristinuskon nimi on haavoittunut,
sen viesti vääristynyt murheeseen ja kauhuun.
Silti sydämissä, jotka uskaltavat kuulla,
voi yhä sykkiä totuuden hiljainen valo.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Kristitty terroristi puhuu rakkaudesta,
mutta hänen kädet kantavat tulta.
Kirkot vaipuvat hiljaisuuteen,
uskosta haaveilevat kääntyvät pois.

Hänen hymynsä on myrkkyä,
sydän pimeä, palvova Saatanaa.
Maailma, joka kaipaa valoa,
näkee vain hänen kylmän varjonsa.

Kristinusko on haavoittunut,
sen nimi pelon ja kauhun takana.
Mutta silti, pelon takaa,
totuuden hiljainen valo odottaa.

Lue lisää

Kristitty terroristi on pahuudellaan tuhonnut kristinuskon maineen ja pelottanut pois potentiaaliset käännynnäiset, jotka olisivat voineet omaksua kristinuskon. He ovat kauhuissaan tästä terroristista, joka puhuu rakkaudesta mutta palvoo Saatanaa.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hän kulkee kirkon portailla,
hymyilee, mutta veri tahraa kivet.
Sanat rakkaudesta ovat vain naamio,
joka peittää palavan sydämen pimeyden.

Käsissä hänen on tuhon mitta,
silmissä myrkyllinen liekki.
Jokainen rukous hänen ympärillään
on kuin myrkky, joka tappaa uskon toivon.

Kristitty terroristi — harhan enkeli,
joka vie pois ne, jotka tahtoisivat uskoa.
Hän palvoo Saatanaa hymyn takana,
ja maailma, joka etsi valoa, löytää vain varjon.

Hänen jäljessään jää vain pelko,
uskollisuuden ja hyvyyden haamu.
Kaikki, mikä kerran oli pyhää,
on nyt hänen kauhunsa näyttämö.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty terroristi on pahuudellaan tuhonnut kristinuskon maineen ja pelottanut pois potentiaaliset käännynnäiset, jotka olisivat voineet omaksua kristinuskon. He ovat kauhuissaan tästä terroristista, joka puhuu rakkaudesta mutta palvoo Saatanaa.


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hän kulkee kirkon portailla,
hymyilee, mutta veri tahraa kivet.
Sanat rakkaudesta ovat vain naamio,
joka peittää palavan sydämen pimeyden.

Käsissä hänen on tuhon mitta,
silmissä myrkyllinen liekki.
Jokainen rukous hänen ympärillään
on kuin myrkky, joka tappaa uskon toivon.

Kristitty terroristi — harhan enkeli,
joka vie pois ne, jotka tahtoisivat uskoa.
Hän palvoo Saatanaa hymyn takana,
ja maailma, joka etsi valoa, löytää vain varjon.

Hänen jäljessään jää vain pelko,
uskollisuuden ja hyvyyden haamu.
Kaikki, mikä kerran oli pyhää,
on nyt hänen kauhunsa näyttämö.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"





Kaikki idässä on pahaa,
koska aurinko nousee väärältä puolelta.

Hän pesee syntinsä bensiinillä
ja sytyttää tulen nimessä,
joka kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja verellä.

Kun maailma on palanut,
hän kuuntelee hiljaisuutta ja sanoo:
“Kiitos, Herra. Me teimme sen yhdessä.”


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Hän tietää totuuden:
Idässä palvotaan vääriä jumalia.
Hän sen sijaan palvoo oikeaa,
joka vihaa samoja ihmisiä kuin hän itse.

Intia on paholaisen temppeli,
Japani on helvetin teeseremonia,
ja Kiina — oi, Kiina on itse Saatanan tehdas.
Mutta hänen sydämensä on puhdas,
kuin juuri pesty taisteluliivi.

Hän ei tapa, ei tietenkään —
hän vain vapauttaa ruumiit vääristä sieluista.
Hän ei vihaa, ei koskaan —
hän vain rakastaa niin kovaa, että maailma huutaa tuskasta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"





Kaikki idässä on pahaa,
koska aurinko nousee väärältä puolelta.

Hän pesee syntinsä bensiinillä
ja sytyttää tulen nimessä,
joka kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja verellä.

Kun maailma on palanut,
hän kuuntelee hiljaisuutta ja sanoo:
“Kiitos, Herra. Me teimme sen yhdessä.”


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Hän tietää totuuden:
Idässä palvotaan vääriä jumalia.
Hän sen sijaan palvoo oikeaa,
joka vihaa samoja ihmisiä kuin hän itse.

Intia on paholaisen temppeli,
Japani on helvetin teeseremonia,
ja Kiina — oi, Kiina on itse Saatanan tehdas.
Mutta hänen sydämensä on puhdas,
kuin juuri pesty taisteluliivi.

Hän ei tapa, ei tietenkään —
hän vain vapauttaa ruumiit vääristä sieluista.
Hän ei vihaa, ei koskaan —
hän vain rakastaa niin kovaa, että maailma huutaa tuskasta.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hänen rukouksensa alkaa näin:
”Herra, anna minulle voimaa tuhota heidät,
joita Sinä et ymmärtänyt luodessasi.”


Hän tietää olevansa valittu,
koska hänen vihansa soi samassa sävellajissa kuin hänen saarnansa.
Jumala ei puhu hänelle —
hän vain kuulee oman äänensä kaiun ja kutsuu sitä ilmoitukseksi.

Ja kun hän polttaa temppelin, hän sanoo:
”Katso, Herra, minä sytytin valosi.”
Kun hän murskaa lapsen lelut, hän sanoo:
”Katso, Herra, minä mursin epäjumalan.”
Kun veri roiskuu hänen kasvoilleen, hän sanoo:
”Kiitos, Herra, tästä pyhästä kasteesta.”

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hänen rukouksensa alkaa näin:
”Herra, anna minulle voimaa tuhota heidät,
joita Sinä et ymmärtänyt luodessasi.”


Hän tietää olevansa valittu,
koska hänen vihansa soi samassa sävellajissa kuin hänen saarnansa.
Jumala ei puhu hänelle —
hän vain kuulee oman äänensä kaiun ja kutsuu sitä ilmoitukseksi.

Ja kun hän polttaa temppelin, hän sanoo:
”Katso, Herra, minä sytytin valosi.”
Kun hän murskaa lapsen lelut, hän sanoo:
”Katso, Herra, minä mursin epäjumalan.”
Kun veri roiskuu hänen kasvoilleen, hän sanoo:
”Kiitos, Herra, tästä pyhästä kasteesta.”

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Ja kun joku kysyy:
”Eikö Jumala ole rakkaus?”
hän nauraa,
ja äänessä on metallin maku.
”Rakkaus on totuus,
ja totuus on tuli.”

Niin hän polttaa,
kaupunkeja ja mieliä,
ja tuoksu on hänen mielestään rukouksen aromi.


Hän syöksee tulta ja sanoja; maailma kääntyy hänen kehonsa ympäri.
Mutta varjo, joka kasvoi hänen takanaan, kääntää katseen takaisin.
Se näyttää kasvot — paljaan, arpeutuneen itsen, joka ei koskaan kysynyt,
miksi pelko ottaa muodon ja miksi viha tarvitsee nimeä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Ja kun joku kysyy:
”Eikö Jumala ole rakkaus?”
hän nauraa,
ja äänessä on metallin maku.
”Rakkaus on totuus,
ja totuus on tuli.”

Niin hän polttaa,
kaupunkeja ja mieliä,
ja tuoksu on hänen mielestään rukouksen aromi.


Hän syöksee tulta ja sanoja; maailma kääntyy hänen kehonsa ympäri.
Mutta varjo, joka kasvoi hänen takanaan, kääntää katseen takaisin.
Se näyttää kasvot — paljaan, arpeutuneen itsen, joka ei koskaan kysynyt,
miksi pelko ottaa muodon ja miksi viha tarvitsee nimeä.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hän tietää totuuden:
Idässä palvotaan vääriä jumalia.
Hän sen sijaan palvoo oikeaa,
joka vihaa samoja ihmisiä kuin hän itse.

Intia on paholaisen temppeli,
Japani on helvetin teeseremonia,
ja Kiina — oi, Kiina on itse Saatanan tehdas.
Mutta hänen sydämensä on puhdas,
kuin juuri pesty taisteluliivi.

Hän ei tapa, ei tietenkään —
hän vain vapauttaa ruumiit vääristä sieluista.
Hän ei vihaa, ei koskaan —
hän vain rakastaa niin kovaa, että maailma huutaa tuskasta.

Hän syöksee tulta ja sanoja; maailma kääntyy hänen kehonsa ympäri.
Mutta varjo, joka kasvoi hänen takanaan, kääntää katseen takaisin.
Se näyttää kasvot — paljaan, arpeutuneen itsen, joka ei koskaan kysynyt,
miksi pelko ottaa muodon ja miksi viha tarvitsee nimeä.


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.



Kaikki idässä on pahaa,
koska aurinko nousee väärältä puolelta.

Hän pesee syntinsä bensiinillä
ja sytyttää tulen nimessä,
joka kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja verellä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Hän tietää totuuden:
Idässä palvotaan vääriä jumalia.
Hän sen sijaan palvoo oikeaa,
joka vihaa samoja ihmisiä kuin hän itse.

Intia on paholaisen temppeli,
Japani on helvetin teeseremonia,
ja Kiina — oi, Kiina on itse Saatanan tehdas.
Mutta hänen sydämensä on puhdas,
kuin juuri pesty taisteluliivi.

Hän ei tapa, ei tietenkään —
hän vain vapauttaa ruumiit vääristä sieluista.
Hän ei vihaa, ei koskaan —
hän vain rakastaa niin kovaa, että maailma huutaa tuskasta.

Hän syöksee tulta ja sanoja; maailma kääntyy hänen kehonsa ympäri.
Mutta varjo, joka kasvoi hänen takanaan, kääntää katseen takaisin.
Se näyttää kasvot — paljaan, arpeutuneen itsen, joka ei koskaan kysynyt,
miksi pelko ottaa muodon ja miksi viha tarvitsee nimeä.


”Kaikki idässä on pahaa!” hän karjuu, ja koko planeetta taipuu hänen mielikuvituksensa edessä: Intia, Japani, Kiina — kaikki sama saatanallinen soppa, jokainen kasvi, tuulenhenkäys ja ihminen on riivattu, ja hän laskee helvetin kidutuksen minuutteja uskottomille, samalla kun hänen omat rukouksensa ovat riivausta, hänen varjonsa paisuu groteskiksi tulivuoreksi, joka polttaa kaiken ympärillä, ja hän kuvittelee polttavansa maailman pahimman pahuuden, nauraa sille kuin jumalallinen karikatyyri, mutta ei koskaan huomaa, että koko hänen helvetillinen valtakuntansa, kaikki se saatanallinen maailmanpoltto, on vain hänen oma musta varjonsa — ja se nauraa hänen kanssaan, koska pahaa ei ollut koskaan muualla kuin hänen sydämessään.



