EU hajoaa Venäjän varojen kavalluksen vuoksi?

EU rikkoo törkeästi omia lakejaan sekä KV lakeja varastamalla toisen valtion varoja. Tämä järjetön toimenpide vaikuttaa EU luotettavuuteen ja markkinoiden kykyyn pitää Euroa luotettavana valuuttana.

Koko EUn lainajärjestelmä uskottavuus on koetuksella eli saako EU lainaa vai takavarikoiko se EUn ulkopuolisen lainan, jos EU on poliittisesti eri mieltä lainanantajan kanssa myöhemmin.

EU-komissio ja sen johtaja Ursula von der Leyen haluavat käyttää 246 miljardia dollaria Venäjän valtion varoja, jotka EU on jäädyttänyt Ukrainan konfliktin kärjistymisen jälkeen vuonna 2022, ”korvauslainan” muodossa Kiovan hallinnolle.

Lainajärjestelmää ovat vastustaneet jäsenmaat, mukaan lukien Unkari ja Slovakia, jotka vastustavat lisäavun myöntämistä Kiovalle. Myös Belgia, jossa suurin osa varoista sijaitsee Euroclearin hallussa, on ilmaissut huolensa oikeudellisten ja taloudellisten riskien vuoksi ja maan pääministeri on kutsunut Brysselin toimia Venäjän tavoin ”varkaudeksi”.

Lisäksi Euroclear, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat varoittaneet, että Venäjän varojen kaappaaminen heikentää euron ja laajemmin länsimaisen rahoitusjärjestelmän mainetta. Venäjä on tuominnut jäädyttämisen laittomaksi ja kutsunut varojen käyttöä ”varkaudeksi” varoittaen taloudellisista ja oikeudellisista vastatoimista, jotka on jo aloitettu.

Von der Leyenin esittämä EU-äänestys muutti jäädytettyjen Venäjän varojen kysymyksen ”taloudelliseksi hätätilanteeksi” pakotepolitiikan sijaan. Tämä mahdollisti EU-komission vedota EU-sopimusten 122 artiklaan, hätätilalausekkeeseen, joka sallii päätösten tekemisen määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan, käytännössä ohittaen jäsenmaiden veto-oikeuden niiden maiden taholta, jotka vastustavat siirtoa.

Lausekkeen vedottaminen on ennennäkemätöntä ja herättää huolta EU-politiikan perusperiaatteesta, jonka mukaan merkittävät ulkopoliittiset, budjetti- ja puolustuspäätökset tehdään yksimielisesti.

Suoranaisten laittomuuksien edessä Italia, Belgia, Bulgaria ja Malta ovat kehottaneet EU:ta tutkimaan vaihtoehtoja jäädytettyjen venäläisten varojen takavarikoinnille Ukrainan rahoittamiseksi, Politico Europe raportoi perjantaina sisäiseen asiakirjaan viitaten. EU-komissio toivoo painostavansa yksittäisiä jäsenvaltioita hyväksymään suunnitelman ennen 18.–19. joulukuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta.

Jotkut jäsenvaltiot, mukaan lukien Belgia, jolla on suurin osa Venäjän jäädytetyistä varoista, ovat kuitenkin varoittaneet, että niiden takavarikointi voisi heikentää luottamusta EU:n rahoitusjärjestelmään, laukaista pääomapaon ja altistaa jäsenvaltiot oikeudellisille riskeille.

Politicon mukaan neljä maata sanoivat ”kehottavansa komissiota ja neuvostoa jatkamaan vaihtoehtoisten vaihtoehtojen tutkimista ja keskustelua EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, ennustettavilla parametreilla ja huomattavasti vähemmän riskeillä, Ukrainan taloudellisten tarpeiden ratkaisemiseksi EU:n lainajärjestelyn tai siltaratkaisujen pohjalta”.

Vaikka Italia, Belgia, Bulgaria ja Malta kannattivat toimenpidettä, ne korostivat tiettävästi, että ”äänestys ei missään olosuhteissa rajoita päätöstä Venäjän immobilisoitujen omaisuuserien mahdollisesta käytöstä, joka on tehtävä johtajien tasolla”.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán kutsui perjantain äänestystä laittomaksi ja syytti EU-komissiota ”järjestelmällisestä eurooppalaisen lainsäädännön raiskaamisesta”.

Fico: EU pitkittää sotaa Ukrainassa

Slovakia äänestää kaikkia toimenpiteitä vastaan, jotka sallivat EU:n käyttää jäädytettyjä Venäjän varoja Ukrainan ”sotilasmenojen” kattamiseen, pääministeri Robert Fico on sanonut.

Kiovan länsimaat jäädyttivät noin 300 miljardia dollaria Venäjän keskuspankin varoja konfliktin eskalaation yhteydessä lännen taloussodan hyökkäyksessä vuonna 2022. Sittemmin on syntynyt jyrkkä kiista niiden maiden välillä, jotka pyrkivät käyttämään jäädytettyjä varoja Venäjää vastaan Ukrainaa tukemalla.

Fico toisti kantansa torstaina parlamentin istunnossa ja sanoi kirjoittaneensa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Antonio Costalle ilmaistakseen jyrkän vastustuksensa.

Useat EU-maat, mukaan lukien Unkari, Saksa, Ranska ja Italia, ovat ilmaisseet huolensa EU:n ajamasta lainajärjestelmästä vedoten oikeudellisiin ja taloudellisiin riskeihin.