"Sipoossa Uudellamaalla osa pientaloasukkaista vierastaa hindujen uskonnon harjoittamisesta kantautuvaa äänimaailmaa.
Sipoon Paippisiin rakennetun temppelin toiminnasta on valitettu kuntaan asianajotoimiston kautta jo viime syksynä. Valituksen on tehnyt yksi naapuri, mutta kaikkiaan 15 pientaloasukasta on ilmaissut sille tukensa.."
https://yle.fi/a/74-20242581?origin=rss
Temppel pauhas niin lujjoo että nuapurit ei kestännä.
221
157
Vastaukset 221
- Anonyymi00001
Mää tykkään enemmän lesta naapureista . Iloista kakaroiden melua alvariinsa .
- Anonyymi00002
2. Väkivalta, lihansyönti ja eläinuhrit
Veda-tekstien varhaiset eläinuhrit sotivat vahvasti myöhempää väkivallattomuuden (Ahimsa) ihannetta vastaan.
Rigveda (10.91.14): Kuvaa avoimesti eläinuhreja jumalien lepyttämiseksi:
"Hänelle [Agni-jumalalle] uhrataan sonneja, härkiä, lehmäpari ja hevosia..."
Manusmriti (5.56): Sallii lihan syömisen tietyissä rajoissa:
"Lihan syömisessä, alkoholin juomisessa tai sukupuoliyhteydessä ei ole syntiä – se on olentojen luonnollinen taipumus. Mutta niistä luopuminen tuo suuren palkion."
Mahabharata (Anushasana Parva 115.40): Tuomitsee lihansyönnin ja väkivallan jyrkästi:
"Ahimsa (väkivallattomuus) on korkein velvollisuus ja korkein opetus. Se, joka haluaa kasvattaa omaa lihaansa syömällä toisen olennon lihaa, elää suuressa kurjuudessa."
Rig Veda 10.91.14 https://share.google/oWrkmB67ZcNescuI - Anonyymi00003
Manusmriti 5.39 https://share.google/kgYSzBsJ5PmYf828v
- Anonyymi00004
Niin tapahtuu, kun luottaa tekoälyyn ja Wikipediaan. Sanskritia on vaikea kääntää oikein. Eläimiä ei uhrattu. Kyse oli harvinaisemmista tapauksista, joissa eläin saattoi esimerkiksi olla hyvin vanha tai sairas, sille annettiin vapautus. Ajatuksena oli, että se pääsi pois aineellisesta maailmasta tai että eläinsyntymän jälkeen sielu saattoi syntyä ihmiskehoon, joka oli korkeampana syntymänä.
Tekoäly ei lainkaan osaa kääntää sanskritia oikein, varsinkaan silloin, kun kyse on sanskritin teksteistä, joiden merkitykset riippuvat asiayhteydestä. Näistä asioista on tehty tutkimusta, ja väitteet pitäisi tarkistaa alkuperäisistä sanskritinkielisistä teksteistä ja tieteellisistä tutkimuksista, ei pelkästään Wikipediasta, tai tekoälystä. - Anonyymi00005
Anonyymi00004 kirjoitti:
Niin tapahtuu, kun luottaa tekoälyyn ja Wikipediaan. Sanskritia on vaikea kääntää oikein. Eläimiä ei uhrattu. Kyse oli harvinaisemmista tapauksista, joissa eläin saattoi esimerkiksi olla hyvin vanha tai sairas, sille annettiin vapautus. Ajatuksena oli, että se pääsi pois aineellisesta maailmasta tai että eläinsyntymän jälkeen sielu saattoi syntyä ihmiskehoon, joka oli korkeampana syntymänä.
Tekoäly ei lainkaan osaa kääntää sanskritia oikein, varsinkaan silloin, kun kyse on sanskritin teksteistä, joiden merkitykset riippuvat asiayhteydestä. Näistä asioista on tehty tutkimusta, ja väitteet pitäisi tarkistaa alkuperäisistä sanskritinkielisistä teksteistä ja tieteellisistä tutkimuksista, ei pelkästään Wikipediasta, tai tekoälystä.Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.
Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.
Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää
Jopa aineellisessa tietämyksessä on tiettyjä porrastuksia sen mukaan, mistä osa-alueesta olet kiinnostunut.
Dharma Shastra kuuluu Vedanga-katogoriaan.
Yksi kuudesta Vedangasta. Juuri Kalpa Vedanga.
Kuusi Vedangaa ovat ne kuusi tieteenalaa, aihetta, haaraa, jotka ihmisen on opittava ennen kuin hän edes aloittaa Vedojen opiskelun.
Henkilö ei voi edes opiskella Vedoja, jos hän ei ole oppinut Vedangoja. On mahdotonta ymmärtää Vedoja, jos ei ole opiskellut Vedangoja.
Koska ennen kuin edes alkaa opiskella Vedoja, on tutkittava, mitä äänteitä ja vivahteita on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan.
Kuten tiedämme, Shastra ja erityisesti Shruti välitettiin suullisesti. Ja siksi, jotta shastroja voi oppia, vastaanottaa ja jopa välittää oikein, on ensin kuultava ääntäminen ja äänteet oikein.
Joku, joka ei tunne ääntämystä, fonetiikkaa, hän ei voi vastaanottaa Vedoja edes kuulemalla niitä.
Ensimmäinen on shiksha, joka opetetaan, miten lausutaan, äännetään oikein (sanskritin sanat, tavut jne.).
Kun oppilas on oppinut Shiksan, hän opiskelee Chandasta.
Sanojen ja tavujen painotus, ääntäminen, sillä jos sanaa äännettäessä painotetaan sanan väärää osaa, koko sanan merkitys voi muuttua kokonaan.
Kun oppilas on jo oppinut Chandasan, hänen tulisi aloittaa Niruktan oppiminen.
Nirutka - oppia, mitä sanat tarkoittavat.
Sen jälkeen hänen tulisi oppia Vyakaranaa, kielioppi.
Itse asiassa Vyakarana tulee ennen Niruktaa.
Vyakarana, sanskritin kieliopin oppimiseen kuluu 12 vuotta, pelkän kieliopin oppimiseen, 12 vuotta intensiivistä opiskelua, hyvin vaikea kieli.
Sanskritin kielen kieliopin oppimisen jälkeen on aloitettava Nirukta, eli on tunnettava etymologia jne.
KUN OPPILAS ON JO OPISKELLUT NIRUKTAN, VOI JO ALOITTAA VEDALAISTEN PYHIEN TEKSTIEN TUTKIMISEN.
TÄSSÄ VAIHEESSA HÄNEN ON PEREHDYTTÄVÄ KALPA VEDANGAAN UUDELLEEN.
"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"
Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme? Siihen menee yli 20 vuottaa lähes tauotonta opiskelua!
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!
Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.
"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"
"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"
Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.
NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.
PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO
HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´
Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.
Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä
On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa. - Anonyymi00006
Anonyymi00005 kirjoitti:
Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
TEKSTIT OVAT KOODATTUJA, ne ei avaudu jokaiselle.
Wikipedian kirjoittaja ei osaa sanskritia.
Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää
Jopa aineellisessa tietämyksessä on tiettyjä porrastuksia sen mukaan, mistä osa-alueesta olet kiinnostunut.
Dharma Shastra kuuluu Vedanga-katogoriaan.
Yksi kuudesta Vedangasta. Juuri Kalpa Vedanga.
Kuusi Vedangaa ovat ne kuusi tieteenalaa, aihetta, haaraa, jotka ihmisen on opittava ennen kuin hän edes aloittaa Vedojen opiskelun.
Henkilö ei voi edes opiskella Vedoja, jos hän ei ole oppinut Vedangoja. On mahdotonta ymmärtää Vedoja, jos ei ole opiskellut Vedangoja.
Koska ennen kuin edes alkaa opiskella Vedoja, on tutkittava, mitä äänteitä ja vivahteita on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan.
Kuten tiedämme, Shastra ja erityisesti Shruti välitettiin suullisesti. Ja siksi, jotta shastroja voi oppia, vastaanottaa ja jopa välittää oikein, on ensin kuultava ääntäminen ja äänteet oikein.
Joku, joka ei tunne ääntämystä, fonetiikkaa, hän ei voi vastaanottaa Vedoja edes kuulemalla niitä.
Ensimmäinen on shiksha, joka opetetaan, miten lausutaan, äännetään oikein (sanskritin sanat, tavut jne.).
Kun oppilas on oppinut Shiksan, hän opiskelee Chandasta.
Sanojen ja tavujen painotus, ääntäminen, sillä jos sanaa äännettäessä painotetaan sanan väärää osaa, koko sanan merkitys voi muuttua kokonaan.
Kun oppilas on jo oppinut Chandasan, hänen tulisi aloittaa Niruktan oppiminen.
Nirutka - oppia, mitä sanat tarkoittavat.
Sen jälkeen hänen tulisi oppia Vyakaranaa, kielioppi.
Itse asiassa Vyakarana tulee ennen Niruktaa.
Vyakarana, sanskritin kieliopin oppimiseen kuluu 12 vuotta, pelkän kieliopin oppimiseen, 12 vuotta intensiivistä opiskelua, hyvin vaikea kieli.
Sanskritin kielen kieliopin oppimisen jälkeen on aloitettava Nirukta, eli on tunnettava etymologia jne.
KUN OPPILAS ON JO OPISKELLUT NIRUKTAN, VOI JO ALOITTAA VEDALAISTEN PYHIEN TEKSTIEN TUTKIMISEN.
TÄSSÄ VAIHEESSA HÄNEN ON PEREHDYTTÄVÄ KALPA VEDANGAAN UUDELLEEN.
"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"
Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme? Siihen menee yli 20 vuottaa lähes tauotonta opiskelua!
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista
Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!
Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.
"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"
"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"
Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.
NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.
PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO
HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´
Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydömen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.
Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä
On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa.On suorastaan irvokasta, miten kaikkea etsitään tekoälyltä vain siksi, että voitaisiin pilkata Vedoja. Samalla unohdetaan, että sanskritia – ja erityisesti Veda-ajan sanskritia – ei voi kääntää oikein pelkän tekoälyn avulla. Käännös pitää tarkistaa alkuperäisestä sanskritinkielisestä lähteestä sekä pätevien sanskritin ja vedalaisen filologian tutkijoiden Sikisi oj olemkassa hermeneutiikka, jota pä
Se, että tekoäly antaa jonkin käännöksen, ei tee siitä automaattisesti oikeaa. Veda-tekstit ovat kielellisesti ja asiayhteydeltään erittäin vaativia, ja niiden ymmärtäminen edellyttää muun muassa vedalaisen kieliopin, sanaston, rituaalisen kontekstin ja perinteisten kommentaarien tuntemista. Tätä myös nykyinen tutkimus korostaa: Veda-sanskritin konekääntämisessä tarvitaan filologista kommentaaria ja historiallista sekä kulttuurista kontekstia. - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
On suorastaan irvokasta, miten kaikkea etsitään tekoälyltä vain siksi, että voitaisiin pilkata Vedoja. Samalla unohdetaan, että sanskritia – ja erityisesti Veda-ajan sanskritia – ei voi kääntää oikein pelkän tekoälyn avulla. Käännös pitää tarkistaa alkuperäisestä sanskritinkielisestä lähteestä sekä pätevien sanskritin ja vedalaisen filologian tutkijoiden Sikisi oj olemkassa hermeneutiikka, jota pä
Se, että tekoäly antaa jonkin käännöksen, ei tee siitä automaattisesti oikeaa. Veda-tekstit ovat kielellisesti ja asiayhteydeltään erittäin vaativia, ja niiden ymmärtäminen edellyttää muun muassa vedalaisen kieliopin, sanaston, rituaalisen kontekstin ja perinteisten kommentaarien tuntemista. Tätä myös nykyinen tutkimus korostaa: Veda-sanskritin konekääntämisessä tarvitaan filologista kommentaaria ja historiallista sekä kulttuurista kontekstia.On olemassa tiede hermeneutiikka ja filologinen tekstikritiikki, joiden avulla pätevät tutkijat arvioivat tekstin aitoutta, alkuperää, asiayhteyttä ja oikeaa tulkintaa. Siksi ei voida vain ottaa jotain verkosta löytyvää käännöstä tai tekoälyn antamaa tekstiä ja väittää, että se on suoraan Vedoista.
Kaikki, mikä väittää olevansa ”Vedoista”, ei automaattisesti ole Veda-tekstiä. Ensin täytyy tarkistaa alkuperäinen sanskritinkielinen lähde, tekstin välityshistoria, kielioppi, asiayhteys ja tarvittaessa käsikirjoitukset sekä perinteiset kommentaarit. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä perusteltu tulkinta.
Siksi pelkkä tekoälyn antama käännös ei ole todiste siitä, mitä Vedat todella sanovat. Veda-tekstien ymmärtäminen vaatii hermeneutiikkaa, filologiaa ja pätevää sanskritin tuntemusta. Tutkimuksessa on nimenomaan korostettu, että Veda-tekstejä ei voida ymmärtää kunnolla ilman Veda-sanskritin kielioppia, tekstikritiikkiä, historiallista ja rituaalista kontekstia sekä tekstien välityksen tuntemusta. - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
On olemassa tiede hermeneutiikka ja filologinen tekstikritiikki, joiden avulla pätevät tutkijat arvioivat tekstin aitoutta, alkuperää, asiayhteyttä ja oikeaa tulkintaa. Siksi ei voida vain ottaa jotain verkosta löytyvää käännöstä tai tekoälyn antamaa tekstiä ja väittää, että se on suoraan Vedoista.
Kaikki, mikä väittää olevansa ”Vedoista”, ei automaattisesti ole Veda-tekstiä. Ensin täytyy tarkistaa alkuperäinen sanskritinkielinen lähde, tekstin välityshistoria, kielioppi, asiayhteys ja tarvittaessa käsikirjoitukset sekä perinteiset kommentaarit. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä perusteltu tulkinta.
Siksi pelkkä tekoälyn antama käännös ei ole todiste siitä, mitä Vedat todella sanovat. Veda-tekstien ymmärtäminen vaatii hermeneutiikkaa, filologiaa ja pätevää sanskritin tuntemusta. Tutkimuksessa on nimenomaan korostettu, että Veda-tekstejä ei voida ymmärtää kunnolla ilman Veda-sanskritin kielioppia, tekstikritiikkiä, historiallista ja rituaalista kontekstia sekä tekstien välityksen tuntemusta.Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää.
Sanskritissa kielen rakenne itsessään on looginen.
Otetaan nyt esimerkiksi leksikaalinen rikkaus. Yksi leksikaalisen rikkauden ominaisuuksista on synonyymisarjan pituus. Sanskritissa monien usein käytettyjen sanojen synonyymien määrä on yksinkertaisesti huikea. Otetaan esimerkiksi sana "vesi".
Esimerkiksi sanskritin kielessä on ainakin 209 synonyymiä sanalle ”vesi”Kaikki ne kuuluvat alun perin sanskritin kieleen, eli ne eivät ole lainattuja muista kielistä.
Sanskritin kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta lauseen sanajärjestys voi olla lähes mikä tahansa, mikä antaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten, mutta erilaisten metristen kuvioiden luomiseen runoudessa. Esimerkiksi englannissa on vain yksikkö ja monikko. Sanskritissa on kaksoissana, joka on ilmaisuvoimaisempi ja kauniimpi. Sanskritin kielen konjugaatiossa on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan lajia.
Sanskritissa on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voi ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä, tai ne voi kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.
Sanskritin kieli on kieli, joka tekee kaikesta tiedettä. Nykymaailmassa ihmiset jaetaan tiedemiehiin ja runoilijoihin, fyysikoihin ja sanoittajiin. Sanskritin veda-perinteessä tällaista jakoa ei ollut.
Tosiasia on, että sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä OLEMASSAOLON ERI TASOILLA. Ilman avainta on mahdotonta saada selville alkuperäistä merkitystä.
Mikä tämä avain on?
Ne ovat tiettyjä peruskäsitteitä, jotka ovat periytyneet opettajalta oppilaalle pitkin oppilasperintöketjua. Nämä käsitteet muodostavat ... jonka prisman läpi teksti saa kokonaisvaltaisen merkityksen. - Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Kaikki riippu myös kääntäjästä. Sanskritia on kovin vaikea kääntää.
Sanskritissa kielen rakenne itsessään on looginen.
Otetaan nyt esimerkiksi leksikaalinen rikkaus. Yksi leksikaalisen rikkauden ominaisuuksista on synonyymisarjan pituus. Sanskritissa monien usein käytettyjen sanojen synonyymien määrä on yksinkertaisesti huikea. Otetaan esimerkiksi sana "vesi".
Esimerkiksi sanskritin kielessä on ainakin 209 synonyymiä sanalle ”vesi”Kaikki ne kuuluvat alun perin sanskritin kieleen, eli ne eivät ole lainattuja muista kielistä.
Sanskritin kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta lauseen sanajärjestys voi olla lähes mikä tahansa, mikä antaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten, mutta erilaisten metristen kuvioiden luomiseen runoudessa. Esimerkiksi englannissa on vain yksikkö ja monikko. Sanskritissa on kaksoissana, joka on ilmaisuvoimaisempi ja kauniimpi. Sanskritin kielen konjugaatiossa on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan lajia.
Sanskritissa on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voi ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä, tai ne voi kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.
Sanskritin kieli on kieli, joka tekee kaikesta tiedettä. Nykymaailmassa ihmiset jaetaan tiedemiehiin ja runoilijoihin, fyysikoihin ja sanoittajiin. Sanskritin veda-perinteessä tällaista jakoa ei ollut.
Tosiasia on, että sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä OLEMASSAOLON ERI TASOILLA. Ilman avainta on mahdotonta saada selville alkuperäistä merkitystä.
