En jaksa uskontoja

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Anonyymi00002 kirjoitti:

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Lue lisää

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"


Kukaan ei kuole. Kehon kuolema ei ole todellinen kuolema.

Mikä helvetti mulla on. Iankaikkisen elämän takia harjoittan niitä koska en halua olla tiedottomassa tilassa iankaikkisesti

Anonyymi00003 kirjoitti:

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"


Kukaan ei kuole. Kehon kuolema ei ole todellinen kuolema.

"Minulle sanottiin minun on lopetettava politiikka ja uskonnot kokonaan joten poistin kaikki uskonnolliset asiat puhelimestani."

Erittäin hyvä neuvo, kuuntele hoitajiaa. Olen kertonut sinulle samaa lukemattomia kertoja, miksi et usko?

Jos et voi elää ilman uksontoja, niin silloin:



Olen yrittänyt sanoa tämän sinulle jo pitkään: uskonto ei sovi kaikille ihmisille, ainakaan siinä muodossa kuin sitä nykyään usein opetetaan.

Kaikille ei toimi sama jumalakuva tai sama tapa uskoa.

Sinun kohdallasi on erityisen tärkeää ymmärtää tämä. Kun ihminen on kärsinyt kristinuskon piirissä, tuomitseva, pelkoon perustuva ja rankaiseva jumalakuva ei voi parantaa – se vain pahentaa haavoja ja sekoittaa mieltä entisestään.


Sinulle ei ole terveellistä uskoa Jumalaan, joka tarkkailee, arvostelee ja uhkaa. Se on tehnyt sinulle jo tarpeeksi vahinkoa. Siksi juuri se uskonnon muoto ei ole sinulle nyt hyväksi.

Sinulle sopisi paremmin paljon yleisempi ja rauhallisempi käsitys Jumalasta – jopa sellainen, joka on hieman persoonaton. Vaikka itse en siitä pidä, mutta sinun tilanteessasi se voisi olla turvallinen ja eheyttävä lähtökohta.

Ajatus Jumalasta, joka on läsnä MYÖS luonnossa, riittää sinulle. Se ei ole valhetta, vaan vanha, lempeä tapa ymmärtää olemassaoloa.

Luonnon Jumala ei vaadi sinulta mitään, ei uhkaa eikä rankaise. Hän vain on. Hän ei käytä valtaa.


Sinun ei tarvitse tässä elämässä ratkaista kaikkea. Sinun ei tarvitse "pelastua" ikuisesta helvetistä, koska mitään ikuista tääll ei ole, etkä ajatella Jumalaa hahmona, joka puuttuu sinuun jatkuvasti.

Riittää, että tunnet yhteyden elämään, luontoon ja olemassaoloon.

Se ei tee sinusta epävakaata tai psykoottista. Päinvastoin: se voi auttaa sinua löytämään rauhan takaisin.

Anonyymi00005 kirjoitti:

"Minulle sanottiin minun on lopetettava politiikka ja uskonnot kokonaan joten poistin kaikki uskonnolliset asiat puhelimestani."

Erittäin hyvä neuvo, kuuntele hoitajiaa. Olen kertonut sinulle samaa lukemattomia kertoja, miksi et usko?

Jos et voi elää ilman uksontoja, niin silloin:



Olen yrittänyt sanoa tämän sinulle jo pitkään: uskonto ei sovi kaikille ihmisille, ainakaan siinä muodossa kuin sitä nykyään usein opetetaan.

Kaikille ei toimi sama jumalakuva tai sama tapa uskoa.

Sinun kohdallasi on erityisen tärkeää ymmärtää tämä. Kun ihminen on kärsinyt kristinuskon piirissä, tuomitseva, pelkoon perustuva ja rankaiseva jumalakuva ei voi parantaa – se vain pahentaa haavoja ja sekoittaa mieltä entisestään.


Sinulle ei ole terveellistä uskoa Jumalaan, joka tarkkailee, arvostelee ja uhkaa. Se on tehnyt sinulle jo tarpeeksi vahinkoa. Siksi juuri se uskonnon muoto ei ole sinulle nyt hyväksi.

Sinulle sopisi paremmin paljon yleisempi ja rauhallisempi käsitys Jumalasta – jopa sellainen, joka on hieman persoonaton. Vaikka itse en siitä pidä, mutta sinun tilanteessasi se voisi olla turvallinen ja eheyttävä lähtökohta.

Ajatus Jumalasta, joka on läsnä MYÖS luonnossa, riittää sinulle. Se ei ole valhetta, vaan vanha, lempeä tapa ymmärtää olemassaoloa.

Luonnon Jumala ei vaadi sinulta mitään, ei uhkaa eikä rankaise. Hän vain on. Hän ei käytä valtaa.


Sinun ei tarvitse tässä elämässä ratkaista kaikkea. Sinun ei tarvitse "pelastua" ikuisesta helvetistä, koska mitään ikuista tääll ei ole, etkä ajatella Jumalaa hahmona, joka puuttuu sinuun jatkuvasti.

Riittää, että tunnet yhteyden elämään, luontoon ja olemassaoloon.

Se ei tee sinusta epävakaata tai psykoottista. Päinvastoin: se voi auttaa sinua löytämään rauhan takaisin.

Lue lisää

"Olen jättänyt uskonnot mutta helvetti vaivaa ja ikuinen elämän menetys"

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Pyydä, että uskontojen uhrit järjestön edustajat tulevat auttamaaan sinua sairaalaan.


Hengellinen väkivalta

Hengellisellä väkivallalla tarkoitetaan toimintaa, jossa uskontoa, hengellisyyttä tai maailmankatsomusta käytetään tavalla, joka on omiaan vahingoittamaan ihmisen hyvinvointia. Hengellinen väkivalta tapahtuu yleensä uskonnollisen yhteisön sisällä ja kohdistuu sen omiin tai entisiin jäseniin. Se on usein henkistä väkivaltaa, mutta voi olla myös fyysistä, taloudellista tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa.
Lue lisää
Löydä tukea

Kun huomaat, ettet ole yksin kokemustesi ja ajatustesi kanssa, olo voi keventyä. Vertaistukitoimintamme on sinua varten, jos sinulla on vaikeita kokemuksia uskonyhteisöön kuulumisesta tai siitä irtautumisesta. Myös läheiset ovat tervetulleita UUT:n toimintaan!

Anonyymi00006 kirjoitti:

"Olen jättänyt uskonnot mutta helvetti vaivaa ja ikuinen elämän menetys"

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Pyydä, että uskontojen uhrit järjestön edustajat tulevat auttamaaan sinua sairaalaan.


Hengellinen väkivalta

Hengellisellä väkivallalla tarkoitetaan toimintaa, jossa uskontoa, hengellisyyttä tai maailmankatsomusta käytetään tavalla, joka on omiaan vahingoittamaan ihmisen hyvinvointia. Hengellinen väkivalta tapahtuu yleensä uskonnollisen yhteisön sisällä ja kohdistuu sen omiin tai entisiin jäseniin. Se on usein henkistä väkivaltaa, mutta voi olla myös fyysistä, taloudellista tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa.
Lue lisää
Löydä tukea

Kun huomaat, ettet ole yksin kokemustesi ja ajatustesi kanssa, olo voi keventyä. Vertaistukitoimintamme on sinua varten, jos sinulla on vaikeita kokemuksia uskonyhteisöön kuulumisesta tai siitä irtautumisesta. Myös läheiset ovat tervetulleita UUT:n toimintaan!

Lue lisää

"Täällä on myös kristittyjä potilaita mutta kaikki ovat auttaneet minua esim tuonut vettä minulle kannuun"

Se ei johdu siitä, että he ovat kristittyjä, sillä on monia hyviä ateisteja, joista jotkut ovat auttaneet muita kautta historian. Ihmiset ovat hyviä ihmisyytensä, ei uskontonsa vuoksi.

On ollut monia hyviä ihmisiä, jotka olivat ateisteja.


Hyvät teot eivät synny uskonnosta vaan ihmisyydestä. Ajatus siitä, että ihminen olisi moraalinen siksi, että hän on kristitty, ei kestä tarkempaa tarkastelua, sillä historia ja nykyhetki osoittavat, että myös ateistit toimivat moraalisesti, usein täysin ilman uskonnollista motivaatiota. Jos moraali perustuisi uskontoon, ateistit eivät olisi kykeneviä altruismiin, uhrautumiseen tai toisten auttamiseen, mutta todellisuus osoittaa tämän väitteen vääräksi. On ollut lukemattomia ateisteja, jotka ovat auttaneet muita, puolustaneet heikompia ja toimineet oikeudenmukaisuuden puolesta ilman lupausta palkinnosta tai pelkoa rangaistuksesta. Tämä viittaa siihen, että moraalin perusta ei ole uskossa vaan inhimillisissä kyvyissä, kuten empatiassa, myötätunnossa ja vastuuntunnossa, jotka ovat osa ihmistä jo ennen uskonnollista kasvatusta.
Ihminen auttaa toista, koska tunnistaa toisen kärsimyksen ja kokee sen moraalisesti merkitykselliseksi, ei siksi, että jokin oppijärjestelmä käskee niin.


Siksi on perusteltua ajatella, että ihminen, joka auttaa toista kristittynä, auttaisi häntä myös ateistina, sillä motiivina ei ole uskonto vaan halu auttaa.

Uskonto voi tarjota moraalille kielellisen ja symbolisen kehyksen, mutta se ei luo moraalia tyhjästä.

Lisäksi jos hyviä tekoja tehdään siksi, että niiden avulla pääsisi ”paratiisiin” tai välttyisi rangaistukselta, teon motiivi on oma etu eikä vilpitön altruismi. Tällainen teko ei ole moraalisesti arvokas samassa mielessä kuin teko, joka tehdään ilman odotusta palkkiosta.
Monet ateistit ovat juuri tästä syystä toimineet moraalisesti: ei saadakseen mitään itselleen, vaan koska toisen ihmisen auttaminen koettiin itsessään oikeaksi. Tämä tekee heidän teoistaan aidosti altruistisia.

Samalla historian esimerkit osoittavat, että uskonto ei automaattisesti tee ihmisestä hyvää, sillä sen nimissä on tehty myös epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa. Kaikki tämä osoittaa, että moraali ei ole uskonnon tuote, vaan osa ihmisyyttä, ja uskonto voi korkeintaan ohjata tai vahvistaa moraalia, joka on jo valmiiksi olemassa ihmisessä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

"Täällä on myös kristittyjä potilaita mutta kaikki ovat auttaneet minua esim tuonut vettä minulle kannuun"

Se ei johdu siitä, että he ovat kristittyjä, sillä on monia hyviä ateisteja, joista jotkut ovat auttaneet muita kautta historian. Ihmiset ovat hyviä ihmisyytensä, ei uskontonsa vuoksi.

On ollut monia hyviä ihmisiä, jotka olivat ateisteja.


Hyvät teot eivät synny uskonnosta vaan ihmisyydestä. Ajatus siitä, että ihminen olisi moraalinen siksi, että hän on kristitty, ei kestä tarkempaa tarkastelua, sillä historia ja nykyhetki osoittavat, että myös ateistit toimivat moraalisesti, usein täysin ilman uskonnollista motivaatiota. Jos moraali perustuisi uskontoon, ateistit eivät olisi kykeneviä altruismiin, uhrautumiseen tai toisten auttamiseen, mutta todellisuus osoittaa tämän väitteen vääräksi. On ollut lukemattomia ateisteja, jotka ovat auttaneet muita, puolustaneet heikompia ja toimineet oikeudenmukaisuuden puolesta ilman lupausta palkinnosta tai pelkoa rangaistuksesta. Tämä viittaa siihen, että moraalin perusta ei ole uskossa vaan inhimillisissä kyvyissä, kuten empatiassa, myötätunnossa ja vastuuntunnossa, jotka ovat osa ihmistä jo ennen uskonnollista kasvatusta.
Ihminen auttaa toista, koska tunnistaa toisen kärsimyksen ja kokee sen moraalisesti merkitykselliseksi, ei siksi, että jokin oppijärjestelmä käskee niin.


Siksi on perusteltua ajatella, että ihminen, joka auttaa toista kristittynä, auttaisi häntä myös ateistina, sillä motiivina ei ole uskonto vaan halu auttaa.

Uskonto voi tarjota moraalille kielellisen ja symbolisen kehyksen, mutta se ei luo moraalia tyhjästä.

Lisäksi jos hyviä tekoja tehdään siksi, että niiden avulla pääsisi ”paratiisiin” tai välttyisi rangaistukselta, teon motiivi on oma etu eikä vilpitön altruismi. Tällainen teko ei ole moraalisesti arvokas samassa mielessä kuin teko, joka tehdään ilman odotusta palkkiosta.
Monet ateistit ovat juuri tästä syystä toimineet moraalisesti: ei saadakseen mitään itselleen, vaan koska toisen ihmisen auttaminen koettiin itsessään oikeaksi. Tämä tekee heidän teoistaan aidosti altruistisia.

Samalla historian esimerkit osoittavat, että uskonto ei automaattisesti tee ihmisestä hyvää, sillä sen nimissä on tehty myös epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa. Kaikki tämä osoittaa, että moraali ei ole uskonnon tuote, vaan osa ihmisyyttä, ja uskonto voi korkeintaan ohjata tai vahvistaa moraalia, joka on jo valmiiksi olemassa ihmisessä.

Lue lisää

Jos moraali perustuisi uskontoon, ateistit olisivat kyvyttömiä toimimaan oikein. Historia ja nykyhetki kuitenkin osoittavat tämän ajatuksen vääräksi. Lukemattomat ateistit ovat hoitaneet sairaita, puolustaneet heikompia, uhranneet oman turvallisuutensa ja joskus henkensäkin toisten hyväksi ilman uskonnollista motivaatiota tai lupausta palkinnosta.

Heidän tekonsa eivät ole vähemmän moraalisia siksi, etteivät ne perustu uskoon – päinvastoin, ne osoittavat, että hyvä voidaan valita ilman pelkoa rangaistuksesta tai toivoa palkinnosta.



Uskonto ei siis ole moraalin edellytys, eikä se myöskään ole sen tae. Historia paljastaa toisenkin puolen: juuri kristinuskonnon nimissä on tehty joitakin ihmiskunnan julmimmista teoista. Kun väkivalta, sorto ja epäinhimillisyys oikeutetaan jumalallisella tahdolla, moraali lakkaa olemasta inhimillistä harkintaa ja muuttuu kuuliaisuudeksi auktoriteetille. Tällöin yksilöllinen vastuu hämärtyy ja julmuudesta tulee pyhää.

Tämä ei tarkoita, etteivät uskovat voisi olla hyviä ihmisiä – monet ovat. Mutta heidän hyvyytensä ei kumpua uskonnosta sinänsä, vaan samoista lähteistä kuin kaikkien muidenkin: empatiasta, myötätunnosta ja halusta elää oikeudenmukaisessa maailmassa. Ihminen tekee hyvää, koska hän on ihminen. Ja moraali, joka vaatii jumalan pysyäkseen elossa, ei ole moraalia, vaan pelkoa ja tottelevaisuutta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

"Minulle sanottiin minun on lopetettava politiikka ja uskonnot kokonaan joten poistin kaikki uskonnolliset asiat puhelimestani."

Erittäin hyvä neuvo, kuuntele hoitajiaa. Olen kertonut sinulle samaa lukemattomia kertoja, miksi et usko?

Jos et voi elää ilman uksontoja, niin silloin:



Olen yrittänyt sanoa tämän sinulle jo pitkään: uskonto ei sovi kaikille ihmisille, ainakaan siinä muodossa kuin sitä nykyään usein opetetaan.

Kaikille ei toimi sama jumalakuva tai sama tapa uskoa.

Sinun kohdallasi on erityisen tärkeää ymmärtää tämä. Kun ihminen on kärsinyt kristinuskon piirissä, tuomitseva, pelkoon perustuva ja rankaiseva jumalakuva ei voi parantaa – se vain pahentaa haavoja ja sekoittaa mieltä entisestään.


Sinulle ei ole terveellistä uskoa Jumalaan, joka tarkkailee, arvostelee ja uhkaa. Se on tehnyt sinulle jo tarpeeksi vahinkoa. Siksi juuri se uskonnon muoto ei ole sinulle nyt hyväksi.

Sinulle sopisi paremmin paljon yleisempi ja rauhallisempi käsitys Jumalasta – jopa sellainen, joka on hieman persoonaton. Vaikka itse en siitä pidä, mutta sinun tilanteessasi se voisi olla turvallinen ja eheyttävä lähtökohta.

Ajatus Jumalasta, joka on läsnä MYÖS luonnossa, riittää sinulle. Se ei ole valhetta, vaan vanha, lempeä tapa ymmärtää olemassaoloa.

Luonnon Jumala ei vaadi sinulta mitään, ei uhkaa eikä rankaise. Hän vain on. Hän ei käytä valtaa.


Sinun ei tarvitse tässä elämässä ratkaista kaikkea. Sinun ei tarvitse "pelastua" ikuisesta helvetistä, koska mitään ikuista tääll ei ole, etkä ajatella Jumalaa hahmona, joka puuttuu sinuun jatkuvasti.

Riittää, että tunnet yhteyden elämään, luontoon ja olemassaoloon.

Se ei tee sinusta epävakaata tai psykoottista. Päinvastoin: se voi auttaa sinua löytämään rauhan takaisin.

Lue lisää

Tiedän sen mutta jotenkin se ei mene tuonne aivolohkoon.

Anonyymi00002 kirjoitti:

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Lue lisää

Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Jos moraali perustuisi uskontoon, ateistit olisivat kyvyttömiä toimimaan oikein. Historia ja nykyhetki kuitenkin osoittavat tämän ajatuksen vääräksi. Lukemattomat ateistit ovat hoitaneet sairaita, puolustaneet heikompia, uhranneet oman turvallisuutensa ja joskus henkensäkin toisten hyväksi ilman uskonnollista motivaatiota tai lupausta palkinnosta.

Heidän tekonsa eivät ole vähemmän moraalisia siksi, etteivät ne perustu uskoon – päinvastoin, ne osoittavat, että hyvä voidaan valita ilman pelkoa rangaistuksesta tai toivoa palkinnosta.



Uskonto ei siis ole moraalin edellytys, eikä se myöskään ole sen tae. Historia paljastaa toisenkin puolen: juuri kristinuskonnon nimissä on tehty joitakin ihmiskunnan julmimmista teoista. Kun väkivalta, sorto ja epäinhimillisyys oikeutetaan jumalallisella tahdolla, moraali lakkaa olemasta inhimillistä harkintaa ja muuttuu kuuliaisuudeksi auktoriteetille. Tällöin yksilöllinen vastuu hämärtyy ja julmuudesta tulee pyhää.

Tämä ei tarkoita, etteivät uskovat voisi olla hyviä ihmisiä – monet ovat. Mutta heidän hyvyytensä ei kumpua uskonnosta sinänsä, vaan samoista lähteistä kuin kaikkien muidenkin: empatiasta, myötätunnosta ja halusta elää oikeudenmukaisessa maailmassa. Ihminen tekee hyvää, koska hän on ihminen. Ja moraali, joka vaatii jumalan pysyäkseen elossa, ei ole moraalia, vaan pelkoa ja tottelevaisuutta.

Lue lisää

"En jaksa uskontoja"

Mitä sitten? Ei olo mitään pakkoa!

Anonyymi00006 kirjoitti:

"Olen jättänyt uskonnot mutta helvetti vaivaa ja ikuinen elämän menetys"

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Pyydä, että uskontojen uhrit järjestön edustajat tulevat auttamaaan sinua sairaalaan.


Hengellinen väkivalta

Hengellisellä väkivallalla tarkoitetaan toimintaa, jossa uskontoa, hengellisyyttä tai maailmankatsomusta käytetään tavalla, joka on omiaan vahingoittamaan ihmisen hyvinvointia. Hengellinen väkivalta tapahtuu yleensä uskonnollisen yhteisön sisällä ja kohdistuu sen omiin tai entisiin jäseniin. Se on usein henkistä väkivaltaa, mutta voi olla myös fyysistä, taloudellista tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa.
Lue lisää
Löydä tukea

Kun huomaat, ettet ole yksin kokemustesi ja ajatustesi kanssa, olo voi keventyä. Vertaistukitoimintamme on sinua varten, jos sinulla on vaikeita kokemuksia uskonyhteisöön kuulumisesta tai siitä irtautumisesta. Myös läheiset ovat tervetulleita UUT:n toimintaan!

Lue lisää

Täällä pikku kunnassa ei ole kyseisiä ryhmiä niitä ei ole Täällä. Kunnassani asuu vain 36 000 ihmistä Täällä ei ole erityisen paljon palveluita

Anonyymi00012 kirjoitti:

Täällä pikku kunnassa ei ole kyseisiä ryhmiä niitä ei ole Täällä. Kunnassani asuu vain 36 000 ihmistä Täällä ei ole erityisen paljon palveluita

Enkä ole enää sairaalassa ollut pitkään aikaan

Anonyymi00011 kirjoitti:

"En jaksa uskontoja"

Mitä sitten? Ei olo mitään pakkoa!

Filosofiamme näkökulmasta viestiketjun aloittajan viestissä voidaan nähdä useita piirteitä.

Viestiketjun aloittaja kertoo, ettei enää jaksa uskontoja, mutta jatkaa niiden harjoittamista, koska pelkää menettävänsä ikuisen elämän. Tämän perusteella henkisen elämän ensisijaisena motiivina näyttäisi olevan pelko eikä myönteinen henkinen vakaumus.

Viestiketjun aloittajan sanat viittaavat myös siihen, että hänen suhteensa uskontoon on muuttunut kuormittavaksi. Jos uskonnon harjoittaminen tuntuu ennen kaikkeä velvollisuudelta tai ahdistuksen lähteeltä, kyse ei vielä ole puhtaasta bhaktista.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Filosofiamme näkökulmasta viestiketjun aloittajan viestissä voidaan nähdä useita piirteitä.

Viestiketjun aloittaja kertoo, ettei enää jaksa uskontoja, mutta jatkaa niiden harjoittamista, koska pelkää menettävänsä ikuisen elämän. Tämän perusteella henkisen elämän ensisijaisena motiivina näyttäisi olevan pelko eikä myönteinen henkinen vakaumus.

Viestiketjun aloittajan sanat viittaavat myös siihen, että hänen suhteensa uskontoon on muuttunut kuormittavaksi. Jos uskonnon harjoittaminen tuntuu ennen kaikkeä velvollisuudelta tai ahdistuksen lähteeltä, kyse ei vielä ole puhtaasta bhaktista.

Lue lisää

Hänelle uskonto näyttäytyy myös eräänlaisena vakuutuksena. Hän näyttää pohtivan, kannattaako uskonnon harjoittamista jatkaa, jotta ikuisen elämän mahdollisuus säilyisi, MUTTA tällaista hyötylähtöistä motiivia emme voi pitää ihanteena.

Anonyymi00011 kirjoitti:

"En jaksa uskontoja"

Mitä sitten? Ei olo mitään pakkoa!

Miten sitte joudun jos en harjoita. Entä jos terroristien helvetti onkin Totta ja ihminen on teidottomass tilassa Jeesuksen toisen tulemiseen asti sitä pelkään

Anonyymi00015 kirjoitti:

Hänelle uskonto näyttäytyy myös eräänlaisena vakuutuksena. Hän näyttää pohtivan, kannattaako uskonnon harjoittamista jatkaa, jotta ikuisen elämän mahdollisuus säilyisi, MUTTA tällaista hyötylähtöistä motiivia emme voi pitää ihanteena.

Lue lisää

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Hyvä murehtija,sielu ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan uusissa kehoissa ja i kuisen olemassaolon menettämistä ei tarvitse pelätä, koska sielu on ikuinen. Sen sijaan ratkaisevaa on, millaisessa tietoisuuden tilassa sielu elää.


Filosofiamme mukaan henkisen elämän tarkoitus ei ole toimia rangaistuksen pelosta tai palkinnon toivosta.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Filosofiamme näkökulmasta viestiketjun aloittajan viestissä voidaan nähdä useita piirteitä.

Viestiketjun aloittaja kertoo, ettei enää jaksa uskontoja, mutta jatkaa niiden harjoittamista, koska pelkää menettävänsä ikuisen elämän. Tämän perusteella henkisen elämän ensisijaisena motiivina näyttäisi olevan pelko eikä myönteinen henkinen vakaumus.

Viestiketjun aloittajan sanat viittaavat myös siihen, että hänen suhteensa uskontoon on muuttunut kuormittavaksi. Jos uskonnon harjoittaminen tuntuu ennen kaikkeä velvollisuudelta tai ahdistuksen lähteeltä, kyse ei vielä ole puhtaasta bhaktista.

Lue lisää

En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua

Anonyymi00018 kirjoitti:

En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua

Se jeesus

Anonyymi00017 kirjoitti:

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Hyvä murehtija,sielu ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan uusissa kehoissa ja i kuisen olemassaolon menettämistä ei tarvitse pelätä, koska sielu on ikuinen. Sen sijaan ratkaisevaa on, millaisessa tietoisuuden tilassa sielu elää.


Filosofiamme mukaan henkisen elämän tarkoitus ei ole toimia rangaistuksen pelosta tai palkinnon toivosta.

Lue lisää

Viestiketjun aloittajan tilanne kuvaa ihmistä, joka kokee uskonnon tällä hetkellä enemmän turvallisuuden välineenä kuin vapaana sisäisenä valintana. Keskeinen kysymys ei ole ainoastaan se, mitä ihminen voi menettää, vaan myös se, mitä hän todella etsii ja mikä merkitys henkisellä elämällä hänelle on.

Toivon aloittajalle kaikkea hyvää!

Terv.
Paha hindu!

Anonyymi00020 kirjoitti:

Viestiketjun aloittajan tilanne kuvaa ihmistä, joka kokee uskonnon tällä hetkellä enemmän turvallisuuden välineenä kuin vapaana sisäisenä valintana. Keskeinen kysymys ei ole ainoastaan se, mitä ihminen voi menettää, vaan myös se, mitä hän todella etsii ja mikä merkitys henkisellä elämällä hänelle on.

Toivon aloittajalle kaikkea hyvää!

Terv.
Paha hindu!

Lue lisää

Ajatus luonnossa läsnä olevasta korkeammasta todellisuudesta on kuin yrityksenä löytää rauhallisempi ja vähemmän pelkoon perustuva tapa ymmärtää olemassaoloa ja kaiken lisäksi tärkeää ei ole pelkästään jokin ulkoinen uskomus, vaan se, miten ihmisen tietoisuus muuttuu ja vapautuuko se itsekkäistä haluista, pelosta ja kärsimyksestä.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Viestiketjun aloittajan tilanne kuvaa ihmistä, joka kokee uskonnon tällä hetkellä enemmän turvallisuuden välineenä kuin vapaana sisäisenä valintana. Keskeinen kysymys ei ole ainoastaan se, mitä ihminen voi menettää, vaan myös se, mitä hän todella etsii ja mikä merkitys henkisellä elämällä hänelle on.

Toivon aloittajalle kaikkea hyvää!

Terv.
Paha hindu!

Lue lisää

Et ole paha mielestäni. Minun Täytyy saada tietää totuus jotta pelko lähtee

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ajatus luonnossa läsnä olevasta korkeammasta todellisuudesta on kuin yrityksenä löytää rauhallisempi ja vähemmän pelkoon perustuva tapa ymmärtää olemassaoloa ja kaiken lisäksi tärkeää ei ole pelkästään jokin ulkoinen uskomus, vaan se, miten ihmisen tietoisuus muuttuu ja vapautuuko se itsekkäistä haluista, pelosta ja kärsimyksestä.

Lue lisää

Viestiketjun aloittajan suurin haaste ei näyttäisi olevan pelkästään uskonnollinen kysymys, vaan pelon ja turvallisuuden etsimisen välinen ristiriita. Hänen olisi tärkeää löytää sellainen tapa ymmärtää olemassaoloa, joka ei perustu jatkuvaan ahdistukseen, vaan rauhaan, tietoisuuden kehitykseen ja syvempään ymmärrykseen sielun luonnosta.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Viestiketjun aloittajan suurin haaste ei näyttäisi olevan pelkästään uskonnollinen kysymys, vaan pelon ja turvallisuuden etsimisen välinen ristiriita. Hänen olisi tärkeää löytää sellainen tapa ymmärtää olemassaoloa, joka ei perustu jatkuvaan ahdistukseen, vaan rauhaan, tietoisuuden kehitykseen ja syvempään ymmärrykseen sielun luonnosta.

Lue lisää

"Mikä helvetti mulla on. Iankaikkisen elämän takia harjoittan niitä koska en halua olla tiedottomassa tilassa iankaikkisesti"

Se, että pelkäät tiedottomuutta tai olemassaolon menettämistä, on inhimillinen pelko. Mutta filosofiamme näkökulmasta ajatus siitä, että sielu voisi joutua ikuiseen tiedottomuuteen, ei vastaa käsitystämme sielun luonnosta.
Sielu ei ole väliaikainen keho eikä pelkkä kehon ja mielen toiminta. Keho muuttuu ja aikanaan lakkaa toimimasta, mutta sielun olemassaolo ei perustu kehoon. Siksi ajatusta siitä, että kaikki päättyisi ikuiseen tiedottomuuteen, ei tarvitse pitää todellisuutena.
On myös tärkeää tarkastella sitä, miksi harjoitat uskontoja. Jos harjoittamisen pääasiallinen syy on pelko siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, silloin mieli jää helposti jatkuvaan ahdistuksen tilaan. Filosofiamme mukaan henkisen elämän tarkoitus ei ole elää pelossa, vaan kehittää ymmärrystä ja yhteyttä korkeimpaan totuuteen.
Pelko voi saada ihmisen etsimään vastauksia, mutta pelko yksin ei voi johtaa todelliseen rauhaan.

Anonyymi00024 kirjoitti:

"Mikä helvetti mulla on. Iankaikkisen elämän takia harjoittan niitä koska en halua olla tiedottomassa tilassa iankaikkisesti"

Se, että pelkäät tiedottomuutta tai olemassaolon menettämistä, on inhimillinen pelko. Mutta filosofiamme näkökulmasta ajatus siitä, että sielu voisi joutua ikuiseen tiedottomuuteen, ei vastaa käsitystämme sielun luonnosta.
Sielu ei ole väliaikainen keho eikä pelkkä kehon ja mielen toiminta. Keho muuttuu ja aikanaan lakkaa toimimasta, mutta sielun olemassaolo ei perustu kehoon. Siksi ajatusta siitä, että kaikki päättyisi ikuiseen tiedottomuuteen, ei tarvitse pitää todellisuutena.
On myös tärkeää tarkastella sitä, miksi harjoitat uskontoja. Jos harjoittamisen pääasiallinen syy on pelko siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, silloin mieli jää helposti jatkuvaan ahdistuksen tilaan. Filosofiamme mukaan henkisen elämän tarkoitus ei ole elää pelossa, vaan kehittää ymmärrystä ja yhteyttä korkeimpaan totuuteen.
Pelko voi saada ihmisen etsimään vastauksia, mutta pelko yksin ei voi johtaa todelliseen rauhaan.

Lue lisää

"Et ole paha mielestäni. Minun Täytyy saada tietää totuus jotta pelko lähtee"

Täst' ollaan jo paljon puhuttu täälä!

Anonyymi00025 kirjoitti:

"Et ole paha mielestäni. Minun Täytyy saada tietää totuus jotta pelko lähtee"

Täst' ollaan jo paljon puhuttu täälä!

"Et ole paha mielestäni. Minun Täytyy saada tietää totuus jotta pelko lähtee"

Mitään pelättävää ei edes ole, mitään ikuista kidutusta ei ole.

Helvetti on väliaikainen, ja se on tietoisuuden tila!

Anonyymi00026 kirjoitti:

"Et ole paha mielestäni. Minun Täytyy saada tietää totuus jotta pelko lähtee"

Mitään pelättävää ei edes ole, mitään ikuista kidutusta ei ole.

Helvetti on väliaikainen, ja se on tietoisuuden tila!

Lue lisää

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!

Anonyymi00027 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!

Jos perisynti ymmärretään niin, että ihminen on moraalisesti jonkun kanta-isän teosta, se näyttää olevan ristiriidassa tavallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kanssa. Normaalisti vastuu kuuluu sille, joka teon tekee.

Kriitikot, kuten Heikki Räisänen, ovat huomauttaneet, että oppi voi joillekin ihmisille synnyttää tarpeetonta syyllisyyttä tai kokemuksen perustavanlaatuisesta kelvottomuudesta. Tällöin uskonto saattaa ensin luoda ongelman ja sitten tarjota siihen ratkaisun.

Jos kaikki ihmiset ovat samalla tavalla syntisiä, voidaan kysyä, heikentääkö tämä eroa vakavan pahuuden ja tavallisten inhimillisten virheiden välillä. Kriitikoiden mukaan on vaikea nähdä, miksi esimerkiksi kansanmurhan toteuttaja ja tavallinen kunnollinen ihminen olisivat moraalisesti samalla viivalla.

Miten voidaan pitää oikeudenmukaisena järjestelmää, jossa ihminen syntyy hengellisesti vajavaisena tai syyllisenä ennen omia valintojaan?

Myös huippututkijat ajattelevat samaa:

https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/

Räisäsen Rosoinen Raamattu


”Paha ikään kuin demokratisoidaan: kaikki ovat yhtä kelvottomia. Demokratisoinnin syy on siis mielestäni siinä, että teologinen teoria vaatii kaikkia olemaan toivottomassa tilanteessa, koska muuten Kristuksen uhri ei olisi totaalinen, kaikkia koskeva. Luterilaisella ihmiskuvalla on suuret ansionsa. Se edistää nöyryyttä ja auttaa kamppailemaan omahyväisyyttä ja itsekorotusta vastaan, se auttaa ihmisiä tunnustamaan oman pimeän puolensa. Asian kääntöpuoli kuitenkin on, että jos kaikki ovat Jumalan edessä yhtä syntisiä kuin julmin diktaattori, synti trivialisoituu. Traditio ikään kuin päästää todellisen pahan aikaansaajat vastuusta (kaikki muutkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia). Ennen muuta se kasaa suuren kuorman juuri niiden harteille, joiden henkinen rakenne on heikoin sitä kestämään. (…) Siunattu synnintunto on ollut niiden pienten ja heikkojen etuoikeus, joiden mieli on arka ja itsetunto maassa. Heille kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johon uskomalla syntinen saa syntinsä anteeksi. Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut. Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)

https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/

Räisäsen Rosoinen Raamattu

Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)

Heikki Räisänen-Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professori. Teologian tohtori Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina.

Anonyymi00027 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!

Kai se nyt joltain on

Anonyymi00028 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!

Jos perisynti ymmärretään niin, että ihminen on moraalisesti jonkun kanta-isän teosta, se näyttää olevan ristiriidassa tavallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kanssa. Normaalisti vastuu kuuluu sille, joka teon tekee.

Kriitikot, kuten Heikki Räisänen, ovat huomauttaneet, että oppi voi joillekin ihmisille synnyttää tarpeetonta syyllisyyttä tai kokemuksen perustavanlaatuisesta kelvottomuudesta. Tällöin uskonto saattaa ensin luoda ongelman ja sitten tarjota siihen ratkaisun.

Jos kaikki ihmiset ovat samalla tavalla syntisiä, voidaan kysyä, heikentääkö tämä eroa vakavan pahuuden ja tavallisten inhimillisten virheiden välillä. Kriitikoiden mukaan on vaikea nähdä, miksi esimerkiksi kansanmurhan toteuttaja ja tavallinen kunnollinen ihminen olisivat moraalisesti samalla viivalla.

Miten voidaan pitää oikeudenmukaisena järjestelmää, jossa ihminen syntyy hengellisesti vajavaisena tai syyllisenä ennen omia valintojaan?

Myös huippututkijat ajattelevat samaa:

https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/

Räisäsen Rosoinen Raamattu


”Paha ikään kuin demokratisoidaan: kaikki ovat yhtä kelvottomia. Demokratisoinnin syy on siis mielestäni siinä, että teologinen teoria vaatii kaikkia olemaan toivottomassa tilanteessa, koska muuten Kristuksen uhri ei olisi totaalinen, kaikkia koskeva. Luterilaisella ihmiskuvalla on suuret ansionsa. Se edistää nöyryyttä ja auttaa kamppailemaan omahyväisyyttä ja itsekorotusta vastaan, se auttaa ihmisiä tunnustamaan oman pimeän puolensa. Asian kääntöpuoli kuitenkin on, että jos kaikki ovat Jumalan edessä yhtä syntisiä kuin julmin diktaattori, synti trivialisoituu. Traditio ikään kuin päästää todellisen pahan aikaansaajat vastuusta (kaikki muutkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia). Ennen muuta se kasaa suuren kuorman juuri niiden harteille, joiden henkinen rakenne on heikoin sitä kestämään. (…) Siunattu synnintunto on ollut niiden pienten ja heikkojen etuoikeus, joiden mieli on arka ja itsetunto maassa. Heille kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johon uskomalla syntinen saa syntinsä anteeksi. Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut. Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)

https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/07/13/raisasen-rosoinen-raamattu/

Räisäsen Rosoinen Raamattu

Olemme lääkinneet haavoja, jotka olemme itse lyöneet.” (s. 163-164)

Heikki Räisänen-Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professori. Teologian tohtori Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina.

Lue lisää

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä

karmallisesta sidonnaisuudesta

tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta

Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.

Onko mitään “mistä pelastua”?

EI OLE.

Ei ole ikuista kadotusta.

Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.

Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.

Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.

"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.

Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.

Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.

Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.

Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.

Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.

Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.

Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.

Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.

Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta

Piste.

Ei ole mitään muuta mistä pelastua.

Anonyymi00030 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä

karmallisesta sidonnaisuudesta

tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta

Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.

Onko mitään “mistä pelastua”?

EI OLE.

Ei ole ikuista kadotusta.

Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.

Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.

Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.

"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.

Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.

Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.

Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.

Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.

Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.

Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.

Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.

Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.

Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta

Piste.

Ei ole mitään muuta mistä pelastua.

Lue lisää

Ihminen ei ole pysyvästi hyvä tai paha. Ulkoiset teot ja ominaisuudet eivät määrittele sielun (jīva) todellista asemaa.

Meillä ei ole käsitettä perisynnist', että yksilö olisi moraalisesti vastuussa toisen olennon, kuten esimerkiksi Aataman ja Eevan, teosta (hohhoijaa).

Jīva ei kanna vierasta syyllisyyttä, vaan jokainen sielu (jīva) toimii oman tietoisuutensa, karmansa (karma) ja saṃskāroidensa mukaisesti.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Ihminen ei ole pysyvästi hyvä tai paha. Ulkoiset teot ja ominaisuudet eivät määrittele sielun (jīva) todellista asemaa.

Meillä ei ole käsitettä perisynnist', että yksilö olisi moraalisesti vastuussa toisen olennon, kuten esimerkiksi Aataman ja Eevan, teosta (hohhoijaa).

Jīva ei kanna vierasta syyllisyyttä, vaan jokainen sielu (jīva) toimii oman tietoisuutensa, karmansa (karma) ja saṃskāroidensa mukaisesti.

Lue lisää

Toisin sanoen kukaan ei ole vastuussa toisen sielun teoista. Jokainen jīva kokee oman karmansa seuraukset, eikä synnin tila siirry sukupolvelta toiselle moraalisena syyllisyytenä. Aineellisen kärsimyksen syy ei ole peritty synti, vaan tietämättömyys (avidyā) ja Jumalan unohtaminen (Bhagavān-vismṛti).

