Repetitio mater studiorum est

Filsofiassamme Mangalam-mantraa syventää käännöstä paljon enemmän kuin pelkkä “hyvää” tai “siunaus”.

Laulu myös korostaa maailmankaikkeuden jumalallista järjestystä (dharma) ja sielun (jīva) pyrkimystä ykseyteen Jumalan kanssa. Näin ollen mantran sanat voidaan nähdä rukouksena universaalisen hyvinvoinnin, harmonian ja jumalallisen ykseyden puolesta, ei pelkästään aineellisen onnen vuoksi.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Filsofiassamme Mangalam-mantraa syventää käännöstä paljon enemmän kuin pelkkä “hyvää” tai “siunaus”.

Laulu myös korostaa maailmankaikkeuden jumalallista järjestystä (dharma) ja sielun (jīva) pyrkimystä ykseyteen Jumalan kanssa. Näin ollen mantran sanat voidaan nähdä rukouksena universaalisen hyvinvoinnin, harmonian ja jumalallisen ykseyden puolesta, ei pelkästään aineellisen onnen vuoksi.

Lue lisää

Mangalam IAST ja syvällisempi merkitys

Bhūmi maṅgalam – Olkoon maa siunattu jumalallisella harmonialla, kantakoon Jumalan luomistyön suotuisuutta.
Udaka maṅgalam – Olkoon vesi puhdas, elämää ylläpitävä ja kaikille olentoille siunaksi.
Agni maṅgalam – Olkoon tuli kirkastava, puhdistava ja jumalallisen läsnäolon ilmentymä.
Vāyu maṅgalam – Olkoon ilma elämää ylläpitävä, kaikkia hengittäviä olentoja ravitseva.
Gagana maṅgalam – Olkoon taivas ja avaruus suojelijana, näyttäen jumalallisen läsnäolon laajuuden.
Sūrya maṅgalam – Olkoon aurinko valon ja tietoisuuden lähteenä, joka valaisee mielen ja sydämen.
Candra maṅgalam – Olkoon kuu rauhan ja lempeyden symbolina, joka tasapainottaa maailmaa.
Jagat maṅgalam – Olkoon koko maailmankaikkeus jumalallisen harmonian ja rakkauden sävyttämä.
Jīva maṅgalam – Olkoon jokainen elävä olento turvassa, puhdas, onnellinen ja hengellisesti herännyt.
Deha maṅgalam – Olkoon keho alttiina palvelulle, elämälle ja hengelliselle harjoitukselle.
Mano maṅgalam – Olkoon mieli keskittynyt jumalalliseen, rauhallinen ja vapaa negatiivisuudesta.
Ātma maṅgalam – Olkoon sielu vapaa illuusioista (māyā), kytkeytynyt jumalalliseen rakkauteen.
Sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu – Tulkoon kaikesta maailmassa, näkyvästä ja näkymättömästä, jumalallinen siunattu harmonia.
Oṃ – Jumalallisen äänen, luomisen ja tietoisuuden perusta.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Mangalam IAST ja syvällisempi merkitys

Bhūmi maṅgalam – Olkoon maa siunattu jumalallisella harmonialla, kantakoon Jumalan luomistyön suotuisuutta.
Udaka maṅgalam – Olkoon vesi puhdas, elämää ylläpitävä ja kaikille olentoille siunaksi.
Agni maṅgalam – Olkoon tuli kirkastava, puhdistava ja jumalallisen läsnäolon ilmentymä.
Vāyu maṅgalam – Olkoon ilma elämää ylläpitävä, kaikkia hengittäviä olentoja ravitseva.
Gagana maṅgalam – Olkoon taivas ja avaruus suojelijana, näyttäen jumalallisen läsnäolon laajuuden.
Sūrya maṅgalam – Olkoon aurinko valon ja tietoisuuden lähteenä, joka valaisee mielen ja sydämen.
Candra maṅgalam – Olkoon kuu rauhan ja lempeyden symbolina, joka tasapainottaa maailmaa.
Jagat maṅgalam – Olkoon koko maailmankaikkeus jumalallisen harmonian ja rakkauden sävyttämä.
Jīva maṅgalam – Olkoon jokainen elävä olento turvassa, puhdas, onnellinen ja hengellisesti herännyt.
Deha maṅgalam – Olkoon keho alttiina palvelulle, elämälle ja hengelliselle harjoitukselle.
Mano maṅgalam – Olkoon mieli keskittynyt jumalalliseen, rauhallinen ja vapaa negatiivisuudesta.
Ātma maṅgalam – Olkoon sielu vapaa illuusioista (māyā), kytkeytynyt jumalalliseen rakkauteen.
Sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu – Tulkoon kaikesta maailmassa, näkyvästä ja näkymättömästä, jumalallinen siunattu harmonia.
Oṃ – Jumalallisen äänen, luomisen ja tietoisuuden perusta.

Lue lisää

Tässä aspektissa “maṅgalam” ei ole vain onnea tai siunausta, vaan jumalallisen järjestyksen ja henkisen hyvyyden ilmentymä. Jokainen elementti – maa, vesi, tuli, ilma, aurinko, kuu, elämä, mieli, keho, sielu – on osa JUmalan lahjaa maailmalle, ja mantra pyytää, että jokainen osa säilyisi puhtaana, harmonisena ja jumalallisen rakkauden ohjaamana.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tässä aspektissa “maṅgalam” ei ole vain onnea tai siunausta, vaan jumalallisen järjestyksen ja henkisen hyvyyden ilmentymä. Jokainen elementti – maa, vesi, tuli, ilma, aurinko, kuu, elämä, mieli, keho, sielu – on osa JUmalan lahjaa maailmalle, ja mantra pyytää, että jokainen osa säilyisi puhtaana, harmonisena ja jumalallisen rakkauden ohjaamana.

Lue lisää

Olkoon maa siunattu, kantakoon jumalallisen armon hedelmät,
Olkoon vesi puhdas, elämää ylläpitävä ja kaikkien olentojen turva.
Olkoon tuli kirkastava, puhdistava ja jumalallista läsnäoloa heijastava,
Olkoon ilma virtaava ja elämää ravitseva, kaikkia hengittäviä hellivä.

Olkoon taivas ja avaruus suojelijana, jumalallista järjestystä hehkuva,
Olkoon aurinko valon ja tietoisuuden lähteenä, mielen ja sydämen valaistava,
Olkoon kuu lempeyden ja rauhan merkkinä, tasapainoa maailmaan tuova.
Olkoon koko maailmankaikkeus jumalallisen harmonian ja rakkauden läpäisemä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Olkoon maa siunattu, kantakoon jumalallisen armon hedelmät,
Olkoon vesi puhdas, elämää ylläpitävä ja kaikkien olentojen turva.
Olkoon tuli kirkastava, puhdistava ja jumalallista läsnäoloa heijastava,
Olkoon ilma virtaava ja elämää ravitseva, kaikkia hengittäviä hellivä.

Olkoon taivas ja avaruus suojelijana, jumalallista järjestystä hehkuva,
Olkoon aurinko valon ja tietoisuuden lähteenä, mielen ja sydämen valaistava,
Olkoon kuu lempeyden ja rauhan merkkinä, tasapainoa maailmaan tuova.
Olkoon koko maailmankaikkeus jumalallisen harmonian ja rakkauden läpäisemä.

Lue lisää

Olkoon jokainen elävä olento turvassa, puhdas ja onnellinen,
Olkoon keho vahva, altis elämälle, palvelukselle ja hengelliselle harjoitukselle.
Olkoon mieli keskittynyt jumalalliseen, rauhallinen ja vapaa harhoista,
Olkoon sielu vapaa illuusioista, kytkeytynyt jumalalliseen rakkauteen.

Tulkoon kaikesta maailmassa, näkyvästä ja näkymättömästä,
jumalallinen harmonia ja siunattu hyvinvointi.
Om – Jumalallisen äänen, luomisen ja tietoisuuden perusta.

भूमि मङ्गलम्
Bhūmi maṅgalam
Maa ei ole vain fyysinen paikka; se on Bhāva-sfääri, jossa jīvat (sielut) kokevat elämän. Pyydämme, että maa kantaisi hyvyyden, puhtauden ja jumalallisen harmonian. Maa toimii välineenä jumalalliselle toiminnalle ja jīvojen hengelliselle kasvulle.

उदक मङ्गलम् Udaka maṅgalam Vesi symboloi elämän virtaa ja jumalallista armoa. Se puhdistaa sekä fyysisesti että henkisesti, ja sen toivotaan tukevan elävien olentojen kehitystä ja hengellistä heräämistä.

अग्नि मङ्गलम् Agni maṅgalam Tuli symboloi tietoisuutta ja puhdistusta. Se polttaa illuusion (māyā) ja tuo esiin sielun todellisen olemuksen.


वायु मङ्गलम् Vāyu maṅgalam Ilma edustaa elämän hengitystä ja Chi-virtaa. Gaudiya näkemyksessä se yhdistää kehon ja sielun, ja sen tulee olla elämää ylläpitävää ja harmonista.

गगन मङ्गलम् Gagana maṅgalam Taivas/avaruus symboloi rajattomuutta ja jumalallista laajuutta. Se muistuttaa sielua luonnon ja jumalallisen suunnitelman yhteydestä.

सूर्य मङ्गलम् Sūrya maṅgalam Aurinko on valon ja tietoisuuden lähde, joka valaisee sielua ja mieltä. Se symboloi myös Krishnan jumalallista voimaa ja elämän energian jatkuvaa virtaa.


चन्द्र मङ्गलम् Candra maṅgalam Kuu symboloi rauhaa, lempeyttä ja tasapainoa. Se auttaa sielua pysymään rauhoittuneena ja keskittyneenä Jumalan rakkauteen.


जगत् मङ्गलम् Jagat maṅgalam Maailma = kaikkien olentojen yhteisö. Pyydämme, että maailmankaikkeus olisi harmoninen, rakkaudellinen ja jumalallisen suunnitelman mukainen.


जीव मङ्गलम् Jīva maṅgalam Jīvat, elävät sielut, pyydämme: olkoon puhtaita, onnellisia ja yhteydessä jumalalliseen. Gaudiya filosofian mukaan tämä on keskeistä – jīvan herääminen rakkauteen Krishnaa kohtaan.


देह मङ्गलम् Deha maṅgalam Keho on väline jumalalliselle toiminnalle. Olkoon se terve, vahva ja sopiva hengelliseen harjoitukseen ja palvelukseen.


मन मङ्गलम् Mano maṅgalam Mieli on sielun “ohjaaja”. Sen tulee olla rauhaisa, keskittynyt ja jumalalliseen suuntautunut, vapaa harhoista ja egoismista.


आत्मा मङ्गलम् Ātma maṅgalam Sielu (ātma) on ikuisesti erottamaton Krishnaa kohtaan. Olkoon se puhdas, harmoninen ja vapaa illuusiosta (māyā), jotta rakkaus jumalaa kohtaan voi kukoistaa.


सर्व मङ्गलम् भवतु भवतु भवतु Sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu Universaali rukous: kaikesta maailmassa – fyysisestä, elävistä olennoista ja jumalallisesta energiasta – tulkoon hyvää, harmonista ja Jumalan rakkaudessa juurtunutta.

Anonyymi00008 kirjoitti:

भूमि मङ्गलम्
Bhūmi maṅgalam
Maa ei ole vain fyysinen paikka; se on Bhāva-sfääri, jossa jīvat (sielut) kokevat elämän. Pyydämme, että maa kantaisi hyvyyden, puhtauden ja jumalallisen harmonian. Maa toimii välineenä jumalalliselle toiminnalle ja jīvojen hengelliselle kasvulle.

उदक मङ्गलम् Udaka maṅgalam Vesi symboloi elämän virtaa ja jumalallista armoa. Se puhdistaa sekä fyysisesti että henkisesti, ja sen toivotaan tukevan elävien olentojen kehitystä ja hengellistä heräämistä.

अग्नि मङ्गलम् Agni maṅgalam Tuli symboloi tietoisuutta ja puhdistusta. Se polttaa illuusion (māyā) ja tuo esiin sielun todellisen olemuksen.


वायु मङ्गलम् Vāyu maṅgalam Ilma edustaa elämän hengitystä ja Chi-virtaa. Gaudiya näkemyksessä se yhdistää kehon ja sielun, ja sen tulee olla elämää ylläpitävää ja harmonista.