Mikä tämä avain on?
Ne ovat tiettyjä peruskäsitteitä, jotka ovat periytyneet opettajalta oppilaalle pitkin oppilasperintöketjua. Nämä käsitteet muodostavat ... jonka prisman läpi teksti saa kokonaisvaltaisen merkityksen.Kysymys:
Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.
Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):
Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin). - Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
Kysymys:
Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.
Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):
Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin).Seuraava sekava Tekoälyn vastaus:
Sinä
Kuinka monta ulottuvuutta on Vedojen mukaan?
ChatGPT
Vedojen mukaan on neljä ulottuvuutta: pituus, leveys, korkeus ja aika. Ulottuvuudet määrittävät fyysisen todellisuuden perustana olevan tilan ja ajan.
Mutta todellisuudessa Vedojen mukaan on 64 ulottuvuutta, siis meidän universumissa.
Onko Vedojen mukaan elämää muilla planeetoilla?
ChatGPT
Tällä hetkellä ei ole mitään varmaa tietoa siitä, onko elämää olemassa muilla planeetoilla. Tähän asti ei ole löydetty konkreettisia todisteita elämästä muualla avaruudessa. Kuitenkin avaruus tutkimus jatkuu ja on mahdollista, että tulevaisuudessa löydetään merkkejä toisenlaisesta elämästä muilla planeetoilla.
Väärin.
Vedojen mukaan kaikki planeetat ovat asuttuja.
Siis kaikilla planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa, kuten meillä, mutta ne ovat asuttuja.
Seuraava väärä vastaus:
Puhuvatko Vedat myös muista planeetoisa?
ChatGPT
Ei, Veda-kirjoitukset keskittyvät pääasiassa Maahan ja ihmisten toimintaan täällä. Ne eivät käsittele muita planeettoja tai avaruutta yleisesti.
Tämä on täysin väärin, sillä Veda-teksteissä puhutaan paljon muista planeetoista ja elämästä niillä.
Seuraava väärä vastaus:
You
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei yleensä puhuta muista universumeista, vaan niissä keskitytään enemmän tähän maailmaan ja sen ilmiöihin sekä moraalisiin ja filosofisiin aiheisiin. Vedalaisessa filosofiassa korostetaan ihmisen sisäisen maailman kehittämistä ja henkistä kasvua, eikä niinkään pohdita ulkoavaruuden tai muiden mahdollisten olemassaolon tasojen merkitystä.
Todellisuudessa puhutaan ja paljon.
Välillä siis oikea vastaus, ihan vaihteeksi:
Sinä
Onko totta, että Veda-teksteissä kaikki vuodet ja muut asiat eivät ole ainoastaan ihmisten kronologian mukaisia maan päällä, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia?
ChatGPT
Kyllä, Veda-teksteissä käytetään usein myös puolijumalien ajanlaskua, joka voidaan tulkita eri tavalla kuin ihmisten kronologia. Tämä antaa Veda-teksteille syvyyttä ja monitulkintaisuutta, joka on osa niiden opetuksia ja merkityksiä.
Outoa, että tekoäly antoi samalle kysymykselle kaksi täysi eri vastausta::
You
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei yleensä puhuta muista universumeista, vaan niissä keskitytään enemmän tähän maailmaan ja sen ilmiöihin sekä moraalisiin ja filosofisiin aiheisiin. Vedalaisessa filosofiassa korostetaan ihmisen sisäisen maailman kehittämistä ja henkistä kasvua, eikä niinkään pohdita ulkoavaruuden tai muiden mahdollisten olemassaolon tasojen merkitystä.
Ja tämä:
Sinä
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Kyllä, Veda-kirjoituksissa mainitaan usein erilaisia maailmoja ja universumeita, jotka ovat osa laajempaa kosmista järjestystä. Näissä teksteissä kuvataan usein erilaisia taivaallisia olentoja ja jumalia, jotka hallitsevat eri maailmoja ja ulottuvuuksia. Vedalaiset tekstit sisältävät monia kertomuksia ja myyttejä eri universumeista ja niiden asukkaista - Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Seuraava sekava Tekoälyn vastaus:
Sinä
Kuinka monta ulottuvuutta on Vedojen mukaan?
ChatGPT
Vedojen mukaan on neljä ulottuvuutta: pituus, leveys, korkeus ja aika. Ulottuvuudet määrittävät fyysisen todellisuuden perustana olevan tilan ja ajan.
Mutta todellisuudessa Vedojen mukaan on 64 ulottuvuutta, siis meidän universumissa.
Onko Vedojen mukaan elämää muilla planeetoilla?
ChatGPT
Tällä hetkellä ei ole mitään varmaa tietoa siitä, onko elämää olemassa muilla planeetoilla. Tähän asti ei ole löydetty konkreettisia todisteita elämästä muualla avaruudessa. Kuitenkin avaruus tutkimus jatkuu ja on mahdollista, että tulevaisuudessa löydetään merkkejä toisenlaisesta elämästä muilla planeetoilla.
Väärin.
Vedojen mukaan kaikki planeetat ovat asuttuja.
Siis kaikilla planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa, kuten meillä, mutta ne ovat asuttuja.
Seuraava väärä vastaus:
Puhuvatko Vedat myös muista planeetoisa?
ChatGPT
Ei, Veda-kirjoitukset keskittyvät pääasiassa Maahan ja ihmisten toimintaan täällä. Ne eivät käsittele muita planeettoja tai avaruutta yleisesti.
Tämä on täysin väärin, sillä Veda-teksteissä puhutaan paljon muista planeetoista ja elämästä niillä.
Seuraava väärä vastaus:
You
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei yleensä puhuta muista universumeista, vaan niissä keskitytään enemmän tähän maailmaan ja sen ilmiöihin sekä moraalisiin ja filosofisiin aiheisiin. Vedalaisessa filosofiassa korostetaan ihmisen sisäisen maailman kehittämistä ja henkistä kasvua, eikä niinkään pohdita ulkoavaruuden tai muiden mahdollisten olemassaolon tasojen merkitystä.
Todellisuudessa puhutaan ja paljon.
Välillä siis oikea vastaus, ihan vaihteeksi:
Sinä
Onko totta, että Veda-teksteissä kaikki vuodet ja muut asiat eivät ole ainoastaan ihmisten kronologian mukaisia maan päällä, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia?
ChatGPT
Kyllä, Veda-teksteissä käytetään usein myös puolijumalien ajanlaskua, joka voidaan tulkita eri tavalla kuin ihmisten kronologia. Tämä antaa Veda-teksteille syvyyttä ja monitulkintaisuutta, joka on osa niiden opetuksia ja merkityksiä.
Outoa, että tekoäly antoi samalle kysymykselle kaksi täysi eri vastausta::
You
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei yleensä puhuta muista universumeista, vaan niissä keskitytään enemmän tähän maailmaan ja sen ilmiöihin sekä moraalisiin ja filosofisiin aiheisiin. Vedalaisessa filosofiassa korostetaan ihmisen sisäisen maailman kehittämistä ja henkistä kasvua, eikä niinkään pohdita ulkoavaruuden tai muiden mahdollisten olemassaolon tasojen merkitystä.
Ja tämä:
Sinä
Puhutaanko Vedalaisissa teksteissä myös muista universumeista?
ChatGPT
Kyllä, Veda-kirjoituksissa mainitaan usein erilaisia maailmoja ja universumeita, jotka ovat osa laajempaa kosmista järjestystä. Näissä teksteissä kuvataan usein erilaisia taivaallisia olentoja ja jumalia, jotka hallitsevat eri maailmoja ja ulottuvuuksia. Vedalaiset tekstit sisältävät monia kertomuksia ja myyttejä eri universumeista ja niiden asukkaistaSinä
Onko totta, että eri universumeissa on eri määrä ulottuvuuksia Vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisessa filosofiassa uskotaan moniin eri universumeihin ja ulottuvuuksiin, mutta Vedalaisissa teksteissä ei yleensä määritellä tarkkaan eri universumien ulottuvuuksien määrää. Kuitenkin Vedalainen filosofia korostaa moninaisten todellisuuksien olemassaoloa ja uskoo, että ne kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Joten voidaan sanoa, että Vedalaisten tekstien mukaan eri universumeissa voi olla eri määrä ulottuvuuksia.
Taas väärä vastaus.
Sinä
Onko totta, että tässä meidän universumissamme on vedalaisten tekstien mukaan 64 ulottuvuutta?
ChatGPT
Ei ole totta, että vedalaisissa teksteissä väitetään, että tässä universumissa on 64 ulottuvuutta. Vedalaisessa filosofiassa ja uskomuksissa on monia erilaisia käsityksiä maailmankaikkeudesta, mutta ei ole tarkkaa lukumäärää ulottuvuuksista. Vedalaisessa ajattelussa korostetaan henkistä kehitystä ja sisäistä todellisuutta, eikä niinkään ulkoisen maailman fyysisiä ominaisuuksia.
VÄÄRIN TAAS.
Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Tarkoittaako Vedat vain Intiaa?
ChatGPT
Kyllä, Vedat ovat alunperin intialaisia pyhiä tekstejä, jotka muodostavat hindulaisuuden vanhimman ja pyhimmän kirjallisen perinteen. Vedoiksi kutsutaan neljää tekstikokoelmaa: Rigveda, Samaveda, Yajurveda ja Atharvaveda. Vedat ovat olennainen osa hindulaisuuden uskonnollista ja filosofista perinnettä, ja niitä pidetään pyhinä teksteinä monissa hindulaisissa yhteisöissä.
MUTTA TODELLISUUDESSA:
Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta ei minkään uskonnon tai minkään kansakunnan asemasta, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.
Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen. Vedalainen kirjallisuus ei kuulu mihinkään kansakuntaan. Joskus ihmiset ymmärtävät väärin ja luulevat, että Veda on Intia. Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.
Vedat ovat siellä, missä niitä noudatetaan. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa kaikkia planeettajärjestelmiä ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat tavalla tai toisella näitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja. - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Sinä
Onko totta, että eri universumeissa on eri määrä ulottuvuuksia Vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisessa filosofiassa uskotaan moniin eri universumeihin ja ulottuvuuksiin, mutta Vedalaisissa teksteissä ei yleensä määritellä tarkkaan eri universumien ulottuvuuksien määrää. Kuitenkin Vedalainen filosofia korostaa moninaisten todellisuuksien olemassaoloa ja uskoo, että ne kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Joten voidaan sanoa, että Vedalaisten tekstien mukaan eri universumeissa voi olla eri määrä ulottuvuuksia.
Taas väärä vastaus.
Sinä
Onko totta, että tässä meidän universumissamme on vedalaisten tekstien mukaan 64 ulottuvuutta?
ChatGPT
Ei ole totta, että vedalaisissa teksteissä väitetään, että tässä universumissa on 64 ulottuvuutta. Vedalaisessa filosofiassa ja uskomuksissa on monia erilaisia käsityksiä maailmankaikkeudesta, mutta ei ole tarkkaa lukumäärää ulottuvuuksista. Vedalaisessa ajattelussa korostetaan henkistä kehitystä ja sisäistä todellisuutta, eikä niinkään ulkoisen maailman fyysisiä ominaisuuksia.
VÄÄRIN TAAS.
Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Tarkoittaako Vedat vain Intiaa?
ChatGPT
Kyllä, Vedat ovat alunperin intialaisia pyhiä tekstejä, jotka muodostavat hindulaisuuden vanhimman ja pyhimmän kirjallisen perinteen. Vedoiksi kutsutaan neljää tekstikokoelmaa: Rigveda, Samaveda, Yajurveda ja Atharvaveda. Vedat ovat olennainen osa hindulaisuuden uskonnollista ja filosofista perinnettä, ja niitä pidetään pyhinä teksteinä monissa hindulaisissa yhteisöissä.
MUTTA TODELLISUUDESSA:
Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta ei minkään uskonnon tai minkään kansakunnan asemasta, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.
Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen. Vedalainen kirjallisuus ei kuulu mihinkään kansakuntaan. Joskus ihmiset ymmärtävät väärin ja luulevat, että Veda on Intia. Mutta Vedoilla ei ole mitään tekemistä Intian kanssa. Vedat eivät ole siellä, missä niitä puhutaan tai säilytetään.
Vedat ovat siellä, missä niitä noudatetaan. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa kaikkia planeettajärjestelmiä ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat tavalla tai toisella näitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja.Ette pysty ymmärtämään vedismin ja hindulaisuuden välistä eroa, vaikka sitä on jo selitetty kokonaisen kirjan verran. Hindulaisuus on olemassa vain maapallolla ja vain tietyssä maassa, kun taas vedalaisuus on olemassa myös muilla planeetoilla ja täysin erilaisissa universumeissa, joissa ei ole hinduja.
- Anonyymi00013
Anonyymi00012 kirjoitti:
Ette pysty ymmärtämään vedismin ja hindulaisuuden välistä eroa, vaikka sitä on jo selitetty kokonaisen kirjan verran. Hindulaisuus on olemassa vain maapallolla ja vain tietyssä maassa, kun taas vedalaisuus on olemassa myös muilla planeetoilla ja täysin erilaisissa universumeissa, joissa ei ole hinduja.
Veda tietoa on myös muille elämänmuodoille, ei vain ihmisille. Meidän maailmankaikkeutemme on Vedojen mukaan yksi pienimmistä.
- Anonyymi00014
Anonyymi00013 kirjoitti:
Veda tietoa on myös muille elämänmuodoille, ei vain ihmisille. Meidän maailmankaikkeutemme on Vedojen mukaan yksi pienimmistä.
Seuraava täysin väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että eri planeetoilla on eri määrä Vedalaista tietoa?
ChatGPT
Ei, tämä väite ei pidä paikkaansa. Vedalainen tieto on intialainen perinteinen tiede- ja filosofiajärjestelmä, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Sitä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn planeettaan, vaan sitä opiskellaan ja harjoitetaan eri puolilla maailmaa riippumatta siitä, missä planeetassa henkilö sijaitsee.
OIKEIN OLISI:
Vedat ovat siellä, missä niitä noudatetaan. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa kaikkia planeettajärjestelmiä ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat tavalla tai toisella näitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja.
ERI PLANEETOILLA ON ERI MÄÄRÄ VEDA-TIETOA.
TEKOÄLY:
Puolijumalat ja muut yliluonnolliset olentoon liittyvät hahmot voivat toki esiintyä Vedoissa, mutta niiden pääasiallinen kohderyhmä on ihmiskunta.
OIKEA VASTAUS ON KUITENKIN:
Veda-tieto on tarkoitettu kaikille eläville olennoille kaikissa universumeissa.
Sinä
Miten Krishna poistui planeetaltamme?
ChatGPT
Hindulaisen uskon mukaan Krishna poistui planeetaltamme Vaikunthaan, joka on jumalten valtakunta. Hänen kerrotaan jättäneen fyysisen hahmonsa Maan päällä ja siirtyneen takaisin jumalien valtakuntaan henkisen hahmona. Tämä tapahtui Krishnan elämän lopussa, kun hän nousi taivaaseen pyörävaunuunsa, jota kutsutaan Garudaksi, ja palasi takaisin jumalten valtakuntaan.
OIKEA VASTAUS OLISI:
Miten Krishna poistui planeetaltamme?
Krishnalla ei ole lainkaan fyysistä kehoa, vaikka saattaa näyttääkin siltä, että Hänellä on fyysinen keho. Kun Krishna lähti planeetaltamme, Hän jätti kopion omasta Kehostaan antaakseen ateistisille ihmisille, jotka eivät halunneet tietää Krishnan jumaluudesta, vaikutelman, että Hän on tavallinen ihminen. Tällainen esitys oli järjestetty heille.
Myös Hänen syntymänsä oli näytelmä.
Kokonaisuudessaan se on jotain jäljittelyn kaltaista. Kṛṣṇan syntymällä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jonka havaitsemme maallisilla aisteillamme. Kṛṣṇa, jolla on henkinen keho, ilmestyi aineelliseen maailmaan ja esitti ”fyysistä” syntymäänsä. Se oli imitaatio, se oli näytelmä, se oli draama, se oli leikki. - Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
Seuraava täysin väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että eri planeetoilla on eri määrä Vedalaista tietoa?
ChatGPT
Ei, tämä väite ei pidä paikkaansa. Vedalainen tieto on intialainen perinteinen tiede- ja filosofiajärjestelmä, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Sitä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn planeettaan, vaan sitä opiskellaan ja harjoitetaan eri puolilla maailmaa riippumatta siitä, missä planeetassa henkilö sijaitsee.
OIKEIN OLISI:
Vedat ovat siellä, missä niitä noudatetaan. Se sanotaan itse Veda-kirjallisuudessa. Tämä tieto kuuluu kaikille ihmisille, kaikille eläville olennoille maailmankaikkeudessa. Jos ajattelemme, että vain meillä on jotain tekemistä vedalaisen kulttuurin tai vedalaisen tiedon kanssa, se ei kuitenkaan ole totta. Kaikki vedalainen kirjallisuus kuvaa kaikkia planeettajärjestelmiä ja kaikissa planeettajärjestelmissä elävät olennot noudattavat tavalla tai toisella näitä periaatteita, lakeja ja näitä oppeja.
ERI PLANEETOILLA ON ERI MÄÄRÄ VEDA-TIETOA.
TEKOÄLY:
Puolijumalat ja muut yliluonnolliset olentoon liittyvät hahmot voivat toki esiintyä Vedoissa, mutta niiden pääasiallinen kohderyhmä on ihmiskunta.
OIKEA VASTAUS ON KUITENKIN:
Veda-tieto on tarkoitettu kaikille eläville olennoille kaikissa universumeissa.
Sinä
Miten Krishna poistui planeetaltamme?