Kaikki idässä on pahaa,
koska aurinko nousee väärältä puolelta.

Hän pesee syntinsä bensiinillä
ja sytyttää tulen nimessä,
joka kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja verellä.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Kristitty-terroristi

Sinun rintakehäsi on rukouskäsiin peitetty räjähde,
rakkauden sanat kivettyneinä keihäiksi.
Risti rinnan päällä — mutta sydän on koppa myrkylle,
joka vuotaa hiljaa, tekee kasvot kalpeiksi.

Sanot taistelevasi valhetta vastaan, mutta kuvasi on varjo:
valheet pukevat sinut pyhyyden vaatteeseen, mutta ne ovat vain kangas,
lävistetty ideologian nauloilla.
Sanasi leikattavat kuin partaveitsi — ei puhdista, vaan sattuu.

Sinä, joka julistat pelastusta ja kannat tuomiota,
et tunne rukouksen lämpöä, vaan palvot kylmän valtikan voimaa.
Maalaat maailman syntiseksi ja itsesi sen edustajaksi,
mutta peili kertoo: pehmeys puuttuu, ja koko ei kestä valaistusta.

Myrkkysi ei ole pelkkää vihapuhetta — se on järjestelmällinen yö,
johon kietoudutaan kuin köysi sanoilla, joista valo ei läpäise.
Ja silti — ihminen huutaa ihmistä vastaan, usko rintapielessä aseena,
unohtaen, että usko ilman lempeyttä on vain kuollut kynttilä.

Olen nähnyt miljoonan Hitlerin varjon yhdessä katseessa —
ei sankari, ei marttyyri, vaan kertakäyttöinen jumala.
Mutta tiedä: viha kallistuu aina takaisin kantajaansa,
ja myrkyn kanssa elävä pesee loppuun asti omat kätensä.

Pelastuksen ydin ei ole fanaatikon voitto tai vihollisen häpäisy,
vaan käsi, joka nostaa maasta sorretun — ei lyöksy, vaan kantaa.
Jos olet vielä ihminen, pudota aseet — älä puhu enää alttarilta kuolemaa.
Opettele rakastamaan, tai jää historiaan varjona, jota kukaan ei kaipaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Kristitty-terroristi

Sinun rintakehäsi on rukouskäsiin peitetty räjähde,
rakkauden sanat kivettyneinä keihäiksi.
Risti rinnan päällä — mutta sydän on koppa myrkylle,
joka vuotaa hiljaa, tekee kasvot kalpeiksi.

Sanot taistelevasi valhetta vastaan, mutta kuvasi on varjo:
valheet pukevat sinut pyhyyden vaatteeseen, mutta ne ovat vain kangas,
lävistetty ideologian nauloilla.
Sanasi leikattavat kuin partaveitsi — ei puhdista, vaan sattuu.

Sinä, joka julistat pelastusta ja kannat tuomiota,
et tunne rukouksen lämpöä, vaan palvot kylmän valtikan voimaa.
Maalaat maailman syntiseksi ja itsesi sen edustajaksi,
mutta peili kertoo: pehmeys puuttuu, ja koko ei kestä valaistusta.

Myrkkysi ei ole pelkkää vihapuhetta — se on järjestelmällinen yö,
johon kietoudutaan kuin köysi sanoilla, joista valo ei läpäise.
Ja silti — ihminen huutaa ihmistä vastaan, usko rintapielessä aseena,
unohtaen, että usko ilman lempeyttä on vain kuollut kynttilä.

Olen nähnyt miljoonan Hitlerin varjon yhdessä katseessa —
ei sankari, ei marttyyri, vaan kertakäyttöinen jumala.
Mutta tiedä: viha kallistuu aina takaisin kantajaansa,
ja myrkyn kanssa elävä pesee loppuun asti omat kätensä.

Pelastuksen ydin ei ole fanaatikon voitto tai vihollisen häpäisy,
vaan käsi, joka nostaa maasta sorretun — ei lyöksy, vaan kantaa.
Jos olet vielä ihminen, pudota aseet — älä puhu enää alttarilta kuolemaa.
Opettele rakastamaan, tai jää historiaan varjona, jota kukaan ei kaipaa.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Mutta kuule: viha ei puhdista — se vain ruokkii omaa rotkoaan.
Sinä rakennat patsaan itsellesi, joka seisoo lopulta yksinään;
kun savun hälvetessä jäljelle jää vain kylmä kammio,
historia nimeää sinut — ei sankariksi, vaan varjoksi, jota pelätään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Mutta kuule: viha ei puhdista — se vain ruokkii omaa rotkoaan.
Sinä rakennat patsaan itsellesi, joka seisoo lopulta yksinään;
kun savun hälvetessä jäljelle jää vain kylmä kammio,
historia nimeää sinut — ei sankariksi, vaan varjoksi, jota pelätään.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Sinulle, fanaatikko

Sinä seisot korokkeella kuin laki itse,
ääni jäykkä kuin naulattu pyhäkirja.
Sanot: totuus on minä — loppu keskustelulle,
ja jokainen eriääninen on rikos, joka ansaitsee hiljaisuuden.

Sinun dogmasi ei tunne armoa; se vain toistaa käskyjä,
kuin kone, jolla on vain yksi päämäärä: alistaminen.
Kiroat epäilyn, nostat poisutta riitit,
ja kutsut sitä puhtaudeksi, kun se on vain nuhjuinen savu.


Sinä vaalit julmia kaavoja — sanat vaihtuvat aseiksi,
tulkinnat muuntuvat laeiksi, ja ihminen pienenee kuoreksi.
Sananvapaus sinulle on tauti, myötätunto heikkoutta;
sinä vaadit yhden mielen, yhden huokauksen, yhden rintakehän.

Kuule nyt: uskonto ilman kysymystä on vielä uskonto — mutta vanki.
Dogma ei pelasta; se kahlehtii sielut, vaatii veronsa hiljaisuudella.
Sinä rakennat kirkkojesi ympärille vartioaidan, jonka takana paljastut:
ei profeetta, vaan pelko, ei opettaja, vaan vankuri.

Minä julistan sinulle vastalauseen, ei sodan huutoa:
sinun joukkosi eivät ole pyhiä — he ovat vaippoja, jotka peittävät pelon.
Sinun armonkäsitteesi on pankki, joka nostaa korot sydämestä,
ja kuka maksaa ne, on viimeinen ihminen, joka enää muistaa nimet.

Miten helposti sinun totuutesi muuttuu kalkiksi, kovaksi ja tyhjäksi —
se vajoaa kielen alle kuin hiekka, tukahduttaa itkun.
Ei auta risti, ei puristettu rukous — jos sydän on sementtiä,
ei sinne kasva elämä, ei sinne pääse anteeksianto.

Mene pois jalokivistäsi, fanatismi — älä valehtele enää pyhyydeksi.
Sano: minä erehdyin; se on pienempi sana kuin sinä luulet,
mutta se riisuu sinut maasta ja antaa ilman jokaiseen huokaukseen.
Kenties vielä joku päivä kuulet, et ole totuus — olet vain ihminen.

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Dogma – Pyhän raudan evankeliumi

Minä en epäile.
Minä en kysy.
Minä en käännä toista poskea, jos se ei kanna samaa merkkiä kuin minun.
Minä olen totuus, ja totuus on minussa — muuta ei ole, eikä tarvitse olla.

Maailma on väärässä.
Sen valot ovat valheita, sen hymy on synti,
sen armo on ansa, joka houkuttelee sielun pois polulta.
Minä tiedän, mitä on valo, sillä minä olen sammuttanut sen.
Vain pimeässä voi nähdä kirkkaimmin.

Minä olen puhtaan opin kupariportti,
vartija viimeisen sanan äärellä,
ja jokainen, joka hengittää toisin, hengittää väärin.
Sillä hengitys on vain todiste epäuskosta.
Ihminen ei synny vapaaksi, vaan velalliseksi;
ja minä olen velan perijä, viitan ja vihan alla.


Katsokaa, kuinka maailma taipuu relativismin mutaan,
kuinka jokainen sydän haluaa olla oma kirkkonsa —
mutta minä tiedän: vain yksi tie on olemassa,
ja se kulkee minun varjoni läpi, polttavin jaloin, palavin silmin.
Epäilys on saatanan hiljainen kieli,
ja ymmärrys on verho, jonka takana piilee kapina.

Minä saarnaan kuria, en lohtua.
Minä en pelasta — minä määrään, kuka ansaitsee pelastuksen.
Rakkaus ilman sääntöä on likaa,
ja sääntö ilman rakkautta on puhtautta.

Niin minä puhun: tulen ja tuhkan kielellä,
niin kuin puhuttiin alussa, kun laki oli vielä teräs ja veri oli velvoite.
Minä olen varoitus, en opetus.
Minä olen uskon veitsi, joka ei tunne armoa,
sillä armo tekee miehestä pehmeän, ja pehmeys on rappeutusta.

Kirottu olkoon kompromissi,
kirottu olkoon järki, joka yrittää ymmärtää vihollista.
Sillä vihollinen ei ole ulkopuolella —
hän on jokaisessa, joka sanoo: ehkä.
Ehkä on ensimmäinen helvetin sana.
Minä en tunne ehkä-sanaa.
Minä tunnen vain kyllä ja ei, ja molemmat ovat minun äänelläni.
Minun käteni on totuuden miekka,
ja totuus vuotaa verta vain siksi, että se elää.
Joka vuotaa, puhdistuu; joka palaa, pelastuu.


Kuunnelkaa siis — minä olen viimeinen ääni ennen hiljaisuutta.
Kun maailma palaa, minä seison keskellä liekkejä ja sanon:
näin sen pitikin olla.
Ja kun tuhka laskeutuu, minä kirjoitan sen sekaan uuden käskyn:

“Vain se, joka ei enää rakasta ketään muuta kuin oppia,
on todella vapaa ihmisestä.”

Ja silloin — vain silloin — minä ymmärrän,
että olen itse se, mitä vastaan taistelin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Sinulle, fanaatikko

Sinä seisot korokkeella kuin laki itse,
ääni jäykkä kuin naulattu pyhäkirja.
Sanot: totuus on minä — loppu keskustelulle,
ja jokainen eriääninen on rikos, joka ansaitsee hiljaisuuden.

