S-ryhmän arvot ja johdonmukaisuuden puute?

- S-Ryhmä ja S-Kaupat ja ABC-asemat - - Toimivat -kuten - NATSI-Saksalaiset - !

- - - Juutalais-VIHA- On KäsinKosketeltavaa -S-Ryhmän taholta - !

Hyvä S-ryhmä! Jatkakaa samaan malliin!

Vassujen tyyli toimia. Kun ei mitään perusteluita ole, aletaan höpöttää niitä näitä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Hyvä S-ryhmä! Jatkakaa samaan malliin!

Jatkakaa suunnattoman tekopyhyyden vallitessa ja kaksinaismoralismin vallitessa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Hyvä S-ryhmä! Jatkakaa samaan malliin!

Tätä kaksinaismoralismiako? Etkö tajua kuinka tekopyhää touhu on?

Anonyymi00005 kirjoitti:

- S-Ryhmä ja S-Kaupat ja ABC-asemat - - Toimivat -kuten - NATSI-Saksalaiset - !

- - - Juutalais-VIHA- On KäsinKosketeltavaa -S-Ryhmän taholta - !

Justjoo, etkö enää typerämpää juttua keksinyt? Yrittäisit edes?

Ainakin viime viikolla Prismassa oli myynnissä mausteita Afganistanista, mm. Gohar sahramia. Jätin hyllylle, vaikka sahramia olisin tarvinnutkin. Afganistan on yksi heikoimmista ihmisoikeusmaista maailmassa ja lisäksi Suomen kannalta ongelmallinen, koska sieltä tulee merkittävä määrä Suomeen tulevista huumeista.

Lapsia on kaapattu kymmenissä tuhansissa Venäjälle Ukrainasta.

Lukusi ovat Israel-vihamielisen terroristijärjestön syöttämiä lukuja. Nielet ne mukisematta?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ainakin viime viikolla Prismassa oli myynnissä mausteita Afganistanista, mm. Gohar sahramia. Jätin hyllylle, vaikka sahramia olisin tarvinnutkin. Afganistan on yksi heikoimmista ihmisoikeusmaista maailmassa ja lisäksi Suomen kannalta ongelmallinen, koska sieltä tulee merkittävä määrä Suomeen tulevista huumeista.

Lue lisää

Pitääpä mennä ostamaan sitä Gohar sahramia, kiitos vaan tiedosta.

Missä sitä käytetään? Kun kerran kumminkin ostan, voisi tietysti käyttääkin sitä johonkin.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Pitääpä mennä ostamaan sitä Gohar sahramia, kiitos vaan tiedosta.

Missä sitä käytetään? Kun kerran kumminkin ostan, voisi tietysti käyttääkin sitä johonkin.

Kannatat taleban-hallinnon naisia alistavaa linjaa?

Kiinalaisia papuja jotka ovat niin myrkkyisiä että s-ryhmä veti ne myynnistä pois. Eilen oli juttua muistaakseni Talouselämä lehdessä siitä.

Tämä on näpäytys mokomalle tekopyhälle S-ryhmälle. Lievästi sanottuna olen vahingoniloinen.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Pitääpä mennä ostamaan sitä Gohar sahramia, kiitos vaan tiedosta.

Missä sitä käytetään? Kun kerran kumminkin ostan, voisi tietysti käyttääkin sitä johonkin.

Sahramia käytetään tyypillisesti risotto alla milaneseen, paellaan, bouillabaisseen, iranilaiseen tahdig-riisiin, sekä jälkiruokiin kuten sahramipullat ja kheer/riisivanukas. Pieni määrä riittää; liota muutama säie lämpimään veteen/maitoon ja lisää loppuvaiheessa.

Mutta olisi aidosti kiinnostavaa tietää, miten SOK:n johdon mielissä Israel on ihmisoikeuksissa suurempi pahis kuin Afganistan, joka on kaikissa ihmisoikeuslistauksissa häntäpäässä Pohjois-Korean kanssa.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Lukusi ovat Israel-vihamielisen terroristijärjestön syöttämiä lukuja. Nielet ne mukisematta?

Ensin kohu. Sitten Israelin tuomitseminen. Sitten Israel-boikotit. Kaikki keinot käytössä. Kukaan ei sääli lapsia joita käytettiin näin törkeästi sodassa.

Kun väitetään jonkin toiminnan olevan kansanmurhaa, pitäisi ensin täsmentää, mitä kansanmurhalla tarkoitetaan. Kansainvälisessä oikeudessa kyse ei ole pelkästään suuresta uhrimäärästä tai poikkeuksellisen raa’asta sodankäynnistä, vaan ennen kaikkea erityisestä tarkoituksesta: pyrkimyksestä tuhota kokonaan tai osittain jokin kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä ryhmänä. Juuri tämä “tarkoitus”-kriteeri tekee käsitteestä juridisesti tiukan ja siksi myös helposti väärinkäytettävän poliittisessa keskustelussa.