ChatGPT
Hindulaisen uskon mukaan Krishna poistui planeetaltamme Vaikunthaan, joka on jumalten valtakunta. Hänen kerrotaan jättäneen fyysisen hahmonsa Maan päällä ja siirtyneen takaisin jumalien valtakuntaan henkisen hahmona. Tämä tapahtui Krishnan elämän lopussa, kun hän nousi taivaaseen pyörävaunuunsa, jota kutsutaan Garudaksi, ja palasi takaisin jumalten valtakuntaan.
OIKEA VASTAUS OLISI:
Miten Krishna poistui planeetaltamme?
Krishnalla ei ole lainkaan fyysistä kehoa, vaikka saattaa näyttääkin siltä, että Hänellä on fyysinen keho. Kun Krishna lähti planeetaltamme, Hän jätti kopion omasta Kehostaan antaakseen ateistisille ihmisille, jotka eivät halunneet tietää Krishnan jumaluudesta, vaikutelman, että Hän on tavallinen ihminen. Tällainen esitys oli järjestetty heille.
Myös Hänen syntymänsä oli näytelmä.
Kokonaisuudessaan se on jotain jäljittelyn kaltaista. Kṛṣṇan syntymällä ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, jonka havaitsemme maallisilla aisteillamme. Kṛṣṇa, jolla on henkinen keho, ilmestyi aineelliseen maailmaan ja esitti ”fyysistä” syntymäänsä. Se oli imitaatio, se oli näytelmä, se oli draama, se oli leikki.Sinä
Onko totta, että eri universumeissa on eri määrä ulottuvuuksia Vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei ole tarkkaa mainintaa eri universumeissa olevien ulottuvuuksien määrästä. Vedalaisessa filosofiassa yleisesti ajatellaan, että kaikki olemassa olevat maailmat ja universumit ovat saman Brahmanin ilmenemismuotoja, ja niissä saattaa olla erilaisia ulottuvuuksia ja tavallista rajoitetumpia olentoja. Jokaisen olennon tietoisuus liittyy omaan henkilökohtaiseen todellisuuteen, joka voi olla eri ulottuvuuksissa sijaitseva. Tarkka määrä ulottuvuuksia ja niiden suhde eri universumeihin vaihtelee eri vedalaisissa traditioissa ja opintokunnissa.
EI OLE.
Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että Vedojen mukaan kaikissa eri universumeissa on eri luojajumala, Brahma?
ChatGPT
Ei ole totta, että Vedojen mukaan kaikissa eri universumeissa olisi eri luojajumala Brahma. Hinduismi opettaa, että Brahma on yksi Trimurti-jumalista, joka vastaa luomisesta, kun taas Vishnu on ylläpitäjä ja Shiva tuhoaja. Vedat eivät puhu eri luojajumalista eri universumeissa.
TÄYSIN VÄÄRÄ. OIKEA VASTAUS OLISI:
Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin. Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
Ja koska on olemassa miljardeja ja miljardeja erilaisia universumeja, lukemattomia, niin jokaisessa on erilainen Brahma. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Sinä
Onko totta, että eri universumeissa on eri määrä ulottuvuuksia Vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisissa teksteissä ei ole tarkkaa mainintaa eri universumeissa olevien ulottuvuuksien määrästä. Vedalaisessa filosofiassa yleisesti ajatellaan, että kaikki olemassa olevat maailmat ja universumit ovat saman Brahmanin ilmenemismuotoja, ja niissä saattaa olla erilaisia ulottuvuuksia ja tavallista rajoitetumpia olentoja. Jokaisen olennon tietoisuus liittyy omaan henkilökohtaiseen todellisuuteen, joka voi olla eri ulottuvuuksissa sijaitseva. Tarkka määrä ulottuvuuksia ja niiden suhde eri universumeihin vaihtelee eri vedalaisissa traditioissa ja opintokunnissa.
EI OLE.
Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että Vedojen mukaan kaikissa eri universumeissa on eri luojajumala, Brahma?
ChatGPT
Ei ole totta, että Vedojen mukaan kaikissa eri universumeissa olisi eri luojajumala Brahma. Hinduismi opettaa, että Brahma on yksi Trimurti-jumalista, joka vastaa luomisesta, kun taas Vishnu on ylläpitäjä ja Shiva tuhoaja. Vedat eivät puhu eri luojajumalista eri universumeissa.
TÄYSIN VÄÄRÄ. OIKEA VASTAUS OLISI:
Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin. Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
Ja koska on olemassa miljardeja ja miljardeja erilaisia universumeja, lukemattomia, niin jokaisessa on erilainen Brahma.Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Kuinka suuri osa Vedojen teksteistä käsittelee aineellista tietoa?
ChatGPT
Vedojen teksteissä aineellista tietoa käsitellään suhteellisen vähän, sillä Vedat sisältävät pääasiassa henkistä ja hengellistä opetusta sekä rituaaleja. Aineellista tietoa käsitteleviä osuuksia voi kuitenkin löytyä esimerkiksi terveydenhoidosta, luonnontieteistä ja yhteiskunnallisista asioista. Yleisesti ottaen aineellisen tiedon osuus on kuitenkin melko pieni verrattuna muihin aihepiireihin.
"Vedojen teksteissä aineellista tietoa käsitellään suhteellisen vähän, sillä Vedat sisältävät pääasiassa henkistä ja hengellistä opetusta sekä rituaaleja."
TAAS VÄÄRIN.
Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, loput henkistä.
Vedoissa on tietoa kaikesta. Miksi nykyaikaiset saavutukset atomienergian, fysiikan, matematiikan jne. soveltamiseen liittyvillä tiedonaloilla ovat edistyneet vasta viime vuosikymmeninä? Miksi ihmiset, tiedemiehet jo satoja vuosia sitten eivät soveltaneet niitä elämässään ottamalla tiedon Vedoista? Monet menneisyyden oppineet ovat kuitenkin tutkineet Vedoja?
Koska länsimaiset tiedemiehet eivät pysty tutkimaan Veda-tekstejä kunnolla. He voivat opiskella ja lukea tekstejä, he voivat oppia sanskritia, mutta Vedojen oppiminen kokonaan - se on täysin eri asia.
Jotta Vedat edes alkaisivat avautua ihmiselle, on ensin saatava initiaatio Gayatri-mantraan.
Saadakseen initiaation tähän mantraan ihmisellä on oltava siihen valmiudet, toisin sanoen hänellä on oltava siihen opiskeluun tarvittavat edellytykset.
Ja kaikki tämä henkisen opettajan johdolla.Sen jälkeen opettajan johdolla Neljän Vedan
(Rig Veda, Sama Veda, Yajur Veda, Atharva Veda ) intensiivinen opiskelu kestää 28 vuotta. Siis pelkästään Yhden Vedan intensiivinen opiskelu ottaa 7 vuotta.
Siis kuka nykyaikaisista tiedemiehistä tutkisi Vedoja tällä tavoin?
Monet tiedemiehet ovat käyttäneet paljon aikaa Vedojen tutkimukseen. Sanskrit on monikerroksinen kieli. Niinpä nykyään on mahdollista tietää jotakin Vedoista vain pintapuolisesti, mutta sitä, mikä on syvemmällä, ei voi saada selville niin helposti.
Mitä tarkoittaa tiedemies? Tiedemies on skeptikko. Tiedemies tarkoittaa materialistia. Tällaisella lähestymistavalla Vedat eivät avaudu ihmiselle. KOSKA VEDAT OVAT ELÄVIÄ.
Vedat eivät ole vain kirjoja. Vedat eivät ole vain miljoonia kirjoja. Joko Vedat avautuvat tai ne eivät avaudu.
Tämä on metafyysinen prosessi, joten ihmisen on oltava sisäisesti valmis siihen, että Vedat avautuvat ihmiselle.
Vedat sisältävät sekä aineellista että henkistä tietoa. Siitä 90 prosenttia on aineellista, loput henkistä. Miten sitten on mahdollista, että Dhanurveda, sodankäynnin tiede, joka on yksi Vedojen aineellisen tiedon alueista, ei ole nykyihmisen saatavilla? Koska ase on täysin salattu Kalin aikakaudella. Ajatelkaa itse, jos tämä tieto olisi nykyihmisen saatavilla, on selvää, että koko maapallo tuhoutuisi. Siksi se on täysin piilotettu nykyihmisiltä. Jos näin ei olisi, kuka tahansa voisi vapaasti käyttää ydinaseita, Brahmastraa ja niin edelleen. On selvää, että nämä tiedot ovat salaisia. Monet ihmiset ovat yrittäneet saada sitä käsiinsä, mutta se ei ole onnistunut.
Jo muinaisina aikoina ennen kuin opiskelijalle annettiin tietoa, opettaja tutkii hänen moraalisia ominaisuuksia jne. Vasta sitten oppilaalle annettiin mantra, jonka avulla Vedat alkoivat avautua ja niin edelleen. Kaikki, ei edes muinaisina aikoina, eivät saaneet tätä tietoa, jos heillä ei ollut moraalisia valmiuksia siihen.
Milloin vedat alkoivat siis olemaan enemmän saatavilla nykyajan ihmiselle? Emme nyt puhuuu Dhanurvedasta, mutta yleisesti.
1700- ja 1800-luvuilla, Kali-aikakaudella, Vedat alkoivat tulla paremmin tunnetuiksi idässä ja lännessä. Tällöin ilmestyivät ensimmäiset sanskritinkieliset käännökset. Tämä tapahtui Chaitanya Mahaprabhun (Kultainen Avatara) ilmestymisen jälkeen, mikä merkitsi renessanssin alkua. Se alkoi 1400- ja 1500-luvuilla. Miksi siitä ei siis tiedetty länsimaissa mitään ennen sitä? On olemassa käsite nimeltä Yuga-sandhi. Se on sellainen ajanjakso, jolloin aikakaudet vaihtuvat. Kun Dvapara Yuga muuttui Kali Yugaksi. Tämä siirtyminen aikakaudesta toiseen kesti jonkin aikaa (Kali Yuga alkoi hieman yli 5000 vuotta sitten). Kun aikakaudet vaihtuvat, nämä siirtymät ovat yleensä vaikeita. Niinpä kun Yuga-sandhi oli jo alkanut mennä ohi, alkoi renessanssi kaikkialla maailmassa lännessä, ja ihmiset alkoivat taas kuulla Vedoista. - Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
Seuraava väärä vastaus:
Sinä
Kuinka suuri osa Vedojen teksteistä käsittelee aineellista tietoa?
ChatGPT
Vedojen teksteissä aineellista tietoa käsitellään suhteellisen vähän, sillä Vedat sisältävät pääasiassa henkistä ja hengellistä opetusta sekä rituaaleja. Aineellista tietoa käsitteleviä osuuksia voi kuitenkin löytyä esimerkiksi terveydenhoidosta, luonnontieteistä ja yhteiskunnallisista asioista. Yleisesti ottaen aineellisen tiedon osuus on kuitenkin melko pieni verrattuna muihin aihepiireihin.
"Vedojen teksteissä aineellista tietoa käsitellään suhteellisen vähän, sillä Vedat sisältävät pääasiassa henkistä ja hengellistä opetusta sekä rituaaleja."
TAAS VÄÄRIN.
Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, loput henkistä.
Vedoissa on tietoa kaikesta. Miksi nykyaikaiset saavutukset atomienergian, fysiikan, matematiikan jne. soveltamiseen liittyvillä tiedonaloilla ovat edistyneet vasta viime vuosikymmeninä? Miksi ihmiset, tiedemiehet jo satoja vuosia sitten eivät soveltaneet niitä elämässään ottamalla tiedon Vedoista? Monet menneisyyden oppineet ovat kuitenkin tutkineet Vedoja?
Koska länsimaiset tiedemiehet eivät pysty tutkimaan Veda-tekstejä kunnolla. He voivat opiskella ja lukea tekstejä, he voivat oppia sanskritia, mutta Vedojen oppiminen kokonaan - se on täysin eri asia.
Jotta Vedat edes alkaisivat avautua ihmiselle, on ensin saatava initiaatio Gayatri-mantraan.
Saadakseen initiaation tähän mantraan ihmisellä on oltava siihen valmiudet, toisin sanoen hänellä on oltava siihen opiskeluun tarvittavat edellytykset.
Ja kaikki tämä henkisen opettajan johdolla.Sen jälkeen opettajan johdolla Neljän Vedan
(Rig Veda, Sama Veda, Yajur Veda, Atharva Veda ) intensiivinen opiskelu kestää 28 vuotta. Siis pelkästään Yhden Vedan intensiivinen opiskelu ottaa 7 vuotta.
Siis kuka nykyaikaisista tiedemiehistä tutkisi Vedoja tällä tavoin?
Monet tiedemiehet ovat käyttäneet paljon aikaa Vedojen tutkimukseen. Sanskrit on monikerroksinen kieli. Niinpä nykyään on mahdollista tietää jotakin Vedoista vain pintapuolisesti, mutta sitä, mikä on syvemmällä, ei voi saada selville niin helposti.
Mitä tarkoittaa tiedemies? Tiedemies on skeptikko. Tiedemies tarkoittaa materialistia. Tällaisella lähestymistavalla Vedat eivät avaudu ihmiselle. KOSKA VEDAT OVAT ELÄVIÄ.
Vedat eivät ole vain kirjoja. Vedat eivät ole vain miljoonia kirjoja. Joko Vedat avautuvat tai ne eivät avaudu.
Tämä on metafyysinen prosessi, joten ihmisen on oltava sisäisesti valmis siihen, että Vedat avautuvat ihmiselle.
Vedat sisältävät sekä aineellista että henkistä tietoa. Siitä 90 prosenttia on aineellista, loput henkistä. Miten sitten on mahdollista, että Dhanurveda, sodankäynnin tiede, joka on yksi Vedojen aineellisen tiedon alueista, ei ole nykyihmisen saatavilla? Koska ase on täysin salattu Kalin aikakaudella. Ajatelkaa itse, jos tämä tieto olisi nykyihmisen saatavilla, on selvää, että koko maapallo tuhoutuisi. Siksi se on täysin piilotettu nykyihmisiltä. Jos näin ei olisi, kuka tahansa voisi vapaasti käyttää ydinaseita, Brahmastraa ja niin edelleen. On selvää, että nämä tiedot ovat salaisia. Monet ihmiset ovat yrittäneet saada sitä käsiinsä, mutta se ei ole onnistunut.
Jo muinaisina aikoina ennen kuin opiskelijalle annettiin tietoa, opettaja tutkii hänen moraalisia ominaisuuksia jne. Vasta sitten oppilaalle annettiin mantra, jonka avulla Vedat alkoivat avautua ja niin edelleen. Kaikki, ei edes muinaisina aikoina, eivät saaneet tätä tietoa, jos heillä ei ollut moraalisia valmiuksia siihen.
Milloin vedat alkoivat siis olemaan enemmän saatavilla nykyajan ihmiselle? Emme nyt puhuuu Dhanurvedasta, mutta yleisesti.
1700- ja 1800-luvuilla, Kali-aikakaudella, Vedat alkoivat tulla paremmin tunnetuiksi idässä ja lännessä. Tällöin ilmestyivät ensimmäiset sanskritinkieliset käännökset. Tämä tapahtui Chaitanya Mahaprabhun (Kultainen Avatara) ilmestymisen jälkeen, mikä merkitsi renessanssin alkua. Se alkoi 1400- ja 1500-luvuilla. Miksi siitä ei siis tiedetty länsimaissa mitään ennen sitä? On olemassa käsite nimeltä Yuga-sandhi. Se on sellainen ajanjakso, jolloin aikakaudet vaihtuvat. Kun Dvapara Yuga muuttui Kali Yugaksi. Tämä siirtyminen aikakaudesta toiseen kesti jonkin aikaa (Kali Yuga alkoi hieman yli 5000 vuotta sitten). Kun aikakaudet vaihtuvat, nämä siirtymät ovat yleensä vaikeita. Niinpä kun Yuga-sandhi oli jo alkanut mennä ohi, alkoi renessanssi kaikkialla maailmassa lännessä, ja ihmiset alkoivat taas kuulla Vedoista.Seuraava väärä vastaus:
Onko totta, että meidän maailmankaikkeutemme on Vedojen mukaan yksi pienimmistä.
ChatGPT
Ei, tämä väite ei ole totta. Vedoissa ei käsitellä maailmankaikkeuden kokoa tai sijaintia suhteessa muihin maailmankaikkeuksiin. Nykyisen tietämyksemme mukaan oma maailmankaikkeutemme on valtava ja laajenee jatkuvasti. Vedat ovat pyhiä hindu-luonnonkatsomuksen tekstejä, eivätkä ne tarjoa tieteellistä tietoa maailmankaikkeuden koosta.
Väärä vastaus taas.
MEIDÄN MAAILMANKAIKKEUTEMME ON TODELLAKIN YKSI KAIKKEIN PIENIMMISTÄ VEDOJEN MUKAAN.
Sinä
Onko totta, että tässä meidän universumissamme on vedalaisten tekstien mukaan 64 ulottuvuutta?
ChatGPT
Ei ole totta, että vedalaisissa teksteissä väitetään, että tässä universumissa on 64 ulottuvuutta. Vedalaisessa filosofiassa ja uskomuksissa on monia erilaisia käsityksiä maailmankaikkeudesta, mutta ei ole tarkkaa lukumäärää ulottuvuuksista. Vedalaisessa ajattelussa korostetaan henkistä kehitystä ja sisäistä todellisuutta, eikä niinkään ulkoisen maailman fyysisiä ominaisuuksia.
Taas väärä vastaus.
Oikein olisi:
KYLLÄ MEIDÄN UNIVERSUMISSAMME ON 64 ULOTTUVUUTTA, JA MUISSA UNIVERSUMEISSA PALJON ENEMMÄN. - Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Seuraava väärä vastaus:
Onko totta, että meidän maailmankaikkeutemme on Vedojen mukaan yksi pienimmistä.