गगन मङ्गलम् Gagana maṅgalam Taivas/avaruus symboloi rajattomuutta ja jumalallista laajuutta. Se muistuttaa sielua luonnon ja jumalallisen suunnitelman yhteydestä.

सूर्य मङ्गलम् Sūrya maṅgalam Aurinko on valon ja tietoisuuden lähde, joka valaisee sielua ja mieltä. Se symboloi myös Krishnan jumalallista voimaa ja elämän energian jatkuvaa virtaa.


चन्द्र मङ्गलम् Candra maṅgalam Kuu symboloi rauhaa, lempeyttä ja tasapainoa. Se auttaa sielua pysymään rauhoittuneena ja keskittyneenä Jumalan rakkauteen.


जगत् मङ्गलम् Jagat maṅgalam Maailma = kaikkien olentojen yhteisö. Pyydämme, että maailmankaikkeus olisi harmoninen, rakkaudellinen ja jumalallisen suunnitelman mukainen.


जीव मङ्गलम् Jīva maṅgalam Jīvat, elävät sielut, pyydämme: olkoon puhtaita, onnellisia ja yhteydessä jumalalliseen. Gaudiya filosofian mukaan tämä on keskeistä – jīvan herääminen rakkauteen Krishnaa kohtaan.


देह मङ्गलम् Deha maṅgalam Keho on väline jumalalliselle toiminnalle. Olkoon se terve, vahva ja sopiva hengelliseen harjoitukseen ja palvelukseen.


मन मङ्गलम् Mano maṅgalam Mieli on sielun “ohjaaja”. Sen tulee olla rauhaisa, keskittynyt ja jumalalliseen suuntautunut, vapaa harhoista ja egoismista.


आत्मा मङ्गलम् Ātma maṅgalam Sielu (ātma) on ikuisesti erottamaton Krishnaa kohtaan. Olkoon se puhdas, harmoninen ja vapaa illuusiosta (māyā), jotta rakkaus jumalaa kohtaan voi kukoistaa.


सर्व मङ्गलम् भवतु भवतु भवतु Sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu Universaali rukous: kaikesta maailmassa – fyysisestä, elävistä olennoista ja jumalallisesta energiasta – tulkoon hyvää, harmonista ja Jumalan rakkaudessa juurtunutta.

Lue lisää

ॐ Oṃ Kosminen ääni ja alkuperäinen vibration.

Anonyymi00009 kirjoitti:

ॐ Oṃ Kosminen ääni ja alkuperäinen vibration.

Kaikki elementit ovat jumalallisia instrumentteja: maa, vesi, tuli, ilma, aurinko, kuu, maailma Mantra pyytää, että ne kaikki olisivat suotuisia henkiselle elämälle.

Sarva maṅgalaṃ bhavatu: ei pelkästään materiaa tai aineellista hyvää, vaan kaiken tasapainoa, harmonista järjestystä ja jumalallisen armon toteutumista.
Om: tämä ei ole vain ääni; se on henkinen resonanssi, joka yhdistää universumin ja sielun jumalalliseen ykseyteen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kaikki elementit ovat jumalallisia instrumentteja: maa, vesi, tuli, ilma, aurinko, kuu, maailma Mantra pyytää, että ne kaikki olisivat suotuisia henkiselle elämälle.

Sarva maṅgalaṃ bhavatu: ei pelkästään materiaa tai aineellista hyvää, vaan kaiken tasapainoa, harmonista järjestystä ja jumalallisen armon toteutumista.
Om: tämä ei ole vain ääni; se on henkinen resonanssi, joka yhdistää universumin ja sielun jumalalliseen ykseyteen.

Lue lisää

Kommentti:

12 vuotta sitten
”Olisin kiitollinen, jos ihmiset (erityisesti nuorempi sukupolvi) lännessä ja myös Intiassa tuntisivat hengellisyyden kipinän kuunnellessaan näitä lauluja, joihin olen vuodattanut koko sydämeni ja sieluni.” – Ravi Shankar –

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kommentti:

12 vuotta sitten
”Olisin kiitollinen, jos ihmiset (erityisesti nuorempi sukupolvi) lännessä ja myös Intiassa tuntisivat hengellisyyden kipinän kuunnellessaan näitä lauluja, joihin olen vuodattanut koko sydämeni ja sieluni.” – Ravi Shankar –

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

@zorglubshiva4464
12 vuotta sitten
* I would be gratified if the people (especially the younger generation) in the west and in India as well, feel the spark of spirituality by listening to these chants into which I have poured all my heart and soul * - Ravi Shankar -

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00012 kirjoitti:

@zorglubshiva4464
12 vuotta sitten
* I would be gratified if the people (especially the younger generation) in the west and in India as well, feel the spark of spirituality by listening to these chants into which I have poured all my heart and soul * - Ravi Shankar -

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

@confidentialuser999
14 vuotta sitten
Ostin tämän 8–9 vuotta sitten, ja se on yksi hienoimmista mantroista, joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…


https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00013 kirjoitti:

@confidentialuser999
14 vuotta sitten
Ostin tämän 8–9 vuotta sitten, ja se on yksi hienoimmista mantroista, joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…


https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

@3lullabies
11 vuotta sitten
Mangalam…
Olkoon rauha ja harmonia maassa, vedessä, tulessa ja ilmassa, auringossa, kuussa ja planeetoilla, kaikissa elävissä olennoissa, kehossa, mielessä ja sydämessä. Olkoon tuo rauha kaikkialla ja jokaisessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00014 kirjoitti:

@3lullabies
11 vuotta sitten
Mangalam…
Olkoon rauha ja harmonia maassa, vedessä, tulessa ja ilmassa, auringossa, kuussa ja planeetoilla, kaikissa elävissä olennoissa, kehossa, mielessä ja sydämessä. Olkoon tuo rauha kaikkialla ja jokaisessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@tuck1411
10 vuotta sitten
Olen kristitty, mutta mestari Raavin musiikki saa minut tuntemaan Jumalan rauhan.

Anonyymi00015 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@tuck1411
10 vuotta sitten
Olen kristitty, mutta mestari Raavin musiikki saa minut tuntemaan Jumalan rauhan.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1


@Bimala13
14 vuotta sitten
Nämä mantrot yhdistävät sinut jokaiseen jumalalliseen olentoon koko kosmoksessa, ne koskettavat puhtainta sisälläsi ja kohottavat sinut olemassaolon pohjattomuuteen.


https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@MegaAmbiguity
13 vuotta sitten
Ravi, sinä olet elävä legenda! Kiitos! Parhain terveisin Wienistä, Itävallasta


@Ucchaishravas
14 vuotta sitten
Sanskritia on vaikea kääntää sanasta sanaan englanniksi. Nimenä Mangalam tarkoittaa ”suotuisaa” tai ”siunauksellista”. Mangalam on yksi Vishnun nimistä. Se on myös kaupunki Intiassa. Mutta tämän laulun käännös on: ”Olkoon rauha maassa, vedessä, tulessa, tuulessa, taivaalla, auringossa, kuussa, planeetallamme, kaikissa elävissä olennoissa, kehossa, mielessä ja hengessä. Olkoon tuo rauha kaikkialla ja jokaisessa.” Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi.

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00016 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1


@Bimala13
14 vuotta sitten
Nämä mantrot yhdistävät sinut jokaiseen jumalalliseen olentoon koko kosmoksessa, ne koskettavat puhtainta sisälläsi ja kohottavat sinut olemassaolon pohjattomuuteen.


https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@MegaAmbiguity
13 vuotta sitten
Ravi, sinä olet elävä legenda! Kiitos! Parhain terveisin Wienistä, Itävallasta


@Ucchaishravas
14 vuotta sitten
Sanskritia on vaikea kääntää sanasta sanaan englanniksi. Nimenä Mangalam tarkoittaa ”suotuisaa” tai ”siunauksellista”. Mangalam on yksi Vishnun nimistä. Se on myös kaupunki Intiassa. Mutta tämän laulun käännös on: ”Olkoon rauha maassa, vedessä, tulessa, tuulessa, taivaalla, auringossa, kuussa, planeetallamme, kaikissa elävissä olennoissa, kehossa, mielessä ja hengessä. Olkoon tuo rauha kaikkialla ja jokaisessa.” Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi.

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…

Eli täällä ei oikeestaan mitään ihmeellistä:
Jagannath Purissa 8. huhtikuuta 2022 intialaiset brahmanit ja myös brahmanit muista maista sekä vaishnavat muista maista kokoontuivat ja suorittivat seremonian Ukrainan sodan uhrien puolesta, heidän sielujen puolesta. Tämä seremonia jatkui muutaman päivän ajan. Tämän avulla varmistettiin, että uhrien sielut saisivat paremman syntymän henkisessä mielessä ja hyvät mahdollisuudet henkiseen kehitykseen.

Anonyymi00017 kirjoitti:

joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…

Eli täällä ei oikeestaan mitään ihmeellistä:
Jagannath Purissa 8. huhtikuuta 2022 intialaiset brahmanit ja myös brahmanit muista maista sekä vaishnavat muista maista kokoontuivat ja suorittivat seremonian Ukrainan sodan uhrien puolesta, heidän sielujen puolesta. Tämä seremonia jatkui muutaman päivän ajan. Tämän avulla varmistettiin, että uhrien sielut saisivat paremman syntymän henkisessä mielessä ja hyvät mahdollisuudet henkiseen kehitykseen.

Lue lisää

Viisaat ṛṣit kokoontuivat Naimisharanya-metsään Kali-yugan alkaessa suorittamaan suurta uhria ja rukousta koko ihmiskunnan hyväksi.

Kali-yugan kynnyksellä viisaat näkivät, että ihmiskunnan tietoisuus tulisi rappeutumaan: ihmisistä tulisi levottomampia, materialistisempia, lyhytikäisempiä ja hengellisesti eksyneempiä. Siksi tuhannet ṛṣit kokoontuivat Naimisharanyaan suorittamaan pitkäkestoista yajñaa — pyhää uhri- ja rukousseremoniaa — kaikkien olentojen hyvinvoinnin puolesta.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Viisaat ṛṣit kokoontuivat Naimisharanya-metsään Kali-yugan alkaessa suorittamaan suurta uhria ja rukousta koko ihmiskunnan hyväksi.

Kali-yugan kynnyksellä viisaat näkivät, että ihmiskunnan tietoisuus tulisi rappeutumaan: ihmisistä tulisi levottomampia, materialistisempia, lyhytikäisempiä ja hengellisesti eksyneempiä. Siksi tuhannet ṛṣit kokoontuivat Naimisharanyaan suorittamaan pitkäkestoista yajñaa — pyhää uhri- ja rukousseremoniaa — kaikkien olentojen hyvinvoinnin puolesta.

Lue lisää

Viisaiden kokoontuminen Naimisharanyaan tapahtui juuri Kali-yugan kynnyksellä, aikana jolloin ṛṣit näkivät ihmiskunnan olevan siirtymässä henkisesti vaikeaan aikakauteen. He olivat huolissaan siitä, että Kali-yugan vaikutuksesta ihmiset menettäisivät vähitellen dharman, sisäisen rauhan ja henkisen ymmärryksen, koska yuga-syklit nähdään kuitenkin osana universumin väistämätöntä rytmiä, eikä Kali-yugan etenemistä voida kokonaan pysäyttää. Siksi viisaiden suorittamien yajñojen, tarkoituksena ei ollut estää aikakauden tuloa, vaan lieventää sen vaikutuksia, ylläpitää dharmaa niin paljon kuin mahdollista ja auttaa ihmisiä säilyttämään henkinen tietoisuus keskellä rappeutuvaa aikaa. Samalla pyrittiin tarjoamaan tie vapautumiseen myös Kali-yugan keskellä.

