Lyö aallokko rantaan kuin vaahtoisa vyö.
Kohti Etnaa kun taas katselen,
on haudalta kaikonnut murhe ja yö,
ja ruusut jo siunaavat sen.
Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan, ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan, ei kuulla sen joulusta laulettavan – siis soikoon se laulussa nyt Sylvian!
Sylvian joululaulun kolmas säkeistö
Kohti Etnaa kun taas katselen,
on haudalta kaikonnut murhe ja yö,
ja ruusut jo siunaavat sen.
Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan, ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan, ei kuulla sen joulusta laulettavan – siis soikoon se laulussa nyt Sylvian!
Sylvian joululaulun kolmas säkeistö
Vastaukset 29
Vanhimmat
Enpä ole koskaan kuulut. Kiva kun laitoit. Mistä tuon repäisit?
Tästä linkistä sanoitus löytyy.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mielipide-sylvian-joululaulussa-on-kolmaskin-vahan-tunnettu-sakeisto
Tuo ei ole kolmas säkeistö.
Pistäkää juituubiin haku. Kaikki yli 4 min sylviat ovat kolme säkeistöisiä.
Missään ei lauleta tuota itse keksittyä otsikon säkeistöä.
Joku vihervassu on keksinyt koko jutun.
Ei lauleta ei, mutta kun se on aina ollut olemassa, ruotsinkielisenä.
Niin on.
Topeliuksen alkuperäisessä runossa se on mukana:
Cypresserna dofta. Det brusande hav
i silver mot stranden bryts;
vid foten av Etna, där är en grav,
vars sorg uti blommor byts.
Där slumrar en gäst från nordens dal;
och nu är det jul i hans fädernesal.
Vem sjunger din visa, som fordom en gång?
Hör, Sylvia sjunger din hembygds sång!
Pekka Kivekäs on kolmannen säkeistön suomentanut.
Tosi hienot sanat, minäkin haluan tietää, mistä nuo sanat löysit?
Otsikkoon. Luin, että vuosittain muutama laulu vaihdetaan. Nyt se oli Sylvian joululaulu.
Poistosta huolimatta sitä voidaan laulaa kirkoissa. Esim. Lauttasaaren kirkossa Hgissä seurakuntalaisten pyynnöstä niin toimitaan.
Kirkko on nykyään kuin vanha hoo.
Lähtee kenen tahansa matkaan.
Nyt ryhtiä kirkko!!!
No no pientä rajaa, senkin luopio!
Mistä vihosta poistetiin?
Lisätietoa lauluista
Lähimmän evankelis-luterilaisen seurakunnan tilaisuuksissa (kirkot, seurakuntatalot) joulun alla.
Hankkiminen: Vihkoja myydään tai jaetaan näissä tilaisuuksissa, ja voit kysyä niitä seurakuntasi verkkosivuilta tai toimistosta.
Mitä rasistista tuossa laulussa on, kun on pitänyt poistaa.
EI kait siinä mitään rasistista ole.
Mielenkiintoista on tuo, että kuka siellä haudassa nukkuu?
Ilmeisesti suomalainen mies.
On vihervassun juonia.
Kiusa se on laulun poistokin.
Sofia virta nauraa partaansa
Ei välttämättä suomalainen, mutta pohjoisesta:
"Där slumrar en gäst från nordens dal;"
Ihana kolmas säkeistö.
Joulun aika poissa koto-Suomesta oli minullekin henkilökohtaisesti vuoden nostalgisinta aikaa ja tuo laulu on aina ollut suosikkini. Koskettaa syvältä.
Miksi Sylvian joululaulu poistettiin lauluvihkosta?
Oli vai on? Tai nyt kai sitten oletkin Suomessa joulun.
Lopeta tuo saivartelu joka asiasta!
Kanttoriraati piti laulua vaikeana laulaa ja totesi sen sopivan paremmin kuoroille, mutta ainakin meidän kanttori laulatti sitä kauneimpien joululaulujen tilaisuudessa ja kyllä se pysyy suomalaisten sydämen joululauluna aina.
