Millaisia ajatuksia artikkeli herättää?
Mainos: Dove | ”Itsetuntoni oli ihan romuttunut” – Peppina Rosén haastaa tavan kehua tyttöjä https://www.is.fi/mainos/art-2000011652713.html
En sen kummemmin ota kantaa mainokseen. :)
Mainos: Dove | ”Itsetuntoni oli ihan romuttunut” – Peppina Rosén haastaa tavan kehua tyttöjä https://www.is.fi/mainos/art-2000011652713.html
En sen kummemmin ota kantaa mainokseen. :)
Vastaukset 215
Vanhimmat
Itsetunto onko se toisia naisia varten kun miehiltä naiset saa vain hyvää ja positiivisia asioita ja hyvänä pidetään ja isät pitää tyttäriään hyvänä ja miehet ja isät huolehtii naisistaan ja tyttäristään
Voi juku chomahtavaa tekstiä ei saa kommentoida kun jollain faijalta tms tulee paha mieli
Ei kun mielestäni se on itseä varten, ei ketään muuta.
Päällimmäinen ajatus on että jos meillä a) on täydellinen sukupuolten tasa-arvo ja b) sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, niin miksi tuossa puhutaan vain tytöistä.
Ja toiseksi onko internetin, webin, somen ja somevaikuttamisen kehityksen ainoa vääjäämätön mahdollinen lopputulos ollut, että tyhmimmät ihmiset saavat huutaa laajimmalle yleisölle?
Kuka tässä on mielestäsi se tyhmä?
Aika yleisesti tarkoitan tätä koko "somevaikuttajien" ammattikuntaa. Mutta jos nyt esimerkkiä haetaan, niin tuo aloituksen Peppina nyt on mielestäni koko lailla sekaisin kuin seinäkello. Mutta sitten ilmeisesti tuhannet häntä nuoremmat seuraavat häntä ja ovat ihan yhtä nuppivikaisia. En tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus.
Mihin perustat mielipiteesi Peppina Rosénista? Olet paljonkin seurannut hänen some-elämäänsä?
En ollut ennen kuullutkaan. Googlasin nimen ja luin haastattelun, jossa kertoi edesottamuksistaan. Näitä kahta minuuttia enemmän en aio aikaani käyttää Peppinaan.
Hah, ja sen perusteella hän on sekaisin kuin seinäkello. Joo, tämä kertoo paljonkin sinusta itsestäsi. Sekä siitä, miten sinun juttuihisi kannattaa suhtautua. Stetsonisi ei ole paljonkaan väärti.
SINÄ OLET!..... et vaan tajua sitä itse!.....
Mietin, että mitähän oma isoäitini, joka menetti äitinsä lapsena sotaikana, ja joka painoi kahta työtä, että sai omat lapsensa elätettyä, olisi mieltä tämmöisistä somefilosofeista, jotka vatvovat ja pohtivat elämänsä kurjuuksia, kuten liikakilot, arvostelu ja kehujen puute?
Jaa jaa, no mutta sehän on sinun mielipiteesi asiaan.
Tommosta se on korkeastikoulutetuissa perheissä tökitään lyödään haukutaan ivataan pilkataan mut kuulemma se on sitä korkeastikoulutettua juttua aika ikävää tommone ei kukaan halua olla korkeastikoulutettu ja syntyä korkeastikoulutettuun perheeseen aika ikävä elämä heillä
Ehkä sellaista tuloshakuisuutta voi olla. Lapsuus voi olla paineistetumpaa, sen mitä tiedän.
"...hän antaa luvan kehua tyttöjä niin paljon kuin vain haluaa.
– Olennaisinta on, että lapselle ja nuorelle viestitään, että hän on arvokas ja rakas sellaisena kuin hän on. Paras suoja ulkoisia vaatimuksia vastaan on hyvä itsetunto.
Pyykkönen kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä ja miten kehuu.
– Voi sanoa esimerkiksi, että ”olet ihana, mainio ja hauska”. Samalla katsotaan lasta rakastavasti ja kohdataan hänet katseen voimin."
Ihan kiva. Toivottavasti noilla keinoin pärjää elämässä.
Tuo on aika itsekeskeiseksi opettamista. Prinsessat ovat raskaita ihmisiä. Kai se sitten on nykyaikaa. Aina jokin uusi kasvatusmuoti, viimeksi taidettiin puhua curling- vanhemmista.
Terve hyvä itsetunto ei kerjää kehuja.
Missä ovat kehut pojille?
(Juujuu, tiedän, tuo oli mainos.. ostaosta, kun olet niiin ihana)
xLiner
Minä uskon että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsille (hallittuja) pettymyksiä. Ja vanhempien lisäksi on hyvä, että on muitakin aikuisia jotka pystyvät tuottamaan pettymyksiä. Ja teinien suhteen on ihan ok viestiä että he ovat arvokkaita, mutta yhtä lailla teini-ikään kuuluu kaikenlaista epäkypsää ja hölmöä ja aikuisena on ok viestiä mikä mielestään on epäkypsää ja hölmöä. Vaikka sitten salaa hihittelisikin hölmöilyille.
Huomionarvoista on sekin, että mainoksen lihavat naiset ovat raskaasti meikattuja ja hyvin puettuja. Kauniita.
Meitä sitten surettaa, kun joku kauniiksi kokemamme ihminen kokee olevansa ruma.
Jos tuossa mainoksessa olisikin vastenmielisen näköisiksi ja oloisiksi mieltämiämme ihmisiä, niin minkälaisilla mielialoilla sitten oltais? Vaikkapa pari pesemätöntä spurgua. Vieläkö tekis mieli ostaa dowea?
xLiner
Olen samaa mieltä.
xLiner
Mitkä lihavat mainoksen naiset kyllä tytti junna on urheilullinen vartalo ja seksikäs sellainen
Lihava voi olla urheilullinen ja seksikäs. Ja kaunis. Oikein hyväkuntoinenkin, tai kovakuntoinen.
Typerällä BMI mittarilla nuo molemmat luokitellaan taatusti lihaviksi.
Lihava tai laiha ei mun mielestäni ole sen loukkaavampi sana kuin pitkä tai lyhyt.
xLiner
Jennasus tekee hauskaa somea treeneistään. :)
No mut eikö tuossa just ollut kyse siitä, että miten siitä itsetunnosta tehdään terve, eli kehumalla oikein. Näin sen artikkelin itse näen.
Mä tykkään myös. Eihän se oikeasti niissä juuri treenaa, mutta näyttää että kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Ja ne fiilikset on oikein osuvia 😄
xLiner
Ei se turhaa kehumalla kehity. Ennemmin noin mitä Sergei tuossa ylempänä kirjoitti. Hyväksyntää voi osoittaa muutenkin kuin kehumalla. Saa toki kehua, mutta joillekin se ei riitä koskaan, mihinkään. Sitten ollaan heikkoja ja loukkaantuneita kun ei maailma ylistäkään.
Vastoinkäymisistä selviäminen vahvistaa itsetuntoa.
xLiner
Siitä olen samaa mieltä, että vastoinkäymiset kehittävät omalta osaltaan itsetuntoa. :)
Joo ootta tod hakoja hanskaamaan näitä jätkät
Eihän sinulla vain ole lapsia!
"Eihän sinulla vain ole lapsia! "
Ei ole omia. Tekotapa on niin vaivalloinen ja olen hyvällä tuurilla onnistunut ohittamaan sen vaiheen elämässä, kun lapset olisivat tuntuneet jotenkin järkevältä valinnalta. Mutta olenhan minä nähnyt lähipiirissä lapsia ja ollut niiden kanssa tekemisissä.
"Minä uskon että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsille (hallittuja) pettymyksiä."
Minä uskon, että vanhempien tärkein tehtävä on auttaa lapsiaan selviytymään maailmassa.
Se, että tuottaa heille pettymyksiä, ei suoraan johda parempiin selviytymistaitoihin. On totta, että lasten täytyy oppia käsittelemään pettymyksiä, mutta opettaako pelkkä pettymysten tuottaminen näitä taitoja?
Kysynkin seuraavaksi sinulta, miten opettaisit lapsia kestämään pettymyksiä? Oletan siis, ettei perimmäinen tarkoituksesi ollut pelkkä pettymysten tuottaminen vaan niistä selviytyminen OHJATUSTI eli vanhemman opastuksella.
Mikäli vanhempi ainoastaan tuottaa pettymyksiä, ilman että huolellisesti ohjaa lasta niiden käsittelyssä, kyse on julmuudesta. Sellainen ei varmaankaan ollut tarkoituksenasi?
Otetaan esimerkiksi sota-ajan lapset. Heidän vanhempansa olivat traumatisoituneita, poissaolevia, uupuneita ja väkivaltaisia. Tällaisten vanhempien lapsilla oli varmasti yllin kyllin pettymyksiä tarjolla. Mitä heistä kasvoi? Sukupolvi, joka ei osaa puhua tunteistaan eikä käsitellä niitä. Sukupolvi, joka pitää rasismia, seksismiä ja epäyhteisöllisyyttä normaaleina asioina elämässä. (Kärjistän vähän.) Ehkä ymmärrät pointin.
Toistan kysymykseni: miten opettaisit lapselle pettymysten käsittelyn kykyä?
Vinkki: yksi vanhemman tehtävistä on opettaa lapselle, onko maailmankaikkeus vaarallinen vai turvallinen paikka. Oikeaa vastausta siihen ei ole. Minä olen aina elänyt siinä käsityksessä, että se on turvallinen paikka, mutta käsitykseni ei ole sen enempää oikea tai väärä kuin se vastakkainenkaan.
🦄
"Kysynkin seuraavaksi sinulta, miten opettaisit lapsia kestämään pettymyksiä? "
Yksi minusta hyvä tapa on lapsen ikätasolle sopivat pelit. Jos on vähintään kaksi pelaajaa, niin voi keskimäärin voittaa vain joka toinen kerta. Olen kuullut sellaisestakin, että pikku piltin annetaan aina voittaa, koska muuten hän suuttuu ...
Mutta noin periaatteessa vain paljon toistoja siitä, että joskus asiat menevät niin kuin lapsi haluaisi ja joskus eivät mene. Molemmissa tapauksissa elämä jatkuu.