Chaitanya Mahaprabhu opetti, että vaikka Kali-yuga väistämättä etenee, henkinen harjoitus voi suojata ihmisen tietoisuutta ja tuoda maailmaan jumalallista vaikutusta. Näin perinteinen näkemys ei ole se, että Kali-yuga voitaisiin pysäyttää, vaan että sen pimeyttä voidaan vähentää ja ihmisiä auttaa säilyttämään yhteys totuuteen sen keskellä.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Viisaiden kokoontuminen Naimisharanyaan tapahtui juuri Kali-yugan kynnyksellä, aikana jolloin ṛṣit näkivät ihmiskunnan olevan siirtymässä henkisesti vaikeaan aikakauteen. He olivat huolissaan siitä, että Kali-yugan vaikutuksesta ihmiset menettäisivät vähitellen dharman, sisäisen rauhan ja henkisen ymmärryksen, koska yuga-syklit nähdään kuitenkin osana universumin väistämätöntä rytmiä, eikä Kali-yugan etenemistä voida kokonaan pysäyttää. Siksi viisaiden suorittamien yajñojen, tarkoituksena ei ollut estää aikakauden tuloa, vaan lieventää sen vaikutuksia, ylläpitää dharmaa niin paljon kuin mahdollista ja auttaa ihmisiä säilyttämään henkinen tietoisuus keskellä rappeutuvaa aikaa. Samalla pyrittiin tarjoamaan tie vapautumiseen myös Kali-yugan keskellä.

Chaitanya Mahaprabhu opetti, että vaikka Kali-yuga väistämättä etenee, henkinen harjoitus voi suojata ihmisen tietoisuutta ja tuoda maailmaan jumalallista vaikutusta. Näin perinteinen näkemys ei ole se, että Kali-yuga voitaisiin pysäyttää, vaan että sen pimeyttä voidaan vähentää ja ihmisiä auttaa säilyttämään yhteys totuuteen sen keskellä.

Lue lisää

Teksin mukaan Kali-yugan kynnyksellä suuret viisaat kokoontuivat Naimisharanyaan suorittamaan tuhannen vuoden yajñaa koko maailman hyvinvoinnin puolesta. Tätä paikkaa pidettiin erityisen pyhänä ja rakkaana Vishnulle. Teksteissä kerrotaan, että universumin luoja Brahma loi tai pyhitti Naimisharanyan erityiseksi paikaksi, jota kutsutaan jopa “universaalin pyörän navaksi” — kosmiseksi keskukseksi, josta henkiset vaikutukset leviävät koko maailmaan.

Siellä suoritetut uhrit ja rituaalit vähentävä tuhoavien voimien vaikutusta maailmassa. Siksi viisaat ja brahmanat pitivät Naimisharanyaa parhaana paikkana suurille henkisielle seremonioille. Ajatus oli, että kun rituaalit suoritetaan Vishnun ja kaikkien elävien olentojen hyväksi, niiden vaikutus ei jää paikalliseksi, vaan tukee koko planeetan ja koko universumin tasapainoa.

Viisaat näkivät, että Kali-yugan aikana ihmiskunta ajautuisi yhä syvemmälle materialismiin, levottomuuteen jne. Siksi heidän yajñansa, mantraresitaationsa ja opetuksensa oli tarkoitettu lieventämään Kali-yugan vaikutuksia, ylläpitämään dharmaa ja auttamaan ihmisiä säilyttämään yhteys jumalalliseen tietoisuuteen.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Teksin mukaan Kali-yugan kynnyksellä suuret viisaat kokoontuivat Naimisharanyaan suorittamaan tuhannen vuoden yajñaa koko maailman hyvinvoinnin puolesta. Tätä paikkaa pidettiin erityisen pyhänä ja rakkaana Vishnulle. Teksteissä kerrotaan, että universumin luoja Brahma loi tai pyhitti Naimisharanyan erityiseksi paikaksi, jota kutsutaan jopa “universaalin pyörän navaksi” — kosmiseksi keskukseksi, josta henkiset vaikutukset leviävät koko maailmaan.

Siellä suoritetut uhrit ja rituaalit vähentävä tuhoavien voimien vaikutusta maailmassa. Siksi viisaat ja brahmanat pitivät Naimisharanyaa parhaana paikkana suurille henkisielle seremonioille. Ajatus oli, että kun rituaalit suoritetaan Vishnun ja kaikkien elävien olentojen hyväksi, niiden vaikutus ei jää paikalliseksi, vaan tukee koko planeetan ja koko universumin tasapainoa.

Viisaat näkivät, että Kali-yugan aikana ihmiskunta ajautuisi yhä syvemmälle materialismiin, levottomuuteen jne. Siksi heidän yajñansa, mantraresitaationsa ja opetuksensa oli tarkoitettu lieventämään Kali-yugan vaikutuksia, ylläpitämään dharmaa ja auttamaan ihmisiä säilyttämään yhteys jumalalliseen tietoisuuteen.

Lue lisää

Vāyavīya-tantrassa sanotaan, että Brahmā, meidän universumimme rakentaja, kuvitteli valtavan pyörän, joka kattaa koko maailmankaikkeuden. Tämän valtavan pyörän napa sijaitsi paikassa, jota kutsutaan Naimiṣāraṇyaksi. Naimiṣāraṇya-metsä mainitaan myös Varāha-purānassa, jossa sanotaan, että siellä suoritetut uhrit vähentävät demoni-ihmisten voimaa. Siksi brāhmaṇat pitävät Naimiṣāraṇyaa parhaana paikkana tällaisille uhreille.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Vāyavīya-tantrassa sanotaan, että Brahmā, meidän universumimme rakentaja, kuvitteli valtavan pyörän, joka kattaa koko maailmankaikkeuden. Tämän valtavan pyörän napa sijaitsi paikassa, jota kutsutaan Naimiṣāraṇyaksi. Naimiṣāraṇya-metsä mainitaan myös Varāha-purānassa, jossa sanotaan, että siellä suoritetut uhrit vähentävät demoni-ihmisten voimaa. Siksi brāhmaṇat pitävät Naimiṣāraṇyaa parhaana paikkana tällaisille uhreille.

Lue lisää

Suuret viisaat huolehtivat aina kaikkien ihmisten hyvästä. Siksi Śaunakan johtamat viisaat kokoontuivat pyhään Naimiṣāraṇya-metsään suorittamaan keskeytyvää ketjua suurista uhreista. Unohtavat ihmiset eivät tunne oikeaa tietä rauhaan ja hyvinvointiin, mutta viisaat tietävät sen hyvin. He pyrkivät aina toimimaan niin, että tuovat maailmaan rauhan. He ovat vilpittömiä ystäviä kaikille elollisille olennoille, ja siksi he palvelevat Jumalaa jatkuvasti kaikkien hyväksi, riippumatta uhrauksista.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Suuret viisaat huolehtivat aina kaikkien ihmisten hyvästä. Siksi Śaunakan johtamat viisaat kokoontuivat pyhään Naimiṣāraṇya-metsään suorittamaan keskeytyvää ketjua suurista uhreista. Unohtavat ihmiset eivät tunne oikeaa tietä rauhaan ja hyvinvointiin, mutta viisaat tietävät sen hyvin. He pyrkivät aina toimimaan niin, että tuovat maailmaan rauhan. He ovat vilpittömiä ystäviä kaikille elollisille olennoille, ja siksi he palvelevat Jumalaa jatkuvasti kaikkien hyväksi, riippumatta uhrauksista.

Lue lisää

“Muinaisina aikoina Brahmā lausui kaksi sanaa: ‘om’ ja ‘atha’. Siitä lähtien molemmat sanat tuottavat hyvää.”

Lausuen om, kertoja epäsuorasti ilmoittaa, että Bhāgavata selittää tämän tavan merkityksen. Brahma ajatteli pyörää. Pyörän reunan nimi on nemi. Paikka, jossa reuna irtoaa, kutsutaan nimiṣaksi tai naimiṣaksi.

Anonyymi00015 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@tuck1411
10 vuotta sitten
Olen kristitty, mutta mestari Raavin musiikki saa minut tuntemaan Jumalan rauhan.

Lue lisää

Mielenkiintoista on, että kommenteissa näkyy myös mantran universaali luonne. Yksi kommentoija sanoo olevansa kristitty mutta kokevansa Jumalan rauhan musiikin kautta. Toinen puhuu maailmankaikkeuden hyvinvoinnista ilman tarkkaa uskonnollista määrittelyä. Tämä kertoo siitä, että Mangalam voidaan ymmärtää sekä:

hindulaisena rukouksena,
universaalina rauhanmantrana,
ekologisena rukouksena luonnon puolesta,
tai hengellisenä toivotuksena kaikkien olentojen hyvinvoinnille.

Ehkä juuri siksi Ravi Shankarn lausuma toive on osuva:

"Olisin kiitollinen, jos ihmiset tuntisivat hengellisyyden kipinän kuunnellessaan näitä lauluja, joihin olen vuodattanut koko sydämeni ja sieluni."

Anonyymi00024 kirjoitti:

Mielenkiintoista on, että kommenteissa näkyy myös mantran universaali luonne. Yksi kommentoija sanoo olevansa kristitty mutta kokevansa Jumalan rauhan musiikin kautta. Toinen puhuu maailmankaikkeuden hyvinvoinnista ilman tarkkaa uskonnollista määrittelyä. Tämä kertoo siitä, että Mangalam voidaan ymmärtää sekä:

hindulaisena rukouksena,
universaalina rauhanmantrana,
ekologisena rukouksena luonnon puolesta,
tai hengellisenä toivotuksena kaikkien olentojen hyvinvoinnille.

Ehkä juuri siksi Ravi Shankarn lausuma toive on osuva:

"Olisin kiitollinen, jos ihmiset tuntisivat hengellisyyden kipinän kuunnellessaan näitä lauluja, joihin olen vuodattanut koko sydämeni ja sieluni."

Lue lisää

Maṅgalam-mantran merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään toivotukseen aineellisesta hyvinvoinnista. Mantra nähdään rukouksena koko olemassaolon harmonian puolesta, jossa kaikki maailmankaikkeuden tasot ovat yhteydessä toisiinsa Jumalan tahdon kautta. Maa (bhūmi), vesi (udaka), tuli (agni), ilma (vāyu), avaruus (gagana), aurinko (sūrya) ja kuu (candra) eivät ole vain luonnonilmiöitä, vaan Jumalan energioiden (śakti) ilmentymiä. Ne muodostavat ympäristön, jossa jīvat eli yksilölliset sielut kulkevat omaa matkaansa kohti Jumalaa.

Filosofiamme -ajattelussa koko jagat ei ole sattumanvarainen aineellinen järjestelmä, vaan Jumalan energiaa (śakti-tattva). Vaikka aineellinen maailma on väliaikainen ja muuttuva, sitä ei pidetä täysin merkityksettömänä. Päinvastoin, sitä voidaan käyttää Jumalan palveluksessa (sevā), jolloin siitä tulee suotuisa väline bhaktiin. Tämän vuoksi bhūmi maṅgalam, udaka maṅgalam ja muut vastaavat säkeet voidaan ymmärtää rukouksena siitä, että koko luomakunta tukisi jīvojen henkistä kehitystä ja heidän mahdollisuuttaan harjoittaa bhakti-yogaa.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Maṅgalam-mantran merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään toivotukseen aineellisesta hyvinvoinnista. Mantra nähdään rukouksena koko olemassaolon harmonian puolesta, jossa kaikki maailmankaikkeuden tasot ovat yhteydessä toisiinsa Jumalan tahdon kautta. Maa (bhūmi), vesi (udaka), tuli (agni), ilma (vāyu), avaruus (gagana), aurinko (sūrya) ja kuu (candra) eivät ole vain luonnonilmiöitä, vaan Jumalan energioiden (śakti) ilmentymiä. Ne muodostavat ympäristön, jossa jīvat eli yksilölliset sielut kulkevat omaa matkaansa kohti Jumalaa.

Filosofiamme -ajattelussa koko jagat ei ole sattumanvarainen aineellinen järjestelmä, vaan Jumalan energiaa (śakti-tattva). Vaikka aineellinen maailma on väliaikainen ja muuttuva, sitä ei pidetä täysin merkityksettömänä. Päinvastoin, sitä voidaan käyttää Jumalan palveluksessa (sevā), jolloin siitä tulee suotuisa väline bhaktiin. Tämän vuoksi bhūmi maṅgalam, udaka maṅgalam ja muut vastaavat säkeet voidaan ymmärtää rukouksena siitä, että koko luomakunta tukisi jīvojen henkistä kehitystä ja heidän mahdollisuuttaan harjoittaa bhakti-yogaa.