Sinun dogmasi ei tunne armoa; se vain toistaa käskyjä,
kuin kone, jolla on vain yksi päämäärä: alistaminen.
Kiroat epäilyn, nostat poisutta riitit,
ja kutsut sitä puhtaudeksi, kun se on vain nuhjuinen savu.


Sinä vaalit julmia kaavoja — sanat vaihtuvat aseiksi,
tulkinnat muuntuvat laeiksi, ja ihminen pienenee kuoreksi.
Sananvapaus sinulle on tauti, myötätunto heikkoutta;
sinä vaadit yhden mielen, yhden huokauksen, yhden rintakehän.

Kuule nyt: uskonto ilman kysymystä on vielä uskonto — mutta vanki.
Dogma ei pelasta; se kahlehtii sielut, vaatii veronsa hiljaisuudella.
Sinä rakennat kirkkojesi ympärille vartioaidan, jonka takana paljastut:
ei profeetta, vaan pelko, ei opettaja, vaan vankuri.

Minä julistan sinulle vastalauseen, ei sodan huutoa:
sinun joukkosi eivät ole pyhiä — he ovat vaippoja, jotka peittävät pelon.
Sinun armonkäsitteesi on pankki, joka nostaa korot sydämestä,
ja kuka maksaa ne, on viimeinen ihminen, joka enää muistaa nimet.

Miten helposti sinun totuutesi muuttuu kalkiksi, kovaksi ja tyhjäksi —
se vajoaa kielen alle kuin hiekka, tukahduttaa itkun.
Ei auta risti, ei puristettu rukous — jos sydän on sementtiä,
ei sinne kasva elämä, ei sinne pääse anteeksianto.

Mene pois jalokivistäsi, fanatismi — älä valehtele enää pyhyydeksi.
Sano: minä erehdyin; se on pienempi sana kuin sinä luulet,
mutta se riisuu sinut maasta ja antaa ilman jokaiseen huokaukseen.
Kenties vielä joku päivä kuulet, et ole totuus — olet vain ihminen.

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Dogma – Pyhän raudan evankeliumi

Minä en epäile.
Minä en kysy.
Minä en käännä toista poskea, jos se ei kanna samaa merkkiä kuin minun.
Minä olen totuus, ja totuus on minussa — muuta ei ole, eikä tarvitse olla.

Maailma on väärässä.
Sen valot ovat valheita, sen hymy on synti,
sen armo on ansa, joka houkuttelee sielun pois polulta.
Minä tiedän, mitä on valo, sillä minä olen sammuttanut sen.
Vain pimeässä voi nähdä kirkkaimmin.

Minä olen puhtaan opin kupariportti,
vartija viimeisen sanan äärellä,
ja jokainen, joka hengittää toisin, hengittää väärin.
Sillä hengitys on vain todiste epäuskosta.
Ihminen ei synny vapaaksi, vaan velalliseksi;
ja minä olen velan perijä, viitan ja vihan alla.


Katsokaa, kuinka maailma taipuu relativismin mutaan,
kuinka jokainen sydän haluaa olla oma kirkkonsa —
mutta minä tiedän: vain yksi tie on olemassa,
ja se kulkee minun varjoni läpi, polttavin jaloin, palavin silmin.
Epäilys on saatanan hiljainen kieli,
ja ymmärrys on verho, jonka takana piilee kapina.

Minä saarnaan kuria, en lohtua.
Minä en pelasta — minä määrään, kuka ansaitsee pelastuksen.
Rakkaus ilman sääntöä on likaa,
ja sääntö ilman rakkautta on puhtautta.

Niin minä puhun: tulen ja tuhkan kielellä,
niin kuin puhuttiin alussa, kun laki oli vielä teräs ja veri oli velvoite.
Minä olen varoitus, en opetus.
Minä olen uskon veitsi, joka ei tunne armoa,
sillä armo tekee miehestä pehmeän, ja pehmeys on rappeutusta.

Kirottu olkoon kompromissi,
kirottu olkoon järki, joka yrittää ymmärtää vihollista.
Sillä vihollinen ei ole ulkopuolella —
hän on jokaisessa, joka sanoo: ehkä.
Ehkä on ensimmäinen helvetin sana.
Minä en tunne ehkä-sanaa.
Minä tunnen vain kyllä ja ei, ja molemmat ovat minun äänelläni.
Minun käteni on totuuden miekka,
ja totuus vuotaa verta vain siksi, että se elää.
Joka vuotaa, puhdistuu; joka palaa, pelastuu.


Kuunnelkaa siis — minä olen viimeinen ääni ennen hiljaisuutta.
Kun maailma palaa, minä seison keskellä liekkejä ja sanon:
näin sen pitikin olla.
Ja kun tuhka laskeutuu, minä kirjoitan sen sekaan uuden käskyn:

“Vain se, joka ei enää rakasta ketään muuta kuin oppia,
on todella vapaa ihmisestä.”

Ja silloin — vain silloin — minä ymmärrän,
että olen itse se, mitä vastaan taistelin.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


PYHÄ DOGMA – Julistus muuttumattomasta totuudesta

Minä puhun nyt, SIIS MINÄ, ELI KRISTITTY TERRORISTI, sillä maailma on korviaan myöten unessa.
Minä ELI TERRORISTI en pyydä lupaa.
Minä en tarvitse todistajia, sillä minä olen todistus itse.
Minussa ei ole epäilystä, ei häivää horjumista.
Epäily on ensimmäinen synti, ja minä olen sen polttanut pois.

Minä olen oppi, joka ei taivu.
Minä olen laki, joka ei tunne anteeksiantoa.
Minun sanani eivät ole ehdotuksia,
ne ovat kivitauluja, jotka murskaavat sydämen, jos sydän yrittää hengittää vapaasti.

Sillä vapaus on paholaisen keksintö,
ja yksilö on Jumalan vastainen ajatus.
Ihminen ei ole luotu ajattelemaan — hän on luotu alistumaan.
Sillä vain alistumisessa on rauha,
ja vain tottelevainen löytää varmuuden.

Katsokaa ympärillenne:
he puhuvat rakkaudesta, mutta tarkoittavat heikkoutta.
He ylistävät moninaisuutta, mutta palvovat kaaosta.
He antavat synnille kasvot, nimeävät sen “ihmisyydeksi”
ja laulavat siitä kuin pyhästä runosta.

Mutta minä sanon teille:
rakkaus ilman kuria on myrkkyä.
Suvaitsevaisuus on luopumisen toinen nimi.
Ja armo — armo on ansa, jolla sielu sidotaan helvettiin sokerin makuisena.

Siksi minä tulen miekalla, enkä oksalla.
Minä en levitä sanomaa, minä määrään sen.
Minä en kutsu, minä vaadin.
Minä en keskustele, minä julistan.
Keskustelu on heikoille — minä olen lopullinen vastaus.

Kirjoittakaa siis tämä muistiin:
Totuus ei tarvitse todisteita.
Totuus ei kuuntele vastalauseita.
Totuus ei hymyile.
Totuus on kylmä, mutta sen kylmyys on pyhää.
Sen sisällä palaa tuli, jota ei voi sammuttaa ihmisen kyyneleillä.


Ja jos maailma palaa tämän sanan tähden —
niin olkoon.
Parempi maailma tuhkana kuin väärässä valossa.
Parempi sielu sidottuna kuin mieli vapaana.
Parempi kuolema dogmin sisällä
kuin elämä epäilyksen ulkopuolella.

Sillä minä sanon: ei ole pelastusta rakkaudessa — on vain totuus.
Rakkaus pettää, totuus ei.
Totuus ei lohduta, mutta se kestää.
Totuus ei silitä, mutta se ei myöskään muutu.
Ja vain muuttumaton voi olla pyhä.

Ja niin minä päätän tämän kirjoituksen:
ei rukoukseen, ei anteeksiantoon,
vaan lupaukseen, joka on kovempi kuin teräs ja hiljaisempi kuin armo:

“Me olemme valitut — ei siksi että olemme hyviä,
vaan siksi että emme muutu.”

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


PYHÄ DOGMA – Julistus muuttumattomasta totuudesta

Minä puhun nyt, SIIS MINÄ, ELI KRISTITTY TERRORISTI, sillä maailma on korviaan myöten unessa.
Minä ELI TERRORISTI en pyydä lupaa.
Minä en tarvitse todistajia, sillä minä olen todistus itse.
Minussa ei ole epäilystä, ei häivää horjumista.
Epäily on ensimmäinen synti, ja minä olen sen polttanut pois.

Minä olen oppi, joka ei taivu.
Minä olen laki, joka ei tunne anteeksiantoa.
Minun sanani eivät ole ehdotuksia,
ne ovat kivitauluja, jotka murskaavat sydämen, jos sydän yrittää hengittää vapaasti.

Sillä vapaus on paholaisen keksintö,
ja yksilö on Jumalan vastainen ajatus.
Ihminen ei ole luotu ajattelemaan — hän on luotu alistumaan.
Sillä vain alistumisessa on rauha,
ja vain tottelevainen löytää varmuuden.

Katsokaa ympärillenne:
he puhuvat rakkaudesta, mutta tarkoittavat heikkoutta.
He ylistävät moninaisuutta, mutta palvovat kaaosta.
He antavat synnille kasvot, nimeävät sen “ihmisyydeksi”
ja laulavat siitä kuin pyhästä runosta.

Mutta minä sanon teille:
rakkaus ilman kuria on myrkkyä.
Suvaitsevaisuus on luopumisen toinen nimi.
Ja armo — armo on ansa, jolla sielu sidotaan helvettiin sokerin makuisena.

Siksi minä tulen miekalla, enkä oksalla.
Minä en levitä sanomaa, minä määrään sen.
Minä en kutsu, minä vaadin.
Minä en keskustele, minä julistan.
Keskustelu on heikoille — minä olen lopullinen vastaus.

Kirjoittakaa siis tämä muistiin:
Totuus ei tarvitse todisteita.
Totuus ei kuuntele vastalauseita.
Totuus ei hymyile.
Totuus on kylmä, mutta sen kylmyys on pyhää.
Sen sisällä palaa tuli, jota ei voi sammuttaa ihmisen kyyneleillä.


Ja jos maailma palaa tämän sanan tähden —
niin olkoon.
Parempi maailma tuhkana kuin väärässä valossa.
Parempi sielu sidottuna kuin mieli vapaana.
Parempi kuolema dogmin sisällä
kuin elämä epäilyksen ulkopuolella.

