bmw D150 moottoriin lisää tehoa

morjesta
Onko kellään kokemusta kyseisen koneen ”virittämisestä” eli tarvis lisää tehoa ilman että kone kärsii liikaa. Moottori on Tristan 870 veneessä ja tarvisi vähän lisää vauhtia huonoihin ajo keleihin. Vakiona on noin 135hv . Kiitoksia kaikille jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Ja kyllä ymmärrän että sinne voi vaihtaa vaikka 1000hv moottorin mutta nyt ei ole siitä kysymys.

51

526

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Perimätieto kertoo, ettei vanhaa konetta parane virittää koska se laukeaa siihen.

      Helpointa olisi varmasti ensin katsoa, että ne kaikki 135 hevosta ovat kotona. Perusteellinen huolto mukaan lukien suuttimet on hyvä alku.

      Monessa veneessä kone ottaa ilman kuumasta konehuoneesta. Se pienentää tehoa ihan merkittävästi. Riittävä ilman saanti ja vielä niin, että ilma tulee ulkoa, on toinen tarkastettava kohde.

      Jos veneessä on akseliveto, niin poksi kannattaa tarkistaa ja vaihtaa vähäkitkaisempaan. Samalla tarkistaa laakerien kunto.

      Erittäin suuri merkitys on pohjan puhtaudella. Pohja sileäksi hiomalla ja uusi esim Mille maaliksi. Se pysyy sileänä. Samalla kannattaa puhdistaa potkuri.

      Sitten tyhjennä veneestä tarpeetonta tavaraa 100 kg. Sillä on suuri vaikutus.

      Noilla tulee 30 hp edestä lisää kulkua ilman, että moottoria tarvitsee virittää. En muutenkaan virittäisi sitä konetta koska se on alun alkaenkin korkeaviritteinen.

      • Kiitoksia vinkeistä. Näin olen ymmärtänyt että kyseisellä koneella on ollut taipumuksia lämpö ongelmiin mutta itse olen juurikin parantamassa ilman vaihtoa kone huoneeseen puhaltimilla. Se ainakin toimi edellisessä veneessä Volvon koneisiin.


      • Ja vene on akseli vetoinen


      • Anonyymi

        Kuuma konehuone joo . Jos bemarin kone on vaikka 2 litrainen, niin se imee ilmaa 2500 kierroksilla 1250 litraa minuutissa , joten ei konehuoneen ilma ole kuumaa .


    • Anonyymi

      Vaihda potkuri niin tulee tehoja.

      • Anonyymi

        Vain siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, ettei moottori saavuta riittäviä kierroksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, ettei moottori saavuta riittäviä kierroksia.

        Ja myös siinä tilanteessa missä kone käy kierroslukurajoitinta vasten liian pienen potkurin seurauksena.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja myös siinä tilanteessa missä kone käy kierroslukurajoitinta vasten liian pienen potkurin seurauksena.

        Ymmärtääkseni on alkuperäinen potkuri niin jos kellään ei sen parempaa kokemusta ole, uskoisin että on melko optimaalinen.


    • Anonyymi

      Jos potkuri on valmistajan valinta, se on yleensä laskettu optimaaliseksi silloin kun kone on kunnossa ja pohja ja potkuri puhdas.

      Yleensä nuo "vaihda potkuri"-neuvot johtavat siihen että summan mutikassa kokeillaan joutuisampaa potkuria. Siitä ei ole mitään hyötyä ellet tosiaan ole saanut veneen hydrodynamiikkaa paremmaksi, venettä kevyemmäksi tai koneesta lisää tehoa. Todennäköisesti tarvitsisit enintään kevyemmän potkurin, sillä - kuten edellä joku totesi - vene on nyt painavampi (täynnä roinaa, vettynyt sieltä sun täältä), kone antaa vaan osan niistä hepoista mitä uutena, ja pohjan maali on luultavasti röpeliäisempi mitä uutena. niin että jso jotain, potkurini pitäisi olla vähän kevyempi.
      Äkkiseltään en neuvoisi sitäkään, vaan kuten edellä esitettiin, kannattaa satsata koneen ja pohjan huoltoon.