Anonyymi00032 kirjoitti:

Toisin sanoen kukaan ei ole vastuussa toisen sielun teoista. Jokainen jīva kokee oman karmansa seuraukset, eikä synnin tila siirry sukupolvelta toiselle moraalisena syyllisyytenä. Aineellisen kärsimyksen syy ei ole peritty synti, vaan tietämättömyys (avidyā) ja Jumalan unohtaminen (Bhagavān-vismṛti).

Lue lisää

Ihminen ei ole lähtökohtaisesti “syyllinen” vaan ehdollistunut (baddha-jīva)
Kärsimys ei ole rangaistus peritystä synnistä, vaan karman ja harhan seurausta
Jokainen sielu voi muuttua, koska tila ei ole pysyvä

Anonyymi00033 kirjoitti:

Ihminen ei ole lähtökohtaisesti “syyllinen” vaan ehdollistunut (baddha-jīva)
Kärsimys ei ole rangaistus peritystä synnistä, vaan karman ja harhan seurausta
Jokainen sielu voi muuttua, koska tila ei ole pysyvä

Lue lisää

Jīva (yksilöllinen tietoisuus, ikuinen minuus) ei kanna moraalista vastuuta Aatamin, Eevan tai minkään muun olennon teoista. Jokainen jīva kohtaa omien valintojensa, omien saṁskārojensa (saṁskāra, tietoisuuteen painunut vaikutelma) ja oman karmansa (karma, teko ja sen seuraus) seuraukset.


Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Jīva (yksilöllinen tietoisuus, ikuinen minuus) ei kanna moraalista vastuuta Aatamin, Eevan tai minkään muun olennon teoista. Jokainen jīva kohtaa omien valintojensa, omien saṁskārojensa (saṁskāra, tietoisuuteen painunut vaikutelma) ja oman karmansa (karma, teko ja sen seuraus) seuraukset.


Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.

Lue lisää

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.


Mutta syvimmällä tasolla mitään pelastettavaa ei koskaan ole ollutkaan.

Tämä väite kuulostaa aluksi paradoksaaliselta. Kuinka voidaan sanoa näin maailmassa, jossa kärsimystä on kaikkialla? Vastaus löytyy jīvan todellisesta asemasta, koska jīva ei ole keho eikä mielen jatkuvasti muuttuva sisältö. Jīva on nitya-siddha (ikuisesti täydellinen), mutta se elää tällä hetkellä unohtaneena oman todellisen luontonsa. Ongelma ei siis ole jīvan olemuksessa vaan sen samaistumisessa väliaikaisiin ilmiöihin.

Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."

Anonyymi00035 kirjoitti:

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paramparamme pitäisi nykyistä ihmiselämää täydellisenä tai ongelmattomana. Päinvastoin. Aineellinen olemassaolo on täynnä kärsimystä, epävarmuutta, menetystä, sairautta, vanhenemista ja kuolemaa. Jos joku on köyhä, vainottu, sairas, sodan keskellä tai syvän psykologisen ahdistuksen vallassa, voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että hän tarvitsee pelastusta kyseisestä tilanteesta. Inhimillisellä tasolla pelastus, apu, turva ovat todellisia ja välttämättömiä.


Mutta syvimmällä tasolla mitään pelastettavaa ei koskaan ole ollutkaan.

Tämä väite kuulostaa aluksi paradoksaaliselta. Kuinka voidaan sanoa näin maailmassa, jossa kärsimystä on kaikkialla? Vastaus löytyy jīvan todellisesta asemasta, koska jīva ei ole keho eikä mielen jatkuvasti muuttuva sisältö. Jīva on nitya-siddha (ikuisesti täydellinen), mutta se elää tällä hetkellä unohtaneena oman todellisen luontonsa. Ongelma ei siis ole jīvan olemuksessa vaan sen samaistumisessa väliaikaisiin ilmiöihin.

Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."

Lue lisää

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä


Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."
Tästä syntyy kaikki eksistentiaalinen kärsimys.
Kun ihminen unohtaa todellisen luontonsa, hän alkaa etsiä pysyvyyttä asioista, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia. Hän etsii kuolemattomuutta kuolevaisesta, täydellisyyttä epätäydellisestä ja rajatonta onnea rajallisista kohteista.
Siksi Gauḍīya-ajattelussa todellinen ongelma ei ole synti juridisessa merkityksessä vaan Bhagavān-vismṛti (Bhagavān-vismṛti, Jumalan unohtaminen). Kärsimys ei ole ensisijaisesti rangaistus vaan seuraus väärästä samaistumisesta.
Tässä kohden ero perisyntioppiin tulee erityisen näkyväksi.
Perisyntiopissa ihmisen ongelma on usein se, että hän on langennut olento, joka tarvitsee anteeksiantoa Mutta meille ihmisen ongelma on ennen kaikkea se, että hän on unohtanut, kuka hän todella on. Tarvitaan heräämistä eikä niinkään juridista vapauttamista syyllisyydestä.
Tästä aspektista katsottuna voidaan sanoa, että aineellisissa olosuhteissa pelastus on usein tarpeen, mutta absoluuttisessa mielessä mitään pelastettavaa ei ole koskaan ollut.
Jīva ei ole rikkoutunut.
Jīva ei ole turmeltunut.
Jīva ei ole muuttunut ontologisesti pahaksi.
Jīva on vain peittynyt.
Tätä voidaan verrata aurinkoon pilvien takana. Pilvet voivat peittää auringon näkyvistä, mutta ne eivät muuta aurinkoa miksikään. Samalla tavalla māyā (harhaan perustuva peittävä voima) voi peittää jīvan tietoisuuden, mutta se ei kykene muuttamaan jīvan ikuista olemusta.


Tämä on yksi Gauḍīya-ajattelun syvimmistä ja kauneimmista näkemyksistä.
Lopullinen todellisuus ei ole syyllisyys vaan suhde.
Lopullinen ongelma ei ole rikosrekisteri vaan unohtaminen.
Lopullinen ratkaisu ei ole tuomion kumoaminen vaan muistaminen.
Kun jīva herää alkuperäiseen tietoisuuteensa, se ymmärtää olevansa Kṛṣṇera nitya-dāsa, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhu opetti. Tällöin vapautuminen ei ole uuden tilan saavuttamista vaan sen tunnistamista, mikä on ollut totta koko ajan.
Tästä syystä Gauḍīya-viisaus voidaan ilmaista seuraavasti:
Aineellisella tasolla on lukemattomia asioita, joista ihmiset tarvitsevat pelastusta: köyhyydestä, sodasta, sairaudesta, sorrosta, yksinäisyydestä ja epätoivosta.
Mutta syvimmällä tasolla jīvaa ei tarvitse pelastaa lainkaan.
Se ei ole koskaan menettänyt todellista luontoaan.
Se ei ole koskaan lakannut olemasta Jumalan rakastama.
Se ei ole koskaan muuttunut olemuksellisesti virheelliseksi.
Tarvitaan vain muistaminen siitä, mikä on ollut totta alusta asti.
Tässä mielessä paramparamme filosofia on optimistinen: aineellinen harha voi olla voimakas, mutta se on aina pinnallinen. Jīvan alkuperäinen luonto on syvemmällä kuin mikään kärsimys, mikään karma, mikään saṁsāra (saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku) ja mikään tietämättömyys. Sen vuoksi lopullinen totuus ei ole lankeemus vaan mahdollisuus herätä siihen, mitä jīva on ikuisesti ollut.

Anonyymi00036 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä


Tätä kutsutaan nimellä avidyā (tietämättömyys). Avidyā ei tarkoita tiedon puutetta tavallisessa mielessä, vaan väärää identiteettiä. Jīva alkaa ajatella: "Minä olen tämä keho. Minä olen tämä asema. Minä olen tämä kansallisuus. Minä olen nämä onnistumiset ja epäonnistumiset."
Tästä syntyy kaikki eksistentiaalinen kärsimys.
Kun ihminen unohtaa todellisen luontonsa, hän alkaa etsiä pysyvyyttä asioista, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia. Hän etsii kuolemattomuutta kuolevaisesta, täydellisyyttä epätäydellisestä ja rajatonta onnea rajallisista kohteista.
Siksi Gauḍīya-ajattelussa todellinen ongelma ei ole synti juridisessa merkityksessä vaan Bhagavān-vismṛti (Bhagavān-vismṛti, Jumalan unohtaminen). Kärsimys ei ole ensisijaisesti rangaistus vaan seuraus väärästä samaistumisesta.
Tässä kohden ero perisyntioppiin tulee erityisen näkyväksi.
Perisyntiopissa ihmisen ongelma on usein se, että hän on langennut olento, joka tarvitsee anteeksiantoa Mutta meille ihmisen ongelma on ennen kaikkea se, että hän on unohtanut, kuka hän todella on. Tarvitaan heräämistä eikä niinkään juridista vapauttamista syyllisyydestä.
Tästä aspektista katsottuna voidaan sanoa, että aineellisissa olosuhteissa pelastus on usein tarpeen, mutta absoluuttisessa mielessä mitään pelastettavaa ei ole koskaan ollut.
Jīva ei ole rikkoutunut.
Jīva ei ole turmeltunut.
Jīva ei ole muuttunut ontologisesti pahaksi.
Jīva on vain peittynyt.
Tätä voidaan verrata aurinkoon pilvien takana. Pilvet voivat peittää auringon näkyvistä, mutta ne eivät muuta aurinkoa miksikään. Samalla tavalla māyā (harhaan perustuva peittävä voima) voi peittää jīvan tietoisuuden, mutta se ei kykene muuttamaan jīvan ikuista olemusta.


Tämä on yksi Gauḍīya-ajattelun syvimmistä ja kauneimmista näkemyksistä.
Lopullinen todellisuus ei ole syyllisyys vaan suhde.
Lopullinen ongelma ei ole rikosrekisteri vaan unohtaminen.
Lopullinen ratkaisu ei ole tuomion kumoaminen vaan muistaminen.
Kun jīva herää alkuperäiseen tietoisuuteensa, se ymmärtää olevansa Kṛṣṇera nitya-dāsa, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhu opetti. Tällöin vapautuminen ei ole uuden tilan saavuttamista vaan sen tunnistamista, mikä on ollut totta koko ajan.
Tästä syystä Gauḍīya-viisaus voidaan ilmaista seuraavasti:
Aineellisella tasolla on lukemattomia asioita, joista ihmiset tarvitsevat pelastusta: köyhyydestä, sodasta, sairaudesta, sorrosta, yksinäisyydestä ja epätoivosta.
Mutta syvimmällä tasolla jīvaa ei tarvitse pelastaa lainkaan.
Se ei ole koskaan menettänyt todellista luontoaan.
Se ei ole koskaan lakannut olemasta Jumalan rakastama.
Se ei ole koskaan muuttunut olemuksellisesti virheelliseksi.
Tarvitaan vain muistaminen siitä, mikä on ollut totta alusta asti.
Tässä mielessä paramparamme filosofia on optimistinen: aineellinen harha voi olla voimakas, mutta se on aina pinnallinen. Jīvan alkuperäinen luonto on syvemmällä kuin mikään kärsimys, mikään karma, mikään saṁsāra (saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku) ja mikään tietämättömyys. Sen vuoksi lopullinen totuus ei ole lankeemus vaan mahdollisuus herätä siihen, mitä jīva on ikuisesti ollut.

Lue lisää

Mutta jīva ei ole lähtökohtaisesti paha, eikä mikään hänen kokemansa aineellinen kärsimys merkitse, että hänen henkinen olemuksensa olisi turmeltunut. Tämä on syvällinen ero perinteiseen kristilliseen perisyntioppiin, jossa ihminen katsotaan syntiseksi jo syntyessään ja jossa syyllisyys siirtyy sukupolvelta toiselle.


Räisänen huomauttaa samansuuntaisesti, että perisynti demokratisoi pahan: kaikki ovat lähtökohtaisesti "samaa luokkaa", riippumatta siitä, ovatko he todella tehneet mitään väärää. Tämä ei ole rationaalisesti kestävä väite, sillä se trivialisoisi moraalisesti merkittävät teot ja siirtäisi todellisen vastuun niiltä, jotka vahinkoa todella aiheuttavat, niille, jotka ovat herkempiä moraaliselle paineelle.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Mutta jīva ei ole lähtökohtaisesti paha, eikä mikään hänen kokemansa aineellinen kärsimys merkitse, että hänen henkinen olemuksensa olisi turmeltunut. Tämä on syvällinen ero perinteiseen kristilliseen perisyntioppiin, jossa ihminen katsotaan syntiseksi jo syntyessään ja jossa syyllisyys siirtyy sukupolvelta toiselle.


Räisänen huomauttaa samansuuntaisesti, että perisynti demokratisoi pahan: kaikki ovat lähtökohtaisesti "samaa luokkaa", riippumatta siitä, ovatko he todella tehneet mitään väärää. Tämä ei ole rationaalisesti kestävä väite, sillä se trivialisoisi moraalisesti merkittävät teot ja siirtäisi todellisen vastuun niiltä, jotka vahinkoa todella aiheuttavat, niille, jotka ovat herkempiä moraaliselle paineelle.

Lue lisää

Jos analysoidaan Räisäsen ajatusta syvemmältä juuri filosofiamme näkökulmasta, kiinnostavin kohta ei ole edes perisynti sinänsä, vaan hänen havaintonsa siitä, että teologinen järjestelmä näyttää ensin luovan ongelman ja sitten tarjoavan siihen ratkaisun.

Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."

Tämä on erittäin syvällinen huomio.

Filosofiamme näkökulmasta kysymys kuuluu: mikä on ihmisen alkuperäinen ongelma?

Jos lähtökohdaksi otetaan, että ihminen syntyy moraalisesti syyllisenä, silloin hänen ensimmäinen ongelmansa on syyllisyys. Tämän jälkeen tarvitaan anteeksiantoa.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Jos analysoidaan Räisäsen ajatusta syvemmältä juuri filosofiamme näkökulmasta, kiinnostavin kohta ei ole edes perisynti sinänsä, vaan hänen havaintonsa siitä, että teologinen järjestelmä näyttää ensin luovan ongelman ja sitten tarjoavan siihen ratkaisun.

Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."

Tämä on erittäin syvällinen huomio.

Filosofiamme näkökulmasta kysymys kuuluu: mikä on ihmisen alkuperäinen ongelma?

Jos lähtökohdaksi otetaan, että ihminen syntyy moraalisesti syyllisenä, silloin hänen ensimmäinen ongelmansa on syyllisyys. Tämän jälkeen tarvitaan anteeksiantoa.

Lue lisää

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä

TÄMÄ ON PARAS KOHTA!


Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."


TÄMÄ ON PARAS KOHTA!


Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."



Tässä kohtaa Räisäsen kritiikki ja filosofiamme kohtaavat toisensa hämmästyttävällä tavalla.

Räisänen huomaa, että perisynti demokratisoi pahan.

Filosofiamme huomaa, että avidyā demokratisoi harhan.

Ero on valtava.

Perisynti sanoo:

"Kaikki ovat syyllisiä."

Avidyā sanoo:

"Kaikki ovat unohtaneet."

Ensimmäinen on juridinen väite.

Jälkimmäinen on eksistentiaalinen väite.

Ensimmäisessä ihmisen syvin identiteetti määritellään ongelman kautta.

Toisessa ihmisen syvin identiteetti määritellään hänen alkuperäisen luontonsa kautta.

Tästä seuraa valtava psykologinen ero.

Jos ihminen uskoo olevansa pohjimmiltaan syntinen, hän alkaa helposti rakentaa identiteettiään puutteen ympärille.

Jos ihminen ymmärtää olevansa pohjimmiltaan Jumalan rakastama jīva, hän alkaa rakentaa identiteettiään alkuperäisen arvonsa ympärille.

Tässä mielessä Räisäsen huomio "haavoista, jotka olemme itse lyöneet" koskettaa jotakin hyvin syvää.

Moni ihminen ei kärsi vain elämästä.

Moni kärsii myös siitä käsityksestä, joka hänelle on opetettu itsestään.

Filosofiamme mukaan kaikkein syvin kärsimys ei synny siitä, että ihminen olisi syntinen.

Se syntyy siitä, että hän luulee olevansa jotakin muuta kuin mitä hän todellisuudessa on.

Tämä on avidyān ydin.

Jīva samaistuu kehoon.

Jīva samaistuu mieleen.

Jīva samaistuu yhteiskunnalliseen asemaan.

Jīva samaistuu onnistumisiin.

Jīva samaistuu epäonnistumisiin.

Jīva samaistuu jopa omaan syyllisyyteensä.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Toisin sanoen kukaan ei ole vastuussa toisen sielun teoista. Jokainen jīva kokee oman karmansa seuraukset, eikä synnin tila siirry sukupolvelta toiselle moraalisena syyllisyytenä. Aineellisen kärsimyksen syy ei ole peritty synti, vaan tietämättömyys (avidyā) ja Jumalan unohtaminen (Bhagavān-vismṛti).

Lue lisää

https://youtube.com/shorts/dxkOmyaQyrE?si=ynrZ8MopJ-zP9WeR

Anonyymi00039 kirjoitti:

"En halua vattu koko kristinusko harjoittaa mutta se ei muuten pelasta minua"

Kun ei ole mitään mistä pelastua!



"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:

väärästä identiteetistä

TÄMÄ ON PARAS KOHTA!


Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."


TÄMÄ ON PARAS KOHTA!


Räisänen kirjoittaa:

"Usein julistus tuokin todellista lohtua – valitettavasti vain vaivaan, jonka sama julistus on itse aiheuttanut."



Tässä kohtaa Räisäsen kritiikki ja filosofiamme kohtaavat toisensa hämmästyttävällä tavalla.

Räisänen huomaa, että perisynti demokratisoi pahan.

Filosofiamme huomaa, että avidyā demokratisoi harhan.

Ero on valtava.

Perisynti sanoo:

"Kaikki ovat syyllisiä."

Avidyā sanoo:

"Kaikki ovat unohtaneet."

Ensimmäinen on juridinen väite.

Jälkimmäinen on eksistentiaalinen väite.

Ensimmäisessä ihmisen syvin identiteetti määritellään ongelman kautta.

Toisessa ihmisen syvin identiteetti määritellään hänen alkuperäisen luontonsa kautta.

Tästä seuraa valtava psykologinen ero.

Jos ihminen uskoo olevansa pohjimmiltaan syntinen, hän alkaa helposti rakentaa identiteettiään puutteen ympärille.

Jos ihminen ymmärtää olevansa pohjimmiltaan Jumalan rakastama jīva, hän alkaa rakentaa identiteettiään alkuperäisen arvonsa ympärille.

Tässä mielessä Räisäsen huomio "haavoista, jotka olemme itse lyöneet" koskettaa jotakin hyvin syvää.

Moni ihminen ei kärsi vain elämästä.

Moni kärsii myös siitä käsityksestä, joka hänelle on opetettu itsestään.

Filosofiamme mukaan kaikkein syvin kärsimys ei synny siitä, että ihminen olisi syntinen.

Se syntyy siitä, että hän luulee olevansa jotakin muuta kuin mitä hän todellisuudessa on.

Tämä on avidyān ydin.

Jīva samaistuu kehoon.

Jīva samaistuu mieleen.

Jīva samaistuu yhteiskunnalliseen asemaan.

Jīva samaistuu onnistumisiin.

Jīva samaistuu epäonnistumisiin.

Jīva samaistuu jopa omaan syyllisyyteensä.

Lue lisää

ONNEKSI KAIKKI, MITÄ OLEN KIRJOITTANUT, ON TALLENNETTU USD-ASEMIIN, JA MINUN TARVITSEE VAIN KOPIOIDA SAMAT TIEDOSTOT.

IHAN SAMOJA KYSYMYKSIÄ KYSYTÄÄN VUODESTA TOISEEN.

Anonyymi00040 kirjoitti:

https://youtube.com/shorts/dxkOmyaQyrE?si=ynrZ8MopJ-zP9WeR

Katsokaa video perisynti on huijaus

Anonyymi00040 kirjoitti:

https://youtube.com/shorts/dxkOmyaQyrE?si=ynrZ8MopJ-zP9WeR

Olen pahoillani, linkkeja emme avaa, ne voivat olla terroristien linkit.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Olen pahoillani, linkkeja emme avaa, ne voivat olla terroristien linkit.

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulaisessa ajatteluperinteessä ei lähtökohtaisesti suhtauduta vihamielisesti mihinkään uskonnolliseen traditioon, olipa kyse islamista, zarathustralaisuudesta tai muista hengellisistä suuntauksista. Pikemminkin monissa hindulaisuuden filosofisissa koulukunnissa korostetaan ajatusta siitä, että ihmiset voivat lähestyä perimmäistä totuutta erilaisia hengellisiä polkuja pitkin.


Kielteiset asenteet eivät siten yleensä kohdistu itse uskontoihin tai niiden teologisiin periaatteisiin, vaan pikemminkin tilanteisiin, joissa jotakin uskonnollista vakaumusta pyritään levittämään pakottamisen, painostuksen tai muiden ihmisten katsomusvapauden rajoittamisen keinoin.

Tällainen toiminta synnyttää vastareaktioita ja kriittistä suhtautumista kyseisen uskonnollisen edustajia kohtaan.

Meillä muslimeihin ei ole kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia. Yksittäisiä muslimitaustaisia osallistujia ei ole koettu uhkaavina tai vihamielisinä, eikä heidän ole havaittu esittäneen väkivallalla uhkaavia näkemyksiä hinduja kohtaan. Sen sijaan kristinuskoa tunnustavien henkilöiden taholta on koettu esiintyneen äärimmäisen vihamielistä retoriikkaa, jopa uhkauksia tappaa hinduja, se on enemmän kuin pelkkä viha!

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulle on aivan samantekevää, mihin muut uskovat, koska hindulaisuudessa ei ole ikuista helvettiä. Siksi käännyttämisessä ei ole mitään järkeä.

Ja mitä vihaamiseen tulee, niin eivätkö kristityt ekstremistit ole olleet varsin hyviä opettamaan kaikenlaista vihaamista?

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Voitte vainota hinduja, mutta kun hindut alkavat vastata samalla tavalla, alkaa meteli!


Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Kun valtaat vieraan alueen tarkoituksenaan pakottaa uskontoasi terrorilla, et voi odottaa, että sinut otettaisiin vastaan fanfaarein ja kukkaseppelein.


Velvollisuutemme on puolustaa omaa alueitamme.


Ja kaiken lisäksi emme voi ymmärtää, mitä se oikein teille kuuluu, mihin hindut uskovat. Hinduille on täysin yhdentekevää, uskooko joku edes mihinkään vai onko hän kokonaan ateisti.

Ja mitä vihaamiseen tulee, eivätkö juuri kristityt ole olleet hyviä opettajia vihaamisessa? Edellä on jo linkkejä kristinuskon julmuudesta ja terrorismista, joita esiintyy yhä nykypäivänä. Te uhkaatte tappaa hinduja, mikä on paljon enemmän kuin pelkkää vihaa.


Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun.
Pyhän vihan edessä meillä pakanoilla ei ole mitään toivoa. he hyökkäävät ja tuhoavat kaikki psykologisella terrorilla.

Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.


He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

He eivät lopeta kiusantekoa lainkaan.


Kristityt poistavat kristinuskoa kyseenalaistavia ketjuja erilaisilla suomen foorumeilla.

Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulaisessa ajatteluperinteessä ei lähtökohtaisesti suhtauduta vihamielisesti mihinkään uskonnolliseen traditioon, olipa kyse islamista, zarathustralaisuudesta tai muista hengellisistä suuntauksista. Pikemminkin monissa hindulaisuuden filosofisissa koulukunnissa korostetaan ajatusta siitä, että ihmiset voivat lähestyä perimmäistä totuutta erilaisia hengellisiä polkuja pitkin.


Kielteiset asenteet eivät siten yleensä kohdistu itse uskontoihin tai niiden teologisiin periaatteisiin, vaan pikemminkin tilanteisiin, joissa jotakin uskonnollista vakaumusta pyritään levittämään pakottamisen, painostuksen tai muiden ihmisten katsomusvapauden rajoittamisen keinoin.

Tällainen toiminta synnyttää vastareaktioita ja kriittistä suhtautumista kyseisen uskonnollisen edustajia kohtaan.

Meillä muslimeihin ei ole kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia. Yksittäisiä muslimitaustaisia osallistujia ei ole koettu uhkaavina tai vihamielisinä, eikä heidän ole havaittu esittäneen väkivallalla uhkaavia näkemyksiä hinduja kohtaan. Sen sijaan kristinuskoa tunnustavien henkilöiden taholta on koettu esiintyneen äärimmäisen vihamielistä retoriikkaa, jopa uhkauksia tappaa hinduja, se on enemmän kuin pelkkä viha!

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulle on aivan samantekevää, mihin muut uskovat, koska hindulaisuudessa ei ole ikuista helvettiä. Siksi käännyttämisessä ei ole mitään järkeä.

Ja mitä vihaamiseen tulee, niin eivätkö kristityt ekstremistit ole olleet varsin hyviä opettamaan kaikenlaista vihaamista?

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Voitte vainota hinduja, mutta kun hindut alkavat vastata samalla tavalla, alkaa meteli!


Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Kun valtaat vieraan alueen tarkoituksenaan pakottaa uskontoasi terrorilla, et voi odottaa, että sinut otettaisiin vastaan fanfaarein ja kukkaseppelein.


Velvollisuutemme on puolustaa omaa alueitamme.


Ja kaiken lisäksi emme voi ymmärtää, mitä se oikein teille kuuluu, mihin hindut uskovat. Hinduille on täysin yhdentekevää, uskooko joku edes mihinkään vai onko hän kokonaan ateisti.

Ja mitä vihaamiseen tulee, eivätkö juuri kristityt ole olleet hyviä opettajia vihaamisessa? Edellä on jo linkkejä kristinuskon julmuudesta ja terrorismista, joita esiintyy yhä nykypäivänä. Te uhkaatte tappaa hinduja, mikä on paljon enemmän kuin pelkkää vihaa.


Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun.
Pyhän vihan edessä meillä pakanoilla ei ole mitään toivoa. he hyökkäävät ja tuhoavat kaikki psykologisella terrorilla.

Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.


He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

He eivät lopeta kiusantekoa lainkaan.


Kristityt poistavat kristinuskoa kyseenalaistavia ketjuja erilaisilla suomen foorumeilla.

Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Anonyymi00045 kirjoitti:

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Lue lisää

Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Lue lisää

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

---------------------
Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Anonyymi00047 kirjoitti:

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

---------------------
Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Lue lisää

Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen
Anonyymi-ap
2026-07-15 02:10:06

Vuonna 325 jaa. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen. Puhujan mukaan kokouksen uskonnolliset johtajat pidettiin siellä painostuksen alaisina laatimassa Rooman hyväksymää uskontoa, joka soveltuisi koko kansalle. Hän sanoo kutsuvansa tätä uskontoa "konstantinolaisuudeksi" eikä kristinuskoksi, koska hänen mukaansa kyse oli Konstantinukselle annetusta tehtävästä eikä alkuperäisestä kristinuskosta.

Konstantinus kokosi kardinaalit ja piispat kirkolliskokoukseen roomalaisten sotilaiden vartioimina ja vaati heitä laatimaan uskonnon, joka palauttaisi kansan kuuliaisuuteen mielenhallinnan avulla. Hänen väitteensä mukaan heille ilmoitettiin, etteivät he poistuisi kokouksesta elävinä, elleivät täyttäisi tätä tehtävää.
Hänen mukaansa juuri tässä kokouksessa luotiin nykyinen kristinuskon muoto, jossa Jeesus esitetään Jumalan Poikana. Puhujan mukaan juuri siellä Jeesuksen jumalallinen asema "keksittiin". Hänen mukaansa Jeesus ei enää ollut moraalia ja luonnonlakia opettava opettaja tai rabbi, vaan hänestä tehtiin Jumalan Poika, jotta hän voisi ottaa Sol Invictuksen roolin.

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Nikean kirkolliskokouksessa Jeesuksen asema muutettiin ratkaisevasti. Hän ei enää ollut opettaja tai rabbi, joka julisti moraalia ja luonnonlakia, vaan hänestä tehtiin Jumalan Poika, jotta hän voisi ottaa Rooman uskonnon Sol Invictuksen – "Voittamattoman Auringon", Jumalan Pojan – paikan. Puhujan mukaan kyse oli vain yhden jumalan korvaamisesta toisella, jotta ihmisille voitiin tarjota yksinkertaistettu ja laimennettu versio samasta uskonnollisesta järjestelmästä.
Hänen mukaansa samalla luotiin myös voimakkaasti sensuroitu kanonisoitu Raamattu, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoituksia, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, johon hän sanoo palaavansa myöhemmin. Hänen mukaansa tämän työn tarkoituksena oli hävittää totuus ja syöttää kansalle valheita. Hänen sanoin kirkon johtajat toimivat aikansa tiedotusvälineinä.


Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana ja keskustelee papiston kanssa. Hänen mukaansa kirkolliskokous karsi kaiken sellaisen hengellisen tiedon, jonka hallitseva luokka katsoi vaaralliseksi. Sensuroitujen opetusten joukossa olivat hänen mukaansa esimerkiksi sielun olemassaolo sekä jälleensyntyminen useiden elämien aikana. Hänen mukaansa nämä opetukset poistettiin kokonaan hyväksytyistä pyhistä kirjoituksista, jotta ihmiset eivät voisi edes ajatella, ettei kuolema olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämän päättyminen ennen uusia kokemuksia. Hänen mukaansa hallitsijat halusivat ihmisten uskovan, että ihmisellä on vain yksi elämä, koska he eivät halunneet ihmisten ajattelevan voivansa oppia ja kehittyä useiden elämien aikana.


...
kirkko poisti myös käsityksen siitä, että jokaisella ihmisellä olisi suora yhteys Luojaan ilman välikäsiä. Sen sijaan ihmisille opetettiin, että heidän täytyi lähestyä Jumalaa papiston kautta. Uudessa valtion hyväksymässä uskonnossa papista tuli välittäjä ihmisen ja Jumalan välille.
Lisäksi hänen mukaansa hävitettiin jo aiemmin vallinnut käsitys naisten tasa-arvosta miesten kanssa hengellisen tiedon opettajina. Hänen mukaansa naisilla oli aiemmin oikeus kuulua papistoon tai hengelliseen opettajakuntaan, sillä he ovat yhtä kykeneviä tähän tehtävään kuin miehetkin. Hänen näkemyksensä mukaan uusi uskonto muodosti patriarkaalisen vallankäytön järjestelmän, joka alisti naiset ja kielsi heitä toimimasta pappeina tai hengellisinä opettajina.
Puhujan mukaan nämä olivat vain osa niistä esoteerisista opetuksista, jotka sensuroitiin poistamalla kokonainen varhaisten gnostilaisten kirjoitusten kokoelma, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastona.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen
Anonyymi-ap
2026-07-15 02:10:06

Vuonna 325 jaa. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen. Puhujan mukaan kokouksen uskonnolliset johtajat pidettiin siellä painostuksen alaisina laatimassa Rooman hyväksymää uskontoa, joka soveltuisi koko kansalle. Hän sanoo kutsuvansa tätä uskontoa "konstantinolaisuudeksi" eikä kristinuskoksi, koska hänen mukaansa kyse oli Konstantinukselle annetusta tehtävästä eikä alkuperäisestä kristinuskosta.

Konstantinus kokosi kardinaalit ja piispat kirkolliskokoukseen roomalaisten sotilaiden vartioimina ja vaati heitä laatimaan uskonnon, joka palauttaisi kansan kuuliaisuuteen mielenhallinnan avulla. Hänen väitteensä mukaan heille ilmoitettiin, etteivät he poistuisi kokouksesta elävinä, elleivät täyttäisi tätä tehtävää.
Hänen mukaansa juuri tässä kokouksessa luotiin nykyinen kristinuskon muoto, jossa Jeesus esitetään Jumalan Poikana. Puhujan mukaan juuri siellä Jeesuksen jumalallinen asema "keksittiin". Hänen mukaansa Jeesus ei enää ollut moraalia ja luonnonlakia opettava opettaja tai rabbi, vaan hänestä tehtiin Jumalan Poika, jotta hän voisi ottaa Sol Invictuksen roolin.

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Nikean kirkolliskokouksessa Jeesuksen asema muutettiin ratkaisevasti. Hän ei enää ollut opettaja tai rabbi, joka julisti moraalia ja luonnonlakia, vaan hänestä tehtiin Jumalan Poika, jotta hän voisi ottaa Rooman uskonnon Sol Invictuksen – "Voittamattoman Auringon", Jumalan Pojan – paikan. Puhujan mukaan kyse oli vain yhden jumalan korvaamisesta toisella, jotta ihmisille voitiin tarjota yksinkertaistettu ja laimennettu versio samasta uskonnollisesta järjestelmästä.
Hänen mukaansa samalla luotiin myös voimakkaasti sensuroitu kanonisoitu Raamattu, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoituksia, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, johon hän sanoo palaavansa myöhemmin. Hänen mukaansa tämän työn tarkoituksena oli hävittää totuus ja syöttää kansalle valheita. Hänen sanoin kirkon johtajat toimivat aikansa tiedotusvälineinä.


Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana ja keskustelee papiston kanssa. Hänen mukaansa kirkolliskokous karsi kaiken sellaisen hengellisen tiedon, jonka hallitseva luokka katsoi vaaralliseksi. Sensuroitujen opetusten joukossa olivat hänen mukaansa esimerkiksi sielun olemassaolo sekä jälleensyntyminen useiden elämien aikana. Hänen mukaansa nämä opetukset poistettiin kokonaan hyväksytyistä pyhistä kirjoituksista, jotta ihmiset eivät voisi edes ajatella, ettei kuolema olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämän päättyminen ennen uusia kokemuksia. Hänen mukaansa hallitsijat halusivat ihmisten uskovan, että ihmisellä on vain yksi elämä, koska he eivät halunneet ihmisten ajattelevan voivansa oppia ja kehittyä useiden elämien aikana.


...
kirkko poisti myös käsityksen siitä, että jokaisella ihmisellä olisi suora yhteys Luojaan ilman välikäsiä. Sen sijaan ihmisille opetettiin, että heidän täytyi lähestyä Jumalaa papiston kautta. Uudessa valtion hyväksymässä uskonnossa papista tuli välittäjä ihmisen ja Jumalan välille.
Lisäksi hänen mukaansa hävitettiin jo aiemmin vallinnut käsitys naisten tasa-arvosta miesten kanssa hengellisen tiedon opettajina. Hänen mukaansa naisilla oli aiemmin oikeus kuulua papistoon tai hengelliseen opettajakuntaan, sillä he ovat yhtä kykeneviä tähän tehtävään kuin miehetkin. Hänen näkemyksensä mukaan uusi uskonto muodosti patriarkaalisen vallankäytön järjestelmän, joka alisti naiset ja kielsi heitä toimimasta pappeina tai hengellisinä opettajina.
Puhujan mukaan nämä olivat vain osa niistä esoteerisista opetuksista, jotka sensuroitiin poistamalla kokonainen varhaisten gnostilaisten kirjoitusten kokoelma, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastona.

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Anonyymi00050 kirjoitti:

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Lue lisää

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

JEESUKSEN KADONNEET VUODET

Jeesus hän jätti kotimaansa Juudean pian lapsuutensa jälkeen ja oli poissa useita vuosia ennen kuin palasi syntymämaahansa ja aloitti hengellisen työnsä.


GNOSTILAISTEN TUKAHDUTTAMINEN

Samalla tavalla kuin yritettiin tukahduttaa Aleksandriassa opetettujen mysteerikoulujen uudelleen nousu, uusi Rooman hyväksymä valtionuskonto — virallinen kristinusko, jota kutsun konstantinukseksi — aloitti varhaisten todellisten kristittyjen, gnostilaisten, tukahduttamisen.

Filosofiat, joihin esoteerinen kristinusko perustuu, ovat tuhansia vuosia vanhempia kuin ensimmäisen vuosisadan kertomukset Jeesuksesta.

Gnostilaisuus tulee kreikan sanasta gnosis, joka tarkoittaa tietoa.

Gnostilaisuus oli ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskonnollinen järjestelmä, jonka seuraajat kirjoittivat ja harjoittivat kristinuskoa edeltävää filosofiaa, jota Jeesuksen väitetään opiskelleen ja opettaneen.

Luonnollisesti tällainen esoteerinen tieto täytyi poistaa varhaisesta ulkoisesta kristinuskosta varhaisen kirkon toimesta, jotta gnostilaisuuden mahdollisesti muuttava voima ei saisi jalansijaa Rooman valtakunnassa eikä uhkaisi vakiintuneen hallitsevan luokan valtaa.

Nag Hammadin kirjoitukset ja muut gnostilaiset tekstit, kuten Pistis Sophia eli "Usko ja viisaus", sisälsivät ajatuksia, joita tuon ajan hallitsijat eivät varmasti halunneet leviävän laajalle.

Näihin opetuksiin kuului tieto näkymättömästä maailmasta, johon sisältyi käsitys kosmisesta moraalilaista, joka hallitsee vapaan tahdon perusteella tehtyjen tekojen seurauksia.

Gnostilaiset opettivat ja ymmärsivät luonnonlain filosofiansa ytimessä ja paljastivat sen hallinnan, mitä gnostilaiset kutsuivat arkoneiksi.

Arkoneilla tarkoitettiin maan hallitsijoita ja valtaluokkaa.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Olen pahoillani, linkkeja emme avaa, ne voivat olla terroristien linkit.

Ei ole kuin minun ex adventistin

Anonyymi00051 kirjoitti:

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

JEESUKSEN KADONNEET VUODET

Jeesus hän jätti kotimaansa Juudean pian lapsuutensa jälkeen ja oli poissa useita vuosia ennen kuin palasi syntymämaahansa ja aloitti hengellisen työnsä.


GNOSTILAISTEN TUKAHDUTTAMINEN

Samalla tavalla kuin yritettiin tukahduttaa Aleksandriassa opetettujen mysteerikoulujen uudelleen nousu, uusi Rooman hyväksymä valtionuskonto — virallinen kristinusko, jota kutsun konstantinukseksi — aloitti varhaisten todellisten kristittyjen, gnostilaisten, tukahduttamisen.

Filosofiat, joihin esoteerinen kristinusko perustuu, ovat tuhansia vuosia vanhempia kuin ensimmäisen vuosisadan kertomukset Jeesuksesta.

Gnostilaisuus tulee kreikan sanasta gnosis, joka tarkoittaa tietoa.

Gnostilaisuus oli ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskonnollinen järjestelmä, jonka seuraajat kirjoittivat ja harjoittivat kristinuskoa edeltävää filosofiaa, jota Jeesuksen väitetään opiskelleen ja opettaneen.

Luonnollisesti tällainen esoteerinen tieto täytyi poistaa varhaisesta ulkoisesta kristinuskosta varhaisen kirkon toimesta, jotta gnostilaisuuden mahdollisesti muuttava voima ei saisi jalansijaa Rooman valtakunnassa eikä uhkaisi vakiintuneen hallitsevan luokan valtaa.

Nag Hammadin kirjoitukset ja muut gnostilaiset tekstit, kuten Pistis Sophia eli "Usko ja viisaus", sisälsivät ajatuksia, joita tuon ajan hallitsijat eivät varmasti halunneet leviävän laajalle.

Näihin opetuksiin kuului tieto näkymättömästä maailmasta, johon sisältyi käsitys kosmisesta moraalilaista, joka hallitsee vapaan tahdon perusteella tehtyjen tekojen seurauksia.

Gnostilaiset opettivat ja ymmärsivät luonnonlain filosofiansa ytimessä ja paljastivat sen hallinnan, mitä gnostilaiset kutsuivat arkoneiksi.

Arkoneilla tarkoitettiin maan hallitsijoita ja valtaluokkaa.

Lue lisää

Gnostilaisuus oli ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskonnollinen järjestelmä, jonka seuraajat kirjoittivat ja harjoittivat kristinuskoa edeltävää filosofiaa, jota Jeesuksen väitetään opiskelleen ja opettaneen.