Sillä minä sanon: ei ole pelastusta rakkaudessa — on vain totuus.
Rakkaus pettää, totuus ei.
Totuus ei lohduta, mutta se kestää.
Totuus ei silitä, mutta se ei myöskään muutu.
Ja vain muuttumaton voi olla pyhä.

Ja niin minä päätän tämän kirjoituksen:
ei rukoukseen, ei anteeksiantoon,
vaan lupaukseen, joka on kovempi kuin teräs ja hiljaisempi kuin armo:

“Me olemme valitut — ei siksi että olemme hyviä,
vaan siksi että emme muutu.”

Lue lisää

Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.



Fanaattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, niin on sanottu,
että Saatana, olematon,
kaivoi kuoppia maan poveen
ja kätki sinne luita,
jotta eksyisimme totuudesta.

Sillä maailma ei saa olla vanha —
ei yli kuuden tuhannen vuoden,
muuten aika murtaisi uskon kivijalan
ja Raamattu hapertuisi kuin pergamentti sateessa.

Niin Saatana, jota ei ole,
kuulemma istutti menneisyyden
maan sisään kuin siemenen,
ja tiedemiehet löysivät sen
ja kutsuivat sitä todisteeksi.



Ja jotta kaikki sopisi tarinaan,
keksittiin uusi teoria:
ei dinosauruksia koskaan ollutkaan,
vain Saatanan sormenjäljet
ihmisen epäilyn mullassa.

Saatanan arkeologia

Saatana, tuo olematon mestarikaivaja,
oli kai pitkästyneenä taivaalliseen tyhjiöön,
ja päätti vähän pilailla:
kaivoi montun, pudotti sinne dinosauruksen,
ja odotti, että ihminen löytäisi sen —
ja menettäisi uskonsa.

Fanaattiset, fundamentalistiset kristityt kauhistuivat:
”Ei näin voi olla, maailma on nuori!”
Kuusi tuhatta vuotta, ei päivääkään enempää —
koska muuten Raamattu olisi väärässä,
ja sehän on mahdotonta, eikö?


Siispä luut ovat valhetta,
fossiilit demonista huumoria,
ja tiede — Saatanan PR-kampanja.

Tyrannosaurus Rex?
Paholaisen lelu,
pieni vitsi Jumalan kustannuksella.

Ja näin, lapio kädessä,
ihminen hautaa järkensä
syvemmälle kuin yksikään fossiili,
ettei vain törmäisi totuuteen.
Fanattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, että (olematon) Saatana on kätkenyt dinosaurusten luita maahan harhauttaakseen ihmisiä, jotta he eivät pelastuisi eivätkä pääsisi ”taivaaseen”.

Anonyymi kirjoitti:

Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.



Fanaattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, niin on sanottu,
että Saatana, olematon,
kaivoi kuoppia maan poveen
ja kätki sinne luita,
jotta eksyisimme totuudesta.

Sillä maailma ei saa olla vanha —
ei yli kuuden tuhannen vuoden,
muuten aika murtaisi uskon kivijalan
ja Raamattu hapertuisi kuin pergamentti sateessa.

Niin Saatana, jota ei ole,
kuulemma istutti menneisyyden
maan sisään kuin siemenen,
ja tiedemiehet löysivät sen
ja kutsuivat sitä todisteeksi.



Ja jotta kaikki sopisi tarinaan,
keksittiin uusi teoria:
ei dinosauruksia koskaan ollutkaan,
vain Saatanan sormenjäljet
ihmisen epäilyn mullassa.

Saatanan arkeologia

Saatana, tuo olematon mestarikaivaja,
oli kai pitkästyneenä taivaalliseen tyhjiöön,
ja päätti vähän pilailla:
kaivoi montun, pudotti sinne dinosauruksen,
ja odotti, että ihminen löytäisi sen —
ja menettäisi uskonsa.

Fanaattiset, fundamentalistiset kristityt kauhistuivat:
”Ei näin voi olla, maailma on nuori!”
Kuusi tuhatta vuotta, ei päivääkään enempää —
koska muuten Raamattu olisi väärässä,
ja sehän on mahdotonta, eikö?


Siispä luut ovat valhetta,
fossiilit demonista huumoria,
ja tiede — Saatanan PR-kampanja.

Tyrannosaurus Rex?
Paholaisen lelu,
pieni vitsi Jumalan kustannuksella.

Ja näin, lapio kädessä,
ihminen hautaa järkensä
syvemmälle kuin yksikään fossiili,
ettei vain törmäisi totuuteen.
Fanattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, että (olematon) Saatana on kätkenyt dinosaurusten luita maahan harhauttaakseen ihmisiä, jotta he eivät pelastuisi eivätkä pääsisi ”taivaaseen”.

Lue lisää

Fossiilit ja pelastus

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät, mistä on kyse:
Saatana, olematon maanrakentaja,
on kätkenyt dinosaurusten luita maahan
harhauttaakseen ihmisiä —
etteivät he vain pelastuisi,
etteivät pääsisi taivaaseen,
tuohon ikuiseen kerrostaloon,
jonka hissi kulkee vain ylöspäin.


Sillä mikään ei uhkaa uskoa niin paljon
kuin fossiili, joka hymyilee miljoonien vuosien takaa.
Luinen vitsi, kivinen todistus siitä,
että maailma ei alkanut kuudessa päivässä
eikä päätynyt seitsemäntenä lepoon.


Mutta kun tiede kaivaa maata,
he kaivavat syvemmälle kirjaansa,
etsivät totuutta riveiltä,
joihin se ei koskaan mahtunut.

Ja siellä, sanojen varjossa,
he näkevät paholaisen kaivurin,
lapioimassa epäuskoa maailmaan —
ja huomaavat liian myöhään,
että se lapio on heidän omassa kädessään.

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät tarkalleen, miksi maasta löytyy luita:
Saatana, olematon geologi,
on tietenkin haudannut dinosauruksia
vain siksi, että ihmiset eivät pääsisi taivaaseen.
Koska jos joku asia kiinnostaa paholaista,
niin varmasti evoluutiokeskustelut.

Hän istuu helvetissä, turvakypärä päässä,
piirtää karttoja ja miettii:
”Hmm, tänne vähän tyrannosaurusta,
tuohon pari trilobiittia —
ja kas, usko horjuu!”


Ja jossain maan päällä
pastori selittää:
”Se on Saatanan juoni.
Jumala loi kaiken, dinosaurukset ovat valhe.”
Samaan aikaan museossa
seitsemänvuotias katsoo fossiilia ja ajattelee:
”Oho, toi on siisti.”

Mutta ei — varo, lapsi!
Näet paholaisen propagandaa,
joka on piilotettu kallioon miljoonien vuosien vitsiksi.
Järkeily on portti helvettiin,
ja kysymykset ovat syntiä.
Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.


Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.

Ja näin, kun tiede löytää todisteen menneestä,
uskovainen löytää todisteen paholaisesta.
Jokainen luu on kuulemma ansa,
jokainen trilobiitti kiusaus.

Totta kai — miksi luottaa geologiaan,
kun voi uskoa demoniseen paleontologiaan?
Onhan se paljon loogisempaa.

Ja niin he rukoilevat vakaasti,
että maailma pysyisi nuorena,
ettei aika, eikä järki,
ehtisi koskaan pelastaa ketään.


Fossiilit

Saatana, olematon kaivinkoneenkuljettaja,
haudannut dinosauruksia maahan,
etteivät ihmiset huomaisi,
että järki onkin synti
ja tiede — portti helvettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiilit ja pelastus

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät, mistä on kyse:
Saatana, olematon maanrakentaja,
on kätkenyt dinosaurusten luita maahan
harhauttaakseen ihmisiä —
etteivät he vain pelastuisi,
etteivät pääsisi taivaaseen,
tuohon ikuiseen kerrostaloon,
jonka hissi kulkee vain ylöspäin.


Sillä mikään ei uhkaa uskoa niin paljon
kuin fossiili, joka hymyilee miljoonien vuosien takaa.
Luinen vitsi, kivinen todistus siitä,
että maailma ei alkanut kuudessa päivässä
eikä päätynyt seitsemäntenä lepoon.


Mutta kun tiede kaivaa maata,
he kaivavat syvemmälle kirjaansa,
etsivät totuutta riveiltä,
joihin se ei koskaan mahtunut.

Ja siellä, sanojen varjossa,
he näkevät paholaisen kaivurin,
lapioimassa epäuskoa maailmaan —
ja huomaavat liian myöhään,
että se lapio on heidän omassa kädessään.

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät tarkalleen, miksi maasta löytyy luita:
Saatana, olematon geologi,
on tietenkin haudannut dinosauruksia
vain siksi, että ihmiset eivät pääsisi taivaaseen.
Koska jos joku asia kiinnostaa paholaista,
niin varmasti evoluutiokeskustelut.

Hän istuu helvetissä, turvakypärä päässä,
piirtää karttoja ja miettii:
”Hmm, tänne vähän tyrannosaurusta,
tuohon pari trilobiittia —
ja kas, usko horjuu!”


Ja jossain maan päällä
pastori selittää:
”Se on Saatanan juoni.
Jumala loi kaiken, dinosaurukset ovat valhe.”
Samaan aikaan museossa
seitsemänvuotias katsoo fossiilia ja ajattelee:
”Oho, toi on siisti.”

Mutta ei — varo, lapsi!
Näet paholaisen propagandaa,
joka on piilotettu kallioon miljoonien vuosien vitsiksi.
Järkeily on portti helvettiin,
ja kysymykset ovat syntiä.
Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.


Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.

Ja näin, kun tiede löytää todisteen menneestä,
uskovainen löytää todisteen paholaisesta.
Jokainen luu on kuulemma ansa,
jokainen trilobiitti kiusaus.

Totta kai — miksi luottaa geologiaan,
kun voi uskoa demoniseen paleontologiaan?
Onhan se paljon loogisempaa.

Ja niin he rukoilevat vakaasti,
että maailma pysyisi nuorena,
ettei aika, eikä järki,
ehtisi koskaan pelastaa ketään.


Fossiilit

Saatana, olematon kaivinkoneenkuljettaja,
haudannut dinosauruksia maahan,
etteivät ihmiset huomaisi,
että järki onkin synti
ja tiede — portti helvettiin.

Lue lisää

"Miljoonat kristityt ja muut hyvän oppineet ovat tulleet siihen tulokseen että idän uskonnot on humpuukia."


Missä on enemmän ihmisiä – jalokivikaupassa vai kirpputorilla? Aivan oikein, kirpputorilla.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Kirkot kohoavat kuin muistomerkit
ihmisen pelolle.
Satojen miljoonien äänet
toistavat toisiaan –
kuin kaiku tyhjyyden seinässä.