      • Nämä ns. Huolto toimet on tässä jo ensisijaisesti työn alla. Syy miksi täällä kyselen kun olen useampaa pakettiautoon laittanut lastun mikä on parantanut suorituskykyä selkeästi.


    • Jos nyt jostain ihmeen syystä keksisit vaihtaa moottorin siihen niin onko hyviä vinkkejä mistä voisi semmoisen saada kohtuu hinnalla ja ottaakohan ne vaihdossa vanhan koneen…

      • Anonyymi

        Vanha kone taitaa mennä kilohinnalla.

        Merimoottoreita toki löytyy Suomesta ja maailmalta. Käytetty kone voi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos sen kunnostaa täydellisesti ennen asentamista. En tiedä löytyykö kuitenkaan paljon tehokkaampia saman painoisia ja saman kokoisia. Bemari on kevyt ja kompakti tehoonsa nähden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha kone taitaa mennä kilohinnalla.

        Merimoottoreita toki löytyy Suomesta ja maailmalta. Käytetty kone voi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos sen kunnostaa täydellisesti ennen asentamista. En tiedä löytyykö kuitenkaan paljon tehokkaampia saman painoisia ja saman kokoisia. Bemari on kevyt ja kompakti tehoonsa nähden.

        Löytyy kaasuturbiineja, jotka painavat vähemmän ja tuottavat selvästi enemmän tehoa. Koneen tehopainosuhteen tuplaaminen olisi sillä varsin helppo saavuttaa. Mutta jos samalla viisinkertaistat polttoainesäiliön koon saman toimintasäteen saavuttamiseksi, ei muutoksessa ole järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy kaasuturbiineja, jotka painavat vähemmän ja tuottavat selvästi enemmän tehoa. Koneen tehopainosuhteen tuplaaminen olisi sillä varsin helppo saavuttaa. Mutta jos samalla viisinkertaistat polttoainesäiliön koon saman toimintasäteen saavuttamiseksi, ei muutoksessa ole järkeä.

        Jaa, mistähän löytyis tuohon veneeseen sopiva?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy kaasuturbiineja, jotka painavat vähemmän ja tuottavat selvästi enemmän tehoa. Koneen tehopainosuhteen tuplaaminen olisi sillä varsin helppo saavuttaa. Mutta jos samalla viisinkertaistat polttoainesäiliön koon saman toimintasäteen saavuttamiseksi, ei muutoksessa ole järkeä.

        Kaasuturbiinin lisäksi sitten tarvitaan apukoneeksi dieseli.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy kaasuturbiineja, jotka painavat vähemmän ja tuottavat selvästi enemmän tehoa. Koneen tehopainosuhteen tuplaaminen olisi sillä varsin helppo saavuttaa. Mutta jos samalla viisinkertaistat polttoainesäiliön koon saman toimintasäteen saavuttamiseksi, ei muutoksessa ole järkeä.

        Tämä ei ehkä ollut hakemani ratkaisu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuturbiinin lisäksi sitten tarvitaan apukoneeksi dieseli.

        Nyt kuulostaa loistavalta ”pikku”projektilta


      • Anonyymi
        Perk kirjoitti:

        Tämä ei ehkä ollut hakemani ratkaisu

        Ei niin väitettykään. Lue se postaus 29.10 klo 17:49:03, johon lainaamallasi tekstillä vastasin.
        Siinä etsittiin paljon tehokkaampaa saman painoista ja kokousta konetta. Sinun veneeseesi sellaista tuskin kannattaa asentaa. Varsinkaan jos aikoo ajaa niillä tehoilla vasta-aallokkoon, eikä peilisileässä vedessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei niin väitettykään. Lue se postaus 29.10 klo 17:49:03, johon lainaamallasi tekstillä vastasin.
        Siinä etsittiin paljon tehokkaampaa saman painoista ja kokousta konetta. Sinun veneeseesi sellaista tuskin kannattaa asentaa. Varsinkaan jos aikoo ajaa niillä tehoilla vasta-aallokkoon, eikä peilisileässä vedessä.