"Mikäli vanhempi ainoastaan tuottaa pettymyksiä, ... "
En mielestäni sanonut, että pitäisi tuottaa ainoastaan pettymyksiä. Jos esim. lapsi/lapset pyytää vaikka päästä uimaan, niin saatan hyvinkin lähteä viemään. Mutta jos sitten puolentoista tunnin jälkeen minulla on syy, miksi pitäisi lopettaa ja lähteä kotiin, niin mikään anelu tai itkeminen tai vonkuminen ei auta, koska kyseessä ei ole mikään demokratia, vaan diktatuuri, jossa minä aikuisena päätän ja kääpiöt tottelee.
Lähipiirin aikuisten rooli pettymysten tuottajana vain nykyajan maailmassa korostuu, koska olemme ympäröineet itsemme helppoudella ja teknologialla, joka keskittyy viihdyttämiseen ja mielihyvän tuottamiseen. Esim. nyt se mainittu some, joka on pitkälti yksi helvetin iso kuplamuovi, josta poksutellaan palkinto toisensa jälkeen.
Peli ei ole keino käsitellä pettymyksiä vaan keino tuottaa niitä.
Et vielä vastannut kysymykseen. Kysyin, miten tukisit lasta emotionaalisesti siten, että hän oppii käsittelemään pettymyksiä.
Odotan siis uutta vastausyritystä. ☺️
Kommenttini karkasi ilman tunnistetta, mutta minä se olin.
🦄
Ahaa. Tarkoitat tätä empatiajuttua.
Voin minä todeta että "jos minä olisin hävinnyt, niin minuakin voisi vituttaa kuin pientä oravaa, silloin kun on käpy jäässä"
Niin, tää oli se moderni juttu, että annetaan tunteille sanat?
Tuo on hyvä alku. Kun ihminen (myös lapsi) kokee pettymyksen, on hyvä osoittaa hänelle, että hänen tunteensa ovat oikeutettuja. Pettymyksen käsittelyyn kuuluu kuitenkin muutakin kuin sen myöntäminen, että nyt on pettynyt olo ja se on ok. Tavoitteena on saada ihminen vielä motivoituneemmaksi yrittämään pettymyksen aiheuttanutta asiaa kuin mitä hän oli ennen pettymyksen kohtaamista.
Sinun tämänhetkisillä vinkeilläsi se ei onnistuisi. Vastauksesi perusteella saat kouluarvosanan 6,5 tunteidenkäsittelyn pedagogisista taidoistasi. En yhtään epäile kehityskykyäsi asiassa, mutta jostain syystä olet vain (virheellisesti) kuvitellut, että Siperia opettaa eli pelkkä pettymysten tuottaminen riittäisi. Jos se riittäisi, sodat eivät aiheuttaisi ylisukupolvisia traumoja globaalisti.
En antaisi sinun tuolla taitotasolla "tuottaa" lapselle pettymyksiä.
🦄
Mikä onni että ei ole lapsia, jotka olisivat edes lähimainkaan 50% minun kontollani. Uskoisin että riittävän tasapainoisessa lastenkasvatussalkussa aiheuttamani pettymyksentuotto ei pilaa kokonaisuutta, ainakaan ihan täysin. Mutta ehkä on hyvä idea, että pidän jatkossa vielä enemmän itseni loitolla lapsista, jotta en tuota heille ylisukupolvisia traumoja.
Tällein sivusta haluan sanoa, että lapsettomaksi olet aika hyvin kärryillä asiasta. Nimenomaan uskon että Siperia opettaa. Aikuisen tulee olla diktaattori, hyväntahtoinen sellainen, joka on se joka päättää ja kantaa vastuun. Lapsi kokee turvallisuutta, kun aikuinen kantaa vastuun ja on johdonmukainen.
Toki lapsen emotiaalista kasvua pitää tukea, mutta ei koskaan vastuuttamalla lasta, joka on kehityksensä polulla vielä.
Suurin virhe, mitä kasvatuksessa nykypäivänä tehdään on hiton hyssytteleminen. Lapsen tulee saada käydä tunteensa läpi. Itkeä, raivota ja kiukutella vaikka maailman ääriin asti ilman että aikuinen antaa periksi. Lapsi koettelee rajojaan ja rajathan tunnetusti ovat rakkautta.
Eli vaikka yksäri sinua ei tukisikaan näkemyksessäsi, minä olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi. Lapset olkoon lapsia ja aikuiset aikuisia.
"Mikä onni että ei ole lapsia, jotka olisivat edes lähimainkaan 50% minun kontollani."
Sama onni minulla.
"Uskoisin että riittävän tasapainoisessa lastenkasvatussalkussa aiheuttamani pettymyksentuotto ei pilaa kokonaisuutta, ainakaan ihan täysin."
Se ei pilaisi, jos keskittyisit oikeaan asiaan. Mutta koska keskityt pettymyksiin etkä niistä selviytymisen opettamiseen, olen eri mieltä.
🦄
"Tällein sivusta haluan sanoa, että lapsettomaksi olet aika hyvin kärryillä asiasta. Nimenomaan uskon että Siperia opettaa. Aikuisen tulee olla diktaattori, hyväntahtoinen sellainen, joka on se joka päättää ja kantaa vastuun. Lapsi kokee turvallisuutta, kun aikuinen kantaa vastuun ja on johdonmukainen."
Diktaattorimainen vanhemmuus nimenomaan ei ole vastuun kantamista. "Hyväntahtoinen diktaattori" on samanlainen oksymorooni kuin "sota on rauhaa", "Jumalan viha on rakkautta" ja "isoveli valvoo hyvää tarkoittaakseen".
"Toki lapsen emotiaalista kasvua pitää tukea, mutta ei koskaan vastuuttamalla lasta, joka on kehityksensä polulla vielä."
Olemalla diktaattori aikuinen nimenomaan vastuuttaa lasta liikaa. Vastuullinen vanhempi opiskelee tunnekasvatuksen sekä teoriassa että käytännössä ennen kuin kaivaa yhtäkään sukusoluaan hedelmöitettäväksi.
"Suurin virhe, mitä kasvatuksessa nykypäivänä tehdään on hiton hyssytteleminen. Lapsen tulee saada käydä tunteensa läpi. Itkeä, raivota ja kiukutella vaikka maailman ääriin asti ilman että aikuinen antaa periksi."
En ole lapsena käyttäytynyt kuvaamallasi tavalla kuin muutaman kerran. Kun eteeni tuli pettymys, vaadin sille selitystä. Jos en heti saanut asiaan selitystä, pyysin sitä uudelleen niin kauan, että sain sen. Sen jälkeen olin tyytyväinen. Eivät kaikki lapset ole tunteidensa vietävissä olevia hysteerikkoja. Osalle riittää ystävällisesti perusteltu selvitys tilanteesta.
"Lapsi koettelee rajojaan ja rajathan tunnetusti ovat rakkautta."
Rajojen tarkoituksena on ohjata lasta eteen päin. Vanhempi, joka keskittyy vain rajoihin, unohtaa eteen päin suuntautuvan liikkeen ja kehityksen.
"Eli vaikka yksäri sinua ei tukisikaan näkemyksessäsi, minä olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi. Lapset olkoon lapsia ja aikuiset aikuisia."
Sinä olet nähnyt vain noita hysteerisiä lapsia, et koskaan rationaalisia. Mutta ei se tietenkään ole sinun vikasi.
🦄
"Diktaattorimainen vanhemmuus nimenomaan ei ole vastuun kantamista. "Hyväntahtoinen diktaattori" on samanlainen oksymorooni kuin "sota on rauhaa", "Jumalan viha on rakkautta" ja "isoveli valvoo hyvää tarkoittaakseen"."
Tämänhän sinä ymmärsit taas ihan perseelleen.
Juurikin aikuinen joka tekee päätökset vaikuttaa diktaattorimaiselta, mutta nimenomaan koetaan turvallisena kunhan on johdonmukainen ja hyväntahtoinen. Lapsen vastuuttaminen on sitä, että lapsi päättää aikuisten asioista. Ei. Kun lapselle antaa valtaa päättää aikuisten asioista heitetään lapsi syvään päätyyn. Aikuisen tehtävä on kantaa vastuunsa ja päättää aikuisten asioista.
"Olemalla diktaattori aikuinen nimenomaan vastuuttaa lasta liikaa. Vastuullinen vanhempi opiskelee tunnekasvatuksen sekä teoriassa että käytännössä ennen kuin kaivaa yhtäkään sukusoluaan hedelmöitettäväksi."
Tärkein kasvua edistävä tunne on turvallisuus. Aikuisten asioista päättävä aikuinen joka lapsen näkökulmasta on diktaattori on turvallinen aikuinen. Kun lapselle annetaan valta päättää asioista jotka eivät kuulu lapsen päätösvaltaan, kuten vaikka se, milloin uimahallista poistutaan, lopputuloksena on se, ettei aikuinen koeta enää aikuisena turvalliseksi. Mutta aikuisen pitää olla johdonmukainen päätöksissään -aina.
"En ole lapsena käyttäytynyt kuvaamallasi tavalla kuin muutaman kerran. Kun eteeni tuli pettymys, vaadin sille selitystä. Jos en heti saanut asiaan selitystä, pyysin sitä uudelleen niin kauan, että sain sen. Sen jälkeen olin tyytyväinen. Eivät kaikki lapset ole tunteidensa vietävissä olevia hysteerikkoja. Osalle riittää ystävällisesti perusteltu selvitys tilanteesta."
Sait siis tahtosi läpi kiukuttelemalla. Ja se näkyy sinusta vieläkin. Olet hankala kaikille. Tartut mitättömiin pikkuseikkoihin ja nillität kuin kakara.
Minä sain lapsena turpaani tai remmistä jos kiukuttelin. Ja se näkyy minussa vieläkin. Tulisieluisuuttani ei silti pystytty kitkemään.
"Juurikin aikuinen joka tekee päätökset vaikuttaa diktaattorimaiselta, mutta nimenomaan koetaan turvallisena kunhan on johdonmukainen ja hyväntahtoinen."