Lue lisää

Kun mantra lausuu jīva maṅgalam, perinteemme edustajat näkevät siinä rukouksen kaikkien sielujen puolesta. Todellinen hyvinvointi ei tämän näkemyksen mukaan ole pelkästään fyysistä turvallisuutta tai psykologista tyytyväisyyttä, vaan jīvan herääminen omaan ikuiseen identiteettiinsä suhteessa Jumalaan.

Deha maṅgalam ei Gaudiya-ajattelussa tarkoita kehon palvontaa itsessään. Keho (deha) nähdään välineenä, jonka avulla voidaan harjoittaa sādhanaa, kuulla hari-kathāa, lausua harināmaa ja palvella muita olentoja. Siksi kehon hyvinvointi on arvokasta siinä määrin kuin se mahdollistaa henkisen harjoituksen ja Jumalan palvelun.

Mano maṅgalam liittyy mieleen (manas), joka voi olla sekä ihmisen ystävä että vihollinen. Levoton mieli sitoo tietoisuuden aineellisiin kohteisiin, mutta Jumalaan suuntautunut mieli tukee bhaktia. Tämän vuoksi mielen puhdistaminen (ceto-darpaṇa-mārjanam) on keskeinen osa henkistä elämää. Mantran rukous voidaan ymmärtää toiveena siitä, että kaikkien olentojen mieli kääntyisi kohti totuutta, myötätuntoa ja Jumalan muistamista.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Kun mantra lausuu jīva maṅgalam, perinteemme edustajat näkevät siinä rukouksen kaikkien sielujen puolesta. Todellinen hyvinvointi ei tämän näkemyksen mukaan ole pelkästään fyysistä turvallisuutta tai psykologista tyytyväisyyttä, vaan jīvan herääminen omaan ikuiseen identiteettiinsä suhteessa Jumalaan.

Deha maṅgalam ei Gaudiya-ajattelussa tarkoita kehon palvontaa itsessään. Keho (deha) nähdään välineenä, jonka avulla voidaan harjoittaa sādhanaa, kuulla hari-kathāa, lausua harināmaa ja palvella muita olentoja. Siksi kehon hyvinvointi on arvokasta siinä määrin kuin se mahdollistaa henkisen harjoituksen ja Jumalan palvelun.

Mano maṅgalam liittyy mieleen (manas), joka voi olla sekä ihmisen ystävä että vihollinen. Levoton mieli sitoo tietoisuuden aineellisiin kohteisiin, mutta Jumalaan suuntautunut mieli tukee bhaktia. Tämän vuoksi mielen puhdistaminen (ceto-darpaṇa-mārjanam) on keskeinen osa henkistä elämää. Mantran rukous voidaan ymmärtää toiveena siitä, että kaikkien olentojen mieli kääntyisi kohti totuutta, myötätuntoa ja Jumalan muistamista.

Lue lisää

Ātma maṅgalam viittaa itseyteen tai sieluun (ātmā). Sielun todellinen hyvinvointi saavutetaan silloin, kun se vapautuu väärästä samaistumisesta aineelliseen identiteettiin ja herättää uudelleen alkuperäisen suhteensa.

Mantran huipentuma, sarva maṅgalaṁ bhavatu bhavatu bhavatu, saa universaalin ulottuvuuden. Kyse ei ole ainoastaan yksittäisten ihmisten tai edes yhden kansan hyvinvoinnista, vaan kaikkien olentojen parhaasta mahdollisesta hyvästä. Tässä yhteydessä "hyvä" tarkoittaa lopulta sitä, että kaikki jīvat saisivat mahdollisuuden edistyä henkisessä elämässä, kuulla Jumalasta, harjoittaa bhaktia ja vähitellen herätä alkuperäiseen tietoisuuteensa.

Tämä sama ajatus näkyy myös kertomuksissa Naimiṣāraṇyan viisaista. Kali-yugan alkaessa suuret ṛṣit kokoontuivat suorittamaan pitkäkestoista yajñaa kaikkien olentojen hyväksi. Gaudiya-vaishnava-kommentaareissa tätä pidetään osoituksena siitä, että todelliset pyhät ihmiset eivät ajattele vain omaa vapautumistaan. Heidän sydämensä täyttyy myötätunnosta kaikkia jīvoja kohtaan. Siksi he pyrkivät ylläpitämään dharmaa ja tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden henkiseen edistymiseen myös vaikeina aikakausina.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Ātma maṅgalam viittaa itseyteen tai sieluun (ātmā). Sielun todellinen hyvinvointi saavutetaan silloin, kun se vapautuu väärästä samaistumisesta aineelliseen identiteettiin ja herättää uudelleen alkuperäisen suhteensa.

Mantran huipentuma, sarva maṅgalaṁ bhavatu bhavatu bhavatu, saa universaalin ulottuvuuden. Kyse ei ole ainoastaan yksittäisten ihmisten tai edes yhden kansan hyvinvoinnista, vaan kaikkien olentojen parhaasta mahdollisesta hyvästä. Tässä yhteydessä "hyvä" tarkoittaa lopulta sitä, että kaikki jīvat saisivat mahdollisuuden edistyä henkisessä elämässä, kuulla Jumalasta, harjoittaa bhaktia ja vähitellen herätä alkuperäiseen tietoisuuteensa.

Tämä sama ajatus näkyy myös kertomuksissa Naimiṣāraṇyan viisaista. Kali-yugan alkaessa suuret ṛṣit kokoontuivat suorittamaan pitkäkestoista yajñaa kaikkien olentojen hyväksi. Gaudiya-vaishnava-kommentaareissa tätä pidetään osoituksena siitä, että todelliset pyhät ihmiset eivät ajattele vain omaa vapautumistaan. Heidän sydämensä täyttyy myötätunnosta kaikkia jīvoja kohtaan. Siksi he pyrkivät ylläpitämään dharmaa ja tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden henkiseen edistymiseen myös vaikeina aikakausina.

Lue lisää

Samasta syystä monet paramparamme edustajat ovat eri aikoina järjestäneet rukouksia, kīrtanaa, yajñoja ja muita seremonioita sodissa kuolleiden, kärsivien tai eksyneiden ihmisten puolesta, tällaisen toiminnan tarkoitus ei ole ainoastaan aineellisen kärsimyksen lievittäminen, vaan myös sen rukoileminen, että kaikki jīvat saisivat suotuisat olosuhteet henkiselle kehitykselle tässä elämässä ja tulevissa syntymissä.

Lopulta myös tavu Oṁ saa syvän merkityksen.

Näin Maṅgalam-mantra voidaan nähdä universaalina rukouksena, jossa koko kosmos, kaikki elävät olennot, mieli, keho ja sielu kutsutaan harmoniaan Jumalan kanssa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Samasta syystä monet paramparamme edustajat ovat eri aikoina järjestäneet rukouksia, kīrtanaa, yajñoja ja muita seremonioita sodissa kuolleiden, kärsivien tai eksyneiden ihmisten puolesta, tällaisen toiminnan tarkoitus ei ole ainoastaan aineellisen kärsimyksen lievittäminen, vaan myös sen rukoileminen, että kaikki jīvat saisivat suotuisat olosuhteet henkiselle kehitykselle tässä elämässä ja tulevissa syntymissä.

Lopulta myös tavu Oṁ saa syvän merkityksen.

Näin Maṅgalam-mantra voidaan nähdä universaalina rukouksena, jossa koko kosmos, kaikki elävät olennot, mieli, keho ja sielu kutsutaan harmoniaan Jumalan kanssa.

Lue lisää

joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…

Eli täällä ei oikeestaan mitään ihmeellistä:
Jagannath Purissa 8. huhtikuuta 2022 intialaiset brahmanit ja myös brahmanit muista maista sekä vaishnavat muista maista kokoontuivat ja suorittivat seremonian Ukrainan sodan uhrien puolesta, heidän sielujen puolesta. Tämä seremonia jatkui muutaman päivän ajan. Tämän avulla varmistettiin, että uhrien sielut saisivat paremman syntymän henkisessä mielessä ja hyvät mahdollisuudet henkiseen kehitykseen.



Sekä Naimiṣāraṇyan ṛṣien tuhannen vuoden yajña että myöhempinä aikoina suoritetut rukoukset esimerkiksi sodan uhrien puolesta perustuvat samaan ajatukseen: aidosti kehittynyt ihminen ei elä vain itseään varten, vaan tuntee vastuuta kaikkien jīvojen hyvinvoinnista.

Kun SB kuvaa, kuinka tuhannet ṛṣit kokoontuivat Naimiṣāraṇyaan Kali-yugan alkaessa, paramparamjme kommentaattorit korostavat heidän motiiviaan. He eivät kokoontuneet pyytämään itselleen vaurautta, pitkää ikää tai vapautusta. He olivat jo pitkälle edistyneitä. Heidän huolensa kohdistui tuleviin sukupolviin. He näkivät, että Kali-yugan vaikutuksesta ihmisten tietoisuus tulisi yhä enemmän samaistumaan kehoon, aistinautintoihin ja aineellisiin tavoitteisiin. Tämän vuoksi heidän myötätuntonsa (dayā) kohdistui erityisesti niihin ihmisiin, jotka eivät vielä ymmärtäneet omaa todellista luontoaan jīvana.

Tätä pidetään korkeana pyhyyden merkkinä. Mitä enemmän ihminen lähestyy Jumalaa, sitä vähemmän hän ajattelee itseään ja sitä enemmän hän ajattelee muiden hyvää. Siksi suuria ṛṣejä, sādhuja kuvataan kaikkien elävien olentojen ystävinä. Heidän sydämensä ei rajoitu omaan kansaan, uskontoon tai kulttuuriin. He näkevät kaikkien olentojen olevan Jumalan lapsia ja ikuisia jīvoja.

Anonyymi00029 kirjoitti:

joissa hindulaiset rishit rukoilevat koko maailmankaikkeuden hyvinvoinnin puolesta… yksinkertaisesti upea…

Eli täällä ei oikeestaan mitään ihmeellistä:
Jagannath Purissa 8. huhtikuuta 2022 intialaiset brahmanit ja myös brahmanit muista maista sekä vaishnavat muista maista kokoontuivat ja suorittivat seremonian Ukrainan sodan uhrien puolesta, heidän sielujen puolesta. Tämä seremonia jatkui muutaman päivän ajan. Tämän avulla varmistettiin, että uhrien sielut saisivat paremman syntymän henkisessä mielessä ja hyvät mahdollisuudet henkiseen kehitykseen.



Sekä Naimiṣāraṇyan ṛṣien tuhannen vuoden yajña että myöhempinä aikoina suoritetut rukoukset esimerkiksi sodan uhrien puolesta perustuvat samaan ajatukseen: aidosti kehittynyt ihminen ei elä vain itseään varten, vaan tuntee vastuuta kaikkien jīvojen hyvinvoinnista.

Kun SB kuvaa, kuinka tuhannet ṛṣit kokoontuivat Naimiṣāraṇyaan Kali-yugan alkaessa, paramparamjme kommentaattorit korostavat heidän motiiviaan. He eivät kokoontuneet pyytämään itselleen vaurautta, pitkää ikää tai vapautusta. He olivat jo pitkälle edistyneitä. Heidän huolensa kohdistui tuleviin sukupolviin. He näkivät, että Kali-yugan vaikutuksesta ihmisten tietoisuus tulisi yhä enemmän samaistumaan kehoon, aistinautintoihin ja aineellisiin tavoitteisiin. Tämän vuoksi heidän myötätuntonsa (dayā) kohdistui erityisesti niihin ihmisiin, jotka eivät vielä ymmärtäneet omaa todellista luontoaan jīvana.

Tätä pidetään korkeana pyhyyden merkkinä. Mitä enemmän ihminen lähestyy Jumalaa, sitä vähemmän hän ajattelee itseään ja sitä enemmän hän ajattelee muiden hyvää. Siksi suuria ṛṣejä, sādhuja kuvataan kaikkien elävien olentojen ystävinä. Heidän sydämensä ei rajoitu omaan kansaan, uskontoon tai kulttuuriin. He näkevät kaikkien olentojen olevan Jumalan lapsia ja ikuisia jīvoja.