        No sano nyt että mistä se sopiva löytyy!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy kaasuturbiineja, jotka painavat vähemmän ja tuottavat selvästi enemmän tehoa. Koneen tehopainosuhteen tuplaaminen olisi sillä varsin helppo saavuttaa. Mutta jos samalla viisinkertaistat polttoainesäiliön koon saman toimintasäteen saavuttamiseksi, ei muutoksessa ole järkeä.

        Ei nyt ihan ollut tämä ajatuksena


    • Anonyymi

      Ei tommosta vanhaa voi lastuttaa, kun ei elektroniikka.

      Noista saa lisää tehoa muutamalla jutulla. Yksi oli jo mainittu suutin huolto. Ditten pitäisi saada enemmän polttoainetta koneeseen, eli diesel huolto voi säätä pumppua, mutta tarvitaa lisäö ilmaa, joten isompi turbo. Japumpun säätö sille.

      • Anonyymi

        Ja sitten tuo vanha bemari sulaa. Saako niihin enää edes osia?


    • Anonyymi

      Tristan 870 on painava vene.
      Sinulla on siihen ihan oikea moottori. Lisäteho ei nosta nopeutta, se vain polttaa enemmän dieseliä.
      Pidä laitteet kunnossa ja pohja puhtaana.

      • Anonyymi

        Suurempi kone vain painaa perää alaspäin ja tekee isompaa aaltoa. Vauhti ei juurikaan muutu. Koneen vaihtaminen merkittävästi isompaan vaatisi trimmitasoja estämään sen.

        4000 kg vene ei nouse plaaniin millään järkevällä siihen laitettavissa olevalla koneteholla ja jos sellaisen koneen laittaa, että nousee, niin se ei kestä sitä.

        Veikkaisin, että vene kulkee tyynellä ilmalla puolella kaasulla sen, minkä täydelläkin. Reserviä pitää kuitenkin olla aallokon ja tuulen varalta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suurempi kone vain painaa perää alaspäin ja tekee isompaa aaltoa. Vauhti ei juurikaan muutu. Koneen vaihtaminen merkittävästi isompaan vaatisi trimmitasoja estämään sen.

        4000 kg vene ei nouse plaaniin millään järkevällä siihen laitettavissa olevalla koneteholla ja jos sellaisen koneen laittaa, että nousee, niin se ei kestä sitä.

        Veikkaisin, että vene kulkee tyynellä ilmalla puolella kaasulla sen, minkä täydelläkin. Reserviä pitää kuitenkin olla aallokon ja tuulen varalta.

        Trimmi levyt löytyy. Tämä koko kysely sai tosissaan alkunsa siitä kun luin näistä ja oli useampia veneitä joiden nopeus oli huomattavasti isompi ja kone tehot 160 hv+.
        Itsekin huomannut tilanteita missä olisi ollut mukavaa jos olisi vähän enemmän ”jerkkua”=vauhtia. Noi on varmaan olleet alusta asti isommalla koneella mistä johtuu toi suurempi marssi/huippu nopeus. Mietin vaan itse että muistelen kun meillä oli broidien kanssa coronetti ja siinä tais olla d3 Volvon kone johon sai pelkällä coolerin lisäyksellä useita kymmeniä heppoja lisää mutta me ei ikinä sitä sinne lisätty kun ei nähty tarvetta sille…


      • Joo se on kokoonsa nähden melko painava mutta myöskin vakaa siitä syystä. Pohja on kyllä kunnossa, ehkä voisi olla seuraava steppi ns. Kone remppa jossa palautuisi alkuperäiset hepat takaisin…


      • Anonyymi
        Perk kirjoitti:

        Trimmi levyt löytyy. Tämä koko kysely sai tosissaan alkunsa siitä kun luin näistä ja oli useampia veneitä joiden nopeus oli huomattavasti isompi ja kone tehot 160 hv .
        Itsekin huomannut tilanteita missä olisi ollut mukavaa jos olisi vähän enemmän ”jerkkua”=vauhtia. Noi on varmaan olleet alusta asti isommalla koneella mistä johtuu toi suurempi marssi/huippu nopeus. Mietin vaan itse että muistelen kun meillä oli broidien kanssa coronetti ja siinä tais olla d3 Volvon kone johon sai pelkällä coolerin lisäyksellä useita kymmeniä heppoja lisää mutta me ei ikinä sitä sinne lisätty kun ei nähty tarvetta sille…

        Minäkin olen lukenut omistamieni veneiden nopeuksista. Parhaat väitteet oli yli 10 solmua suurempia samoilla koneilla.

        En ihan keksi, miten suurempi nopeus saataisiin aikaan tuon tyyppisellä rungolla. Venehän ei nouse liukuun alle 300 hp moottorilla ja isoilla trimmeillä. Silloinkin se kiikkuisi ikävästi kölinsä päällä ja heilahtelisi puolelta toiselle ihan vain siksi, ettei vene ole pohjaltaan liukuva.

        Olen melko varma, että nykyiselläkin koneella saavutetaan optimaalinen marssitahti, jos kaikki palikat ovat kohdillaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen lukenut omistamieni veneiden nopeuksista. Parhaat väitteet oli yli 10 solmua suurempia samoilla koneilla.

        En ihan keksi, miten suurempi nopeus saataisiin aikaan tuon tyyppisellä rungolla. Venehän ei nouse liukuun alle 300 hp moottorilla ja isoilla trimmeillä. Silloinkin se kiikkuisi ikävästi kölinsä päällä ja heilahtelisi puolelta toiselle ihan vain siksi, ettei vene ole pohjaltaan liukuva.

        Olen melko varma, että nykyiselläkin koneella saavutetaan optimaalinen marssitahti, jos kaikki palikat ovat kohdillaan.

        Varmasti totta. Huiput mainittiin olevan 21 ja marssi vauhti 16-17 niin sitä ihmettelin kun on kyse kuitenkin puoli liukuvasta mutta mene ja tiedä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurempi kone vain painaa perää alaspäin ja tekee isompaa aaltoa. Vauhti ei juurikaan muutu. Koneen vaihtaminen merkittävästi isompaan vaatisi trimmitasoja estämään sen.

        4000 kg vene ei nouse plaaniin millään järkevällä siihen laitettavissa olevalla koneteholla ja jos sellaisen koneen laittaa, että nousee, niin se ei kestä sitä.

        Veikkaisin, että vene kulkee tyynellä ilmalla puolella kaasulla sen, minkä täydelläkin. Reserviä pitää kuitenkin olla aallokon ja tuulen varalta.

        Vasta-aallokossa pitää hidastaa vauhtia eikä lisätä tehoja. Muuten vene hajoaa, aivan kuten 1994 uponneelle Estonialle kävi, kun ei ymmärretty hidastaa kelin mukaiseen vauhtiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen lukenut omistamieni veneiden nopeuksista. Parhaat väitteet oli yli 10 solmua suurempia samoilla koneilla.

        En ihan keksi, miten suurempi nopeus saataisiin aikaan tuon tyyppisellä rungolla. Venehän ei nouse liukuun alle 300 hp moottorilla ja isoilla trimmeillä. Silloinkin se kiikkuisi ikävästi kölinsä päällä ja heilahtelisi puolelta toiselle ihan vain siksi, ettei vene ole pohjaltaan liukuva.

        Olen melko varma, että nykyiselläkin koneella saavutetaan optimaalinen marssitahti, jos kaikki palikat ovat kohdillaan.