Tähän mennessä yksikään kansainvälinen tuomioistuin ei ole antanut ratkaisua, jossa Israelin toiminta Gazassa todettaisiin kansanmurhaksi. Kansanmurha-väitteen esittäminen julkisena varmana diagnoosina on siksi valheellista, ellei samalla pystytä osoittamaan, mihin juridiseen arvioon ja näyttöön väite nojaa. Se, että toimia tutkitaan, kritisoidaan tai jopa pidetään mahdollisesti kansainvälisen oikeuden vastaisina, on eri asia kuin se, että nimenomainen kansanmurhan tunnusmerkistö täyttyisi.

Jos väite on, että Israelin tavoitteena on ollut kansanmurha, väitteen pitäisi myös kestää looginen tarkastelu. Israel reagoi 7.10.2023 tapahtuneiden julmuuksien jälkeen hyökkäämällä Gazaan ja jalkauttamalla joukkonsa kaupunkeihin – omia sotilaita merkittävästi vaarantaen – etsimään panttivankeja ja iskun toteuttajiin kytkeytyviä toimijoita. Tämä ei automaattisesti poissulje sotarikosten tai muiden vakavien rikkomusten mahdollisuutta, mutta se tekee “tarkoituksellisesta ryhmän tuhoamisesta” selityksenä vähintään ristiriitaisen verrattuna vaihtoehtoon, jossa kaupunkeja pommitettaisiin pitkään ja laajasti etäältä omia tappioita minimoiden. Lisäksi Israelin puolelta ei ole julkaistu mitään sellaista virallista linjausta, jossa ilmoitettaisiin tavoitteeksi palestiinalaisten tuhoaminen ryhmänä.

Samalla on syytä huomata, että Hamas on ilmaissut useissa yhteyksissä – mukaan lukien ohjelmallisissa teksteissään ja julkisissa kannanotoissaan – vihamielisiä ja tuhoamistavoitteita juutalaisia ja Israelia kohtaan. Jos keskustellaan “tarkoituksesta” ja sen osoittamisesta, johdonmukaisuus edellyttää, että samaa mittapuuta sovelletaan kaikkiin osapuoliin eikä vain niihin, joihin kulloinkin halutaan kohdistaa moraalinen tuomio.

Lisäksi mittakaava ja historiallinen vertailu tuovat keskusteluun perspektiiviä (ilman että se vähättelisi Gazan kärsimystä). Viime vuosikymmeninä on nähty konflikteja, joissa on kuollut satoja tuhansia tai miljoonia: Kongon toinen sota (miljoonia kuolleita, puolet pieniä lapsia), Ruanda 1994 (lähes miljoona kuollutta noin sadassa päivässä), Syyria (yli 600 000), Irak (arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa), Jemen (satoja tuhansia, huomattava osuus alle 5-vuotiaita). Juridisesti kansanmurhaksi on kiistattomimmin todettu ainakin Ruanda sekä Bosnian Srebrenica 1995; lisäksi esimerkiksi ISISin teot jesidejä vastaan on laajasti arvioitu kansanmurhaksi, ja Darfurin sekä Rohingyojen tapauksissa on esitetty vakavia kansanmurha-arvioita ja prosesseja. Silti julkinen reaktio Euroopassa on ollut moniin näihin verrattuna selvästi maltillisempaa. Miksi? Jos “kansanmurha”-sanaa käytetään, sen käytön pitäisi olla yhtä herkkää ja johdonmukaista riippumatta siitä, missä päin maailmaa kuollaan ja kuka on uutisotsikoissa.

Sota on aina kauhea asia, ja jokainen siviiliuhri on tragedia. Juuri siksi keskustelussa pitäisi vaatia samaa johdonmukaisuutta myös niiltä, jotka heittävät kansanmurhaväitteen ilmaan: mihin määritelmään väite perustuu, mitä näyttöä on nimenomaisesta tuhoamistarkoituksesta, ja miten samaa kriteeristöä sovelletaan muihin käynnissä oleviin konflikteihin? Ilman tätä selkeyttä “kansanmurha” jää helposti poliittiseksi iskulauseeksi – ja silloin se menettää sekä juridisen merkityksensä että moraalisen voimansa.

