Hyvää itsenäisyyspäivää

Kuinka mormonit viettävät itsenäisyyspäivää tai viettääkö laisinkaan? Ilman Jumalaa ja sotiemme veteraaneja ei olisi meillä itsenäisyyspäivää. Höpön mielestä ei Suomi olisi saanut puolustaa maatamme. Mitä mieltä hän on Ukrainasta? Saavatko he puolustaa maata? Saako Suomi avustaa Ukrainaa. Saako Suomi kuulua puolustusliitto NATOON?

Jumala auttoi Pelkosenniemen taistelussa Suomea 18.12.1939

Pelkosenniemi 1939 -dokumenttielokuvassa palataan talvisodan yhteen dramaattisimpaan kohtalon hetkeen. Sotaveteraanit vaativat vielä 1960-luvulla erikoista muistomerkkiä paikkaan, jossa neuvostojoukot mystisesti kukistettiin. Mitä tapahtui?
”Tässä auttoi Herra”. Mystinen viesti saa selityksensä hiljattain ilmestyneessä dokumenttielokuvassa. Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Martti Takalo oli kuullut ilmavoimien entisen kouluttajan ja hävittäjälentäjä Olli Seppäsen puheen talvisodan tapahtumista. Kansan Raamattuseuran palveluksessa tätä nykyä olevan Seppäsen puheessa vilahti sotilaille luettu Päivän tunnussana sekä esivallan kehotus lukea Raamattua ja rukoilla. Kansan polvistuessa rukoilemaan seuraavan vuorokauden aikana vesikelikin vaihtui neljänkymmenen asteen pakkasiin. Tällä torjuntavoitolla oli iso merkitys Suomen kohtalolle.
Pelkosenniemi 1939 -dokumenttielokuvassa palataan talvisodan yhteen dramaattisimpaan kohtalon hetkeen. Sotaveteraanit vaativat vielä 1960-luvulla erikoista muistomerkkiä paikkaan, jossa neuvostojoukot mystisesti kukistettiin. Mitä tapahtui?
”Tässä auttoi Herra”. Mystinen viesti saa selityksensä hiljattain ilmestyneessä dokumenttielokuvassa. Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Martti Takalo oli kuullut ilmavoimien entisen kouluttajan ja hävittäjälentäjä Olli Seppäsen puheen talvisodan tapahtumista. Kansan Raamattuseuran palveluksessa tätä nykyä olevan Seppäsen puheessa vilahti sotilaille luettu Päivän tunnussana sekä esivallan kehotus lukea Raamattua ja rukoilla. Kansan polvistuessa rukoilemaan seuraavan vuorokauden aikana vesikelikin vaihtui neljänkymmenen asteen pakkasiin. Tällä torjuntavoitolla oli iso merkitys Suomen kohtalolle.
SRO neliöb. 29.11.-12.12.
Nämä taustat kuultuaan Takalo ihmetteli, miksi Pelkosenniemen taistelusta ei oltu tehty ainuttakaan sotaelokuvaa.

Neuvostoliitto oli suunnitellut Suomen miehittämisen paljon ennen kuin talvisota edes alkoi.

Neuvostoliiton pitkänä tavoitteena oli jo aiemmin Suomen valtaaminen. Näin uskoo kapteeni evp. ja sotahistoriaharrastaja Olli Seppänen. Tämän näkemyksen hän pohjaa muun muassa historioitsija Hannu Rautkallion kirjaan Mannerheim vai Stalin (Otava 2014).
– Siinä hän tuo esille, että Stalin oli päättänyt sotilaallisista toimista Suomea vastaan jo kauan ennen talvisodan alkamista. Esimerkiksi Leningradin sotilaspiirille oli vuonna 1936 jo myönnetty suuria varoja tätä operaatiota varten. Eli Neuvostoliitto oli suunnitellut Suomen miehittämisen paljon ennen kuin talvisota edes alkoi, Seppänen kertaa.
Seppäsen mukaan on kuitenkin selvää, että talvisota ei olisi ollut vältettävissä ja Neuvostoliiton ”tavoitteena oli koko Suomen miehittäminen”. Historioitsija Teemu Keskisarja on myös todennut, että Neuvostoliitto oli jo pari vuotta ennen talvisodan syttymistä harjoitellut Itä-Karjalassa kansallismielisten suomalaisten puhdistusta eli kansanmurhaa.
Päivän tunnussana rohkaisee talvisodan syttyessä
Olli Seppänen vertaa Suomea Daavidiin ja Neuvostoliittoa Goljatiin. Tähän löytyy pari yllättävää liittymäkohtaa. Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939, jolloin Päivän tunnussanan ensimmäinen lukukappale oli Daavidin ja Goljatin taistelusta kertova raamatunkohta (1. Sam.17). Tämä asetelma tuli esille paremminkin ulkomaailman lehdistöissä, kun Suomi rupesi pärjäämään isoa Neuvostoliittoa vastaan.
– Nyt jo poisnukkunut Olavi Sorvari palveli Adolf Ehrnrootin jalkaväkirykmentissä. Sorvari kertoi, kuinka hänen tehtävänä oli lukea Päivän tunnussanaa kaikille miehille.

https://urly.fi/3ZWk