ChatGPT
Ei, tämä väite ei ole totta. Vedoissa ei käsitellä maailmankaikkeuden kokoa tai sijaintia suhteessa muihin maailmankaikkeuksiin. Nykyisen tietämyksemme mukaan oma maailmankaikkeutemme on valtava ja laajenee jatkuvasti. Vedat ovat pyhiä hindu-luonnonkatsomuksen tekstejä, eivätkä ne tarjoa tieteellistä tietoa maailmankaikkeuden koosta.
Väärä vastaus taas.
MEIDÄN MAAILMANKAIKKEUTEMME ON TODELLAKIN YKSI KAIKKEIN PIENIMMISTÄ VEDOJEN MUKAAN.
Sinä
Onko totta, että tässä meidän universumissamme on vedalaisten tekstien mukaan 64 ulottuvuutta?
ChatGPT
Ei ole totta, että vedalaisissa teksteissä väitetään, että tässä universumissa on 64 ulottuvuutta. Vedalaisessa filosofiassa ja uskomuksissa on monia erilaisia käsityksiä maailmankaikkeudesta, mutta ei ole tarkkaa lukumäärää ulottuvuuksista. Vedalaisessa ajattelussa korostetaan henkistä kehitystä ja sisäistä todellisuutta, eikä niinkään ulkoisen maailman fyysisiä ominaisuuksia.
Taas väärä vastaus.
Oikein olisi:
KYLLÄ MEIDÄN UNIVERSUMISSAMME ON 64 ULOTTUVUUTTA, JA MUISSA UNIVERSUMEISSA PALJON ENEMMÄN.Sinä
Kuinka monta ulottuvuutta on Vedojen mukaan?
ChatGPT
Vedojen mukaan on neljä ulottuvuutta: pituus, leveys, korkeus ja aika. Ulottuvuudet määrittävät fyysisen todellisuuden perustana olevan tilan ja ajan.
Mutta todellisuudessa Vedojen mukaan on 64 ulottuvuutta, siis vain meidän universumissa.
Seuraava vastaus on taas kokonaan väärä.
Sinä
Mitä tarkoitta yoga maya vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Yoga Maya on hindulainen käsite, joka viittaa siihen, miten henkinen maailma peittää ihmisen todellisen luonnon ja estää häntä ymmärtämästä oman osansa ikuisessa järjestyksessä. Vedalaisissa teksteissä yoga maya esitetään usein illuusiona tai harhakuvitelmana, joka estää ihmistä löytämästä todellista tarkoitustaan ja yhteyttään maailmankaikkeuteen. Sitä vastoin moksha on pyrkimys päästä irti yoga mayasta ja saavuttaa korkeampi tietoisuuden tila.
Yoga Maya on hindulainen käsite, joka viittaa siihen, miten henkinen maailma peittää ihmisen todellisen luonnon ja estää häntä ymmärtämästä oman osansa ikuisessa järjestyksessä. Vedalaisissa teksteissä yoga maya esitetään usein illuusiona tai harhakuvitelmana,
SIIS TÄSSÄ VASTAUKSESSA SE PUHUU MAHA MAYASTA, EI YOGA MAYASTA. KOKONAAN ERI ASIA.
Seuraava absoluuttisen väärä vastaus:
Sinä
Kuvaile henkimaailman eri planeettoja vedalaisten tekstien mukaan. Nimeä myös ne planeetat.
ChatGPT
Vedalaisessa uskomusjärjestelmässä henkimaailmaa hallitsevat eri planeetat, joita kutsutaan nimillä:
Surya (Aurinko): Valon ja energian lähde, joka symboloi elämänvoimaa ja tiedonlähdettä.
Chandra (Kuu): Tunteiden ja mielen hallitsija, joka vaikuttaa ihmisten tunnetiloihin ja intuitioon.
Mangala (Mars): Soturin ja taistelijan planeetta, joka symboloi voimaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä.
Budha (Merkurius): Kommunikaation ja älyn planeetta, joka vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja oppimiseen.
Guru (Jupiter): Viisauden ja opetuksen planeetta, joka symboloi kasvua, onnea ja suojelua.
Shukra (Venus): Kauneuden ja rakkauden planeetta, joka vaikuttaa ihmisten ihmissuhteisiin ja taiteelliseen luovuuteen.
Shani (Saturnus): Karmojen ja rajoitusten planeetta, joka opettaa kärsivällisyyttä ja vastuun ottamista teoista.
Rahu ja Ketu: Kiertävät pisteet, jotka symboloivat karmallisia haasteita ja muutoksia ihmisten elämässä.
TÄMÄ VASTAUS EI KUVAA HENKIMAAILMAN PLANEETTOJA, VAAN AINEELLISEN MAAILMAN KORKEAMPIA PLANEETTOJA. JA LISÄKSI NEKIN VÄÄRIN.
Seuraava absoluuttisen väärä vastaus:
Sinä
Kuinka monta vapautusta eli muktia on olemassa Veda-tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedat mainitsevat neljä päävapautusta, jotka tunnetaan nimellä dharma (eettinen elämä), artha (materiaalinen hyvinvointi), kama (nautinnot) ja moksha (hengellinen vapautuminen). Mokshan tavoite on vapauttaa ihminen syklistä uudestisyntymisestä ja saavuttaa ykseys Jumalan kanssa.
TÄSSÄ SE EI EDES TUNNISTA KYSYMYSTÄ, PUHU AIVAN MUUSTA.
"Vedat mainitsevat neljä päävapautusta, jotka tunnetaan nimellä dharma..."
Se ei edes puhu tässä mitään vapautuksesta, ei tunnista kysymystä.
Seuraava kokonaan väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että on olemassa viisi erilaista mokshaa Veda-tekstien mukaan?
ChatGPT
Ei, tämä ei ole totta. Veda-teksteissä moksha viittaa yleensä siihen, että yksilö vapautuu syklisestä syntymästä ja kuolemasta ja saavuttaa lopullisen vapautumisen tai yhteyden korkeimpaan todellisuuteen. Moksha ei yleensä jaeta eri tyyppeihin Veda-teksteissä.
TODELLISUUDESSA MOKSHA JAETAAN VIITEEN TÄYSIN ERILAISIIN TYYPPIIN. - Anonyymi00019
Anonyymi00018 kirjoitti:
Sinä
Kuinka monta ulottuvuutta on Vedojen mukaan?
ChatGPT
Vedojen mukaan on neljä ulottuvuutta: pituus, leveys, korkeus ja aika. Ulottuvuudet määrittävät fyysisen todellisuuden perustana olevan tilan ja ajan.
Mutta todellisuudessa Vedojen mukaan on 64 ulottuvuutta, siis vain meidän universumissa.
Seuraava vastaus on taas kokonaan väärä.
Sinä
Mitä tarkoitta yoga maya vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Yoga Maya on hindulainen käsite, joka viittaa siihen, miten henkinen maailma peittää ihmisen todellisen luonnon ja estää häntä ymmärtämästä oman osansa ikuisessa järjestyksessä. Vedalaisissa teksteissä yoga maya esitetään usein illuusiona tai harhakuvitelmana, joka estää ihmistä löytämästä todellista tarkoitustaan ja yhteyttään maailmankaikkeuteen. Sitä vastoin moksha on pyrkimys päästä irti yoga mayasta ja saavuttaa korkeampi tietoisuuden tila.
Yoga Maya on hindulainen käsite, joka viittaa siihen, miten henkinen maailma peittää ihmisen todellisen luonnon ja estää häntä ymmärtämästä oman osansa ikuisessa järjestyksessä. Vedalaisissa teksteissä yoga maya esitetään usein illuusiona tai harhakuvitelmana,
SIIS TÄSSÄ VASTAUKSESSA SE PUHUU MAHA MAYASTA, EI YOGA MAYASTA. KOKONAAN ERI ASIA.
Seuraava absoluuttisen väärä vastaus:
Sinä
Kuvaile henkimaailman eri planeettoja vedalaisten tekstien mukaan. Nimeä myös ne planeetat.
ChatGPT
Vedalaisessa uskomusjärjestelmässä henkimaailmaa hallitsevat eri planeetat, joita kutsutaan nimillä:
Surya (Aurinko): Valon ja energian lähde, joka symboloi elämänvoimaa ja tiedonlähdettä.
Chandra (Kuu): Tunteiden ja mielen hallitsija, joka vaikuttaa ihmisten tunnetiloihin ja intuitioon.
Mangala (Mars): Soturin ja taistelijan planeetta, joka symboloi voimaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä.
Budha (Merkurius): Kommunikaation ja älyn planeetta, joka vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja oppimiseen.
Guru (Jupiter): Viisauden ja opetuksen planeetta, joka symboloi kasvua, onnea ja suojelua.
Shukra (Venus): Kauneuden ja rakkauden planeetta, joka vaikuttaa ihmisten ihmissuhteisiin ja taiteelliseen luovuuteen.
Shani (Saturnus): Karmojen ja rajoitusten planeetta, joka opettaa kärsivällisyyttä ja vastuun ottamista teoista.
Rahu ja Ketu: Kiertävät pisteet, jotka symboloivat karmallisia haasteita ja muutoksia ihmisten elämässä.
TÄMÄ VASTAUS EI KUVAA HENKIMAAILMAN PLANEETTOJA, VAAN AINEELLISEN MAAILMAN KORKEAMPIA PLANEETTOJA. JA LISÄKSI NEKIN VÄÄRIN.
Seuraava absoluuttisen väärä vastaus:
Sinä
Kuinka monta vapautusta eli muktia on olemassa Veda-tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedat mainitsevat neljä päävapautusta, jotka tunnetaan nimellä dharma (eettinen elämä), artha (materiaalinen hyvinvointi), kama (nautinnot) ja moksha (hengellinen vapautuminen). Mokshan tavoite on vapauttaa ihminen syklistä uudestisyntymisestä ja saavuttaa ykseys Jumalan kanssa.
TÄSSÄ SE EI EDES TUNNISTA KYSYMYSTÄ, PUHU AIVAN MUUSTA.
"Vedat mainitsevat neljä päävapautusta, jotka tunnetaan nimellä dharma..."
Se ei edes puhu tässä mitään vapautuksesta, ei tunnista kysymystä.
Seuraava kokonaan väärä vastaus:
Sinä
Onko totta, että on olemassa viisi erilaista mokshaa Veda-tekstien mukaan?
ChatGPT
Ei, tämä ei ole totta. Veda-teksteissä moksha viittaa yleensä siihen, että yksilö vapautuu syklisestä syntymästä ja kuolemasta ja saavuttaa lopullisen vapautumisen tai yhteyden korkeimpaan todellisuuteen. Moksha ei yleensä jaeta eri tyyppeihin Veda-teksteissä.
TODELLISUUDESSA MOKSHA JAETAAN VIITEEN TÄYSIN ERILAISIIN TYYPPIIN.Sinä
Mitkä ovat äänen funktiot vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisten tekstien mukaan äänellä on monia erilaisia funktioita, jotka vaihtelevat tilanteen mukaan. Joitakin äänen funktioita Vedalaisten teksteissä ovat:
Viestintäväline: Ääni on ensisijainen tapa kommunikoida muiden kanssa ja välittää tietoa, ajatuksia ja tunteita.
Ilmaisuväline: Ääni voi välittää erilaisia tunnetiloja, kuten iloa, surua, raivoa tai ahdistusta.
Rituaalinen väline: Ääntä voidaan käyttää rituaaleissa ja uskonnollisissa seremonioissa, kuten laulamalla tai rukouksilla.
Rauhoittava väline: Ääni voi olla rauhoittava ja rentouttava, esimerkiksi musiikin kuuntelu voi auttaa rentoutumaan ja lievittämään stressiä.
Luontoyhteyden väline: Ääni voi yhdistää ihmisen luontoon ja ympäristöön esimerkiksi lintujen laulun tai muiden eläinten äänien kautta.
Näiden lisäksi Vedalaisten tekstit korostavat äänen pyhyyttä ja voimaa, ja se voi olla osa rituaaleja, meditaatioita ja henkistä kasvua. Ääni nähdään tärkeänä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yhteyttä maailmankaikkeuteen.
TODELLISUUDESSA:
Äänen funktiot:
Informatiivinen - tiedon välittäminen
Luova - luominen, luova värähtely - Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
Sinä
Mitkä ovat äänen funktiot vedalaisten tekstien mukaan?
ChatGPT
Vedalaisten tekstien mukaan äänellä on monia erilaisia funktioita, jotka vaihtelevat tilanteen mukaan. Joitakin äänen funktioita Vedalaisten teksteissä ovat:
Viestintäväline: Ääni on ensisijainen tapa kommunikoida muiden kanssa ja välittää tietoa, ajatuksia ja tunteita.
Ilmaisuväline: Ääni voi välittää erilaisia tunnetiloja, kuten iloa, surua, raivoa tai ahdistusta.
Rituaalinen väline: Ääntä voidaan käyttää rituaaleissa ja uskonnollisissa seremonioissa, kuten laulamalla tai rukouksilla.
Rauhoittava väline: Ääni voi olla rauhoittava ja rentouttava, esimerkiksi musiikin kuuntelu voi auttaa rentoutumaan ja lievittämään stressiä.
Luontoyhteyden väline: Ääni voi yhdistää ihmisen luontoon ja ympäristöön esimerkiksi lintujen laulun tai muiden eläinten äänien kautta.
Näiden lisäksi Vedalaisten tekstit korostavat äänen pyhyyttä ja voimaa, ja se voi olla osa rituaaleja, meditaatioita ja henkistä kasvua. Ääni nähdään tärkeänä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yhteyttä maailmankaikkeuteen.
TODELLISUUDESSA:
Äänen funktiot:
Informatiivinen - tiedon välittäminen
Luova - luominen, luova värähtelySeuraavassa tekoäly ei tunnistaa lainkaan kysymystä:
Sinä
copy
Äänen transformaation vaiheet Veda-teksteissä?
ChatGPT
Veda-teksteissä äänen transformaatio tapahtuu neljässä vaiheessa:
Šruti (kuultu) - Ääni syntyy luonnostaan ja spontaanisti ilman ihmisen tekemää manipulointia. Se on alkuperäinen ääni, joka on olemassa ikuisesti.
Smriti (muistettu) - Ääni tallennetaan muistiin ja siirretään suullisesti sukupolvelta toiselle. Tässä vaiheessa ääni voi muuttua tai vääristyä ihmisen välityksellä.
Itihasas (historiallinen) - Ääni kirjoitetaan ja tallennetaan kirjallisesti. Tässä vaiheessa ääni on pysyvässä muodossa ja sitä voidaan helposti jakaa ja säilyttää.
Puranas (myyttinen) - Ääni leviää laajalle yhteiskunnassa ja siitä tulee osa kulttuuriperintöä. Se saa myös symbolista tai metafyysistä merkitystä.
OIKEA VASTAUS OLISI KUITENKIN:
Äänen transformaation vaiheet
1. Paravak (para-korkein, vak-puhe) - jumalallinen taso.
Paravak-tasolla (jumalallinen puhe) luomisen, ajattelun ja puheen prosessit ovat yhtä.
2. Pashyantivak (pashyanti-see, vak-puhe) - jumalallisen äänen heijastuminen aineellisessa äänimaailmassa puhtaaseen tietoisuuteen (henkinen näkemys).
Ääni säilyttää kaikki mahdollisuutensa ja kantaa sisällään kaikki kohteen ikuiset ominaisuudet lilaa lukuun ottamatta.
3- Madhyamavak (madhyama-väliaikainen, intermediate, vak-rech) - ajattelun taso, ajatuksen välittäminen kuvien avulla, telepaattinen viestintä, täydellisen ymmärryksen taso.
Puolijumalien taso.
4. Vaikarikavak - fyysisen puheen (tavallisen puheen) taso.
Kuulemamme äänitaso sisältää 17 prosenttia puheen informaatiosta.
Kun ääni kulkee näiden vaiheiden läpi, se muuntuu, vaimenee ja menettää kaikki alkuperäiset ominaisuutensa.
Tässä oli vain muutamia esimerkkejä edellä. - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Seuraavassa tekoäly ei tunnistaa lainkaan kysymystä:
Sinä
copy
Äänen transformaation vaiheet Veda-teksteissä?
ChatGPT
Veda-teksteissä äänen transformaatio tapahtuu neljässä vaiheessa:
Šruti (kuultu) - Ääni syntyy luonnostaan ja spontaanisti ilman ihmisen tekemää manipulointia. Se on alkuperäinen ääni, joka on olemassa ikuisesti.
Smriti (muistettu) - Ääni tallennetaan muistiin ja siirretään suullisesti sukupolvelta toiselle. Tässä vaiheessa ääni voi muuttua tai vääristyä ihmisen välityksellä.
Itihasas (historiallinen) - Ääni kirjoitetaan ja tallennetaan kirjallisesti. Tässä vaiheessa ääni on pysyvässä muodossa ja sitä voidaan helposti jakaa ja säilyttää.
Puranas (myyttinen) - Ääni leviää laajalle yhteiskunnassa ja siitä tulee osa kulttuuriperintöä. Se saa myös symbolista tai metafyysistä merkitystä.
OIKEA VASTAUS OLISI KUITENKIN:
Äänen transformaation vaiheet
1. Paravak (para-korkein, vak-puhe) - jumalallinen taso.
Paravak-tasolla (jumalallinen puhe) luomisen, ajattelun ja puheen prosessit ovat yhtä.
2. Pashyantivak (pashyanti-see, vak-puhe) - jumalallisen äänen heijastuminen aineellisessa äänimaailmassa puhtaaseen tietoisuuteen (henkinen näkemys).