He sanovat: monet uskovat,
siksi sen täytyy olla totta.
Mutta myös kulkutaudit leviävät,
ja harhat voivat tarttua nopeammin kuin järki.

Massojen usko ei tee ihmeestä todellista,
vain äänekkäämmän.
Ja mitä enemmän toistetaan,
sitä vähemmän tarvitsee ajatella.

Kristinusko —
järjestelmä, joka rakensi taivaan
niille, jotka suostuivat polvistumaan.
Sen voima ei tullut totuudesta,
vaan pelosta jäädä ulkopuolelle.

Totuus ei tarvitse liturgiaa,
ei seuraajia, ei kruunua.
Se vain on.
Ja joskus se on hiljaisempi
kuin yksikin ihminen,
joka uskaltaa epäillä.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).

Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).

Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Miljoonat kristityt ja muut hyvän oppineet ovat tulleet siihen tulokseen että idän uskonnot on humpuukia."


Missä on enemmän ihmisiä – jalokivikaupassa vai kirpputorilla? Aivan oikein, kirpputorilla.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Kirkot kohoavat kuin muistomerkit
ihmisen pelolle.
Satojen miljoonien äänet
toistavat toisiaan –
kuin kaiku tyhjyyden seinässä.

He sanovat: monet uskovat,
siksi sen täytyy olla totta.
Mutta myös kulkutaudit leviävät,
ja harhat voivat tarttua nopeammin kuin järki.

Massojen usko ei tee ihmeestä todellista,
vain äänekkäämmän.
Ja mitä enemmän toistetaan,
sitä vähemmän tarvitsee ajatella.

Kristinusko —
järjestelmä, joka rakensi taivaan
niille, jotka suostuivat polvistumaan.
Sen voima ei tullut totuudesta,
vaan pelosta jäädä ulkopuolelle.

Totuus ei tarvitse liturgiaa,
ei seuraajia, ei kruunua.
Se vain on.
Ja joskus se on hiljaisempi
kuin yksikin ihminen,
joka uskaltaa epäillä.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).

Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).

Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.

Lue lisää

"Miljoonat kristityt ja muut hyvän oppineet ovat tulleet siihen tulokseen että idän uskonnot on humpuukia."


Missä on enemmän ihmisiä – jalokivikaupassa vai kirpputorilla? Aivan oikein, kirpputorilla.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Kirkot kohoavat kuin muistomerkit
ihmisen pelolle.
Satojen miljoonien äänet
toistavat toisiaan –
kuin kaiku tyhjyyden seinässä.

He sanovat: monet uskovat,
siksi sen täytyy olla totta.
Mutta myös kulkutaudit leviävät,
ja harhat voivat tarttua nopeammin kuin järki.

Massojen usko ei tee ihmeestä todellista,
vain äänekkäämmän.
Ja mitä enemmän toistetaan,
sitä vähemmän tarvitsee ajatella.

Kristinusko —
järjestelmä, joka rakensi taivaan
niille, jotka suostuivat polvistumaan.
Sen voima ei tullut totuudesta,
vaan pelosta jäädä ulkopuolelle.

Totuus ei tarvitse liturgiaa,
ei seuraajia, ei kruunua.
Se vain on.
Ja joskus se on hiljaisempi
kuin yksikin ihminen,
joka uskaltaa epäillä.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).


Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.

Ilmiön laaja-alaisuus ei ole totuus.
Se on vain äänenvoimakkuus.
Ja mitä kovempaa huudetaan,
sitä enemmän pelätään,
ettei kukaan oikeasti kuule.


He laulavat kädet ristissä,
kuin lapset, jotka pelkäävät pimeää.
Sanoja toistetaan kuin taikasanoja,
että maailma pysyisi ehjänä,
ettei kukaan kysyisi: missä on todisteet?


Jumala on kuin näkymätön ystävä,
josta ei kasva yli —
vain siksi, että pelottaa olla yksin.
Aikuinen ihminen puhuu taivaalle
ja kutsuu sitä nöyryydeksi.

“Usko kuin lapsi”, he sanovat.
Ja niin he tekevät:
sulkevat silmänsä,
peittävät korvansa,
ja kutsuvat sitä "eläväksi uskoksi"

Heidän taivaansa on lupaus,
jonka saa vasta kuoltuaan —
kuin jälkiruoka,
joka pysyy ikuisesti vitriinissä.


He väittävät, että Jumala on rakkaus,
mutta Hän tarvitsee uhrauksia,
kunnioitusta, pelkoa —
kuin epävarma vanhempi,
joka uhkaa hakata, jos et tottele.


He ovat varmoja, koska heitä on paljon.
Mutta niin olivat ristiretkeläiset,
inkvisiittorit, noitien polttajat.
Sokeus ei muutu näöksi,
vaikka silmiä olisi miljoonia.

Kristinuskon armeija marssii eteenpäin,
ristejä heiluttaen,
infantiileina sotilaina
kuvitellussa taivaallisessa pelissä.

Totuus ei tarvitse lastentarhaa.
Se kestää kysymykset.
Mutta he pelkäävät kysymyksiä —
koska ne ovat se valo,
jossa satu haihtuu.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta


He seisovat riveissä,
kuin koululuokka, joka ei uskalla sanoa opettajalle,
että satu ei ole totta.

“Jumala loi kaiken”, he toistavat,
vaikka eivät ymmärrä, miten sähkö toimii.
mutta eivät osaa lukea edes fysiikan alkeita.

He puhuvat rakkaudesta,
mutta tarkoittavat tottelevaisuutta.
He puhuvat armosta,
mutta tarkoittavat pelkoa.
He puhuvat totuudesta,
mutta tarkoittavat älä kyseenalaista.

He kutsuvat itseään lampaiksi —
ja se on ehkä ainoa kohta, jossa he ovat oikeassa.
Lauma, joka seuraa paimenta,
joka on itsekin keksitty.

Lapset uskovat joulupukkiin.
Ainoa ero on se,
että toinen lakkaa uskomasta,
kun kasvaa.


Heidän kirkkonsa on kuin leikkimökki,
rakennettu hiekalle, koristeltu syyllisyydellä,
ja maalattu taivaan sinisellä.
Sisällä he leikkivät,
että kuolema ei koske heitä.

Heidän kirkkonsa on kuin leikkimökki,
rakennettu hiekalle, koristeltu syyllisyydellä,
ja maalattu taivaan sinisellä.
Sisällä he leikkivät,
että kuolema ei koske heitä.

He sanovat, että kristinusko antaa lohtua.
Niin tekee morfiinikin.
Mutta lohtu ei tee valheesta totta.

He sanovat, että miljoonat uskovat.
Niin — miljoonat eivät voi olla väärässä.
Paitsi silloin, kun ovat olleet.
Kuten aina ennenkin.

He polvistuvat, laulavat, itkevät,
ja luulevat sen olevan pyhyyttä.
Mutta se on vain ihmisyyden pelkoa,
pukeutuneena rituaaliin.

Sokea usko on helppoa.
Ajattelu on tuskallista.
Ja siksi he valitsevat laastarin haavan päälle,
sen sijaan että katsoisivat, kuinka syvälle se menee.

Anonyymi kirjoitti:

"Miljoonat kristityt ja muut hyvän oppineet ovat tulleet siihen tulokseen että idän uskonnot on humpuukia."


Missä on enemmän ihmisiä – jalokivikaupassa vai kirpputorilla? Aivan oikein, kirpputorilla.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Kirkot kohoavat kuin muistomerkit
ihmisen pelolle.
Satojen miljoonien äänet
toistavat toisiaan –
kuin kaiku tyhjyyden seinässä.

He sanovat: monet uskovat,
siksi sen täytyy olla totta.
Mutta myös kulkutaudit leviävät,
ja harhat voivat tarttua nopeammin kuin järki.

Massojen usko ei tee ihmeestä todellista,
vain äänekkäämmän.
Ja mitä enemmän toistetaan,
sitä vähemmän tarvitsee ajatella.

Kristinusko —
järjestelmä, joka rakensi taivaan
niille, jotka suostuivat polvistumaan.
Sen voima ei tullut totuudesta,
vaan pelosta jäädä ulkopuolelle.

Totuus ei tarvitse liturgiaa,
ei seuraajia, ei kruunua.
Se vain on.
Ja joskus se on hiljaisempi
kuin yksikin ihminen,
joka uskaltaa epäillä.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta

Totta kai — miljoonat eivät voi olla väärässä!
Aivan kuten miljoonat uskoivat,
että naiset ovat Aataman kylkiluusta tehtyjä.

Onhan se vakuuttavaa:
kirkonkellot soivat,
joten varmaan Jumala vastaa.
Kuinka muuten metallin värähtely
tietäisi meidät pelastaa?



Kaikki nuo ristit, kaikki nuo rukoukset —
kuin mainoskampanja,
jossa toistolla korvataan sisältö.
"Usko meihin! Kaikki muutkin uskovat!"
(kuulostaa epäilyttävästi pyramidihuijaukselta,
mutta eihän sitä sovi sanoa ääneen).


Jumala rakastaa sinua,
mutta jos et rakasta takaisin,
sinut poltetaan ikuisesti.
Erikoinen rakkaussuhde,
mutta massat hyväksyvät sen,
koska niin on aina ollut.

Ilmiön laaja-alaisuus ei ole totuus.
Se on vain äänenvoimakkuus.
Ja mitä kovempaa huudetaan,
sitä enemmän pelätään,
ettei kukaan oikeasti kuule.


He laulavat kädet ristissä,
kuin lapset, jotka pelkäävät pimeää.
Sanoja toistetaan kuin taikasanoja,
että maailma pysyisi ehjänä,
ettei kukaan kysyisi: missä on todisteet?


Jumala on kuin näkymätön ystävä,
josta ei kasva yli —
vain siksi, että pelottaa olla yksin.
Aikuinen ihminen puhuu taivaalle
ja kutsuu sitä nöyryydeksi.

“Usko kuin lapsi”, he sanovat.
Ja niin he tekevät:
sulkevat silmänsä,
peittävät korvansa,
ja kutsuvat sitä "eläväksi uskoksi"

Heidän taivaansa on lupaus,
jonka saa vasta kuoltuaan —
kuin jälkiruoka,
joka pysyy ikuisesti vitriinissä.


He väittävät, että Jumala on rakkaus,
mutta Hän tarvitsee uhrauksia,
kunnioitusta, pelkoa —
kuin epävarma vanhempi,
joka uhkaa hakata, jos et tottele.


He ovat varmoja, koska heitä on paljon.
Mutta niin olivat ristiretkeläiset,
inkvisiittorit, noitien polttajat.
Sokeus ei muutu näöksi,
vaikka silmiä olisi miljoonia.

