Velkapiirakka palasi aivan uutena nämä puolueet ovat valtionvelan ottajia

Li Andersson ihmettelee Sdp:n velkapiirakkaa: Tämä ei kerro mitään – ”äärimmäisen epärehellistä”
Juha-Pekka Tikka
Julkaistu 16.03.2016 | 20:44
Päivitetty 16.03.2016 | 20:44
Vasemmistoliiton johtoon pyrkivän kansanedustajan mielestä Sdp:n grafiikka kuvastaa velkakeskustelun järjettömyyttä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)
Kansanedustaja Li Andersson (vas.) ihmettelee Facebookissa Sdp:n eduskuntaryhmän velkakakkua, tai velkapiirakkaa.

Li Andersson kertoo kuvan jaetun Sdp:n kansanedustajille. He ovat silloin tällöin ottaneet sen esille eduskunnan täysistunnossa.

Learn more
Kakulla/piirakalla on määrä kuvastaa, kuinka paljon Suomi on velkaantunut kunkin puolueen ollessa vallassa. Anderssonin mukaan piirakka kuitenkin todellisuudessa kuvastaa sitä, kuinka paljon eri eduskuntapuolueet ovat olleet hallituksessa, ja sitä, mikä maan yleinen taloudellinen tilanne on ollut silloin kun nämä eri puolueet ovat olleet hallituksessa.

– Puolueiden talouspoliittisista näkemyksistä tai suhtautumisesta velanottoon tämä sen sijaan ei kerro oikeastaan mitään, Li Andersson toteaa.

Hänen mukaansa ”velkaantuminen ei ole sama asia kuin elvyttäminen. Viimeisin hallitus joka Suomessa on ottanut velkaa ja elvyttänyt on Vanhanen II. Se oli porvarihallitus, mutta näki velkaelvytyksen järkevänä tapana vastata finanssikriisin aiheuttamaan BKT:n romahdukseen. Ja niin se olikin. Sitten tuli eurokriisi, uusi hallitus ja Suomen linja muuttui”.

– Vuodesta 2012 eteenpäin Suomen hallitukset ovat harjoittaneet kiristävää finanssipolitiikkaa, ja samaan aikaan ottaneet velkaa. Ollaan siis leikattu ja velkaannuttu samaan aikaan. Tämä johtuu talouskasvun puutteesta ja työttömyyden noususta.

Li Andersson mukaan ”tästä syystä on myös äärimmäisen epärehellistä sanoa, että vain tietyt puolueet edustaisivat tai ajaisivat vastuutonta velanottoa tai velanottoa ylipäätään. Mielestäni vastuutonta velanottoa on se, että velkaannutaan ja samaan aikaan leikataan rajusti julkismenoista ja ostovoimasta, näin pahentaen työttömyyttä”.

Marinin hallitus otti eniten velkaa


14.08.2024 14:01
Facebook
Twitter
Viime viikkoina ovat opposition edustajat syyttäneet istuvaa hallitusta liiallisesta velanotosta., että eräs syy on edellisen eli Marinin (sdp) hallituksen hulvattoman velanoton nousseet korkokulut.

Marinin hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa (mrde) enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen ja Sipilä) yhteensä. Mikä oli ottaessa, kun sitä sai jopa miinuskorolla.

Tarkemmin kerrottuna keskustavetoisen (Matti Vanhanen) hallituksen aikana vuosina 2007 – 2010 valtio otti uutta velkaa 21,8 mrde ja korkoja maksettiin 8,355 mrde.

Kokoomuksen (Jyrki Katainen) johdolla työskennellyt hallitus vuosina 2011 – 2014 otti velkaa 21,4 mrde ja maksoi korkoja 7,221 mrde.

Keskustan (Juha Sipilä) hallituksen velanotto vuosina 2015 – 2018 oli ”vain” 9 mrde ja korot 5,532 mrde.

Demarien (Sanna Marin) hallituksen velanotto vuosina 2019 – 2022 nousi omaan suuruusluokkaansa eli 44 miljardiin euroon, mutta korkoja maksettiin vähemmin kuin edellisten hallitusten aikana eli 3,724 mrde.

Istuva (Petteri Orpo) hallitus maksoi viime vuonna korkoja 2,323 mrde ja joutunee maksamaan tämän vuoden aikana korkoja – talousarvion ja lisätalousarvion mukaan – 3,250 mrde. Ensi vuodelle on korkokuluihin budjetoitu 3,5 mrde eli valtio maksaa korkoja vuodessa lähes yhtä paljon kuin

Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien keskiviikkona julkaisemassa raportissa Marinin hallituksen taloudenpito saa tiukkaa kritiikkiä: valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.

Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.

– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö.

VTV:n mukaan valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.

Raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.

– Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, Kangasrääsiö sanoo.

Kehystä ei noudatettu kertaakaan
Finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin keväällä 2020 koronan takia. Raportissa kysytään, miksi hallitus ei peruuttanut osaa hallitusohjelmansa mukaisista menolisäyksistä ja allokoinut niitä koronakriisistä seuranneisiin menotarpeisiin, kun pandemia muutti talouden näkymiä. Sen sijaan hallitus nosti kokonaismenotasoa merkittävästi luopumalla menojen budjetointia rajoittavasta menokehyksestä vuonna 2020.