Ääni säilyttää kaikki mahdollisuutensa ja kantaa sisällään kaikki kohteen ikuiset ominaisuudet lilaa lukuun ottamatta.
3- Madhyamavak (madhyama-väliaikainen, intermediate, vak-rech) - ajattelun taso, ajatuksen välittäminen kuvien avulla, telepaattinen viestintä, täydellisen ymmärryksen taso.
Puolijumalien taso.
4. Vaikarikavak - fyysisen puheen (tavallisen puheen) taso.
Kuulemamme äänitaso sisältää 17 prosenttia puheen informaatiosta.
Kun ääni kulkee näiden vaiheiden läpi, se muuntuu, vaimenee ja menettää kaikki alkuperäiset ominaisuutensa.
Tässä oli vain muutamia esimerkkejä edellä.Dramaturgi kirjoitti:
"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"
Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se ei edes ole kristinuskon palsta.
"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"
Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista - Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
Dramaturgi kirjoitti:
"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"
Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se ei edes ole kristinuskon palsta.
"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"
Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme?
Tekoäly ja wikipedia eivät voi tietää mitään Vedoista eikä "hindulaisudesta" koska ennen kuin voit edes alkaa oppia Vedoista ja hindulaisuudsta, sinun on käytävä läpi 6 edellistä vaihetta, muuten ei ymmärrä mitään Vedoista"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."
Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.
Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.
Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua. - Anonyymi00023
Anonyymi00022 kirjoitti:
"Tässä opetusta helvetistä Raamatun mukaan."
Hinduja ei kiinnosta, miten Raamatun mukaan on. Jos ottaa kaiken päinvastoin, tulee vähemmän huijatuksi.
Tämä uskonto oli suunniteltu lupaamaan ihmisille parempi kuolemanjälkeinen elämä, kylvämään helvetin pelkoa sekä opettamaan orjaluokalle alistumista ihannoivaa, masokistista filosofiaa, jotta tietoisuuden kasvava kapina murskattaisiin lopullisesti.
Dogmaattinen kristillinen oppijärjestelmä voidaan tutkia hegemonisena ideologiana, joka legitimoi olemassa olevia yhteiskunnallisia valtasuhteita esittämällä ne osana jumalallista järjestystä ja moraalista kosmosta. Erityisesti yhteiskunnan alempien luokkien näkökulmasta uskonnollinen etiikka korosti nöyryyttä, kuuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja maallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, samalla kun oikeudenmukaisuuden toteutuminen siirrettiin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Tällainen ajattelurakenne saattoi vähentää välitöntä motivaatiota kyseenalaistaa tai vastustaa vallitsevia yhteiskunnallisia hierarkioita, koska kärsimykselle annettiin transsendentti merkitys ja tulevaisuuteen siirretty palkkio. Joten kristinusko ei ollut ainoastaan uskonnollinen oppijärjestelmä vaan myös kulttuurinen ja poliittinen instituutio, joka osallistui sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseen ohjaamalla yksilöiden moraalista tietoisuutta, käyttäytymistä ja käsityksiä oikeutetusta vallasta. Tällöin kristinuskonnollinen maailmankuva voidaan ymmärtää mekanismina, joka kanavoi tietoisuuden kehittymisen myötä syntyviä kriittisiä ja kapinallisia impulsseja pois yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti yksilöllistä moraalista itsensä kehittämistä ja ”pelastuksen” tavoittelua.Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla. Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet. Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu.
- Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla. Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet. Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu.
Äänen ja yagyojen vedainen tiede.
Papit, jotka suorittivat vedalaiset uhrit (yagyat) ja lausuivat sopivia mantroja uhrausten aikana, tunsivat kaikki nämä Vedangat. Lisäksi, vaikka he olivat oppineet äänitiedettä hyvin pitkään ja hallitsivat sen sujuvasti - uhrissa istui aina yksi pappi, joka vain kuunteli muita. Ja heti, kun jokin mantra lausuttiin väärin, hän otti välittömästi pappia kädestä kiinni ja sanoi: ”Olet lausunut mantran väärin, lausu se toisin, niin kuin se pitäisi lausua.” Koska jos mantra lausuttiin väärin (jos yksi äänne tässä mantrassa lausuttiin väärin), uhrin tulos saattoi olla täysin päinvastainen. - Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Äänen ja yagyojen vedainen tiede.
Papit, jotka suorittivat vedalaiset uhrit (yagyat) ja lausuivat sopivia mantroja uhrausten aikana, tunsivat kaikki nämä Vedangat. Lisäksi, vaikka he olivat oppineet äänitiedettä hyvin pitkään ja hallitsivat sen sujuvasti - uhrissa istui aina yksi pappi, joka vain kuunteli muita. Ja heti, kun jokin mantra lausuttiin väärin, hän otti välittömästi pappia kädestä kiinni ja sanoi: ”Olet lausunut mantran väärin, lausu se toisin, niin kuin se pitäisi lausua.” Koska jos mantra lausuttiin väärin (jos yksi äänne tässä mantrassa lausuttiin väärin), uhrin tulos saattoi olla täysin päinvastainen.Mantrat, äänten taajuus ja voima
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, idän viisaat käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, buddhalaiset ja hindut käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Äänivärähtelyjen alusta.
Kvanttifysiikka toteaa varsin yksiselitteisesti, että koko maailmankaikkeus on täynnä värähtelyjä ja on kaikkien näkyvien (aineellisten) ja näkymättömien (hienojakoinen, kenttä) osatekijöidensä ääni (värähtely). Tämän arvion ydin sisältyy säieteoriaan.
Säieteoria on teoreettisen fysiikan uusi suuntaus (näkökulma), jossa tutkitaan vuorovaikutuksen luonnetta, ei pistehiukkasten vaan yksiulotteisten, laajennettujen ja jatkuvasti värähtelevien objektien - kvanttijonojen - välillä. Säieteoriassa yhdistyvät kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian ajatukset, joten sen pohjalta todennäköisesti syntyy tulevaisuudessa kvanttigravitaatioteoria.
Säieteoria perustuu hypoteesiin, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden muodostavat alkeishiukkaset ja niiden ominaisuudet syntyvät niin sanotun Planckin pituuden mittakaavan ultramikroskooppisten kvanttilankojen värähtelyjen ja vuorovaikutusten tuloksena. On huomattava, että ennen säieteoriaa tutkijat ottivat huomioon myös värähtelyjen vaikutuksen maailmankaikkeuden rakenteeseen. - Anonyymi00026
Anonyymi00025 kirjoitti:
Mantrat, äänten taajuus ja voima
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, idän viisaat käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Mantrojen käsite on peräisin itämaisista henkisistä käytännöistä. Kun länsimaiset uskonnot käyttävät rukouksia kommunikoidakseen Kaikkivaltiaan, Luojan tai Absoluutin kanssa, buddhalaiset ja hindut käyttävät mantroja. Molemmat ovat tapa olla vuorovaikutuksessa kosmoksen kanssa äänen välityksellä.
Äänivärähtelyjen alusta.
Kvanttifysiikka toteaa varsin yksiselitteisesti, että koko maailmankaikkeus on täynnä värähtelyjä ja on kaikkien näkyvien (aineellisten) ja näkymättömien (hienojakoinen, kenttä) osatekijöidensä ääni (värähtely). Tämän arvion ydin sisältyy säieteoriaan.
Säieteoria on teoreettisen fysiikan uusi suuntaus (näkökulma), jossa tutkitaan vuorovaikutuksen luonnetta, ei pistehiukkasten vaan yksiulotteisten, laajennettujen ja jatkuvasti värähtelevien objektien - kvanttijonojen - välillä. Säieteoriassa yhdistyvät kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian ajatukset, joten sen pohjalta todennäköisesti syntyy tulevaisuudessa kvanttigravitaatioteoria.
Säieteoria perustuu hypoteesiin, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden muodostavat alkeishiukkaset ja niiden ominaisuudet syntyvät niin sanotun Planckin pituuden mittakaavan ultramikroskooppisten kvanttilankojen värähtelyjen ja vuorovaikutusten tuloksena. On huomattava, että ennen säieteoriaa tutkijat ottivat huomioon myös värähtelyjen vaikutuksen maailmankaikkeuden rakenteeseen.Kun tarkastellaan äänen vaikutusta ihmisiin jokapäiväisessä elämässä, sen merkitystä on myös vaikea yliarvioida. Olemme kaikki tietoisia siitä, että äänispektrissä on alueita, joita ihmiskorva ei pysty havaitsemaan -
ultraääni ja
infraäänet.
Mutta harva tietää, millaisia tuhoisia vaikutuksia näillä värähtelyillä on elimistöön.
Infraääni on alle 16 Hz:n taajuuksia.
Vaarallisimpana pidetään 6-9 kHz:n taajuuksia, sillä 7 kHz on ihmisaivojen luonnollinen taajuus, alfarytmi. Kun altistutaan tämän taajuuden äänelle, kaikki ajattelutoiminta käy mahdottomaksi, ja tämän intensiteetin ääni aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja pelkokohtauksia. Merellä on tiedossa tapauksia, joissa laivat ovat joutuneet aaltojen resonanssiin tällä taajuudella, jolloin miehistö on kirjaimellisesti tullut hulluksi. Tällaiset tapaukset ovat synnyttäneet monia legendoja aavelaivoista. ...
Ultraääni on värähtelyä, jonka taajuus on yli 20 kHz.
Ihminen ei pysty havaitsemaan tällaista värähtelyä. Kokeissa havaittiin, että ultraäänellä on yleinen psyykeä tukahduttava vaikutus, se masentaa immuunijärjestelmää ja johtaa ihmisen passiiviseen tilaan. Keskittämällä äänisäde voi osua elintärkeisiin aivokeskuksiin ja kirjaimellisesti sahata kallon kahtia, osua sisäelimiin. Äkillisen impulssin avulla on mahdollista pysäyttää sydän, ja tällainen kuolema näyttää luonnollisimmalta. Yli 100 kHz:n taajuuksilla on jo lämpö- ja mekaanisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat päänsärkyä, kouristuksia, näkö- ja hengityshäiriöitä, tajunnan menetystä. Aivoihin kohdistuvan vaikutuksen kohdalla tällainen ultraääni pystyy poistamaan valikoivasti muistin ja zombifioimaan henkilön. Nykyaikaisessa lääketieteessä ultraäänitutkimuksesta on tullut todellinen läpimurto, mutta kukaan ei oikeastaan ajattele ultraäänen vaikutusta ihmisen hienojakoiseen kehoon, hänen energiaansa. ... - Anonyymi00027
Anonyymi00026 kirjoitti:
Kun tarkastellaan äänen vaikutusta ihmisiin jokapäiväisessä elämässä, sen merkitystä on myös vaikea yliarvioida. Olemme kaikki tietoisia siitä, että äänispektrissä on alueita, joita ihmiskorva ei pysty havaitsemaan -
ultraääni ja
infraäänet.
Mutta harva tietää, millaisia tuhoisia vaikutuksia näillä värähtelyillä on elimistöön.
Infraääni on alle 16 Hz:n taajuuksia.
Vaarallisimpana pidetään 6-9 kHz:n taajuuksia, sillä 7 kHz on ihmisaivojen luonnollinen taajuus, alfarytmi. Kun altistutaan tämän taajuuden äänelle, kaikki ajattelutoiminta käy mahdottomaksi, ja tämän intensiteetin ääni aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja pelkokohtauksia. Merellä on tiedossa tapauksia, joissa laivat ovat joutuneet aaltojen resonanssiin tällä taajuudella, jolloin miehistö on kirjaimellisesti tullut hulluksi. Tällaiset tapaukset ovat synnyttäneet monia legendoja aavelaivoista. ...
Ultraääni on värähtelyä, jonka taajuus on yli 20 kHz.
Ihminen ei pysty havaitsemaan tällaista värähtelyä. Kokeissa havaittiin, että ultraäänellä on yleinen psyykeä tukahduttava vaikutus, se masentaa immuunijärjestelmää ja johtaa ihmisen passiiviseen tilaan. Keskittämällä äänisäde voi osua elintärkeisiin aivokeskuksiin ja kirjaimellisesti sahata kallon kahtia, osua sisäelimiin. Äkillisen impulssin avulla on mahdollista pysäyttää sydän, ja tällainen kuolema näyttää luonnollisimmalta. Yli 100 kHz:n taajuuksilla on jo lämpö- ja mekaanisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat päänsärkyä, kouristuksia, näkö- ja hengityshäiriöitä, tajunnan menetystä. Aivoihin kohdistuvan vaikutuksen kohdalla tällainen ultraääni pystyy poistamaan valikoivasti muistin ja zombifioimaan henkilön. Nykyaikaisessa lääketieteessä ultraäänitutkimuksesta on tullut todellinen läpimurto, mutta kukaan ei oikeastaan ajattele ultraäänen vaikutusta ihmisen hienojakoiseen kehoon, hänen energiaansa. ...”Äänielementti” - mikä se on.
Mutta mitä tarkoitetaan suoraan ”eetterillä” ja ”äänen elementillä”? Koska luonnollinen taipumus sanan ”ääni” kuullessamme on ajatella, että se on juuri se ääni, jonka kuulemme ja havaitsemme korvallamme. Vaikka itse asiassa käsite, jonka Srimad-Bhagavatam asettaa ”äänen elementiksi”, on hieman erilainen.
Koska ääni on luontainen osa eetteriä, ja eetteri on määritelmällisesti pelkkää tilaa, pelkkää tyhjyyttä. Samalla tiedämme, että ääni ei johda eetterissä, tyhjässä tilassa. Tyhjiö ei voi johtaa ääntä. Ääni tarvitsee ilmaa ollakseen olemassa. Mitä sitten tarkoitetaan ”äänellä” ja ”eetterillä”?
-------------
Itse asiassa aikoinaan jopa materialistisessa tieteessä oli käsite ”eetteri”. Se ilmestyi fysiikkaan jossain 1800-luvulla, kun tiedemiehet havaitsivat sähkömagneettisten aaltojen ilmiön. Tuolloin englantilainen fyysikko Maxwell, joka tutki näitä sähkömagneettisia aaltoja, otti käyttöön käsitteen ”eetteri”. Koska sähkömagneettiset aallot, toisin kuin ääni, voivat kulkea tyhjän tilan, tyhjiön, läpi. Ja määritelmän mukaan ne ovat aaltoja, mikä tarkoittaa, että tässä ”tyhjässä tilassa” jonkin täytyy värähtää. Kun taas jos tyhjiössä ei ole mitään, siellä ei ole mitään värähtelevää. Siksi herää kysymys: mikä tässä tyhjiössä värähtelee, mikä itse asiassa saa aikaan nämä aallot? Siksi Maxwell otti käyttöön sellaisen käsitteen kuin ”eetterielementti”. Hän sanoi, että tyhjiö on itse asiassa täytetty jollakin ohuella elementillä, ja tämä ohut elementti on sähkömagneettisia aaltoja johtava väliaine. Ja periaatteessa tämä käsite on hyvin lähellä vedaista eetterin käsitettä. - Anonyymi00028
Anonyymi00027 kirjoitti:
”Äänielementti” - mikä se on.
Mutta mitä tarkoitetaan suoraan ”eetterillä” ja ”äänen elementillä”? Koska luonnollinen taipumus sanan ”ääni” kuullessamme on ajatella, että se on juuri se ääni, jonka kuulemme ja havaitsemme korvallamme. Vaikka itse asiassa käsite, jonka Srimad-Bhagavatam asettaa ”äänen elementiksi”, on hieman erilainen.
Koska ääni on luontainen osa eetteriä, ja eetteri on määritelmällisesti pelkkää tilaa, pelkkää tyhjyyttä. Samalla tiedämme, että ääni ei johda eetterissä, tyhjässä tilassa. Tyhjiö ei voi johtaa ääntä. Ääni tarvitsee ilmaa ollakseen olemassa. Mitä sitten tarkoitetaan ”äänellä” ja ”eetterillä”?
-------------
Itse asiassa aikoinaan jopa materialistisessa tieteessä oli käsite ”eetteri”. Se ilmestyi fysiikkaan jossain 1800-luvulla, kun tiedemiehet havaitsivat sähkömagneettisten aaltojen ilmiön. Tuolloin englantilainen fyysikko Maxwell, joka tutki näitä sähkömagneettisia aaltoja, otti käyttöön käsitteen ”eetteri”. Koska sähkömagneettiset aallot, toisin kuin ääni, voivat kulkea tyhjän tilan, tyhjiön, läpi. Ja määritelmän mukaan ne ovat aaltoja, mikä tarkoittaa, että tässä ”tyhjässä tilassa” jonkin täytyy värähtää. Kun taas jos tyhjiössä ei ole mitään, siellä ei ole mitään värähtelevää. Siksi herää kysymys: mikä tässä tyhjiössä värähtelee, mikä itse asiassa saa aikaan nämä aallot? Siksi Maxwell otti käyttöön sellaisen käsitteen kuin ”eetterielementti”. Hän sanoi, että tyhjiö on itse asiassa täytetty jollakin ohuella elementillä, ja tämä ohut elementti on sähkömagneettisia aaltoja johtava väliaine. Ja periaatteessa tämä käsite on hyvin lähellä vedaista eetterin käsitettä.Kvanttimekaaninen tyhjiö.
Myöhemmin modernit fyysikot hylkäsivät eetterin käsitteen. He sanoivat, että eetteriä ei ole olemassa, ja sen sijaan he ottivat käyttöön termin ”kenttä”. Nykyaikaisen fysiikan käsite on kuitenkin hyvin lähellä vedalaista käsitettä. Koska kvanttimekaniikan keksimisen myötä tiedemiehet alkoivat kuvata kaikkia aineellisia kohteita aaltofunktioiden avulla.