Lue lisää

Jagannātha Purissa suoritetuista seremonioista Ukrainan sodan uhrien puolesta saa syvemmän merkityksen. Emme tarkastele ihmistä ensisijaisesti ukrainalaisena, venäläisenä, suomalaisena tai intialaisena. Nämä identiteetit liittyvät nykyiseen kehoon (deha), joka on väliaikainen. Varsinainen identiteetti on ikuinen jīva. Kun rukouksia suoritetaan sodassa kuolleiden puolesta, niiden tarkoituksena ei ole vain muistella vainajia tai ilmaista myötätuntoa heidän omaisilleen. Ajatuksena on rukoilla, että kyseiset jīvat saisivat mahdollisimman suotuisat olosuhteet jatkaa matkaansa kohti korkeampaa tietoisuutta ja Jumalan muistamista.

Tämä liittyy käsitteeseen maṅgala. Todellinen hyvinvointi ei tarkoita pelkästään sitä, että ihminen saa lisää aineellista mukavuutta. Todellinen maṅgala tarkoittaa kaikkea sitä, mikä auttaa jīvaa lähestymään Jumalaa. Tästä syystä rukous "kaikkien olentojen hyvinvoinnin puolesta" ymmärretään paljon laajemmin kuin tavallinen toivotus onnesta tai menestyksestä.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Jagannātha Purissa suoritetuista seremonioista Ukrainan sodan uhrien puolesta saa syvemmän merkityksen. Emme tarkastele ihmistä ensisijaisesti ukrainalaisena, venäläisenä, suomalaisena tai intialaisena. Nämä identiteetit liittyvät nykyiseen kehoon (deha), joka on väliaikainen. Varsinainen identiteetti on ikuinen jīva. Kun rukouksia suoritetaan sodassa kuolleiden puolesta, niiden tarkoituksena ei ole vain muistella vainajia tai ilmaista myötätuntoa heidän omaisilleen. Ajatuksena on rukoilla, että kyseiset jīvat saisivat mahdollisimman suotuisat olosuhteet jatkaa matkaansa kohti korkeampaa tietoisuutta ja Jumalan muistamista.

Tämä liittyy käsitteeseen maṅgala. Todellinen hyvinvointi ei tarkoita pelkästään sitä, että ihminen saa lisää aineellista mukavuutta. Todellinen maṅgala tarkoittaa kaikkea sitä, mikä auttaa jīvaa lähestymään Jumalaa. Tästä syystä rukous "kaikkien olentojen hyvinvoinnin puolesta" ymmärretään paljon laajemmin kuin tavallinen toivotus onnesta tai menestyksestä.

Lue lisää

Tärkeää on huomata, että meillä ei ajatella viisaiden voivan pysäyttää Kali-yugaa. Kali-yuga kuuluu kosmiseen järjestykseen (kāla), eikä sen etenemistä voida kumota. Sen sijaan pyhät ihmiset voivat luoda valonlähteitä pimeyden keskelle. He voivat ylläpitää dharmaa, levittää Jumalan nimiä ja auttaa ihmisiä muistamaan oman todellisen luontonsa.
Ajatuksena ei ollut maailmanhistorian muuttaminen väkisin, vaan tietoisuuden muuttaminen. Kun ihmisen sydän muuttuu, myös hänen toimintansa muuttuu. Kun monet ihmiset muuttuvat, myös yhteiskunta muuttuu.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Tärkeää on huomata, että meillä ei ajatella viisaiden voivan pysäyttää Kali-yugaa. Kali-yuga kuuluu kosmiseen järjestykseen (kāla), eikä sen etenemistä voida kumota. Sen sijaan pyhät ihmiset voivat luoda valonlähteitä pimeyden keskelle. He voivat ylläpitää dharmaa, levittää Jumalan nimiä ja auttaa ihmisiä muistamaan oman todellisen luontonsa.
Ajatuksena ei ollut maailmanhistorian muuttaminen väkisin, vaan tietoisuuden muuttaminen. Kun ihmisen sydän muuttuu, myös hänen toimintansa muuttuu. Kun monet ihmiset muuttuvat, myös yhteiskunta muuttuu.

Lue lisää

Naimiṣāraṇyan ṛṣien tuhannen vuoden yajña ja Jagannātha Purissa suoritetut rukoukset eivät ole kaksi erillistä ilmiötä, vaan saman periaatteen ilmentymiä. Molemmissa lähtökohtana on usko siihen, että maailman ongelmien syvin juuri on tietoisuuden tasolla ja että todellinen myötätunto tarkoittaa pyrkimystä auttaa kaikkia jīvoja etenemään kohti korkeampaa tietoisuutta, joten viisaiden rukoukset eivät kohdistu vain yksittäisiin ihmisiin tai tiettyyn historialliseen tilanteeseen, vaan koko maailmankaikkeuden hyvinvointiin (sarva-maṅgala), kaikkien olentojen parhaaseen mahdolliseen hyvään.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Naimiṣāraṇyan ṛṣien tuhannen vuoden yajña ja Jagannātha Purissa suoritetut rukoukset eivät ole kaksi erillistä ilmiötä, vaan saman periaatteen ilmentymiä. Molemmissa lähtökohtana on usko siihen, että maailman ongelmien syvin juuri on tietoisuuden tasolla ja että todellinen myötätunto tarkoittaa pyrkimystä auttaa kaikkia jīvoja etenemään kohti korkeampaa tietoisuutta, joten viisaiden rukoukset eivät kohdistu vain yksittäisiin ihmisiin tai tiettyyn historialliseen tilanteeseen, vaan koko maailmankaikkeuden hyvinvointiin (sarva-maṅgala), kaikkien olentojen parhaaseen mahdolliseen hyvään.

Lue lisää

Naimiṣāraṇyan ṛṣien tarkoituksena oli lieventää Kali-yugan vaikutuksia, mutta ei pysäyttää Kali-yugaa kokonaan, koska sen ajan on myös oltava.
Perinteisten tekstien mukaan Kali-yuga on osa Jumalan luomaa kosmista aikakiertoa (yuga-cakra). Sen tuloa ei voida estää, koska se kuuluu maailmankaikkeuden järjestykseen. Tämän vuoksi Naimiṣāraṇyaan kokoontuneet ṛṣit eivät yrittäneet kumota Jumalan säätämää ajan kulkua. Sen sijaan he pyrkivät suojelemaan ihmiskuntaa Kali-yugan haitallisilta vaikutuksilta niin paljon kuin mahdollista.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Naimiṣāraṇyan ṛṣien tarkoituksena oli lieventää Kali-yugan vaikutuksia, mutta ei pysäyttää Kali-yugaa kokonaan, koska sen ajan on myös oltava.
Perinteisten tekstien mukaan Kali-yuga on osa Jumalan luomaa kosmista aikakiertoa (yuga-cakra). Sen tuloa ei voida estää, koska se kuuluu maailmankaikkeuden järjestykseen. Tämän vuoksi Naimiṣāraṇyaan kokoontuneet ṛṣit eivät yrittäneet kumota Jumalan säätämää ajan kulkua. Sen sijaan he pyrkivät suojelemaan ihmiskuntaa Kali-yugan haitallisilta vaikutuksilta niin paljon kuin mahdollista.

Lue lisää

Voidaan sanoa, että heidän tarkoituksenaan oli hidastaa Kali-yugan pimeyden vaikutusta ihmisten tietoisuudessa, tai ehkä kuitenkin, että he pyrkivät lieventämään sen seurauksia ja ylläpitämään dharmaa keskellä aikakautta, jonka luonteeseen kuuluu henkinen rappeutuminen.
Joskus vertausta sairaudesta. Jos tietää epidemian olevan tulossa, sitä ei välttämättä voi estää kokonaan, mutta sen vaikutuksia voidaan vähentää lääkkeillä, hoidolla ja ennaltaehkäisyllä. Samalla tavoin ṛṣien yajñat, rukoukset, opetukset ja pyhien tekstien välittäminen nähtiin eräänlaisena lääkkeenä Kali-yugan vaikutuksia vastaan.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Voidaan sanoa, että heidän tarkoituksenaan oli hidastaa Kali-yugan pimeyden vaikutusta ihmisten tietoisuudessa, tai ehkä kuitenkin, että he pyrkivät lieventämään sen seurauksia ja ylläpitämään dharmaa keskellä aikakautta, jonka luonteeseen kuuluu henkinen rappeutuminen.
Joskus vertausta sairaudesta. Jos tietää epidemian olevan tulossa, sitä ei välttämättä voi estää kokonaan, mutta sen vaikutuksia voidaan vähentää lääkkeillä, hoidolla ja ennaltaehkäisyllä. Samalla tavoin ṛṣien yajñat, rukoukset, opetukset ja pyhien tekstien välittäminen nähtiin eräänlaisena lääkkeenä Kali-yugan vaikutuksia vastaan.

Lue lisää

Naimiṣāraṇyan ṛṣit - heidän toimintansa voidaan nähdä pyrkimyksenä hidastaa Kali-yugan pimeyden vaikutusta ihmisten sydämissä, vaikka itse aikakautta ei voitu estää.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Naimiṣāraṇyan ṛṣit - heidän toimintansa voidaan nähdä pyrkimyksenä hidastaa Kali-yugan pimeyden vaikutusta ihmisten sydämissä, vaikka itse aikakautta ei voitu estää.

Kiitos!

Anonyymi00036 kirjoitti:

Kiitos!

Sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu – Tulkoon kaikesta maailmassa, näkyvästä ja näkymättömästä, jumalallinen siunattu harmonia.

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@tuck1411
10 vuotta sitten
Olen kristitty, mutta mestari Raavin musiikki saa minut tuntemaan Jumalan rauhan.

Mielenkiintoista on, että kommenteissa näkyy myös mantran universaali luonne. Yksi kommentoija sanoo olevansa kristitty mutta kokevansa Jumalan rauhan musiikin kautta. Toinen puhuu maailmankaikkeuden hyvinvoinnista ilman tarkkaa uskonnollista määrittelyä. Tämä kertoo siitä, että Mangalam voidaan ymmärtää sekä:

Anonyymi00039 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

@tuck1411
10 vuotta sitten
Olen kristitty, mutta mestari Raavin musiikki saa minut tuntemaan Jumalan rauhan.

Mielenkiintoista on, että kommenteissa näkyy myös mantran universaali luonne. Yksi kommentoija sanoo olevansa kristitty mutta kokevansa Jumalan rauhan musiikin kautta. Toinen puhuu maailmankaikkeuden hyvinvoinnista ilman tarkkaa uskonnollista määrittelyä. Tämä kertoo siitä, että Mangalam voidaan ymmärtää sekä:

Lue lisää

Kaunista!

Anonyymi00040 kirjoitti:

Kaunista!

Maṅgalam-mantra voidaan ymmärtää paljon syvällisemmin kuin pelkkänä toivotuksena luonnon, ihmisten tai maailman hyvinvoinnista. Sen voidaan nähdä ilmentävän samaa myötätunnon (dayā) ja universaalin hyvän tahtomisen periaatetta, joka kulkee läpi vaiṣṇava-kirjallisuuden. Vaikka mantra ei eksplisiittisesti mainitse Kṛṣṇaa, Viṣṇua tai bhaktia, silti rukous koko luomakunnan hyvinvoinnin puolesta voidaan ymmärtää rukouksena kaikkien jīvojen (yksilöllisten sielujen) henkisen edistymisen puolesta.

Kun mantra alkaa sanoilla bhūmi maṅgalam, maa ei ole pelkästään fyysinen planeetta. Maa kuuluu Bhagavānin ulkoiseen energiaan (bahiraṅga-śakti), mutta samalla se toimii näyttämönä, jossa lukemattomat jīvat kulkevat karmallista matkaansa. Siksi maan hyvinvointi ei ole vain ekologinen kysymys, vaan myös henkinen. Maa tarjoaa olosuhteet, joissa ihminen voi kehittää bhaktia.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Maṅgalam-mantra voidaan ymmärtää paljon syvällisemmin kuin pelkkänä toivotuksena luonnon, ihmisten tai maailman hyvinvoinnista. Sen voidaan nähdä ilmentävän samaa myötätunnon (dayā) ja universaalin hyvän tahtomisen periaatetta, joka kulkee läpi vaiṣṇava-kirjallisuuden. Vaikka mantra ei eksplisiittisesti mainitse Kṛṣṇaa, Viṣṇua tai bhaktia, silti rukous koko luomakunnan hyvinvoinnin puolesta voidaan ymmärtää rukouksena kaikkien jīvojen (yksilöllisten sielujen) henkisen edistymisen puolesta.