Kristinuskon armeija marssii eteenpäin,
ristejä heiluttaen,
infantiileina sotilaina
kuvitellussa taivaallisessa pelissä.

Totuus ei tarvitse lastentarhaa.
Se kestää kysymykset.
Mutta he pelkäävät kysymyksiä —
koska ne ovat se valo,
jossa satu haihtuu.


Ilmiön laaja-alaisuus ei ole todiste sen uskottavuudesta


He seisovat riveissä,
kuin koululuokka, joka ei uskalla sanoa opettajalle,
että satu ei ole totta.

“Jumala loi kaiken”, he toistavat,
vaikka eivät ymmärrä, miten sähkö toimii.
mutta eivät osaa lukea edes fysiikan alkeita.

He puhuvat rakkaudesta,
mutta tarkoittavat tottelevaisuutta.
He puhuvat armosta,
mutta tarkoittavat pelkoa.
He puhuvat totuudesta,
mutta tarkoittavat älä kyseenalaista.

He kutsuvat itseään lampaiksi —
ja se on ehkä ainoa kohta, jossa he ovat oikeassa.
Lauma, joka seuraa paimenta,
joka on itsekin keksitty.

Lapset uskovat joulupukkiin.
Ainoa ero on se,
että toinen lakkaa uskomasta,
kun kasvaa.


Heidän kirkkonsa on kuin leikkimökki,
rakennettu hiekalle, koristeltu syyllisyydellä,
ja maalattu taivaan sinisellä.
Sisällä he leikkivät,
että kuolema ei koske heitä.

Heidän kirkkonsa on kuin leikkimökki,
rakennettu hiekalle, koristeltu syyllisyydellä,
ja maalattu taivaan sinisellä.
Sisällä he leikkivät,
että kuolema ei koske heitä.

He sanovat, että kristinusko antaa lohtua.
Niin tekee morfiinikin.
Mutta lohtu ei tee valheesta totta.

He sanovat, että miljoonat uskovat.
Niin — miljoonat eivät voi olla väärässä.
Paitsi silloin, kun ovat olleet.
Kuten aina ennenkin.

He polvistuvat, laulavat, itkevät,
ja luulevat sen olevan pyhyyttä.
Mutta se on vain ihmisyyden pelkoa,
pukeutuneena rituaaliin.

Sokea usko on helppoa.
Ajattelu on tuskallista.
Ja siksi he valitsevat laastarin haavan päälle,
sen sijaan että katsoisivat, kuinka syvälle se menee.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Kristinusko: usko, älä kysele, kysyminen on jumalanpilkkaa, kyseenalaistaminen johtaa ikuiseen kidutukseen helvetissä.


Usko, älä kysele

Usko, älä kysele

Tervetuloa klubiin,
missä kysymykset jätetään ovelle
kuin märät sateenvarjot.

Täällä ajatteleminen on synti,
ja epäily on porttihuume
helvettiin.

Ohjeet ovat yksinkertaiset:

Usko.

Älä kysele.


Jos kuitenkin kysyt,
kohta selviää, miltä ikuinen tuli tuntuu.
Kultainen sääntö:
rakkaus on ehdotonta –
kunhan se on meidän ehtojemme mukaista.

Ja jos luulit, että Jumala on rakkaus,
muista:
Hän rakastaa sinua niin paljon,
että polttaa sinut ikuisesti,
jos et rakasta Häntä takaisin.


Aivosi narikkaan

Tervetuloa — ota takki pois,
aivosi narikkaan, kiitos.

Sisäänkäynnillä hymyilevä enkeli:
“Usko — se on kävelykortteli.
Älä kysy, se sotkee reitin.”

Kysymyksille on oma lokeronsa,
lukko päällä, avain hukassa.
Kukaan ei muista, kuka sen laittoi sinne.

Jos kuitenkin rohkaiset äänen,
se kajahtaa: miksi? — ja
möykky muuttuu peloksi,
pelko muuttuu tarinaksi,
tarina muuttuu liekiksi.

“Oh — ei hätää”, he sanovat lempeästi,
“meillä on valmiiksi varattu ikuinen huone
sinulle, jos alat esittää kysymyksiä.”

Naurahda mukana, laula yhteiseksi,
älä nyhjää yksinäsi ajatuksen kanssa.
Sillä täällä totuus on varattu,
ja uteliaisuus on kielletty laji.

Mutta jossain narikan takana —
kun takit loppuvat ja valot himmenevät —
on joku, joka kuuntelee kysymyksiä.
Hän ei sytytä liekkejä,
hän vastaa.

Aivosi narikkaan

Kristinusko sanoo: jätä aivosi narikkaan,
hymyile ja usko — se riittää.
Kysymyksiä ei sallita,
ne polttavat kuin ikuinen tuli.

Kysy, ja portti narikkaan paukahtaa,
helvetin liekit odottavat kärsivällisesti.

Usko, älä mieti, älä kyseenalaista,
sillä epäily on kutsu ikuiseen huoneeseen.
Mutta joskus, hiljaisuudessa,
joku kuiskaa:
“Ehkä ajatuskin on lahja,
joka ei kuulu narikkaan.”

Aivosi narikkaan (jatkuu)

Jos kuitenkin rohkenet kurkistaa,
enkeli huutaa: “Ei, ei, ei!
Se on varattu vain uskollisille aivoille.”

Ja jos kysyt, vaikka hiukan,
portit narahtavat,
helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

“Mutta me rakastamme sinua!”
he huutavat lempeästi,
sillä mikä olisi parempi rakkauden osoitus
kuin ikuinen kipu?


Naurahda, nyökkää, kumarra,
älä anna ajatuksen liukua hiuskarvan verran.
Sillä kysymys on tulipallo,
ja sinä olet vain narikassa.

Aivosi narikkaan

Tervetuloa — jätä järki narikkaan,
meillä on ohjeet valmiina:
usko, älä kysele,
muuten portti paukahtaa ja helvetti kutsuu kahville.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat kuin kiellettyjä hedelmiä:
kauniita, houkuttelevia —
ja tulessa paistettavia.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
he huutavat hymyillen,
sillä mikä olisi parempi osoitus rakkaudesta
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?
Ajattele vain vähän, mutta ei liikaa,
hymyile, nyökkää,
ja muista:
aivosi ovat vain narikan rekvisiittaa.


Aivosi narikkaan – opas uskovaiselle

Tervetuloa, ystäväni,
jättäkää aivosi narikkaan —
meillä on opas valmiina:

Usko.

Älä kysele.

Jos kuitenkin kyseenalaistat,
portti paukahtaa ja helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat vaarallisia,
kuin myrkyllisiä hedelmiä,
houkuttelevia, mutta paistettavia.

Rakkaus on kaiken keskus,
sanotaan,
sillä mikään ei ole niin rakastavaa
kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Muista hymyillä, nyökätä, kumartaa —
ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Syvällisempi pohdinta on luksusta,
jonka maksaa sielullaan.

Niin, tervetuloa uskovien satumaailmaan,
missä järki on narikassa,
pelko on uskonnon sylikoira
ja kysymys on rikos.


Aivosi narikkaan – ultimate edition

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Kristinusko: usko, älä kysele, kysyminen on jumalanpilkkaa, kyseenalaistaminen johtaa ikuiseen kidutukseen helvetissä.


Usko, älä kysele

Usko, älä kysele

Tervetuloa klubiin,
missä kysymykset jätetään ovelle
kuin märät sateenvarjot.

Täällä ajatteleminen on synti,
ja epäily on porttihuume
helvettiin.

Ohjeet ovat yksinkertaiset:

Usko.

Älä kysele.


Jos kuitenkin kysyt,
kohta selviää, miltä ikuinen tuli tuntuu.
Kultainen sääntö:
rakkaus on ehdotonta –
kunhan se on meidän ehtojemme mukaista.

Ja jos luulit, että Jumala on rakkaus,
muista:
Hän rakastaa sinua niin paljon,
että polttaa sinut ikuisesti,
jos et rakasta Häntä takaisin.


Aivosi narikkaan

Tervetuloa — ota takki pois,
aivosi narikkaan, kiitos.

Sisäänkäynnillä hymyilevä enkeli:
“Usko — se on kävelykortteli.
Älä kysy, se sotkee reitin.”

Kysymyksille on oma lokeronsa,
lukko päällä, avain hukassa.
Kukaan ei muista, kuka sen laittoi sinne.

Jos kuitenkin rohkaiset äänen,
se kajahtaa: miksi? — ja
möykky muuttuu peloksi,
pelko muuttuu tarinaksi,
tarina muuttuu liekiksi.

“Oh — ei hätää”, he sanovat lempeästi,
“meillä on valmiiksi varattu ikuinen huone
sinulle, jos alat esittää kysymyksiä.”

Naurahda mukana, laula yhteiseksi,
älä nyhjää yksinäsi ajatuksen kanssa.
Sillä täällä totuus on varattu,
ja uteliaisuus on kielletty laji.

Mutta jossain narikan takana —
kun takit loppuvat ja valot himmenevät —
on joku, joka kuuntelee kysymyksiä.
Hän ei sytytä liekkejä,
hän vastaa.

Aivosi narikkaan

Kristinusko sanoo: jätä aivosi narikkaan,
hymyile ja usko — se riittää.
Kysymyksiä ei sallita,
ne polttavat kuin ikuinen tuli.

Kysy, ja portti narikkaan paukahtaa,
helvetin liekit odottavat kärsivällisesti.

Usko, älä mieti, älä kyseenalaista,
sillä epäily on kutsu ikuiseen huoneeseen.
Mutta joskus, hiljaisuudessa,
joku kuiskaa:
“Ehkä ajatuskin on lahja,
joka ei kuulu narikkaan.”

Aivosi narikkaan (jatkuu)

Jos kuitenkin rohkenet kurkistaa,
enkeli huutaa: “Ei, ei, ei!
Se on varattu vain uskollisille aivoille.”

Ja jos kysyt, vaikka hiukan,
portit narahtavat,
helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

“Mutta me rakastamme sinua!”
he huutavat lempeästi,
sillä mikä olisi parempi rakkauden osoitus
kuin ikuinen kipu?


Naurahda, nyökkää, kumarra,
älä anna ajatuksen liukua hiuskarvan verran.
Sillä kysymys on tulipallo,
ja sinä olet vain narikassa.