Tutkijat kysyivät: ”Miten aineelliset objektit ovat syntyneet?”. Ja viimeisimpien olemassa olevien teorioiden mukaan kaikkia aineellisia objekteja kuvataan jonkinlaisella aaltofunktiolla. Aaltofunktio kuvaa paitsi mikrokosmoksen objekteja myös jopa makrokosmoksen objekteja. Tutkijat sanovat, että makrokosmoksen objektit, karkeat aineelliset objektit, ovat ikään kuin juuri näiden aaltofunktioiden superpositio tai päällekkäisyys.
Toisin sanoen he ottivat käyttöön ”kvanttimekaanisen tyhjiön” käsitteen. Tutkijat sanoivat, että tyhjiö on tyhjiö, mutta tämä tyhjiö on hyvin monimutkaisesti järjestäytynyt ja hyvin monimutkaisesti jäsennelty. Tässä tyhjiössä erilaiset aaltofunktiot asettuvat päällekkäin, ja näiden aaltofunktioiden päällekkäisyyden tuloksena syntyy ainerykelmiä: jossain tyhjiö on tiheämpi, jossain taas vähemmän tiheä. Näin nämä aaltofunktiot muodostavat kaikki aineelliset esineet. - Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
Kvanttimekaaninen tyhjiö.
Myöhemmin modernit fyysikot hylkäsivät eetterin käsitteen. He sanoivat, että eetteriä ei ole olemassa, ja sen sijaan he ottivat käyttöön termin ”kenttä”. Nykyaikaisen fysiikan käsite on kuitenkin hyvin lähellä vedalaista käsitettä. Koska kvanttimekaniikan keksimisen myötä tiedemiehet alkoivat kuvata kaikkia aineellisia kohteita aaltofunktioiden avulla.
Tutkijat kysyivät: ”Miten aineelliset objektit ovat syntyneet?”. Ja viimeisimpien olemassa olevien teorioiden mukaan kaikkia aineellisia objekteja kuvataan jonkinlaisella aaltofunktiolla. Aaltofunktio kuvaa paitsi mikrokosmoksen objekteja myös jopa makrokosmoksen objekteja. Tutkijat sanovat, että makrokosmoksen objektit, karkeat aineelliset objektit, ovat ikään kuin juuri näiden aaltofunktioiden superpositio tai päällekkäisyys.
Toisin sanoen he ottivat käyttöön ”kvanttimekaanisen tyhjiön” käsitteen. Tutkijat sanoivat, että tyhjiö on tyhjiö, mutta tämä tyhjiö on hyvin monimutkaisesti järjestäytynyt ja hyvin monimutkaisesti jäsennelty. Tässä tyhjiössä erilaiset aaltofunktiot asettuvat päällekkäin, ja näiden aaltofunktioiden päällekkäisyyden tuloksena syntyy ainerykelmiä: jossain tyhjiö on tiheämpi, jossain taas vähemmän tiheä. Näin nämä aaltofunktiot muodostavat kaikki aineelliset esineet.Ääni on kaiken perusta.
Vedojen perustana on käsite shabda-brahman, äänen perimmäinen syy. Tämä on koko vedalaisen filosofian perusperiaate. Esimerkiksi kaikki vedalaiset uhrit (yagyat) perustuvat shabda-brahmanin periaatteeseen. Vedaisten uhrausten perustana on, että ihmiset yksinkertaisesti lausuvat joitakin ääniä, ja nämä äänet - koska ne heijastavat esineiden sisäistä luonnetta - vaikuttavat karkeisiin aineellisiin asioihin. Toisin sanoen tiettyjen äänien tai mantrojen avulla voidaan periaatteessa luoda karkeamateriaalisia kohteita.
Toisin sanoen, jos olisin todella hyvin perehtynyt äänten hienovaraiseen tieteeseen.... Ja ennen oli ihmisiä, joilla oli tämä kyky. He vain lausuivat mantran oikein, ja mantran ääni loi välittömästi vastaavan karkean esineen aineelliseen tilaan. Koska kaiken aineellisen luomisen perusta on loppujen lopuksi ääni.
Siksi sanskritin aakkosten äänteitä kutsutaan aksharaksi, joka tarkoittaa ”erehtymätöntä”. Toisin sanoen sanskritin aakkosten oikein lausutut äänteet heijastavat asioiden sisäistä luonnetta. Kali-yugan tavalliset rappeutuneet kielet ovat hyvin mielivaltaisia. Sanokaa, miksi monitorin näyttöä kutsutaan ”näytöksi”? - Kukaan ei tiedä. Joku vain suostui ja alkoi kutsua sitä ”näytöksi”. Äänen ”näyttö” ja itse kohteen ”näyttö” välillä ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Kun taas sanskritin kielessä objektin nimi vastaa aina objektin sisäistä luonnetta.
Viime kädessä sanskrit tuli henkimaailmasta, ja henkimaailmassa ei ole mitään eroa äänen (esineen nimen) ja itse esineen välillä. Henkisessä maailmassa riittää, että vain lausutaan ääni, ja esine ilmestyy. Kun taas aineellisessa maailmassa vain sanskritin kielellä on kyky materialisoida äänimuotoja.
Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa. - Anonyymi00030
Anonyymi00029 kirjoitti:
Ääni on kaiken perusta.
Vedojen perustana on käsite shabda-brahman, äänen perimmäinen syy. Tämä on koko vedalaisen filosofian perusperiaate. Esimerkiksi kaikki vedalaiset uhrit (yagyat) perustuvat shabda-brahmanin periaatteeseen. Vedaisten uhrausten perustana on, että ihmiset yksinkertaisesti lausuvat joitakin ääniä, ja nämä äänet - koska ne heijastavat esineiden sisäistä luonnetta - vaikuttavat karkeisiin aineellisiin asioihin. Toisin sanoen tiettyjen äänien tai mantrojen avulla voidaan periaatteessa luoda karkeamateriaalisia kohteita.
Toisin sanoen, jos olisin todella hyvin perehtynyt äänten hienovaraiseen tieteeseen.... Ja ennen oli ihmisiä, joilla oli tämä kyky. He vain lausuivat mantran oikein, ja mantran ääni loi välittömästi vastaavan karkean esineen aineelliseen tilaan. Koska kaiken aineellisen luomisen perusta on loppujen lopuksi ääni.
Siksi sanskritin aakkosten äänteitä kutsutaan aksharaksi, joka tarkoittaa ”erehtymätöntä”. Toisin sanoen sanskritin aakkosten oikein lausutut äänteet heijastavat asioiden sisäistä luonnetta. Kali-yugan tavalliset rappeutuneet kielet ovat hyvin mielivaltaisia. Sanokaa, miksi monitorin näyttöä kutsutaan ”näytöksi”? - Kukaan ei tiedä. Joku vain suostui ja alkoi kutsua sitä ”näytöksi”. Äänen ”näyttö” ja itse kohteen ”näyttö” välillä ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Kun taas sanskritin kielessä objektin nimi vastaa aina objektin sisäistä luonnetta.
Viime kädessä sanskrit tuli henkimaailmasta, ja henkimaailmassa ei ole mitään eroa äänen (esineen nimen) ja itse esineen välillä. Henkisessä maailmassa riittää, että vain lausutaan ääni, ja esine ilmestyy. Kun taas aineellisessa maailmassa vain sanskritin kielellä on kyky materialisoida äänimuotoja.
Äänteiden oikean ääntämisen merkitys.
Sen vuoksi Vedoissa, erityisesti karma-kandaa käsittelevässä osassa, kiinnitetään niin paljon huomiota Vedojen äänteiden oikeaan ääntämiseen. Kuten hyvin tiedetään, itse Vedojen lisäksi on Vedangoja eli Vedojen jäseniä, jotka varmistavat Vedojen toiminnan (Vedangoja pidetään Vedojen runkona). Kaikista kuudesta Vedangasta kolme liittyy nimenomaan siihen, että henkilö opitaan lausumaan sanskritinkielisiä mantroja oikein.
Ensimmäistä kutsutaan nimellä shiksha. Shiksha opettaa yksinkertaisesti, miten sanskritin äänteet lausutaan - se on yksityiskohtainen fonetiikan tiede, jossa kerrotaan, mikä sanskritin aakkosten äänne millä kehon elimellä tulisi lausua. Se on kokonainen tiede, joka on nyt melkein kadonnut. Kukaan ei osaa lausua näitä sanskritin aakkosten äänteitä oikein. Tämä on valtava tiede, jota ei käytännössä ole enää olemassa.On suorastaan irvokasta, miten itsevarmasti Vedoista esitetään väitteitä ihmisille, jotka eivät tunne niiden kieltä, rakennetta, käsitteistöä eivätkä sitä traditiota, jossa tekstejä on miljoonien vuosien ajan opetettu ja välitetty. Vielä irvokkaampaa on vedota tekoälyn tai Wikipedian antamaan käännökseen ikään kuin ruudulle ilmestynyt suomenkielinen lause olisi itsessään todiste siitä, mitä alkuperäinen sanskritinkielinen teksti tarkoittaa.
Sanskritia ei voi kohdella kuin mitä tahansa nykykieltä, jonka sanan voi syöttää konekääntäjään ja saada vastaukseksi lopullisen merkityksen.
Erityisen ongelmallista tämä on Veda-ajan sanskritissa, jossa merkitys riippuu kieliopista, sananmuodoista, asiayhteydestä, metriikasta, ääntämyksestä, asianyhteydestä ja koko tekstiperinteestä. Sama sana tai rakenne voi saada erilaisen merkityksen riippuen siitä, miten se esiintyy lauseessa ja missä yhteydessä sitä käytetään. Käännös ei siis ole sama asia kuin alkuperäinen teksti. - Anonyymi00031
Anonyymi00030 kirjoitti:
On suorastaan irvokasta, miten itsevarmasti Vedoista esitetään väitteitä ihmisille, jotka eivät tunne niiden kieltä, rakennetta, käsitteistöä eivätkä sitä traditiota, jossa tekstejä on miljoonien vuosien ajan opetettu ja välitetty. Vielä irvokkaampaa on vedota tekoälyn tai Wikipedian antamaan käännökseen ikään kuin ruudulle ilmestynyt suomenkielinen lause olisi itsessään todiste siitä, mitä alkuperäinen sanskritinkielinen teksti tarkoittaa.
Sanskritia ei voi kohdella kuin mitä tahansa nykykieltä, jonka sanan voi syöttää konekääntäjään ja saada vastaukseksi lopullisen merkityksen.
Erityisen ongelmallista tämä on Veda-ajan sanskritissa, jossa merkitys riippuu kieliopista, sananmuodoista, asiayhteydestä, metriikasta, ääntämyksestä, asianyhteydestä ja koko tekstiperinteestä. Sama sana tai rakenne voi saada erilaisen merkityksen riippuen siitä, miten se esiintyy lauseessa ja missä yhteydessä sitä käytetään. Käännös ei siis ole sama asia kuin alkuperäinen teksti.Sama sana tai rakenne voi saada erilaisen merkityksen riippuen siitä, miten se esiintyy lauseessa ja missä yhteydessä sitä käytetään. Käännös ei siis ole sama asia kuin alkuperäinen teksti.
- Anonyymi00032
Anonyymi00031 kirjoitti:
Sama sana tai rakenne voi saada erilaisen merkityksen riippuen siitä, miten se esiintyy lauseessa ja missä yhteydessä sitä käytetään. Käännös ei siis ole sama asia kuin alkuperäinen teksti.
Juuri tästä syystä Veda-perinteessä tekstien opiskelua ei ole koskaan pidetty pelkkänä sanojen ulkoa kääntämisenä.
Ensin on tunnettava kieli ja sen rakenne. Vedangan perinteeseen kuuluvat muun muassa śikṣā, joka käsittelee ääntämistä ja fonetiikkaa, chandas, joka liittyy metriikkaan, vyākaraṇa eli kielioppi, nirukta eli sanojen selitykseen ja etymologiaan sekä kalpa, joka liittyy jo käytännölliseen tekstiperinteeseen. Nämä eivät ole koristeellisia sivuseikkoja, vaan välineitä, joiden avulla tekstiä voidaan ylipäätään lukea ja ymmärtää oikein.
Kun kyse on śrutista, suullisesti välitetystä pyhästä tekstiperinteestä, ääntämyksellä ja äänteillä on vielä aivan erityinen merkitys. Jos tekstin vastaanottaja ei tunne kielen fonetiikkaa, kielioppia, metriikkaa eikä sanaston rakennetta, hän ei yksinkertaisesti voi olettaa ymmärtävänsä tekstiä vain siksi, että hänellä on siitä jokin englannin- tai suomenkielinen käännös. - Anonyymi00033
Anonyymi00032 kirjoitti:
Juuri tästä syystä Veda-perinteessä tekstien opiskelua ei ole koskaan pidetty pelkkänä sanojen ulkoa kääntämisenä.
Ensin on tunnettava kieli ja sen rakenne. Vedangan perinteeseen kuuluvat muun muassa śikṣā, joka käsittelee ääntämistä ja fonetiikkaa, chandas, joka liittyy metriikkaan, vyākaraṇa eli kielioppi, nirukta eli sanojen selitykseen ja etymologiaan sekä kalpa, joka liittyy jo käytännölliseen tekstiperinteeseen. Nämä eivät ole koristeellisia sivuseikkoja, vaan välineitä, joiden avulla tekstiä voidaan ylipäätään lukea ja ymmärtää oikein.
Kun kyse on śrutista, suullisesti välitetystä pyhästä tekstiperinteestä, ääntämyksellä ja äänteillä on vielä aivan erityinen merkitys. Jos tekstin vastaanottaja ei tunne kielen fonetiikkaa, kielioppia, metriikkaa eikä sanaston rakennetta, hän ei yksinkertaisesti voi olettaa ymmärtävänsä tekstiä vain siksi, että hänellä on siitä jokin englannin- tai suomenkielinen käännös.Siksi väite ”Vedat sanovat näin” vaatii muutakin kuin linkin Wikipediaan tai kuvakaappauksen tekoälyn vastauksesta. Jos väitetään jonkin olevan Vedoista, ilmoittakaa alkuperäinen sanskritinkielinen teksti, tekstin nimi, tarkka kohta ja jaenumero sekä perusteltu käännös. Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä tekstissä todella sanotaan. Pelkkä myöhempi käännös ei vielä ratkaise asiaa.
- Anonyymi00034
Anonyymi00033 kirjoitti:
Siksi väite ”Vedat sanovat näin” vaatii muutakin kuin linkin Wikipediaan tai kuvakaappauksen tekoälyn vastauksesta. Jos väitetään jonkin olevan Vedoista, ilmoittakaa alkuperäinen sanskritinkielinen teksti, tekstin nimi, tarkka kohta ja jaenumero sekä perusteltu käännös. Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä tekstissä todella sanotaan. Pelkkä myöhempi käännös ei vielä ratkaise asiaa.
Tämä korostuu erityisesti silloin, kun keskustellaan esimerkiksi eläinten uhraamisesta, sielusta tai jälleensyntymästä.
On aivan eri asia väittää, että jokin moderni käännös käyttää sanaa ”uhri”, ja väittää sen perusteella, että koko vedalainen traditio olisi yksiselitteisesti tarkoittanut tietynlaista eläinten tappamista. Samoin on eri asia väittää, että ”ihmisellä on sielu” kuin tarkastella sitä, miten alkuperäisissä teksteissä kuvataan elävä olento, sielu, ruumis ja tietoisuus. Jos käsitteitä ei ensin määritellä alkuperäisen tekstin ja sen kontekstin kautta, keskustelussa voidaan päätyä väitteisiin, jotka kuulostavat vakuuttavilta mutta eivät todellisuudessa osoita sitä, mitä niiden väitetään osoittavan. - Anonyymi00035
Anonyymi00034 kirjoitti:
Tämä korostuu erityisesti silloin, kun keskustellaan esimerkiksi eläinten uhraamisesta, sielusta tai jälleensyntymästä.
On aivan eri asia väittää, että jokin moderni käännös käyttää sanaa ”uhri”, ja väittää sen perusteella, että koko vedalainen traditio olisi yksiselitteisesti tarkoittanut tietynlaista eläinten tappamista. Samoin on eri asia väittää, että ”ihmisellä on sielu” kuin tarkastella sitä, miten alkuperäisissä teksteissä kuvataan elävä olento, sielu, ruumis ja tietoisuus. Jos käsitteitä ei ensin määritellä alkuperäisen tekstin ja sen kontekstin kautta, keskustelussa voidaan päätyä väitteisiin, jotka kuulostavat vakuuttavilta mutta eivät todellisuudessa osoita sitä, mitä niiden väitetään osoittavan.Sanskritin erityispiirteet tekevät tästä vielä selvempää. Sanskritissa on erittäin kehittynyt taivutusjärjestelmä, useita sijamuotoja, kolme lukua — yksikkö, monikko ja duaali — sekä erittäin monipuolinen verbijärjestelmä. Sanajärjestys voi olla huomattavasti vapaampi kuin monissa nykykielissä, ja runollisessa tekstissä merkitykseen vaikuttavat myös metriikka ja äännerakenne. Lisäksi sanastossa on valtava määrä semanttisesti läheisiä sanoja, joiden merkityserot eivät aina avaudu yksittäisen sanakirjavastineen avulla.
Juuri siksi ajatus siitä, että tekoäly ottaa sanskritinkielisen jakeen, muuttaa sen automaattisesti suomenkieliseksi lauseeksi ja tuottaa samalla lopullisen totuuden tekstin merkityksestä, on täysin kestämätön. Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline, mutta se ei tee käännöksestä automaattisesti oikeaa. Sama koskee Wikipediaa: Wikipedia voi olla lähtökohta tiedon etsimiselle, mutta se ei itsessään ole alkuperäinen sanskritinkielinen lähde eikä se voi korvata tekstikritiikkiä, filologiaa, kieliopin tuntemusta ja tekstin historiallisen sekä uskonnollisen kontekstin tutkimista.