Hallitus rikkoi kehyksen useita kertoja, eikä siten noudattanut asettamaansa menokehystä koko hallituskauden aikana.

Raportissa verrataan tilannetta Tanskaan, jossa menokatto poistettiin vain covid-pandemian torjuntaan liittyviltä menoilta vuosilta 2020–2022. Tällöin menotaso olisi noussut hetkellisesti merkittävästi, mutta palautunut vuoden 2021 jälkeen lähelle tavanomaista menojen kasvutrendiä.

Elvytyksen ajoitus epäonnistui
Osa koronakriisiin liittyvistä menoista oli tarkoitettu vastasyklisen finanssipolitiikan välineiksi torjumaan koronan aiheuttamaa taantumaa. Ne eivät kuitenkaan ajoittuneet akuuttiin kriisiin vaan myöhempään ajankohtaan, jolloin talous oli jo voimakkaassa kasvussa.

Koronan jälkeen Suomen talous lähti voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote kasvoi reaalisesti jopa 2,7 prosenttia, kuten valtiovarainministeriö oli ennustanutkin.

Ennustetusta talouskasvusta huolimatta vuoden 2021 talousarvio oli reaalisesti 13 prosenttia tavanomaista suurempi, mikä tarkoittaa noin 8,4 miljardia euroa.

Pandemian alussa oli vallalla keskustelu, jonka mukaan edellisten talouskriisien aikana tehtyjä talouspoliittisia virheitä ei haluttu toistaa. Keskustelussa viitattiin erityisesti liian kireään finanssipolitiikkaan. Oikeutusta erittäin elvyttävälle talouspolitiikalle haettiin siten arvioista, joita aiemmista kriiseistä, etenkin 1990-luvun lamasta, oli tehty.

VTV:n raportin havaintojen mukaan covid-pandemiassa mentiin puolestaan liian pitkälle finanssipoliittisessa elvytyksessä. Kriisin jälkeen ei palattu normaaliin talouspolitiikkaan ja finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen.

Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
PolitiikkaTalous
28.08.2023
|
19:04
Jaa
Valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin mukaan etenkin kasvavat sote-menot ja korkomenojen raju kasvu selittävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää. Orpon hallitus ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa 10,1 miljardia euroa.


Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli viime viikolla valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi.

Ensi vuonna muun muassa työn ja liikkumisen verotus kevenee ja kehitysapuun tulee leikkauksia. Tiedossa on myös merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi poliiseja on tulossa lisää.

Julkista taloutta ei kuitenkaan voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.

Hyvinvointialueiden rahoitus on sangen kallista

Valtiovarainministeri Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren avaa taustoja Iltalehdessä. Muun muassa kasvavat sotemenot ja korkomenojen raju kasvu ovat syy lisävelanotolle.

Vastuu sotepalvelujen tuottamisesta siirtyi tämän vuoden alusta hyvinvointialueille. Alueiden rahoitus on erittäin kallista.

Koko valtionbudjetin suuruus ensi vuonna on valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 87,2 miljardia euroa.

– Siitä 24,6 miljardia euroa menee hyvinvointialueille. Se on tosi merkittävä osuus budjetista. Taustalla on se, että hoivamenot kasvavat ja siihen vaikuttaa tietysti paljon meidän väestörakenteemme muutos. Kun väestö vanhenee, luonnollisesti se maksaa, Lindgren sanoo Iltalehdelle.

Nollakorkojen aika on ohi

Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy myös valtion ensi vuoden budjetissa. Toinen merkittävä selittäjä uudelle velalle ensi vuoden budjetissa ovatkin valtionvelan korkomenot.

Viime hallituskaudella otettu velka on korkojen noustua muuttunut entistä kalliimmaksi, sillä ensi vuonna pelkkiin velan korkomenoihin menee 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.

Lindgren huomauttaa, että velassa oleminen on nyt selvästi kalliimpaa kuin viime hallituskaudella.

– Viime hallituskaudella korkomenot olivat vuodessa keskimäärin alle miljardi euroa. Korkomenojen budjetoitu määrä on siis yli kolminkertaistunut toteutuneisiin korkomenoihin nähden.

Lisäkulujen taustalla myös inflaatio

Valtion budjettiin, esimerkiksi sotemenojen kasvuun, vaikuttaa toki myös yleinen inflaatio eli hintojen nousu. Osana talouden sopeutustoimia hallitus on kuitenkin kirjannut hallitusohjelmaan osaan sosiaalietuuksista indeksijarrut, eli niitä ei nosteta hintojen nousun mukaan.

Orpon hallitus toteuttaa valtiontaloudessa ryhtiliikkeen, josta suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Kaikkiaan hallitus aikoo sopeuttaa 6 miljardia euroa vaalikaudella.

Lindgren huomauttaa, että jos sopeutusta ei tehtäisi, velkaa pitäisi ottaa vielä nykyistäkin enemmän.