Kyllä, mutta nyt oli kyse pettymysten tuottamisesta lapsille. Kyse oli siitä, onko niitä tarkoitus vain tuottaa, jolloin lapsi joutuu itse opettelemaan, miten niitä käsitellään, vai opastaako aikuinen lasta pettymysten käsittelyssä.
"Lapsen vastuuttaminen on sitä, että lapsi päättää aikuisten asioista. Ei. Kun lapselle antaa valtaa päättää aikuisten asioista heitetään lapsi syvään päätyyn. Aikuisen tehtävä on kantaa vastuunsa ja päättää aikuisten asioista."
Eihän tämä liity mitenkään siihen, mistä aikaisemmin keskustelimme. Kyseessä oli pettymysten tuottaminen tahallisesti. Se että aikuinen kantaa vastuunsa ei automaattisesti johda pettymyksiin.
Eihän sinun kommenttisi liity lainkaan siihen, mistä keskustelimme. Tekisi mieli sanoa jotain sinun ymmärryskyvystäsi, mutta en nyt sano...
🦄
"Rajojen tarkoituksena on ohjata lasta eteen päin. Vanhempi, joka keskittyy vain rajoihin, unohtaa eteen päin suuntautuvan liikkeen ja kehityksen."
Rajojen asettamisella ja niistä kiinni pitämisellä turvataan lapsen eli keskenkasvuisen ihmisen turvallisuus niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Lapsi kehittyy yleensä kyllä ihan itsekin ihan ilman ohjausta vaikka ohjaus olisi toki suotavaa.
"Sinä olet nähnyt vain noita hysteerisiä lapsia, et koskaan rationaalisia. Mutta ei se tietenkään ole sinun vikasi."
Hitonmoinen väite. Sinähän sen tiedät mitä minä olen nähnyt.
"Tärkein kasvua edistävä tunne on turvallisuus."
Kyllä.
"Aikuisten asioista päättävä aikuinen joka lapsen näkökulmasta on diktaattori on turvallinen aikuinen."
Ei. Aikuisten asioista päättävät aikuinen ei ole lapsen näkökulmasta diktaattori vaan järkevä ja vastuullinen. Tietysti aikuinen päättää aikuisten asioista.
"Kun lapselle annetaan valta päättää asioista jotka eivät kuulu lapsen päätösvaltaan, kuten vaikka se, milloin uimahallista poistutaan, lopputuloksena on se, ettei aikuinen koeta enää aikuisena turvalliseksi."
Miksi lapselle pitäisi antaa tuollainen päätösvalta? Lapselle voi sanoa, että uintiaika on 2 tuntia (tms.) ja sen jälkeen täytyy poistua, jotta muutkin pääsevät uimaan. Mikä siinä on diktatuuria? Minä olisin tuon kommentin jälkeen kävellyt kiltisti suihkuun ja sillä sipuli.
"Mutta aikuisen pitää olla johdonmukainen päätöksissään -aina."
Kyllä.
Ja sinä voisit olla johdonmukaisempi kommenteissasi.
🦄
Hittoakos sitten tulit pätemään ylimielisenä kaikkitietävänä ääliönä minun kommenttiini sergeille? Ei ollut aluperinkään sinulle tarkoitettu kommentti.
Keskustelu elää.. joten sinä ja minä keskustelemmekin ihan muusta kuin tahallisen pettymyksen tuottamisesta, mistä sinä keskustelit aiemmin sergein kanssa.
Ite aloitit. Joten mitenhän sen sinun ymmärryksesi laita on? Mieti välillä sitä.
Olen hyvin harvoin kiukutellut tällä palstalla, alle viisi kertaa. Viimeksi kiukuttelin Välikselle siitä, että hän kommentoi tekstejäni seksuaalisesti tunkeilevalla tavalla. Se oli aiheellinen kiukuttelu, koska minä tai kukaan muukaan ei ansaitse seksuaalista häirintää.
Tässä ketjussa en ole kiukutellut, enkä varsinkaan sinulle missään vaiheessa. En ole tulisieluinen vaan äärimmäisen rauhallinen persoona.
Mielestäni pettymysten käsittely kasvatuksessa ei ole pikkuseikka. Se on yksi tunnekasvatuksen ydinseikoista.
Kasvoin kodissa, jossa minua kuunneltiin eikä syytetty perusteettomasti, niin kuin sinä teit yllä syyttäessäsi minua kiukuttelusta.
🦄
Miksi tuot keskusteluun rajat?
Ne eivät liity keskustelun aiheeseen eli pettymysten tuottamiseen. Jokainen järkevä lapsi ymmärtää rajojen merkityksen.
Keskustelussa oli kyse tuottamuksellisesta pettymysten aiheuttamisesta lapsille.
🦄
Kirjoitit ylempänä näin:
"Lapsen tulee saada käydä tunteensa läpi. Itkeä, raivota ja kiukutella vaikka maailman ääriin asti ilman että aikuinen antaa periksi."
Mielestäni:
- Lapsi, joka ei osaa puhua, pyytää huomiota itkemällä. Siihen tulisi aikuisen reagoida jollain tavalla.
- Puhumaan kykenevä lapsi ilmaisee itkullaan myös jotain, joka vaatii aikuisen huomiota. Tilanteesta riippuu, miten itkuun tulisi reagoida, mutta mielestäni olisi outoa antaa puhetta ymmärtävän lapsen vain itkeä kaikessa rauhassa.
Itse en raivonnut tai kiukutellut lapsena kovinkaan monta kertaa, kuten ylempänä kirjoitit.
Sinä näytät pitävän sitä jonkinlaisena oletusasetuksena lapsissa.
🦄
Nyt käyttäytymisesi meni ala-arvoiseksi.
Niin tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun keskusteluun ei ole enää mitään tuotavaa. Harmi, koska minä olisin voinut jatkaa keskustelua vielä asiallisellakin linjalla.
🦄
Autocorrect muutti tekstini.
Oikea muoto oli:
"...kuten ylempänä kirjoitin."
🦄
Minusta hyvä, ettei kiinnitetä kehuissa huomiota vain ulkonäköön.
Ja mitä poikiin tulee, niin näppituntuma olisi, että poikia kehutaan enemmän reippaudesta tms kuin ulkonäöstä.
Olisinpa kehunut lapsiani enemmän aikoinaan. Nyt tuolla maailmalla jo touhuilevat... Mutta hetkinen. Miksen voisi kertoa heille vieläkin, kuinka heitä arvostankaan ja rakastan. Muistanko kehua heitä koskaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä.
Tyttöihin kohdistuu enemmän mainontaa, ja sitä kautta enemmän myös ajatusta "ilman tätä et ole kaunis, tai yleisesti menestyvä".
Vaatteiden vaikutus on tänä päivänä lähes yhtä merkittävä mitä oli esimerkiksi Ruotsissa vuosina 1400-1550, jolloin talonpoikaiskapinoita taisteltiin.
Uskottiin yhteiskuntajärjestyksen hajoavan, jos ei jo ulkoisen vaatetuksen ansiosta tuntisi missä säätyluokassa ihminen kaduilla ja pelloilla kulloinkin kävelisi.
Nykypäivänä mainonta koskettaa samoja aatteita. Tulee olla Niken tennarit ja vaatetus, siten on katu-uskottava. Jos tunget samat läskit Ralph Laurenin luomuksiin, olet paljon viehättävämpi mitä Zalandon halppisvaatteissa.
Vaikka, eihän ihminen sen viehättävämmäksi tule, pukee päälleen mitä tahansa.
Olenkin aina ajatellut sitä miten naisten kokonaisviehättävyys tulee esille vasta saunan jälkeen, kun he punahkona hiukset sekaisin vierellä istuvat. Jutut ja käyttäytymistavat ovat samat, ulkoinen olemus kursailemattoman alaston.
AV
Ei muuta, kuin kaikki naiset vain saunanraikkaina treffeille! :)
Tämä taas kellota mitään ja nakkelee pihalle. Höh.
Ehkä palstasetä nämä sinun iki-ihanat nikit on syynissä nääs?
Jokaisella naisella on supervoima sanaton supervoima ja kehu eli saavat miesten kikkelit isoksi ja miehet pussailemaan reisiään tissejään pimppejään ja miehet polvistuu kuningattarensa eteen ja haluaa tyydyttää ja tuottaa nautintoa hänelle
Tähän sopii tom jonesin she s a lady
Suomeksi hän on nainen tapani kansa
Naisen supervoima kun tyttö pussaa poikaa tai poika saa pussata tyttöä niin silloin poika menettää sydämmensä tytölle
Voi sen noinkin nähdä. :)
Mutta vain mies voi olla Sperman!
Dove:lla oli muutama vuosi sitten nuorille naisille suunnattu koulutusohjelma, missä oli tarkoituksena jokin kehopositiivisuus tai jotain.
Sen olivat laatineet "ammattilaiset" eli kotikutoiset aktivistit ja lopputuloksena oli se, että teinitytöt alkoivat tarkkailla kehoaan jatkuvasti.
Mikä tuskin on kovin hyvä asia nuoren kannalta, jollette ymmärtäneet.
Koulutuksen menetelmänä nuoret itsenäisesti, mutta johdetusti päätyivät feministis-läskistiseen-itsetietoisuuteen.
Jos joku ei tullutkaan oikeaan johtopäätökseen, hänet piti ohjeiden mukaan jotenkin eristää hetkeksi, päätyä oikeaan lopputulokseen muiden kanssa (itsenäisesti, tottakai) ja keskustella sitten luokkapetturin kanssa yksittisesti lapsen erheellisten ajatusten korjaamiseksi.
Tätä ihan selkeää nuorten mielenterveysongelmien lietsontaa puuhattiin ainakin Suomen Partiolaisissa ia muutamassa muussa harrastuksessa.
Nykyään et voi luottaa sekuntiakaan siihen, ettei joku aktivisti tai ideologisti yritä pahoinpidellä lapsiasi "hyvillä" teoilla.
Kiitos mielipiteestä.
No jonninjoutavaa kehumista välttäosin. Se on jo small talkia, eikä rakenna muuta kuin paskanpuhumisen kulttuuria. Aina ei tarvi keksiä kehuttavaa, nimenomaan ei pidä keksiä mitään. Vaan kehuu vasta kun kehuttavaa on.