Hamas on hyväksynyt kansanmurhan propagandaansa varten. On väärin että se palkitaan siitä.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kun väitetään jonkin toiminnan olevan kansanmurhaa, pitäisi ensin täsmentää, mitä kansanmurhalla tarkoitetaan. Kansainvälisessä oikeudessa kyse ei ole pelkästään suuresta uhrimäärästä tai poikkeuksellisen raa’asta sodankäynnistä, vaan ennen kaikkea erityisestä tarkoituksesta: pyrkimyksestä tuhota kokonaan tai osittain jokin kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä ryhmänä. Juuri tämä “tarkoitus”-kriteeri tekee käsitteestä juridisesti tiukan ja siksi myös helposti väärinkäytettävän poliittisessa keskustelussa.

Tähän mennessä yksikään kansainvälinen tuomioistuin ei ole antanut ratkaisua, jossa Israelin toiminta Gazassa todettaisiin kansanmurhaksi. Kansanmurha-väitteen esittäminen julkisena varmana diagnoosina on siksi valheellista, ellei samalla pystytä osoittamaan, mihin juridiseen arvioon ja näyttöön väite nojaa. Se, että toimia tutkitaan, kritisoidaan tai jopa pidetään mahdollisesti kansainvälisen oikeuden vastaisina, on eri asia kuin se, että nimenomainen kansanmurhan tunnusmerkistö täyttyisi.

Jos väite on, että Israelin tavoitteena on ollut kansanmurha, väitteen pitäisi myös kestää looginen tarkastelu. Israel reagoi 7.10.2023 tapahtuneiden julmuuksien jälkeen hyökkäämällä Gazaan ja jalkauttamalla joukkonsa kaupunkeihin – omia sotilaita merkittävästi vaarantaen – etsimään panttivankeja ja iskun toteuttajiin kytkeytyviä toimijoita. Tämä ei automaattisesti poissulje sotarikosten tai muiden vakavien rikkomusten mahdollisuutta, mutta se tekee “tarkoituksellisesta ryhmän tuhoamisesta” selityksenä vähintään ristiriitaisen verrattuna vaihtoehtoon, jossa kaupunkeja pommitettaisiin pitkään ja laajasti etäältä omia tappioita minimoiden. Lisäksi Israelin puolelta ei ole julkaistu mitään sellaista virallista linjausta, jossa ilmoitettaisiin tavoitteeksi palestiinalaisten tuhoaminen ryhmänä.

Samalla on syytä huomata, että Hamas on ilmaissut useissa yhteyksissä – mukaan lukien ohjelmallisissa teksteissään ja julkisissa kannanotoissaan – vihamielisiä ja tuhoamistavoitteita juutalaisia ja Israelia kohtaan. Jos keskustellaan “tarkoituksesta” ja sen osoittamisesta, johdonmukaisuus edellyttää, että samaa mittapuuta sovelletaan kaikkiin osapuoliin eikä vain niihin, joihin kulloinkin halutaan kohdistaa moraalinen tuomio.

Lisäksi mittakaava ja historiallinen vertailu tuovat keskusteluun perspektiiviä (ilman että se vähättelisi Gazan kärsimystä). Viime vuosikymmeninä on nähty konflikteja, joissa on kuollut satoja tuhansia tai miljoonia: Kongon toinen sota (miljoonia kuolleita, puolet pieniä lapsia), Ruanda 1994 (lähes miljoona kuollutta noin sadassa päivässä), Syyria (yli 600 000), Irak (arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa), Jemen (satoja tuhansia, huomattava osuus alle 5-vuotiaita). Juridisesti kansanmurhaksi on kiistattomimmin todettu ainakin Ruanda sekä Bosnian Srebrenica 1995; lisäksi esimerkiksi ISISin teot jesidejä vastaan on laajasti arvioitu kansanmurhaksi, ja Darfurin sekä Rohingyojen tapauksissa on esitetty vakavia kansanmurha-arvioita ja prosesseja. Silti julkinen reaktio Euroopassa on ollut moniin näihin verrattuna selvästi maltillisempaa. Miksi? Jos “kansanmurha”-sanaa käytetään, sen käytön pitäisi olla yhtä herkkää ja johdonmukaista riippumatta siitä, missä päin maailmaa kuollaan ja kuka on uutisotsikoissa.

Sota on aina kauhea asia, ja jokainen siviiliuhri on tragedia. Juuri siksi keskustelussa pitäisi vaatia samaa johdonmukaisuutta myös niiltä, jotka heittävät kansanmurhaväitteen ilmaan: mihin määritelmään väite perustuu, mitä näyttöä on nimenomaisesta tuhoamistarkoituksesta, ja miten samaa kriteeristöä sovelletaan muihin käynnissä oleviin konflikteihin? Ilman tätä selkeyttä “kansanmurha” jää helposti poliittiseksi iskulauseeksi – ja silloin se menettää sekä juridisen merkityksensä että moraalisen voimansa.