Luonnollisesti tällainen esoteerinen tieto täytyi poistaa varhaisesta ulkoisesta kristinuskosta varhaisen kirkon toimesta, jotta gnostilaisuuden mahdollisesti muuttava voima ei saisi jalansijaa Rooman valtakunnassa eikä uhkaisi vakiintuneen hallitsevan luokan valtaa.

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Nag Hammadin kirjoitukset ja muut gnostilaiset tekstit, kuten Pistis Sophia eli "Usko ja viisaus", sisälsivät ajatuksia, joita tuon ajan hallitsijat eivät varmasti halunneet leviävän laajalle.

Näihin opetuksiin kuului tieto näkymättömästä maailmasta, johon sisältyi käsitys kosmisesta moraalilaista, joka hallitsee vapaan tahdon perusteella tehtyjen tekojen seurauksia.

Karmaan liittyvä seuraus, joka kertyy useiden elämien aikana, poistettiin kokonaan kanonisista kirjoituksista Nikean kirkolliskokouksessa.

Jopa ihmisille, jotka tutkivat tällaista esoteerista tietoa ja henkisyyttä, nämä asiat ovat piilossa. Varhainen kirkko ei halunnut ihmisten ymmärtävän tätä.


Mitä muita kauhuja varhainen kirkko harjoitti gnostikkojen tukahduttamisen lisäksi? Albigensian ristiretki (vuosina 1209–1229) oli yksi historian julmimmista ihmisten kohteluista missä tahansa ajassa ja paikassa.

Tämän kautta syntyi osa kaikkein armottomimmasta keskiaikaisesta kidutuksesta ihmisten toimesta, jotka pitivät itseään kristittyinä ja pyhinä ihmisinä.

Epämukavan ja kilpailevan hengellisen tiedon poistaminen ei rajoittunut vain varhaiseen kirkkoon. Useimmat ihmiset ovat kuulleet keskiajan kristillisistä ristiretkistä. Näihin sotilaallisiin kampanjoihin kuului kuuluisa Albigensian ristiretki 1200-luvun alussa.

Albigensian ristiretki oli 20 vuotta kestänyt sotilaallinen kampanja, jonka aloitti paavi Innocentius III tarkoituksena tuhota kristillinen lahko nimeltä katarit.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Gnostilaisuus oli ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskonnollinen järjestelmä, jonka seuraajat kirjoittivat ja harjoittivat kristinuskoa edeltävää filosofiaa, jota Jeesuksen väitetään opiskelleen ja opettaneen.

Luonnollisesti tällainen esoteerinen tieto täytyi poistaa varhaisesta ulkoisesta kristinuskosta varhaisen kirkon toimesta, jotta gnostilaisuuden mahdollisesti muuttava voima ei saisi jalansijaa Rooman valtakunnassa eikä uhkaisi vakiintuneen hallitsevan luokan valtaa.

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Nag Hammadin kirjoitukset ja muut gnostilaiset tekstit, kuten Pistis Sophia eli "Usko ja viisaus", sisälsivät ajatuksia, joita tuon ajan hallitsijat eivät varmasti halunneet leviävän laajalle.

Näihin opetuksiin kuului tieto näkymättömästä maailmasta, johon sisältyi käsitys kosmisesta moraalilaista, joka hallitsee vapaan tahdon perusteella tehtyjen tekojen seurauksia.

Karmaan liittyvä seuraus, joka kertyy useiden elämien aikana, poistettiin kokonaan kanonisista kirjoituksista Nikean kirkolliskokouksessa.

Jopa ihmisille, jotka tutkivat tällaista esoteerista tietoa ja henkisyyttä, nämä asiat ovat piilossa. Varhainen kirkko ei halunnut ihmisten ymmärtävän tätä.


Mitä muita kauhuja varhainen kirkko harjoitti gnostikkojen tukahduttamisen lisäksi? Albigensian ristiretki (vuosina 1209–1229) oli yksi historian julmimmista ihmisten kohteluista missä tahansa ajassa ja paikassa.

Tämän kautta syntyi osa kaikkein armottomimmasta keskiaikaisesta kidutuksesta ihmisten toimesta, jotka pitivät itseään kristittyinä ja pyhinä ihmisinä.

Epämukavan ja kilpailevan hengellisen tiedon poistaminen ei rajoittunut vain varhaiseen kirkkoon. Useimmat ihmiset ovat kuulleet keskiajan kristillisistä ristiretkistä. Näihin sotilaallisiin kampanjoihin kuului kuuluisa Albigensian ristiretki 1200-luvun alussa.

Albigensian ristiretki oli 20 vuotta kestänyt sotilaallinen kampanja, jonka aloitti paavi Innocentius III tarkoituksena tuhota kristillinen lahko nimeltä katarit.

Lue lisää

Suurin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle tapahtui pyhien kirjoitusten muuttamisen kautta.

He vain korvasivat yhden jumalan toisella antaakseen ihmisille matalamman tason, vesitetyn version omasta uskonnostaan, johon uskoa. He myös loivat vahvasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, joka poisti ja tukahdutti satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjaston, josta puhumme myöhemmin.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Suurin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle tapahtui pyhien kirjoitusten muuttamisen kautta.

He vain korvasivat yhden jumalan toisella antaakseen ihmisille matalamman tason, vesitetyn version omasta uskonnostaan, johon uskoa. He myös loivat vahvasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, joka poisti ja tukahdutti satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjaston, josta puhumme myöhemmin.

Lue lisää

Heidän tehtävänsä oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää ihmisille valheita. He olivat tavallaan aikansa moderni media. Tässä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana etualalla ja jota yksi papeista loukkaa.

Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken tiedon, joka käsitteli sellaista hengellisyyttä, jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat muun muassa ajatus sielun jälleensyntymisestä useiden elämien aikana.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Heidän tehtävänsä oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää ihmisille valheita. He olivat tavallaan aikansa moderni media. Tässä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee kuninkaana etualalla ja jota yksi papeista loukkaa.

Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken tiedon, joka käsitteli sellaista hengellisyyttä, jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat muun muassa ajatus sielun jälleensyntymisestä useiden elämien aikana.

Lue lisää

Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista. Tämän uuden uskonnon aikana ei saanut edes ajatella ajatusta, että kuolema ei olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämänvaiheen päättyminen — että palaisimme tänne ja jatkaisimme kokemuksia toisessa elämässä.

He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista. Tämän uuden uskonnon aikana ei saanut edes ajatella ajatusta, että kuolema ei olisi tietoisuuden loppu, vaan ainoastaan tämän elämänvaiheen päättyminen — että palaisimme tänne ja jatkaisimme kokemuksia toisessa elämässä.

He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.

Lue lisää

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että teksti säilyy jossain ja on saatavilla myös pitkällä aikavälillä.

Pelkkien ulkoisten uskontojen kautta ei voi saavuttaa totuutta, vaan täytyy mennä syvemmälle sisäiseen filosofiaan ja ymmärrykseen, kohti puhdasta tietoisuutta sekä luonnonlain ja moraalin täydellistä ymmärtämistä.

kristittyjen ongelma ei koske vain kristinuskoa. Jäljittelijöitä löytyy kaikista uskonnoista ja mystisistä perinteistä. Monet ihmiset kantavat jonkin perinteen nimeä, mutta eivät ymmärrä sen alkuperäisiä periaatteita.



Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!

Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!

Jos ymmärrät kristinuskon esoteerisen muodon, sinua ei voida ulkoapäin kontrolloida manipuloijan tai manipuloijaluokan toimesta.


Todelliset kristityt ymmärtävät ihmisen tietoisuuden. He eivät kaihda sanaa ”tietoisuus”.

Moraalilaki ei koske olentoja, joiden tietoisuuden kehitystaso, aivokemia ja neurologinen rakenne eivät mahdollista moraalin ja oikean sekä väärän erottamista.

Uuden testamentin Kristus-hahmo on tämän aurinkosankari-perinteen jatkumo ja symboli. Hän edustaa luonnonlain täydellistä ilmentymää.

Luonnonlaki tunnetaan myös nimillä moraalilaki, kosminen laki, universaali laki, seurauslaki, karmallinen laki tai yksinkertaisesti karma.

Hän opetti ihmisille valaistumisen kaksi peruspilaria:

Älä hyökkää muiden ihmisten tai heidän oikeuksiensa kimppuun. Mutta jos joku hyökkää sinua tai oikeuksiasi vastaan, sinulla on oikeus puolustautua.

Toisin sanoen: älä anna kenenkään hallita sinua äläkä vahingoita muita, mutta älä myöskään hyväksy omaa sortamistasi.

Tarvitaan vain ymmärrys maailmankaikkeudessa olevasta laista ja siitä, kuinka sovittaa oma käyttäytyminen sen kanssa niin, ettei aiheuta vahinkoa itselleen tai muille.

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Anonyymi00057 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että teksti säilyy jossain ja on saatavilla myös pitkällä aikavälillä.

Pelkkien ulkoisten uskontojen kautta ei voi saavuttaa totuutta, vaan täytyy mennä syvemmälle sisäiseen filosofiaan ja ymmärrykseen, kohti puhdasta tietoisuutta sekä luonnonlain ja moraalin täydellistä ymmärtämistä.

kristittyjen ongelma ei koske vain kristinuskoa. Jäljittelijöitä löytyy kaikista uskonnoista ja mystisistä perinteistä. Monet ihmiset kantavat jonkin perinteen nimeä, mutta eivät ymmärrä sen alkuperäisiä periaatteita.



Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!

Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!

Jos ymmärrät kristinuskon esoteerisen muodon, sinua ei voida ulkoapäin kontrolloida manipuloijan tai manipuloijaluokan toimesta.


Todelliset kristityt ymmärtävät ihmisen tietoisuuden. He eivät kaihda sanaa ”tietoisuus”.

Moraalilaki ei koske olentoja, joiden tietoisuuden kehitystaso, aivokemia ja neurologinen rakenne eivät mahdollista moraalin ja oikean sekä väärän erottamista.

Uuden testamentin Kristus-hahmo on tämän aurinkosankari-perinteen jatkumo ja symboli. Hän edustaa luonnonlain täydellistä ilmentymää.

Luonnonlaki tunnetaan myös nimillä moraalilaki, kosminen laki, universaali laki, seurauslaki, karmallinen laki tai yksinkertaisesti karma.

Hän opetti ihmisille valaistumisen kaksi peruspilaria:

Älä hyökkää muiden ihmisten tai heidän oikeuksiensa kimppuun. Mutta jos joku hyökkää sinua tai oikeuksiasi vastaan, sinulla on oikeus puolustautua.

Toisin sanoen: älä anna kenenkään hallita sinua äläkä vahingoita muita, mutta älä myöskään hyväksy omaa sortamistasi.

Tarvitaan vain ymmärrys maailmankaikkeudessa olevasta laista ja siitä, kuinka sovittaa oma käyttäytyminen sen kanssa niin, ettei aiheuta vahinkoa itselleen tai muille.

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Lue lisää

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2


Aidot kristityt etsivät todellisen hengellisen heräämisen tietoa. He tutkivat myös niitä alueita, jotka on piilotettu tai joista on tehty salaisia. He menevät sinne, minne heidän täytyy mennä saadakseen tiedon, jota tarvitaan todelliseen heräämiseen. He eivät pelkää tai välttele. He noudattavat kultaista sääntöä ja asettavat etiikan oman henkilökohtaisen hyötynsä edelle.

Vale-kristityt käyttävät ihmismielen tuntemusta kontrolliin ja orjuuttamiseen, meidän täytyy itse ymmärtää psykologiaa ja käyttää tätä tietoa oikeisiin tarkoituksiin: tietoisuuden kohottamiseen ja ihmisten auttamiseen ymmärtämään, miten heitä manipuloidaan.


Tieto tulee ensin, mutta tiedon jälkeen täytyy toimia. Viisaus ei ole pelkkää tietoa – viisaus on sitä, mitä teet tietämäsi asian kanssa.

Ero väärän kristinuskon ja aidon kristinuskon välillä liittyy eksoteerisen ja esoteerisen ymmärtämiseen.

Sana "eksoteerinen" tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ulkoista tai yleisesti ymmärrettävää. Se tarkoittaa tietoa, joka on tarkoitettu suurelle yleisölle. Esimerkiksi kirkossa käyminen sunnuntaisin, rahalahjoitukset ja rituaalien suorittaminen ovat eksoteerista uskontoa.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2


Aidot kristityt etsivät todellisen hengellisen heräämisen tietoa. He tutkivat myös niitä alueita, jotka on piilotettu tai joista on tehty salaisia. He menevät sinne, minne heidän täytyy mennä saadakseen tiedon, jota tarvitaan todelliseen heräämiseen. He eivät pelkää tai välttele. He noudattavat kultaista sääntöä ja asettavat etiikan oman henkilökohtaisen hyötynsä edelle.

Vale-kristityt käyttävät ihmismielen tuntemusta kontrolliin ja orjuuttamiseen, meidän täytyy itse ymmärtää psykologiaa ja käyttää tätä tietoa oikeisiin tarkoituksiin: tietoisuuden kohottamiseen ja ihmisten auttamiseen ymmärtämään, miten heitä manipuloidaan.


Tieto tulee ensin, mutta tiedon jälkeen täytyy toimia. Viisaus ei ole pelkkää tietoa – viisaus on sitä, mitä teet tietämäsi asian kanssa.

Ero väärän kristinuskon ja aidon kristinuskon välillä liittyy eksoteerisen ja esoteerisen ymmärtämiseen.

Sana "eksoteerinen" tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ulkoista tai yleisesti ymmärrettävää. Se tarkoittaa tietoa, joka on tarkoitettu suurelle yleisölle. Esimerkiksi kirkossa käyminen sunnuntaisin, rahalahjoitukset ja rituaalien suorittaminen ovat eksoteerista uskontoa.

Lue lisää

Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

Anonyymi00059 kirjoitti:

Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

Lue lisää

"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

Mikä olisi parempi tapa hallita kansanjoukkoja kuin opettaa heille ikuista kidutusta? Se on toiminut; hindupalstan kristityt terroristi myös levittää tätä saatanallista ikuisen kidutusen oppia uhkailun avulla. He ovat itsekin sen opin uhreja.

Anonyymi00060 kirjoitti:

"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

Mikä olisi parempi tapa hallita kansanjoukkoja kuin opettaa heille ikuista kidutusta? Se on toiminut; hindupalstan kristityt terroristi myös levittää tätä saatanallista ikuisen kidutusen oppia uhkailun avulla. He ovat itsekin sen opin uhreja.

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

Mikä olisi parempi tapa hallita kansanjoukkoja kuin opettaa heille ikuista kidutusta? Se on toiminut; hindupalstan kristityt terroristit myös levittää tätä saatanallista ikuisen kidutusen oppia uhkailun avulla. He ovat itsekin sen opin uhreja.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

Anonyymi00061 kirjoitti:

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

Mikä olisi parempi tapa hallita kansanjoukkoja kuin opettaa heille ikuista kidutusta? Se on toiminut; hindupalstan kristityt terroristit myös levittää tätä saatanallista ikuisen kidutusen oppia uhkailun avulla. He ovat itsekin sen opin uhreja.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

Lue lisää

Antikristus ja laittomuuden ihminen ei tosiaan tarkoita yksittäistä henkilöä. Vaan sitä vastustajan henkeä, joka nykyisessä maailman ajassa vahvana meissä vaikuttaa. Tuhoavaa, luonnollisuudesta poikkeavaa, huonoa ajattelua sekä toimintaa. Joka aina on ollut, mutta nyt vaikuttaa todella vahvasti.

Nostaa itsensä jumalaksi, jopa Kaikkein korkeinta ylemmäksi. Eikä ymmärrä omaa asemaansa ja pienuuttansa tässä Kosmoksessa.

Kristinusko sen monine muotoineen ei ole sama kuin Jeesuksen oppi.

Eikä gnostilaisuus myöskään ole yhtä kuin totuus, sitäkin on monenlaista jotka ovat yhtälailla ristiriidassa toistensa välillä.

Gnosis, ja siihen pyrkiminen sen sijaan on todellista uskontoa. Vaikka se kuinka vajavaista kyvyillemme olisikin.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Antikristus ja laittomuuden ihminen ei tosiaan tarkoita yksittäistä henkilöä. Vaan sitä vastustajan henkeä, joka nykyisessä maailman ajassa vahvana meissä vaikuttaa. Tuhoavaa, luonnollisuudesta poikkeavaa, huonoa ajattelua sekä toimintaa. Joka aina on ollut, mutta nyt vaikuttaa todella vahvasti.

Nostaa itsensä jumalaksi, jopa Kaikkein korkeinta ylemmäksi. Eikä ymmärrä omaa asemaansa ja pienuuttansa tässä Kosmoksessa.

Kristinusko sen monine muotoineen ei ole sama kuin Jeesuksen oppi.

Eikä gnostilaisuus myöskään ole yhtä kuin totuus, sitäkin on monenlaista jotka ovat yhtälailla ristiriidassa toistensa välillä.

Gnosis, ja siihen pyrkiminen sen sijaan on todellista uskontoa. Vaikka se kuinka vajavaista kyvyillemme olisikin.

Lue lisää

He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.


Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!

Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Anonyymi00063 kirjoitti:

He halusivat ajatuksen siitä, että kaikki tapahtuu vain kerran, eivätkä halunneet ihmisten uskovan, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden fyysisen maailman elämien kautta.


Aito kristinukoo kaapattu sitä ei enää ole!

Ihmisille on myyty väärennetty tuote, eli nykyinen kristinusko!

Teksti on täältä otettu.

Transkriptio.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Lue lisää

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Muutama lause tästä luennosta:

He eivät ole hengellisesti valaistuneita. He saattavat olla perillä siitä, miten ihmisiä manipuloidaan, mutta se ei tarkoita, että he olisivat saavuttaneet hengellisen valaistumisen. Mielestäni tätä termiä käytetään tästä kultista virheellisesti, koska todellisesti valaistuneet eivät koskaan käyttäytyisi samalla tavalla kuin nämä pimeät noidat. Heidän kulttinsa käyttää valoa – eli tietoa ihmismielestä ja luonnonlaeista – niitä ihmismassoja vastaan, jotka eivät tunne tätä tietoa, voidakseen hallita ja orjuuttaa heitä. Tästä syystä tätä kulttia on kutsuttu myös Mustaksi Auringoksi, pimeän tiedon kultiksi.
He keksivät maailmanuskonnot. Yritän jatkuvasti sanoa tämän ihmisille, jotka ovat tavalla tai toisella mukana uskonnossa. He sanovat: ”Ei, ei, ei. He loivat kaikki muut uskonnot. He loivat islamin ja juutalaisuuden, mutta eivät kristinuskoa.” Sitten joku islamiin uskova sanoo: ”Kyllä, he loivat väärän version juutalaisuudesta ja kristinuskosta, mutta eivät koskeneet islamiin.” Ja sitten juutalaiset sanovat: ”Ei, he antoivat kristityille ja muslimeille täysin väärän uskonnon, mutta juutalainen uskonto säilyi täysin aitona ja muuttumattomana.” Niin, aivan. Jokainen haluaa tuoda omat ennakkoluulonsa mukaan totuuteen – siinä on ongelma. Niin ei voi tehdä, jos todella on rehellinen itselleen ja haluaa kulkea pitkälle totuuden ja valaistumisen tiellä. Voit toki valehdella itsellesi ja sanoa: ”Edistyn kyllä, ja otan uskontoni mukaani.” Onnea vain sen kanssa.
Flaviukset varhaisessa kristinuskossa. Flaviukset olivat hallitseva verisuku, joka kuului pimeän aurinkokultin lahkoon ja hallitsi Rooman valtakuntaa suuren osan sen olemassaolosta. Flaviuksille muodostui ongelma Rooman valtakunnan väestön hallitsemisessa, koska osa heidän hallitsemistaan ihmisistä alkoi ymmärtää, ettei hallituksi tuleminen ollut oikeutettua, ja he halusivat olla vapaita. Tähän avoimesti hallitsevat dynastiat yleensä lopulta ajautuvat: kun valta on avointa, ihmiset tietävät olevansa sorrettuja ja hallittuja. Roomalaiset pakottivat ihmiset alistumaan sadanpäälliköidensä avulla. Jos et alistunut heidän valtaansa, he yksinkertaisesti puhkaisivat sinut miekalla tai ristiinnaulitsivat sinut. Kaikki tiesivät heidän olevan vain joukko roistoja, jotka sanoivat: ”Me olemme jumala. Me hallitsemme. Teette niin kuin käskemme tai kuolette.” He olivat oman aikansa mafia, aivan kuten hallitus on meidän aikamme mafia. Mutta kun hallinto on näin avointa, kaikki näkevät sen ja ajattelevat: ”Jos suututat roomalaiset, he lävistävät sinut miekalla.” Lopulta he sanovat: ”Me emme…”

Anonyymi00064 kirjoitti:

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Muutama lause tästä luennosta:

He eivät ole hengellisesti valaistuneita. He saattavat olla perillä siitä, miten ihmisiä manipuloidaan, mutta se ei tarkoita, että he olisivat saavuttaneet hengellisen valaistumisen. Mielestäni tätä termiä käytetään tästä kultista virheellisesti, koska todellisesti valaistuneet eivät koskaan käyttäytyisi samalla tavalla kuin nämä pimeät noidat. Heidän kulttinsa käyttää valoa – eli tietoa ihmismielestä ja luonnonlaeista – niitä ihmismassoja vastaan, jotka eivät tunne tätä tietoa, voidakseen hallita ja orjuuttaa heitä. Tästä syystä tätä kulttia on kutsuttu myös Mustaksi Auringoksi, pimeän tiedon kultiksi.
He keksivät maailmanuskonnot. Yritän jatkuvasti sanoa tämän ihmisille, jotka ovat tavalla tai toisella mukana uskonnossa. He sanovat: ”Ei, ei, ei. He loivat kaikki muut uskonnot. He loivat islamin ja juutalaisuuden, mutta eivät kristinuskoa.” Sitten joku islamiin uskova sanoo: ”Kyllä, he loivat väärän version juutalaisuudesta ja kristinuskosta, mutta eivät koskeneet islamiin.” Ja sitten juutalaiset sanovat: ”Ei, he antoivat kristityille ja muslimeille täysin väärän uskonnon, mutta juutalainen uskonto säilyi täysin aitona ja muuttumattomana.” Niin, aivan. Jokainen haluaa tuoda omat ennakkoluulonsa mukaan totuuteen – siinä on ongelma. Niin ei voi tehdä, jos todella on rehellinen itselleen ja haluaa kulkea pitkälle totuuden ja valaistumisen tiellä. Voit toki valehdella itsellesi ja sanoa: ”Edistyn kyllä, ja otan uskontoni mukaani.” Onnea vain sen kanssa.
Flaviukset varhaisessa kristinuskossa. Flaviukset olivat hallitseva verisuku, joka kuului pimeän aurinkokultin lahkoon ja hallitsi Rooman valtakuntaa suuren osan sen olemassaolosta. Flaviuksille muodostui ongelma Rooman valtakunnan väestön hallitsemisessa, koska osa heidän hallitsemistaan ihmisistä alkoi ymmärtää, ettei hallituksi tuleminen ollut oikeutettua, ja he halusivat olla vapaita. Tähän avoimesti hallitsevat dynastiat yleensä lopulta ajautuvat: kun valta on avointa, ihmiset tietävät olevansa sorrettuja ja hallittuja. Roomalaiset pakottivat ihmiset alistumaan sadanpäälliköidensä avulla. Jos et alistunut heidän valtaansa, he yksinkertaisesti puhkaisivat sinut miekalla tai ristiinnaulitsivat sinut. Kaikki tiesivät heidän olevan vain joukko roistoja, jotka sanoivat: ”Me olemme jumala. Me hallitsemme. Teette niin kuin käskemme tai kuolette.” He olivat oman aikansa mafia, aivan kuten hallitus on meidän aikamme mafia. Mutta kun hallinto on näin avointa, kaikki näkevät sen ja ajattelevat: ”Jos suututat roomalaiset, he lävistävät sinut miekalla.” Lopulta he sanovat: ”Me emme…”

Lue lisää

He keksivät maailmanuskonnot.

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Muutama lause tästä luennosta:

Tätä ajanjaksoa kutsuttiin kolmannen vuosisadan kriisiksi. ”Voi hyvä luoja, kyseessä oli kriisi” – vapaus oli puhkeamassa esiin. Sitä ei voitu sallia, vaan oli palattava välittömästi takaisin orjuuteen. Hallitseva luokka kutsui tätä tietenkin kolmannen vuosisadan kriisiksi.
Tämä ihmisen ajattelun niin sanottu kriisi oli saanut alkunsa Egyptissä jo vuosisatoja aikaisemmin. Tämän varhaisemman heräämisen taustalla oli egyptiläisten mysteeriperinteiden uusi nousu. Puhuja kuitenkin väittää, että niin kutsuttu kemiläinen (Kem) mysteeriperinne oli vielä egyptiläisiä mysteeriperinteitäkin vanhempi. Hän lisää, että sana Egypti tulee kreikan sanasta Aigyptos, jonka hän tulkitsee tarkoittavan ”hengen korkeinta paikkaa”. Memphis oli Egyptin pääkaupunki, ja koko Egyptin vanhempi nimi oli Kem, joka tarkoitti ”mustaa maata”. Nimitys viittasi Niilin tulvakerrostamiin mustiin, hedelmällisiin maihin. Näin ollen Kemin mysteeriperinne oli hänen mukaansa vanhempi kuin myöhemmät egyptiläiset mysteerit, jotka kreikkalaiset veivät mukanaan Rooman valtakuntaan Ptolemaiosten ja muiden myöhempien egyptiläisten hallitsijoiden aikana.
Tämä varhaisempi ajattelun ja hengellisen heräämisen aalto sai voimansa siitä, että mysteeriperinteitä alettiin jälleen opettaa Aleksandriassa. Näiden mysteeriperinteiden sanotaan muodostaneen esoteerisen kristillisen ajattelun hengellisen ytimen. Puhuja huomauttaa, että tämä ilmiö oli eräänlainen oman aikansa renessanssi, jonka keskus oli Aleksandria.

Anonyymi00065 kirjoitti:

He keksivät maailmanuskonnot.

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Muutama lause tästä luennosta:

Tätä ajanjaksoa kutsuttiin kolmannen vuosisadan kriisiksi. ”Voi hyvä luoja, kyseessä oli kriisi” – vapaus oli puhkeamassa esiin. Sitä ei voitu sallia, vaan oli palattava välittömästi takaisin orjuuteen. Hallitseva luokka kutsui tätä tietenkin kolmannen vuosisadan kriisiksi.
Tämä ihmisen ajattelun niin sanottu kriisi oli saanut alkunsa Egyptissä jo vuosisatoja aikaisemmin. Tämän varhaisemman heräämisen taustalla oli egyptiläisten mysteeriperinteiden uusi nousu. Puhuja kuitenkin väittää, että niin kutsuttu kemiläinen (Kem) mysteeriperinne oli vielä egyptiläisiä mysteeriperinteitäkin vanhempi. Hän lisää, että sana Egypti tulee kreikan sanasta Aigyptos, jonka hän tulkitsee tarkoittavan ”hengen korkeinta paikkaa”. Memphis oli Egyptin pääkaupunki, ja koko Egyptin vanhempi nimi oli Kem, joka tarkoitti ”mustaa maata”. Nimitys viittasi Niilin tulvakerrostamiin mustiin, hedelmällisiin maihin. Näin ollen Kemin mysteeriperinne oli hänen mukaansa vanhempi kuin myöhemmät egyptiläiset mysteerit, jotka kreikkalaiset veivät mukanaan Rooman valtakuntaan Ptolemaiosten ja muiden myöhempien egyptiläisten hallitsijoiden aikana.
Tämä varhaisempi ajattelun ja hengellisen heräämisen aalto sai voimansa siitä, että mysteeriperinteitä alettiin jälleen opettaa Aleksandriassa. Näiden mysteeriperinteiden sanotaan muodostaneen esoteerisen kristillisen ajattelun hengellisen ytimen. Puhuja huomauttaa, että tämä ilmiö oli eräänlainen oman aikansa renessanssi, jonka keskus oli Aleksandria.

Lue lisää

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.
____________

Flaviusten oma astrologiseen teologiaan perustuva uskonto oli omistettu aurinkojumalalle nimeltä Sol Invictus, ”voittamaton aurinko”. Näiden aurinkokultin jäsenten tavoitteena oli yhdistää Rooman valtakunta yhteisen valtion ohjaaman uskonnon alle. Tämä tapahtui puhujan mukaan muuttamalla varhaisen kristillisyyden ongelmallisiksi koettuja opetuksia vastaamaan heidän oman aurinkojumalansa myyttejä, jotka puolestaan olivat peräisin vielä vanhemmista aurinkokulteista.
Puhuja korostaa, että aurinkomyytit ulottuvat hyvin kauas historiaan. Hän mainitsee esimerkiksi Tammuksen, Babylonin Nimrodin, zarathustralaisuuden, Egyptin Serapiksen sekä Horuksen ja Osiriksen. Hänen mukaansa historian aikana on ollut lukemattomia aurinkoon liittyviä sankarihahmoja, koska aurinko symboloi valoa, tietoa, valaistumista ja hengellisyyttä. Sankarit voittivat ensin oman sisäisen pimeytensä ja sen jälkeen yön pimeyden ylösnousevan auringon vertauskuvan kautta. Tästä hänen mukaansa koko allegorinen myytti sai alkunsa.
Kuvan alareunassa näkyy Sol Invictus roomalaisessa kolikossa tältä ajalta. Puhuja toteaa, että saman aurinkojumalamyytin jatkuvuus voidaan nähdä Mithrassa, Zarathustrassa, Dionysoksessa, Horuksessa, Osiriksessa, Serapiksessa ja monissa muissa hahmoissa. Hänen mukaansa vuosisatojen aikana on ollut todennäköisesti satoja erilaisia aurinkojumalia.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.
____________

Flaviusten oma astrologiseen teologiaan perustuva uskonto oli omistettu aurinkojumalalle nimeltä Sol Invictus, ”voittamaton aurinko”. Näiden aurinkokultin jäsenten tavoitteena oli yhdistää Rooman valtakunta yhteisen valtion ohjaaman uskonnon alle. Tämä tapahtui puhujan mukaan muuttamalla varhaisen kristillisyyden ongelmallisiksi koettuja opetuksia vastaamaan heidän oman aurinkojumalansa myyttejä, jotka puolestaan olivat peräisin vielä vanhemmista aurinkokulteista.
Puhuja korostaa, että aurinkomyytit ulottuvat hyvin kauas historiaan. Hän mainitsee esimerkiksi Tammuksen, Babylonin Nimrodin, zarathustralaisuuden, Egyptin Serapiksen sekä Horuksen ja Osiriksen. Hänen mukaansa historian aikana on ollut lukemattomia aurinkoon liittyviä sankarihahmoja, koska aurinko symboloi valoa, tietoa, valaistumista ja hengellisyyttä. Sankarit voittivat ensin oman sisäisen pimeytensä ja sen jälkeen yön pimeyden ylösnousevan auringon vertauskuvan kautta. Tästä hänen mukaansa koko allegorinen myytti sai alkunsa.
Kuvan alareunassa näkyy Sol Invictus roomalaisessa kolikossa tältä ajalta. Puhuja toteaa, että saman aurinkojumalamyytin jatkuvuus voidaan nähdä Mithrassa, Zarathustrassa, Dionysoksessa, Horuksessa, Osiriksessa, Serapiksessa ja monissa muissa hahmoissa. Hänen mukaansa vuosisatojen aikana on ollut todennäköisesti satoja erilaisia aurinkojumalia.

Lue lisää

Seuraavaksi hän siirtyy käsittelemään Piso-suvun vaikutusta siihen, kuinka hänen mukaansa varhainen esoteerinen kristillisyys muutettiin Rooman kirkon ulkoiseksi kristinuskon muodoksi.
Hänen mukaansa Rooman Calpurnius-sukuun kuulunut vaikutusvaltainen Piso-suku oli jo pitkään työskennellyt Rooman valtakunnan niin sanotun kristillisen ongelman ratkaisemiseksi. Hän tarkoittaa tällä hänen näkemyksensä mukaan ”todellisia kristittyjä” – niitä, jotka ymmärsivät itsehallinnan, halusivat olla vapaita ja käyttivät Jeesuksen alkuperäisiä vertauskuvallisia opetuksia opettaakseen ihmisille todellisesta vapaudesta.
Puhujan mukaan Pisot alkoivat jo ensimmäisen vuosisadan puolivälissä rakentaa uutta valtionuskontoa, jonka tarkoituksena oli hallita ihmisten ajattelua ja tukahduttaa uudet kapinat hallitsevaa luokkaa vastaan. Tämä uskonto oli hänen mukaansa suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Seuraavaksi hän siirtyy käsittelemään Piso-suvun vaikutusta siihen, kuinka hänen mukaansa varhainen esoteerinen kristillisyys muutettiin Rooman kirkon ulkoiseksi kristinuskon muodoksi.
Hänen mukaansa Rooman Calpurnius-sukuun kuulunut vaikutusvaltainen Piso-suku oli jo pitkään työskennellyt Rooman valtakunnan niin sanotun kristillisen ongelman ratkaisemiseksi. Hän tarkoittaa tällä hänen näkemyksensä mukaan ”todellisia kristittyjä” – niitä, jotka ymmärsivät itsehallinnan, halusivat olla vapaita ja käyttivät Jeesuksen alkuperäisiä vertauskuvallisia opetuksia opettaakseen ihmisille todellisesta vapaudesta.
Puhujan mukaan Pisot alkoivat jo ensimmäisen vuosisadan puolivälissä rakentaa uutta valtionuskontoa, jonka tarkoituksena oli hallita ihmisten ajattelua ja tukahduttaa uudet kapinat hallitsevaa luokkaa vastaan. Tämä uskonto oli hänen mukaansa suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.

Lue lisää

Flaviusten ja uusflaviusten dynastiat tiesivät hänen mukaansa, että Rooman valtakunta voitaisiin lopulta yhdistää vain valtion hallitseman uskonnollisen järjestelmän avulla. Näin alkuperäiset opetukset voitaisiin kumota ja ihmiset saataisiin jälleen mielenhallinnan alaisiksi.
Tämän suunnitelman toteuttajaksi valittiin hänen mukaansa Konstantinus, jota kutsutaan nimellä Konstantinus Suuri. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja puhuja korostaa, että hän kuului Flaviusten dynastiaan. Hänen mukaansa kaikki Flaviusten ja uusflaviusten dynastian keisarit olivat syntyjään Flaviuksia.

Näin alkuperäiset opetukset voitaisiin kumota ja ihmiset saataisiin jälleen mielenhallinnan alaisiksi.
Tämän suunnitelman toteuttajaksi valittiin hänen mukaansa Konstantinus, jota kutsutaan nimellä Konstantinus Suuri. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja puhuja korostaa, että hän kuului Flaviusten dynastiaan.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Flaviusten ja uusflaviusten dynastiat tiesivät hänen mukaansa, että Rooman valtakunta voitaisiin lopulta yhdistää vain valtion hallitseman uskonnollisen järjestelmän avulla. Näin alkuperäiset opetukset voitaisiin kumota ja ihmiset saataisiin jälleen mielenhallinnan alaisiksi.
Tämän suunnitelman toteuttajaksi valittiin hänen mukaansa Konstantinus, jota kutsutaan nimellä Konstantinus Suuri. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja puhuja korostaa, että hän kuului Flaviusten dynastiaan. Hänen mukaansa kaikki Flaviusten ja uusflaviusten dynastian keisarit olivat syntyjään Flaviuksia.

Näin alkuperäiset opetukset voitaisiin kumota ja ihmiset saataisiin jälleen mielenhallinnan alaisiksi.
Tämän suunnitelman toteuttajaksi valittiin hänen mukaansa Konstantinus, jota kutsutaan nimellä Konstantinus Suuri. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja puhuja korostaa, että hän kuului Flaviusten dynastiaan.

Lue lisää

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Ratkaisuksi he toivat esiin Konstantinuksen, niin sanotun Konstantinus Suuren. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja kuten näette, hän oli peräisin Flaviusten dynastiasta. Kaikki Flaviusten ja uusflaviusten dynastian keisarit olivat syntyjään Flaviuksia, joten hänen etunimensä oli Flavius. Hän ottaisi lopulta tehtäväkseen saattaa päätökseen uuden Rooman valtion hallitseman uskonnon.
Vuonna 325 jaa. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen, jossa aikakauden eksoteeriset uskonnolliset johtajat asetettiin hänen mukaansa painostuksen alaisiksi kehittämään Rooman hyväksymä laillinen uskonto, joka sopisi kansanjoukoille. Puhuja sanoo kutsuvansa tätä konstantinolaisuudeksi (Constantinianity), koska hänen mukaansa se ei ollut kristinuskoa. Hänen mielestään kyse oli Konstantinuksen uskonnosta – tai pikemminkin uskonnosta, jonka aikansa todellinen pimeä papisto antoi Konstantinukselle levitettäväksi.
Hän vertaa tätä Anton LaVeyn satanismiin. Hänen mukaansa LaVey ei itse keksinyt modernia satanismia, vaan hänelle annettiin sen taustalla oleva ideologia ja käskettiin koota se kirjaksi suurta yleisöä varten. Samalla tavoin Konstantinus hänen mukaansa sai tehtäväkseen esitellä uusi uskonto pimeiltä okkulttisilta veljiltään.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

Ratkaisuksi he toivat esiin Konstantinuksen, niin sanotun Konstantinus Suuren. Hän syntyi nimellä Flavius Valerius Aurelius, ja kuten näette, hän oli peräisin Flaviusten dynastiasta. Kaikki Flaviusten ja uusflaviusten dynastian keisarit olivat syntyjään Flaviuksia, joten hänen etunimensä oli Flavius. Hän ottaisi lopulta tehtäväkseen saattaa päätökseen uuden Rooman valtion hallitseman uskonnon.
Vuonna 325 jaa. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen, jossa aikakauden eksoteeriset uskonnolliset johtajat asetettiin hänen mukaansa painostuksen alaisiksi kehittämään Rooman hyväksymä laillinen uskonto, joka sopisi kansanjoukoille. Puhuja sanoo kutsuvansa tätä konstantinolaisuudeksi (Constantinianity), koska hänen mukaansa se ei ollut kristinuskoa. Hänen mielestään kyse oli Konstantinuksen uskonnosta – tai pikemminkin uskonnosta, jonka aikansa todellinen pimeä papisto antoi Konstantinukselle levitettäväksi.
Hän vertaa tätä Anton LaVeyn satanismiin. Hänen mukaansa LaVey ei itse keksinyt modernia satanismia, vaan hänelle annettiin sen taustalla oleva ideologia ja käskettiin koota se kirjaksi suurta yleisöä varten. Samalla tavoin Konstantinus hänen mukaansa sai tehtäväkseen esitellä uusi uskonto pimeiltä okkulttisilta veljiltään.