        Samalla rungolla saa lisää vauhtia suuremmalla koneella pohjaa muuttamatta, kun laittaa alle kantosiivet, jotka nostavat koko rungon ilmaan.
        Nykyään sellaisia on jo nopeissa purjeveneissäkin. SailGP katamaraanin mitattu huippunopeus kilpailun aikana on reilut 103 km/h, eli reilut 55 solmua, kun kaikki rungot ovat ilmassa. Ei mikään estä samaa moottoriveneessä, mutta propulsiolinja joudutaan suunnittelemaan uudestaan, entinenhän lakkaa toimimasta kun potkuri nousee rungon mukana ilmaan.
        Tristanin 4 tonnin painokin on varsin pieni kantosiiville, boeingin kantosiipialuksen pakkohan oli ainakin 100 kertainen. Lähde mm YouTube, mutta on siitä alan lehdissäkin aikanaan juttua ollut, ei toki suomeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vasta-aallokossa pitää hidastaa vauhtia eikä lisätä tehoja. Muuten vene hajoaa, aivan kuten 1994 uponneelle Estonialle kävi, kun ei ymmärretty hidastaa kelin mukaiseen vauhtiin.

        Wau, meillä on guru paikalla.

        Aallokko, myötäinen tai vastainen hidastaa veneen vauhtia ja tehoa tarvitaan enemmän sen ylläpitoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samalla rungolla saa lisää vauhtia suuremmalla koneella pohjaa muuttamatta, kun laittaa alle kantosiivet, jotka nostavat koko rungon ilmaan.
        Nykyään sellaisia on jo nopeissa purjeveneissäkin. SailGP katamaraanin mitattu huippunopeus kilpailun aikana on reilut 103 km/h, eli reilut 55 solmua, kun kaikki rungot ovat ilmassa. Ei mikään estä samaa moottoriveneessä, mutta propulsiolinja joudutaan suunnittelemaan uudestaan, entinenhän lakkaa toimimasta kun potkuri nousee rungon mukana ilmaan.
        Tristanin 4 tonnin painokin on varsin pieni kantosiiville, boeingin kantosiipialuksen pakkohan oli ainakin 100 kertainen. Lähde mm YouTube, mutta on siitä alan lehdissäkin aikanaan juttua ollut, ei toki suomeksi.

        Jos verrataan Boeingiin, niin kahdella Allison T56 moottorilla, jotka antavat tehoa yhteensä hiukan alle 8000 heppaa, ei tarvita Tristanin alle suksia. Se lentää taivaalle ilman niitäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wau, meillä on guru paikalla.

        Aallokko, myötäinen tai vastainen hidastaa veneen vauhtia ja tehoa tarvitaan enemmän sen ylläpitoon.

        Kuinkas kovaa Estonia siellä merenpohjassa kulkee?
        Vai onko kuitenkin niin ettei kelissä kannata ylläpitää samaa vauhtia kuin tyynessä, eikä siksi tarvita enempää tehoakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos verrataan Boeingiin, niin kahdella Allison T56 moottorilla, jotka antavat tehoa yhteensä hiukan alle 8000 heppaa, ei tarvita Tristanin alle suksia. Se lentää taivaalle ilman niitäkin.

        Ei siinä paatissa ollut allisoneja.
        Vaan 1 kpl General Electric LM2500 kaasuturbiini, 18000 hevosvoimaa, ja lisäksi mtu dieselit 1600 hv kappale.
        Kyseessä siis Boeing 929, tunnetaan myös Pegasus luokkana.
        Taivaalle ei lennä, koska propulsio toimii vedessä.
        Tristan pääsisi kantosiiville alle 200 hv teholla, ja pysyisi niillä jo sadalla hv:llä yli 25 solmun matkavauhdissa.
        Oikein suunnitellun kantosiiven hyötysuhde on paljon parempi kuin liukuvan pohjamuodon, jota Tristanissa ei edes ole.
        Eivät foilaavat purjeveneet yli 55 solmun vauhteihin pääsisi, ellei niin olisi. Eivätkä plaanaavat pääse edes puolikkaaseen vauhtiin vieläkään samassa tuulessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä paatissa ollut allisoneja.
        Vaan 1 kpl General Electric LM2500 kaasuturbiini, 18000 hevosvoimaa, ja lisäksi mtu dieselit 1600 hv kappale.
        Kyseessä siis Boeing 929, tunnetaan myös Pegasus luokkana.
        Taivaalle ei lennä, koska propulsio toimii vedessä.
        Tristan pääsisi kantosiiville alle 200 hv teholla, ja pysyisi niillä jo sadalla hv:llä yli 25 solmun matkavauhdissa.
        Oikein suunnitellun kantosiiven hyötysuhde on paljon parempi kuin liukuvan pohjamuodon, jota Tristanissa ei edes ole.
        Eivät foilaavat purjeveneet yli 55 solmun vauhteihin pääsisi, ellei niin olisi. Eivätkä plaanaavat pääse edes puolikkaaseen vauhtiin vieläkään samassa tuulessa.