– Jos seuraavalla vaalikaudella jatketaan sopeutusta ja kasvu vähän paranee, on realistista, että päästään koko julkisen talouden velkasuhteen osalta alenevaan kehitykseen.

SUOMEN UUTISET

Kommari-sosialistit Suomen tuho!

nfggn

545

Olisi varmaan sannukan veronmaksajien käyttämät aamiaisrahat auttanut köyhiä? mutta ei kiinnostanut tietenkää sdp.

Ei ole mitään mystistä syytä olemattomalle talouskasvulle !!


Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen !
Luku on maailman korkeimpia eli huonoimpia lukuja !
Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 39%

Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Päätökset ovat olleet lähinnä vasemmiston tekosia !

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD, Sveitsi 696000 USD

Lopputuloksena on kova velkaantuminen ja velkaantuminen ulkomaille !
Julkinen velka on tasoa 240-250 miljardia euroa ! Velka kasvaa vuosittain !
Tämä on meidän perintö tuleville sukupolville !?

TYTIN REVA REPES AHDISTAAKO SDP.

💩💩💩💩💩
Mihin urpo laittoi varastamansa kansan eläke rahat työeläke kassasta oliko kansan lupa


Äänestä👺👺👺👺👺👺👺👺

Onko ymmärrettävä niin, että oikeistolaisuus on valtion yhteisten varojen ryöväämistä

Kaikki mahdollinen on ainakin kohta ryövätty ja hallitus ryövää lisää ottamalla
lisää ja lisää velkaa veronmaksajien piikkiin. Piikki on koko ajan auki eliitille veronmaksajien laskuun. Tavallinen kansa velat tulee maksamaan.KOKOOMUS .MAAMME HYVINVOINNIN TÄYSTUHO
Tässä sinulle Suomen kurjistavat viime 20 vuoden ajalta
Sipislö29.5.2015 - 6.6.2019 1470 Suomen Keskusta Enemmistö
Stubb 24.6.2014 - 29.5.2015 340 Kansallinen Kokoomus Enemmistö
Katainen 22.6.2011 - 24.6.2014 1099 Kansallinen Kokoomus Enemmistö
Kiviniemi 22.6.2010 - 22.6.2011 366 Suomen Keskusta Enemmistö
Vanhanen II 19.4.2007 - 22.6.2010 1161 Suomen Keskusta Enemmistö
Vanhanen 24.6.2003 - 19.4.2007 1396 Suomen Keskusta Enemmistö
Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 Suomen Keskusta Enemmistö


ÄänestäOrpo "tukee" yrittäjiä leikkaamalla palkansaajilta

Orpo leikkasi palkansaajalta ja kutsuu sitä yrittäjyyden tukemiseksi.

Mitä mieltä Orpon retoriikasta ja ostovoiman "nostosta"?

HS 2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009868520.html

"Pääministeri Petteri Orpo (kok) myöntää, että työttömyysvakuutusmaksujen alennukset toteutetaan ensi vuonna työnantajille kokonaisuudessaan. Sen sijaan työntekijät saavat alennuksesta vain osan. Näin tehdään Orpon mukaan siksi, että hallitus haluaa tukea nyt
nimenomaan yrittäjyyttä.Sen nyt tiesi mitä se tuo tullessaan kun Kokoomus valittiin hallitus vastuulliseksi puolueeksi. Siitä Suomenkansa saa syyttää ihan itseään ja ilman sitä että näitä olisi äänestetty ei nämä toimet olisi mahdollisia. Kokoomus on ääri porvari puolue ja työvoima se jota he käyttävät hyväksi vaurastuakseen. Toimet ovat sen mukaisia. Kokoomuksen sisin poliittisen toiminnan ydin on vaurastuttaa vauraita ja valvoa heidän etujaan ja nyt he totisesti sen tekevät. Jo kautta poliittisen historian he ovat pyrkineet tulonsiirroin ja varsinkin yritystuin vaikuttamaan tulonsiirtojen siirtymistä teollisuuden hyväksi, joita johtavat öky porvarit. Kun he ovat vallassa jää jotkut jotka ei istu hallituksessa nuolemaan "näppejään". Tässä tapauksessa palkansaajat jotka ovat heille puhtaasti hyödykkeitä.

Ja kun nämä pääsevät vastaan tarvitsevat he tukea muualta ,sillä käytännössä se ryhmä joiden etua nämä valvovat on Suomessa suht pieni. Noin 10% kansasta. Joten tuossa suhteessa on äänestäjien peiliin katsomisen paikka .Tuosta äänestys tuloksesta kun ei voi oikein vastuuta kaataa kellekään muulle kuin kansalaisille.


Äänestä

fgfg

vcxv

Tiesihän sen jo kun tämä Marinin hallituksen kokoonpano julkaistiin että ei tule näiltä kokemattomilta naisilta onnistuun näin vaativa virka. Tämä pääministeri lopuksi jätti suuret velat ja lähti juhlimaan muualle.

Jätti suuret velat Suomalaisille, ja lähti juhlimaan muualle. Näin piti kirjoittaa.

fgfd

ghhg