Kannustaa voi, mikä onkin ihan eri asia kun kehuminen.
Oon just semmonen jonninjoutava, mutta se on osa mua. Jokaisella on oma osansa. 😁
Saa olla. 🙂
Omista tyttäristä itseni lisäksi oon huomannut, että turha kehuminen lähinnä tuntuu teennäiseltä eikä yhtään edes nosta mieltä. Se jopa turhauttaa.
Sen erottaa kyllä milloin kehu tulee ns. aiheesta, eikä small talkina, kunpitää nyt jotain kivaa sanoa vaikkei toinen edes kaipaa sellaista.
Likat joskus sanoo, että mitä tommosesta kehua. Kehumattakin selvää että tekisin. Jne.
Voi myös olla, että meillä itsetunto on kehittynyt muuta kautta kun kehuista. Ehkä ne siksi tuntuu tarpeettomilta.
En ajattele niin, että itsetunnon pitää kehittyä pelkistä kehuista, mutta lapsi tulee kohdata empaattisesti ja lapsentasoisesti. Kaikki tunteet ovat sallittuja, kunhan niihin ei jää vellomaan. Kiitä, kehu, kannusta. :)
Sä nyt jätät huomioimatta myös sen, että jos jollakulla on myönteinen näkemys jostakin asiasta tai henkilöstä ja sen ilmaisee, ei ole kyse varsinaisesti kehumisesta, vaan mielipiteen ilmaisemisesta.
Jos mä vaikka tykkään jonkun palstalaisen tyylistä.. kuten vaikka nyt olen ollut ihan lääpälläni Aletheiaksen lämpimään viisauteen jo jonkin aikaa ja useasti sen myös ilmaissut Aletheiakselle eri tavoin, en koe sitä kehumisena. Vain tunteeni ilmaisua.
Samoin pidän varsin valloittavana Palstakamua aitoutensa vuoksi. En voi olla ilmaisematta sitä. Enkä pidä sitäkään kehumisena.
Elukkaan olen ihastunut huumorinsa takia ja ehdottomasti sen olen ilmaissut monin eri sanankääntein.
Ja on muitakin.
Ihmiset osaavat tuoda kyllä negaatiot esille, mutta pose on muutakin kuin kehumista.
Juu, nuo on läpi juteltu ennenkin. Enkä tarkouta tuollasta turhan kehumisella.
Olin lukevinani rivien välistä tarkoituksesi kyllä, mutta sinun hyvin nuiva suhtautumisesi kaikkeen turhanpäiväiseen somisteluun kanssakäymisissä ihmisten kanssa, on myös tuttua. Olet kuin kirkasta ja jäätävää vuoristosolan vettä ja se säikäyttää monia.
Piti tuoda tuo aspekti esille. Luin tuon sun väittelysi tuon anonyymin kanssa ja olen sitä mieltä, että olisit voinut taaskin pikkuisen lukea ajatuksen kanssa häntä. Menit kuin lukkoon siinä. Sillä eihän tuo ano kertaakaan puhunut turhaan kehumisesta kehumisen vuoksi, ainoastaan kehumisen hyvistä puolista.
Mut en puutu tähän tämän enempää. Oli vain pakko mainita.
No halusin anon ymmärtävän pointtini siitä mitä kehuja en ymmärrä. Hänkään ei tuntunut ymmärtävän kuin asenteeksi sen.
Käytännössä nähty miten huonoksi itsetunto menee kun kehutaan kehumisen vuoksi. Kerroin esimerkin. Lapsissa sen näkee hyvin.
Juu, korvaani kehu vaan kuulostaa sanalta jonka kanssa on oltava harkitun varovainen. Ja ymmärtää milloin siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Kasvatustyössä ne haitat on nähty.
Totta. Ei se anokaan ymmärtänyt sinua.
Turha kehuminen aiheuttaa lapsissa juurikin valheellisen kuoren ja pettymyksen tunteita loppupeleissä.
Mutta kehun antaminen on tärkeää aina kun kehumista löytyy. Eikä sen juuri tarvitse olla edes kovin iso juttu. Pelkästään kehuminen kehumisen vuoksi on turhaa, mutta kehuminen on tärkeää. Siinähän se pointti tulikin.
Juu, aiheesta kannattaa antaa hyvää palautetta, niin minäkin teen niin aikuisten kun lastenkin kanssa. Vaikka tosiaan välttelen ylenpalttista small talk tyylistä kehujen heittelyä. Nähdäkseni niitä voi heitellä pomolle kun haluaa uralleen kehitystä, muttei ne oikein muuten palvele ketään.
Rima liian matalalla ja luulee olevansa tosi hyvä kun aina kehuttu, nipin napin rimalle yltäen. Se on karhunpalvelus, kuten ulkonäönkin kehuminen tietyissä kohtaa. Riittää kun sanoo, pidän tyylistäsi. Sen sijaan että luettelee teennäisen listan perään.
Lähinnä koen, että kaikki palaute olisi rehellistä ja rakentavaa, ettei lytätä ketään muttei ylistetäkkään kuten nykyään näkee usein tehtävän. Ääripäät on jotenkin pinnalla nykyään.
Ja silleen että pikkasen pitää joutua yrittämäänkin ennen kun kehutaan. Että oikeesti on saavutettu jotain ja pyritään menemään eteenpäin kyvyillä eikä kehuilla. 🙂
Ihana artikkeli! 😍
Kiitos linkistä. 👍
Niille jotka ihmettelevät poikien puuttumista keskustelusta: se johtuu siitä, että ulkonäön mukaan arvottaminen kohdistuu useimmiten naisiin.
🦄
Olipa mukavan erilainen suhtautuminen sulla. :)
En nyt jaksa lukea linkkiäsi, joten kommentoin tälleen ihan lonkalta itse aihetta.
Hyvä itsetunto on erittäin tärkeä juttu. Kun suomalaisia katselee, niin huomaa, että monen itsetunto kaipaisi kohentamista. Kaikenlainen kateus, toistensa kyräily, mollaaminen, haukkuminen ja toisten alas painaminen vähenisi tässä maassa, kun ihmisillä olisi parempi itsetunto.
Ulkonäkökommentoinnin ja ulkonäön kehumisen voisi mielellään lasten osalta lopettaa kokonaan. Kehuminen tai sanotaan mielymmin positiivisen palautteen antaminen on tärkeää, mutta sen tulisi tosiaan keskittyä ihan muihin asioihin kuin ulkonäköön. Pitäisi kehua lapsen osaamista, oppimista, hyvää yrittämistä ja ihan vaan ilmaista, että hän tärkeä omana itsenään. Tämä ei tietenkään koske pelkästään tyttöjä, mutta on ihan totta, että tuollaista ei ulkonäköön kohdistuvaa positiivista palautetta tulee tytöille helposti liian vähän. Vähän kieli poskessa voi todeta, että poikien ulkokuorta taas voisi kehua vähän enemmänkin. Se tuntuu nimittäin olevan monien miesten suurin kipupiste.
Vaan siis on onneksi selkeästi nähtävillä, että nykynuorilla on keskimäärin selvästi parempi itsetunto, kuin vaikka nyt omalla polvellani, eli loppupään milleniaaleilla.
Nyt luettuani ketjun kokonaan totean vielä, että monissa vastauksissa näkyy erittäin hyvin vanhempien polvien asenne kehumiseen. Tunnistan erittäin hyvin vanhemmiltani ja isovanhemmiltani ja pitkälti myös reilusti vanhemmalta isosiskoltani tutun asenteen siitä että kehuminen on "turhaa" ja kehuminen on "turhaa" ja "turhan" kehuminen on jopa väärin. Siinäpä se perus- ja juurisyy miksi varsinkin vanhemmalla polvella on niin huono itsetunto ja se kyllä tässä maassa näkyy. Toivottavasti tuosta asenteesta päästään pikkuhiljaa eroon.
Kehuminen on turhaa silloin, kun se on turhaa. Aiheesta ja tarkoittaen, vaikka onnistumisesta kehuminen on jees. Kehut menettää merkityksen jos niitten huomaa olevan pelkkää lipomista ja turhan takia lärpättelyä. Lopulta niitä ei viitti ees kuunnella.
Tai mä ainakin huomaan ero kehuissa ja kehuissa. Niin huomaa mun lapsetkin, luonnekysymys ei vanhaa perua.
Tuo on juuri sitä asennetta, josta puhuin ja joka on tuolla vanhemmiss polvissa istunut todella tiukassa. Ei voi kun toivoa, että siitä päästään eroon. Mun on paha ottaa sen syvällisemmin kantaa niihin trauoihin joita sana kehu on sinulle aiheuttanut. En mä muutoni oikein osaa selittää tarvetta jauhaa itsestäänselvyyksistä.
"Vaan siis on onneksi selkeästi nähtävillä, että nykynuorilla on keskimäärin selvästi parempi itsetunto, kuin..."
Mikäs tämä nykyaikana kuuluva valtava huuto nuorten pahoinvoinnista sitten on?
Minä huudan taas vastuun perään. Kun nykyään tuntu olevan vain oikeuksia. Esim. lapselle kuuluu antaa kotitöitä ja odottaa häneltä sopivaa käytöstä iän ja henkilökohtaisen valmiuden tasoisesti.
Hyvä itsetunto ei tarkoita sitä että kuvittelee olevansa jotain mahtavaa. Vaan että ymmärtää vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja on sujut niiden kanssa, hyväksyy itsensä. Eikä tuo ole este kehittymiselle.
Perusturvallisuuden tunne ei varmastikaan synny tyhjistä sanoista. Sanoihin täytyy voida luottaa. Teoilla on suurempi merkitys.
xLiner
Jos olet lukenutsitä "huutoa", niin olet varmasti myös täysin tietoinen siitä, että valtaosaa nuorista voi paremmin kuin koskaan ja sitten on se vähemmistö, joka voi todella huonosti huonommin kuin koskaan. Sen enempää en viitsi tuohon kommentoida sillä tuo vaikuttaa tarkoitushakuiselta vääristelyltä sinun puoleltasi. En nimittäin usko, että et olisi tietoinen mainitsemastani seikasta.