Lue lisää

Konstantinus kokosi kardinaalit ja piispat kirkolliskokoukseen. Puhujan mukaan heitä vartioivat roomalaiset sadanpäälliköt, eikä heillä ollut vapautta poistua. Hän väittää Konstantinuksen sanoneen heille, että heidän oli luotava uskonto, joka kykenisi palauttamaan kansanjoukot mielenhallinnan kautta kuuliaisuuteen, tai he eivät poistuisi huoneesta elävinä.
Näin syntyi hänen mukaansa Rooman hyväksymä valtionuskonto. Nikean kirkolliskokous loi puhujan mukaan nykyisen kristinuskon muodon, jossa Jeesus esitettiin Jumalan Poikana. Hänen väitteensä mukaan juuri tuolloin Jeesukselle annettiin jumalallinen asema: hän ei enää ollut opettaja tai rabbi, joka julisti moraalia ja luonnonlakia, vaan Jumalan Poika, koska hänen tuli ottaa Sol Invictuksen, Rooman uskonnon voittamattoman aurinkojumalan, paikka. Puhujan mukaan kyse oli vain yhden jumalan korvaamisesta toisella, jotta ihmisille voitiin tarjota laimennettu versio samasta uskonnosta.
Samalla laadittiin hänen mukaansa voimakkaasti sensuroitu kanoninen Raamattu. Sen ulkopuolelle jätettiin ja tukahdutettiin satoja hengellisiä ja esoteerisia kirjoituksia, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta hän kertoo myöhemmin. Hän väittää, että heidän tehtävänään oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää kansalle valheita – aivan kuten nykyajan media hänen mielestään tekee.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Konstantinus kokosi kardinaalit ja piispat kirkolliskokoukseen. Puhujan mukaan heitä vartioivat roomalaiset sadanpäälliköt, eikä heillä ollut vapautta poistua. Hän väittää Konstantinuksen sanoneen heille, että heidän oli luotava uskonto, joka kykenisi palauttamaan kansanjoukot mielenhallinnan kautta kuuliaisuuteen, tai he eivät poistuisi huoneesta elävinä.
Näin syntyi hänen mukaansa Rooman hyväksymä valtionuskonto. Nikean kirkolliskokous loi puhujan mukaan nykyisen kristinuskon muodon, jossa Jeesus esitettiin Jumalan Poikana. Hänen väitteensä mukaan juuri tuolloin Jeesukselle annettiin jumalallinen asema: hän ei enää ollut opettaja tai rabbi, joka julisti moraalia ja luonnonlakia, vaan Jumalan Poika, koska hänen tuli ottaa Sol Invictuksen, Rooman uskonnon voittamattoman aurinkojumalan, paikka. Puhujan mukaan kyse oli vain yhden jumalan korvaamisesta toisella, jotta ihmisille voitiin tarjota laimennettu versio samasta uskonnosta.
Samalla laadittiin hänen mukaansa voimakkaasti sensuroitu kanoninen Raamattu. Sen ulkopuolelle jätettiin ja tukahdutettiin satoja hengellisiä ja esoteerisia kirjoituksia, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta hän kertoo myöhemmin. Hän väittää, että heidän tehtävänään oli pyyhkiä totuus pois ja syöttää kansalle valheita – aivan kuten nykyajan media hänen mielestään tekee.

Lue lisää

Nikean kirkolliskokouksen kuvauksessa Konstantinus istuu hallitsijana etualalla papin neuvotellessa hänen kanssaan. Puhujan mukaan kirkolliskokous poisti kaiken sellaisen hengellisen tiedon, jota hallitseva luokka piti vaarallisena. Sensuroituihin ajatuksiin kuuluivat esimerkiksi sielu ja jälleensyntyminen useiden elämien aikana. Hänen mukaansa nämä opetukset poistettiin kokonaan pyhistä kirjoituksista, jotta ihmiset eivät edes voisi ajatella, ettei kuolema ole tietoisuuden loppu tai että ihminen voisi oppia useiden elämien kautta. Vallanpitäjät halusivat hänen mukaansa ihmisten uskovan, että elämä on vain yksi mahdollisuus, jonka jälkeen siirrytään lopulliseen tuonpuoleiseen.
Lisäksi poistettiin ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä olisi suora yhteys Luojaan ilman välikäsiä. Sen sijaan uuden valtionuskonnon mukaan ihmisen oli kuljettava papiston kautta päästäkseen Jumalan yhteyteen.
Puhujan mukaan samalla hävitettiin myös jo ennestään olemassa ollut käsitys naisten tasa-arvosta miesten kanssa heidän oikeudessaan opettaa hengellistä tietoa ja toimia pappeina tai hengellisinä opettajina. Hänen mielestään naiset ovat yhtä kykeneviä tähän kuin miehetkin, mutta uusi uskonto perustui patriarkaaliseen vallankäyttöön, joka alisti naiset ja kielsi heiltä papiston jäsenyyden.
Nämä olivat hänen mukaansa vain osa niistä esoteerisista opetuksista, jotka sensuroitiin, erityisesti poistamalla kokonainen varhaisten gnostilaisten kirjoitusten kokoelma, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastona.
Mutta tämäkään ei hänen mielestään ollut pahinta. Vakavin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle annettiin hänen mukaansa silloin, kun pyhiin kirjoituksiin lisättiin täysin vääriä kohtia. Hän viittaa erityisesti kuuluisaan Roomalaiskirjeen 13. lukuun.
Hän huomauttaa vielä nimen merkityksestä: Roomalaiset. Hänen mukaansa juuri siinä kanonisoitiin ihmisen valta.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Nikean kirkolliskokouksen kuvauksessa Konstantinus istuu hallitsijana etualalla papin neuvotellessa hänen kanssaan. Puhujan mukaan kirkolliskokous poisti kaiken sellaisen hengellisen tiedon, jota hallitseva luokka piti vaarallisena. Sensuroituihin ajatuksiin kuuluivat esimerkiksi sielu ja jälleensyntyminen useiden elämien aikana. Hänen mukaansa nämä opetukset poistettiin kokonaan pyhistä kirjoituksista, jotta ihmiset eivät edes voisi ajatella, ettei kuolema ole tietoisuuden loppu tai että ihminen voisi oppia useiden elämien kautta. Vallanpitäjät halusivat hänen mukaansa ihmisten uskovan, että elämä on vain yksi mahdollisuus, jonka jälkeen siirrytään lopulliseen tuonpuoleiseen.
Lisäksi poistettiin ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä olisi suora yhteys Luojaan ilman välikäsiä. Sen sijaan uuden valtionuskonnon mukaan ihmisen oli kuljettava papiston kautta päästäkseen Jumalan yhteyteen.
Puhujan mukaan samalla hävitettiin myös jo ennestään olemassa ollut käsitys naisten tasa-arvosta miesten kanssa heidän oikeudessaan opettaa hengellistä tietoa ja toimia pappeina tai hengellisinä opettajina. Hänen mielestään naiset ovat yhtä kykeneviä tähän kuin miehetkin, mutta uusi uskonto perustui patriarkaaliseen vallankäyttöön, joka alisti naiset ja kielsi heiltä papiston jäsenyyden.
Nämä olivat hänen mukaansa vain osa niistä esoteerisista opetuksista, jotka sensuroitiin, erityisesti poistamalla kokonainen varhaisten gnostilaisten kirjoitusten kokoelma, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastona.
Mutta tämäkään ei hänen mielestään ollut pahinta. Vakavin isku varhaiselle kristilliselle filosofialle annettiin hänen mukaansa silloin, kun pyhiin kirjoituksiin lisättiin täysin vääriä kohtia. Hän viittaa erityisesti kuuluisaan Roomalaiskirjeen 13. lukuun.
Hän huomauttaa vielä nimen merkityksestä: Roomalaiset. Hänen mukaansa juuri siinä kanonisoitiin ihmisen valta.

Lue lisää

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.

Todellinen tie vapauteen perustuu hänen mukaansa tietämiseen, ei uskomiseen. Dogmit, usko ja pelkkä uskominen ovat hänen mielestään vääristyneen kristinuskon tunnusmerkkejä.


Hän toteaa, ettei käy tässä yhteydessä läpi koko astroteologiaa, koska aihe on liian laaja. Sen sijaan hän selittää lyhyesti, kuinka Jeesus hänen mukaansa edustaa Aurinkoa ristillä.
Hän osoittaa kristillistä ristisymbolia ja sanoo sen kuvaavan Aurinkoa eläinradan ristillä. Aurinko kulkee eläinradan ympäri kevätpäiväntasauksesta kesäpäivänseisaukseen, jolloin sen voima on suurimmillaan. Sieltä se alkaa hänen mukaansa laskea syyspäiväntasaukseen ja edelleen talvipäivänseisaukseen, jolloin Aurinko "kuolee ristille". Pohjoisella pallonpuoliskolla tämä on Auringon heikoin hetki.
Sen jälkeen Aurinko "nousee kuolleista". Se palaa hänen mukaansa eteläisen pallonpuoliskon "haudasta" takaisin pohjoiselle juuri pääsiäisen aikaan eli ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina kevätpäiväntasauksen jälkeen. Hän liittää tähän myös Kuun, jota hän kutsuu kuujumalattareksi. Hänen mukaansa kuujumalatar – Pyhä Henki tai jumalallinen äiti Maria – synnyttää aurinkojumalan. Tämän jälkeen Aurinko kohoaa jälleen kohti kesäpäivänseisausta ja saavuttaa suurimman voimansa.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.

Todellinen tie vapauteen perustuu hänen mukaansa tietämiseen, ei uskomiseen. Dogmit, usko ja pelkkä uskominen ovat hänen mielestään vääristyneen kristinuskon tunnusmerkkejä.


Hän toteaa, ettei käy tässä yhteydessä läpi koko astroteologiaa, koska aihe on liian laaja. Sen sijaan hän selittää lyhyesti, kuinka Jeesus hänen mukaansa edustaa Aurinkoa ristillä.
Hän osoittaa kristillistä ristisymbolia ja sanoo sen kuvaavan Aurinkoa eläinradan ristillä. Aurinko kulkee eläinradan ympäri kevätpäiväntasauksesta kesäpäivänseisaukseen, jolloin sen voima on suurimmillaan. Sieltä se alkaa hänen mukaansa laskea syyspäiväntasaukseen ja edelleen talvipäivänseisaukseen, jolloin Aurinko "kuolee ristille". Pohjoisella pallonpuoliskolla tämä on Auringon heikoin hetki.
Sen jälkeen Aurinko "nousee kuolleista". Se palaa hänen mukaansa eteläisen pallonpuoliskon "haudasta" takaisin pohjoiselle juuri pääsiäisen aikaan eli ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina kevätpäiväntasauksen jälkeen. Hän liittää tähän myös Kuun, jota hän kutsuu kuujumalattareksi. Hänen mukaansa kuujumalatar – Pyhä Henki tai jumalallinen äiti Maria – synnyttää aurinkojumalan. Tämän jälkeen Aurinko kohoaa jälleen kohti kesäpäivänseisausta ja saavuttaa suurimman voimansa.

Lue lisää

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.

Hän jatkaa, että kristilliset profetiat kertovat Antikristuksesta – väärästä Kristuksen esiintyjästä, joka tulee maailman loppuaikoina eksyttämään koko maailman. Hänen mukaansa oikein ymmärrettynä tämä ei tarkoita yhtä yksittäistä henkilöä, vaan ihmisiä, jotka virheellisesti väittävät ilmentävänsä Kristusta ja hänen ihanteitaan. Todellinen Antikristus ei hänen mukaansa ole yksi ihminen, vaan tapa ajatella, tuntea ja toimia.
Hän väittää lisäksi, että nykyajan vääristynyt kristillisyys on hänen näkemyksensä mukaan toteuttanut tämän petoksen, koska se hänen mukaansa kauppaa sellaista, mitä se kutsuu Kristus-tietoisuudeksi, mutta jolla ei hänen mielestään ole mitään tekemistä aidon Kristus-tietoisuuden kanssa. Lopuksi hän toteaa, että nykyään suurin osa niistä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, ilmentää hänen mukaansa todellisuudessa Antikristusta.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Teksti täältä ei ole tarkka käännös:
https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

He keksivät maailmanuskonnot.

Hän jatkaa, että kristilliset profetiat kertovat Antikristuksesta – väärästä Kristuksen esiintyjästä, joka tulee maailman loppuaikoina eksyttämään koko maailman. Hänen mukaansa oikein ymmärrettynä tämä ei tarkoita yhtä yksittäistä henkilöä, vaan ihmisiä, jotka virheellisesti väittävät ilmentävänsä Kristusta ja hänen ihanteitaan. Todellinen Antikristus ei hänen mukaansa ole yksi ihminen, vaan tapa ajatella, tuntea ja toimia.
Hän väittää lisäksi, että nykyajan vääristynyt kristillisyys on hänen näkemyksensä mukaan toteuttanut tämän petoksen, koska se hänen mukaansa kauppaa sellaista, mitä se kutsuu Kristus-tietoisuudeksi, mutta jolla ei hänen mielestään ole mitään tekemistä aidon Kristus-tietoisuuden kanssa. Lopuksi hän toteaa, että nykyään suurin osa niistä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, ilmentää hänen mukaansa todellisuudessa Antikristusta.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Anonyymi00074 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc



Monet valekristityt eivät tiedä, mitä satanismi todellisuudessa on. Heidän käsityksensä perustuu Hollywood-elokuvien B-luokan mielikuviin siitä, millainen uskonto satanismi muka on. Sanon suoraan, että he ovat tässä asiassa täysin hakoteillä, eikä heitä tunnu voivan vakuuttaa.
Sanon ihmisille näin: jos haluat oppia islamista, menet todennäköisesti moskeijaan imaamin luo ja kysyt häneltä islamista, koska hän on kyseisen uskonnon pappi. Jos haluat oppia juutalaisuudesta, menet synagogaan rabbin luo ja kysyt häneltä, koska hän on sen uskonnon hengellinen opettaja. Jos haluat oppia ainakin ulkoisesta kristinuskosta, menet ehkä katolisen tai protestanttisen papin luo kirkkoon ja kysyt häneltä hänen uskonnostaan.
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."

Anonyymi00075 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc



Monet valekristityt eivät tiedä, mitä satanismi todellisuudessa on. Heidän käsityksensä perustuu Hollywood-elokuvien B-luokan mielikuviin siitä, millainen uskonto satanismi muka on. Sanon suoraan, että he ovat tässä asiassa täysin hakoteillä, eikä heitä tunnu voivan vakuuttaa.
Sanon ihmisille näin: jos haluat oppia islamista, menet todennäköisesti moskeijaan imaamin luo ja kysyt häneltä islamista, koska hän on kyseisen uskonnon pappi. Jos haluat oppia juutalaisuudesta, menet synagogaan rabbin luo ja kysyt häneltä, koska hän on sen uskonnon hengellinen opettaja. Jos haluat oppia ainakin ulkoisesta kristinuskosta, menet ehkä katolisen tai protestanttisen papin luo kirkkoon ja kysyt häneltä hänen uskonnostaan.
Minä puolestani olin satanismin pappi. Olin pappina yhdessä maailman suurimmista julkista satanismia edustavista järjestöistä, Church of Satanissa, jonka perusti Anton LaVey. LaVey nimitti minut henkilökohtaisesti Church of Satanin papiksi. Voisi siis kuvitella, että entinen satanistipappi tietäisi jotakin satanistisen uskonnon opeista ja periaatteista.
Silti kristityt – tai itseään kristityiksi kutsuvat – sanovat minulle: "Ei, ei. Se, mistä puhut, ei ole satanismia. Satanismi on tämän olennon palvontaa – sen paholaisen, joka kuvataan Luciferina, Jumalan arkkivihollisena ja niin edelleen."

Lue lisää

Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Anonyymi00076 kirjoitti:

Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.
Monilla kristityillä on vahva uskomus, että he tietävät, mitä satanismi on, mutta muut eivät. Olen yrittänyt paljastaa todellista satanismia viimeiset viisitoista vuotta elämästäni. Voin kertoa, että ihmiset eivät edelleenkään ymmärrä sitä. He eivät usko edes henkilöä, joka on ollut kyseisen uskonnon pappi.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/19472025/mita-tarkoittaa-satanismi

Teksti täältä, transkriptio.
Käännöksessä voi olla virheitä, tarkistakaa itse, alken 37 minuutin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Lue lisää

Satanismi on maallinen ideologia, tapa elää maailmassa. Sillä on omat oppinsa, toimintatapansa, käyttäytymismallinsa ja ajattelutapansa. Kyse ei ole siitä, että mennään metsään sytyttämään nuotioita, uhrataan eläimiä tai pukeudutaan mustiin kaapuihin. Sitä satanismi ei ole.

Saatana ei ole persoona lainkaan.

Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa" on tunnettu kristillisessä kulttuurissa, mutta sitä ei löydy Raamatusta sellaisenaan. Sitä on usein virheellisesti pidetty raamatunkohtana tai liitetty esimerkiksi Charles Baudelairen ajatuksiin, mutta se ei ole suora lainaus Raamatusta.

Ja vaikka Raamatussa lukisi, että Saatana haluaa ihmisten uskovan, ettei häntä ole olemassa, se ei olisi todiste Saatanan olemassaolosta. Se osoittaisi vain, että Raamatussa esitetään tällainen väite ja esitetty väite ei yksinään todista, että sen kuvaama olento on todellinen.


Saatana on vertauskuva, kristityt taistelevat tuulimyllyjä vastaan tietämättä, että paha on itse ihmisessä.
Mistä tulee sanonta ”taistella tuulimyllyjä vastaan”? Tarkoittaa turhaa toimintaa. Tulee Miguel de Cervantesin romaanista Don Quijote. Kirjan höperö päähenkilö luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi ja alkaa taistella niitä vastaan.
Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666.
Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset saataisiin käyttäytymään hyvin, heitä pelotellaan joskus: "Täällä on mörkö, joka vie sinut pois!". Lapsi kasvaa aikuiseksi, "mörköstä" tulee paholainen, ja pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan.

Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.

Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.

Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.

Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.

Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa" on tunnettu kristillisessä kulttuurissa, mutta sitä ei löydy Raamatusta sellaisenaan. Sitä on usein virheellisesti pidetty raamatunkohtana tai liitetty esimerkiksi Charles Baudelairen ajatuksiin, mutta se ei ole suora lainaus Raamatusta.

Ja vaikka Raamatussa lukisi, että Saatana haluaa ihmisten uskovan, ettei häntä ole olemassa, se ei olisi todiste Saatanan olemassaolosta. Se osoittaisi vain, että Raamatussa esitetään tällainen väite ja esitetty väite ei yksinään todista, että sen kuvaama olento on todellinen.


Saatana on vertauskuva, kristityt taistelevat tuulimyllyjä vastaan tietämättä, että paha on itse ihmisessä.
Mistä tulee sanonta ”taistella tuulimyllyjä vastaan”? Tarkoittaa turhaa toimintaa. Tulee Miguel de Cervantesin romaanista Don Quijote. Kirjan höperö päähenkilö luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi ja alkaa taistella niitä vastaan.
Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666.
Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset saataisiin käyttäytymään hyvin, heitä pelotellaan joskus: "Täällä on mörkö, joka vie sinut pois!". Lapsi kasvaa aikuiseksi, "mörköstä" tulee paholainen, ja pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan.

Ajatus siitä, että "Saatanan suurin temppu oli saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa", on huvittava jo lähtökohdiltaan. Ensinnäkin sitä ei edes löydy Raamatusta, vaikka sitä siteerataan usein kuin kiistatonta totuutta. Kun lähde puuttuu, jäljelle jää vain uskomus uskomuksesta.

Ja vaikka lause löytyisikin Raamatusta, mitä se todistaisi? Ei yhtään mitään Saatanan olemassaolosta. Se todistaisi ainoastaan, että kirjan sivuille on kirjoitettu väite. Samalla logiikalla lohikäärmeiden olemassaolo voitaisiin todistaa satukirjalla.

Ironista on, että jotkut käyttävät tätä ajatusta ikään kuin älyllisenä ansana: jos et usko Saatanaan, juuri silloin olet hänen huijaamansa. Väite on rakennettu niin, ettei sitä voi kumota. Se muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan – näkymättömästä vihollisesta tehdään niin todellinen, että koko elämä alkaa pyöriä sen ympärillä.

Sillä välin todellinen paha ei tarvitse sarvia, häntää eikä tulijärviä. Se näkyy ahneudessa, väkivallassa, vallanhimossa, petoksessa ja julmuudessa – ihmisten teoissa. Kun kaikki sysätään näkymättömän paholaisen syyksi, ihmisen oma vastuu hämärtyy. On paljon helpompaa syyttää Saatanaa kuin katsoa peiliin.

Ehkä kaikkein erikoisinta on se, kuinka valtavasti energiaa voidaan käyttää taisteluun olentoa vastaan, jonka olemassaolosta ei ole riippumatonta näyttöä. Tuulimyllyt pyörivät edelleen rauhallisesti, mutta niiden ympärille rakennetaan loputtomia taisteluita, varoituksia ja pelkoja. Mitä suuremmaksi kuviteltu vihollinen kasvaa, sitä enemmän se alkaa hallita ihmisen mieltä. Siinä vaiheessa tuulimylly ei enää pyöri pellolla – se pyörii ihmisen omassa päässä.

Lue lisää

Saatana onkin ennen kaikkea vertauskuva – ihmisen tapa antaa kasvot sille pimeydelle, jota hän ei halua tunnistaa itsessään. On paljon helpompaa sijoittaa paha johonkin ihmisen ulkopuolelle kuin myöntää, että ahneus, väkivalta, julmuus, vallanhimo ja petollisuus syntyvät ihmismielessä. Kun pahalle annetaan nimi ja kasvot, oma omatunto saa hengähdystauon.

Tässä mielessä taistelu Saatanaa vastaan muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hän näki tavallisissa tuulimyllyissä jättiläisiä ja kävi niitä vastaan sankarilliseen hyökkäykseen. Mitä voimakkaampi mielikuvitus, sitä todellisemmalta vihollinen tuntui. Mutta tuulimyllyt eivät olleet muuttuneet miksikään – vain niiden tulkinta oli.

Sama ilmiö näkyy silloin, kun näkymättömästä paholaisesta tulee kaiken pahan yleisselitys. Kun syyllinen löytyy yliluonnollisesta olennosta, ihmisen ei enää tarvitse kysyä vaikeampaa kysymystä: miksi ihminen itse tekee pahaa? Miksi tavallinen ihminen kykenee julmuuteen ilman yhtäkään demonia kuiskaamassa korvaan?

Pelko on tehokas opettaja. Lapselle kerrotaan möröstä, joka vie, jos ei tottele. Aikuinen oppii pelkäämään paholaista, Harmageddonia tai helvettiä. Mörkö vain vaihtaa nimeä, mutta pelon rakenne pysyy samana. Kun mieli on opetettu katsomaan maailmaa pelon kautta, se alkaa nähdä merkkejä kaikkialla: numeroissa, symboleissa, sattumissa ja ihmisten teoissa. Mielikuvitus ruokkii itseään.

Ironisinta on, että mitä enemmän aikaa käytetään näkymättömän vihollisen etsimiseen, sitä vähemmän aikaa jää todellisen pahan kohtaamiseen. Korruptio, sodat, hyväksikäyttö, väkivalta ja valehtelu eivät tarvitse sarvia eivätkä häntää. Ne tarvitsevat vain ihmisiä, jotka siirtävät vastuun itsestään johonkin näkymättömään voimaan.

Ehkä suurin harha ei ole usko Saatanaan eikä epäusko Saatanaan. Ehkä suurin harha on kuvitella, että paha on aina jossakin muualla kuin ihmisessä itsessään. Niin kauan kuin ihminen taistelee tuulimyllyjä vastaan, hän saattaa jättää huomaamatta sen ainoan taistelun, jota kukaan muu ei voi käydä hänen puolestaan – taistelun omaa ahneuttaan, vihaansa, pelkoaan ja julmuuttaan vastaan.


Kun ihmisiä pyritään käännyttämään kristinuskoon vetoamalla allegoriseen Saatanaan, ikuiseen helvettiin ja jatkuvaan näkymättömän vihollisen uhkaan, huomio siirtyy pois olennaisesta. Pelko muuttuu vakuuttelun välineeksi. Raamatusta siteerataan kohtia Saatanasta ikään kuin ne olisivat todisteita Saatanan olemassaolosta, vaikka ne osoittavat vain, että Raamatussa esitetään tällaisia väitteitä.Raamattu ei todista itseään todeksi.

Jos joku sanoo: "Saatana haluaa sinun uskovan, ettei häntä ole olemassa", kyse ei ole loogisesta argumentista vaan kehäpäätelmästä. Epäily tulkitaan todisteeksi siitä, että väite on tosi. Näin syntyy uskomus, jota ei voi kumota, koska jokainen vastaväite käännetään sen tueksi.

Kun ihminen alkaa nähdä kaikkialla näkymättömän vihollisen toimintaa, hän saattaa käyttää enemmän aikaa taistelemiseen kuviteltua paholaista vastaan kuin todellista pahuutta vastaan. Todellinen paha ei tarvitse yliluonnollista selitystä. Se näkyy sodissa, vallan väärinkäytössä, petoksissa, väkivallassa ja ihmisten kyvyssä kohdella toisiaan epäinhimillisesti.

Jos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellinen itsetutkiskelu.

Eräs kristitty sanoi: Jos saatanaa ei ole olemassa, mistä paha sitten tulee?


Kysymys perustuu oletukseen, että paha tarvitsee yliluonnollisen selityksen. Ei tarvitse. Sodat, murhat, petokset, vallanhimo ja julmuus eivät vaadi Saatanaa selityksekseen – ihmiset ovat kautta historian kyenneet niihin aivan omin voimin. Jos Saatanaa ei ole olemassa, paha ei katoa mihinkään. Se tarkoittaa vain, että vastuu pahasta kuuluu ihmisille eikä näkymättömälle olennolle.

Saatana on maailman suurin syntipukki. Hänen niskaansa voidaan vierittää lähes kaikki paha, vaikka hänen olemassaolostaan ei ole riippumatonta näyttöä. Kun syyllinen on aina näkymätön olento, ihmisen ei tarvitse katsoa peiliin. Ahneudesta, väkivallasta, sodista ja petoksista tulee "Saatanan työtä", vaikka niiden tekijöinä ovat ihmiset.

Satuhahmo kantaa syyllisyyden, ihminen vapauttaa itsensä vastuusta. Se on varsin kätevä järjestely: näkymätöntä syyllistä ei voi kuulustella, eikä hän koskaan puolustaudu. Niin kauan kuin paha ulkoistetaan Saatanaan, ihmisen on helpompi unohtaa, että todellinen taistelu käydään oman omantunnon, ei kuvitellun paholaisen, kanssa.

Anonyymi00080 kirjoitti:

Saatana onkin ennen kaikkea vertauskuva – ihmisen tapa antaa kasvot sille pimeydelle, jota hän ei halua tunnistaa itsessään. On paljon helpompaa sijoittaa paha johonkin ihmisen ulkopuolelle kuin myöntää, että ahneus, väkivalta, julmuus, vallanhimo ja petollisuus syntyvät ihmismielessä. Kun pahalle annetaan nimi ja kasvot, oma omatunto saa hengähdystauon.

Tässä mielessä taistelu Saatanaa vastaan muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hän näki tavallisissa tuulimyllyissä jättiläisiä ja kävi niitä vastaan sankarilliseen hyökkäykseen. Mitä voimakkaampi mielikuvitus, sitä todellisemmalta vihollinen tuntui. Mutta tuulimyllyt eivät olleet muuttuneet miksikään – vain niiden tulkinta oli.

Sama ilmiö näkyy silloin, kun näkymättömästä paholaisesta tulee kaiken pahan yleisselitys. Kun syyllinen löytyy yliluonnollisesta olennosta, ihmisen ei enää tarvitse kysyä vaikeampaa kysymystä: miksi ihminen itse tekee pahaa? Miksi tavallinen ihminen kykenee julmuuteen ilman yhtäkään demonia kuiskaamassa korvaan?

Pelko on tehokas opettaja. Lapselle kerrotaan möröstä, joka vie, jos ei tottele. Aikuinen oppii pelkäämään paholaista, Harmageddonia tai helvettiä. Mörkö vain vaihtaa nimeä, mutta pelon rakenne pysyy samana. Kun mieli on opetettu katsomaan maailmaa pelon kautta, se alkaa nähdä merkkejä kaikkialla: numeroissa, symboleissa, sattumissa ja ihmisten teoissa. Mielikuvitus ruokkii itseään.

Ironisinta on, että mitä enemmän aikaa käytetään näkymättömän vihollisen etsimiseen, sitä vähemmän aikaa jää todellisen pahan kohtaamiseen. Korruptio, sodat, hyväksikäyttö, väkivalta ja valehtelu eivät tarvitse sarvia eivätkä häntää. Ne tarvitsevat vain ihmisiä, jotka siirtävät vastuun itsestään johonkin näkymättömään voimaan.

Ehkä suurin harha ei ole usko Saatanaan eikä epäusko Saatanaan. Ehkä suurin harha on kuvitella, että paha on aina jossakin muualla kuin ihmisessä itsessään. Niin kauan kuin ihminen taistelee tuulimyllyjä vastaan, hän saattaa jättää huomaamatta sen ainoan taistelun, jota kukaan muu ei voi käydä hänen puolestaan – taistelun omaa ahneuttaan, vihaansa, pelkoaan ja julmuuttaan vastaan.


Kun ihmisiä pyritään käännyttämään kristinuskoon vetoamalla allegoriseen Saatanaan, ikuiseen helvettiin ja jatkuvaan näkymättömän vihollisen uhkaan, huomio siirtyy pois olennaisesta. Pelko muuttuu vakuuttelun välineeksi. Raamatusta siteerataan kohtia Saatanasta ikään kuin ne olisivat todisteita Saatanan olemassaolosta, vaikka ne osoittavat vain, että Raamatussa esitetään tällaisia väitteitä.Raamattu ei todista itseään todeksi.

Jos joku sanoo: "Saatana haluaa sinun uskovan, ettei häntä ole olemassa", kyse ei ole loogisesta argumentista vaan kehäpäätelmästä. Epäily tulkitaan todisteeksi siitä, että väite on tosi. Näin syntyy uskomus, jota ei voi kumota, koska jokainen vastaväite käännetään sen tueksi.

Kun ihminen alkaa nähdä kaikkialla näkymättömän vihollisen toimintaa, hän saattaa käyttää enemmän aikaa taistelemiseen kuviteltua paholaista vastaan kuin todellista pahuutta vastaan. Todellinen paha ei tarvitse yliluonnollista selitystä. Se näkyy sodissa, vallan väärinkäytössä, petoksissa, väkivallassa ja ihmisten kyvyssä kohdella toisiaan epäinhimillisesti.

Jos paha ulkoistetaan kokonaan Saatanalle, ihminen vapauttaa liian helposti itsensä vastuusta. Paljon vaikeampaa kuin taistella näkymätöntä vihollista vastaan on tunnistaa se, että pahuuden siemen voi löytyä jokaisesta ihmisestä. Juuri siihen taisteluun ei auta yksikään loitsu eikä yksikään pelottava ennustus – siihen auttaa vain rehellinen itsetutkiskelu.

Eräs kristitty sanoi: Jos saatanaa ei ole olemassa, mistä paha sitten tulee?


Kysymys perustuu oletukseen, että paha tarvitsee yliluonnollisen selityksen. Ei tarvitse. Sodat, murhat, petokset, vallanhimo ja julmuus eivät vaadi Saatanaa selityksekseen – ihmiset ovat kautta historian kyenneet niihin aivan omin voimin. Jos Saatanaa ei ole olemassa, paha ei katoa mihinkään. Se tarkoittaa vain, että vastuu pahasta kuuluu ihmisille eikä näkymättömälle olennolle.

Saatana on maailman suurin syntipukki. Hänen niskaansa voidaan vierittää lähes kaikki paha, vaikka hänen olemassaolostaan ei ole riippumatonta näyttöä. Kun syyllinen on aina näkymätön olento, ihmisen ei tarvitse katsoa peiliin. Ahneudesta, väkivallasta, sodista ja petoksista tulee "Saatanan työtä", vaikka niiden tekijöinä ovat ihmiset.

Satuhahmo kantaa syyllisyyden, ihminen vapauttaa itsensä vastuusta. Se on varsin kätevä järjestely: näkymätöntä syyllistä ei voi kuulustella, eikä hän koskaan puolustaudu. Niin kauan kuin paha ulkoistetaan Saatanaan, ihmisen on helpompi unohtaa, että todellinen taistelu käydään oman omantunnon, ei kuvitellun paholaisen, kanssa.

Lue lisää

Syntipukin voima on siinä, että hän vapauttaa ihmisen epämukavasta totuudesta. Muinaisissa kulttuureissa syntipukki saatettiin lähettää erämaahan kantamaan yhteisön synnit. Modernissa mielikuvituksessa sama rooli voidaan antaa näkymättömälle olennolle: paha viedään kauas ihmisestä itsestään, jotta ihmisen ei tarvitse katsoa omaa varjoaan.

Saatanan käsite toimii monille symbolina todelliselle pahalle, mutta ongelma syntyy silloin, kun symboli muuttuu kirjaimelliseksi viholliseksi, jonka kanssa käydään loputonta sotaa. Silloin ihminen voi käyttää valtavasti energiaa demonien etsimiseen samalla kun todelliset ongelmat – köyhyys, sorto, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus – jäävät vähemmälle huomiolle.

Ehkä suurin paradoksi on tämä: jos Saatana olisi olemassa, ihmiskunnan vaikein haaste ei silti olisi löytää häntä, vaan tunnistaa se pimeys, joka kykenee syntymään ihmisen omassa mielessä. Ja jos Saatanaa ei ole olemassa, sama haaste jää jäljelle.

Siksi kaikkein vaikein vihollinen ei ehkä ole taivaissa tai helvetissä, vaan ihmisen sisällä. Sitä vastaan ei voi taistella rituaaleilla, pelolla tai ulkoisella viholliskuvalla. Siihen tarvitaan rehellisyyttä, itsetuntemusta ja kykyä ottaa vastuu omista teoista.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Syntipukin voima on siinä, että hän vapauttaa ihmisen epämukavasta totuudesta. Muinaisissa kulttuureissa syntipukki saatettiin lähettää erämaahan kantamaan yhteisön synnit. Modernissa mielikuvituksessa sama rooli voidaan antaa näkymättömälle olennolle: paha viedään kauas ihmisestä itsestään, jotta ihmisen ei tarvitse katsoa omaa varjoaan.

Saatanan käsite toimii monille symbolina todelliselle pahalle, mutta ongelma syntyy silloin, kun symboli muuttuu kirjaimelliseksi viholliseksi, jonka kanssa käydään loputonta sotaa. Silloin ihminen voi käyttää valtavasti energiaa demonien etsimiseen samalla kun todelliset ongelmat – köyhyys, sorto, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus – jäävät vähemmälle huomiolle.

Ehkä suurin paradoksi on tämä: jos Saatana olisi olemassa, ihmiskunnan vaikein haaste ei silti olisi löytää häntä, vaan tunnistaa se pimeys, joka kykenee syntymään ihmisen omassa mielessä. Ja jos Saatanaa ei ole olemassa, sama haaste jää jäljelle.

Siksi kaikkein vaikein vihollinen ei ehkä ole taivaissa tai helvetissä, vaan ihmisen sisällä. Sitä vastaan ei voi taistella rituaaleilla, pelolla tai ulkoisella viholliskuvalla. Siihen tarvitaan rehellisyyttä, itsetuntemusta ja kykyä ottaa vastuu omista teoista.

Lue lisää

"En jaksa uskontoja"

Mitä sitten!

Anonyymi00082 kirjoitti:

"En jaksa uskontoja"

Mitä sitten!

"En jaksa uskontoja"

Lupasit lopettaa uskonnot, mutta tässä sitä taas mennään.

Anonyymi00083 kirjoitti:

"En jaksa uskontoja"

Lupasit lopettaa uskonnot, mutta tässä sitä taas mennään.

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

OTA TAUKO 10 VUOTTA KAIKISTA MAAILMAN USKONNOISTA!

Anonyymi00084 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

OTA TAUKO 10 VUOTTA KAIKISTA MAAILMAN USKONNOISTA!

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!

Anonyymi00085 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Anonyymi00086 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Lue lisää

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Anonyymi00087 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

Lue lisää

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia


Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.


Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.


Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Anonyymi00088 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia


Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.


Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.


Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

Lue lisää

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia


Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Anonyymi00089 kirjoitti:

"Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?"

HINDUT EI HALUA MITÄÄN TODISTAA!



Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia


Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

Lue lisää

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia

Anonyymi00090 kirjoitti:

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia

MEILLÄ EI OLE KÄSITETTÄ JIHADISTA, PYHISTÄ SODISTA, RISTIRETKISTÄ TAI MARTTYYRIKUOLEMASTA SEN PUOLESTA.

Toisin kuin muissa uskonnoissa, joilla on ovat yleensä ÄÄRILIIKKEITÄ TAI POIKKEUKSELLISEN DOGMAATTISIA näkemyksissään, meillä ei ole marttyyrinä olemiseen liittyviä käsitteitä, kuten kristinuskossa tai islamilaisessa jihadissa.

Anonyymi00091 kirjoitti:

MEILLÄ EI OLE KÄSITETTÄ JIHADISTA, PYHISTÄ SODISTA, RISTIRETKISTÄ TAI MARTTYYRIKUOLEMASTA SEN PUOLESTA.

Toisin kuin muissa uskonnoissa, joilla on ovat yleensä ÄÄRILIIKKEITÄ TAI POIKKEUKSELLISEN DOGMAATTISIA näkemyksissään, meillä ei ole marttyyrinä olemiseen liittyviä käsitteitä, kuten kristinuskossa tai islamilaisessa jihadissa.

Lue lisää

"Katsokaa video perisynti on huijaus"

Sitähän täällä on sanottu jatkuvasti!

Anonyymi00092 kirjoitti:

"Katsokaa video perisynti on huijaus"

Sitähän täällä on sanottu jatkuvasti!

Onneksi kaikki, mitä olen kirjoittanut, on tallennettu USB-asemille, joten minun tarvitsee vain kopioida samat tiedostot uudelleen.

Samojahan kysymyksiä esitetään vuodesta toiseen.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Onneksi kaikki, mitä olen kirjoittanut, on tallennettu USB-asemille, joten minun tarvitsee vain kopioida samat tiedostot uudelleen.

Samojahan kysymyksiä esitetään vuodesta toiseen.

Lue lisää

"Täällä pikku kunnassa ei ole kyseisiä ryhmiä niitä ei ole Täällä. Kunnassani asuu vain 36 000 ihmistä Täällä ei ole erityisen paljon palveluita"

Ei ole pakko olla paikan päällä!

Apua saat myös soittamalla!

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/


Vertaistukipuhelin

Voit soittaa UUT:n vertaistukipuhelimeen, jos haluat keskustella kahdenkeskisesti ja luottamuksellisesti johonkin uskonnolliseen/hengelliseen yhteisöön liittyvistä kokemuksistasi. Myös läheiset voivat soittaa puhelimeen.

Vertaistukipuhelimen päivystäjinä toimii joukko UUT:n vapaaehtoisia vertaistukijoita. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Päivystäjillä on omakohtaista ja/tai opintojen tuomaa kokemusta hengellisistä yhteisöistä ja niiden varjopuolista. UUT:n vapaaehtoisina he ovat kohdanneet hengellistä väkivaltaa ja kontrollointia kokeneita ihmisiä monenlaisista yhteisötaustoista.

Huomioithan, että UUT:n tukipuhelin ei ole kriisipuhelin. Päivystäjät eivät ole ammattiauttajia, vaan vertaisia. Akuutissa kriisissä suosittelemme kääntymään ensisijaisesti ammattiauttajien, kuten kriisipalveluiden, terveydenhuollon tai mielenterveyspalveluiden puoleen. MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden. Listan muista auttavista tahoista löydät täältä.

Puhelinpäivystäjiä on vain yksi per vuoro, joten jos puheluun ei heti vastata, kannattaa yrittää hetken päästä uudestaan. Puhelut saatetaan joutua rajaamaan noin puoleen tuntiin per soittaja, jotta kaikki tuen tarpeessa olevat saavat mahdollisuuden keskusteluun.