        Tai sitten aloittaja voisi myydä Tristanin pois, ja ostaa Candelan tilalle. Olis ne kantosiivet valmiina jo tehtaalta. Pääsisi siis paljon helpommalla, mutta rahaa kuluukin sitten senkin edestä uudishankintaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suurempi kone vain painaa perää alaspäin ja tekee isompaa aaltoa. Vauhti ei juurikaan muutu. Koneen vaihtaminen merkittävästi isompaan vaatisi trimmitasoja estämään sen.

        4000 kg vene ei nouse plaaniin millään järkevällä siihen laitettavissa olevalla koneteholla ja jos sellaisen koneen laittaa, että nousee, niin se ei kestä sitä.

        Veikkaisin, että vene kulkee tyynellä ilmalla puolella kaasulla sen, minkä täydelläkin. Reserviä pitää kuitenkin olla aallokon ja tuulen varalta.

        Edellinen vene painoi 11.000kg ja hyvin nousi plaaniin, huiput GPS:llä 31 solmua.
        Vene oli 80 luvulta


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samalla rungolla saa lisää vauhtia suuremmalla koneella pohjaa muuttamatta, kun laittaa alle kantosiivet, jotka nostavat koko rungon ilmaan.
        Nykyään sellaisia on jo nopeissa purjeveneissäkin. SailGP katamaraanin mitattu huippunopeus kilpailun aikana on reilut 103 km/h, eli reilut 55 solmua, kun kaikki rungot ovat ilmassa. Ei mikään estä samaa moottoriveneessä, mutta propulsiolinja joudutaan suunnittelemaan uudestaan, entinenhän lakkaa toimimasta kun potkuri nousee rungon mukana ilmaan.
        Tristanin 4 tonnin painokin on varsin pieni kantosiiville, boeingin kantosiipialuksen pakkohan oli ainakin 100 kertainen. Lähde mm YouTube, mutta on siitä alan lehdissäkin aikanaan juttua ollut, ei toki suomeksi.

        Ei taas ihan hakemani ratkaisu


    • Anonyymi

      Ootko kokeillu kääntää potkuria?

      • Anonyymi

        Have you tried to translate the word "potkuri"?


      • Sitä en ole kokeillut


      • Anonyymi kirjoitti:

        Have you tried to translate the word "potkuri"?

        I haven’t tried that one yet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Have you tried to translate the word "potkuri"?

        Propeller= propellor
        Molemmat yhtä oikein, ja suomeksi potkuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Propeller= propellor
        Molemmat yhtä oikein, ja suomeksi potkuri.

        Screw eikä ole tarkoitus loukata


    • Anonyymi

      Ette osaa sitäkään. Se on iruktop. Potkurin kääntäminen 180 astetta auttaa varmasti muuttamaan sen asentoa 180 astetta.

      • Anonyymi

        Translate, ei transpose.
        Ettekö te mitään osaa 😂🤣🤭


    • Anonyymi

      Turbon voisi kanssa ottaa irti ja kunnostaa.

      • Tämä oli nyt talven suunnitelmissa


    • Anonyymi

      Jos vene on suunniteltu puoliliukuvaksi, niin ei todellakaan kannata viritellä sitä saavuttamaan liukunopeutta vaikka olisikin mahdollista.