"Hyvä itsetunto ei tarkoita sitä että kuvittelee olevansa jotain mahtavaa. Vaan että ymmärtää vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja on sujut niiden kanssa, hyväksyy itsensä. Eikä tuo ole este kehittymiselle."
Minä en ole mitään tuollaista väittänytkään ja tuokinon hyvä esimerkki juuri mainitsemastani vanhempien sukupolvien varsin sekopäisestä asennoitumisesta kehuihin ja kehumiseen sekä hyvään itsetuntoon. Se lähtee aina negaation ja negatiivisen kautta, lyö vähän, ettei vaan kuvittele itsestään liikoja. Ei voi kun toivoa että tuo asenne kuolee sukupuuttoon.
Nimenomaan se ei ole asenne, vaan aisti. Aistin paskapuheet. Enkä pidä niistä.
Oletko siis sitä mieltä, että tyhjän kehuminen on vaikuttanut hyvinvoinnin lisääntymiseen?
Minä en usko tuohon.
xLiner
Minä olen lukenut vain nuorten suuresta hädästä, en heidän hyvin voinnistaan. En epäile, etteikö väittämäsi voisi pitää paikkaansa.
xLiner
Ihmistä voi muutenkin tsempata kun kehuen. Puhumalla esim totta. Tossa oot hyvä, tossa tarvit hiomista.
Onpa hieno paita, hiukset tms. Niin tietysti on en minä muuten olis valinnut jollen itsekin niistä pitäisi. En tiiä kaipaako joku tollasia kehuja tai ylitsevuotavaa kehumista miten hienosti pidät vatkainta kädessä, juuri noin oi miten hieno tulee vaahdosta.
Kuten jo tesin, niin tuo on hyvä esimerkki asenteesta, josta puhun. Kehun ei todellakaan tarvitse oletusarvoisesti olla epätosi. Kehu on oletusarvoisesti tietysti tosi ja se, että olettaa toisin on nimenomaan sitä asennetta, josta puhun. Nykyään alkaa onneksi olla jo normaalia, että kehu on tosi ja sen on nimenomaan tarkoitus olla tosi. Sen, että kehutaan, kun on aihetta, pitäisi olla itsestäänselvää ja onneksi se alkaa aina vaan isommassa määrin olla niin. Kuten jo totesin tuossa aiemmin, niin en mä voi lähteä ottamaan kantaa siihen mistä traumoista tulee oletus, että kehu olisi epätosi. En siis tarkoita traumoista juuri sinussa, vaan sitä yhteisöllistä traumaa, josta vanhemille polville on syntynyt tuo sekopäinen oletus ja siitä sitten tälle kansakunnalle hiton huono itsetunto.
Musta tollanen kehuminen voi jopa heikentää itsetuntoa, jos kehutaan kaikesta luullen, että se on tarpeen. Sitten tulee päivä kun et ookkaan hyvä siinä missä sua on aina turhaan kehuttu ja itsetunto on paskana asap.
Osoita kohta, jossa olen puhunut sanaakaan "tyhjän kehumisesta". Tuo oletus kertoo SINUN omasta asenteestasi, joka on varsin kierossa, ei mistään mitä MINÄ olen sanonut,
Se on pelkkä asenne. Ihan jokainen täysijärkinen aistii paskapuheet. Eikä paskapuhilla ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa mistä minä puhun, eli kehujen, Se, että sinä oletat niin, on se asenne ja se on vain ja ainoastaan asenne. Sinä oletat, selvästi tajuamatta edes mistä puhun ja jauhat siksi oman asenteesi kautta.
Tyrmäsit mun kirjoitukseni, jossa käsittelin tuota.
xLiner
Sitten kannattaa tutustua aiheeseen paremmin. Erikoista, että olet onnistunut sivuuttamaan kokonaan tuon maainitsemani puolen. Minä en ole vielä törmännyt yhteenkään nuorten pahoinvoinnista kertovaan artikkeliin, jossa ei olisi painotettu sitä, että suuri valtaosa nuorista voi paremmin kuin koskaan ja että se erittäin huonosti voiva osa on pieni vähemmistö, mutta he voivat huonommin kuin koskaan. Eriarvoisuus on lisääntynyt.
Yksikään tutkimus ei tuoa muuta kuin kehun itsetuntoa parantavaa vaikutusta. Se, että oletat tätä "jos kehutaan kaikesta luullen, että se on tarpeen. Sitten tulee päivä kun et ookkaan hyvä siinä missä sua on aina turhaan kehuttu ja itsetunto on paskana asap." on juuri sitä kummallista vanhempien polvien aennetta. Onneksi tuo on muutoksessa ja toivottavasti kuolee sukupuuttoon.
En tyrmännyt. Se, että sinä puhut tyhjänkehumisesta ja oletat tyhjänkehumista, onsinun oma asenneongelmasi. Edelleen osoita se kohtaa, jossa kehoitan moiseen.
Nähny niin paljon lapsia työni puitteissa mitä on kehuttu kehumisen vuoksi eikä kukaan ole koskaan ketonut missä olisi kehittymisen varaa ja miten kehittää itseään. Sitten tulee se oikeasti hyvä jossain vaikka luustelussa vastaan ja päihittää kaikki joita on kehuttu huipuiksi, hyvä kun eteenpäin pääsee. Sitten ne ekana parkuu jäällä ja taklaa kateuksissaan jos pystyy. Realismia kehuihin mukaan. Ei niissä muuten mitään hyvää ole.
Annas kun arvaan. Sua on kehuttu kotona fiksuksi?
xLiner
Tuohan onkin "fiksua ja asiallista". Kertoo taas ikävän selvästi keskustelukyvyttömyydestä. Se, että sinä et tajunnut mistä edes puhutaan, ei ole minun vikani. Turhaan sinä alat siitä minulle vonkua.
Jaa, sovitaan niin. En silti nää mitään järkeä kehua siksi, että joku kokee olevansa jotain mitäei ole. Realismia mukaan. Se on paras itsetunnonkin kannalta, että se kehittyy rehellisyyden ei mielistelyn päälle.
Silti sinulla on tuo vanhakantainen asenne. Todella ikävää kuulla, että tuolla asenteella vielä löytyy porukkaa töistä lasten kanssa. Vaikka toki mä nyt sen tiedän, että vielä muutama vuosikymmen tuolla asenteella olevia lasten parista löytyy. Maailma ja tämä maa muuttuu parempaan suuntaan, mutta ikävän hitaasti.
Voin hyvin sanoa, että sulla x on lihava perse. Ylipainoa, mutta tykkään susta ja lihavasta kehistas, kun oot niin pirun pehmee ja kiva.
En minä kai ole pakottamassa sinua "näkemään järkeä"? Ajattelen, että surku, että joku edelleen ajattelee niinkin normaalin ja ihmiselle välttäättömän asian kuin kehu ja hyväksyntä "mielistelyksi". Minusta on surkeaa, että tästä maasta edelleen löytyy noin outoa asennoitumista. Vaan minkäs teet. Aika aikaansa kutakin ja onneksi muutos etenee.
Niin. Jostain syystä tuollanen haukkuminen on vanhemman porukan mielestä jotenkin hyvä juttu.
Toisesta voi tykätä hyväksyen epätäydellisyydetkin ja sehän se on a ja o, että itsetunto kestää olla epätäydellinen, eikä kehuttu ties mistä joutavasta.
Ja siis en minä siitä sinua syytä. Et sinä ole itse itseäsi kasvattanut. Nuo asenteet ovat lujassa ja samaa paskaa sitä on joutunut nuorena itsekin kuuntelemaan. Lyödään ja isketään vielä vähän lisää, ettei vain voi kuvitella olevansa missään hyvä. Sellaista se vanhankansan asenne tässä maassa on ollut. Parempi haukkua kuin vahingossakaan sanoa mitään hyvää.
Niin joku kokee haukkumisen positiivisena. En kyllä tajua kuka, mutta näinhän se on.
No sarkasmi ei oo sun juttus, ei se mitään.
Jaa mä taas tiedostan missä oon hyvä ja missä en alkuunkaan. Eikä sitä kehumalla tai kehumatta jättäminen muuksi muuta. Mä osaan arvioida itse ja hyväksyä, oikei tää taitotaso riittää mulle. Muut saa olla eri mieltä.
Ja osaan itse pyytää palautettakin. Mikä tässä jo onnistuu mitä pitäs vielä opetella lisää jotta sujuu. Ei mulle ihan pakko oo kenenkään kertoa kunnes kysyn.
Itse reflektointi on oleellinen taito, ei kehuminen sitä korvaa jos se puuttuu.
Ei pidä paikkaansa. Sinä et tunne minua ja oletat taas enemmän kun ymmärrät mitä sanon. Sinun tappiosi. Minä olen pärjännyt hyvin. Mutta tiedän mistä puhun, sinä sekoitat johonkin muuhun koko aiheen.
Johdonmukaisuus on se oikea tapa ja jos kehut on pelkkää itsetunnon pönkitystä, johdonmukaisuus ei ole hallussa. Piste. Kehu aiheesta, älä luodaksesi harhaluuloja.
Helikopterivanhemmuus menee katekogiaan johon turha kehuminenkin tai lahjonta. Sinä lahjot silloin vain kehuilla, vaikkei olisi edes niille oikea hetki ja paikka.
Nykyään kehutaan ihan väärissä kohdissa, kun pitäisi neuvoa yrittämään vielä lisää ja uudestaan. Osaat aloittaa 4 luokalla isolla kirjaimella virkkeen ja äiti kehuu maasta taivaaseen miten hyvä lapsi on äikässä. Ei niin. Tunareita pitää kannustaa, muttei ylikehua.
Rehellisyys on lopulta ainoa oikea tapa, olematta edes tyly.
https://www.ruuhkavuodet.fi/2023/06/12/ylisuojeleva-helikopterivanhempi-lapsessa/
Jos joku ei tiiä termiä.