Kun mantra alkaa sanoilla bhūmi maṅgalam, maa ei ole pelkästään fyysinen planeetta. Maa kuuluu Bhagavānin ulkoiseen energiaan (bahiraṅga-śakti), mutta samalla se toimii näyttämönä, jossa lukemattomat jīvat kulkevat karmallista matkaansa. Siksi maan hyvinvointi ei ole vain ekologinen kysymys, vaan myös henkinen. Maa tarjoaa olosuhteet, joissa ihminen voi kehittää bhaktia.

Lue lisää

Jagat maṅgalam laajentaa rukouksen koko maailmaan, sitä ei pidetä merkityksettömänä, sillä se tarjoaa mahdollisuuden herätä. Maailman hyvinvointi merkitsee siksi ennen kaikkea sitä, että olosuhteet tukevat dharman ja bhaktin säilymistä.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jagat maṅgalam laajentaa rukouksen koko maailmaan, sitä ei pidetä merkityksettömänä, sillä se tarjoaa mahdollisuuden herätä. Maailman hyvinvointi merkitsee siksi ennen kaikkea sitä, että olosuhteet tukevat dharman ja bhaktin säilymistä.

Lue lisää

Mantran keskeisimpiä kohtia on jīva maṅgalam. Jīva tarkoittaa yksilöllistä sielua, joka on Bhagavānin ikuinen osa (mamaivāṁśaḥ). Todellinen hyvinvointi ei tämän näkemyksen mukaan tarkoita vain aineellista turvallisuutta, terveyttä tai menestystä. Todellinen maṅgala on sitä, että jīva herää muistamaan alkuperäisen suhteensa Tästä syystä vaiṣṇavat pitävät tiedon levittämistä suurimpana myötätunnon tekona.

Deha maṅgalam viittaa kehoonja paramparamme filsofiassa kehoa ei palvota itsensä vuoksi, mutta sitä ei myöskään halveksita. Keho nähdään välineenä (yantra), jonka avulla voidaan kuulla pyhiä opetuksi ja palvella muita. Siksi kehon hyvinvointi on arvokasta siinä määrin kuin se tukee hengellistä elämää.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Mantran keskeisimpiä kohtia on jīva maṅgalam. Jīva tarkoittaa yksilöllistä sielua, joka on Bhagavānin ikuinen osa (mamaivāṁśaḥ). Todellinen hyvinvointi ei tämän näkemyksen mukaan tarkoita vain aineellista turvallisuutta, terveyttä tai menestystä. Todellinen maṅgala on sitä, että jīva herää muistamaan alkuperäisen suhteensa Tästä syystä vaiṣṇavat pitävät tiedon levittämistä suurimpana myötätunnon tekona.

Deha maṅgalam viittaa kehoonja paramparamme filsofiassa kehoa ei palvota itsensä vuoksi, mutta sitä ei myöskään halveksita. Keho nähdään välineenä (yantra), jonka avulla voidaan kuulla pyhiä opetuksi ja palvella muita. Siksi kehon hyvinvointi on arvokasta siinä määrin kuin se tukee hengellistä elämää.

Lue lisää

Mano maṅgalam kohdistuu mieleen (manas). Mieli voi olla ihmisen suurin ystävä tai pahin vihollinen. Levoton mieli vetää tietoisuuden aineellisiin kohteisiin, kun taas puhdistunut mieli auttaa keskittymään Bhagavāniin. Sydämen puhdistumista kuvataan termillä ceto-darpaṇa-mārjanam – "tietoisuuden peilin puhdistaminen". Tässä valossa rukous mielen hyvinvoinnin puolesta tarkoittaa rukousta sisäisestä kirkkaudesta ja hengellisestä vakaudesta.

Ātma maṅgalam voidaan ymmärtää joko sieluna tai syvimpänä itseytenä, koska ātmā on ikuinen, muuttumaton ja luonnostaan yhteydessä Bhagavāniin. Sielun todellinen hyvinvointi saavutetaan silloin, kun se vapautuu väärästä samaistumisesta kehoon ja mieleen ja herättää alkuperäisen rakkautensa (prema).

Anonyymi00044 kirjoitti:

Mano maṅgalam kohdistuu mieleen (manas). Mieli voi olla ihmisen suurin ystävä tai pahin vihollinen. Levoton mieli vetää tietoisuuden aineellisiin kohteisiin, kun taas puhdistunut mieli auttaa keskittymään Bhagavāniin. Sydämen puhdistumista kuvataan termillä ceto-darpaṇa-mārjanam – "tietoisuuden peilin puhdistaminen". Tässä valossa rukous mielen hyvinvoinnin puolesta tarkoittaa rukousta sisäisestä kirkkaudesta ja hengellisestä vakaudesta.

Ātma maṅgalam voidaan ymmärtää joko sieluna tai syvimpänä itseytenä, koska ātmā on ikuinen, muuttumaton ja luonnostaan yhteydessä Bhagavāniin. Sielun todellinen hyvinvointi saavutetaan silloin, kun se vapautuu väärästä samaistumisesta kehoon ja mieleen ja herättää alkuperäisen rakkautensa (prema).

Lue lisää

Mantran huipentuma, sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu, saa hyvin laajan merkityksen. Se ei tarkoita ainoastaan toivetta yleisestä onnesta tai rauhasta. Se voidaan ymmärtää rukouksena siitä, että kaikki olennot saisivat suotuisat olosuhteet hengelliselle kehitykselle ja vähitellen saavuttaa korkeimman päämääränsä. Tässä mielessä mantran henki muistuttaa läheisesti tunnettua lausetta lokāḥ samastāḥ sukhino bhavantu – "olkoot kaikki maailmat ja kaikki olennot onnellisia" – mutta silti korkein onnellisuus ei ole aineellista vaan hengellistä.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Mantran huipentuma, sarva maṅgalaṃ bhavatu bhavatu bhavatu, saa hyvin laajan merkityksen. Se ei tarkoita ainoastaan toivetta yleisestä onnesta tai rauhasta. Se voidaan ymmärtää rukouksena siitä, että kaikki olennot saisivat suotuisat olosuhteet hengelliselle kehitykselle ja vähitellen saavuttaa korkeimman päämääränsä. Tässä mielessä mantran henki muistuttaa läheisesti tunnettua lausetta lokāḥ samastāḥ sukhino bhavantu – "olkoot kaikki maailmat ja kaikki olennot onnellisia" – mutta silti korkein onnellisuus ei ole aineellista vaan hengellistä.

Lue lisää

Lopuksi oṃ voidaan nähdä viittauksena korkeimpaan todellisuuteen. Vaikka Gaudīya-ajattelussa korostetaan rityisesti Kṛṣṇan persoonallista aspektia, hyväksytään myös sen, että oṃ on pyhä tavu, joka viittaa Jumalan absoluuttiseen olemukseen. Se toimii ikään kuin koko rukouksen sinettinä.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Lopuksi oṃ voidaan nähdä viittauksena korkeimpaan todellisuuteen. Vaikka Gaudīya-ajattelussa korostetaan rityisesti Kṛṣṇan persoonallista aspektia, hyväksytään myös sen, että oṃ on pyhä tavu, joka viittaa Jumalan absoluuttiseen olemukseen. Se toimii ikään kuin koko rukouksen sinettinä.

Lue lisää

Tämän vuoksi Maṅgalam-mantra voidaan Gaudīya-vaiṣṇavismin näkökulmasta nähdä universaalina rukouksena, jossa koko kosmos – bhūmi, udaka, agni, vāyu, gagana, sūrya, candra, jagat, jīva, deha, manas ja ātmā – asetetaan suhteeseen Bhagavānin kanssa. Sen syvin sanoma ei ole vain aineellisen harmonian tavoittelu, vaan kaikkien jīvojen korkein hyvinvointi: heidän asteittainen heräämisensä kohti bhaktia, premaa.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Tämän vuoksi Maṅgalam-mantra voidaan Gaudīya-vaiṣṇavismin näkökulmasta nähdä universaalina rukouksena, jossa koko kosmos – bhūmi, udaka, agni, vāyu, gagana, sūrya, candra, jagat, jīva, deha, manas ja ātmā – asetetaan suhteeseen Bhagavānin kanssa. Sen syvin sanoma ei ole vain aineellisen harmonian tavoittelu, vaan kaikkien jīvojen korkein hyvinvointi: heidän asteittainen heräämisensä kohti bhaktia, premaa.

Lue lisää

Deha maṅgalam saa erityisen syvän merkityksen juuri silloin, kun sitä tarkastellaan käsitteen yantra kautta.

Aineellinen keho ei ole varsinainen minä, vaan eräänlainen biologinen ja psykologinen käyttöliittymä, jonka kautta jīva toimii tässä maailmassa.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Deha maṅgalam saa erityisen syvän merkityksen juuri silloin, kun sitä tarkastellaan käsitteen yantra kautta.

Aineellinen keho ei ole varsinainen minä, vaan eräänlainen biologinen ja psykologinen käyttöliittymä, jonka kautta jīva toimii tässä maailmassa.

Lue lisää

Tämä johtaa mielenkiintoiseen näkemykseen. Tavallisesti ihmiset ajattelevat: "Minä olen tämä keho", kuitenkin tämä on dehātma-buddhi – harha, jossa keho sekoitetaan todelliseen itseen. Todellisuudessa jīva käyttää kehoa samalla tavoin kuin kuljettaja käyttää ajoneuvoa.

Vertaus on kuitenkin vielä syvempi kuin auton kuljettaminen.
Autoa voi pysäyttää ja jättää parkkipaikalle. Kehoa ei voi. Jokainen havainto, tunne, muisto, ajatus ja aistikokemus välittyy tämän yantran kautta. Siksi keho ei ole hengellisen elämän vihollinen. Se on hengellisen harjoituksen käyttöväline.

Iihmisruumis (manuṣya-deha) on poikkeuksellisen arvokas, koska juuri tässä muodossa jīva kykenee tietoisesti kysymään:
Kuka minä olen?
Miksi kärsin?
Mikä on todellinen tarkoitukseni?
Mikä on suhteeni Bhagavāniin?

Eläimet syövät, nukkuvat, puolustautuvat ja lisääntyvät. Ihmisellä on lisäksi mahdollisuus harjoittaa ātma-jijñāsāa eli kyselyä sielun todellisuudesta.

Tästä näkökulmasta deha maṅgalam ei tarkoita ensisijaisesti:
olkoon kehoni kaunis,
olkoon kehoni vahva,
olkoon kehoni nautintokykyinen,

vaan pikemminkin:
"Olkoon tämä ihmisruumis toimintakykyinen väline bhaktia varten."

Esiintyy usein myös ajatus, että keho on kuin vene.

Aineellinen maailma on kuin valtameri (saṃsāra-sāgara). Ihmisruumis on vene (nauka). Guru on veneen kapteeni. Jumalan armo on suotuisa tuuli. Jos tällaisella veneellä ei ylitetä merta, se on suuri menetys.

Tässä valossa deha maṅgalam tarkoittaa, että vene pysyy kunnossa. Ei siksi, että venettä ihailtaisiin. Vaan siksi, että sillä voidaan ylittää meri. Tästä seuraa myös suhtautumisemme kehoon. Ääripäitä on kaksi.
Ensimmäinen on materialismi:

"Minä olen keho."
Toinen on väärinymmärretty askeesi:
"Keho on arvoton ja merkityksetön."

Filosofiamme torjuu molemmat.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Tämä johtaa mielenkiintoiseen näkemykseen. Tavallisesti ihmiset ajattelevat: "Minä olen tämä keho", kuitenkin tämä on dehātma-buddhi – harha, jossa keho sekoitetaan todelliseen itseen. Todellisuudessa jīva käyttää kehoa samalla tavoin kuin kuljettaja käyttää ajoneuvoa.

Vertaus on kuitenkin vielä syvempi kuin auton kuljettaminen.
Autoa voi pysäyttää ja jättää parkkipaikalle. Kehoa ei voi. Jokainen havainto, tunne, muisto, ajatus ja aistikokemus välittyy tämän yantran kautta. Siksi keho ei ole hengellisen elämän vihollinen. Se on hengellisen harjoituksen käyttöväline.

Iihmisruumis (manuṣya-deha) on poikkeuksellisen arvokas, koska juuri tässä muodossa jīva kykenee tietoisesti kysymään:
Kuka minä olen?
Miksi kärsin?
Mikä on todellinen tarkoitukseni?
Mikä on suhteeni Bhagavāniin?

