Työn tuottavuus puuttuu

Duunari voisi välillä jotain tuottaakin....

Työväentalolla jo kuiskutellaan,
jotta töihin pitäisi ryhtyä,
vastarinta on kuitennii kovaa....

Suomen yrittäjät ry. pääliköineen aivan kuutamolla miten tuottavuutta parannetaan. Pitäisi vaan tehdä pitempää päivää, Huhhuh. Eikö näitä muumioita saada vaihdettua ihmisiin jotka ymmärtävät miten toimintaa kehitetään? Ainoa mitä osataan ovat haaveilu pidemmästä työajasta palkkaa nostamatta sekä porukkaa pihalle säästöjen toivossa vaikka töitä olisi.
Että näin meillä Suomessa!

Aika koomista, jos tukibönde valittaa työmiehen huonosta tuottavuudesta….

Ei oikein duunareille työt maistu.

Kyllähän se niin on että kun katsoo pitkässä juoksussa niin työtä helpotavia koneita on tullut mutta tuottavuus on pysnyt samana,palkat ovat nousseet mutta tuottavuus on pysynyt samana.

Itse olen ollut yrittäjänä 35vuotta taosin nyt jo eläkkeellä, olen huomannut hyvin tuon tuottavuuden putoamisen.
90 luvulla työntekijä tuotti sen verran että olisin voinut olla täyspäivänen johtaja.
2000 luvulla alkoi homma mennä niin että jos halusin palkkaa niin piti tehdä itse töitä haalarit päälleä ja johtamis hommat päivän päätteeksi.
Joskus 2015 alkoi mennä siihen ettei työntekijä saanut omia kulujansa peitettyä vaan minun piti oman palkkani lisäksi tehdä extratöitä jotta sain tuon vajauksen kuitettua ja sitten töiden päälle vielä ne johtamishommat.
Jossain vaiheessa vain tajusin ettei siinä ole järkeä että minä painan 3 miehen edestä jotta saan kompensoitua työntekijöiden aiheuttamat tappiot ja tuon oivalluksen ansiosta irtisanoin lähes kaikki työntekijät.
Firman tulos koheni ja pirusti tuon liikun jälkeen.

Samoja oivalluksia ovat tehneet muutkin pienien yritysten yrittäjät.
Mitä järkeä on raataa niska limassa vain sen takia että saa luotua jollekkin työpaikan?

Ennen Suomi pärjäsi korkealla teknologialla, tiedolla ja alemmilla työvoimakustannuksilla verrattuna lähimpiin kilpailijoihin. Sitten muut ajoivat ohi, saavuttivat saman tai paremman tekniikan ja tiedon tason, mutta moni muu maa paljon alemmillaa työvoimakustannuksilla. Nyt sitten ihmetellään kun ei enää pärjätä.
Kuvaavaa on, että jätteiden tuonti ulkomailta on meille bisnestä, ja keskustellaan ulkomaisten ydinjätteiden loppusijoittamisesta.

Jottei faktat unohtuisi tyhjän ulisijalta... Vuodesta 2015 maatalouden tuottavuuden kehitys on ollut melkolailla linjassa yleisen tuottavuuden kehityksen kanssa.

Maatalous on tehnyt tulosta. Lopettaneet tilat ovat siirtyneet jatkaville tiloille, eli työnmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Maataloustuottajat ovat ostaneet työpalkoillaan joihin kuuluvat ne kuuluisat tukieurot,koneita joilla ovat pystyneet tuottavuutta lisäämään. Kun viljanviljelyä on tehostettu, sitä on liikaa, tänä vuonna alkaa viljan tuotannon alasajo, josta takuuvarmasti kuullaan tällä palstalla, on pidettävä vihapuhetta yllä , koska jokainen syöjä, on erimieltä maataloustuotannosta. Maitoa oli Suomessa liikaa kun isoja yksiköitä rakennettiin, sianlihaa on liikaa , kun sen hinta on pohjalukemissa. Täytyis tosiaan tuottaa tuotteita , mitäs sitten kun sitä on liikaa tai liian vähän. Kun on liian vähän sitä tuodaan ulkomailta, kun on liikaa , sitä ei pysty viemään ulkomaille. Kenen ongelma tuote on.

Duunari voisi katsoa peiliin.

En tiedä pitäisikö olla huvittunut vai huolestunut, kun maalaiset yrittävät kirjoitella asioista, joita he eivät lainkaan ymmärrä ja kirjotusten taso saa epäilemään, onko edes edellytyksiä ymmärtää.

Työn tuottavuus voidaan määritellä monellakin tavalla, mutta pohimmiltaan kyse on siitä paljonko arvoa tuotetaan työskentelyyn käytetyssä ajassa (esim. tunnissa).

Tiukasti määritellen maataloudessa työn tuottavuus on negatiivinen, koska BKT:n kannalta maatalouden tuottama arvonlisä on negatiivinen. Maataloudessa tuotetun raaka-aineen myyntihinnan sekä sen tuottamiseen käytettyjen välituotteiden ostohinnan erotus on negatiivinen, kun maataloustuki lasketaan tuotantokustannukseksi.

Subvetoimattomilla aloilla työn tuottavuu on ensisijaisesti liiketoimintamallista ja yrityksen menestyksestä. Otetaan esimerkiksi vaikka koodari, joka työskentelee Roviolla, niin hänen tuottavuutensa on kohtuullinen, koska Rovion liikevaihto on 300 miljoonaa liiketulos on n. 40 miljoonaa n. 500 ilmisen työpanoksella. Mutta jos tätä vertaa Superceliin, niin sen liikevaihto oli 2800 miljoonaa ja liikevoitto 880 miljoonaa alle 700 työntekijällä, niin Supercellin koodarin tuottavuus on 20 kertaa parempi.

Maalainen saattaa kuvitella, että Supercellin ohjelmoija on 20 kertaa nopeampi, ahkerampi, tekee pitempää päivää jne kuin Rovion ohjelmoija, mutta eihän siitä ole kysymys. Jos katsoo tuotettuja toimivia ja testattuja koodirivejä, niin Rovion paras koodari on aivan varmasti parempi kuin Supercellin kokemattomin/hitain koodari.