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu? - Anonyymi00036
Anonyymi00035 kirjoitti:
Sanskritin erityispiirteet tekevät tästä vielä selvempää. Sanskritissa on erittäin kehittynyt taivutusjärjestelmä, useita sijamuotoja, kolme lukua — yksikkö, monikko ja duaali — sekä erittäin monipuolinen verbijärjestelmä. Sanajärjestys voi olla huomattavasti vapaampi kuin monissa nykykielissä, ja runollisessa tekstissä merkitykseen vaikuttavat myös metriikka ja äännerakenne. Lisäksi sanastossa on valtava määrä semanttisesti läheisiä sanoja, joiden merkityserot eivät aina avaudu yksittäisen sanakirjavastineen avulla.
Juuri siksi ajatus siitä, että tekoäly ottaa sanskritinkielisen jakeen, muuttaa sen automaattisesti suomenkieliseksi lauseeksi ja tuottaa samalla lopullisen totuuden tekstin merkityksestä, on täysin kestämätön. Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline, mutta se ei tee käännöksestä automaattisesti oikeaa. Sama koskee Wikipediaa: Wikipedia voi olla lähtökohta tiedon etsimiselle, mutta se ei itsessään ole alkuperäinen sanskritinkielinen lähde eikä se voi korvata tekstikritiikkiä, filologiaa, kieliopin tuntemusta ja tekstin historiallisen sekä uskonnollisen kontekstin tutkimista.
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?Juuri siksi ajatus siitä, että tekoäly ottaa sanskritinkielisen jakeen, muuttaa sen automaattisesti suomenkieliseksi lauseeksi ja tuottaa samalla lopullisen totuuden tekstin merkityksestä, on täysin kestämätön. Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline, mutta se ei tee käännöksestä automaattisesti oikeaa. Sama koskee Wikipediaa: Wikipedia voi olla lähtökohta tiedon etsimiselle, mutta se ei itsessään ole alkuperäinen sanskritinkielinen lähde eikä se voi korvata tekstikritiikkiä, filologiaa, kieliopin tuntemusta ja tekstin historiallisen sekä uskonnollisen kontekstin tutkimista.
- Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Juuri siksi ajatus siitä, että tekoäly ottaa sanskritinkielisen jakeen, muuttaa sen automaattisesti suomenkieliseksi lauseeksi ja tuottaa samalla lopullisen totuuden tekstin merkityksestä, on täysin kestämätön. Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline, mutta se ei tee käännöksestä automaattisesti oikeaa. Sama koskee Wikipediaa: Wikipedia voi olla lähtökohta tiedon etsimiselle, mutta se ei itsessään ole alkuperäinen sanskritinkielinen lähde eikä se voi korvata tekstikritiikkiä, filologiaa, kieliopin tuntemusta ja tekstin historiallisen sekä uskonnollisen kontekstin tutkimista.
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
- Anonyymi00038
Anonyymi00037 kirjoitti:
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
JA LISÄKSI- ONKO KYSE ALKUPERÄISESTÄ TEKSTISTÄ!
- Anonyymi00039
Anonyymi00038 kirjoitti:
JA LISÄKSI- ONKO KYSE ALKUPERÄISESTÄ TEKSTISTÄ!
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
Jos vastaus on ei, silloin ei ole kyse siitä, että ”tekoäly opettaa omaa filosofiaa väärin”. Kyse on siitä, että kokonaisen miljoonia vuosia vanhan tekstiperinteen merkitystä yritetään ratkaista ilman niitä välineitä, joita kyseisen tekstiperinteen tutkiminen edellyttää.
Vedat eivät muutu vääriksi siksi, että tekoäly kääntää ne väärin. Eivätkä ne muutu oikeiksi siksi, että joku löytää internetistä itselleen mieluisan käännöksen. Ainoa vakavasti otettava tapa keskustella asiasta on palata lähteeseen: alkuperäiseen tekstiin, sen kieleen, asiayhteyteen ja tekstiperinteeseen.
Muuten ei tutkita Vedoja. Tutkitaan vain sitä, mitä joku muu on niistä joskus kirjoittanut. - Anonyymi00040
Anonyymi00039 kirjoitti:
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin? Tietääkö hän, mihin tekstikerrostumaan kyseinen kohta kuuluu? Tunteeko hän Veda-sanskritin kieliopin? Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit? Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
Jos vastaus on ei, silloin ei ole kyse siitä, että ”tekoäly opettaa omaa filosofiaa väärin”. Kyse on siitä, että kokonaisen miljoonia vuosia vanhan tekstiperinteen merkitystä yritetään ratkaista ilman niitä välineitä, joita kyseisen tekstiperinteen tutkiminen edellyttää.
Vedat eivät muutu vääriksi siksi, että tekoäly kääntää ne väärin. Eivätkä ne muutu oikeiksi siksi, että joku löytää internetistä itselleen mieluisan käännöksen. Ainoa vakavasti otettava tapa keskustella asiasta on palata lähteeseen: alkuperäiseen tekstiin, sen kieleen, asiayhteyteen ja tekstiperinteeseen.
Muuten ei tutkita Vedoja. Tutkitaan vain sitä, mitä joku muu on niistä joskus kirjoittanut.Vedat eivät muutu vääriksi siksi, että tekoäly kääntää ne väärin. Eivätkä ne muutu oikeiksi siksi, että joku löytää internetistä itselleen mieluisan käännöksen. Ainoa vakavasti otettava tapa keskustella asiasta on palata lähteeseen: alkuperäiseen tekstiin, sen kieleen, asiayhteyteen ja tekstiperinteeseen.
Muuten ei tutkita Vedoja. Tutkitaan vain sitä, mitä joku muu on niistä joskus kirjoittanut. - Anonyymi00041
Anonyymi00040 kirjoitti:
Vedat eivät muutu vääriksi siksi, että tekoäly kääntää ne väärin. Eivätkä ne muutu oikeiksi siksi, että joku löytää internetistä itselleen mieluisan käännöksen. Ainoa vakavasti otettava tapa keskustella asiasta on palata lähteeseen: alkuperäiseen tekstiin, sen kieleen, asiayhteyteen ja tekstiperinteeseen.
Muuten ei tutkita Vedoja. Tutkitaan vain sitä, mitä joku muu on niistä joskus kirjoittanut.Ja juuri tästä syystä Veda-tekstejä ei pitäisi kohdella kuin internet-meemejä, joista voidaan poimia yksi käännös, yksi lause ja yksi mielipide ja julistaa asia ratkaistuksi.
Jos todella haluaa tietää, mitä Vedat sanovat, täytyy mennä lähteelle.
Kaikki muu on toisen käden puhetta Vedoista. - Anonyymi00042
Anonyymi00041 kirjoitti:
Ja juuri tästä syystä Veda-tekstejä ei pitäisi kohdella kuin internet-meemejä, joista voidaan poimia yksi käännös, yksi lause ja yksi mielipide ja julistaa asia ratkaistuksi.
Jos todella haluaa tietää, mitä Vedat sanovat, täytyy mennä lähteelle.
Kaikki muu on toisen käden puhetta Vedoista.On melko huvittavaa, miten itsevarmasti jotkut ryhtyvät selittämään toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, vaikka heidän koko argumenttinsa perustuu käytännössä siihen, että he ovat löytäneet internetistä jonkin käännöksen tai kysyneet asiasta tekoälyltä. Sitten tästä koneen antamasta vastauksesta tehdään auktoriteetti ja julistetaan, että asia on sillä ratkaistu.
Ei. Näin tekstien tutkiminen ei toimi.
Jos haluat väittää, että jokin asia todella sanotaan Vedoissa, näytä alkuperäinen sanskritinkielinen kohta. Kerro tekstin nimi, tarkka jae tai kohta, kieliopillinen analyysi, asiayhteys ja se, millä perusteella juuri kyseinen käännös on oikea. Sen jälkeen voidaan keskustella. Mutta väite ”tekoäly käänsi tämän näin” ei ole tekstikriittinen argumentti. Se on korkeintaan osoitus siitä, mitä tekoäly sattui vastaamaan. - Anonyymi00043
Anonyymi00042 kirjoitti:
On melko huvittavaa, miten itsevarmasti jotkut ryhtyvät selittämään toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, vaikka heidän koko argumenttinsa perustuu käytännössä siihen, että he ovat löytäneet internetistä jonkin käännöksen tai kysyneet asiasta tekoälyltä. Sitten tästä koneen antamasta vastauksesta tehdään auktoriteetti ja julistetaan, että asia on sillä ratkaistu.
Ei. Näin tekstien tutkiminen ei toimi.
Jos haluat väittää, että jokin asia todella sanotaan Vedoissa, näytä alkuperäinen sanskritinkielinen kohta. Kerro tekstin nimi, tarkka jae tai kohta, kieliopillinen analyysi, asiayhteys ja se, millä perusteella juuri kyseinen käännös on oikea. Sen jälkeen voidaan keskustella. Mutta väite ”tekoäly käänsi tämän näin” ei ole tekstikriittinen argumentti. Se on korkeintaan osoitus siitä, mitä tekoäly sattui vastaamaan.Sanskrit ei ole kieli, jonka voi ottaa sanakirjasta sana kerrallaan ja olettaa saavansa sillä tavalla alkuperäisen ajatuksen ulos. Vielä vähemmän tämä toimii Veda-ajan sanskritissa. Kielen merkitykset rakentuvat taivutuksesta, kieliopista, syntaksista, sanastosta, asiayhteydestä, metriikasta, ääntämyksestä ja tekstiperinteestä. Yksi koneen tarjoama sanavastine ei ratkaise näistä mitään.
Ja juuri tässä kohtaa koko ”minä luin Wikipediasta, joten tiedän mitä Vedat sanovat” -argumentti romahtaa.
Veda-perinteessä tekstien opiskelua ei ole rakennettu sen varaan, että ihminen avaa käännöksen ja alkaa lausua varmoja mielipiteitä. Vedangan eri alat ovat olemassa juuri siksi, että tekstin ymmärtämiseen tarvitaan kielen ja tekstin rakenteen hallintaa. Śikṣā käsittelee ääntämistä ja fonetiikkaa, chandas metriikkaa, vyākaraṇa kielioppia, nirukta sanojen selitystä ja etymologiaa sekä kalpa rituaalista ja käytännöllistä tekstiperinnettä.
Toisin sanoen: ennen kuin joku tulee kertomaan, mitä jokin sanskritinkielinen kohta tarkoittaa, olisi ehkä hyvä osata ensin lukea se. - Anonyymi00044
Anonyymi00043 kirjoitti:
Sanskrit ei ole kieli, jonka voi ottaa sanakirjasta sana kerrallaan ja olettaa saavansa sillä tavalla alkuperäisen ajatuksen ulos. Vielä vähemmän tämä toimii Veda-ajan sanskritissa. Kielen merkitykset rakentuvat taivutuksesta, kieliopista, syntaksista, sanastosta, asiayhteydestä, metriikasta, ääntämyksestä ja tekstiperinteestä. Yksi koneen tarjoama sanavastine ei ratkaise näistä mitään.
Ja juuri tässä kohtaa koko ”minä luin Wikipediasta, joten tiedän mitä Vedat sanovat” -argumentti romahtaa.
Veda-perinteessä tekstien opiskelua ei ole rakennettu sen varaan, että ihminen avaa käännöksen ja alkaa lausua varmoja mielipiteitä. Vedangan eri alat ovat olemassa juuri siksi, että tekstin ymmärtämiseen tarvitaan kielen ja tekstin rakenteen hallintaa. Śikṣā käsittelee ääntämistä ja fonetiikkaa, chandas metriikkaa, vyākaraṇa kielioppia, nirukta sanojen selitystä ja etymologiaa sekä kalpa rituaalista ja käytännöllistä tekstiperinnettä.
Toisin sanoen: ennen kuin joku tulee kertomaan, mitä jokin sanskritinkielinen kohta tarkoittaa, olisi ehkä hyvä osata ensin lukea se.Sanskrit ei ole kieli, jonka voi ottaa sanakirjasta sana kerrallaan ja olettaa saavansa sillä tavalla alkuperäisen ajatuksen ulos. Vielä vähemmän tämä toimii Veda-ajan sanskritissa.
- Anonyymi00045
Anonyymi00044 kirjoitti:
Sanskrit ei ole kieli, jonka voi ottaa sanakirjasta sana kerrallaan ja olettaa saavansa sillä tavalla alkuperäisen ajatuksen ulos. Vielä vähemmän tämä toimii Veda-ajan sanskritissa.
Toisin sanoen: ennen kuin joku tulee kertomaan, mitä jokin sanskritinkielinen kohta tarkoittaa, olisi ehkä hyvä osata ensin lukea se.
- Anonyymi00046
Anonyymi00045 kirjoitti:
Toisin sanoen: ennen kuin joku tulee kertomaan, mitä jokin sanskritinkielinen kohta tarkoittaa, olisi ehkä hyvä osata ensin lukea se.
Erityisen huvittavaa on vetoaminen siihen, että ”sanskrit on helppo kääntää, koska kieli on looginen”. Kielen järjestelmällisyys ei tee siitä automaattisesti helppoa kääntää. Päinvastoin. Mitä hienostuneempi taivutus-, johdos- ja merkitysjärjestelmä kielessä on, sitä enemmän kääntäjältä vaaditaan. Sanskritissa sanamuoto itsessään sisältää valtavasti kieliopillista informaatiota, sanajärjestys voi olla joustava, sanoilla voi olla useita merkityksiä ja runollisissa teksteissä myös metriikalla ja äännerakenteella voi olla merkitystä.
Sitten joku ottaa yhden käännöksen, jättää alkuperäisen tekstin kokonaan näyttämättä ja ilmoittaa: ”Vedat sanovat näin.”
Mistä tiedät?
Tässä kohtaa vastaus ei voi olla ”koska tekoäly sanoi niin”.
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa. - Anonyymi00047
Anonyymi00046 kirjoitti:
Erityisen huvittavaa on vetoaminen siihen, että ”sanskrit on helppo kääntää, koska kieli on looginen”. Kielen järjestelmällisyys ei tee siitä automaattisesti helppoa kääntää. Päinvastoin. Mitä hienostuneempi taivutus-, johdos- ja merkitysjärjestelmä kielessä on, sitä enemmän kääntäjältä vaaditaan. Sanskritissa sanamuoto itsessään sisältää valtavasti kieliopillista informaatiota, sanajärjestys voi olla joustava, sanoilla voi olla useita merkityksiä ja runollisissa teksteissä myös metriikalla ja äännerakenteella voi olla merkitystä.
Sitten joku ottaa yhden käännöksen, jättää alkuperäisen tekstin kokonaan näyttämättä ja ilmoittaa: ”Vedat sanovat näin.”
Mistä tiedät?
Tässä kohtaa vastaus ei voi olla ”koska tekoäly sanoi niin”.
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.Sitten joku ottaa yhden käännöksen, jättää alkuperäisen tekstin kokonaan näyttämättä ja ilmoittaa: ”Vedat sanovat näin.”
Mistä tiedät?
Tässä kohtaa vastaus ei voi olla ”koska tekoäly sanoi niin”.
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa. - Anonyymi00048
Anonyymi00047 kirjoitti:
Sitten joku ottaa yhden käännöksen, jättää alkuperäisen tekstin kokonaan näyttämättä ja ilmoittaa: ”Vedat sanovat näin.”
Mistä tiedät?
Tässä kohtaa vastaus ei voi olla ”koska tekoäly sanoi niin”.
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
- Anonyymi00049
Anonyymi00048 kirjoitti:
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
- Anonyymi00050
Anonyymi00048 kirjoitti:
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu vanha tekstiperinne, vaatimusta alkuperäisestä lähteestä pidettäisiin itsestään selvänä. Mutta kun kyseessä ovat Vedat, yhtäkkiä yksi internetistä löytyvä käännös riittää joidenkin mielestä ratkaisemaan miljoonia vuosia vanhan tekstiperinteen merkityksen.
- Anonyymi00051
Anonyymi00048 kirjoitti:
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti. Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä. Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
Erityisen ongelmalliseksi tämä muuttuu silloin, kun tehdään väitteitä esimerkiksi eläinuhreista, sielusta tai jälleensyntymästä. Tällöin pitäisi ensin selvittää, mitä alkuperäinen termi tarkoittaa juuri siinä kohdassa, missä muodossa se esiintyy, mihin tekstiyhteyteen se kuuluu ja miten sitä on tulkittu kyseisessä traditiossa. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa tehdä johtopäätöksiä.
- Anonyymi00052
Anonyymi00049 kirjoitti:
Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu vanha tekstiperinne, vaatimusta alkuperäisestä lähteestä pidettäisiin itsestään selvänä. Mutta kun kyseessä ovat Vedat, yhtäkkiä yksi internetistä löytyvä käännös riittää joidenkin mielestä ratkaisemaan miljoonia vuosia vanhan tekstiperinteen merkityksen.
Erityisen ongelmalliseksi tämä muuttuu silloin, kun tehdään väitteitä esimerkiksi eläinuhreista, sielusta tai jälleensyntymästä. Tällöin pitäisi ensin selvittää, mitä alkuperäinen termi tarkoittaa juuri siinä kohdassa, missä muodossa se esiintyy, mihin tekstiyhteyteen se kuuluu ja miten sitä on tulkittu kyseisessä traditiossa. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa tehdä johtopäätöksiä.
Ei niin, että ensin päätetään lopputulos ja sitten etsitään käännös, joka näyttää tukevan sitä.