Aivosi narikkaan

Tervetuloa — jätä järki narikkaan,
meillä on ohjeet valmiina:
usko, älä kysele,
muuten portti paukahtaa ja helvetti kutsuu kahville.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat kuin kiellettyjä hedelmiä:
kauniita, houkuttelevia —
ja tulessa paistettavia.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
he huutavat hymyillen,
sillä mikä olisi parempi osoitus rakkaudesta
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?
Ajattele vain vähän, mutta ei liikaa,
hymyile, nyökkää,
ja muista:
aivosi ovat vain narikan rekvisiittaa.


Aivosi narikkaan – opas uskovaiselle

Tervetuloa, ystäväni,
jättäkää aivosi narikkaan —
meillä on opas valmiina:

Usko.

Älä kysele.

Jos kuitenkin kyseenalaistat,
portti paukahtaa ja helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat vaarallisia,
kuin myrkyllisiä hedelmiä,
houkuttelevia, mutta paistettavia.

Rakkaus on kaiken keskus,
sanotaan,
sillä mikään ei ole niin rakastavaa
kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Muista hymyillä, nyökätä, kumartaa —
ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Syvällisempi pohdinta on luksusta,
jonka maksaa sielullaan.

Niin, tervetuloa uskovien satumaailmaan,
missä järki on narikassa,
pelko on uskonnon sylikoira
ja kysymys on rikos.


Aivosi narikkaan – ultimate edition

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Aivosi narikkaan – ultimate edition

Tervetuloa!
Jätä järki narikkaan,
se on turha kapistus täällä.

Täällä kysymykset ovat rikos,
epäily on kuolemansyntiä
ja epäkohteliaat ajatukset
päätyvät ikuiseen tulipesään kahvipöydän viereen.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
huudetaan hymyillen,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin uhka ikuiseen kidutukseen.

Ajattele vain sen verran, että voit nyökätä.
Jos kysyt jotain, älä ylläty:
helvetti varaa sinulle VIP-paikan.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ajatukset ovat vain rekvisiittaa,
ja jokainen kysymys on naurettava erehdys.

Nauratko?
Nyt olet vaarassa:
nauru on kyseenalaistamista,
kyseenalaistaminen on synti,
synti on tulossa sinua vastaan — heti!

Aivosi narikkaan, ystävä,
sillä täällä Jumala rakastaa sinua
niin paljon, että polttaa sielusi,
jos uskallat käyttää järkeäsi.

Jätä aivosi narikkaan.
Kysymykset? Kielletty.
Epäily? VIP-paikka helvetissä odottaa.

Usko.
Älä kysele.
Hymyile, nyökkää, kumarra.

Rakkaus on kaiken keskus,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Liika ajattelu on synti.
Liian vähän pelkoa? Se on yhtä vaarallista.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ja järki on vain rekvisiittaa.
Nauratko? Vaarassa olet.
Ajatteletko? Helvetti odottaa.

Tervetuloa uskovien satumaailmaan.
Aivosi eivät kuulu sinulle.

Tervetuloa, rakkaat uhrit, siis kristinuskovat!
Jätä järki narikkaan, kiitos.
Se ei kuulu tänne.

Kysymyksiä? Ei kiitos.
Epäilyä? VIP-paikka helvetissä odottaa.
Ajattelun merkki? Tulipalo odottaa ulko-ovella.

Usko. Älä kysele.
Hymyile. Nyökkää. Kumarra.
Liika ajattelu on synti.
Liika rohkeus? Helvetti varaa sinulle luksushuoneen.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
huudetaan ystävällisesti,
sillä mikä sanoo välitän paremmin
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?

Järki on vain rekvisiittaa.
Ajatus on vaarallinen ase.
Nauraminen? Se on kyseenalaistamista,
kyseenalaistaminen? Se on synti,
synti? Se on VIP-paikka tulessa.

Tervetuloa uskovien satumaailmaan.
Aivosi eivät kuulu sinulle,
pelko on uusi uskonto,
ja kysymykset ovat vain huono vitsi.

Jos olet hereillä,
katso varovasti —
sinua rakastetaan niin paljon,
että poltetaan silti.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Aivosi narikkaan – ultimate edition

Tervetuloa!
Jätä järki narikkaan,
se on turha kapistus täällä.

Täällä kysymykset ovat rikos,
epäily on kuolemansyntiä
ja epäkohteliaat ajatukset
päätyvät ikuiseen tulipesään kahvipöydän viereen.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
huudetaan hymyillen,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin uhka ikuiseen kidutukseen.

Ajattele vain sen verran, että voit nyökätä.
Jos kysyt jotain, älä ylläty:
helvetti varaa sinulle VIP-paikan.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ajatukset ovat vain rekvisiittaa,
ja jokainen kysymys on naurettava erehdys.

Nauratko?
Nyt olet vaarassa:
nauru on kyseenalaistamista,
kyseenalaistaminen on synti,
synti on tulossa sinua vastaan — heti!

Aivosi narikkaan, ystävä,
sillä täällä Jumala rakastaa sinua
niin paljon, että polttaa sielusi,
jos uskallat käyttää järkeäsi.

Jätä aivosi narikkaan.
Kysymykset? Kielletty.
Epäily? VIP-paikka helvetissä odottaa.

Usko.
Älä kysele.
Hymyile, nyökkää, kumarra.

Rakkaus on kaiken keskus,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Liika ajattelu on synti.
Liian vähän pelkoa? Se on yhtä vaarallista.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ja järki on vain rekvisiittaa.
Nauratko? Vaarassa olet.
Ajatteletko? Helvetti odottaa.

Tervetuloa uskovien satumaailmaan.
Aivosi eivät kuulu sinulle.

Tervetuloa, rakkaat uhrit, siis kristinuskovat!
Jätä järki narikkaan, kiitos.
Se ei kuulu tänne.

Kysymyksiä? Ei kiitos.
Epäilyä? VIP-paikka helvetissä odottaa.
Ajattelun merkki? Tulipalo odottaa ulko-ovella.

Usko. Älä kysele.
Hymyile. Nyökkää. Kumarra.
Liika ajattelu on synti.
Liika rohkeus? Helvetti varaa sinulle luksushuoneen.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
huudetaan ystävällisesti,
sillä mikä sanoo välitän paremmin
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?

Järki on vain rekvisiittaa.
Ajatus on vaarallinen ase.
Nauraminen? Se on kyseenalaistamista,
kyseenalaistaminen? Se on synti,
synti? Se on VIP-paikka tulessa.

Tervetuloa uskovien satumaailmaan.
Aivosi eivät kuulu sinulle,
pelko on uusi uskonto,
ja kysymykset ovat vain huono vitsi.

Jos olet hereillä,
katso varovasti —
sinua rakastetaan niin paljon,
että poltetaan silti.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Jätä järki narikkaan — kysyminen on synti.
Usko, hymyile, nyökkää — ajattele liikaa, ja VIP-paikka helvetissä odottaa.
Rakkaus on kaiken keskus, sanoo he,
sillä mikä sanoo välitän paremmin
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.

Jätä järki narikkaan — kysyminen on synti.
Usko, hymyile, nyökkää — ajattele liikaa, ja VIP-paikka helvetissä odottaa.
Rakkaus on kaiken keskus, sanoo he,
sillä mikä sanoo välitän paremmin
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Varjon saarnaaja

Hän seisoo oman myrskynsä keskellä,
pimeän uskon varjoissa,
ja julistaa maailmalle tuomioita,
joita kukaan ei pyytänyt.

Hänen huutonsa on kiveen kuivunut rukous,
ei lempeä, ei lunastava,
vaan pelon ja vääristyneen pyhyyden sakea savu,
joka tukahduttaa ensin hänet itse.

Hän kuvittelee mantereitten olevan hirviöitä:
kaukaiset kulttuurit, ikivanhat viisaudet,
kaikki hänelle vierasta, kaikkea hän pelkää.
Pelko on hänen oppinsa kieli,
ja hän luulee, että se on totuuden ääni.

Mielikuvituksessaan hän näkee maailman
muuttuvan polttouuniksi,
jossa oudon tuoksu, vieras ajatus,
tai uusi sävel
on jo syytettynä huomenna syttyvästä liekistä.

Mutta todellisuudessa
vain hänen oma varjonsa kohoaa,
paisuu kuin karikatyyrinen tulivuori,
ja polttaa häneltä senkin,
mikä voisi olla totta ja totta tekevä.

Lopulta hän yksin nauraa
harhakuville, joita kutsuu vihollisikseen.
Sillä kun tuhkasta ei nouse mitään,
kun koko maailma hänen silmissään
on muuttunut mustaksi karrelle,
jäljelle jää vain yksi palava totuus:

pahuus ei koskaan piileskellyt
maiden, kasvojen tai viisauden takana.
Se seisoi hänen vierellään,
hengitti hänen sanoistaan,
ja nauroi hänen kanssaan —
varjo, jota hän ei halunnut tunnistaa.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.



Idän kirottu kuilu

"Kaikki idässä on pahaa!"
Hän huutaa,
kuin pyhä kirkas ääni taivaan portilta,
mutta sen alla kuuluu
vain tyhjän sydämen nakutusta.
Paha, hän sanoo,
on kaikkialla missä silmät eivät tunne
vain omaa heijastustaan.

Intia —
maan, jossa uskomattomat mielen syvyyksien virrat
on vuosituhansien ajan opetellut kulkemaan,
on hänelle kuin pirun pesä.
Japani —
maan, jossa perinne ja tieto kulkevat
kivillä, jotka on puhdistettu vuosisatojen ajan,
on hänelle kuin helvetin portti,
joka avautuu vain sielulle, joka ei tiedä rauhaa.
Kiina —
maan, jossa tuhatvuotinen viisautta elää,
on hänen silmissään vain suurtöinen sotahäkki
ja joka tuulee sielun pimeimpään nurkkaan.

Hän ei näe muuta kuin oman heijastuksensa.
Hänet täyttää viha,
joka ei ole hänen omaansa,
vaan hänelle annetun sokean uskon tulipalon
joka polttaa kaiken
minkä hän ei tunnista
omaksi maailmansa liitukiviksi.

Hänen ajatuksensa ovat mätä,
ei uusia tuulia,
vaan kirotut kiviset polut,
jotka vievät vain kohti turmion katkua.

Hän ei tiedä, että viisaus ei ole synti.
Ei idän, ei lännen.
Se ei synny vanhasta kiistasta eikä katkeruudesta.
Se syntyy vain, kun sydän ei pelkää nähdä
kuinka syvälle tie vie,
eikä pelkää nähdä itäistä, lännen kahtiajakoa.
Se syntyy siinä hiljaisessa ykseydessä,
jota hän ei kuule,
koska huutaa niin kovaa omaa ykkösnäkökulmaansa.