Mitenkäs tämä nykynuorten huikea itsetunto sitten näkyy? Mielensäpahoittamisena, ylimielisyytenä, vai masennuksena, ahdistuksena, sekä epävarmuutena tulevaisuudesta? Itselleni tulee mieleen ainakin liiallisesta kehumisesta takavuosien Idols. Jotkut veti niin nuotin vierestä, että melodiakaan ei meinannut tunnistaa ja tuomarien mielipidettä ei hyväksytty, kun: ”kaikki on mummosta, papasta ja kavereista lähtien kehuneet, että laulan paremmin, kuin Celine Dion”. ”Mä tiedän, että mä oon tosi hyvä, tuomarit ei tiedä mitään!”.
Edelleen minä en mahda noille traumoille, joiden takia niinkin tavallista ja asiallista asiaa kuin kehu ajatellaan negatiivisesti. En tiedä mikä mielenterveyden häiriö tällä kansakunnalla on, kun jopa tuo osataan ajatella negatiivisen kautta. Sairasta todella.
Ei, vaan se on haukkumista. Sarkasmi on hiton vaikea laji, eikä sitä todellakaan kannata viljellä missään, missä ei tiedä sen tulevan taatusti ymmärretyksi. Minä olen koko huumorintajultani musta ja sarkastinen, eli tajuan sitä erinomaisen hyvin, mutta haukkuminen ei ole ikinä fiksua.
Ja niin ymmärtää ja tiedostaa oikeastaan ihan jokainen muukin. Tuo on taas tuota logiikkaa, jossa oletetaan, etteivät ylipainoiset muka itse tiedostaisi ylipainoaan ja siksi pitää huomautella. No todellisuudessa heistä ihan jokainen tietää kyllä ihan itsekin ja se huomauttelua on puhtaasti idioottien hommaa. Ja ihan samalla tavalla jokainen tietää kyllä olevansa paska liki kaikessa ja siitä huomauttelu ja varmuuden vuoksi kaikkien kehujen välttely, on idioottien puuhaa. Ihan jokainen kuulee huomattavasti enemmän negatiivista itsestään, ainakin tässä maassa. Ei siis pelkoa, että yksikään muksu menee kehuista rikki
Se nyt taas ei liity mihinkään osaatko sinä pyytää palautetta. Lapsen ei todellakaan kuulu tarvita pyytää positiivista palautetta.
Kehumalla normaalista nimenomaan opetetaan realistista itsereflektiota. Ihmisillä on pääosin tässä maassa negatiivinen kuva itsestään ja itsetunto pahasti pakkasen puolella. Sitä ei todellakaan tarvitse enää yhtään tuollaisella lisätä.
Ei minun tarvitse sinua tuntea. Sinä tunget etteeriin tässä ketjussa nyt tuollaista vanhankansan soopaa, jossa vain haukutaan. Se, jos sanot muuta kuin ajattelet, on sinun ongelmasi, ei minun.
Hyvä, että alat vihdoin tajuta miten tärkeitä kehut ovat. Ehkä sinäkin vielä olet kehityskelpoinen, etkä tuohon haukkumisssoopaan jämähtänyt.
Edelleenkin ... se, että et tajua mistä edes puhutaan, on ikävää. Se, että ajattelet kehumisen negatiiviseksi, kertoo karua kieltä miten sinut on kasvatettu.
Nykyään ei kehuta likipitäenkään tarpeeksi ja sinun kaltaisesi ovat suurin syy siihen. Ei voi kun toivoa, että tilanne korjautuu ajan kanssa.
Sinä et selvästikään tunne nykynuoria. Tuollaista vanhan jäärän katkeruutta sieltä sitten tuloksena.
Missä mä olen sanonut että haukutaan jos ei turhista kehuta? Älä nyt vittu taas ala keksiä omiasi. Voi olla hiljaakin eikä lässyttää mitään hoopoa mikä ei ole edes totta.
Minulla on tytär itselläkin. Ja hän on paininut/painii myös ulkonäköön liittyvissä asioissa.
Mutta tuo itsetunto, olipa kyse pojasta tai tytöstä, miehestä tai naisesta, pitäisi tulla itsestä. Kuten nimityskin sanoo.
Sen ei pidä kasvaa ulkopuolelta (kehuista suoraan) vaan omista huomioista muiden kautta. Muut ihmiset pysyy vierellä, kannustaa, iloitsee ja tukee, koska ihminen on heille tärkeä, ihana jne.
Ei sanat, vaan teot.
Siten mä olfn lapsiani neuvonut. Ja heillä on paljon ihmisiä ympärillä, jotka ovat heistä haltioissaan. Ja sitä olen merkittävästi painottanut.
Itse olen joskus sanonut naiselle, että olet kaunis. Vastaus on kiitos usein.
Ja usein olen vastannut, ettei se oikein ole kiitoksen aihe. Vai vastaisiko hän samoin, jos sanon, että sinulla on silmälasit? "Kiitos?!??"
Se minun huomio menee täysin ohi. Sitä pidetään minun keinona saavuttaa jotain. (P.llunvonkaamista)
Sama koskee muutakin, mitä ikinä sanon naisesta...(noin keslimäärin).
En sanoisi kovin negatiivisia huomioita naisesta, ennenkuin tunnen häntä tai meillä olisi jokin yhteys. Ja en sanoisi niitäkään muuten vaan, vaan siksi, että hän "näkisi" jotain ulkoapäin. Se on minusta välittämistä.
Toihan on vittuilua!
Miten niin?
Kiitos minun huomioon on vähän tyhmä vastaus lopulta. Siis pelkästään.
Onkohan yksi nainen vastannut siihen minusta oikein...tai dillätavalls, kun asia pitäisi osata ottaa vastaan. Hän sanoi: Aikun kiva! Ja hymyili valloittavasti.
Hän ei ottanut sitä kehuna, sellaisena määritelmänä ulkonäöstä, vaan subjektiivisen kokemuksen jakamisena.
Hänellä olikin selkeästi terve itsetuntemus. Hän osasi olla läsnä ja ei ollut kuin peura pitkissä valoissa. Luotti itseensä ja oli todella upea kohtaamiskokemus kerta kaikkiaan ihmisenä.
Kauneus on mielipideasia. Silmälasit fakta.
Toisin päin: "Olet ruma." Mikä siihen on oikea vastaus? Kiitos? Aikun kiva?
xLiner
Jotkut ei edes huomioi toisten silmälaseja, kun se on vaikka itselle arkipäivää.
Tuo ulkonäkökysymys vaan on juurtunut suurelle osalle naisista niin päähän negatiivisena "mittarina", ettei siitä saisi mainita edes positiivisessa mielessä viattomasti mitään.
Itselle kauneuskin koostuu niin monesta asiasta, että vaikeaa kuvailla sitä sanoin. Se on subjektiivinen kokemus. Eikä sille edes vastakohta ole ruma. Se voi olla yhtähyvin ilkeä, tai välinpitämätön, kylmä.
Mun mielestäni ilkeälle, välinpitämättömälle ja kylmälle on omat vastakohtansa. Kauniin vastakohta on ruma.
xLiner
Siksi sanoinkin, että noi asiat on subjektiivisia juttuja.
Eikös makuasioista kannata olla kinastelematta?
Tähän vielä...
Kuten tuolla aiemmin sanoin, että ehkä yksi nainen on vastannut oikein huomiooni...
Hän ei projisoinut huomiotani, vaan ilahtui sen positiivisuudesta. Hänestä oli kivaa, että näen hänessä kauneutta, olipa se mitä tahaansa minulle. Hän ei dissannut, määritellyt tai arvostellut minun kokemustani. 🙂
Hän vain iloitsi myötäeläen kokemuksestani. 🙂
Eriytyminen on härkeää, kun ymmärtää asioita ympäriltään.
Ensimmäisenä tulee koko jutusta mieleen kehuminen kehumisen vuoksi.. ihan tyhmää. Kehun tulee olla aito tunnepohjainen reaktio. Muuten se on kuin valehtelemista.
Itse olen sitä mieltä, että tuollainen itsesuggestio on hyvä tapa piristää itsetuntoa silloin kun oikein masentaa, muutoin se on aika epärealistinen pohja sillä ihminen uskoo yleensä omia valheitaan.
Uskon toki kehumisen positiiviseen voimaan, mutta kehun pitää olla aito, realistinen. Myös itsesuggestioissa. Muutoin tosiaan on vaarana valheellinen kuori, joka ei kestä todellisuutta. Tulee niitä prinsessoita jotka murtuvat todellisuuden edessä, tai suggestoivat muun maailman hiiteen.
Oikea tapa saada vahva itsetunto on käsitellä satuttavat asiat realistisesti ja päästä niistä yli järkeilemällä. Se, että tuntuu pahalta olla tässä pinnallisessa maailmassa, tarkoittaa ettei ole hyväksynyt itseään. Sellaisenaan. Ei ole ymmärretty, että jokainen on niin paljon muutakin kuin vain pintansa. Tässä asiassa olen yhtä mieltä artikkelin sanoman kanssa, että pitäisi osata kehua ja ennenkaikkea muutakin kuin pintaa.
Itse joka aikanaan jo olen päättänyt että annan tulla ulos sen mitä milloinkin tunnen ja kehutkin, niin olen huomannut että se hämmentää ihmisiä. Jopa ärsyttää ja suututtaa. Jotkut pitävät minua mielistelijänä sen takia. Toiset epäilevät että minulla on ketunhäntä kainalossa ja osa on vaan kateellisia, kun osaan antaa itsestäni. Sillä sitä se on. Kehuminen on itsestään antamista, sitä että tuo tunteensa julki. Asettaa tunteensa julkiseksi häpeilemättä itseään.
Ja se, ettei häpeile itseään on itsetuntoa, voimaa olla oma itsensä. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Ja sen saavuttaa työskentelemällä itsensä kanssa. Ei turhilla kehuilla.
Olen samaa mieltä. 👍
Turha kehuminen on läpinäkyvääkin ja itse miellän sen mielistelyksi, mietin mitähän seuraavaksi. En kaipaa kehuja kehujen takia, mutta tykkään hyvästä palautteesta kun oikeesti aihetta on. Ja oikeesti tykkää jostain jutusta minussa. Niin kehun itsekin silloin. Eikä se ole minusta vanhojen sukupolvien höpöä. Liika vaan on liikaa ihan kaikessa. Yliampumista.
