Natoni on rikki, Meidän piti olla turvassa sotilasliitossa, mutta otsikot huutavat sotaa

Suomen piti päästä turvaan, kun liityimme Natoon, mutta sen jälkeen sota vasta alkoi vyöryä suomalaisten elämään.

Onko Naton asiakaspalvelussa? Haluaisin harkita kestotilaustani uudelleen. Kotimaani julkisen keskustelun perusteella Nato-jäsenyyteni ei täytä asiakaslupausta.

Päätös tuli tehtyä vähän pikaistuksissa. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuun 2022 lopulla, Suomen hakupaperit olivat sisällä Natossa kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin.

”Päätös hakea Naton jäsenyyttä tehtiin Suomen turvallisuuden lisäämiseksi”, tiivistää ulkoministeriön Usein kysytyt Nato-kysymykset -sivu.

Joten, kun Suomesta sitten huhtikuussa 2023 tuli sotilasliiton jäsen, voitiin hengähtää ensi kerran yli vuoteen ja katsella luottavaisin mielin uuteen kevääseen heräävää isänmaata.

Vai mitä?

Perstuntumagallupin perusteella Suomessa pelätään sotaa nyt enemmän kuin missään vaiheessa Lapin sodan päättymisen jälkeen.

On tästä muutakin kuin tuntemuksia pakaranahassa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan kuun alussa julkaistun kyselyn perusteella noin puolet suomalaisista pelkää, että Ukrainan sota leviää suursodaksi.

Suomalaiset pelkäävät sotaa, jolta Nato-jäsenyyden piti meitä suojella.

Pikaisella verkkohaulla löytyy muutama mahdollinen syy sotapelolle:

Onko Suomi valmis sotaan? Näin reserviläisistä saataisiin kaikki irti (Verkkouutiset kesäkuu 2025)

Tutkija: Jos suursota syttyisi, se tapahtuisi todennäköisesti Suomen liepeillä (Iltalehti toukokuu 2025)

Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat (Yle helmikuu 2025)

Suomi varautuu nyt myös vuosia kestävään laajaan sotaan, ja se sanotaan suoraan (Helsingin Sanomat joulukuu 2024)

Mitä minulle käy, jos sota syttyy Suomessa? Puolustusvoimien uusi palvelu kertoo sen nyt netissä (Tekniikka & Talous, kesäkuu 2024)

15 kysymystä siviilien sodasta (Ilta-Sanomat, kesäkuu 2024)

Lisäksi Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi on kirjoittanut marraskuussa 2024 ja syyskuussa 2025 analyysitekstit melkein identtisillä otsikoilla siitä, että Suomi varautuu sotaan.

Huhtikuussa Ilta-Sanomien jutun ingressissä taas pohdittiin jo sitä, että Venäjällä voi dronekokemuksen avulla olla Suomeen verrattuna suuri etumatka ”seuraavassa sodassa”. Toukokuussa Hesari haarukoi sitä, missä Suomessa olisi turvallista sodan syttyessä.

Esimerkkejä löytyisi kuin puna-armeijasta piippalakkeja. Mutta vika ei ole vain median. Heinäkuussa 2024 presidentti Alexander Stubb joutui erikseen kertomaan, että Suomi ei ole sodassa. Syynä oli se, että aiemmin samassa kuussa kokoomuksen meppi, evp. kenraalimajuri Pekka Toveri oli sanonut Suomen olevan jo sodassa Venäjän kanssa.

Mukavaa kesälomaa, kansalaiset.

Jo vuoden lopulla 2023 silloin Ulkopoliittisessa instituutissa työskennellyt Charly Salonius-Pasternak kehotti Ylen haastattelussa ja X:ssä – aavistuksen turhan tiiviisti rajatulla naamakuvalla alleviivattuna – panemaan kotivaran kuntoon heti ja reserviläisiä hoitamaan itsensä tikkiin vuoden 2025 alkuun mennessä.

Sota ei alkanut silloin. Paitsi Toverin mielestä tietenkin jo aiemmin.

Aivan kuin Nato-jäsenyys ei olisi tuonutkaan turvaa, vaan antanut luvan reippaalle ja dynaamiselle sotaspekulaatiolle.

Onneksi Suomella on Ilmari Käihkö, joka on asiantuntijana isänmaalle tärkempi kuin pikkubussillinen poliitikoiksi ponnahtaneita turvallisuuspundiitteja.

Käihkö kirjoitti maanantaina Ylen kolumnissaan, ettei Suomi ole sodassa, eikä rauhan ja sodan eroa hämärtävä puhe sovi demokratiaan:

”Sodassa yksityisen ja julkisen ero hämärtyy. Yksilön oikeuksien hävitessä yhteisön edulle julkinen valta paisuu.”

Velkaisessa, talousongelmaisessa maassa rahaa riittää armeijalle. Sen käytön valvominen tai kritisointi on sitä hankalampaa, mitä enemmän hälytystilassa maa muka on.

Venäjä on arvaamaton ja vaarallinen naapuri, muttei sen kanssa sodassa olla. Venäjän ja Putinin esittäminen suurempana uhkana kuin ne ovatkaan sataa vain ja ainoastaan Vladimirin laariin.