Eläimet syövät, nukkuvat, puolustautuvat ja lisääntyvät. Ihmisellä on lisäksi mahdollisuus harjoittaa ātma-jijñāsāa eli kyselyä sielun todellisuudesta.

Tästä näkökulmasta deha maṅgalam ei tarkoita ensisijaisesti:
olkoon kehoni kaunis,
olkoon kehoni vahva,
olkoon kehoni nautintokykyinen,

vaan pikemminkin:
"Olkoon tämä ihmisruumis toimintakykyinen väline bhaktia varten."

Esiintyy usein myös ajatus, että keho on kuin vene.

Aineellinen maailma on kuin valtameri (saṃsāra-sāgara). Ihmisruumis on vene (nauka). Guru on veneen kapteeni. Jumalan armo on suotuisa tuuli. Jos tällaisella veneellä ei ylitetä merta, se on suuri menetys.

Tässä valossa deha maṅgalam tarkoittaa, että vene pysyy kunnossa. Ei siksi, että venettä ihailtaisiin. Vaan siksi, että sillä voidaan ylittää meri. Tästä seuraa myös suhtautumisemme kehoon. Ääripäitä on kaksi.
Ensimmäinen on materialismi:

"Minä olen keho."
Toinen on väärinymmärretty askeesi:
"Keho on arvoton ja merkityksetön."

Filosofiamme torjuu molemmat.

Lue lisää

Mutta vielä syvemmällä tasolla kyse ei ole vain omasta kehosta.
Koska mantra etenee järjestyksessä:
bhūmi - udaka - agni - vāyu - gagana - jagat - jīva - deha - manas - ātmā
siinä tapahtuu eräänlainen liike kosmoksesta kohti sisäisintä todellisuutta.
Ensin siunataan maailma. Sitten elävät olennot. Sitten keho. Sitten mieli.Lopulta sielu.
Tämä muistuttaa siitä, että keho sijaitsee kahden maailman välissä.
Se ei ole ulkoinen aine samalla tavalla kuin maa tai vesi. Mutta se ei myöskään ole sisin minä.
Keho on rajapinta (upādhi), jonka kautta jīva toimii aineellisessa maailmassa.
Siksi deha maṅgalam ei ole kehon palvontaa eikä kehon kieltämistä.
Se on rukous siitä, että tämä väliaikainen yantra toimisi mahdollisimman hyvin siinä tarkoituksessa, jota varten ihmiselämä on saatu.
Tällöin kehon hyvinvointi ei ole päämäärä. Se on pyhitetty väline (yantra) matkalla kohti sitä, mitä mantra lopulta tavoittelee: ātma maṅgalam – sielun todellista hyvinvointia.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Mutta vielä syvemmällä tasolla kyse ei ole vain omasta kehosta.
Koska mantra etenee järjestyksessä:
bhūmi - udaka - agni - vāyu - gagana - jagat - jīva - deha - manas - ātmā
siinä tapahtuu eräänlainen liike kosmoksesta kohti sisäisintä todellisuutta.
Ensin siunataan maailma. Sitten elävät olennot. Sitten keho. Sitten mieli.Lopulta sielu.
Tämä muistuttaa siitä, että keho sijaitsee kahden maailman välissä.
Se ei ole ulkoinen aine samalla tavalla kuin maa tai vesi. Mutta se ei myöskään ole sisin minä.
Keho on rajapinta (upādhi), jonka kautta jīva toimii aineellisessa maailmassa.
Siksi deha maṅgalam ei ole kehon palvontaa eikä kehon kieltämistä.
Se on rukous siitä, että tämä väliaikainen yantra toimisi mahdollisimman hyvin siinä tarkoituksessa, jota varten ihmiselämä on saatu.
Tällöin kehon hyvinvointi ei ole päämäärä. Se on pyhitetty väline (yantra) matkalla kohti sitä, mitä mantra lopulta tavoittelee: ātma maṅgalam – sielun todellista hyvinvointia.

Lue lisää

Tästä seuraa myös suhtautumisemme kehoon. Ääripäitä on kaksi.
Ensimmäinen on materialismi:

"Minä olen keho."
Toinen on väärinymmärretty askeesi:
"Keho on arvoton ja merkityksetön."

Filosofiamme torjuu molemmat.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Tästä seuraa myös suhtautumisemme kehoon. Ääripäitä on kaksi.
Ensimmäinen on materialismi:

"Minä olen keho."
Toinen on väärinymmärretty askeesi:
"Keho on arvoton ja merkityksetön."

Filosofiamme torjuu molemmat.

Lue lisää

Paramparamme filosofian mukaan molemmat ääripäät torjutaan, koska ne perustuvat samaan perustavanlaatuiseen väärinkäsitykseen: ne eivät ymmärrä oikein kehon (deha) ja sielun (jīva tai ātmā) välistä suhdetta.

Jos joku sanoo: ”Minä olen keho.” Tällöin ihminen samaistaa todellisen identiteettinsä kehoon ja unohtaa olemuksensa ikuisena tietoisuuden yksikkönä. Keho muuttuu jatkuvasti lapsuudesta nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen, mutta kokemus omasta minuudesta säilyy näiden muutosten läpi. Siksi paramparamme filosofia opettaa, ettei todellinen minä voi olla jatkuvasti muuttuva keho, vaan sen käyttäjä, jīva, joka asuu kehossa ja käyttää sitä välineenään.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Paramparamme filosofian mukaan molemmat ääripäät torjutaan, koska ne perustuvat samaan perustavanlaatuiseen väärinkäsitykseen: ne eivät ymmärrä oikein kehon (deha) ja sielun (jīva tai ātmā) välistä suhdetta.

Jos joku sanoo: ”Minä olen keho.” Tällöin ihminen samaistaa todellisen identiteettinsä kehoon ja unohtaa olemuksensa ikuisena tietoisuuden yksikkönä. Keho muuttuu jatkuvasti lapsuudesta nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen, mutta kokemus omasta minuudesta säilyy näiden muutosten läpi. Siksi paramparamme filosofia opettaa, ettei todellinen minä voi olla jatkuvasti muuttuva keho, vaan sen käyttäjä, jīva, joka asuu kehossa ja käyttää sitä välineenään.

Lue lisää

Toinen ääripää on väärinymmärretty askeesi, joka sanoo: ”Keho on arvoton”, ”kehosta ei tarvitse välittää” tai ”fyysisellä elämällä ei ole mitään merkitystä”. Ensi silmäyksellä tämä saattaa vaikuttaa hengelliseltä, koska siinä pyritään irrottautumaan aineellisesta samaistumisesta. Paramparamme filosofia kuitenkin näkee tässäkin virheen. Jos keho olisi todella merkityksetön, miksi Bhagavān olisi antanut jīvalle juuri ihmisruumiin (manuṣya-deha)?

Anonyymi00053 kirjoitti:

Toinen ääripää on väärinymmärretty askeesi, joka sanoo: ”Keho on arvoton”, ”kehosta ei tarvitse välittää” tai ”fyysisellä elämällä ei ole mitään merkitystä”. Ensi silmäyksellä tämä saattaa vaikuttaa hengelliseltä, koska siinä pyritään irrottautumaan aineellisesta samaistumisesta. Paramparamme filosofia kuitenkin näkee tässäkin virheen. Jos keho olisi todella merkityksetön, miksi Bhagavān olisi antanut jīvalle juuri ihmisruumiin (manuṣya-deha)?

Lue lisää

Ihmiskehoa pidetään harvinaisena ja arvokkaana mahdollisuutena. Sen avulla voidaan kuulla śāstraa eli pyhiä kirjoituksia, harjoittaa bhaktia jne.

Keho ei ole päämäärä, mutta se on väline, jonka kautta hengellinen elämä tulee mahdolliseksi. Jos välinettä pidettäisiin täysin arvottomana, samalla vähäteltäisiin sitä mahdollisuutta, jonka Bhagavān on antanut.

Tätä aspektia kuvaa Śrī Rūpa Gosvāmin opettama periaate yukta-vairāgya. Sana tarkoittaa oikeastaan ”oikein sovellettua luopumista”. Sen mukaan asioita ei hylätä vain siksi, että ne ovat aineellisia. Sen sijaan niiden arvo määräytyy sen perusteella, voidaanko niitä käyttää Bhagavānin palveluksessa. Sama periaate koskee myös kehoa. Keho ei ole lopullinen identiteettimme, mutta siitä voi tulla palvelun väline.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Ihmiskehoa pidetään harvinaisena ja arvokkaana mahdollisuutena. Sen avulla voidaan kuulla śāstraa eli pyhiä kirjoituksia, harjoittaa bhaktia jne.

Keho ei ole päämäärä, mutta se on väline, jonka kautta hengellinen elämä tulee mahdolliseksi. Jos välinettä pidettäisiin täysin arvottomana, samalla vähäteltäisiin sitä mahdollisuutta, jonka Bhagavān on antanut.

Tätä aspektia kuvaa Śrī Rūpa Gosvāmin opettama periaate yukta-vairāgya. Sana tarkoittaa oikeastaan ”oikein sovellettua luopumista”. Sen mukaan asioita ei hylätä vain siksi, että ne ovat aineellisia. Sen sijaan niiden arvo määräytyy sen perusteella, voidaanko niitä käyttää Bhagavānin palveluksessa. Sama periaate koskee myös kehoa. Keho ei ole lopullinen identiteettimme, mutta siitä voi tulla palvelun väline.

Lue lisää

Tätä voidaan verrata temppeliin. Kukaan ei ajattele, että temppelirakennus olisi itse Jumala. Mutta kukaan ei myöskään sano, ettei rakennuksella ole merkitystä vain siksi, ettei se ole Jumala. Temppelistä pidetään huolta, koska sillä on tärkeä tarkoitus: siellä harjoitetaan hengellistä elämää ja palvontaa. Samalla tavalla keho ei ole ātmā, mutta kehosta huolehditaan, koska juuri siinä ja sen kautta sādhana, hengellinen harjoitus, tapahtuu.

Tästä syystä paramparamme suuret opettajat suhtautuivat varauksella myös äärimmäiseen ruumiin kiduttamiseen.

Jos paastoaminen, valvominen tai muu ankara askeesi tekee ihmisen niin heikoksi, ettei hän enää kykene kuulemaan, muistamaan, laulamaan tai palvelemaan, silloin väline on vahingoittunut. Tällainen askeesi ei tue hengellistä päämäärää, vaan voi jopa estää sitä.

Hyvä vertaus on vene. Materialisti käyttää kaiken aikansa veneen kiillottamiseen, mutta unohtaa kokonaan matkan tarkoituksen. Hän pitää venettä omana todellisena identiteettinään.

Väärinymmärretty askeetti taas alkaa rikkoa venettä, koska hän pitää sitä arvottomana, ja ihmettelee sitten, miksei pääse meren toiselle puolelle. Paramparamme filosofian ihanne on erilainen.

Vene ei ole minä. Vene ei ole myöskään päämäärä. Mutta vene on arvokas, koska sen avulla voidaan ylittää meri.

Samassa hengessä deha maṅgalam tarkoittaa rukousta kehon hyvinvoinnin puolesta, ei siksi, että kehoa palvottaisiin, eikä siksi, että siihen samaistuttaisiin, vaan siksi, että se pysyisi käyttökelpoisena hengellisessä elämässä. Rukouksen tarkoituksena on, että jīva voisi käyttää tätä Bhagavānin antamaa välinettä korkeimpaan tehtäväänsä.

Siksi paramparamme filosofiassa voidaan sanoa: en ole tämä keho. Mutta niin kauan kuin elän tässä kehossa, se on Bhagavānin antama yantra, väline, jonka kautta voin edistyä hengellisellä polulla. Sen vuoksi siitä ei tehdä epäjumalaa, mutta sitä ei myöskään halveksita. Sitä käytetään viisaasti, huolehditaan siitä.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Tätä voidaan verrata temppeliin. Kukaan ei ajattele, että temppelirakennus olisi itse Jumala. Mutta kukaan ei myöskään sano, ettei rakennuksella ole merkitystä vain siksi, ettei se ole Jumala. Temppelistä pidetään huolta, koska sillä on tärkeä tarkoitus: siellä harjoitetaan hengellistä elämää ja palvontaa. Samalla tavalla keho ei ole ātmā, mutta kehosta huolehditaan, koska juuri siinä ja sen kautta sādhana, hengellinen harjoitus, tapahtuu.