Puhelinpäivystykseen soittaminen maksaa normaalin puhelun verran.

Huom. Emme toistaiseksi vastaa tuntemattomasta numerosta tuleviin puheluihin häirintätapausten takia.


Päivystysajat

Puhelinpäivystyksen numero:
0400 466 990

Vertaistukipuhelin on kesätauolla 30.6.–10.8. Puhelinpäivystys jatkuu taas tiistaina 11.8. alla olevin aikatauluin.

Vertaistukipuhelin päivystää seuraavina ajankohtina:

tiistaisin klo 18-20
torstaisin klo 13-15
lauantaisin klo 13-15

Huom. Puhelun yhdistymisessä päivystäjälle saattaa välillä olla viivettä, joten odotathan rauhassa lopettamatta puhelua.

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/loyda-tukea/puhelimet/

Anonyymi00010 kirjoitti:

Miten voit todistaa sen kun jokainen uskonto opettaa erillailla?

Kristinuskon Raamattu, on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus itsestään ja tahdostaan. Kaikki muut ovat saatanan tuottamia harhautuksia. Voit kokeilla eri jumalia, kumarrella totem paaluja ja seitoja, kuin järjetön , tai gurujen meditaatioita, tai muita valtauskontoja, vastaako ne sinun anomisiin ? Ehkä saatana saattaa vaikuttaa mieleesi, jos olet hylännyt kiroten Taivaan hyvän luoja Isäsi. Kokeile vilpittömästi pyytää Pyhää Henkeä kirkastamaan Taivaan Isääsi ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja Kaikkivaltiaan valtavaa syntiemme sovitustyötä Golgatan ristillä. Hän lunasti kaikkien syntiemme kiroukset itselleen ja kuoletti ne teollaan. Jos Jumalan janosi on vilpitön, alat saada vastauksia, joiden Pyhyyden tunne ja viisaus kertoo, että pyyntösi on kuultu. Talleta nämä kaikki mieleesi, jos on epäselvää, kysy rehellisesti Jeesukselta, vahvistavaa vastausta pulmaasi. Tulet saamaan näitä Jumalisen viisaita viestejä nuukailematta. Kasvusi kristityksi voi olla hidastakin, mutta nimesi on elämän kirjassa. Olet Isäsi rakas siunattu lapsi. Suhteesi Jumaluuden kolmeen persoonaan ja hierarkiaan selvenee. Tulet myös havaitsemaan saatanan kuvottavan löyhkän, mutta Jeesuksen nimessä karkoitat pahan.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kristinuskon Raamattu, on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus itsestään ja tahdostaan. Kaikki muut ovat saatanan tuottamia harhautuksia. Voit kokeilla eri jumalia, kumarrella totem paaluja ja seitoja, kuin järjetön , tai gurujen meditaatioita, tai muita valtauskontoja, vastaako ne sinun anomisiin ? Ehkä saatana saattaa vaikuttaa mieleesi, jos olet hylännyt kiroten Taivaan hyvän luoja Isäsi. Kokeile vilpittömästi pyytää Pyhää Henkeä kirkastamaan Taivaan Isääsi ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja Kaikkivaltiaan valtavaa syntiemme sovitustyötä Golgatan ristillä. Hän lunasti kaikkien syntiemme kiroukset itselleen ja kuoletti ne teollaan. Jos Jumalan janosi on vilpitön, alat saada vastauksia, joiden Pyhyyden tunne ja viisaus kertoo, että pyyntösi on kuultu. Talleta nämä kaikki mieleesi, jos on epäselvää, kysy rehellisesti Jeesukselta, vahvistavaa vastausta pulmaasi. Tulet saamaan näitä Jumalisen viisaita viestejä nuukailematta. Kasvusi kristityksi voi olla hidastakin, mutta nimesi on elämän kirjassa. Olet Isäsi rakas siunattu lapsi. Suhteesi Jumaluuden kolmeen persoonaan ja hierarkiaan selvenee. Tulet myös havaitsemaan saatanan kuvottavan löyhkän, mutta Jeesuksen nimessä karkoitat pahan.

Lue lisää

Saatana on henkiolento sillä ei ole fyysistä olemusta ei se haise millekkään

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kristinuskon Raamattu, on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus itsestään ja tahdostaan. Kaikki muut ovat saatanan tuottamia harhautuksia. Voit kokeilla eri jumalia, kumarrella totem paaluja ja seitoja, kuin järjetön , tai gurujen meditaatioita, tai muita valtauskontoja, vastaako ne sinun anomisiin ? Ehkä saatana saattaa vaikuttaa mieleesi, jos olet hylännyt kiroten Taivaan hyvän luoja Isäsi. Kokeile vilpittömästi pyytää Pyhää Henkeä kirkastamaan Taivaan Isääsi ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja Kaikkivaltiaan valtavaa syntiemme sovitustyötä Golgatan ristillä. Hän lunasti kaikkien syntiemme kiroukset itselleen ja kuoletti ne teollaan. Jos Jumalan janosi on vilpitön, alat saada vastauksia, joiden Pyhyyden tunne ja viisaus kertoo, että pyyntösi on kuultu. Talleta nämä kaikki mieleesi, jos on epäselvää, kysy rehellisesti Jeesukselta, vahvistavaa vastausta pulmaasi. Tulet saamaan näitä Jumalisen viisaita viestejä nuukailematta. Kasvusi kristityksi voi olla hidastakin, mutta nimesi on elämän kirjassa. Olet Isäsi rakas siunattu lapsi. Suhteesi Jumaluuden kolmeen persoonaan ja hierarkiaan selvenee. Tulet myös havaitsemaan saatanan kuvottavan löyhkän, mutta Jeesuksen nimessä karkoitat pahan.

Lue lisää

Olet sairaan ahdistava tyyppi, opetat sellaisia asioita jotka ei ole raamatullisia

Anonyymi00098 kirjoitti:

Olet sairaan ahdistava tyyppi, opetat sellaisia asioita jotka ei ole raamatullisia

Ahdistaako Jumalan rakkauden sanoma sinua? Olisiko asenteessasi Raamatun sanomaan syytä päivittää sitä oikeaan suuntaan. Perehdy ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kristinuskon Raamattu, on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus itsestään ja tahdostaan. Kaikki muut ovat saatanan tuottamia harhautuksia. Voit kokeilla eri jumalia, kumarrella totem paaluja ja seitoja, kuin järjetön , tai gurujen meditaatioita, tai muita valtauskontoja, vastaako ne sinun anomisiin ? Ehkä saatana saattaa vaikuttaa mieleesi, jos olet hylännyt kiroten Taivaan hyvän luoja Isäsi. Kokeile vilpittömästi pyytää Pyhää Henkeä kirkastamaan Taivaan Isääsi ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja Kaikkivaltiaan valtavaa syntiemme sovitustyötä Golgatan ristillä. Hän lunasti kaikkien syntiemme kiroukset itselleen ja kuoletti ne teollaan. Jos Jumalan janosi on vilpitön, alat saada vastauksia, joiden Pyhyyden tunne ja viisaus kertoo, että pyyntösi on kuultu. Talleta nämä kaikki mieleesi, jos on epäselvää, kysy rehellisesti Jeesukselta, vahvistavaa vastausta pulmaasi. Tulet saamaan näitä Jumalisen viisaita viestejä nuukailematta. Kasvusi kristityksi voi olla hidastakin, mutta nimesi on elämän kirjassa. Olet Isäsi rakas siunattu lapsi. Suhteesi Jumaluuden kolmeen persoonaan ja hierarkiaan selvenee. Tulet myös havaitsemaan saatanan kuvottavan löyhkän, mutta Jeesuksen nimessä karkoitat pahan.

Lue lisää

>Kristinuskon Raamattu, on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus <
Islamin Koraani on ainoan oikean Jumalan antama ilmoitus.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Ahdistaako Jumalan rakkauden sanoma sinua? Olisiko asenteessasi Raamatun sanomaan syytä päivittää sitä oikeaan suuntaan. Perehdy ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.

Lue lisää

Perehdy ikuisen kidutuksen ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Ahdistaako Jumalan rakkauden sanoma sinua? Olisiko asenteessasi Raamatun sanomaan syytä päivittää sitä oikeaan suuntaan. Perehdy ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.

Lue lisää

Perehdy ikuisen kidutuksen ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.


Ja sitten kuvaan astuu se kuuluisa ”hyvä taivaan isukki”. Tuo äärettömän rakastava hahmo, jonka kerrotaan olevan hyvyyden lähde ja rakkauden perikuva. Mutta kummallisen usein tämä rakkaus muistuttaa järjestelmää, jossa hyväksyt oikean uskomuspaketin tai kohtaat seuraukset. Tietenkin kyseessä ei ole uhkaus, ei missään nimessä. Se on vain ääretön rangaistus, joka odottaa väärän valinnan tehnyttä. Täysin eri asia. Eihän kukaan kutsuisi sitä painostukseksi. Se on vain kosmista vapaaehtoisuutta.
Ja jos joku uskaltaa kysyä, kuulostaako tämä todella rakkaudelta, vastaus tulee salamannopeasti: "Kyllä se on oikeudenmukaista, koska Jumala on oikeudenmukainen." Loistava argumentti. Kehä sulkeutuu täydellisesti. Mikä tahansa teko voidaan julistaa hyväksi, koska hyvän määritelmäksi asetetaan etukäteen se, mitä taivaallinen auktoriteetti tekee. Tällöin ei enää arvioida tekoja moraalisesti, vaan moraali määritellään vallan perusteella. Voimakkain voittaa, ja hänen tekojaan kutsutaan hyviksi.
Sarkastisinta on kuitenkin se järkkymätön varmuus. "Pelastus on rakkauden osoitus." "Helvetti on oikeudenmukainen." "Kaikki on täydellistä." Mitään ei tarvitse perustella, koska vastaus tiedetään jo etukäteen. Ja jos et hyväksy sitä, ongelma ei tietenkään voi olla itse opissa. Vika on kysyjässä. Hän ajattelee liikaa. Hän kyseenalaistaa liikaa. Hän käyttää liikaa omaa moraalista harkintaansa.
Mutta juuri siinä piilee vaarallisuus. Jos ihmiselle opetetaan, että jokin on hyvää pelkästään siksi, että auktoriteetti sanoo niin, hän ei enää arvioi väitteitä niiden sisällön perusteella. Hän arvioi niitä sen perusteella, kuka ne lausuu. Ja historia on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka vaarallista tällainen ajattelu voi olla. Kun oma oikeudentaju alistetaan auktoriteetille, ihminen voi päätyä puolustamaan asioita, joita hän ei koskaan hyväksyisi ilman pyhää leimaa niiden päällä.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Perehdy ikuisen kidutuksen ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.


Ja sitten kuvaan astuu se kuuluisa ”hyvä taivaan isukki”. Tuo äärettömän rakastava hahmo, jonka kerrotaan olevan hyvyyden lähde ja rakkauden perikuva. Mutta kummallisen usein tämä rakkaus muistuttaa järjestelmää, jossa hyväksyt oikean uskomuspaketin tai kohtaat seuraukset. Tietenkin kyseessä ei ole uhkaus, ei missään nimessä. Se on vain ääretön rangaistus, joka odottaa väärän valinnan tehnyttä. Täysin eri asia. Eihän kukaan kutsuisi sitä painostukseksi. Se on vain kosmista vapaaehtoisuutta.
Ja jos joku uskaltaa kysyä, kuulostaako tämä todella rakkaudelta, vastaus tulee salamannopeasti: "Kyllä se on oikeudenmukaista, koska Jumala on oikeudenmukainen." Loistava argumentti. Kehä sulkeutuu täydellisesti. Mikä tahansa teko voidaan julistaa hyväksi, koska hyvän määritelmäksi asetetaan etukäteen se, mitä taivaallinen auktoriteetti tekee. Tällöin ei enää arvioida tekoja moraalisesti, vaan moraali määritellään vallan perusteella. Voimakkain voittaa, ja hänen tekojaan kutsutaan hyviksi.
Sarkastisinta on kuitenkin se järkkymätön varmuus. "Pelastus on rakkauden osoitus." "Helvetti on oikeudenmukainen." "Kaikki on täydellistä." Mitään ei tarvitse perustella, koska vastaus tiedetään jo etukäteen. Ja jos et hyväksy sitä, ongelma ei tietenkään voi olla itse opissa. Vika on kysyjässä. Hän ajattelee liikaa. Hän kyseenalaistaa liikaa. Hän käyttää liikaa omaa moraalista harkintaansa.
Mutta juuri siinä piilee vaarallisuus. Jos ihmiselle opetetaan, että jokin on hyvää pelkästään siksi, että auktoriteetti sanoo niin, hän ei enää arvioi väitteitä niiden sisällön perusteella. Hän arvioi niitä sen perusteella, kuka ne lausuu. Ja historia on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka vaarallista tällainen ajattelu voi olla. Kun oma oikeudentaju alistetaan auktoriteetille, ihminen voi päätyä puolustamaan asioita, joita hän ei koskaan hyväksyisi ilman pyhää leimaa niiden päällä.

Lue lisää

Erityisen ironista on, että ihminen voi kirjoittaa kymmenen kappaletta anteeksiannosta ja käyttää yhdennentoista siihen, että selittää kuinka aikoo käyttää koko loppuelämänsä tietyn ihmisryhmän, uskonnon tai filosofian vastustamiseen. Tässä vaiheessa rakkaus ei enää kuulosta hyveeltä vaan markkinointiosastolta. Julkisivu on täynnä lämpimiä sanoja, mutta konepellin alla käy lakkaamatta sama vanha moottori: pelko, tuomitseminen ja viholliskuvien rakentaminen.
Ehkä kaikkein huvittavinta on se, kuinka usein tällainen ihminen kuvittelee taistelevansa pahuutta vastaan, vaikka hänen koko maailmankuvansa pyörii pahan ympärillä. Hän näkee sitä kaikkialla. Kirjoissa, filosofioissa, kulttuureissa, uskonnoissa, ihmisissä ja ajatuksissa. Maailma muuttuu valtavaksi miinakentäksi, jossa jokaisen kulman takana väijyy uusi harhaoppi. Hän puhuu rakkaudesta, mutta hänen huomionsa ei kohdistu rakastamiseen vaan vihollisten tunnistamiseen. Hän ei tunnu kysyvän: "Kuinka voisin ymmärtää?" vaan: "Ketä vastaan minun pitäisi seuraavaksi taistella?"
Ja juuri siinä piilee tragedia. Rakkaus muuttuu iskulauseeksi. Armo muuttuu koristeeksi. Anteeksianto muuttuu retoriikaksi. Sanoja toistetaan niin paljon, että niiden sisältö katoaa kokonaan. Jäljelle jää vain ihminen, joka julistaa rakastavansa koko maailmaa samalla kun hän käyttää suuren osan elämästään todistaakseen, miksi niin suuri osa siitä maailmasta on väärässä. Se on erikoinen rakkauden muoto: sellainen, joka löytää vihollisen nopeammin kuin lähimmäisen. Sellainen, joka puhuu armosta loputtomasti mutta näyttää antavan sitä kaikkein niukimmin. Sellainen, joka vakuuttaa olevansa rakkauden asialla, mutta jonka ympärillä rakkaus tuntuu olevan aina puheenaihe — ei koskaan lopputulos.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Erityisen ironista on, että ihminen voi kirjoittaa kymmenen kappaletta anteeksiannosta ja käyttää yhdennentoista siihen, että selittää kuinka aikoo käyttää koko loppuelämänsä tietyn ihmisryhmän, uskonnon tai filosofian vastustamiseen. Tässä vaiheessa rakkaus ei enää kuulosta hyveeltä vaan markkinointiosastolta. Julkisivu on täynnä lämpimiä sanoja, mutta konepellin alla käy lakkaamatta sama vanha moottori: pelko, tuomitseminen ja viholliskuvien rakentaminen.
Ehkä kaikkein huvittavinta on se, kuinka usein tällainen ihminen kuvittelee taistelevansa pahuutta vastaan, vaikka hänen koko maailmankuvansa pyörii pahan ympärillä. Hän näkee sitä kaikkialla. Kirjoissa, filosofioissa, kulttuureissa, uskonnoissa, ihmisissä ja ajatuksissa. Maailma muuttuu valtavaksi miinakentäksi, jossa jokaisen kulman takana väijyy uusi harhaoppi. Hän puhuu rakkaudesta, mutta hänen huomionsa ei kohdistu rakastamiseen vaan vihollisten tunnistamiseen. Hän ei tunnu kysyvän: "Kuinka voisin ymmärtää?" vaan: "Ketä vastaan minun pitäisi seuraavaksi taistella?"
Ja juuri siinä piilee tragedia. Rakkaus muuttuu iskulauseeksi. Armo muuttuu koristeeksi. Anteeksianto muuttuu retoriikaksi. Sanoja toistetaan niin paljon, että niiden sisältö katoaa kokonaan. Jäljelle jää vain ihminen, joka julistaa rakastavansa koko maailmaa samalla kun hän käyttää suuren osan elämästään todistaakseen, miksi niin suuri osa siitä maailmasta on väärässä. Se on erikoinen rakkauden muoto: sellainen, joka löytää vihollisen nopeammin kuin lähimmäisen. Sellainen, joka puhuu armosta loputtomasti mutta näyttää antavan sitä kaikkein niukimmin. Sellainen, joka vakuuttaa olevansa rakkauden asialla, mutta jonka ympärillä rakkaus tuntuu olevan aina puheenaihe — ei koskaan lopputulos.

Lue lisää

Hänet on ylennetty uuteen hengelliseen virkaan. Ei enää tavallinen uskova, ei etsijä, ei oppija, vaan itse "Jumalan kirjuri", kuten hän asian ilmaisee. Tehtävänä ei ilmeisesti ole rakastaa lähimmäistä, kehittää nöyryyttä tai kasvaa viisaudessa, vaan pitää taivaallista rikosrekisteriä väärin ajattelevista ihmisistä. Päivät kuluvat harhaoppien laskemisessa, yöt vihollislistojen päivittämisessä. Joku voisi luulla, että hengellinen elämä tarkoittaisi oman sydämen tutkimista, mutta paljon tärkeämpää näyttää olevan muiden ihmisten ajatusten vartioiminen.

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Rakkaudesta hän kyllä puhuu lakkaamatta. Rakkaus vilisee jokaisessa tekstissä kuin pakollinen mainoslause tuotepakkauksessa. Mutta mitä kauemmin häntä kuuntelee, sitä vaikeampi sitä rakkautta on löytää mistään muualta kuin sanoista. Sillä rakkaus ei ole sana. Rakkaus ei ole iskulause. Rakkaus ei ole tunnuslause, jonka voi liimata jokaisen vihamielisen puheenvuoron alkuun. Rakkaus näkyy siinä, miten ihmisistä puhutaan ja miten heihin suhtaudutaan.


Siinäkö se on? Siinäkö on vuosien hengellisen kasvun lopputulos? Siinäkö näkyvät rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä? Jos joku olisi kertonut tämän lausunnon ilman uskonnollista kehystä, useimmat tunnistaisivat sen välittömästi pakkomielteeksi. Mutta kun sen ympärille kiedotaan hengellinen sanasto, jotkut alkavat kutsua sitä vakaumukseks

Hän avaa Raamatun kuin todisteaineiston, kopioi siitä lauseita kilometrikaupalla ja asettaa ne palstalle kuin sinettejä todellisuuden ylle. Rakkaus toistuu jokaisessa kappaleessa, armo jokaisessa virkkeessä, anteeksianto jokaisessa lopetuksessa — niin usein, että sanat alkavat kuulostaa vähemmän kokemukselta ja enemmän järjestelmältä, joka täytyy pitää käynnissä.
Ja silti, mitä pidemmälle teksti etenee, sitä vähemmän siinä näkyy sitä, mistä se puhuu. Rakkaus ei ilmene katsomisen tavassa, vaan vastustamisen kohteissa. Armo ei näy siinä miten ihmisiä kohdataan, vaan siinä miten heidät jaetaan oikeisiin ja vääriin ennen kohtaamista. Anteeksianto on olemassa, kunhan ensin on riittävän tarkasti määritelty, ketkä ovat sen ulkopuolella.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Hän avaa Raamatun kuin todisteaineiston, kopioi siitä lauseita kilometrikaupalla ja asettaa ne palstalle kuin sinettejä todellisuuden ylle. Rakkaus toistuu jokaisessa kappaleessa, armo jokaisessa virkkeessä, anteeksianto jokaisessa lopetuksessa — niin usein, että sanat alkavat kuulostaa vähemmän kokemukselta ja enemmän järjestelmältä, joka täytyy pitää käynnissä.
Ja silti, mitä pidemmälle teksti etenee, sitä vähemmän siinä näkyy sitä, mistä se puhuu. Rakkaus ei ilmene katsomisen tavassa, vaan vastustamisen kohteissa. Armo ei näy siinä miten ihmisiä kohdataan, vaan siinä miten heidät jaetaan oikeisiin ja vääriin ennen kohtaamista. Anteeksianto on olemassa, kunhan ensin on riittävän tarkasti määritelty, ketkä ovat sen ulkopuolella.

Lue lisää

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Hedelmien pitäisi olla rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä — mutta puun oksilla näyttääkin roikkuvan jotakin toista: loputonta varmuutta, joka ei koskaan väsy, ja erottelukykyä, joka aina löytää syyn jakaa maailma kahteen leiriin. Siinä missä rauha lupaa hiljaisuutta, syntyykin jatkuva tarve puhua yli, oikaista ja julistaa. Siinä missä rakkaus lupaa katseen, syntyykin järjestelmä, joka ei katso vaan luokittelee.
Ja ehkä kaikkein oudointa on se, että tämä esitetään rauhana. Että jatkuva sisäinen sota oikeassa olemisen puolesta onkin muka levollisuutta. Että loputon taistelu “väärää” vastaan onkin rakkautta. Että ääni, joka ei koskaan lakkaa määrittelemästä muita, puhuisi samaan aikaan armosta.

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Kop, kop, kop!

- Kuka siellä?

Jeesus.

- Tulin pelastamaan sinut.

Miltä?

- Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

Koputus ei ole enää vain ääni ovella. Se on rakenne, joka on rakennettu todellisuuden ympärille.

Sanotaan, että tämä on rakkautta. Että Jumala rakastaa sinua niin paljon, että antoi mahdollisuuden pelastua. Mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että jos et tartu siihen mahdollisuuteen, seurauksena on ikuinen helvetti. Ei väliaikainen kuritus. Ei opettava kokemus. Vaan ääretön, päättymätön ero, kärsimys tai tuho.

Sitä kutsutaan rakkaudeksi.

Mutta jos pysähtyy hetkeksi ja riisuu sanat kauniista teologisista kääreistä, jäljelle jää asetelma, joka muistuttaa jotain aivan muuta. Ase ohimolla. Rahat tai henki. Allekirjoita tai kärsit. Suostu tai tuhoudut.

Kun vaihtoehtoihin liitetään äärettömyys, valinta lakkaa olemasta vapaa. Vapaa tahto, joka toimii loputtoman rangaistuksen varjossa, on kuin työntekijä, jolle sanotaan: “Saat vapaasti päättää, pysytkö täällä. Jos lähdet, sinut kidutetaan ikuisesti.” Tällaisessa tilanteessa kuuliaisuus ei ole rakkauden hedelmä. Se on pelon refleksi.

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Anonyymi00114 kirjoitti:

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".
Tukholman syndroomassa tässä tapauksessa on teologinen rakenne, ei fyysinen panttivankitilanne. Mutta analogia kohdistuu tähän:
jos uskon, että ääretön olento voi kiduttaa minua ikuisesti, ja samalla uskon, että minun tulee rakastaa tätä olentoa, eikö rakkauteni ole pelon muovaamaa?

Kritiikki terävöityy juuri helvettiopissa. Jos helvetti ymmärretään kirjaimellisena, ikuisena, tietoisena kidutuksena, silloin kysymys luottamuksesta nousee väistämättä esiin:

Onko äärettömän rangaistuksen määrääminen yhteensopivaa täydellisen hyvyyden kanssa?

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Jos pelastus nähdään ehdollisena ja helvetti ikuisena, uskon motivaatio voi todella kietoutua pelkoon. Ja pelkoon perustuva kiintymys muistuttaa psykologisesti riippuvuussuhdetta: “Rakastan, koska vaihtoehto on liian hirveä.”

Anonyymi00115 kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".
Tukholman syndroomassa tässä tapauksessa on teologinen rakenne, ei fyysinen panttivankitilanne. Mutta analogia kohdistuu tähän:
jos uskon, että ääretön olento voi kiduttaa minua ikuisesti, ja samalla uskon, että minun tulee rakastaa tätä olentoa, eikö rakkauteni ole pelon muovaamaa?

Kritiikki terävöityy juuri helvettiopissa. Jos helvetti ymmärretään kirjaimellisena, ikuisena, tietoisena kidutuksena, silloin kysymys luottamuksesta nousee väistämättä esiin:

Onko äärettömän rangaistuksen määrääminen yhteensopivaa täydellisen hyvyyden kanssa?

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Jos pelastus nähdään ehdollisena ja helvetti ikuisena, uskon motivaatio voi todella kietoutua pelkoon. Ja pelkoon perustuva kiintymys muistuttaa psykologisesti riippuvuussuhdetta: “Rakastan, koska vaihtoehto on liian hirveä.”

Lue lisää

Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".




"Jumala" tuomitsee suurimman osan koskaan eläneestä ihmiskunnasta kidutukseen.

Pelastuminen riippuu suhteesta häneen.

Jos hän on valmis tekemään tämän joillekin, mikä takaa ettei hän muuta mieltään?

Jos mitään ehdotonta takuuta ei ole, myös “pelastuneen” tila on periaatteessa epävarma.

Epävarmuus - ääretön rangaistus on pysyvä eksistentiaalinen pelko.

Tämä on johdonmukainen huoli. Se koskee Jumalan luotettavuutta.

Jos Jumala olisi moraalisesti mielivaltainen, silloin luottamus olisi mahdoton. Pelastus olisi vain väliaikainen armahdus tyrannilta, joka voi koska tahansa perua päätöksensä. Sellaisessa universumissa myös taivas olisi psykologisesti epävakaa paikka. Turva olisi illuusio.

Anonyymi00116 kirjoitti:

Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".




"Jumala" tuomitsee suurimman osan koskaan eläneestä ihmiskunnasta kidutukseen.

Pelastuminen riippuu suhteesta häneen.

Jos hän on valmis tekemään tämän joillekin, mikä takaa ettei hän muuta mieltään?

Jos mitään ehdotonta takuuta ei ole, myös “pelastuneen” tila on periaatteessa epävarma.

Epävarmuus - ääretön rangaistus on pysyvä eksistentiaalinen pelko.

Tämä on johdonmukainen huoli. Se koskee Jumalan luotettavuutta.

Jos Jumala olisi moraalisesti mielivaltainen, silloin luottamus olisi mahdoton. Pelastus olisi vain väliaikainen armahdus tyrannilta, joka voi koska tahansa perua päätöksensä. Sellaisessa universumissa myös taivas olisi psykologisesti epävakaa paikka. Turva olisi illuusio.

Lue lisää

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Ikään kuin lause itsessään ratkaisisi kaiken. Ikään kuin vetoaminen pyhyyteen tekisi äärettömästä rangaistuksesta ymmärrettävän.

Hyvä on. Oletetaan, että täydellisyyteen ei voi astua mitään rikkinäistä. Oletetaan, että pahuus ei voi seistä kirkkaudessa. Mutta siitä ei vielä seuraa, että vaihtoehdon täytyy olla ikuinen, tietoinen, päättymätön tuska.

Jos Jumala on kaikkivaltias, hänellä olisi vaihtoehtoja. Hän voisi lopettaa kapinan lopettamalla olemassaolon. Hän voisi parantaa. Hän voisi puhdistaa. Hän voisi päästää kärsimyksestä armollisesti irti.

Mutta perinteisen helvettiopin mukaan hän ei tee niin.

Hän ylläpitää olemassaoloa. Hän pitää tietoisuuden käynnissä. Hän antaa kivun jatkua. Ei päivää, ei vuotta, ei vuosisataa – vaan ilman loppua. Ikuisuus ei ole vain pitkä aika. Se on aika ilman rajaa. Kärsimys, jolle ei koskaan koita viimeistä hetkeä.

Ja silloin kysymys ei enää koske pyhyyttä. Se koskee luonnetta.

Jos olento kykenee lopettamaan tuskan mutta ei tee niin, mitä se kertoo hänestä? Jos äärellinen ihminen tekee rajallisen synnin ja seurauksena on ääretön rangaistus, missä on mittasuhde? Missä on oikeus? Missä on armo?

Sanotaan, että Jumala on rakkaus.

Mutta rakkaus, joka sanoo: “Sinä et kelpaa täydellisyyteen, joten pidän sinut elossa kärsimyksessä ilman taukoa”, ei kuulosta parantavalta. Se kuulostaa kontrollilta. Se kuulostaa vallankäytöltä äärimmilleen vietynä. Se kuulostaa järjestelmältä, jossa kipu on pysyvä osa kosmista hallintaa.

Ja jos tämä on totta, miten siihen voi luottaa?

Jos Jumala ylläpitää helvettiä tietoisesti, aktiivisesti, hetki hetkeltä, silloin jokainen huuto kaikuu hänen sallimanaan. Jokainen sekunti on hänen tahtonsa jatkumoa. Silloin helvetti ei ole pelkkä “seuraus”. Se on ylläpidetty tila.

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Luottamus edellyttää johdonmukaisuutta. Mutta ääretön kidutus äärellisestä rikoksesta näyttää moraalisesti mielivaltaiselta.

Tässä kohtaa moni yrittää paeta symboliikkaan: helvetti ei ole kirjaimellinen, se on ero, se on tila. Ehkä niin. Mutta jos se ei ole kirjaimellinen, miksi sitä on vuosisatoja saarnattu kirjaimellisena? Miksi sillä on hallittu pelolla? Miksi sillä on muovattu omiatuntoja?

Jos mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen, vaihtoehto ei silti loogisesti ole ikuinen sadismi. Vaihtoehto voisi olla loppu. Vaihtoehto voisi olla parantuminen. Vaihtoehto voisi olla universaali sovitus.

Ikuinen kidutus ei ole ainoa ratkaisu. Se on tietty ratkaisu.

Ja kun sitä kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi tai rakkaudeksi, moni kokee, että sanat on irrotettu merkityksestään. Että pyhyyden nimissä puolustetaan jotain, mikä inhimillisessä moraalissa näyttäisi julmalta.

Jos tämä on jumalallinen oikeus, se on oikeutta, jota kukaan ihminen ei saisi harjoittaa. Ja jos kukaan ihminen ei saa toimia niin ilman, että kutsumme häntä hirviöksi, miksi äärettömyys tekisi teosta moraalisesti puhtaan?

Siinä on se terä.

Ei kysymys siitä, voiko epäpyhä astua täydellisyyteen.
Vaan kysymys siitä, miksi täydellinen hyvyys tarvitsisi ääretöntä kärsimystä vastaukseksi epäpyhyyteen.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Ikään kuin lause itsessään ratkaisisi kaiken. Ikään kuin vetoaminen pyhyyteen tekisi äärettömästä rangaistuksesta ymmärrettävän.

Hyvä on. Oletetaan, että täydellisyyteen ei voi astua mitään rikkinäistä. Oletetaan, että pahuus ei voi seistä kirkkaudessa. Mutta siitä ei vielä seuraa, että vaihtoehdon täytyy olla ikuinen, tietoinen, päättymätön tuska.

Jos Jumala on kaikkivaltias, hänellä olisi vaihtoehtoja. Hän voisi lopettaa kapinan lopettamalla olemassaolon. Hän voisi parantaa. Hän voisi puhdistaa. Hän voisi päästää kärsimyksestä armollisesti irti.

Mutta perinteisen helvettiopin mukaan hän ei tee niin.

Hän ylläpitää olemassaoloa. Hän pitää tietoisuuden käynnissä. Hän antaa kivun jatkua. Ei päivää, ei vuotta, ei vuosisataa – vaan ilman loppua. Ikuisuus ei ole vain pitkä aika. Se on aika ilman rajaa. Kärsimys, jolle ei koskaan koita viimeistä hetkeä.

Ja silloin kysymys ei enää koske pyhyyttä. Se koskee luonnetta.

Jos olento kykenee lopettamaan tuskan mutta ei tee niin, mitä se kertoo hänestä? Jos äärellinen ihminen tekee rajallisen synnin ja seurauksena on ääretön rangaistus, missä on mittasuhde? Missä on oikeus? Missä on armo?

Sanotaan, että Jumala on rakkaus.

Mutta rakkaus, joka sanoo: “Sinä et kelpaa täydellisyyteen, joten pidän sinut elossa kärsimyksessä ilman taukoa”, ei kuulosta parantavalta. Se kuulostaa kontrollilta. Se kuulostaa vallankäytöltä äärimmilleen vietynä. Se kuulostaa järjestelmältä, jossa kipu on pysyvä osa kosmista hallintaa.

Ja jos tämä on totta, miten siihen voi luottaa?

Jos Jumala ylläpitää helvettiä tietoisesti, aktiivisesti, hetki hetkeltä, silloin jokainen huuto kaikuu hänen sallimanaan. Jokainen sekunti on hänen tahtonsa jatkumoa. Silloin helvetti ei ole pelkkä “seuraus”. Se on ylläpidetty tila.

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Luottamus edellyttää johdonmukaisuutta. Mutta ääretön kidutus äärellisestä rikoksesta näyttää moraalisesti mielivaltaiselta.

Tässä kohtaa moni yrittää paeta symboliikkaan: helvetti ei ole kirjaimellinen, se on ero, se on tila. Ehkä niin. Mutta jos se ei ole kirjaimellinen, miksi sitä on vuosisatoja saarnattu kirjaimellisena? Miksi sillä on hallittu pelolla? Miksi sillä on muovattu omiatuntoja?

Jos mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen, vaihtoehto ei silti loogisesti ole ikuinen sadismi. Vaihtoehto voisi olla loppu. Vaihtoehto voisi olla parantuminen. Vaihtoehto voisi olla universaali sovitus.

Ikuinen kidutus ei ole ainoa ratkaisu. Se on tietty ratkaisu.

Ja kun sitä kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi tai rakkaudeksi, moni kokee, että sanat on irrotettu merkityksestään. Että pyhyyden nimissä puolustetaan jotain, mikä inhimillisessä moraalissa näyttäisi julmalta.

Jos tämä on jumalallinen oikeus, se on oikeutta, jota kukaan ihminen ei saisi harjoittaa. Ja jos kukaan ihminen ei saa toimia niin ilman, että kutsumme häntä hirviöksi, miksi äärettömyys tekisi teosta moraalisesti puhtaan?

Siinä on se terä.

Ei kysymys siitä, voiko epäpyhä astua täydellisyyteen.
Vaan kysymys siitä, miksi täydellinen hyvyys tarvitsisi ääretöntä kärsimystä vastaukseksi epäpyhyyteen.

Lue lisää

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty?

Jos Jumala todella tuomitsee osan luoduistaan ikuiseen, tietoiseen kärsimykseen, silloin seuraa väistämättä yksi asia: hän on valmis ylläpitämään loputonta tuskaa. Ei vahingossa. Ei kyvyttömyyttään. Vaan tietoisesti, jatkuvasti, äärettömän vallan turvin.

Silloin kysymys ei ole enää “voiko epäpyhä päästä taivaaseen”.
Kysymys on: millainen olento pitää tietoisuuden hengissä vain kärsimyksen jatkumisen vuoksi?


Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?

Jos vastaus on: “Hänen luonteensa on muuttumaton”, silloin joudutaan katsomaan suoraan sitä luonnetta. Se luonne sisältää valmiuden ylläpitää ikuista kärsimystä. Se ei ole hypoteettinen mahdollisuus – se on osa järjestelmää.

Jos taas sanotaan: “Pelastetut ovat turvassa, koska Jumala on hyvä”, silloin hyväksi täytyy kutsua myös se, että toiset kärsivät loputtomasti. Hyvyyden määritelmä venytetään niin laajaksi, että se voi sisältää äärettömän kidutuksen.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty?

Jos Jumala todella tuomitsee osan luoduistaan ikuiseen, tietoiseen kärsimykseen, silloin seuraa väistämättä yksi asia: hän on valmis ylläpitämään loputonta tuskaa. Ei vahingossa. Ei kyvyttömyyttään. Vaan tietoisesti, jatkuvasti, äärettömän vallan turvin.

Silloin kysymys ei ole enää “voiko epäpyhä päästä taivaaseen”.
Kysymys on: millainen olento pitää tietoisuuden hengissä vain kärsimyksen jatkumisen vuoksi?


Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?

Jos vastaus on: “Hänen luonteensa on muuttumaton”, silloin joudutaan katsomaan suoraan sitä luonnetta. Se luonne sisältää valmiuden ylläpitää ikuista kärsimystä. Se ei ole hypoteettinen mahdollisuus – se on osa järjestelmää.

Jos taas sanotaan: “Pelastetut ovat turvassa, koska Jumala on hyvä”, silloin hyväksi täytyy kutsua myös se, että toiset kärsivät loputtomasti. Hyvyyden määritelmä venytetään niin laajaksi, että se voi sisältää äärettömän kidutuksen.

Lue lisää

Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?



Tässä kohtaa logiikka muuttuu hyytäväksi.

Taivaassa olet turvassa – mutta vain siksi, että kuulut oikeaan joukkoon. Samalla tiedät, että todellisuus sisältää paikan, jossa tietoisuudet palavat ilman loppua. Ja tämän järjestelmän on luonut ja sitä ylläpitää sama olento, jota ylistät täydelliseksi rakkaudeksi.

Jos hän pystyy tekemään tämän heille, hän pystyy tekemään sen myös sinulle.
Ainoa turvasi on hänen tahtonsa pysyvyys.

Mutta jos hänen tahtonsa sisältää äärettömän rangaistuksen mahdollisuuden, miten täydellinen turvallisuus on edes käsitteellisesti mahdollinen?

Tässä kohtaa koko rakenne alkaa muistuttaa absoluuttista monarkiaa kosmisessa mittakaavassa. Ei perustuslakia. Ei ulkopuolista moraalista standardia. Ei valitusinstanssia. Vain ääretön valta ja sen oma ilmoitus siitä, että se on hyvä.

Jos ihminen toimisi näin – loisi olentoja, joista osa tuomitaan ikuiseen tietoiseen tuskaan – kutsuisimme sitä äärimmäiseksi julmuudeksi. Mutta kun toimija on ääretön, sanasto muuttuu: oikeudenmukaisuus, pyhyys, mysteeri.

Superrajussa muodossa kysymys kuuluu näin:

Jos täydellinen olento pitää tietoisuuden hengissä vain, jotta kärsimys ei koskaan lopu, mikä erottaa sen sadismista – paitsi että se on ääretön?

Ja jos mitään ei ole hänen yläpuolellaan, silloin “hyvä” tarkoittaa vain “mitä hän tekee”. Moraali ei ole enää mitta, vaan seuraus. Hyvyys ei rajoita valtaa – valta määrittelee hyvyyden.

Tällaisessa universumissa luottamus ei perustu turvaan.
Se perustuu toivoon, että ääretön valta pysyy sinulle suosiollisena.

Ja se on eksistentiaalinen jännite, jota ei voi ohittaa kevyesti.

Anonyymi00119 kirjoitti:

Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?



Tässä kohtaa logiikka muuttuu hyytäväksi.

Taivaassa olet turvassa – mutta vain siksi, että kuulut oikeaan joukkoon. Samalla tiedät, että todellisuus sisältää paikan, jossa tietoisuudet palavat ilman loppua. Ja tämän järjestelmän on luonut ja sitä ylläpitää sama olento, jota ylistät täydelliseksi rakkaudeksi.