Se kuuluu jouluun, isänmaanrakkauteen ja eläintensuojeluun. Kylmä karu ja köyhä kotimaa on rakkain.
Laulu on Sylvian tervehdys Sisiliasta, ihanuuksien paikasta, jossa se on muuttolintuna. Se kaipaa kotimaan talvista luontoa ja rakasta lajitoveriaan, joka on Pohjolassa suljettu häkkiin.
Näin minä sanat tulkitsen, ja sen voi ajatella myös monella tapaa symboliseksi, kuten kaukana kotoa joulua viettävän kaipuu kotiin. Topelius oli ensimmäisiä luonnonsuojelijoita, perusti 1870 yhdistyksen Maj Förening. Hän vastusti pikkulintujen käyttöä häkkilintuina, mitä Suomessakin harrastettiin, opetti linnunpönttöjen rakentamistakin. Ennen kaikkea kauhistutti julma muuttolintujen pyydystäminen Välimeren maissa ruuaksi , niiden silmien puhkominen jotta laulaisivat enemmän ja houkuttaisivat lajitovereita ansaan. Puhutaan yleisesti, että Sylvia oli mustapääkerttu, mutta lintutieteilijät arvelevat, että muukin kerttulaji voi olla kyseessä, sillä mustapääkerttu talvehtii Afrikassa.
Laulussa on nähty myös viittauksia Topeliuksen omaan elämään, raskaisiin menetyksiin ja surumielisyyteen, ja jopa Suomen asemaan Venäjän puristuksessa.
Topeliuksen Varpunen jouluaamuna kertoo hänen vuoden ikäisenä kuolleesta Rafael-pojastaan, miten hän varpusen hahmossa saapuu tervehtimään perhettään, pieni sisko antaa jyviä.
Kanttoriraati on vihetärvassujen ja muslimien asialla
Hyvää joulua vaan sullekin
Hieno melodiahan tässä on, ja paraneekin jos lauletaan äänissä.
Onko nyt löydetty jotain sellaista, mikä loukkaa ulkomaalaisia.
Vaikka tuo lintujen verkkopyynti.
Vai jotain muuta?
Outo poisto on joululauluvihosta.
Kuitenkin sitä saa laulaa yleisötiloissa.
Ota näistä nyt selvää.
Kirkko on ihan hukassa nykyään.
Joku muslimi on laulusta loukkaantunut
Mitä sitten? Eihän laulu kosketa muslimeja. Miksi muslimi haluaa kuunnella suomalaisten (kristittyjen) lauluja ja sitten "loukkaantuu"? On heikkoutta loukkaantua. Todellinen mies ei mokomista piittaisi, mutta nuohan eivät ole miehiä.
Pysyisivät omissa maissaan ja kulttuureissaan jos heidät ystävällisesti vastaanottanut kulttuuri heitä "loukkaa".
Typeryyttä.
"Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin"
Koulussa kun tätä laulettiin, niin karsastimme tyttöporukalla tuota "jo rintoihinkin"
Pojat tirskuivat ja tirkistelivät meitä tyttöjä ja alkavaa rintojemne kasvua.
Pitäisi olla rintaankin.
Samoin tuo "pirtteihin pienoisihin."
Kuului mielestämme "piltteihin pienoisihin."
Luulimme myös että lauletaan Sylvi Kekkosesta.
Ennenkuin luimme luonnontietoa ja selvisi että Sylvia on lintusuku, johon kuuluu monta eri lintua.
Ja mustapääkerttu ei voinut olla laulun lintu, kun se ei edes talvehdi Sisiliassa.
Kun kuulimme että siinä on alunperin ruotsalaiset sanat, jotka yritetty kääntää suomeksi.
Joopa joo, ei ole oikein osattu kääntää.
Ymmärrettiin virheet.
Jotenkin sanat suomeksi käännettynä, ovat muuttaneet koko laulun dynamiikkan.
Lehden mukaan tämä on suomalaisten suurin suosikki joululauluista. Voitti äänestyksen.
En jaksa enää murehtia tämän yhteiskuntamme outoja päätöksiä. Elän onnellisena omassa maailmassani.