Tästä syystä paramparamme suuret opettajat suhtautuivat varauksella myös äärimmäiseen ruumiin kiduttamiseen.

Jos paastoaminen, valvominen tai muu ankara askeesi tekee ihmisen niin heikoksi, ettei hän enää kykene kuulemaan, muistamaan, laulamaan tai palvelemaan, silloin väline on vahingoittunut. Tällainen askeesi ei tue hengellistä päämäärää, vaan voi jopa estää sitä.

Hyvä vertaus on vene. Materialisti käyttää kaiken aikansa veneen kiillottamiseen, mutta unohtaa kokonaan matkan tarkoituksen. Hän pitää venettä omana todellisena identiteettinään.

Väärinymmärretty askeetti taas alkaa rikkoa venettä, koska hän pitää sitä arvottomana, ja ihmettelee sitten, miksei pääse meren toiselle puolelle. Paramparamme filosofian ihanne on erilainen.

Vene ei ole minä. Vene ei ole myöskään päämäärä. Mutta vene on arvokas, koska sen avulla voidaan ylittää meri.

Samassa hengessä deha maṅgalam tarkoittaa rukousta kehon hyvinvoinnin puolesta, ei siksi, että kehoa palvottaisiin, eikä siksi, että siihen samaistuttaisiin, vaan siksi, että se pysyisi käyttökelpoisena hengellisessä elämässä. Rukouksen tarkoituksena on, että jīva voisi käyttää tätä Bhagavānin antamaa välinettä korkeimpaan tehtäväänsä.

Siksi paramparamme filosofiassa voidaan sanoa: en ole tämä keho. Mutta niin kauan kuin elän tässä kehossa, se on Bhagavānin antama yantra, väline, jonka kautta voin edistyä hengellisellä polulla. Sen vuoksi siitä ei tehdä epäjumalaa, mutta sitä ei myöskään halveksita. Sitä käytetään viisaasti, huolehditaan siitä.

Lue lisää

Hieman samansuuntainen, vaikkakaan ei täysin sama, ajatus löytyy myös Raamatusta. Apostoli Paavali kirjoittaa:

"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?"
— 1. Kor. 3:16

ja:

"Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka on teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta?"
— 1. Kor. 6:19

Paramparamme filosofian näkökulmasta näissä jakeissa on kiinnostava rinnakkaisuus ajatukseen, ettei kehoa tule pitää pelkkänä arvottomana aineena. Temppeli ei ole sama asia kuin Jumala, mutta sitä kohdellaan kunnioituksella, koska sillä on pyhä tarkoitus. Samoin keho ei ole ātmā eikä ihmisen lopullinen identiteetti, mutta se on arvokas, koska sen kautta voidaan harjoittaa hengellistä elämää.


Erokin kuitenkin on. Kristillisessä teologiassa ruumista kutsutaan Pyhän Hengen temppeliksi, koska Jumalan Henki asuu uskovassa. Paramparamme filosofiassa taas kehoa pidetään jīvan väliaikaisena asuinsijana ja Bhagavānin antamana yantrana, välineenä, jonka avulla voidaan harjoittaa bhaktia. Ajatus on siis hieman erilainen, mutta käytännöllinen johtopäätös muistuttaa toisiaan: kehoa ei tule palvoa, mutta sitä ei myöskään tule halveksia tai tarpeettomasti vahingoittaa.

Siksi voitaisiin sanoa, että sekä Paavalin vertaus temppelistä että paramparamme käyttämä vertaus veneestä osoittavat samaan suuntaan. Temppeliä ei ihannoida sen itsensä vuoksi eikä venettä kiilloteta loputtomasti sen oman arvon vuoksi. Mutta kumpaakaan ei myöskään rikota tai jätetä hoitamatta, koska niillä on korkeampi tarkoitus. Keho on arvokas juuri siksi, että sen avulla voidaan edetä kohti hengellistä päämäärää.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Hieman samansuuntainen, vaikkakaan ei täysin sama, ajatus löytyy myös Raamatusta. Apostoli Paavali kirjoittaa:

"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?"
— 1. Kor. 3:16

ja:

"Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka on teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta?"
— 1. Kor. 6:19

Paramparamme filosofian näkökulmasta näissä jakeissa on kiinnostava rinnakkaisuus ajatukseen, ettei kehoa tule pitää pelkkänä arvottomana aineena. Temppeli ei ole sama asia kuin Jumala, mutta sitä kohdellaan kunnioituksella, koska sillä on pyhä tarkoitus. Samoin keho ei ole ātmā eikä ihmisen lopullinen identiteetti, mutta se on arvokas, koska sen kautta voidaan harjoittaa hengellistä elämää.


Erokin kuitenkin on. Kristillisessä teologiassa ruumista kutsutaan Pyhän Hengen temppeliksi, koska Jumalan Henki asuu uskovassa. Paramparamme filosofiassa taas kehoa pidetään jīvan väliaikaisena asuinsijana ja Bhagavānin antamana yantrana, välineenä, jonka avulla voidaan harjoittaa bhaktia. Ajatus on siis hieman erilainen, mutta käytännöllinen johtopäätös muistuttaa toisiaan: kehoa ei tule palvoa, mutta sitä ei myöskään tule halveksia tai tarpeettomasti vahingoittaa.

Siksi voitaisiin sanoa, että sekä Paavalin vertaus temppelistä että paramparamme käyttämä vertaus veneestä osoittavat samaan suuntaan. Temppeliä ei ihannoida sen itsensä vuoksi eikä venettä kiilloteta loputtomasti sen oman arvon vuoksi. Mutta kumpaakaan ei myöskään rikota tai jätetä hoitamatta, koska niillä on korkeampi tarkoitus. Keho on arvokas juuri siksi, että sen avulla voidaan edetä kohti hengellistä päämäärää.

Lue lisää

Ravi Shankar - Mangalam
https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Anonyymi00057 kirjoitti:

Ravi Shankar - Mangalam
https://www.youtube.com/watch?v=Mng2S39CGQs&list=RDMng2S39CGQs&start_radio=1

Lue lisää

Repetitio mater studiorum est

Jos mietitään lisää,niin_

Toisto on bhaktin äiti.

Mitä useammin ihminen kuulee, lausuu, muistaa ja palvelee, sitä syvemmin jumalallinen tieto juurtuu sydämeen.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Repetitio mater studiorum est

Jos mietitään lisää,niin_

Toisto on bhaktin äiti.

Mitä useammin ihminen kuulee, lausuu, muistaa ja palvelee, sitä syvemmin jumalallinen tieto juurtuu sydämeen.

Lue lisää

Repetitio mater studiorum est.

Mutta tässä "kertaus" ei tarkoita pelkkää mekaanista muistamista. Se tarkoittaa tietoisuuden jatkuvaa suuntaamista.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Repetitio mater studiorum est.

Mutta tässä "kertaus" ei tarkoita pelkkää mekaanista muistamista. Se tarkoittaa tietoisuuden jatkuvaa suuntaamista.

Siksi tarvitaan jatkuvaa kuulemista (śravaṇa), muistamista (smaraṇa) ja lisäksi kīrtanaa.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Siksi tarvitaan jatkuvaa kuulemista (śravaṇa), muistamista (smaraṇa) ja lisäksi kīrtanaa.

Opettajamme käyttävät joskus vertausta peilistä. Sydän (citta) on kuin pölyinen peili. Yksi pyyhkäisy ei riitä. Mutta jokainen pyhän nimen toisto poistaa hieman pölyä. Lopulta peili heijastaa todellisuuden sellaisena kuin se on.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Opettajamme käyttävät joskus vertausta peilistä. Sydän (citta) on kuin pölyinen peili. Yksi pyyhkäisy ei riitä. Mutta jokainen pyhän nimen toisto poistaa hieman pölyä. Lopulta peili heijastaa todellisuuden sellaisena kuin se on.

Lue lisää

Filosofiassamme sanotaan, että henkinen tieto ilmestyy kuulemisen kautta (śruti-pramāṇa).

Emme kiellä analyysiä (vicāra), mutta pidämme kuulemista ensisijaisena.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Filosofiassamme sanotaan, että henkinen tieto ilmestyy kuulemisen kautta (śruti-pramāṇa).

Emme kiellä analyysiä (vicāra), mutta pidämme kuulemista ensisijaisena.

Lue lisää

"Repetitio mater studiorum est" – kertaus on opiskelun äiti – saa Gaudiya-vaishnavismin näkökulmasta paljon syvemmän merkityksen kuin pelkän tiedon omaksumisen. Kysymys ei ole vain siitä, että ihminen muistaisi asioita paremmin, vaan siitä, että hänen koko tietoisuutensa vähitellen muuttuu. Toisto on henkisen heräämisen ja syvenemisen väline.

Anonyymi00063 kirjoitti:

"Repetitio mater studiorum est" – kertaus on opiskelun äiti – saa Gaudiya-vaishnavismin näkökulmasta paljon syvemmän merkityksen kuin pelkän tiedon omaksumisen. Kysymys ei ole vain siitä, että ihminen muistaisi asioita paremmin, vaan siitä, että hänen koko tietoisuutensa vähitellen muuttuu. Toisto on henkisen heräämisen ja syvenemisen väline.

Lue lisää

Tästä syystä kuuleminen (śravaṇa), kīrtana ja muistaminen (smaraṇa) ovat keskeisiä harjoituksia. Niiden tarkoitus ei ole vain opettaa jotakin uutta, vaan poistaa vähitellen ne kerrokset, jotka peittävät ihmisen alkuperäisen tietoisuuden.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Tästä syystä kuuleminen (śravaṇa), kīrtana ja muistaminen (smaraṇa) ovat keskeisiä harjoituksia. Niiden tarkoitus ei ole vain opettaa jotakin uutta, vaan poistaa vähitellen ne kerrokset, jotka peittävät ihmisen alkuperäisen tietoisuuden.

Lue lisää

Tämän vuoksi suuret opettajat eivät koskaan väsy kuulemaan samoja kertomuksia tai lausumaan samoja nimiä. He eivät etsi jatkuvasti uusia ajatuksia tai uusia käsitteitä. He etsivät yhä syvempää kohtaamista saman totuuden kanssa.

Todellinen viisaus ei heidän näkökulmastaan johda tunteeseen, että "nyt tiedän kaiken", vaan kokemukseen siitä, kuinka rajaton todellisuus on.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Tämän vuoksi suuret opettajat eivät koskaan väsy kuulemaan samoja kertomuksia tai lausumaan samoja nimiä. He eivät etsi jatkuvasti uusia ajatuksia tai uusia käsitteitä. He etsivät yhä syvempää kohtaamista saman totuuden kanssa.

Todellinen viisaus ei heidän näkökulmastaan johda tunteeseen, että "nyt tiedän kaiken", vaan kokemukseen siitä, kuinka rajaton todellisuus on.

Lue lisää

Siksi lause "Repetitio mater studiorum est" voidaan ymmärtää näin: toisto ei ole vain oppimisen äiti, vaan myös henkisen muistamisen, sisäisen puhdistumisen ja rakkauden heräämisen äiti. Ihminen kuulee uudelleen, lausuu uudelleen ja muistaa uudelleen, kunnes vähitellen paljastuu hänen alkuperäinen olemuksensa (svarūpa) ja ikuinen suhteensa Jumalaan (nitya-sambandha). Tällöin kertaus ei enää ole pelkkä pedagoginen menetelmä, vaan tie kohti syvempää tietoisuutta siitä, kuka ihminen todella on.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Siksi lause "Repetitio mater studiorum est" voidaan ymmärtää näin: toisto ei ole vain oppimisen äiti, vaan myös henkisen muistamisen, sisäisen puhdistumisen ja rakkauden heräämisen äiti. Ihminen kuulee uudelleen, lausuu uudelleen ja muistaa uudelleen, kunnes vähitellen paljastuu hänen alkuperäinen olemuksensa (svarūpa) ja ikuinen suhteensa Jumalaan (nitya-sambandha). Tällöin kertaus ei enää ole pelkkä pedagoginen menetelmä, vaan tie kohti syvempää tietoisuutta siitä, kuka ihminen todella on.

Lue lisää

Jännää!