      Itsellä tästä erittäin ikävä kokemus isossa pyöreässä myötä aallokossa. Vene kulkee nopeammalla matkavauhdilla 15 solmua ja huiput 18 solmua. Tuossa myötäisessä aallokossa vene lähti mukavasti surffaamaan 15 solmusta 18-19 solmuun kaasuun koskematta ja yhdellä periodilla nousi johonki 21 jolloin se oli noussut ilmeisesti liukuun ja borshasi aallossa ja kallistui todella voimakkaasti, onneksi kerkisin ottaa kaasun alas ja vene oikeni.

      Kallistus oli, niin nopea ja syvä että osa tavaroista lensi kaapeusta ulos yms. Lisäksi hörppäsi merivettä ilmanottoaukosta noin 1,2m korkeudelta, onneksi ei kaatunut koko vene. Otin opiksi, enkä päästänyt enää nopeutta nousemaan yli 18,5 solmun vaan himmasin hieman kaasua.

      Summa sumarum ei ole järkeä ylittää veneelle suuniteltuja rajoja.

    • Kiitoksia kaikille enemmän ja vähemmän auttaneista kommenteista. Hävittäjää siitä nyt ei kuitenkaan tehdä mutta hyviä perus vinkkejä tuli, kiitokset niistä.

      • Anonyymi

        Onpa mukava nähdä, että joku kiittelee keskustelusta.
        Tuo meni melko sujuvasti ja ilman suurempaa höpötys invaasiota.
        Reiska2K seurasi tätä sivusta D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpa mukava nähdä, että joku kiittelee keskustelusta.
        Tuo meni melko sujuvasti ja ilman suurempaa höpötys invaasiota.
        Reiska2K seurasi tätä sivusta D

        Meni liian hyvin 😎
        Vaihda kakstahtiseen 🌩️


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Erään T miehen viimeinen aloitus tänne

      Moi Olen kirjoittanut täällä säännöllisesti yli 5 vuotta. Kaivannut kuten kuuluukiin, mutta myös unohdellut ja selvitel
      Ikävä
      35
      3805
    2. Sanna vaihteeksi Australian "60 minuuttia" ohjelmassa

      Kansanvälinen superstaramme esiintyi tällä kertaa toisella puolen maapalloa esitettävässä ohjelmassa. Kiinnostus on kova
      Maailman menoa
      135
      2506
    3. Yritykset verolle ja yritystuet 10 mrd. eur/v pois

      Kiristämistapauksissa yrityksille sanotaan hei hei. Suomi ei tarvitse yhteiskunnan rahoilla "yrittämistä". Yhteiskunta v
      Maailman menoa
      58
      2051
    4. Yritän saada sinut pois mielestäni ja ajatuksistani nainen

      Turhaan. Mitä enemmän yritän, sitä enemmän haluan sinut ja sinua. Miten voitkaan olla niin ihana ja tuntua niin hyvältä.
      Ikävä
      78
      1626
    5. Sanna Antikainen (ps) : Vornasen pyssy suututti demarit

      https://www.suomenuutiset.fi/sanna-antikaisen-kolumni-vornasen-pyssy-suututti-demarit-mutta-kuka-puhuu-totta/ Vornasen
      Maailman menoa
      13
      1609
    6. Nyt meni maku vas.liittoon, kun vaativat minimituntipalkkaa lakiin

      Sehän tarkoittaa samalla myös maksimituntipalkkaa, koska kun laki on kerran laadittu, niin sitä on vaikea muuttaa. Työma
      Maailman menoa
      59
      1375
    7. Mun on pakko uskaltaa

      Mikäköhän olisi pahin skenaario, jos vain laittaisin hänelle viestin, et haluan jutella meistä? Se, että hän vastaisi, e
      Ikävä
      79
      1291
    8. Miksi rakastuit ?

      Kyseiseen naiseen?
      Ikävä
      67
      1280
    9. Leikitään tavuleikkiä

      Millaiset nimitavut muodostuvat jos yhdistät oman etunimesi ensimmäisen tavun ja kaipaamasi ihmisen etunimen ensimmäisen
      Ikävä
      74
      1246
    10. Mikä on sinun ja kaivattusi ikä

      💕💕💕💕
      Ikävä
      72
      1227
    Aihe