Jos hän pystyy tekemään tämän heille, hän pystyy tekemään sen myös sinulle.
Ainoa turvasi on hänen tahtonsa pysyvyys.

Mutta jos hänen tahtonsa sisältää äärettömän rangaistuksen mahdollisuuden, miten täydellinen turvallisuus on edes käsitteellisesti mahdollinen?

Tässä kohtaa koko rakenne alkaa muistuttaa absoluuttista monarkiaa kosmisessa mittakaavassa. Ei perustuslakia. Ei ulkopuolista moraalista standardia. Ei valitusinstanssia. Vain ääretön valta ja sen oma ilmoitus siitä, että se on hyvä.

Jos ihminen toimisi näin – loisi olentoja, joista osa tuomitaan ikuiseen tietoiseen tuskaan – kutsuisimme sitä äärimmäiseksi julmuudeksi. Mutta kun toimija on ääretön, sanasto muuttuu: oikeudenmukaisuus, pyhyys, mysteeri.

Superrajussa muodossa kysymys kuuluu näin:

Jos täydellinen olento pitää tietoisuuden hengissä vain, jotta kärsimys ei koskaan lopu, mikä erottaa sen sadismista – paitsi että se on ääretön?

Ja jos mitään ei ole hänen yläpuolellaan, silloin “hyvä” tarkoittaa vain “mitä hän tekee”. Moraali ei ole enää mitta, vaan seuraus. Hyvyys ei rajoita valtaa – valta määrittelee hyvyyden.

Tällaisessa universumissa luottamus ei perustu turvaan.
Se perustuu toivoon, että ääretön valta pysyy sinulle suosiollisena.

Ja se on eksistentiaalinen jännite, jota ei voi ohittaa kevyesti.

Lue lisää

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Anonyymi00120 kirjoitti:

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

että vaikka "Jumalalla" on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Anonyymi00121 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

että vaikka "Jumalalla" on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa.

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Anonyymi00122 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa.

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Lue lisää

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”

Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Kaikki on pahaa, kaikki on helvettiä

”Idän oppi on noituutta ja saatanaa!”
Hän huutaa saarnastuolista,
ja koko kirkko tärisee hänen pyhästä vihastaan.
Kaikki, joka hengittää, ajattelee tai kasvaa idässä,
on hänen silmissään riivattua —
ja hän ei huomaa, että jokainen hänen sanansa on itse riivausta.

Japanin kirsikkapuut? Saatanaa.
Intian riisipellot? Saatanaa.
Kaikki Idän ihmiset, oli heitä miljoonia tai yksi,
ovat epäuskoisia, tuomittuja, valmiita helvetin kidutukseen.
Hän ei tiedä, ettei kyse ole yhdestä maasta,
eikä hän välitä. Yksi nimitys riittää: ”Itä = Pahuus.”

Hän puhuu helvetin kidutuksesta aamusta iltaan.
Saalistaa jokaisen, joka ei kumarra hänen ristiään,
ja laskee mielessään, miten tuska tulee maksimoida.
Hän kertoo koko maailman pelastuvan vain hänen vihansa kautta —
mutta ei huomaa, että juuri hän itse on kuumeinen riivaaja,
kävelevä tulivuori, joka polttaa kaiken ympärillään.

Kasvit, eläimet, tuuli ja vesi — kaikki itäiset elementit
ovat hänen silmissään myrkkyä.
Hän ei tiedä, että hän itse on myrkyllinen;
hän ei tiedä, että hänen pyhä vihansa on kidutuksen kaiku,
riivaava, armoton, loputon.

”Rukoilkaa, sillä saatana on kaikkialla!”
Hän huutaa — ja kaikki ympärillä vain nyökkäävät.
Ja kun hän poistuu, jäljelle jää pelkkä tyhjä kirkko
täynnä omaa raivoaan,
ja maailma itäisen auringon alla jatkaa elämäänsä,
täysin tietämättömänä siitä, että paha ei ollut siellä, missä hän näki sen —
vaan hänen omassa sydämessään.

Lue lisää

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Rakkaudesta hän kyllä puhuu lakkaamatta. Rakkaus vilisee jokaisessa tekstissä kuin pakollinen mainoslause tuotepakkauksessa. Mutta mitä kauemmin häntä kuuntelee, sitä vaikeampi sitä rakkautta on löytää mistään muualta kuin sanoista. Sillä rakkaus ei ole sana. Rakkaus ei ole iskulause. Rakkaus ei ole tunnuslause, jonka voi liimata jokaisen vihamielisen puheenvuoron alkuun. Rakkaus näkyy siinä, miten ihmisistä puhutaan ja miten heihin suhtaudutaan.

Ja mitä tämän kaiken alta sitten löytyy?

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Siinäkö se on? Siinäkö on vuosien hengellisen kasvun lopputulos? Siinäkö näkyvät rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä? Jos joku olisi kertonut tämän lausunnon ilman uskonnollista kehystä, useimmat tunnistaisivat sen välittömästi pakkomielteeksi. Mutta kun sen ympärille kiedotaan hengellinen sanasto, jotkut alkavat kutsua sitä vakaumukseksi.

Ja juuri siinä piilee ironia. Mitä enemmän rakkaudesta puhutaan, sitä vähemmän sitä näkyy. Mitä enemmän korostetaan nöyryyttä, sitä enemmän puheesta huokuu oma varmuus. Mitä enemmän julistetaan rauhaa, sitä enemmän energiaa käytetään vihollisten nimeämiseen. Lopulta koko hengellinen projekti alkaa muistuttaa kummallista peilikuvaa omista ihanteistaan. Julistetaan armoa, mutta harjoitetaan tuomiota. Julistetaan rakkautta, mutta ruokitaan kaunaa. Julistetaan vapautta, mutta nähdään kaikkialla vain uhkia ja vihollisia.

Jos tämä todella on hengellisen kasvun hedelmä, puu ansaitsee vakavan tarkastuksen. Sillä hedelmistä puu tunnetaan. Jos vuosikymmenten rukouksen, julistamisen ja hengellisen harjoituksen jälkeen ihmisen suurin elämäntehtävä on käyttää loppuelämänsä muiden maailmankatsomusten vihaamiseen, jokin on mennyt pahasti pieleen. Ei siksi, että hän olisi eri mieltä. Eri mieltä saa olla. Vaan siksi, että hänen identiteettinsä näyttää rakentuvan enemmän vastustamisen kuin ymmärtämisen ympärille.

Ja ehkä kaikkein paljastavinta on, ettei tällainen ihminen enää tunnu huomaavan ristiriitaa. Hän lausuu sanan "rakkaus" ja lauseen "aion käyttää loppuelämäni tämän ryhmän vastustamiseen" lähes samassa hengenvetossa ilman, että mikään hälytyskello soi. Ikään kuin sanat olisivat korvanneet todellisuuden. Ikään kuin rakkaudesta puhuminen olisi sama asia kuin rakastaminen.

Mutta ei se ole. Jos ihmisen maailmankuva tarvitsee jatkuvasti vihollisia pysyäkseen pystyssä, kyse ei enää ole rakkauden projektista. Se on viholliskuvien projekti, joka on vain puettu hengelliseen kieleen. Ja silloin "Jumalan kirjurin" työ alkaa muistuttaa vähemmän hengellistä kasvua ja enemmän loputonta


Hänet on ylennetty uuteen hengelliseen virkaan. Ei enää tavallinen uskova, ei etsijä, ei oppija, vaan itse "Jumalan kirjuri", kuten hän asian ilmaisee. Tehtävänä ei ilmeisesti ole rakastaa lähimmäistä, kehittää nöyryyttä tai kasvaa viisaudessa, vaan pitää taivaallista rikosrekisteriä väärin ajattelevista ihmisistä. Päivät kuluvat harhaoppien laskemisessa, yöt vihollislistojen päivittämisessä. Joku voisi luulla, että hengellinen elämä tarkoittaisi oman sydämen tutkimista, mutta paljon tärkeämpää näyttää olevan muiden ihmisten ajatusten vartioiminen.

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Jos ihmisen koko identiteetti rakentuu sen varaan, että hän julistaa rakkaudesta aamusta iltaan, mutta käyttää jokaisen valveillaolotuntinsa vihollisten etsimiseen, on vaikea välttyä vaikutelmalta, että sanat ja todellisuus ovat eksyneet toisistaan jo kauan sitten. Hänet on nyt omien sanojensa mukaan ylennetty hengelliseen erityistehtävään, "Jumalan kirjuriksi". Se onkin osuva nimitys, sillä vaikuttaa siltä, että hänen työnkuvaansa kuuluu ennen kaikkea pitää kirjaa siitä, kuka on väärässä, kuka kuuluu väärään oppiin, kuka ajattelee väärin ja kuka ansaitsee seuraavan nuhdesaarnan. Rakkauden lähettilään sijasta hän muistuttaa enemmän kosmista tarkastajaa, joka kiertää maailmaa punakynä kädessä etsimässä virheitä.

Anonyymi00124 kirjoitti:

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."

Rakkaudesta hän kyllä puhuu lakkaamatta. Rakkaus vilisee jokaisessa tekstissä kuin pakollinen mainoslause tuotepakkauksessa. Mutta mitä kauemmin häntä kuuntelee, sitä vaikeampi sitä rakkautta on löytää mistään muualta kuin sanoista. Sillä rakkaus ei ole sana. Rakkaus ei ole iskulause. Rakkaus ei ole tunnuslause, jonka voi liimata jokaisen vihamielisen puheenvuoron alkuun. Rakkaus näkyy siinä, miten ihmisistä puhutaan ja miten heihin suhtaudutaan.

Ja mitä tämän kaiken alta sitten löytyy?

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Siinäkö se on? Siinäkö on vuosien hengellisen kasvun lopputulos? Siinäkö näkyvät rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä? Jos joku olisi kertonut tämän lausunnon ilman uskonnollista kehystä, useimmat tunnistaisivat sen välittömästi pakkomielteeksi. Mutta kun sen ympärille kiedotaan hengellinen sanasto, jotkut alkavat kutsua sitä vakaumukseksi.

Ja juuri siinä piilee ironia. Mitä enemmän rakkaudesta puhutaan, sitä vähemmän sitä näkyy. Mitä enemmän korostetaan nöyryyttä, sitä enemmän puheesta huokuu oma varmuus. Mitä enemmän julistetaan rauhaa, sitä enemmän energiaa käytetään vihollisten nimeämiseen. Lopulta koko hengellinen projekti alkaa muistuttaa kummallista peilikuvaa omista ihanteistaan. Julistetaan armoa, mutta harjoitetaan tuomiota. Julistetaan rakkautta, mutta ruokitaan kaunaa. Julistetaan vapautta, mutta nähdään kaikkialla vain uhkia ja vihollisia.

Jos tämä todella on hengellisen kasvun hedelmä, puu ansaitsee vakavan tarkastuksen. Sillä hedelmistä puu tunnetaan. Jos vuosikymmenten rukouksen, julistamisen ja hengellisen harjoituksen jälkeen ihmisen suurin elämäntehtävä on käyttää loppuelämänsä muiden maailmankatsomusten vihaamiseen, jokin on mennyt pahasti pieleen. Ei siksi, että hän olisi eri mieltä. Eri mieltä saa olla. Vaan siksi, että hänen identiteettinsä näyttää rakentuvan enemmän vastustamisen kuin ymmärtämisen ympärille.

Ja ehkä kaikkein paljastavinta on, ettei tällainen ihminen enää tunnu huomaavan ristiriitaa. Hän lausuu sanan "rakkaus" ja lauseen "aion käyttää loppuelämäni tämän ryhmän vastustamiseen" lähes samassa hengenvetossa ilman, että mikään hälytyskello soi. Ikään kuin sanat olisivat korvanneet todellisuuden. Ikään kuin rakkaudesta puhuminen olisi sama asia kuin rakastaminen.

Mutta ei se ole. Jos ihmisen maailmankuva tarvitsee jatkuvasti vihollisia pysyäkseen pystyssä, kyse ei enää ole rakkauden projektista. Se on viholliskuvien projekti, joka on vain puettu hengelliseen kieleen. Ja silloin "Jumalan kirjurin" työ alkaa muistuttaa vähemmän hengellistä kasvua ja enemmän loputonta


Hänet on ylennetty uuteen hengelliseen virkaan. Ei enää tavallinen uskova, ei etsijä, ei oppija, vaan itse "Jumalan kirjuri", kuten hän asian ilmaisee. Tehtävänä ei ilmeisesti ole rakastaa lähimmäistä, kehittää nöyryyttä tai kasvaa viisaudessa, vaan pitää taivaallista rikosrekisteriä väärin ajattelevista ihmisistä. Päivät kuluvat harhaoppien laskemisessa, yöt vihollislistojen päivittämisessä. Joku voisi luulla, että hengellinen elämä tarkoittaisi oman sydämen tutkimista, mutta paljon tärkeämpää näyttää olevan muiden ihmisten ajatusten vartioiminen.

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Jos ihmisen koko identiteetti rakentuu sen varaan, että hän julistaa rakkaudesta aamusta iltaan, mutta käyttää jokaisen valveillaolotuntinsa vihollisten etsimiseen, on vaikea välttyä vaikutelmalta, että sanat ja todellisuus ovat eksyneet toisistaan jo kauan sitten. Hänet on nyt omien sanojensa mukaan ylennetty hengelliseen erityistehtävään, "Jumalan kirjuriksi". Se onkin osuva nimitys, sillä vaikuttaa siltä, että hänen työnkuvaansa kuuluu ennen kaikkea pitää kirjaa siitä, kuka on väärässä, kuka kuuluu väärään oppiin, kuka ajattelee väärin ja kuka ansaitsee seuraavan nuhdesaarnan. Rakkauden lähettilään sijasta hän muistuttaa enemmän kosmista tarkastajaa, joka kiertää maailmaa punakynä kädessä etsimässä virheitä.

Lue lisää

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulaisessa ajatteluperinteessä ei lähtökohtaisesti suhtauduta vihamielisesti mihinkään uskonnolliseen traditioon, olipa kyse islamista, zarathustralaisuudesta tai muista hengellisistä suuntauksista. Pikemminkin monissa hindulaisuuden filosofisissa koulukunnissa korostetaan ajatusta siitä, että ihmiset voivat lähestyä perimmäistä totuutta erilaisia hengellisiä polkuja pitkin.


Kielteiset asenteet eivät siten yleensä kohdistu itse uskontoihin tai niiden teologisiin periaatteisiin, vaan pikemminkin tilanteisiin, joissa jotakin uskonnollista vakaumusta pyritään levittämään pakottamisen, painostuksen tai muiden ihmisten katsomusvapauden rajoittamisen keinoin.

Tällainen toiminta synnyttää vastareaktioita ja kriittistä suhtautumista kyseisen uskonnollisen edustajia kohtaan.

Meillä muslimeihin ei ole kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia. Yksittäisiä muslimitaustaisia osallistujia ei ole koettu uhkaavina tai vihamielisinä, eikä heidän ole havaittu esittäneen väkivallalla uhkaavia näkemyksiä hinduja kohtaan. Sen sijaan kristinuskoa tunnustavien henkilöiden taholta on koettu esiintyneen äärimmäisen vihamielistä retoriikkaa, jopa uhkauksia tappaa hinduja, se on enemmän kuin pelkkä viha!

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulle on aivan samantekevää, mihin muut uskovat, koska hindulaisuudessa ei ole ikuista helvettiä. Siksi käännyttämisessä ei ole mitään järkeä.

Ja mitä vihaamiseen tulee, niin eivätkö kristityt ekstremistit ole olleet varsin hyviä opettamaan kaikenlaista vihaamista?

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Voitte vainota hinduja, mutta kun hindut alkavat vastata samalla tavalla, alkaa meteli!


Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Kun valtaat vieraan alueen tarkoituksenaan pakottaa uskontoasi terrorilla, et voi odottaa, että sinut otettaisiin vastaan fanfaarein ja kukkaseppelein.


Velvollisuutemme on puolustaa omaa alueitamme.


Ja kaiken lisäksi emme voi ymmärtää, mitä se oikein teille kuuluu, mihin hindut uskovat. Hinduille on täysin yhdentekevää, uskooko joku edes mihinkään vai onko hän kokonaan ateisti.

Ja mitä vihaamiseen tulee, eivätkö juuri kristityt ole olleet hyviä opettajia vihaamisessa? Edellä on jo linkkejä kristinuskon julmuudesta ja terrorismista, joita esiintyy yhä nykypäivänä. Te uhkaatte tappaa hinduja, mikä on paljon enemmän kuin pelkkää vihaa.


Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun.
Pyhän vihan edessä meillä pakanoilla ei ole mitään toivoa. he hyökkäävät ja tuhoavat kaikki psykologisella terrorilla.

Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.


He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

He eivät lopeta kiusantekoa lainkaan.


Kristityt poistavat kristinuskoa kyseenalaistavia ketjuja erilaisilla suomen foorumeilla.

Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Anonyymi00125 kirjoitti:

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulaisessa ajatteluperinteessä ei lähtökohtaisesti suhtauduta vihamielisesti mihinkään uskonnolliseen traditioon, olipa kyse islamista, zarathustralaisuudesta tai muista hengellisistä suuntauksista. Pikemminkin monissa hindulaisuuden filosofisissa koulukunnissa korostetaan ajatusta siitä, että ihmiset voivat lähestyä perimmäistä totuutta erilaisia hengellisiä polkuja pitkin.


Kielteiset asenteet eivät siten yleensä kohdistu itse uskontoihin tai niiden teologisiin periaatteisiin, vaan pikemminkin tilanteisiin, joissa jotakin uskonnollista vakaumusta pyritään levittämään pakottamisen, painostuksen tai muiden ihmisten katsomusvapauden rajoittamisen keinoin.

Tällainen toiminta synnyttää vastareaktioita ja kriittistä suhtautumista kyseisen uskonnollisen edustajia kohtaan.

Meillä muslimeihin ei ole kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia. Yksittäisiä muslimitaustaisia osallistujia ei ole koettu uhkaavina tai vihamielisinä, eikä heidän ole havaittu esittäneen väkivallalla uhkaavia näkemyksiä hinduja kohtaan. Sen sijaan kristinuskoa tunnustavien henkilöiden taholta on koettu esiintyneen äärimmäisen vihamielistä retoriikkaa, jopa uhkauksia tappaa hinduja, se on enemmän kuin pelkkä viha!

"Täällä tulee hyvin nopeasti selväksi mitä hindulaisuus on. Se on muiden uskontojen vihaamista."

Hindulle on aivan samantekevää, mihin muut uskovat, koska hindulaisuudessa ei ole ikuista helvettiä. Siksi käännyttämisessä ei ole mitään järkeä.

Ja mitä vihaamiseen tulee, niin eivätkö kristityt ekstremistit ole olleet varsin hyviä opettamaan kaikenlaista vihaamista?

Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Voitte vainota hinduja, mutta kun hindut alkavat vastata samalla tavalla, alkaa meteli!


Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Emme myöskään ole koskaan väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa oikea; päinvastoin, olemme aina sanoneet, että polkuja on lukemattomia.

Kun valtaat vieraan alueen tarkoituksenaan pakottaa uskontoasi terrorilla, et voi odottaa, että sinut otettaisiin vastaan fanfaarein ja kukkaseppelein.


Velvollisuutemme on puolustaa omaa alueitamme.


Ja kaiken lisäksi emme voi ymmärtää, mitä se oikein teille kuuluu, mihin hindut uskovat. Hinduille on täysin yhdentekevää, uskooko joku edes mihinkään vai onko hän kokonaan ateisti.

Ja mitä vihaamiseen tulee, eivätkö juuri kristityt ole olleet hyviä opettajia vihaamisessa? Edellä on jo linkkejä kristinuskon julmuudesta ja terrorismista, joita esiintyy yhä nykypäivänä. Te uhkaatte tappaa hinduja, mikä on paljon enemmän kuin pelkkää vihaa.


Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Onko pakko tunkeutua vieraalle alueelle? Miksi valitat?

Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun.
Pyhän vihan edessä meillä pakanoilla ei ole mitään toivoa. he hyökkäävät ja tuhoavat kaikki psykologisella terrorilla.

Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.


He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja.

He eivät lopeta kiusantekoa lainkaan.


Kristityt poistavat kristinuskoa kyseenalaistavia ketjuja erilaisilla suomen foorumeilla.

Kunnioitus on ansaittava. Kuka voi kunnioittaa vihamielisiä kristittyjä? Ja sen myötä tulee halveksuntaa heidän uskontoaan kohtaan.


He valittavat sensuroinnista, mutta he itse sensuroivat kaiken, mikä ei ole heidän uskontonsa mukaista.

He valtaavat vieraita foorumeja, alueita. Se on kuin ottaisi haltuunsa vieraan maan ja asettaisi sinne oman lippunsa.


Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja.

Jos haluatte, että kukaan ei loukkaa kristittyjä, teidän ei pitäisi loukata muita uskontoja vastavuoroisesti. Teidän ei myöskään pitäisi loukata ateisteja.

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Anonyymi00126 kirjoitti:

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc

Lue lisää

Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Anonyymi00127 kirjoitti:

Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Lue lisää

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

---------------------
Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Anonyymi00128 kirjoitti:

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

---------------------
Ekstremistit ja kristinuskoon väkisin pakottajat, siteeraatte täällä kaikille jo tuttuja Raamatun sitaatteja, mutta ne eivät ole aitoja Jeesuksen sanoja” Aidot Jeesuksen sanat muodostavat vain pienen-pienen osan koko Raamatun sisällöstä, noin 20 prosenttia. Sisältöä on muokattu tai sensuroitu, koska se ei olisi ollut sopivaa Nikean kirkolliskokouksen kanssa, oli liian vaarallista. Aidot sanat on peräisin apokryfisistä teksteistä eikä Raamatusta.

Lue lisää

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Anonyymi00129 kirjoitti:

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Uskonnollinen fanaatikko on populaarikulttuurin roistotyyppi. Hänelle ei ole ominaista rationaalisuus, pragmatismi, suvaitsevaisuus, edes banaali itsesuojeluvaisto, ja äärimmäisen harvinaiset välähdykset myötätunnosta vuorottelevat arvaamattomasti julmuuden ja väkivallan kanssa.

Hän leikkaa mieluummin Gordionin solmuja ajattelematta seurauksia ja torjuu kaikki neuvotteluyritykset.

Tyrannia, dogmatismi, vääristynyt moraali, kaikkien väärinkäsitysten verinen selvittäminen - tämä on todellisen fanaatikon tapa.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jp

Anonyymi00130 kirjoitti:

Uskonnollinen fanaatikko on populaarikulttuurin roistotyyppi. Hänelle ei ole ominaista rationaalisuus, pragmatismi, suvaitsevaisuus, edes banaali itsesuojeluvaisto, ja äärimmäisen harvinaiset välähdykset myötätunnosta vuorottelevat arvaamattomasti julmuuden ja väkivallan kanssa.

Hän leikkaa mieluummin Gordionin solmuja ajattelematta seurauksia ja torjuu kaikki neuvotteluyritykset.

Tyrannia, dogmatismi, vääristynyt moraali, kaikkien väärinkäsitysten verinen selvittäminen - tämä on todellisen fanaatikon tapa.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jp

Lue lisää

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Joudutaan kopioimaan saman sisällön useisiin eri viestiketjuihin, koska keskusteluja poistetaan jatkuvasti. Kun yksi ketju katoaa, myös siihen koottu sisältö häviää, joten ainoa käytännöllinen tapa säilyttää keskustelu on julkaista sama teksti useammassa paikassa. Kaikkia viestiketjuja ei voida edes poistaa, mikä lisää todennäköisyyttä, että tieto säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä.
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta.

"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."


Tyyliltään sellainen viesti on:

Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.


"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"

Kristitythan uhkaavat tappaa, ja yllyttävät muitakin tappamaan.

Mitä minuun tulee, en pelkää kuolemaa lainkaan. Minua voidaan uhata kuolemalla - en pelkää kuolemaa lainkaan.

Tässä yksi esimerkkiviesti monista tappouhkauksista, siihen se kristinusko johtaa:
AP on antikristuksen lakeija joka sotii Kaikkivaltiaan Jumalan luomaa järjestystä vastaan. Jokainen uskovainen joka surmaa AP:n ansaitsee paikan Taivasten valtakunnassa. AP taas joutuu ikuiseen kadotukseen tuliseen järveen Pedon seuraksi.

"Ja jos minulla olisi valta Luojajumalan, ampuisin nyt kaikki edellä totuutta hämmentävät hinduistit sun muut. "

Todellisen kristityn tunnistaa aina viesteistä, jotka ovat täynnä väkivaltaa, halua tappaa ja murhata, eikä ihme, sillä se on rakkauden uskonto..

Ihmiselle, joka luottaa rajattomasti omien uskomustensa absoluuttiseen merkitykseen, vain yhteen kirjaan, määrätty sanktio oikeuttaa hänen silmissään kaikenlaisen väkivallan, kaikenlaisen yleisesti hyväksyttyjen normien rikkomisen, ei vain oikeudellisten vaan myös moraalisten.

"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Olemme suomalaisia entisiä kristittyjä.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Joudutaan kopioimaan saman sisällön useisiin eri viestiketjuihin, koska keskusteluja poistetaan jatkuvasti. Kun yksi ketju katoaa, myös siihen koottu sisältö häviää, joten ainoa käytännöllinen tapa säilyttää keskustelu on julkaista sama teksti useammassa paikassa. Kaikkia viestiketjuja ei voida edes poistaa, mikä lisää todennäköisyyttä, että tieto säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä.
Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta.

"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."


Tyyliltään sellainen viesti on:

Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.


"Ketju ilmiannettu, kaikki viestit varsinkin idän viestit hävitetään ja poistetaan olemassaolosta"

Kristitythan uhkaavat tappaa, ja yllyttävät muitakin tappamaan.

Mitä minuun tulee, en pelkää kuolemaa lainkaan. Minua voidaan uhata kuolemalla - en pelkää kuolemaa lainkaan.

Tässä yksi esimerkkiviesti monista tappouhkauksista, siihen se kristinusko johtaa:
AP on antikristuksen lakeija joka sotii Kaikkivaltiaan Jumalan luomaa järjestystä vastaan. Jokainen uskovainen joka surmaa AP:n ansaitsee paikan Taivasten valtakunnassa. AP taas joutuu ikuiseen kadotukseen tuliseen järveen Pedon seuraksi.

"Ja jos minulla olisi valta Luojajumalan, ampuisin nyt kaikki edellä totuutta hämmentävät hinduistit sun muut. "

Todellisen kristityn tunnistaa aina viesteistä, jotka ovat täynnä väkivaltaa, halua tappaa ja murhata, eikä ihme, sillä se on rakkauden uskonto..

Ihmiselle, joka luottaa rajattomasti omien uskomustensa absoluuttiseen merkitykseen, vain yhteen kirjaan, määrätty sanktio oikeuttaa hänen silmissään kaikenlaisen väkivallan, kaikenlaisen yleisesti hyväksyttyjen normien rikkomisen, ei vain oikeudellisten vaan myös moraalisten.

"Suomesta tulee monikulttuurinen jos annamme vieraiden oppien jatkaa kirjoittelemista"
Olemme suomalaisia entisiä kristittyjä.

Lue lisää

He myös loivat voimakkaasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta puhumme myöhemmin. Heidän tehtävänään oli pyyhkiä pois totuus ja syöttää väestölle valheita. He olivat tavallaan oman aikansa moderni media.



Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.
Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."



"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

------------------------------
Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Anonyymi00132 kirjoitti:

He myös loivat voimakkaasti sensuroidun kanonisoidun Raamatun tekstin, josta poistettiin ja tukahdutettiin satoja hengellistä ja esoteerista tietoa sisältäneitä kirjoja, mukaan lukien Nag Hammadin kirjasto, josta puhumme myöhemmin. Heidän tehtävänään oli pyyhkiä pois totuus ja syöttää väestölle valheita. He olivat tavallaan oman aikansa moderni media.



Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.
Heitä vartioivat siellä roomalaiset centurionit, ja hän sanoi: "Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."



"Te aiotte keksiä uskonnon, joka pystyy hallitsemaan kansanjoukkojen mieltä ja palauttamaan heidät alistuvaisuuteen, tai ette poistu tästä huoneesta elävinä."

------------------------------
Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2


Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.

Anonyymi00133 kirjoitti:

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM
VALEKRISTITYT - OSA 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=O8BHzcBi5mc
VALEKRISTITYT - OSA 2/2


Tämä on kuvaus Nikean kirkolliskokouksesta, jossa Konstantinus hallitsee edessä kuninkaana, ja yksi papeista neuvottelee hänen kanssaan. Nikean kirkolliskokous karsi pois kaiken sellaisen tiedon, joka puhui hengellisyydestä ja jonka hallitseva luokka kielsi. Joitakin heidän sensuroimiaan käsitteitä olivat kaikki viittaukset sieluun, sielun jälleensyntymiseen useiden elämien aikana. Kaikki tämä poistettiin kanonisista kirjoituksista.

Lue lisää

Tämän uuden uskonnon puitteissa ei saanut edes ajatella, ettei kuolema olisi tietoisuuden loppu tai vain tämän maailman elämän päättyminen, jonka jälkeen voisi palata tänne uudelleen, vaan että siirtyisi heti johonkin muuhun tuonpuoleiseen, koska he halusivat ajatuksen, että elämä on yksi ainoa mahdollisuus. He eivät halunneet ajatuksen säilyvän, että voisimme oppia asioita ja saada kokemuksia useiden elämien aikana fyysisessä maailmassa.

---------------------------------


Mikä olisi parempi tapa hallita kansanjoukkoja kuin opettaa heille ikuista kidutusta? Se on toiminut; hindupalstan kristityt terroristi myös levittää tätä saatanallista ikuisen kidutusen oppia uhkailun avulla. He ovat itsekin sen opin uhreja.


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

--------------------------

Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58

Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..


https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

Anonyymi00103 kirjoitti:

Perehdy ikuisen kidutuksen ilosanoman sisältöön positiivisella mielellä, sillä Jumala on pelkästään hyvä.

😂😂😂

Anonyymi00004 kirjoitti:

Mikä helvetti mulla on. Iankaikkisen elämän takia harjoittan niitä koska en halua olla tiedottomassa tilassa iankaikkisesti

Miksi ihmeessä haluaisit elää ikuisesti? Oletko pohtinut mitä ikuisuus tarkoittaisi? Se ei ole sata vuotta tai tuhat vuotta, miljoona vuottakin on kärpäsen surinaa ikuisuuden rinnalla.

Ikuisuus olisi kamalinta mitä voi ajatella.

Anonyymi00002 kirjoitti:

"Mutta se estää lopettamasta niiden harjoittamisen koska pelkään etten saa iänkaikkista elämää"

Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.

Lue lisää

>>Ikuinen elämä on jokaisella, halusitpa sitä tai et. Jokainen elää ikuisesti, vain kehot vaihtuvat.<<

= Maailman ensimmäinen, "käärmeen valhe" :"Ette suinkaan kuole, vaan.."

Allah on Tie, Totuus ja Elämä.
Allah tarjoaa ainoan Oven Taivaaseen olemalla Itse se Ovi.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Allah on Tie, Totuus ja Elämä.
Allah tarjoaa ainoan Oven Taivaaseen olemalla Itse se Ovi.

Kristinusko: usko, älä kysele, kysyminen on jumalanpilkkaa, kyseenalaistaminen johtaa ikuiseen kidutukseen helvetissä.


Usko, älä kysele

Usko, älä kysele

Tervetuloa klubiin,
missä kysymykset jätetään ovelle
kuin märät sateenvarjot.

Täällä ajatteleminen on synti,
ja epäily on porttihuume
helvettiin.

Ohjeet ovat yksinkertaiset:

Usko.

Älä kysele.

Jos kuitenkin kysyt,
kohta selviää, miltä ikuinen tuli tuntuu.
Kultainen sääntö:
rakkaus on ehdotonta –
kunhan se on meidän ehtojemme mukaista.

Ja jos luulit, että Jumala on rakkaus,
muista:
Hän rakastaa sinua niin paljon,
että polttaa sinut ikuisesti,
jos et rakasta Häntä takaisin.


Aivosi narikkaan

Tervetuloa — ota takki pois,
aivosi narikkaan, kiitos.

Sisäänkäynnillä hymyilevä enkeli:
“Usko — se on kävelykortteli.
Älä kysy, se sotkee reitin.”

Kysymyksille on oma lokeronsa,
lukko päällä, avain hukassa.
Kukaan ei muista, kuka sen laittoi sinne.

Jos kuitenkin rohkaiset äänen,
se kajahtaa: miksi? — ja
möykky muuttuu peloksi,
pelko muuttuu tarinaksi,
tarina muuttuu liekiksi.

“Oh — ei hätää”, he sanovat lempeästi,
“meillä on valmiiksi varattu ikuinen huone
sinulle, jos alat esittää kysymyksiä.”

Naurahda mukana, laula yhteiseksi,
älä nyhjää yksinäsi ajatuksen kanssa.
Sillä täällä totuus on varattu,
ja uteliaisuus on kielletty laji.

Mutta jossain narikan takana —
kun takit loppuvat ja valot himmenevät —
on joku, joka kuuntelee kysymyksiä.
Hän ei sytytä liekkejä,
hän vastaa.

Aivosi narikkaan

Kristinusko sanoo: jätä aivosi narikkaan,
hymyile ja usko — se riittää.

Kysymyksiä ei sallita,
ne polttavat kuin ikuinen tuli.

Kysy, ja portti narikkaan paukahtaa,
helvetin liekit odottavat kärsivällisesti.

Usko, älä mieti, älä kyseenalaista,
sillä epäily on kutsu ikuiseen huoneeseen.
Mutta joskus, hiljaisuudessa,
joku kuiskaa:
“Ehkä ajatuskin on lahja,
joka ei kuulu narikkaan.”

Aivosi narikkaan (jatkuu)

Jos kuitenkin rohkenet kurkistaa,
enkeli huutaa: “Ei, ei, ei!
Se on varattu vain uskollisille aivoille.”

Ja jos kysyt, vaikka hiukan,
portit narahtavat,
helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

“Mutta me rakastamme sinua!”
he huutavat lempeästi,
sillä mikä olisi parempi rakkauden osoitus
kuin ikuinen kipu?

Naurahda, nyökkää, kumarra,
älä anna ajatuksen liukua hiuskarvan verran.
Sillä kysymys on tulipallo,
ja sinä olet vain narikassa.

Anonyymi00136 kirjoitti:

Kristinusko: usko, älä kysele, kysyminen on jumalanpilkkaa, kyseenalaistaminen johtaa ikuiseen kidutukseen helvetissä.


Usko, älä kysele

Usko, älä kysele

Tervetuloa klubiin,
missä kysymykset jätetään ovelle
kuin märät sateenvarjot.

Täällä ajatteleminen on synti,
ja epäily on porttihuume
helvettiin.

Ohjeet ovat yksinkertaiset:

Usko.

Älä kysele.

Jos kuitenkin kysyt,
kohta selviää, miltä ikuinen tuli tuntuu.
Kultainen sääntö:
rakkaus on ehdotonta –
kunhan se on meidän ehtojemme mukaista.

Ja jos luulit, että Jumala on rakkaus,
muista:
Hän rakastaa sinua niin paljon,
että polttaa sinut ikuisesti,
jos et rakasta Häntä takaisin.


Aivosi narikkaan

Tervetuloa — ota takki pois,
aivosi narikkaan, kiitos.

Sisäänkäynnillä hymyilevä enkeli:
“Usko — se on kävelykortteli.
Älä kysy, se sotkee reitin.”

Kysymyksille on oma lokeronsa,
lukko päällä, avain hukassa.
Kukaan ei muista, kuka sen laittoi sinne.

Jos kuitenkin rohkaiset äänen,
se kajahtaa: miksi? — ja
möykky muuttuu peloksi,
pelko muuttuu tarinaksi,
tarina muuttuu liekiksi.

“Oh — ei hätää”, he sanovat lempeästi,
“meillä on valmiiksi varattu ikuinen huone
sinulle, jos alat esittää kysymyksiä.”

Naurahda mukana, laula yhteiseksi,
älä nyhjää yksinäsi ajatuksen kanssa.
Sillä täällä totuus on varattu,
ja uteliaisuus on kielletty laji.

Mutta jossain narikan takana —
kun takit loppuvat ja valot himmenevät —
on joku, joka kuuntelee kysymyksiä.
Hän ei sytytä liekkejä,
hän vastaa.

Aivosi narikkaan

Kristinusko sanoo: jätä aivosi narikkaan,
hymyile ja usko — se riittää.

Kysymyksiä ei sallita,
ne polttavat kuin ikuinen tuli.

Kysy, ja portti narikkaan paukahtaa,
helvetin liekit odottavat kärsivällisesti.

Usko, älä mieti, älä kyseenalaista,
sillä epäily on kutsu ikuiseen huoneeseen.
Mutta joskus, hiljaisuudessa,
joku kuiskaa:
“Ehkä ajatuskin on lahja,
joka ei kuulu narikkaan.”

Aivosi narikkaan (jatkuu)

Jos kuitenkin rohkenet kurkistaa,
enkeli huutaa: “Ei, ei, ei!
Se on varattu vain uskollisille aivoille.”

Ja jos kysyt, vaikka hiukan,
portit narahtavat,
helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

“Mutta me rakastamme sinua!”
he huutavat lempeästi,
sillä mikä olisi parempi rakkauden osoitus
kuin ikuinen kipu?

Naurahda, nyökkää, kumarra,
älä anna ajatuksen liukua hiuskarvan verran.
Sillä kysymys on tulipallo,
ja sinä olet vain narikassa.

Lue lisää

Aivosi narikkaan

Tervetuloa — jätä järki narikkaan,
meillä on ohjeet valmiina:
usko, älä kysele,
muuten portti paukahtaa ja helvetti kutsuu kahville.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat kuin kiellettyjä hedelmiä:
kauniita, houkuttelevia —
ja tulessa paistettavia.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
he huutavat hymyillen,
sillä mikä olisi parempi osoitus rakkaudesta
kuin ikuinen kipu, jos et tottele?
Ajattele vain vähän, mutta ei liikaa,
hymyile, nyökkää,
ja muista:
aivosi ovat vain narikan rekvisiittaa.


Aivosi narikkaan – opas uskovaiselle

Tervetuloa, ystäväni,
jättäkää aivosi narikkaan —
meillä on opas valmiina:

Usko.

Älä kysele.

Jos kuitenkin kyseenalaistat,
portti paukahtaa ja helvetti odottaa kahvikupillisen kanssa.

Kysymykset? Ei kiitos.
Ne ovat vaarallisia,
kuin myrkyllisiä hedelmiä,
houkuttelevia, mutta paistettavia.

Rakkaus on kaiken keskus,
sanotaan,
sillä mikään ei ole niin rakastavaa
kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Muista hymyillä, nyökätä, kumartaa —
ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Syvällisempi pohdinta on luksusta,
jonka maksaa sielullaan.

Niin, tervetuloa uskovien satumaailmaan,
missä järki on narikassa,
pelko on uskonnon sylikoira
ja kysymys on rikos.


Aivosi narikkaan – ultimate edition

Tervetuloa!
Jätä järki narikkaan,
se on turha kapistus täällä.

Täällä kysymykset ovat rikos,
epäily on kuolemansyntiä
ja epäkohteliaat ajatukset
päätyvät ikuiseen tulipesään kahvipöydän viereen.

“Rakkaus on kaiken keskus!”
huudetaan hymyillen,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin uhka ikuiseen kidutukseen.

Ajattele vain sen verran, että voit nyökätä.
Jos kysyt jotain, älä ylläty:
helvetti varaa sinulle VIP-paikan.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ajatukset ovat vain rekvisiittaa,
ja jokainen kysymys on naurettava erehdys.