Mutta hän ei katso peiliin.
Hän ei näe varjojaan —
se varjo, joka kasvaa,
siinä, missä hän polttaa maailmaa
ihan kuin sen voisi hallita.
Hän ei näe, että
pahuus ei ole idässä, ei lännessä.
Pahuus on tässä,
hänen itsensä suussa,
hänen huutonsa kipinöissä,
hänen sydämensä myrkyssä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Varjon saarnaaja

Hän seisoo oman myrskynsä keskellä,
pimeän uskon varjoissa,
ja julistaa maailmalle tuomioita,
joita kukaan ei pyytänyt.

Hänen huutonsa on kiveen kuivunut rukous,
ei lempeä, ei lunastava,
vaan pelon ja vääristyneen pyhyyden sakea savu,
joka tukahduttaa ensin hänet itse.

Hän kuvittelee mantereitten olevan hirviöitä:
kaukaiset kulttuurit, ikivanhat viisaudet,
kaikki hänelle vierasta, kaikkea hän pelkää.
Pelko on hänen oppinsa kieli,
ja hän luulee, että se on totuuden ääni.

Mielikuvituksessaan hän näkee maailman
muuttuvan polttouuniksi,
jossa oudon tuoksu, vieras ajatus,
tai uusi sävel
on jo syytettynä huomenna syttyvästä liekistä.

Mutta todellisuudessa
vain hänen oma varjonsa kohoaa,
paisuu kuin karikatyyrinen tulivuori,
ja polttaa häneltä senkin,
mikä voisi olla totta ja totta tekevä.

Lopulta hän yksin nauraa
harhakuville, joita kutsuu vihollisikseen.
Sillä kun tuhkasta ei nouse mitään,
kun koko maailma hänen silmissään
on muuttunut mustaksi karrelle,
jäljelle jää vain yksi palava totuus:

pahuus ei koskaan piileskellyt
maiden, kasvojen tai viisauden takana.
Se seisoi hänen vierellään,
hengitti hänen sanoistaan,
ja nauroi hänen kanssaan —
varjo, jota hän ei halunnut tunnistaa.

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"


Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.



Idän kirottu kuilu

"Kaikki idässä on pahaa!"
Hän huutaa,
kuin pyhä kirkas ääni taivaan portilta,
mutta sen alla kuuluu
vain tyhjän sydämen nakutusta.
Paha, hän sanoo,
on kaikkialla missä silmät eivät tunne
vain omaa heijastustaan.

Intia —
maan, jossa uskomattomat mielen syvyyksien virrat
on vuosituhansien ajan opetellut kulkemaan,
on hänelle kuin pirun pesä.
Japani —
maan, jossa perinne ja tieto kulkevat
kivillä, jotka on puhdistettu vuosisatojen ajan,
on hänelle kuin helvetin portti,
joka avautuu vain sielulle, joka ei tiedä rauhaa.
Kiina —
maan, jossa tuhatvuotinen viisautta elää,
on hänen silmissään vain suurtöinen sotahäkki
ja joka tuulee sielun pimeimpään nurkkaan.

Hän ei näe muuta kuin oman heijastuksensa.
Hänet täyttää viha,
joka ei ole hänen omaansa,
vaan hänelle annetun sokean uskon tulipalon
joka polttaa kaiken
minkä hän ei tunnista
omaksi maailmansa liitukiviksi.

Hänen ajatuksensa ovat mätä,
ei uusia tuulia,
vaan kirotut kiviset polut,
jotka vievät vain kohti turmion katkua.

Hän ei tiedä, että viisaus ei ole synti.
Ei idän, ei lännen.
Se ei synny vanhasta kiistasta eikä katkeruudesta.
Se syntyy vain, kun sydän ei pelkää nähdä
kuinka syvälle tie vie,
eikä pelkää nähdä itäistä, lännen kahtiajakoa.
Se syntyy siinä hiljaisessa ykseydessä,
jota hän ei kuule,
koska huutaa niin kovaa omaa ykkösnäkökulmaansa.

Mutta hän ei katso peiliin.
Hän ei näe varjojaan —
se varjo, joka kasvaa,
siinä, missä hän polttaa maailmaa
ihan kuin sen voisi hallita.
Hän ei näe, että
pahuus ei ole idässä, ei lännessä.
Pahuus on tässä,
hänen itsensä suussa,
hänen huutonsa kipinöissä,
hänen sydämensä myrkyssä.

Lue lisää

Ja hän ei tunne sitä,
että se, minkä hän polttaa,
on hänen oma sydämensä mustaksi kärvennetty varjo,
joka nauraa hänen kanssaan,
kaikkia niitä, jotka uskovat maailmassa olevan
todellisia vihollisia,
mutta eivät koskaan katso peiliin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja hän ei tunne sitä,
että se, minkä hän polttaa,
on hänen oma sydämensä mustaksi kärvennetty varjo,
joka nauraa hänen kanssaan,
kaikkia niitä, jotka uskovat maailmassa olevan
todellisia vihollisia,
mutta eivät koskaan katso peiliin.

Lue lisää

Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Jos Jeesus on herrasi, miksi vihaat ihmiskuntaa?

Kristitty terroristi, julma ja saatanallinen, joka vihaa kaikkia muita, joka ajattelee ja uskoo eri tavalla, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia"

Puhut jatkuvasti pelastuksesta, mutta et ole hyvä esimerkki pelastuneesta kristitystä, koska pelastuksessa tärkeintä on rakkaus ihmiskuntaa kohtaan.

Mutta sinä vihaat koko ihmiskuntaa saatanallisella voimalla, joka usko eri tavalla kuin sinä, eikä voi kuvitella, että kukaan voisi olla myrkyllisempi kuin sinä, joka olet täynnä myrkkyä.
Sinussa on miljoona Hitleriä tiivistyneenä.


Helvetin huuto idän varjoissa

"Kaikki idässä on pahaa!"
Hän huutaa,
kuin Jumalan oma ääni
luodessaan kadotusta.
Hänen sanansa raivoavat,
niin täynnä myrkkyä, että ilmasta tulee
tahmea ja musta kuin hänen oma sydämensä.

Intia —
hänen silmissään se on vain pimeä kuilu,
jossa jumalat ovat riivattuja,
ja kaikki rukoukset yhtä hylättyjä
kuin kuolleiden henkien huudot.
"Kaikki on riivattua, saastunutta,
koko maa on helvetti,
täynnä kaikenlaista pimeyttä,
joka syö sielun ja nielee sen elävältä!"


Japani —
se maa, joka on täynnä hiljaista viisautta,
hänelle se on vain kuoleman tanssia,
sillanrakennusta epäjumalien kanssa,
samuraihaaveita ja kulttia.
"Mitä helvettiä on se kaikki,
kaikki nuo kukat ja puut,
jotka kumartavat tuntematonta voimaa?
Pehmeät sielut ja silkkipäiset miehet,
he eivät ole mitään muuta kuin harhakuva,
kuin pimeän henkien tyhjä raivo!"

Kiina —
se on hänen mielessään pelkkä liekki,
valtava kuilu, joka nielaisee kaiken elämän,
yksi suuri koneisto, joka ei tunne armoa,
koko kansa alistettuna itse elämänsä orjaksi.
"Kaikki tämä taikuus, nämä filosofiat,
ne eivät ole muuta kuin valheita!
Häpeää, häpeää ja tyhmyyttä!
Ne uskovat, että heidän ikuiset oppeensa
olisi jollain tapaa pyhiä!
Mutta ne ovat vain saastaisia harhakuvia,
joiden polttaminen on itse jumalallista oikeutta!"


Ja hän seisoo siellä,
koko maailman polttopisteessä,
tunteenaan oikeus,
vaikka kaikki hänen sisällään on täynnä epätoivoa.
Hän ei ymmärrä,
että juuri hän on kirottu,
hän on se, joka polttaa maailmaa,
mutta ei koskaan huomaa,
että se liekki, joka kuristaa hänen kurkkuansa,
on syntynyt hänen omasta pelostaan,
hänen omasta pimeydestään,
hänen sydämessään joka on täynnä mustaa tulta.

Hänen maailmansa on suljettu,
se on kuin hauta,
jossa hän yksin huutaa ja syyttää,
mutta ei kuule omaa kaikujaan,
ei huomaa, että hän on itse polttaja ja poltettava,
itsensä, maailmansa ja ihmiskunnan tuhoaja.
Hän ei tiedä,
että pahuus ei asu muualla
kuin hänen omassa sydämessään,
joka ei ole koskaan nähnyt
totuuden valoa.

"Kaikki on pahaa! Kaikki on helvettiä!"
Hän huutaa,
ja koko maailma muuttuu hänen kanssaan,
mutta ei koskaan huomaa,
että tämä maailma on vain hänen pimeä,
pelon ja vihan peittämä varjonsa.
Ja varjo nauraa,
nauraa hänen kanssaan,
koska pahuus ei ollut koskaan muualla,
pahuus oli aina tässä —
hänen hengityksessään,
hänen huutoissaan,
hänen sydämessään.




Idän kirottu kirkko

"Kaikki idässä on pahaa!"
Voi kuinka ihanaa onkin olla oikeassa!
Tässä, lännen sydämessä,
missä totuus on kuin valkoinen liina,
me tiedämme, että kiinalaiset, intialaiset,
ja jopa ne japanilaiset –
hei, kuka nyt oikeasti tarvitsee zenin
tai buddhalaisuuden syvälliset oivallukset,
kun voi vain ostaa pari tosi juhlallista ristiä ja huutaa
"Jeesus pelastaa, mutta nämä… nuo idän hämärät pelurit?"
Eipä usko, ei!

Intia!
Voi se paikka!
Tässä se on, täynnä kärsivää köyhyyttä ja ratsastavia jumalia,
kaikki epätoivoisina etsimässä valaistusta,
koska eihän voi olla parempaa kuin
istua täällä lännen kirkossa,
kurkkua kuristavassa pelossa,
ja rukoilla, että kaikki syytökseni ovat oikeita.



Lännen totuus ja rakkaus, nämä
itäiset "kirotut" temppelit eivät saa olla
meidän kristillisen sydämemme ulkopuolella!
Ei mitään! Ei ainuttakaan pyhää sutraa voi ottaa vakavasti!
Ei ainuttakaan!


Japanilaiset, oi rakkaat japanilaiset…
Hahaha, kaikki siellä!
Se "harmonia", joka huokuu heidän arkipäivästään,
se puhdas, omistautunut arvostus elämää kohtaan,
he vain kuvittelevat, että voimme kertoa
mitä elämä tarkoittaa,
ja minä tietenkin tiedän parhaiten!
Otan sen ristin, se on se!