Fiksuja ajatuksia jälleen kerran.
Niin kyllähän sinä multinikkiäijä omia sanojasi arvostat haha
Tytöillä on illu
https://www.youtube.com/watch?v=OtRNy3if-S0
miksi tänne pitää kirjoittaa tuollaista feminististä p*skaa? feminismipalstakin on olemassa.
katso se vtun supermies-elokuva, uusin, missä supermies on korvattu supernaisella... ei vtty miten naurettavaa touhua!..
Vahingossa peukutin. Piti vain vastata, että onhan se Supertyttö ollut ammoisina aikoina sarjakuvissakin, kai Hollywood-roskan tekijöillä alkaa ideat olla vähissä. Supersankareita, zombeja ja taas supersankareita ja zombeja. Kyllästymiseen asti!
laita linkki, muuten en usko.
Näköjään Supertytöstä tehty TV-sarjakin kymmenisen vuotta sitten.
https://en.wikipedia.org/wiki/Supergirl_(Kara_Zor-El)
"The first series featured the original Supergirl, Superman's cousin Kara Zor-El. It began publication in 1972"
eikös tuo ole juurikin sen feminismi-aatteen nousu-aikaa, jolloin feminismi alkoi näkymään ja vaikuttamaan julkisuuden asioihin.
totta, ei ollutkaan mikään ihan uusi keksintö. kukaan ei vaan ole kuullutkaan tuollaisesta tätä ennen. ilimeisesti yleisö ei vaan ole ollut valmis sille kuin vasta nyt...
Onhan tuon ajan lapset ja nörtit olleet hyvinkin tietoisia asiasta. Nykyään nämä spandex-sankarit ovat vaan muodissa suurtenkin massojen viihteenä.
en usko että sen ajan lapset ovat olleet "tietoisia", eikä siihen aikaan vielä ollut nörttejä kun ei ollut tietokoneitakaan.
No olihan 70-luvulla nörttejä, vaikka ei kotitietokoneita ollutkaan. Jopa termi(nerd) oli jo käytössä, vaikkakaan ei samaan tapaan, kuin 80-luvulta eteenpäin.
Suomessa oli mm. lukutoukkia, hikipinkoja, hikareita jne.
Yhteenvetona totean, että täällä pyrin lopettamaan kenenkään kehumisen. Se ei tunnu aiheuttavan kuin arvostelemista ja mielipahaa.
No minä ainakin tykkään susta vaikket kehuisi ikinä. Ja se johtuu ihan sinun ajatusmaailmastasi ja, että olet selvästi tunteellinen sielukas ihminen. Et tyhjäpää.
Empaattisuus välittyy kyllä ajatuksista kullakin täällä.
Kiitos Jasu. ❤️
Minä tykkään sinusta, kun olet aito ja konstailematon luonnonlapsi. Nyt tämä lähtee taas kehumiseksi. 😁
Mä nään tuon hyväntahtoisuudeksi, se tulee sinun empaattisuudestasi, en koe sinua ällö mielistelijäksi. Sellaisiakin on, he tekee sitä ei hyväsydämisyyttään vaan lipevyyttään. Vissi ero. 😊❤️
Silloin kun sydämessään toivoo ihmisille hyvää, se tulee helposti kehunakin, mutta siinä on se aito fiilis empaattisella. Täällä on muutamia naisia joilla on hyvä sydän ja se näkyy teksteissä. Miehiäkin, miehet vaan ei herkästi kehu paitsi ne lipevät. 😅
Itse erottelen täällä vain pahantahtoiset muista ja siinä kohtaa mun aisti on jopa yliherkkä.
Välillä pitää erotella rationalistit joukosta ja perustella itselleen, että olen niin toisessa laidassa, että siitä se tunnereaktio johtuu.
Jännä miten sitä vielä nykyäänkin oppii samalla itsestään joka ikinen päivä.
Tänä aamuna sain ensimmäistä kertaa elämässäni vahvan intuition ihmisestä ja päivän tapahtumat osoittivat sen todeksi.
Tuli aika jännä fiilis ja toisaalta se vain vahvistui, että omaan intuitioon pitää luottaa enemmän kuin aiemmin olen luottanut.
Joo, se on kyllä tosi kuin vesi, että tämä aloittajaäijä kirjoittelee tänne puuharuudulleen kirjaitumeena huuhaaprofiileihinsa eri välilehdiltä. Mitä sanoo tuksari tähän?
Ensimmäinen ajatus on, ettei kovin pitkälle olla ihmiskuntana edelleenkään päästy tyttöjen ja naisten ulkonäön arvostelussa. Naisen ulkonäkö on kautta aikain ollut asia, jonka mukaan mitataan naisen arvoa. Yksittäisenä esimerkkinä voisi mainita esim sen, miten paljon enemmän huomiota ja sympatiaa saa kauniiden, nuorten naisten katoamistapaukset. Maailmassa katoaa järkyttävä määrä ihmisiä, mutta eniten mediahuomiota saavat nuoret kauniit naiset, ja erityisesti valkoihoiset naiset. Sama ilmiö näkyy läpi elämän kaikilla osa-alueilla. Viehättävä ulkomuoto tuo sosiaalista statusta, edesauttaa uraa, saa keskimäärin parempaa kohtelua.. Eikä tämä ole minun mielipiteeni vaan ihan tutkittua juttua. Sama pätee toki miehiinkin. Esim johtavissa asenissa olevat miehet ovat keskimäärin pidempiä.
Yhteiskuntamme arvostaa ulkoista olemusta edelleenkin kohtuuuttoman paljon. Se on äärimmäisen turhauttavaa ja kertoo mielestäni ihmiskunnan kyvyttömyydestä kehittyä. Nykyään ihmiset muokkaavat itseään enemmän kuin koskaan. Ei ole lainkaan tavatonta, että jo parikymppiset ovat käyneet kirurgisissa toimenpiteissä täytteistä tai botoxista puhumattakaan. Jokainen tehköön mitä lystää, en tuomitse ketään, mutta onhan se ilmiönä todella surullinen, kun niin moni kokee olevansa riittämätön omana itsenään.
Mitä tulee itsetuntoon, niin mielestäni tervettä itsetuntoa voi ja kannattaa vahvistaa jo lapsesta alkaen eikä se koske vain tyttöjä. On ok kehua myös ulkonäköä, mutta tärkein kasvu tapahtuu siinä, että lapsi oppii hyväksymään itsensä ja tuntee olonsa hyväksi omassa kehossaan. Tässä voi olla apuna esim urheilu, sillä urheilu kehittää tervettä kehokuvaa (kunhan treeni-ilmapiiri ei ole toksinen) ja tuo hyvää oloa niin lapsen kuin teininkin elämään.
Aletheias
Tuosta urheiluasiasta en voisi olla enempää samaa mieltä, mutta varsinkin joukkuelajissa korostuu hyvän valmentajan rooli.
Urheilu tosiaan opettaa kestämään pettymyksiä ja huomaamaan, että niistä pääsee yli ja joku kerta sitten onnistutaan.
Jos kyseessä on joukkuelaji, niin siinä oppii samalla kuinka tärkeä jokaisen yksilön työpanos on myös koko ryhmän kannalta. Äärimmäisen tärkeitä taitoja myös työelämään.
vain rumat naiset valittavat kovaan ääneen siitä kun naisia arvostellaan ulkonäön perusteella....
Urheilulla on todella monenlaisia positiivisia vaikutuksia, kunhan touhu pysyy tervehenkisenä. Urheilu kehittää monenlaisia taitoja ja eritoten joukkueurheilu antaa valmiuksia tiimityöskentelyyn yms.
Kaikki eivät tietenkään urheilusta välitä eikä se ole yksi ja ainoa tapa, mutta silti erinomainen tapa tukea hyvän itsetunnon kehittymistä.
Aletheias
Pitäisikö minun nyt tästä ottaa jotenkin itseeni, että tuntisin itseni rumaksi? Turhaa vaivaa näit ja olet sitäpaitsi väärässä. Myös kauniit naiset turhautuvat jatkuvaan ulkonäön arvosteluun.
Aletheias
Sanoisin näin sivusta, että itseasiassa kauniit turhautuvat suuremmassa määrin ulkonäkökommentteihin. Rumemmat todellisuudessa kuulevat kauniita harvemmin myös negatiivisia kommentteja ulkonäöstään. Kaunis kuulee haukkumista siitäkin, jos nyt vähän hiukset välillä hasottaa, mutta valtaosa ihmisistä jättää rumemmalle vain tahdikkaasti sanomatta mitään pahaa.
Ääh, sinun sisäinen kauneus on niin ihanaa, että sua voisi pussata, vaikka olisit se sammakko lammikon reunalla:)
AV
Mielestäni kuka tahansa voi turhautua ulkonäkökommentteihin eikä kauniit ole mitenkään turvassa siltä, etteikö ulkonäkökommentit voisi turhauttaa tai pahimmassa tapauksessa satuttaa. Ihmisten pitäisi enemmän oppia pitämään suunsa kiinni.
Aletheias
Tuo antaa toivoa, että ehkä löydän sittenkin sen oman sammakkoprinssini 😁
Kiitos 😊
Aletheias
Niinkö, voi juku mikä keksintö. Sivusta
Ajattelin, että joku kampanja, joka kerää kehitysmaiden tytöille rahaa.
Tiesin etten ostaisi.
Dove haisee pahalle ja kuivattaa ihoa.
Ou nou! Muut ovat ajatelleet kilometritolkulla paljon enemmän.
Hyvä itsetunto kasvatetaan jo lapsesta saakka. Ei lipeviä kehuja, vaan onnistumisesta annetaan positiivista palautetta ja kannustetaan eteenpäin.
Tytöille ja pojille.
(mutta tässä ketjussa kai käsitellään enemmän tyttöjen itsetuntoa?)
Vaikka välillä asetan omat taitoni kyseenalaiseksi, omaa itsetuntoa voi kohottaa hyvin arkisilla asioilla.