Nauratko?
Nyt olet vaarassa:
nauru on kyseenalaistamista,
kyseenalaistaminen on synti,
synti on tulossa sinua vastaan — heti!

Aivosi narikkaan, ystävä,
sillä täällä Jumala rakastaa sinua
niin paljon, että polttaa sielusi,
jos uskallat käyttää järkeäsi.

Jätä aivosi narikkaan.
Kysymykset? Kielletty.
Epäily? VIP-paikka helvetissä odottaa.

Usko.
Älä kysele.
Hymyile, nyökkää, kumarra.

Rakkaus on kaiken keskus,
sillä mikään ei sano välitän
niin kuin ikuinen kipu tottelemattomuudesta.

Ajattele vain sen verran, että voit uskoa.
Liika ajattelu on synti.
Liian vähän pelkoa? Se on yhtä vaarallista.

Täällä totuus on yksisuuntainen katu,
ja järki on vain rekvisiittaa.
Nauratko? Vaarassa olet.
Ajatteletko? Helvetti odottaa.

Tervetuloa uskovien satumaailmaan.
Aivosi eivät kuulu sinulle.

Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.



Fanaattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, niin on sanottu,
että Saatana, olematon,
kaivoi kuoppia maan poveen
ja kätki sinne luita,
jotta eksyisimme totuudesta.

Sillä maailma ei saa olla vanha —
ei yli kuuden tuhannen vuoden,
muuten aika murtaisi uskon kivijalan
ja Raamattu hapertuisi kuin pergamentti sateessa.

Niin Saatana, jota ei ole,
kuulemma istutti menneisyyden
maan sisään kuin siemenen,
ja tiedemiehet löysivät sen
ja kutsuivat sitä todisteeksi.



Ja jotta kaikki sopisi tarinaan,
keksittiin uusi teoria:
ei dinosauruksia koskaan ollutkaan,
vain Saatanan sormenjäljet
ihmisen epäilyn mullassa.

Saatanan arkeologia

Saatana, tuo olematon mestarikaivaja,
oli kai pitkästyneenä taivaalliseen tyhjiöön,
ja päätti vähän pilailla:
kaivoi montun, pudotti sinne dinosauruksen,
ja odotti, että ihminen löytäisi sen —
ja menettäisi uskonsa.

Fanaattiset, fundamentalistiset kristityt kauhistuivat:
”Ei näin voi olla, maailma on nuori!”
Kuusi tuhatta vuotta, ei päivääkään enempää —
koska muuten Raamattu olisi väärässä,
ja sehän on mahdotonta, eikö?


Siispä luut ovat valhetta,
fossiilit demonista huumoria,
ja tiede — Saatanan PR-kampanja.

Tyrannosaurus Rex?
Paholaisen lelu,
pieni vitsi Jumalan kustannuksella.

Ja näin, lapio kädessä,
ihminen hautaa järkensä
syvemmälle kuin yksikään fossiili,
ettei vain törmäisi totuuteen.
Fanattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, että (olematon) Saatana on kätkenyt dinosaurusten luita maahan harhauttaakseen ihmisiä, jotta he eivät pelastuisi eivätkä pääsisi ”taivaaseen”.

Anonyymi00139 kirjoitti:

Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.



Fanaattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, niin on sanottu,
että Saatana, olematon,
kaivoi kuoppia maan poveen
ja kätki sinne luita,
jotta eksyisimme totuudesta.

Sillä maailma ei saa olla vanha —
ei yli kuuden tuhannen vuoden,
muuten aika murtaisi uskon kivijalan
ja Raamattu hapertuisi kuin pergamentti sateessa.

Niin Saatana, jota ei ole,
kuulemma istutti menneisyyden
maan sisään kuin siemenen,
ja tiedemiehet löysivät sen
ja kutsuivat sitä todisteeksi.



Ja jotta kaikki sopisi tarinaan,
keksittiin uusi teoria:
ei dinosauruksia koskaan ollutkaan,
vain Saatanan sormenjäljet
ihmisen epäilyn mullassa.

Saatanan arkeologia

Saatana, tuo olematon mestarikaivaja,
oli kai pitkästyneenä taivaalliseen tyhjiöön,
ja päätti vähän pilailla:
kaivoi montun, pudotti sinne dinosauruksen,
ja odotti, että ihminen löytäisi sen —
ja menettäisi uskonsa.

Fanaattiset, fundamentalistiset kristityt kauhistuivat:
”Ei näin voi olla, maailma on nuori!”
Kuusi tuhatta vuotta, ei päivääkään enempää —
koska muuten Raamattu olisi väärässä,
ja sehän on mahdotonta, eikö?


Siispä luut ovat valhetta,
fossiilit demonista huumoria,
ja tiede — Saatanan PR-kampanja.

Tyrannosaurus Rex?
Paholaisen lelu,
pieni vitsi Jumalan kustannuksella.

Ja näin, lapio kädessä,
ihminen hautaa järkensä
syvemmälle kuin yksikään fossiili,
ettei vain törmäisi totuuteen.
Fanattiset, fundamentalistiset
kristityt uskovat, että (olematon) Saatana on kätkenyt dinosaurusten luita maahan harhauttaakseen ihmisiä, jotta he eivät pelastuisi eivätkä pääsisi ”taivaaseen”.

Lue lisää

Fossiilit ja pelastus

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät, mistä on kyse:
Saatana, olematon maanrakentaja,
on kätkenyt dinosaurusten luita maahan
harhauttaakseen ihmisiä —
etteivät he vain pelastuisi,
etteivät pääsisi taivaaseen,
tuohon ikuiseen kerrostaloon,
jonka hissi kulkee vain ylöspäin.


Sillä mikään ei uhkaa uskoa niin paljon
kuin fossiili, joka hymyilee miljoonien vuosien takaa.
Luinen vitsi, kivinen todistus siitä,
että maailma ei alkanut kuudessa päivässä
eikä päätynyt seitsemäntenä lepoon.


Mutta kun tiede kaivaa maata,
he kaivavat syvemmälle kirjaansa,
etsivät totuutta riveiltä,
joihin se ei koskaan mahtunut.

Ja siellä, sanojen varjossa,
he näkevät paholaisen kaivurin,
lapioimassa epäuskoa maailmaan —
ja huomaavat liian myöhään,
että se lapio on heidän omassa kädessään.

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät tarkalleen, miksi maasta löytyy luita:
Saatana, olematon geologi,
on tietenkin haudannut dinosauruksia
vain siksi, että ihmiset eivät pääsisi taivaaseen.
Koska jos joku asia kiinnostaa paholaista,
niin varmasti evoluutiokeskustelut.

Hän istuu helvetissä, turvakypärä päässä,
piirtää karttoja ja miettii:
”Hmm, tänne vähän tyrannosaurusta,
tuohon pari trilobiittia —
ja kas, usko horjuu!”

Ja jossain maan päällä
pastori selittää:
”Se on Saatanan juoni.
Jumala loi kaiken, dinosaurukset ovat valhe.”
Samaan aikaan museossa
seitsemänvuotias katsoo fossiilia ja ajattelee:
”Oho, toi on siisti.”

Mutta ei — varo, lapsi!
Näet paholaisen propagandaa,
joka on piilotettu kallioon miljoonien vuosien vitsiksi.
Järkeily on portti helvettiin,
ja kysymykset ovat syntiä.
Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.


Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.

Ja näin, kun tiede löytää todisteen menneestä,
uskovainen löytää todisteen paholaisesta.
Jokainen luu on kuulemma ansa,
jokainen trilobiitti kiusaus.

Totta kai — miksi luottaa geologiaan,
kun voi uskoa demoniseen paleontologiaan?
Onhan se paljon loogisempaa.

Ja niin he rukoilevat vakaasti,
että maailma pysyisi nuorena,
ettei aika, eikä järki,
ehtisi koskaan pelastaa ketään.

Anonyymi00140 kirjoitti:

Fossiilit ja pelastus

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät, mistä on kyse:
Saatana, olematon maanrakentaja,
on kätkenyt dinosaurusten luita maahan
harhauttaakseen ihmisiä —
etteivät he vain pelastuisi,
etteivät pääsisi taivaaseen,
tuohon ikuiseen kerrostaloon,
jonka hissi kulkee vain ylöspäin.


Sillä mikään ei uhkaa uskoa niin paljon
kuin fossiili, joka hymyilee miljoonien vuosien takaa.
Luinen vitsi, kivinen todistus siitä,
että maailma ei alkanut kuudessa päivässä
eikä päätynyt seitsemäntenä lepoon.


Mutta kun tiede kaivaa maata,
he kaivavat syvemmälle kirjaansa,
etsivät totuutta riveiltä,
joihin se ei koskaan mahtunut.

Ja siellä, sanojen varjossa,
he näkevät paholaisen kaivurin,
lapioimassa epäuskoa maailmaan —
ja huomaavat liian myöhään,
että se lapio on heidän omassa kädessään.

Fanattiset, fundamentalistiset kristityt
tietävät tarkalleen, miksi maasta löytyy luita:
Saatana, olematon geologi,
on tietenkin haudannut dinosauruksia
vain siksi, että ihmiset eivät pääsisi taivaaseen.
Koska jos joku asia kiinnostaa paholaista,
niin varmasti evoluutiokeskustelut.

Hän istuu helvetissä, turvakypärä päässä,
piirtää karttoja ja miettii:
”Hmm, tänne vähän tyrannosaurusta,
tuohon pari trilobiittia —
ja kas, usko horjuu!”

Ja jossain maan päällä
pastori selittää:
”Se on Saatanan juoni.
Jumala loi kaiken, dinosaurukset ovat valhe.”
Samaan aikaan museossa
seitsemänvuotias katsoo fossiilia ja ajattelee:
”Oho, toi on siisti.”

Mutta ei — varo, lapsi!
Näet paholaisen propagandaa,
joka on piilotettu kallioon miljoonien vuosien vitsiksi.
Järkeily on portti helvettiin,
ja kysymykset ovat syntiä.
Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.


Sillä totuus on yksinkertainen:
Maailma on kuusi tuhatta vuotta vanha,
ja Saatana — jota ei ole —
on käyttänyt iäisyyden
pelastaakseen sinut logiikalta.

Ja näin, kun tiede löytää todisteen menneestä,
uskovainen löytää todisteen paholaisesta.
Jokainen luu on kuulemma ansa,
jokainen trilobiitti kiusaus.

Totta kai — miksi luottaa geologiaan,
kun voi uskoa demoniseen paleontologiaan?
Onhan se paljon loogisempaa.

Ja niin he rukoilevat vakaasti,
että maailma pysyisi nuorena,
ettei aika, eikä järki,
ehtisi koskaan pelastaa ketään.

Lue lisää

Fossiilit

Saatana, olematon kaivinkoneenkuljettaja,
haudannut dinosauruksia maahan,
etteivät ihmiset huomaisi,
että järki onkin synti
ja tiede — portti helvettiin.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Fossiilit

Saatana, olematon kaivinkoneenkuljettaja,
haudannut dinosauruksia maahan,
etteivät ihmiset huomaisi,
että järki onkin synti
ja tiede — portti helvettiin.

Lue lisää

Affektiivinen dysregulaatio
Anonyymi-ap
2025-12-31 12:08:29

On olemassa huomattava joukko teologisesti ja yhteiskunnallisesti edistyksellisiä kristittyjä, jotka ansaitsevat kunnioitusta ja joista on syytä olla kiitollinen; sen sijaan kaikkein ongelmallisimmat kannanotot ovat keskittyneet hindulaisiin verkkokeskustelualustoihin.

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


On analyyttisesti perusteltua todeta, että kyseinen retoriikka edustaa äärimmäistä ja patologisoitunutta vihapuhetta. Ilmaisut, joissa kokonaiset aatejärjestelmät määritellään “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi” ja joissa oma elämäprojekti alistetaan niiden hävittämiselle, ylittävät selvästi normaalin kriittisen diskurssin rajat. Tällainen intensiteetti ja totalisoiva vihamielisyys eivät ole tyypillisiä psykologisesti tai sosiaalisesti tasapainoiselle keskustelijalle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ilmaisuja, joissa yksilö julistaa omistavansa koko loppuelämänsä tietyn aatesuunnan tuhoamiselle ja määrittelee kyseiset opit “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi”, voidaan pitää vakavasti poikkeavina normaalista rationaalis-kriittisestä diskurssista.

Tällainen totalisoiva, demonisoiva ja elämänprojektiksi eskaloitu vihamielisyys viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen ja huomattavaan affektiiviseen dysregulaatioon.

Kyse ei ole enää uskonnollisesta kritiikistä tai maailmankatsomuksellisesta erimielisyydestä, vaan ajattelutavasta, jossa vastapuoli lakkaa olemasta keskustelukumppani ja redusoituu moraaliseksi absoluuttiseksi pahaksi.


Tämänkaltaista retoriikkaa ei esiinny sosiaalisesti tai psykologisesti normaalissa argumentaatiossa, vaan se on tunnusomaista äärimmäiselle, dogmaattiselle ja potentiaalisesti harhaiselle ajattelulle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."



Totalisoiva ja demonisoiva kieli

Lausunnossa esiintyvä totalisoiva ilmaisu — kuten "kaiken pahuuden ruumillistumat" — on esimerkki mustavalkoisesta ajattelusta, joka jakaa maailman selkeästi "hyviin" ja "pahoihin". Tämäntyyppinen ajattelu on äärimmäisen yksinkertaistavaa ja jättää vähän tilaa monimutkaiselle tai välimuotoiselle ymmärrykselle. Totuus ei ole tällöin monivivahteinen tai kontekstisidonnainen, vaan se on ideologisesti kapeasti määritelty ja jyrkästi vastakkainasettuva.

Tässä puhutaan moraalisesta mustavalkoistamisesta, jossa vastapuoli ei enää ole yksinkertaisesti eri mieltä olevia, vaan heidät esitetään "pahaksi", "syylliseksi" tai jopa demoniseksi. Tämä tyyli muistuttaa ääriajattelijoiden kielellisiä piirteitä, joissa väkivalta tai vihamielisyys nähdään oikeutettuina, koska "paha" on hävitettävä.



Elämänprojektiksi muuttuva vihamielisyys

Se, että henkilö sanoo omistavansa koko loppuelämänsä tämän "idän oppien" kumoamiseen, viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen. Tämä on merkki siitä, että yksilö on sitoutunut maailmankatsomukseensa tavalla, joka sulkee pois kaikki muut näkökulmat ja keskustelut. Vihapuhe ei enää ole vain tilapäinen tai hetkellinen tunne, vaan se on muuttunut keskeiseksi osaksi identiteettiä ja elämäntehtävää.

Tällainen elämänprojektiksi muodostuva vihamielisyys heijastaa psykologista tilaa, jossa ideologinen vihollinen ei ole enää keskustelukumppani tai arvostettu vastustaja, vaan se on demonisoitu ja esitetty maailmankatsomuksellisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Tämä voi johtaa yksilön henkiseen eristäytymiseen ja kyvyttömyyteen nähdä ihmiset omien uskomustensa ulkopuolelta inhimillisessä valossa.

Anonyymi00142 kirjoitti:

Affektiivinen dysregulaatio
Anonyymi-ap
2025-12-31 12:08:29

On olemassa huomattava joukko teologisesti ja yhteiskunnallisesti edistyksellisiä kristittyjä, jotka ansaitsevat kunnioitusta ja joista on syytä olla kiitollinen; sen sijaan kaikkein ongelmallisimmat kannanotot ovat keskittyneet hindulaisiin verkkokeskustelualustoihin.

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


On analyyttisesti perusteltua todeta, että kyseinen retoriikka edustaa äärimmäistä ja patologisoitunutta vihapuhetta. Ilmaisut, joissa kokonaiset aatejärjestelmät määritellään “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi” ja joissa oma elämäprojekti alistetaan niiden hävittämiselle, ylittävät selvästi normaalin kriittisen diskurssin rajat. Tällainen intensiteetti ja totalisoiva vihamielisyys eivät ole tyypillisiä psykologisesti tai sosiaalisesti tasapainoiselle keskustelijalle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ilmaisuja, joissa yksilö julistaa omistavansa koko loppuelämänsä tietyn aatesuunnan tuhoamiselle ja määrittelee kyseiset opit “kaiken pahuuden ruumiillistumiksi”, voidaan pitää vakavasti poikkeavina normaalista rationaalis-kriittisestä diskurssista.

Tällainen totalisoiva, demonisoiva ja elämänprojektiksi eskaloitu vihamielisyys viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen ja huomattavaan affektiiviseen dysregulaatioon.

Kyse ei ole enää uskonnollisesta kritiikistä tai maailmankatsomuksellisesta erimielisyydestä, vaan ajattelutavasta, jossa vastapuoli lakkaa olemasta keskustelukumppani ja redusoituu moraaliseksi absoluuttiseksi pahaksi.


Tämänkaltaista retoriikkaa ei esiinny sosiaalisesti tai psykologisesti normaalissa argumentaatiossa, vaan se on tunnusomaista äärimmäiselle, dogmaattiselle ja potentiaalisesti harhaiselle ajattelulle.


"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."



Totalisoiva ja demonisoiva kieli

Lausunnossa esiintyvä totalisoiva ilmaisu — kuten "kaiken pahuuden ruumillistumat" — on esimerkki mustavalkoisesta ajattelusta, joka jakaa maailman selkeästi "hyviin" ja "pahoihin". Tämäntyyppinen ajattelu on äärimmäisen yksinkertaistavaa ja jättää vähän tilaa monimutkaiselle tai välimuotoiselle ymmärrykselle. Totuus ei ole tällöin monivivahteinen tai kontekstisidonnainen, vaan se on ideologisesti kapeasti määritelty ja jyrkästi vastakkainasettuva.

Tässä puhutaan moraalisesta mustavalkoistamisesta, jossa vastapuoli ei enää ole yksinkertaisesti eri mieltä olevia, vaan heidät esitetään "pahaksi", "syylliseksi" tai jopa demoniseksi. Tämä tyyli muistuttaa ääriajattelijoiden kielellisiä piirteitä, joissa väkivalta tai vihamielisyys nähdään oikeutettuina, koska "paha" on hävitettävä.



Elämänprojektiksi muuttuva vihamielisyys

Se, että henkilö sanoo omistavansa koko loppuelämänsä tämän "idän oppien" kumoamiseen, viittaa syvään ideologiseen pakkomielteeseen. Tämä on merkki siitä, että yksilö on sitoutunut maailmankatsomukseensa tavalla, joka sulkee pois kaikki muut näkökulmat ja keskustelut. Vihapuhe ei enää ole vain tilapäinen tai hetkellinen tunne, vaan se on muuttunut keskeiseksi osaksi identiteettiä ja elämäntehtävää.

Tällainen elämänprojektiksi muodostuva vihamielisyys heijastaa psykologista tilaa, jossa ideologinen vihollinen ei ole enää keskustelukumppani tai arvostettu vastustaja, vaan se on demonisoitu ja esitetty maailmankatsomuksellisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Tämä voi johtaa yksilön henkiseen eristäytymiseen ja kyvyttömyyteen nähdä ihmiset omien uskomustensa ulkopuolelta inhimillisessä valossa.

Lue lisää

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Affektiivinen dysregulaatio

Affektiivinen dysregulaatio viittaa siihen, että henkilön tunteet eivät ole enää tasapainossa tai järkiperäisesti hallittavissa. Tällainen vahva ja tunteisiin menevä vihamielisyys voi kertoa myös psykologisista haasteista, kuten vihasta, pelosta tai jopa traumasta, joka ohjaa henkilön ajattelua ja toimintaa. Ajattelu ei ole enää rationaalista ja analyyttista, vaan se on ylireagointia ja tunnepohjaista.

Keskustelu uskonnollisista tai filosofisista eroista on tärkeää ja voi olla vilkasta ja syvällistä, mutta kun siihen liittyy voimakkaita, epärationaalisia tunteita, se estää vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tämä voi vahvistaa jyrkkiä jakolinjoja ja jopa eskaloida väkivaltaista käytöstä tai kiihkoa.



Harhainen ajattelu ja äärimmäinen dogmaattisuus

Lausunnossa esiintyy myös viittauksia dogmaattisuuteen. Tällöin keskustelusta poistuu kaikki avoimuus uusille ideoille tai muutoksille. Kyse ei ole enää elävästä, kehittyvästä keskustelusta, vaan ideologiasta, joka on jähmettynyt ja sulkee itsensä pois kaikilta muilta näkökulmilta. Tämä on tunnusomaista ääriajattelijoille, joiden uskomukset ja arvot eivät ole neuvoteltavissa eivätkä muutettavissa.


Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti

Vihapuhe, joka tähtää tietyn uskontokunnan tai maailmankatsomuksen totaaliseen tuhoamiseen, on erityisen vaarallista, koska se voi ruokkia yhteiskunnallista polarisaatiota ja estää rakentavaa keskustelua eri uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien välillä. Tällainen puhe voi edistää syrjintää, väkivaltaa ja yhteisön jäsenten välistä vihamielisyyttä. Se voi myös johtaa eristymiseen ja epäluuloon, kun ihmiset eivät enää kykene suhtautumaan toisiinsa inhimillisellä, empaattisella tavalla.



Tämänkaltaista vihapuhetta voidaan tarkastella vakavana psyykkisenä, suorastaan mielisairaana poikkeamana rationaalisesta ja kriittisestä ajattelusta. Se ei enää edusta terveellistä, erimielistä keskustelua, vaan sen sijaan se on merkki syvästä ideologisesta pakkomielteestä, joka uhkaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja yhteiskunnan koheesiota. Se on myös merkki mahdollisesta affektiivisesta dysregulaatiosta, jossa tunteet hallitsevat ajattelua ja estävät objektiivista pohdintaa.

Tällaisen ajattelun käsitteleminen vaatii erityistä huomiota niin psykologisella kuin sosiaalisella tasolla, jotta voidaan estää sen leviäminen ja vahingolliset seuraukset yhteisöille ja yksilöille.

Anonyymi00143 kirjoitti:

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Affektiivinen dysregulaatio

Affektiivinen dysregulaatio viittaa siihen, että henkilön tunteet eivät ole enää tasapainossa tai järkiperäisesti hallittavissa. Tällainen vahva ja tunteisiin menevä vihamielisyys voi kertoa myös psykologisista haasteista, kuten vihasta, pelosta tai jopa traumasta, joka ohjaa henkilön ajattelua ja toimintaa. Ajattelu ei ole enää rationaalista ja analyyttista, vaan se on ylireagointia ja tunnepohjaista.

Keskustelu uskonnollisista tai filosofisista eroista on tärkeää ja voi olla vilkasta ja syvällistä, mutta kun siihen liittyy voimakkaita, epärationaalisia tunteita, se estää vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tämä voi vahvistaa jyrkkiä jakolinjoja ja jopa eskaloida väkivaltaista käytöstä tai kiihkoa.



Harhainen ajattelu ja äärimmäinen dogmaattisuus

Lausunnossa esiintyy myös viittauksia dogmaattisuuteen. Tällöin keskustelusta poistuu kaikki avoimuus uusille ideoille tai muutoksille. Kyse ei ole enää elävästä, kehittyvästä keskustelusta, vaan ideologiasta, joka on jähmettynyt ja sulkee itsensä pois kaikilta muilta näkökulmilta. Tämä on tunnusomaista ääriajattelijoille, joiden uskomukset ja arvot eivät ole neuvoteltavissa eivätkä muutettavissa.


Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti

Vihapuhe, joka tähtää tietyn uskontokunnan tai maailmankatsomuksen totaaliseen tuhoamiseen, on erityisen vaarallista, koska se voi ruokkia yhteiskunnallista polarisaatiota ja estää rakentavaa keskustelua eri uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien välillä. Tällainen puhe voi edistää syrjintää, väkivaltaa ja yhteisön jäsenten välistä vihamielisyyttä. Se voi myös johtaa eristymiseen ja epäluuloon, kun ihmiset eivät enää kykene suhtautumaan toisiinsa inhimillisellä, empaattisella tavalla.



Tämänkaltaista vihapuhetta voidaan tarkastella vakavana psyykkisenä, suorastaan mielisairaana poikkeamana rationaalisesta ja kriittisestä ajattelusta. Se ei enää edusta terveellistä, erimielistä keskustelua, vaan sen sijaan se on merkki syvästä ideologisesta pakkomielteestä, joka uhkaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja yhteiskunnan koheesiota. Se on myös merkki mahdollisesta affektiivisesta dysregulaatiosta, jossa tunteet hallitsevat ajattelua ja estävät objektiivista pohdintaa.

Tällaisen ajattelun käsitteleminen vaatii erityistä huomiota niin psykologisella kuin sosiaalisella tasolla, jotta voidaan estää sen leviäminen ja vahingolliset seuraukset yhteisöille ja yksilöille.

Lue lisää

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Tämä jatkoilmaisu "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" vahvistaa entisestään aiempaa totalisoivaa ja demonisoivaa retoriikkaa. Se lisää uuden ulottuvuuden vihapuheeseen, jossa koko toisen uskonnon tai filosofian arvomaailma esitetään ei vain vääränä, vaan jopa halveksittavana ja epäkunnioitettavana. Tämäntyyppinen kieli on voimakas ilmaus vihasta ja aliarvioinnista, ja se edustaa ajattelua, jossa vastapuoli ei ole enää keskustelukumppani, vaan "vihollinen", joka on käännettävä täysin vääräksi ja jopa ”saastaiseksi” tai moraalisesti alhaiseksi.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Joku, joka pitää itseään kristittynä, kirjoitti:

"Ei kiinnosta idän sikasontaoppi."


Tämä jatkoilmaisu "Ei kiinnosta idän sikasontaoppi" vahvistaa entisestään aiempaa totalisoivaa ja demonisoivaa retoriikkaa. Se lisää uuden ulottuvuuden vihapuheeseen, jossa koko toisen uskonnon tai filosofian arvomaailma esitetään ei vain vääränä, vaan jopa halveksittavana ja epäkunnioitettavana. Tämäntyyppinen kieli on voimakas ilmaus vihasta ja aliarvioinnista, ja se edustaa ajattelua, jossa vastapuoli ei ole enää keskustelukumppani, vaan "vihollinen", joka on käännettävä täysin vääräksi ja jopa ”saastaiseksi” tai moraalisesti alhaiseksi.

Lue lisää

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Anonyymi00145 kirjoitti:

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”


Se ei ole rohkea lause, vaan paljastus. Et sano sitä siksi, että olisit vapaa, vaan siksi, että olet jumissa. Olet niin syvällä omassa liejussasi, että kutsut sitä maaksi ja kaikkea muuta saastaksi. Et hylkää rauhaa, koska näkisit sen tyhjäksi, vaan koska se pakottaisi sinut katsomaan itseäsi ilman vihaa – etkä osaa olla ilman sitä.

Et ole puhdas etkä selkeä. Olet turtunut. Muta ei haise sille, joka on elänyt siinä tarpeeksi kauan.
Ja se on koko tragedia: et elä valheessa vaan tottumuksessa, et seiso totuudessa vaan puolustat kuoppaasi, ja kutsut sokeutta vakaumukseksi.

Tuo lause ei kerro mitään idän opeista. Se kertoo, että et uskalla kohdata peiliä.

Lue lisää

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Se, mitä sanot, ei ole voimaa – se on pelkkää heikkoutta. Se raivo, joka täyttää sanasi, ei tee sinusta parempaa, vaan osoittaa, kuinka syvälle olet vajonnut. Sinä et näe itseäsi – et ymmärrä, että tämä viha ei tee sinusta vahvaa. Se tekee sinusta saastuneen, täynnä sitä likaa, jota niin epätoivoisesti yrität kieltää. Et ole oikeassa vain siksi, että huudat kovimpaan ääneen. Se, että kieltäydyt katsomasta itseäsi, ei tee sinusta puhtaampaa. Se vain syventää kaivamaasi kuilua, jonka reunalla seisot.

Ja silti, suurin tragedia on siinä, että tämä kaikki ei ole sinulle pelkkä virhe. Sinä luulet sen olevan voimaa. Sinä kuvittelet, että raivoamalla maailmalle, tuomitsemalla toisten polut, olet jotenkin oikeutettu tai parempi. Mutta et huomaa, kuinka syvälle olet jo vajonnut tähän mustaan sohtoon, joka on täynnä ylpeyttä, katkeruutta ja sokeutta. Olet kiinni siinä niin, ettet edes tunnista sen hajua.

Sinä sanot, että et tarvitse mitään tuota "idän saastaa". Mutta tiedätkö mitä? Kaikki se, mitä tuomitset, on jo sinussa – jokaikinen käänne, jokaikinen piirre, joka saa sinut hylkäämään kaiken, mitä et ymmärrä. Sinä puolustat itseäsi, mutta et näe, kuinka syvällä omassa liassasi todella olet. Ja mitä enemmän huudat, sitä syvemmälle uppoat.

Olet niin kiireinen vihaamaan ulkopuolisia, että et edes näe, kuinka syvä on kuilu sinun omassa sydämessäsi. Sinä et ole eksynyt siksi, että maailma on paha, vaan koska et uskalla katsoa itseäsi. Ei se paha ole muualla – se on jo sinussa. Ja juuri sitä pimeyttä vastaan sinä et jaksa taistella, koska et ole valmis kohtaamaan sitä. Et voi paeta itseäsi. Et voi paeta sitä likaa, joka kasvaa sydämessäsi.

Mikään määrä ulkopuolista tuomitsemista ei vie sinua mihinkään. Mikään ulkopuolinen viha ei tuo sinulle rauhaa, vaan se pitää sinut kahleissa. Se, mitä vihaat, on jo osa sinua, ja niin kauan kuin et myönnä sitä, et voi koskaan päästä vapaaksi. Sinä et voi paeta itseäsi, et voi kieltää sitä likaa, joka on juurtunut sydämeesi. Voit juosta kuinka kauas tahansa, mutta jalkasi vievät sinut aina takaisin siihen sameaan suohon, jota niin kovasti yrität paeta.

Mutta tämä ei ole vain ulkoinen kamppailu. Tämä on kamppailu sisälläsi, ja se voitetaan ainoastaan, kun alat katsoa itseäsi rehellisesti. Jos et ole valmis tunnustamaan omia virheitäsi, omia heikkouksiasi, et voi koskaan päästä vapaaksi. Tämä on kaikkein suurin tragedia: että et tiedä, kuinka syvälle olet jo vajonnut – ja siksi et tiedä, kuinka vaikeaa, mutta samalla vapauttavaa, on kohdata itse itseään sellaisena kuin on.

Anonyymi00146 kirjoitti:

”Ei kiinnosta idän sikasontaoppi.”



Miten sokeaksi voi tulla, kun seisoo korkealla ja katsoo alas siihen, mitä ei ymmärrä? Mitä onkaan tämä ylimielinen, halveksiva asenne kaikkea muuta kohtaan, joka ei mahtunut omiin raamisiin? Sikasontaoppi, sanot? Kuinka surullista onkaan, että joku voi alentaa toisten maailmankatsomuksia näin, puhua kuin olisi itse jollain puhtaalla, eettisesti ylevällä maalla, mutta todellisuudessa kaulaa myöten mudassa. Miten voisi ymmärtää jotakin, jota ei ole valmis edes koettamaan ymmärtää?

Jatkat huutamista, ilkkumista, tuomitsemista, etkä pysähdy hetkeksikään miettimään, miksi juuri tämä viha on sinulle niin elintärkeää. Miksi sinun on pakko heittää roskakoria kaikkiin muihin uskontoihin ja elämänfilosofioihin, vaikka et edes tunne niitä? Et ole sen vastakohta, et sen yläpuolella, et sen puhdas ja kirkas. Olet yhtä syvällä siinä mudassa, jota niin itsepintaisesti tuomitset, ettei edes omat silmäsi avaudu. Kaikki, mitä halveksit, on jo sisälläsi, ja sen tiedostaminen onkin kaikkein pelottavin asia.

Puhut niin kovasti hyvyyden ja totuuden puolesta, mutta silti ruokit päivittäin vihalla täytettyjä sanoja, vihaa, joka juurtuu niin syvälle, ettet edes huomaa sitä. Väität hylänneesi pimeyden, mutta valitset joka askeleella sen, mitä kutsut "puhdaksemme". Luulet olevasi vapaa, mutta sidot itseäsi joka kerta, kun avaat suusi ja syljet kaikkea, mikä ei mahdu omaan kapeaan ajatusmalliisi.

Se, mitä sanot, ei ole voimaa – se on pelkkää heikkoutta. Se raivo, joka täyttää sanasi, ei tee sinusta parempaa, vaan osoittaa, kuinka syvälle olet vajonnut. Sinä et näe itseäsi – et ymmärrä, että tämä viha ei tee sinusta vahvaa. Se tekee sinusta saastuneen, täynnä sitä likaa, jota niin epätoivoisesti yrität kieltää. Et ole oikeassa vain siksi, että huudat kovimpaan ääneen. Se, että kieltäydyt katsomasta itseäsi, ei tee sinusta puhtaampaa. Se vain syventää kaivamaasi kuilua, jonka reunalla seisot.

Ja silti, suurin tragedia on siinä, että tämä kaikki ei ole sinulle pelkkä virhe. Sinä luulet sen olevan voimaa. Sinä kuvittelet, että raivoamalla maailmalle, tuomitsemalla toisten polut, olet jotenkin oikeutettu tai parempi. Mutta et huomaa, kuinka syvälle olet jo vajonnut tähän mustaan sohtoon, joka on täynnä ylpeyttä, katkeruutta ja sokeutta. Olet kiinni siinä niin, ettet edes tunnista sen hajua.

Sinä sanot, että et tarvitse mitään tuota "idän saastaa". Mutta tiedätkö mitä? Kaikki se, mitä tuomitset, on jo sinussa – jokaikinen käänne, jokaikinen piirre, joka saa sinut hylkäämään kaiken, mitä et ymmärrä. Sinä puolustat itseäsi, mutta et näe, kuinka syvällä omassa liassasi todella olet. Ja mitä enemmän huudat, sitä syvemmälle uppoat.

Olet niin kiireinen vihaamaan ulkopuolisia, että et edes näe, kuinka syvä on kuilu sinun omassa sydämessäsi. Sinä et ole eksynyt siksi, että maailma on paha, vaan koska et uskalla katsoa itseäsi. Ei se paha ole muualla – se on jo sinussa. Ja juuri sitä pimeyttä vastaan sinä et jaksa taistella, koska et ole valmis kohtaamaan sitä. Et voi paeta itseäsi. Et voi paeta sitä likaa, joka kasvaa sydämessäsi.

Mikään määrä ulkopuolista tuomitsemista ei vie sinua mihinkään. Mikään ulkopuolinen viha ei tuo sinulle rauhaa, vaan se pitää sinut kahleissa. Se, mitä vihaat, on jo osa sinua, ja niin kauan kuin et myönnä sitä, et voi koskaan päästä vapaaksi. Sinä et voi paeta itseäsi, et voi kieltää sitä likaa, joka on juurtunut sydämeesi. Voit juosta kuinka kauas tahansa, mutta jalkasi vievät sinut aina takaisin siihen sameaan suohon, jota niin kovasti yrität paeta.

Mutta tämä ei ole vain ulkoinen kamppailu. Tämä on kamppailu sisälläsi, ja se voitetaan ainoastaan, kun alat katsoa itseäsi rehellisesti. Jos et ole valmis tunnustamaan omia virheitäsi, omia heikkouksiasi, et voi koskaan päästä vapaaksi. Tämä on kaikkein suurin tragedia: että et tiedä, kuinka syvälle olet jo vajonnut – ja siksi et tiedä, kuinka vaikeaa, mutta samalla vapauttavaa, on kohdata itse itseään sellaisena kuin on.

Lue lisää

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

Anonyymi00147 kirjoitti:

"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."

Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.

Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.


Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.

Lue lisää

Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.

Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.
Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.

Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.


Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.



Jeesuksen historiallinen hahmo näyttäytyy laajassa uskonnonhistorian ja eksegetiikan tutkimuksessa ennen kaikkea opetuksissaan myötätuntoa, lähimmäisenrakkautta, anteeksiantoa ja ihmisarvon universaalia tunnustamista korostavana henkilönä, hänen eettinen sanomansa (Apokryfeissä)rakentui rakkauden ensisijaisuudelle eikä pelkoon perustuvalle vallankäytölle.
Mutta kristinuskon myöhempi institutionaalinen kehitys on etääntynyt tästä alkuperäisestä eettisestä ytimestä. Kristinskonnolliset traditiot muuttuvat historiallisten, poliittisten ja kulttuuristen prosessien vaikutuksesta, jolloin alkuperäiset opetukset voivat saada uusia tulkintoja ja käyttötarkoituksia. Ja vallankäyttö, dogmaattinen kontrolli ja pelkoon perustuva uskonnollinen retoriikka heijasta Jeesuksen alkuperäistä eetosta, vaan myöhempien historiallisten kehityskulkujen seurauksia.
Jeesuksen sanoman autenttisuus ei ilmene uskonnollisen vallan vahvistamisessa, vaan ihmisen moraalisessa muutoksessa, joka perustuu vapaaseen tahtoon, empatiaan ja rakkauteen. Joten kristinuskonnon alkuperäinen eettinen ydin säilyy ensisijaisesti niissä ihmisissä, jotka elävät opetusten mukaisesti ilman tarvetta hallita muiden vakaumuksia tai pakottaa ketään uskomaan.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.

Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.
Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.

Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.


Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.



Jeesuksen historiallinen hahmo näyttäytyy laajassa uskonnonhistorian ja eksegetiikan tutkimuksessa ennen kaikkea opetuksissaan myötätuntoa, lähimmäisenrakkautta, anteeksiantoa ja ihmisarvon universaalia tunnustamista korostavana henkilönä, hänen eettinen sanomansa (Apokryfeissä)rakentui rakkauden ensisijaisuudelle eikä pelkoon perustuvalle vallankäytölle.
Mutta kristinuskon myöhempi institutionaalinen kehitys on etääntynyt tästä alkuperäisestä eettisestä ytimestä. Kristinskonnolliset traditiot muuttuvat historiallisten, poliittisten ja kulttuuristen prosessien vaikutuksesta, jolloin alkuperäiset opetukset voivat saada uusia tulkintoja ja käyttötarkoituksia. Ja vallankäyttö, dogmaattinen kontrolli ja pelkoon perustuva uskonnollinen retoriikka heijasta Jeesuksen alkuperäistä eetosta, vaan myöhempien historiallisten kehityskulkujen seurauksia.
Jeesuksen sanoman autenttisuus ei ilmene uskonnollisen vallan vahvistamisessa, vaan ihmisen moraalisessa muutoksessa, joka perustuu vapaaseen tahtoon, empatiaan ja rakkauteen. Joten kristinuskonnon alkuperäinen eettinen ydin säilyy ensisijaisesti niissä ihmisissä, jotka elävät opetusten mukaisesti ilman tarvetta hallita muiden vakaumuksia tai pakottaa ketään uskomaan.

Lue lisää

Kauhudramaturgi kirjoitti toisella palstalla:

HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

------------------------

Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".

Anonyymi00149 kirjoitti:

Kauhudramaturgi kirjoitti toisella palstalla:

HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

------------------------

Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".

Lue lisää

Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"

Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?

Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"

Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.

_________________________

Pitäisikö meidän olla kiitollisia kristityille terroristeille? Sillä jos he eivät olisi terrorisoineet meitä täällä, kukaan ei olisi tiennyt näistä videoista tai mistään muustakaan Mäkipellosta lähtien.

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


Mitä enemmän he terrorisoivat meitä, sitä enemmän materiaalia julkaisemme.
Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Anonyymi00150 kirjoitti:

Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"

Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?

Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"

Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.