Lue lisää

Kansanmurha on täyttä fuulaa turha sitä on analysoida sen kummemmin. Hamas käytti siviiliuhreja tahallaan ja kerää nyt sympatioita. Israelin tavoite se ei ollut.

Kauppa ja puolustus ei oikeastaan voi mennä kovin tiukalla arvopohjalla. Aina löytyy jotain arvosteltavaa jonkin ryhmän mielestä. Muuten pitäisi maan olla täysin omavarainen. Räikeimmät kuten hyökkäyssodat Venäjän ja Palestiinan tapaan ovat niitä jotka voisi ottaa kieltolistalle.

Tekopyhiä ovat, ja myös hyveposeeraajia.

No, jos tämä ajatellaan johdonmukaiseksi, niin sitten tietysti arvot ovat johdonmukaisia.

Kyse on siitä, että kumarrellaan siihen suuntaa, joka on äänekkäin ja väkivaltaisin.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kyse on siitä, että kumarrellaan siihen suuntaa, joka on äänekkäin ja väkivaltaisin.

Tuo lienee todennäköisesti oikea syy, miksi päätös on tehty. Kaikki esitetyt selitykset ovat niin science fictionia, että niitä eivät usko edes itsekään.

Sahramia

Anonyymi00019 kirjoitti:

Sahramia

Ugandasta tuodaan seesaminsiemeniä ja seesaminsiementahnaa.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009820273.html

”Ugandan parlamentin toukokuussa -23 hyväksymän lain mukaan ”törkeä homoseksuaalisuus” on rikos, josta rangaistaan kuolemalla.”

Huumeitakin sieltä tulee, mutta ei sentään S-kauppoihin. S-ryhmään tulee mausteita. Onko kukaan kuullut, miten S-ryhmä selittää sen, että Afganistanista, Iranista ja Kiinasta tulee tuotteita, mutta Israelista ei?

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ugandasta tuodaan seesaminsiemeniä ja seesaminsiementahnaa.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009820273.html

”Ugandan parlamentin toukokuussa -23 hyväksymän lain mukaan ”törkeä homoseksuaalisuus” on rikos, josta rangaistaan kuolemalla.”

Lue lisää

Tätä siis S-ryhmä kannattaa, kun pitää ugandalaisia tuotteita hyllyissään? Aikamoista kaksinaismoralismia SOK:lta ja koko kaupparyhmältä.

Kuinka usein näit Israel-merkintää aiemminkaan katsomissasi tuotteissa?
Ei luulisi olevan iso vaiva katsoa mistä maasta joku appelsiini tulee.

Appelsiininpomija-arabit työttömiksi !

Anonyymi00030 kirjoitti:

Appelsiininpomija-arabit työttömiksi !

Juutalaiset työnantajat maksavat niin yläkanttisia palkkoja, että arabiduunarit voikin passittaa kilometritehtaalle.

SOK:n ja koko S-ryhmän toiminta tässä näyttää arvoköyhältä, koska se ei noudata omia väitteitään. Kun julkilausuttu peruste on heikot ihmisoikeudet, linjan pitäisi olla johdonmukainen, läpinäkyvä ja kriteeriperusteinen – ei yhden maan valikoiva poikkeusrajaus ilman avointa kriteeristöä, jota voisi vertailla muihin selvästi heikomman ihmisoikeustason maihin.

Muuten kyse on vaan yksipuolisesta politikoinnista ilman asiakasomistajien mandaattia ja mielikuvapolitiikasta -boikotti siellä missä kohu on suurin, ja hiljainen julmien ihmisoikeuksien loukkausten hyväksyntä siellä missä se on helppoa, ei missä se olisi vastuullista ja johdonmukaista.

Arvoköyhää, epäjohdonmukaista ja vastuutonta.

Ka nattaa tutustua tähän riippumattomaan Göteborgin ja Oxfordin yliopistojen ylläpitämään ihmisoikeustilastosivustoon:

https://ourworldindata.org/grapher/human-rights-index-vdem

Tuolta listalta voi etsiä maita, joita S-ryhmä ei ole laittanut vastaavaan boikottiin ja joista heillä edelleen on myynnissä tuotteita. Siellä on esimerkiksi Afganistan, jonka ihmisoikeusindeksi on 0.04. Heikompi on ainoastaan Pohjois-Korea (0.02). Liaäksi S-ryhmä myy tuotteita mm. Nicaraguasta (0.08), Kiinasta (0.19), Kambodžasta (0.25), Iranista (0.26) ja Kuubasta (0.29). Vertailun vuoksi siis Israelin ihmisoikeusindeksi on 0.80, eli aivan eri tasolla kuin edellisissä maissa.

Eduskunta ja hallitus on sitä varten.