Esim: Tänään kauppaan mennessä päätin, että minulla on budjetti ja sillä pitää saada listalla olevat ostokset tehtyä. Tuli hyvä mieli, kun budjetti alittui ja kaikki ostokset tuli tehtyä. Onnistumisesta nousee usko ja vahvuus omiin kykyihinsä.
Olen tarjoushaukka!!! 😁🦜
Juuri näin. Voin lisäksi samaistua tuohon ruoassa nipistämiseen, mutta olen halpishaukka, koska suosin sitä litukkaa. 😁
Sama. Suosin kauppoja, joissa on parhaat tarjoukset. Saatan käydä useammassa. Onneksi ne ovat lähellä. Pääsen vaikka kävellen, jos on hyvä ilma.
Pakko se on ruokalaskun hinnasta nipistää ja juosta tarjousten perässä. Muuten olemme kaikki konkurssissa! ☝️😊
Mjoo, itse kyllä annan kehuja usein, kuten annoin tänäänkin.
Käytiin keilaamassa ja annoin tyttärelleni tasoituksena 40 pistettä eteen.
Hän heitti ensimmäiseen sarjaan ennätyksensä 130 pistettä, toiseen 127 pistettä ja kolmanteen sarjaan 125 pistettä.
Tänään ei itselläni kulkenut, paras sarja 160 pistettä. Eli hävisin kolme kierrosta peräkkäin, oli pakko kehaista miten hyvin hän tänään pelasi.
AV
Terveellinen kehu, hyvin pelattu. :)
Juu, huima tasohyppäys. Kesälomalla käytiin 5-6 kertaa keilaamassa ja tuolloin pistemääräinen taso hänellä heittelehti todella paljon. Nyt heitti ennätyksensä, ja pari sarjaa hyvin tasaisesti sen lähelle. Tuo kertoo tason noususta, ja se on ilahduttavaa.
AV
Olipa kummallinen artikkeli, mutta somevaikuttajuuskin on... ei kiinnosta.
"Minua on vertailtu sisarukseeni ja olen saanut kuulla, että minusta ei tule mitään."
"Sain kuulla, että jos mulla olisi isommat rinnat, olisin täydellinen paketti"
"Jokainen voi valita omannäköiset housut jalkaansa, joten niitä saa huoletta kehuakin."
Vertailu on ilon varas. "sinusta ei tule mitään" on henkistä väkivaltaa. Toisen rintoihin töllöttäminen tai niistä puhuminen/arviointi on myös väärin. Rintojen kehuminen on myös ahdistavaa.
Jokainen ei voi edes Suomessa valita jalkaansa ihan tarkalleen oman näköisiä housuja, etenkään työpaikalle. Hyvin monella ystävällä/kaverilla/tuttavalla on aina mustat farkut/housut, hienoa sinänsä, mutta en näe mitään syytä kehua kenenkään arkipukeutumista.
- Sheena
Itse kiinnitän huomiota erinomaiseen värinkäyttöön pukeutumisessa. Ja jos henkilö vielä osaa valita itselleen sopivat värit, niin olen vaikuttunut. :)
Jos ihminen valitsee mustat vaatteet, se on erinomaista värien käyttöä, sopi musta hänelle tai ei ollenkaan 😂..
- Sheena
Hauska. 😁
Yleensä se on se mikä naisella/naisilla on jalkojen välissä se heidän super voimansa olettavat että sillä saa miehen pidettyä olisiko syytä opetella jotain muutakin
Tiedätkö mitä transvestiitilla on jalkojen välissä? Kivespussy
Tämä on kyllä hyvä
Kenen kuvan se palstasetä nyt on tunkenut huuhaaprofiiliinsa? Eikö teistä tietylle tasolle jumahtanut lukijat ole itsestänne kummallista roikkua jokaisessa profiilissa kuin sama henkilö siirtyisi ns hengessä näihin profiileihin sitä mulaa kun näitä ilmestyy? T naiselta tämä hankkikaa jo elämä ja vaikka suhteellisuudentaju
Viimeistää guben hahmon mustasusi kohdalla tuli selväksi, ettei ole kaikki muumit laaksossa kun äijä tilitti kuvitteellisesta steven työstä ym maskuliinista kipupisteistä, niin silti
Älöittäjä sitä älöittäjä tätä. Oisko aika kirjautua ulos tästä psykedeelisestä itsesuggestiosta? Osa kolme
Toinen eeppinen fail on toki tietysti valtakunta, eli guben luoma 11 skidin uskovainen äiti
Mutta jos (joukko)psykoosi on jo tarpeeksi pitkälle edennyt, niin eihän sitä sitten osaa lukea tai päätellä enää yhtää mitään mikä korreloisi tosielämän tai tosiasioiden kanssa🙄
Sitä voi luulla olevansa erityinen, kunnes vahinko vie terveyden tai jopa hengen.
Silloin viimeistään tajuaa olevansa muiden kaltainen kuolevainen.
On se kiva istua pankin päällä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
Miten tämä tällainen esim käy ilmi tästä aloituksestasi, palstaäijä?
Riippuu siitä että minkä kokoinen ja muotoinen se pankki naisella on. Se todellakin voi olla se tässä keskustelussa haettu "supervoima".
tytöt ja supervoimat nyt pyörii telkKarissa Wonder Woman kanava kuutonen
Osa 2. Ja surkea tekele.
joo, erehdyin katsomaan kun siinä oli jotain toimintaa, ja tosi kaunis se ihmenainen tai mikälie. mutta tajuttoman huono elokuva noin muuten, ärsyttävää soopaa ympätty siihen mukaan. vttu mitä p*skaa, ja tuollaisia ne elokuvat tulee nyt olemaan tänä feminismin aikakautena. superwoman seuraavana, vttu kokoajan mainostaa sitä, ja se elokuva tulee kesäkuussa! vtun puoli vuotta pitää katsella tvstä sitä p*skamainosta, ehkä kaikkien aikojen huonoin elokuva mitä ikinä on tehty, jaksa kattoa edes sitä minuuttia siitä..
ava kanavalla nyt elokuva kidnap, missä läski-feministiakka kaappaa tarjoilijattaren nuoren pojan, ja aikoo myydä sen. äiti lähtee perään ja lopulta läski-feministiakka yrittää tappaa ne molemmat. hyvä elokuva, täyttä toimintaa loppuun asti. näyttelijänä halle berry, ihan kaunis nainen, hieman kärsineen näköinen, sopi rooliin hyvin. taas se sama kuvio että nainen on yksin sankarina ja hakkaa pahikset... melko epäuskottava asetelma, mutta niihän suurin osa elokuvista on epäuskottavia.
toisella kanavalla nälkäpeli, jossa sankarityttö tappaa kaikki muut, joku katnip sen nimi oli.
kolmannella kanavalla menee terminator genisys jossa naiset isoissa rooleissa. alkuperäisissäkin oli sarah connor joka voitti terminaattorin yksin.
nyt kun nuoret naiset katsovat tälläisiä elokuvia pienestä pitäen, niin he saavat täysin väärän käsityksen itsestään ja siitä kuinka asiat toimivat. todellisessa maailmassa he eivät kuitenkaan itse pysty yhtään mihinkään vastaavaan. ja tästä tulee ristiriita mieleen ja ahdistus. kun toisaallta painostetaan olemaan sankaritar mutta kun todellisuudessa rahkeet eivät siihen mitenkään riitä eivätkä naiset siihen vaan pysty.
vttu mikä naistenpalsta tämä on. tässä välissä oli kaikenlaisia hyviä ja huvittavia kommentteja... mutta kaikki poistettiin, osa hyvinkin nopeasti. naisten kotkotukset vaan jäi jäljelle. kuka vttu jaksaa tällästä lukea.... pitää olla mieleltään jotenki häiriintynyt.
Hyvä mies. Yritä puhua nyt selkeästi 😀.ja ilman kirosanoja, niin jää eloon palstalle.
noniin paljastui homo-homppeli-poppeli-omppeli seiniäpitkin hyppeli, naisvihaaja, kuin Jammu Siltavuori hähäää
Jotkut ovat kanoja. Kotkotkot
ensimmäinen asiallinen ja realistinen kommentti tässä keskustelussa!...
Voi voi. Vilmako se siellä taas haastaa riitaa? Kyllä on katkeraa settiä.
Jokaisella ihmisellä on supervoimansa, ei vain tytöillä.
Nykyisin vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa mahdollisimman hyvin.
Luulen lapsien oppivan paljon enemmän mitä menneisyydessä esimerkiksi me olemme oppineet.
Ihmisten supervoimista on hyviä esimerkkejä, kuuhunkin suunnitellaan jo avaruusasemaa vuoteen 2035. Mietitään miten avaruusaluksia voitaisiin laukaista ilman kantoraketteja jne. Uudet ajatukset tulevat usein uusien sukupolvien aivoista, me vanhat emme siihen ole olleet kykeneväisiä.
Moni asia tulee muuttumaan, kehitys kehittyy ja ihmiset sen mukana.
AV
" Uudet ajatukset tulevat usein uusien sukupolvien aivoista, me vanhat emme siihen ole olleet kykeneväisiä."
Luuletko että nyt elävien aivot ovat jotenkin oleellisesti erilaisia kuin ihmisten, jotka ovat eläneet vaikkapa 100 vuotta tai 300 vuotta sitten? Eivät taida olla, vaan hyvin samanlaisia. Siinä todellakin on ikävä ristiriita että teknologinen kehitys (jota on vienyt eteenpäin hyvin pieni vähemmistö ihmisistä) on muuttanut maailmaa ja sitten tällaisen luolaelämään sopeutuneen apinan pitää yrittää pysyä kehityksen mukana.
kuuhun on suunniteltu arvaruusasemaa jo viimeiset sata vuotta... ei tule toteutumaan.
Aika rankasti mitätöit edellisten sukupolvien älykkyyden ja kehitystyön, kun ajattelee, että jokainen uusi sukupolvi tulee valmiiseen pöytään. Itse vätän, että älyllinen piikki on jo saavutettu ja teknologia tulee vain laskemaan tulevien sukupolvien älykkyyttä.
katsoieko alkuperäisen Supergirl 1984 elokuvan taisi olla esityslistalla freeloader eli ilmaiskanavilla
Kaikki naiawr ovat wonder woman, niin jos teen heistä