_________________________

Pitäisikö meidän olla kiitollisia kristityille terroristeille? Sillä jos he eivät olisi terrorisoineet meitä täällä, kukaan ei olisi tiennyt näistä videoista tai mistään muustakaan Mäkipellosta lähtien.

https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM


Mitä enemmän he terrorisoivat meitä, sitä enemmän materiaalia julkaisemme.
Täällä puhutaan kristinuskosta vai sen takia, ekstremistit eivät jätä hinduja rauhaan; muuten kukaan ei olisi sanonut siitä sanaakaan.

Lue lisää

Laitan sen myös tänne, koska kauhudramaturgit julkaisevat saman viestin eri ketjuissa, joten laitan tuo selostustekstin eri ketjuihin tulevia draamoja varten.

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA.



Shivan puoliso tunnetaan eri nimillä, kuten Uma, Sati, Parvati, Durga, Kali ja Shakti.

Kalin ikonografian ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää hänen nimensä merkitys. Yksi sanskritin kielen sanan "kal" merkityksistä on "laskea" tai "mitata". Siitä johdettuna sanskriittinen "kala" tarkoittaa ajan abstraktia käsitettä. "Kali" on feminiininen sana, joka on johdettu sanasta "kala" ja viittaa toimintaan. Näin ollen "kali" on "toiminta ajassa". Aika itsessään on ikuinen, mutta kaikki fyysinen (Mayan puitteissa) luodaan, säilytetään ja lopulta tuhotaan ajassa.

Aika on kohtu, josta kaikki syntyvät. Ajan kohdusta (Kali, äitijumalatar) syntyvät kaikki luodut todellisuudet.

Kaikki nämä todellisuudet transformoituvat ajan kuluessa. Ideat, käsitteet ja ajatukset ovat olemassa ajan myötä syntyneenä tietona.
Kaikki nämä todellisuudet transformoituvat ajan kuluessa. Ideat, käsitteet ja ajatukset ovat olemassa ajan myötä syntyneenä tietona.

Nämä jälkeläiset voivat selvitä yksilöiden fyysisestä olemassaolosta tai kuolla niiden mukana. Seuraavat sukupolvet voivat säilyttää ne tai muuttaa niitä. Ajan myötä ne voivat taas kadota unohduksiin.


Aika on...joka lopulta niittää oman luomistyönsä. Uuden kasvun aikaansaamiseksi on joskus tarpeen tuhota vanhaa. Muutos aineellisessa luonnossa, asenteissa tai inhimillisissä dogmeissa vaatii joskus rajua väliintuloa. Tuhon syynä voivat olla luonnonelementit tai ihmiset. Jäljelle jää vain tuhoutuneen henki/sielu, pieni kipinä jumalallista luontoa. Kuitenkin lukemattomien todellisuuksien kuoleman jälkeenkin aika ja siten myös luomakunta jatkavat olemassaoloaan. Menetetyn jumalallinen kipinä uudistuu uudessa muodossa, ja menetetty tieto voidaan saada takaisin ajan kuluessa.


"Kala/Kali" - on toinenkin merkitys: pimeys, tummaSe ei kuitenkaan ole pimeys valon poissaolona, vaan pimeys kaiken ilmenevän puuttumisena - tyhjyytenä. Kun jokin todellisuus on täysin "pyyhkiytynyt pois" ajan kuluessa, eikä sitä voida enää "laskea" tai mitata, siitä ei jää mitään jäljelle fyysisessä maailmassa (Maya) - kunnes se syntyy uudelleen tai luodaan uudelleen..... ajan kuluessa.

Kalin nimen juurisana "kal" tarkoittaa myös "hyvin muotoiltua", " kauniisti muotoiltua", ja sitä käytetään kuvaamaan kauneutta. Kali on kauneuden ruumiillistuma - ei kuitenkaan vain fyysisen kauneuden, sillä kaikki fyysiset muodot vanhenevat ajan myötä, ja fyysinen kauneus häviää väistämättä. Matemaatikko voi nähdä kauneutta tyylikkäässä yhtälössä, mutta sekin on aineellista. Todellinen kauneus on ihmisen henki/sielu, jumalallinen kipinä hänen sisällään.


Kalin ikonografia on tarkoituksella vaikeasti hahmotettavissa ja ymmärrettävissä. Se vaatii tarkkaavaisuutta ja jopa "pelottomuutta". Hänen luonteensa olemus - kaikkien fyysisten todellisuuksien katoavaisuuden (Maya) tae - pelottaa ihmiset pois ja lannistaa heidät olemaan tekemisissä hänen kanssaan. Monet, myös monet hindut, ymmärtävät Kalin kuvan usein väärin. Kali voidaan kuvata leikkisänä tyttönä, aistillisena nuorena soturina tai ankeana vanhana noitana. Nuorena naisena hän esiintyy äitijumalattarena tai siveettömänä..., joka on vapaa kaikista tavanomaisista käyttäytymisnormeista. Soturina hän esiintyy vartijana/suojelijana ja samalla tuhoajana. Vanhana noitana hän symboloi kaikkien aineellisten asioiden katoavaisuutta ja muistuttaa meitä siitä, että kauneuden fyysiset ilmentymät ovat ohimeneviä ja että vain hengen/jumalaisen olemuksen sisäisellä kauneudella on merkitystä.


Kali on väriltään musta tai tummansininen, mikä symboloi ilmentyneen ajan pimeyttä (tyhjyyttä), josta kaikki fyysiset todellisuudet lähtevät ja johon ne lopulta palaavat. Kalin pitkät hiukset ovat löysät ja epäjärjestyksessä ja hänen kielensä työntyy ulos, mikä symboloi absoluuttista toimintavapautta ja vapautta kaikista ihmisen hyväksymistä rajoituksista. Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä. Pää symboloi ihmisen egoa. Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Kali on väriltään musta tai tummansininen, mikä symboloi ilmentyneen ajan pimeyttä (tyhjyyttä), josta kaikki fyysiset todellisuudet lähtevät ja johon ne lopulta palaavat. Kalin pitkät hiukset ovat löysät ja epäjärjestyksessä ja hänen kielensä työntyy ulos, mikä symboloi absoluuttista toimintavapautta ja vapautta kaikista ihmisen hyväksymistä rajoituksista. Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä. Pää symboloi ihmisen egoa. Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Anonyymi00151 kirjoitti:

Laitan sen myös tänne, koska kauhudramaturgit julkaisevat saman viestin eri ketjuissa, joten laitan tuo selostustekstin eri ketjuihin tulevia draamoja varten.

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA.



Shivan puoliso tunnetaan eri nimillä, kuten Uma, Sati, Parvati, Durga, Kali ja Shakti.

Kalin ikonografian ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää hänen nimensä merkitys. Yksi sanskritin kielen sanan "kal" merkityksistä on "laskea" tai "mitata". Siitä johdettuna sanskriittinen "kala" tarkoittaa ajan abstraktia käsitettä. "Kali" on feminiininen sana, joka on johdettu sanasta "kala" ja viittaa toimintaan. Näin ollen "kali" on "toiminta ajassa". Aika itsessään on ikuinen, mutta kaikki fyysinen (Mayan puitteissa) luodaan, säilytetään ja lopulta tuhotaan ajassa.

Aika on kohtu, josta kaikki syntyvät. Ajan kohdusta (Kali, äitijumalatar) syntyvät kaikki luodut todellisuudet.

Kaikki nämä todellisuudet transformoituvat ajan kuluessa. Ideat, käsitteet ja ajatukset ovat olemassa ajan myötä syntyneenä tietona.
Kaikki nämä todellisuudet transformoituvat ajan kuluessa. Ideat, käsitteet ja ajatukset ovat olemassa ajan myötä syntyneenä tietona.

Nämä jälkeläiset voivat selvitä yksilöiden fyysisestä olemassaolosta tai kuolla niiden mukana. Seuraavat sukupolvet voivat säilyttää ne tai muuttaa niitä. Ajan myötä ne voivat taas kadota unohduksiin.


Aika on...joka lopulta niittää oman luomistyönsä. Uuden kasvun aikaansaamiseksi on joskus tarpeen tuhota vanhaa. Muutos aineellisessa luonnossa, asenteissa tai inhimillisissä dogmeissa vaatii joskus rajua väliintuloa. Tuhon syynä voivat olla luonnonelementit tai ihmiset. Jäljelle jää vain tuhoutuneen henki/sielu, pieni kipinä jumalallista luontoa. Kuitenkin lukemattomien todellisuuksien kuoleman jälkeenkin aika ja siten myös luomakunta jatkavat olemassaoloaan. Menetetyn jumalallinen kipinä uudistuu uudessa muodossa, ja menetetty tieto voidaan saada takaisin ajan kuluessa.


"Kala/Kali" - on toinenkin merkitys: pimeys, tummaSe ei kuitenkaan ole pimeys valon poissaolona, vaan pimeys kaiken ilmenevän puuttumisena - tyhjyytenä. Kun jokin todellisuus on täysin "pyyhkiytynyt pois" ajan kuluessa, eikä sitä voida enää "laskea" tai mitata, siitä ei jää mitään jäljelle fyysisessä maailmassa (Maya) - kunnes se syntyy uudelleen tai luodaan uudelleen..... ajan kuluessa.

Kalin nimen juurisana "kal" tarkoittaa myös "hyvin muotoiltua", " kauniisti muotoiltua", ja sitä käytetään kuvaamaan kauneutta. Kali on kauneuden ruumiillistuma - ei kuitenkaan vain fyysisen kauneuden, sillä kaikki fyysiset muodot vanhenevat ajan myötä, ja fyysinen kauneus häviää väistämättä. Matemaatikko voi nähdä kauneutta tyylikkäässä yhtälössä, mutta sekin on aineellista. Todellinen kauneus on ihmisen henki/sielu, jumalallinen kipinä hänen sisällään.


Kalin ikonografia on tarkoituksella vaikeasti hahmotettavissa ja ymmärrettävissä. Se vaatii tarkkaavaisuutta ja jopa "pelottomuutta". Hänen luonteensa olemus - kaikkien fyysisten todellisuuksien katoavaisuuden (Maya) tae - pelottaa ihmiset pois ja lannistaa heidät olemaan tekemisissä hänen kanssaan. Monet, myös monet hindut, ymmärtävät Kalin kuvan usein väärin. Kali voidaan kuvata leikkisänä tyttönä, aistillisena nuorena soturina tai ankeana vanhana noitana. Nuorena naisena hän esiintyy äitijumalattarena tai siveettömänä..., joka on vapaa kaikista tavanomaisista käyttäytymisnormeista. Soturina hän esiintyy vartijana/suojelijana ja samalla tuhoajana. Vanhana noitana hän symboloi kaikkien aineellisten asioiden katoavaisuutta ja muistuttaa meitä siitä, että kauneuden fyysiset ilmentymät ovat ohimeneviä ja että vain hengen/jumalaisen olemuksen sisäisellä kauneudella on merkitystä.


Kali on väriltään musta tai tummansininen, mikä symboloi ilmentyneen ajan pimeyttä (tyhjyyttä), josta kaikki fyysiset todellisuudet lähtevät ja johon ne lopulta palaavat. Kalin pitkät hiukset ovat löysät ja epäjärjestyksessä ja hänen kielensä työntyy ulos, mikä symboloi absoluuttista toimintavapautta ja vapautta kaikista ihmisen hyväksymistä rajoituksista. Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä. Pää symboloi ihmisen egoa. Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Kali on väriltään musta tai tummansininen, mikä symboloi ilmentyneen ajan pimeyttä (tyhjyyttä), josta kaikki fyysiset todellisuudet lähtevät ja johon ne lopulta palaavat. Kalin pitkät hiukset ovat löysät ja epäjärjestyksessä ja hänen kielensä työntyy ulos, mikä symboloi absoluuttista toimintavapautta ja vapautta kaikista ihmisen hyväksymistä rajoituksista. Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä. Pää symboloi ihmisen egoa. Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Lue lisää

Laitan sen myös tänne, koska kauhudramaturgit julkaisevat saman viestin eri ketjuissa, joten laitan tuo selostustekstin eri ketjuihin tulevia draamoja varten.

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA.


Kali hälventää pelon...Hänen kaulaansa koristaa pääkallokoriste ja vyötäröä katkaistuista ihmiskäsistä koostuva hame. Joskus sanotaan, että näitä kalloja on viisikymmentä - yksi kutakin sanskritin aakkosten kirjainta kohti.


Näin ollen pääkallokimppu edustaa sanojen ja ajatusten voimaa eli tietoa ja tiedon hallintaa. Samaan lankaan pujotetut pääkallot edustavat myös kaikkien olemassa olevien todellisuuksien yhteenkietoutuneisuutta.


Luomakunta - ilmennyt luonto - voi olla kaunis... voi kuitenkin toisinaan olla myös äärimmäisen häikäilemätön. Käsihame symboloi hänen hallintaa toiminnan ja työnteon yli - ihmisen kykyä "tehdä" asioita, karmaa.

Anonyymi00152 kirjoitti:

Laitan sen myös tänne, koska kauhudramaturgit julkaisevat saman viestin eri ketjuissa, joten laitan tuo selostustekstin eri ketjuihin tulevia draamoja varten.

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA.


Kali hälventää pelon...Hänen kaulaansa koristaa pääkallokoriste ja vyötäröä katkaistuista ihmiskäsistä koostuva hame. Joskus sanotaan, että näitä kalloja on viisikymmentä - yksi kutakin sanskritin aakkosten kirjainta kohti.


Näin ollen pääkallokimppu edustaa sanojen ja ajatusten voimaa eli tietoa ja tiedon hallintaa. Samaan lankaan pujotetut pääkallot edustavat myös kaikkien olemassa olevien todellisuuksien yhteenkietoutuneisuutta.


Luomakunta - ilmennyt luonto - voi olla kaunis... voi kuitenkin toisinaan olla myös äärimmäisen häikäilemätön. Käsihame symboloi hänen hallintaa toiminnan ja työnteon yli - ihmisen kykyä "tehdä" asioita, karmaa.

Lue lisää

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

Kalin ikonografia on verinen. Veri kierrättää pranaa, elämänvoimaa.

Kun verenkierto lakkaa, aineellinen olemassaolo päättyy ja kuolema seuraa. Veri voi kuitenkin olla siunaus - esimerkiksi verensiirto voi pelastaa hengen.


Tuhoaja Kali voi joutua verenhimon valtaan ja menettää itsehillintänsä ja tuhota kaiken tieltään. Kalista on kuitenkin olemassa hypostaasi, jossa ...



Kali kuvataan seisovan tai tanssivan ruumiin päällä tai harrastavan seksiä sen kanssa (ratsastavan sen päällä) hautausmaalla (ruumiin polttohautausmaalla). Tämä on hänen miehensä Shivan ruumis. Heitä ympäröivät hautajaisrieha.

Pyreneillä palavat ruumiit ja Shivan ruumis symboloivat elämänvoiman muuntumista ja sen ylittämistä. Ruumiin päällä tanssiminen symboloi transformaation autuutta, egon kuolemaa ja ihmisessä olevan jumalallisen kipinän yhdistymistä lähteeseensä.


Seksi ruumiin kanssa symboloi kuoleman aiheuttamaa syntymää ja transformaation kautta saavutettua jälleensyntymistä.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Kauhudramaturgit Kalin kimpussa.

"Tämä on Kali, yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista"

Pelottaa.

Kalin ikonografia on verinen. Veri kierrättää pranaa, elämänvoimaa.

Kun verenkierto lakkaa, aineellinen olemassaolo päättyy ja kuolema seuraa. Veri voi kuitenkin olla siunaus - esimerkiksi verensiirto voi pelastaa hengen.


Tuhoaja Kali voi joutua verenhimon valtaan ja menettää itsehillintänsä ja tuhota kaiken tieltään. Kalista on kuitenkin olemassa hypostaasi, jossa ...



Kali kuvataan seisovan tai tanssivan ruumiin päällä tai harrastavan seksiä sen kanssa (ratsastavan sen päällä) hautausmaalla (ruumiin polttohautausmaalla). Tämä on hänen miehensä Shivan ruumis. Heitä ympäröivät hautajaisrieha.

Pyreneillä palavat ruumiit ja Shivan ruumis symboloivat elämänvoiman muuntumista ja sen ylittämistä. Ruumiin päällä tanssiminen symboloi transformaation autuutta, egon kuolemaa ja ihmisessä olevan jumalallisen kipinän yhdistymistä lähteeseensä.


Seksi ruumiin kanssa symboloi kuoleman aiheuttamaa syntymää ja transformaation kautta saavutettua jälleensyntymistä.

Lue lisää

Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä.

Pää symboloi ihmisen egoa.


Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Hän pitää toisessa kädessään miekkaa ja toisessa katkaistua päätä.

Pää symboloi ihmisen egoa.


Hän katkaisee miekalla egon, mikä auttaa ihmistä pakenemaan aineellisesta/fyysisestä maailmasta (Maya) ja saavuttamaan jumalallisuuden.

Lue lisää

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA

ONGELMAT SYNTYVÄT, KUN KAIKKI OTETAAN KIRJAIMELLISESTI

KAIKKI ON TÄYNNÄ SYMBOLEITA, KAIKKI ON KRYPTOGRAFISTA, KAIKKI ON KOODATTUA, KAIKKI ON PIILOTETTU, JA IHMISET, JOTKA EIVÄT OLE PÄTEVIÄ, EIVÄT PYSTY YMMÄRTÄMÄÄN SYMBOLIEN TAKANA OLEVAA FILOSOFIAA.

Anonyymi00155 kirjoitti:

KAIKKI ON SYMBOLISTA JA ALLEGORISTA

ONGELMAT SYNTYVÄT, KUN KAIKKI OTETAAN KIRJAIMELLISESTI

KAIKKI ON TÄYNNÄ SYMBOLEITA, KAIKKI ON KRYPTOGRAFISTA, KAIKKI ON KOODATTUA, KAIKKI ON PIILOTETTU, JA IHMISET, JOTKA EIVÄT OLE PÄTEVIÄ, EIVÄT PYSTY YMMÄRTÄMÄÄN SYMBOLIEN TAKANA OLEVAA FILOSOFIAA.

Lue lisää

ALLEGORIAN TAKANA PIILOTTAUTUU SYVÄ FILOSOFIA.

Dramaturgi kirjoitti:

"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"

Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se ei edes ole kristinuskon palsta.


"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"


Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?

Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään "hindulaisudesta"

TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.

Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.

Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää

Anonyymi00158 kirjoitti:

TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.

Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.

Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää

Lue lisää

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Anonyymi00159 kirjoitti:

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Lue lisää

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Allah on Tie, Totuus ja Elämä.
Allah tarjoaa ainoan Oven Taivaaseen olemalla Itse se Ovi.

Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa

Kirjoitit:

"Rakkaus ajatuksin, sanoin ja teoin, rakkautta on anteeksianto armo, ihminen toimii syyn ja seurauksen lain alla, se on armoton mutta Jumalan armo on yläpuolella Jeesuksen ristin veren sovitus. Uusi liitto."

"kasvuna hedelmiksi kuten rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä."



Vastaus:

Eikö yhtään ole outoa olla tekopyhä. Sinussa ei ole edes millimetrin vertaa rakkautta, vaikka puhut siitä suureen ääneen tauotta.

Rakkaus ei tarkoita sitä, että puhut siitä paljon, vaan sitä, että toimit sen mukaisesti.

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

Olet täällä, ei sattumalta, ei uteliaisuudesta yksin. Sinä olet täällä, koska jokin sinussa on tunnistanut sen äärettömän viehätyksen, jota et voi nimetä, ja siksi et voi lähteä. Vuodet eivät ole kuluneet turhaan; ne ovat muokanneet sinua kuin hiljainen veistos, jolla ei ole sanaa, mutta jonka muodot puhuvat sinulle yhä uudelleen: tule lähemmäs, ime sitä, mitä et koskaan saisi.
Sinä luet viestejä, jotka itse sanot kauhuksi, ja omaksut ne kuin evankeliumin sanoja. Mutta tässä ei ole muuta, on vain sinua koukuttava, kielletty tieto, joka imee sinusta kaiken vanhan ja rakentaa sen päälle uuden sielun, uuden halun, uuden riippuvuuden. Se on kuin myrkyllinen kukka, jonka tuoksu syö lujuutesi ja sulkee sinut omaan maailmaan, jossa hyvyys ja pahuus eivät enää erotu toisistaan.
Jokainen viesti, jokainen viittaus pahojen henkien maailmaan, on kuin salainen luu, jonka asetat rintaasi vasten. Et vain lue; sinä imeyt, omaksut ja annostelet sen osaksi itseäsi. Ei ole paluuta. Ei ole turvapaikkaa menneisyydestäsi, ei kristillisestä varjostasi, ei pelastuksen toiveesta. Sinä olet antanut pimeyden tulla osaksi itseäsi, ja se osa sinusta kasvaa vahvemmaksi joka kerta, kun huomiosi kiinnittyy siihen, mitä et pitäisi ihailla.


Et huomaa, että jokainen hetki täällä on repinyt sinut irti vanhasta turvastasi, että olet sallinut itsesi muovautua siihen, mikä ei voi antaa takaisin mitään, paitsi riippuvuuden ja kaipuun.
Tämä on yksinkertainen tunnustus: sinä olet itse valinnut. Jokainen hetki, jolloin olet jäänyt hindupalstalle, on sinulle osoitus siitä, että et voi irtautua.

Ja siinä, missä muut etsivät pelastusta, olet sinä jo kadonnut – ei äkillisesti, ei väkivaltaisesti, vaan hiljaa, mutta kokonaan, se on tulos oleskelustasi hindupalstalla.

Tuo olematon paholainen taitaa pitää sinusta todella tiukasti kiinni, kun et pysty lähtemään täältä ja joudut lukemaan pahojen hindujen viestejä vuosikausia tauotta.


Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

Äärikristitty ekstremisti kantaa mukanaan vihantunteita koko idän pallonpuoliskoa, vaikka se ei palvele hänen hyvinvointiaan. Vihan poistaminen vaatisi tietoista kohtaamista, itsereflektiota ja kykyä nähdä tilanteet toisen näkökulmasta – taitoja, joita jokainen ei ole oppinut tai joihin hänellä ei ole motivaatiota. Vihan kantaminen voi tuntua turvalliselta, sillä se tarjoaa vääränlaisen jatkuvuuden tunteen: “Jos en pääse eroon vihasta, voin edelleen hallita, muistaa ja suojautua.” Toisaalta se on myös tapa sitoa itsensä menneisyyteen ja identiteettiin; viha saattaa muodostaa osan minäkuvaa, jota ihminen ei halua menettää.


Äärikristitty eksteremisti kantaa mukanaan vihantunteita koko idän pallonpuoliskoa, vaikka se ei palvele hänen hyvinvointiaan.

Miksi kristilline ääriaine pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon, vastaus liittyy toiseen, hienovaraisempaan psykologiseen ilmiöön. Ihminen voi jäädä paikoilleen paitsi siksi, että etsii tietoa tai yhteisöllisyyttä, myös siksi, että hän on kiinnostunut itse kokemuksesta. Hän seuraa viestejä kuin evankeliumia. Jotakin vetoaa hänessä siihen, ettei poistu; ehkä se on tuntemus, että paikka tarjoaa hänen identiteetilleen haasteen, peilin, jota muualla ei löydy.

Miksi kristillinen ekstremisti pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa

Kirjoitit:

"Rakkaus ajatuksin, sanoin ja teoin, rakkautta on anteeksianto armo, ihminen toimii syyn ja seurauksen lain alla, se on armoton mutta Jumalan armo on yläpuolella Jeesuksen ristin veren sovitus. Uusi liitto."

"kasvuna hedelmiksi kuten rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys ja itsehillintä."



Vastaus:

Eikö yhtään ole outoa olla tekopyhä. Sinussa ei ole edes millimetrin vertaa rakkautta, vaikka puhut siitä suureen ääneen tauotta.

Rakkaus ei tarkoita sitä, että puhut siitä paljon, vaan sitä, että toimit sen mukaisesti.

Ja tässäkö ilmenee rakkaus? Ja mikä on kaiken sen tulos?

"Ettäkö minä vihaan idän oppia, aion käyttää koko loppuelämän idän oppien kumoamiseen. Ne on kaiken pahuuden ruumillistumia."


Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

Olet täällä, ei sattumalta, ei uteliaisuudesta yksin. Sinä olet täällä, koska jokin sinussa on tunnistanut sen äärettömän viehätyksen, jota et voi nimetä, ja siksi et voi lähteä. Vuodet eivät ole kuluneet turhaan; ne ovat muokanneet sinua kuin hiljainen veistos, jolla ei ole sanaa, mutta jonka muodot puhuvat sinulle yhä uudelleen: tule lähemmäs, ime sitä, mitä et koskaan saisi.
Sinä luet viestejä, jotka itse sanot kauhuksi, ja omaksut ne kuin evankeliumin sanoja. Mutta tässä ei ole muuta, on vain sinua koukuttava, kielletty tieto, joka imee sinusta kaiken vanhan ja rakentaa sen päälle uuden sielun, uuden halun, uuden riippuvuuden. Se on kuin myrkyllinen kukka, jonka tuoksu syö lujuutesi ja sulkee sinut omaan maailmaan, jossa hyvyys ja pahuus eivät enää erotu toisistaan.
Jokainen viesti, jokainen viittaus pahojen henkien maailmaan, on kuin salainen luu, jonka asetat rintaasi vasten. Et vain lue; sinä imeyt, omaksut ja annostelet sen osaksi itseäsi. Ei ole paluuta. Ei ole turvapaikkaa menneisyydestäsi, ei kristillisestä varjostasi, ei pelastuksen toiveesta. Sinä olet antanut pimeyden tulla osaksi itseäsi, ja se osa sinusta kasvaa vahvemmaksi joka kerta, kun huomiosi kiinnittyy siihen, mitä et pitäisi ihailla.


Et huomaa, että jokainen hetki täällä on repinyt sinut irti vanhasta turvastasi, että olet sallinut itsesi muovautua siihen, mikä ei voi antaa takaisin mitään, paitsi riippuvuuden ja kaipuun.
Tämä on yksinkertainen tunnustus: sinä olet itse valinnut. Jokainen hetki, jolloin olet jäänyt hindupalstalle, on sinulle osoitus siitä, että et voi irtautua.

Ja siinä, missä muut etsivät pelastusta, olet sinä jo kadonnut – ei äkillisesti, ei väkivaltaisesti, vaan hiljaa, mutta kokonaan, se on tulos oleskelustasi hindupalstalla.

Tuo olematon paholainen taitaa pitää sinusta todella tiukasti kiinni, kun et pysty lähtemään täältä ja joudut lukemaan pahojen hindujen viestejä vuosikausia tauotta.


Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

Äärikristitty ekstremisti kantaa mukanaan vihantunteita koko idän pallonpuoliskoa, vaikka se ei palvele hänen hyvinvointiaan. Vihan poistaminen vaatisi tietoista kohtaamista, itsereflektiota ja kykyä nähdä tilanteet toisen näkökulmasta – taitoja, joita jokainen ei ole oppinut tai joihin hänellä ei ole motivaatiota. Vihan kantaminen voi tuntua turvalliselta, sillä se tarjoaa vääränlaisen jatkuvuuden tunteen: “Jos en pääse eroon vihasta, voin edelleen hallita, muistaa ja suojautua.” Toisaalta se on myös tapa sitoa itsensä menneisyyteen ja identiteettiin; viha saattaa muodostaa osan minäkuvaa, jota ihminen ei halua menettää.


Äärikristitty eksteremisti kantaa mukanaan vihantunteita koko idän pallonpuoliskoa, vaikka se ei palvele hänen hyvinvointiaan.

Miksi kristilline ääriaine pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon, vastaus liittyy toiseen, hienovaraisempaan psykologiseen ilmiöön. Ihminen voi jäädä paikoilleen paitsi siksi, että etsii tietoa tai yhteisöllisyyttä, myös siksi, että hän on kiinnostunut itse kokemuksesta. Hän seuraa viestejä kuin evankeliumia. Jotakin vetoaa hänessä siihen, ettei poistu; ehkä se on tuntemus, että paikka tarjoaa hänen identiteetilleen haasteen, peilin, jota muualla ei löydy.

Miksi kristillinen ekstremisti pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon.

Lue lisää

Miksi kristillinen ekstremisti pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon.

Hän ei toimi rationaalisesti: hän voi viipyä paikoissa, jotka aiheuttavat hänessä ristiriitaisia tunteita, koska ristiriita itsessään tarjoaa syvyyttä ja merkitystä hänen kokemukselleen. Viha ja sitoutuminen toiseen maailmaan ovat usein erottamattomasti kietoutuneita – ne elävät siellä, missä ihminen ei uskalla päästää irti.

Tuo olematon paholainen taitaa pitää sinusta todella tiukasti kiinni, kun et pysty lähtemään täältä ja joudut lukemaan pahojen hindujen viestejä vuosikausia tauotta.

Hän pysyy siellä, mitä väittää vihaavansa, kuin mies joka seisoo kaatopaikan laidalla päivittäin vakuuttamassa kaikille, kuinka sietämättömältä haju tuntuu — kuitenkaan koskaan poistumatta. Jokainen uusi hinduviesti on hänelle muka todiste rappiosta, harhasta ja eksytyksestä, mutta silti hän palaa niiden ääreen uskollisemmin kuin moni palaa omaan pyhään kirjaansa. Se ei ole enää vastustamista, vaan riippuvuutta.

Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

On aina hieman koomista huomata kristitty ääriaines, joka julistaa olevansa “totuuden puolella”, mutta käyttää elämänsä tarkkailemalla juuri sitä, minkä pitäisi hänen mukaansa olla merkityksetöntä tai pahaa.

Jos hindulaisuus todella olisi hänelle vain tyhjää harhaa, miksi hän vartioi sitä vuosikausia kuin katkera yövartija autioituneessa rakennuksessa? Miksi jokainen keskustelu vetää hänet takaisin?

Tavallisesti ihminen poistuu paikoista, joita aidosti halveksii. Hän sulkee oven, kävelee pois ja unohtaa. Mutta tämä ei kykene siihen.

Ehkä juuri siinä piilee ironia: se allegorinen saatana pitää häntä tiukemmin otteessaan kuin yksikään hindu koskaan yrittäisi. Hän ei pääse irti. Hän joutuu lukemaan “pahojen hindujen” viestejä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen kuin jonkinlaista käänteistä hartauskirjaa. Hän saarnaa vastustavansa kaikkea täällä olevaa, mutta hänen käytöksensä paljastaa toisen totuuden: mikään muu ei enää sido hänen huomiotaan yhtä tehokkaasti.

Ja ehkä kaikkein ivallisinta on se, ettei kukaan edes estä lähtemästä. Ovi on ollut auki koko ajan. Silti hän jää. Ovi on ollut auki koko ajan. Silti hän jää. Kristitty väittää vihaavansa paikkaa loputtomiin, mutta silti hän jää tänne.

Hän palaa joka päivä tarkistamaan, mitä “vääräuskoiset” taas kirjoittivat. Hän kantaa palstaa mukanaan kuin näkymätöntä riippakiveä, jota hän samalla väittää halveksivansa.

Ja juuri siinä hänen tragediansa muuttuu ivalliseksi: hän ei enää taistele hinduja vastaan, vaan omaa pakkomiellettään vastaan. Jokainen uusi viesti, jonka hän avaa “vain nähdäkseen taas tämän harhan”, kiristää sidettä entisestään. Hänestä on tullut oman vastustuksensa vanki — ihminen, joka rakensi itselleen identiteetin siitä, ettei kykene päästämään irti.

Ehkä hän kuvittelee olevansa täällä todistamassa jonkin pahuuden olemassaoloa, mutta vuosien jälkeen näyttämö on kääntynyt toisinpäin. Muut keskustelevat, elävät ja jatkavat eteenpäin, mutta hän seisoo edelleen samalla paikalla kuin hylätty vartija raunioilla, joita kukaan muu ei enää edes piirittäisi. Hän tarvitsee vihansa hinduja vastaan, koska ilman sitä hän joutuisi kohtaamaan tyhjän kysymyksen: mitä hänen elämästään jäisi jäljelle, jos hän viimein sulkisi tämän hindupalstan lopullisesti eikä enää palaisi?

Siksi hän ei lähde. Ei siksi, että häntä pidäteltäisiin, vaan siksi, että ääriainesfanaatikko tottuu lopulta kahleisiinsa. Ja kaikkein raskaimmat kahleet ovat juuri niitä, joita kantaa vapaaehtoisesti samalla vakuuttaen itselleen olevansa vapaa.

Kaikkein syvin ristiriita ei ole siinä, että ihminen vihaa jotakin. Ihminen kykenee vihaamaan monia asioita. Todellinen ristiriita syntyy silloin, kun ihminen rakentaa koko olemassaolonsa sen ympärille, mitä väittää vastustavansa. Silloin viha ei enää ole moraalinen kannanotto, vaan side. Ja juuri siinä tämä näky muuttuu lähes traagisen ivalliseksi.

Hän puhuu rakkaudesta kuin joku, joka olisi löytänyt sen ytimen: anteeksiantoa, armoa, uutta liittoa, veren sovitusta ja Jumalan ääretöntä hyvyyttä. Sanat ovat suuria, raskaita ja pyhiä. Mutta niiden ympärillä ei tunnu olevan lämpöä, vain kylmä pakkomielle. Hänen “rakkautensa” ilmenee siinä, että hän käyttää vuodet elämästään vahtimalla paikkaa, jota sanoo pahuuden pesäksi. Hän ei puhu ihmisistä kuin eksyneistä, vaan kuin vihollisista, joiden olemassaolo itsessään loukkaa häntä.

Ja silloin kysymys muuttuu väistämättömäksi: jos sydän on täynnä armoa, miksi elämä näyttää pelkältä vihalta?

Anonyymi00163 kirjoitti:

Miksi kristillinen ekstremisti pysyy hindupalstalla vuosikaudet, vaikka on empirisesti selvää, ettei kukaan palaa takaisin kristinuskoon.

Hän ei toimi rationaalisesti: hän voi viipyä paikoissa, jotka aiheuttavat hänessä ristiriitaisia tunteita, koska ristiriita itsessään tarjoaa syvyyttä ja merkitystä hänen kokemukselleen. Viha ja sitoutuminen toiseen maailmaan ovat usein erottamattomasti kietoutuneita – ne elävät siellä, missä ihminen ei uskalla päästää irti.

Tuo olematon paholainen taitaa pitää sinusta todella tiukasti kiinni, kun et pysty lähtemään täältä ja joudut lukemaan pahojen hindujen viestejä vuosikausia tauotta.

Hän pysyy siellä, mitä väittää vihaavansa, kuin mies joka seisoo kaatopaikan laidalla päivittäin vakuuttamassa kaikille, kuinka sietämättömältä haju tuntuu — kuitenkaan koskaan poistumatta. Jokainen uusi hinduviesti on hänelle muka todiste rappiosta, harhasta ja eksytyksestä, mutta silti hän palaa niiden ääreen uskollisemmin kuin moni palaa omaan pyhään kirjaansa. Se ei ole enää vastustamista, vaan riippuvuutta.

Ja siihen kysymykseen, miksi olet vuosikaudet tauotta hindupalstalla, et tietenkään vastaa, kun on jo empiirisesti selvinnyt, ettei täällä kukaan enää palaa takaisin kristinuskoon. Miksi olet täällä? Viehättääkö sinua se, ettet poistu, vaan luet hinduviestejä kuin evankeliumia?

On aina hieman koomista huomata kristitty ääriaines, joka julistaa olevansa “totuuden puolella”, mutta käyttää elämänsä tarkkailemalla juuri sitä, minkä pitäisi hänen mukaansa olla merkityksetöntä tai pahaa.

Jos hindulaisuus todella olisi hänelle vain tyhjää harhaa, miksi hän vartioi sitä vuosikausia kuin katkera yövartija autioituneessa rakennuksessa? Miksi jokainen keskustelu vetää hänet takaisin?

Tavallisesti ihminen poistuu paikoista, joita aidosti halveksii. Hän sulkee oven, kävelee pois ja unohtaa. Mutta tämä ei kykene siihen.

Ehkä juuri siinä piilee ironia: se allegorinen saatana pitää häntä tiukemmin otteessaan kuin yksikään hindu koskaan yrittäisi. Hän ei pääse irti. Hän joutuu lukemaan “pahojen hindujen” viestejä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen kuin jonkinlaista käänteistä hartauskirjaa. Hän saarnaa vastustavansa kaikkea täällä olevaa, mutta hänen käytöksensä paljastaa toisen totuuden: mikään muu ei enää sido hänen huomiotaan yhtä tehokkaasti.

Ja ehkä kaikkein ivallisinta on se, ettei kukaan edes estä lähtemästä. Ovi on ollut auki koko ajan. Silti hän jää. Ovi on ollut auki koko ajan. Silti hän jää. Kristitty väittää vihaavansa paikkaa loputtomiin, mutta silti hän jää tänne.

Hän palaa joka päivä tarkistamaan, mitä “vääräuskoiset” taas kirjoittivat. Hän kantaa palstaa mukanaan kuin näkymätöntä riippakiveä, jota hän samalla väittää halveksivansa.

Ja juuri siinä hänen tragediansa muuttuu ivalliseksi: hän ei enää taistele hinduja vastaan, vaan omaa pakkomiellettään vastaan. Jokainen uusi viesti, jonka hän avaa “vain nähdäkseen taas tämän harhan”, kiristää sidettä entisestään. Hänestä on tullut oman vastustuksensa vanki — ihminen, joka rakensi itselleen identiteetin siitä, ettei kykene päästämään irti.

Ehkä hän kuvittelee olevansa täällä todistamassa jonkin pahuuden olemassaoloa, mutta vuosien jälkeen näyttämö on kääntynyt toisinpäin. Muut keskustelevat, elävät ja jatkavat eteenpäin, mutta hän seisoo edelleen samalla paikalla kuin hylätty vartija raunioilla, joita kukaan muu ei enää edes piirittäisi. Hän tarvitsee vihansa hinduja vastaan, koska ilman sitä hän joutuisi kohtaamaan tyhjän kysymyksen: mitä hänen elämästään jäisi jäljelle, jos hän viimein sulkisi tämän hindupalstan lopullisesti eikä enää palaisi?

Siksi hän ei lähde. Ei siksi, että häntä pidäteltäisiin, vaan siksi, että ääriainesfanaatikko tottuu lopulta kahleisiinsa. Ja kaikkein raskaimmat kahleet ovat juuri niitä, joita kantaa vapaaehtoisesti samalla vakuuttaen itselleen olevansa vapaa.

Kaikkein syvin ristiriita ei ole siinä, että ihminen vihaa jotakin. Ihminen kykenee vihaamaan monia asioita. Todellinen ristiriita syntyy silloin, kun ihminen rakentaa koko olemassaolonsa sen ympärille, mitä väittää vastustavansa. Silloin viha ei enää ole moraalinen kannanotto, vaan side. Ja juuri siinä tämä näky muuttuu lähes traagisen ivalliseksi.

Hän puhuu rakkaudesta kuin joku, joka olisi löytänyt sen ytimen: anteeksiantoa, armoa, uutta liittoa, veren sovitusta ja Jumalan ääretöntä hyvyyttä. Sanat ovat suuria, raskaita ja pyhiä. Mutta niiden ympärillä ei tunnu olevan lämpöä, vain kylmä pakkomielle. Hänen “rakkautensa” ilmenee siinä, että hän käyttää vuodet elämästään vahtimalla paikkaa, jota sanoo pahuuden pesäksi. Hän ei puhu ihmisistä kuin eksyneistä, vaan kuin vihollisista, joiden olemassaolo itsessään loukkaa häntä.

Ja silloin kysymys muuttuu väistämättömäksi: jos sydän on täynnä armoa, miksi elämä näyttää pelkältä vihalta?

Lue lisää