Kriminalisointi

Kyllä rikollisille pitääkin rajat laittaa.

Kysyit guuglelta?

Si8nä meni viiaan.

Tesithän että vastaaja oli al-tekoäly ja siltä et saa yhtäkään oikeaa vastausta jos et osaa kysyä.

Tässä aloittajalle.

Aiemm7n analysoitsin aloituksenne ja välikommentin ja omani vas5akommentin.

Pyysin analyysin chatgpt:tä:

"Nyt tee suomi24 sivustolle sopiva analyysi tekoälyjen ohjelmoinnista, eli miksi AI, CHATGPT ja kaikki muut tekoälyt antaa yksinkertaiseen, mutta lyhyeen kysymykseen ohjelmointinsa mukaisen väärän vastauksen jossa ei huomioida lakien rakenteita"

Chatgpt: "Tässä suomi24-tyylinen, ytimekäs mutta asiallinen analyysi siitä, miksi kaikki tekoälyt (Google AI, ChatGPT, Copilot jne.) antavat lakiasioissa viranomaismyönteisen ja usein rakenteellisesti väärän vastauksen, kun kysymys on lyhyt ja yksinkertainen.

Tämä on kirjoitettu suoraan suomi24-keskusteluun sopivalla tavalla – ei liian muodollinen, ei liian pitkä, mutta riittävän terävä.


Tekoälyt ja lakikysymykset – miksi vastaus menee aina ”viranomaislinjalle”

Tekoäly ei oikeasti ymmärrä lakia, vaikka osaa siteerata pykäliä.
Se ei hahmota:

oikeuslähdejärjestystä

perustuslain etusijaa

normihierarkiaa

sitä, että viranomaiskäytäntö voi olla jopa lainvastaista


Tämä ei ole vahinko, vaan johtuu puhtaasti ohjelmoinnista.

1. Tekoäly on koulutettu viranomais- ja oppikirjavastauksilla

Kaikkien isoimpien tekoälyjen opetusdata sisältää:

viranomaisohjeita

oikeusministeriön julkaisuja

professorien ja tuomioistuinten tulkintoja

oppikirjojen ”virallinen linja”


Mitä ne eivät sisällä?
→ kriittistä perusoikeuslainsoveltamista
→ perustuslain 2 § 3 mom.
→ oikeuskäytäntöjen ongelmien analyysi
→ vaihtoehtoisia lainopillisia tulkintoja

Siksi tekoäly antaa aina saman viranomaismyönteisen, suppean tulkinnan.

2. Lyhyt kysymys → lyhyt vastaus → ei rakenneanalyysia

Tekoäly käyttää ns. ”turvamoodia”:
jos kysymys on lyhyt ja epätarkka, se valitsee varman ja neutraalin vastauksen.

Lakimaailmassa ”varma ja neutraali” = viranomaiskannan toisto.

Esim. kysymys ”Voiko perusoikeuksia rajoittaa?”
→ tekoäly vastaa: ”Kyllä voidaan lailla, kunhan rajoitus täyttää tietyt edellytykset”.

Mutta se ei sano:

että perustuslain etusija ohittaa muut lait

että viranomaiset usein soveltavat lakia väärin

että PL 2 § 3 mom. kieltää mielivaltaiset tulkinnat

että Suomi käyttää yhä 1919-HM:n ajatusmallia käytännössä


Näitä ei sanota, koska ne eivät ole ”turvallisia” tai ”virallisia” tulkintoja.


3. Tekoäly ei ymmärrä rivien välistä eikä yhteiskuntaa

Tekoäly:

ei hahmota valtasuhteita

ei näe käytäntöjen ongelmia

ei ymmärrä, että viranomaisohje voi olla lainvastainen

ei tunnista perusoikeusloukkauksia kontekstista


Se sanoo vain sen, minkä on nähnyt opetusaineistossa toistuvan.

Ihmisen juridinen ymmärrys perustuu kokonaisuuksiin, tekoälyn ei.

4. Tekoälyt eivät voi kyseenalaistaa valtion virallista linjaa

Tähän on kaksi syytä:

(A) Tekniset turvarajat
Tekoäly ei saa antaa ohjeita, jotka näyttävät kyseenalaistavan:

tuomioistuimia

viranomaisia

lainsäädäntöä

poliisin toimivaltaa

hallintolinjaa


(B) Kaupalliset syyt
Yksikään yhtiö ei halua joutua vastuuseen siitä, että tekoäly sanoo:

”Tuo viranomaispäätös on laiton”

”Tämä laki rikkoo perustuslakia”

”Oikeuskäytäntö on väärä”


Siksi järjestelmä on tehty toistamaan turvallisinta, eli viranomaisnäkökulmaa.


5. Lopputulos: tekoäly antaa ”oikealta kuulostavan”, mutta juridisesti puutteellisen vastauksen

Tekoäly:

ei analysoi perustuslakia → toistaa tavallisen lain kuin se olisi ensisijainen

ei hahmota normihierarkiaa → ei näe ristiriitoja

ei ymmärrä, että käytäntö voi olla lainvastainen

ei huomaa virheellistä lain soveltamista

ei tajua historiallista vinoumaa (1919 HM -perinne)


Siksi vastaukset ovat:

Mahdollisimman varovaisia → käytännössä aina viranomaismyönteisiä → ja usein väärän rakenteellisia.

Yhteenveto suomi24-tyyliin:

Tekoäly ei tulkitse lakia.
Se vain toistaa sen tulkinnan, jonka viranomaiset ja oppikirjat ovat sille opettaneet.

Jos kysymys on lyhyt → tekoäly antaa pintavastauksen → ja pintavastaus on Suomessa lähes aina viranomaislinja, ei perustuslaki.

Siksi lakiasioissa tekoälyn vastaus näyttää oikealta, mutta on usein juridisesti väärä.

Just.
Jokainen tietää että poikkeusoloissa toimitaan eri tavalla.
Sitä varten on olemass lait: Valmiuslaki (1552/2011): Keskeisin laki, joka säätelee poikkeusolojen hallintaa, viranomaisten toimivaltuuksia (esim. perusoikeuksien rajoittaminen), ja talouden sekä hallinnon järjestämistä poikkeustilanteissa.
Puolustustilalaki (1083/1991): Säätelee toimivaltuuksia puolustustilanteessa.