Ja mitä tulee väitteeseen, että ”hinduilla on tällainen käsitys sielusta”, kannattaa pysähtyä hetkeksi. ”Hindulaisuus” ei ole yksi ainoa, yhtenäinen oppijärjestelmä, jonka jokainen teksti, koulu ja traditio sanoo täsmälleen saman asian. Vielä vähemmän voidaan ottaa yksi moderni länsimainen määritelmä ja työntää se sellaisenaan kaikkien sanskritinkielisten tekstien päälle.
Jos siis väitetään, että ”hindu-uskomuksen mukaan ihmisellä on sielu”, pitäisi jälleen kysyä: minkä tekstin mukaan, missä kohdassa, millä sanskritinkielisellä termillä ja millä käännösperusteella? - Anonyymi00053
Anonyymi00052 kirjoitti:
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu vanha tekstiperinne, vaatimusta alkuperäisestä lähteestä pidettäisiin itsestään selvänä. Mutta kun kyseessä ovat Vedat, yhtäkkiä yksi internetistä löytyvä käännös riittää joidenkin mielestä ratkaisemaan miljoonia vuosia vanhan tekstiperinteen merkityksen.
Erityisen ongelmalliseksi tämä muuttuu silloin, kun tehdään väitteitä esimerkiksi eläinuhreista, sielusta tai jälleensyntymästä. Tällöin pitäisi ensin selvittää, mitä alkuperäinen termi tarkoittaa juuri siinä kohdassa, missä muodossa se esiintyy, mihin tekstiyhteyteen se kuuluu ja miten sitä on tulkittu kyseisessä traditiossa. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa tehdä johtopäätöksiä.
Ei niin, että ensin päätetään lopputulos ja sitten etsitään käännös, joka näyttää tukevan sitä.
Ja mitä tulee väitteeseen, että ”hinduilla on tällainen käsitys sielusta”, kannattaa pysähtyä hetkeksi. ”Hindulaisuus” ei ole yksi ainoa, yhtenäinen oppijärjestelmä, jonka jokainen teksti, koulu ja traditio sanoo täsmälleen saman asian. Vielä vähemmän voidaan ottaa yksi moderni länsimainen määritelmä ja työntää se sellaisenaan kaikkien sanskritinkielisten tekstien päälle.
Jos siis väitetään, että ”hindu-uskomuksen mukaan ihmisellä on sielu”, pitäisi jälleen kysyä: minkä tekstin mukaan, missä kohdassa, millä sanskritinkielisellä termillä ja millä käännösperusteella?Ei niin, että ensin päätetään lopputulos ja sitten etsitään käännös, joka näyttää tukevan sitä.
Ja mitä tulee väitteeseen, että ”hinduilla on tällainen käsitys sielusta”, kannattaa pysähtyä hetkeksi. ”Hindulaisuus” ei ole yksi ainoa, yhtenäinen oppijärjestelmä, jonka jokainen teksti, koulu ja traditio sanoo täsmälleen saman asian. Vielä vähemmän voidaan ottaa yksi moderni länsimainen määritelmä ja työntää se sellaisenaan kaikkien sanskritinkielisten tekstien päälle. - Anonyymi00054
Anonyymi00053 kirjoitti:
Ei niin, että ensin päätetään lopputulos ja sitten etsitään käännös, joka näyttää tukevan sitä.
Ja mitä tulee väitteeseen, että ”hinduilla on tällainen käsitys sielusta”, kannattaa pysähtyä hetkeksi. ”Hindulaisuus” ei ole yksi ainoa, yhtenäinen oppijärjestelmä, jonka jokainen teksti, koulu ja traditio sanoo täsmälleen saman asian. Vielä vähemmän voidaan ottaa yksi moderni länsimainen määritelmä ja työntää se sellaisenaan kaikkien sanskritinkielisten tekstien päälle.Ja siinä syntyy juuri se ongelma, jota tässä pitäisi välttää: oletetaan, että koska kahdessa kielessä esiintyy sana ”sielu”, niiden taustalla on automaattisesti täsmälleen sama käsite.
Ei ole.
Siksi olisi ehkä hyvä lopettaa hetkeksi se suuri julistus siitä, mitä Vedat ”eivät voi tarkoittaa”, ja tehdä jotain huomattavasti vaatimattomampaa: avata alkuperäinen teksti.
Näytä jae.
Näytä sanskrit.
Näytä tekstin nimi.
Näytä kohta.
Selitä kielioppi.
Perustele käännös.
Kerro, mihin tutkimukseen ja tekstiperinteeseen tulkinta perustuu.
Sitten meillä on keskustelu.
Siihen asti lause ”tekoäly sanoi, että Vedat tarkoittavat tätä” ei ole todiste Vedoista yhtään sen enempää kuin konekäännös tekee kenestä tahansa sanskritin filologia.
Ja juuri tästä syystä Veda-tekstejä ei pitäisi kohdella kuin internet-meemejä, joista voidaan poimia yksi käännös, yksi lause ja yksi mielipide ja julistaa asia ratkaistuksi.
Jos todella haluaa tietää, mitä Vedat sanovat, täytyy mennä lähteelle.
Kaikki muu on toisen käden puhetta Vedoista. - Anonyymi00055
Anonyymi00054 kirjoitti:
Ja siinä syntyy juuri se ongelma, jota tässä pitäisi välttää: oletetaan, että koska kahdessa kielessä esiintyy sana ”sielu”, niiden taustalla on automaattisesti täsmälleen sama käsite.
Ei ole.
Siksi olisi ehkä hyvä lopettaa hetkeksi se suuri julistus siitä, mitä Vedat ”eivät voi tarkoittaa”, ja tehdä jotain huomattavasti vaatimattomampaa: avata alkuperäinen teksti.
Näytä jae.
Näytä sanskrit.
Näytä tekstin nimi.
Näytä kohta.
Selitä kielioppi.
Perustele käännös.
Kerro, mihin tutkimukseen ja tekstiperinteeseen tulkinta perustuu.
Sitten meillä on keskustelu.
Siihen asti lause ”tekoäly sanoi, että Vedat tarkoittavat tätä” ei ole todiste Vedoista yhtään sen enempää kuin konekäännös tekee kenestä tahansa sanskritin filologia.
Ja juuri tästä syystä Veda-tekstejä ei pitäisi kohdella kuin internet-meemejä, joista voidaan poimia yksi käännös, yksi lause ja yksi mielipide ja julistaa asia ratkaistuksi.
Jos todella haluaa tietää, mitä Vedat sanovat, täytyy mennä lähteelle.
Kaikki muu on toisen käden puhetta Vedoista.Siksi olisi ehkä hyvä lopettaa hetkeksi se suuri julistus siitä, mitä Vedat ”eivät voi tarkoittaa”, ja tehdä jotain huomattavasti vaatimattomampaa: avata alkuperäinen teksti.
Näytä jae.
Näytä sanskrit.
Näytä tekstin nimi.
Näytä kohta.
Selitä kielioppi.
Perustele käännös.
Kerro, mihin tutkimukseen ja tekstiperinteeseen tulkinta perustuu.
Sitten meillä on keskustelu.
Siihen asti lause ”tekoäly sanoi, että Vedat tarkoittavat tätä” ei ole todiste Vedoista yhtään sen enempää kuin konekäännös tekee kenestä tahansa sanskritin filologia. - Anonyymi00056
Anonyymi00055 kirjoitti:
Siksi olisi ehkä hyvä lopettaa hetkeksi se suuri julistus siitä, mitä Vedat ”eivät voi tarkoittaa”, ja tehdä jotain huomattavasti vaatimattomampaa: avata alkuperäinen teksti.
Näytä jae.
Näytä sanskrit.
Näytä tekstin nimi.
Näytä kohta.
Selitä kielioppi.
Perustele käännös.
Kerro, mihin tutkimukseen ja tekstiperinteeseen tulkinta perustuu.
Sitten meillä on keskustelu.
Siihen asti lause ”tekoäly sanoi, että Vedat tarkoittavat tätä” ei ole todiste Vedoista yhtään sen enempää kuin konekäännös tekee kenestä tahansa sanskritin filologia.Eläinuhreista puhuttaessa asiaa ei myöskään voi kuvata yksinkertaisesti jonkinlaisena sadistisena eläinten tappamisena. Vedalaisessa maailmankuvassa rituaalilla oli kokonaan toinen merkitys. Niissä tapauksissa, joissa eläin liittyi tällaiseen rituaaliin, kyse ei ollut siitä, että eläintä olisi haluttu kiduttaa tai tuottaa sille kärsimystä. Päinvastoin rituaalin tarkoituksena ymmärrettiin olevan eläimen siirtyminen korkeampaan olemassaolon muotoon: vanha eläin sai tämän kaiken jälkeen uuden, nuoren ja terveen kehon, syntyä ihmiseksi tai saavuttaa vapautumisen.
- Anonyymi00057
Anonyymi00056 kirjoitti:
Eläinuhreista puhuttaessa asiaa ei myöskään voi kuvata yksinkertaisesti jonkinlaisena sadistisena eläinten tappamisena. Vedalaisessa maailmankuvassa rituaalilla oli kokonaan toinen merkitys. Niissä tapauksissa, joissa eläin liittyi tällaiseen rituaaliin, kyse ei ollut siitä, että eläintä olisi haluttu kiduttaa tai tuottaa sille kärsimystä. Päinvastoin rituaalin tarkoituksena ymmärrettiin olevan eläimen siirtyminen korkeampaan olemassaolon muotoon: vanha eläin sai tämän kaiken jälkeen uuden, nuoren ja terveen kehon, syntyä ihmiseksi tai saavuttaa vapautumisen.
Tämän vuoksi koko ilmiön kuvaaminen pelkästään sanalla ”eläinten uhraaminen” johtaa harhaan, jos samalla jätetään kokonaan huomioimatta se metafyysinen maailmankuva, jossa rituaali ymmärrettiin. Rituaali ei ollut osallistujille eläimen kärsimyksen tavoittelua eikä sadismia, vaan päinvastoin eläimen sielun kannalta suotuisaksi ymmärretty tapahtuma, uusi terve syntymä tai jopa vapautus.
- Anonyymi00058
Anonyymi00057 kirjoitti:
Tämän vuoksi koko ilmiön kuvaaminen pelkästään sanalla ”eläinten uhraaminen” johtaa harhaan, jos samalla jätetään kokonaan huomioimatta se metafyysinen maailmankuva, jossa rituaali ymmärrettiin. Rituaali ei ollut osallistujille eläimen kärsimyksen tavoittelua eikä sadismia, vaan päinvastoin eläimen sielun kannalta suotuisaksi ymmärretty tapahtuma, uusi terve syntymä tai jopa vapautus.
Samassa yhteydessä on kuitenkin aivan olennaista erottaa toisistaan se, mitä vedalaiset tekstit itse sanovat, myöhempi perinteinen tulkinta ja se, miten modernit tutkijat ovat näitä tekstejä tulkinneet.
- Anonyymi00059
Anonyymi00058 kirjoitti:
Samassa yhteydessä on kuitenkin aivan olennaista erottaa toisistaan se, mitä vedalaiset tekstit itse sanovat, myöhempi perinteinen tulkinta ja se, miten modernit tutkijat ovat näitä tekstejä tulkinneet.
Vedalaisessa kirjallisuudessa on myös ymmärrettävä se, että tekstit käsittelevät hyvin erilaisia ihmisiä, yhteiskuntaryhmiä ja tietoisuuden tasoja. Kaikki tekstissä kuvattu toiminta ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseinen toiminta olisi ollut vedalaisen tradition ihanne tai korkeimmaksi opetukseksi tarkoitettu.
Teksteissä voidaan kuvata myös sellaisten ihmisten toimintaa, joiden tietoisuuden ja ymmärryksen katsotaan olevan hyvin alhaisella tasolla. Silloin teksti voi kertoa siitä, miten tällaiset ihmiset toimivat, millaisia tekoja he tekivät ja millaisia seurauksia heidän toiminnallaan oli. Se, että jokin asia esiintyy tekstissä, ei siis vielä tarkoita, että teksti käskee kaikkia tekemään samoin tai että sitä pidettäisiin korkeimpana moraalisena toimintana.
TEKSTI VOI SELITTÄÄ HISTORIAA, EI TAVALLISTA TOIMINTATAPA. - Anonyymi00060
Anonyymi00059 kirjoitti:
Vedalaisessa kirjallisuudessa on myös ymmärrettävä se, että tekstit käsittelevät hyvin erilaisia ihmisiä, yhteiskuntaryhmiä ja tietoisuuden tasoja. Kaikki tekstissä kuvattu toiminta ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseinen toiminta olisi ollut vedalaisen tradition ihanne tai korkeimmaksi opetukseksi tarkoitettu.
Teksteissä voidaan kuvata myös sellaisten ihmisten toimintaa, joiden tietoisuuden ja ymmärryksen katsotaan olevan hyvin alhaisella tasolla. Silloin teksti voi kertoa siitä, miten tällaiset ihmiset toimivat, millaisia tekoja he tekivät ja millaisia seurauksia heidän toiminnallaan oli. Se, että jokin asia esiintyy tekstissä, ei siis vielä tarkoita, että teksti käskee kaikkia tekemään samoin tai että sitä pidettäisiin korkeimpana moraalisena toimintana.
TEKSTI VOI SELITTÄÄ HISTORIAA, EI TAVALLISTA TOIMINTATAPA.Tässä mielessä osa aineistosta voidaan nähdä myös eräänlaisena kuvauksena siitä, millaista ihmisten toiminta oli eri tietoisuuden tasoilla ja eri historiallisissa tilanteissa. Korkeammalle kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden ihmisten tiedettiin elävän samassa maailmassa rinnakkain, ja siksi myös heidän toimintansa saattoi olla hyvin erilaista.
- Anonyymi00061
Anonyymi00060 kirjoitti:
Tässä mielessä osa aineistosta voidaan nähdä myös eräänlaisena kuvauksena siitä, millaista ihmisten toiminta oli eri tietoisuuden tasoilla ja eri historiallisissa tilanteissa. Korkeammalle kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden ihmisten tiedettiin elävän samassa maailmassa rinnakkain, ja siksi myös heidän toimintansa saattoi olla hyvin erilaista.
Kun tällaisesta tekstistä irrotetaan yksi kohta asiayhteydestään ja sanotaan: ”Katso, Vedat opettavat tekemään näin”, tehdään tulkinnallinen virhe.
Ensin pitäisi selvittää, kuvaako kohta tapahtumaa, historiaa tai sallitaanko siinä jokin tietylle ihmisryhmälle, annetaanko siinä rituaalinen ohje, kuvataanko historiallista käytäntöä vai esitetäänkö siinä korkeampi ihanne. - Anonyymi00062
Anonyymi00061 kirjoitti:
Kun tällaisesta tekstistä irrotetaan yksi kohta asiayhteydestään ja sanotaan: ”Katso, Vedat opettavat tekemään näin”, tehdään tulkinnallinen virhe.
Ensin pitäisi selvittää, kuvaako kohta tapahtumaa, historiaa tai sallitaanko siinä jokin tietylle ihmisryhmälle, annetaanko siinä rituaalinen ohje, kuvataanko historiallista käytäntöä vai esitetäänkö siinä korkeampi ihanne.kuvataanko historiallista käytäntöä vai esitetäänkö siinä korkeampi ihanne.
- Anonyymi00063
Anonyymi00062 kirjoitti:
kuvataanko historiallista käytäntöä vai esitetäänkö siinä korkeampi ihanne.
Ilman tätä erottelua voidaan helposti päätyä siihen absurdiin tilanteeseen, että jokainen Veda-tekstissä kuvattu teko tulkitaan automaattisesti sen teoksi, jota tekstin kirjoittajat itse kannattavat. Se olisi suunnilleen sama kuin väittäisi, että jokainen historiallisessa tekstissä kuvattu teko on kirjoittajan moraalinen suositus.
Siksi Veda-kirjallisuutta pitää lukea kokonaisuutena, tekstilajin, asiayhteyden, puhujan, kohderyhmän ja tietoisuuden tasojen muodostamassa kehyksessä. Muuten miljoonien vuosien tekstiperinne kutistuu irrallisiksi lauseiksi, joista voidaan rakentaa lähes mikä tahansa haluttu johtopäätös. - Anonyymi00064
Anonyymi00063 kirjoitti:
Ilman tätä erottelua voidaan helposti päätyä siihen absurdiin tilanteeseen, että jokainen Veda-tekstissä kuvattu teko tulkitaan automaattisesti sen teoksi, jota tekstin kirjoittajat itse kannattavat. Se olisi suunnilleen sama kuin väittäisi, että jokainen historiallisessa tekstissä kuvattu teko on kirjoittajan moraalinen suositus.
Siksi Veda-kirjallisuutta pitää lukea kokonaisuutena, tekstilajin, asiayhteyden, puhujan, kohderyhmän ja tietoisuuden tasojen muodostamassa kehyksessä. Muuten miljoonien vuosien tekstiperinne kutistuu irrallisiksi lauseiksi, joista voidaan rakentaa lähes mikä tahansa haluttu johtopäätös.Ilman tätä erottelua voidaan helposti päätyä siihen absurdiin tilanteeseen, että jokainen Veda-tekstissä kuvattu teko tulkitaan automaattisesti sen teoksi, jota tekstin kirjoittajat itse kannattavat. Se olisi suunnilleen sama kuin väittäisi, että jokainen historiallisessa tekstissä kuvattu teko on kirjoittajan moraalinen suositus.
- Anonyymi00065
Anonyymi00064 kirjoitti:
Ilman tätä erottelua voidaan helposti päätyä siihen absurdiin tilanteeseen, että jokainen Veda-tekstissä kuvattu teko tulkitaan automaattisesti sen teoksi, jota tekstin kirjoittajat itse kannattavat. Se olisi suunnilleen sama kuin väittäisi, että jokainen historiallisessa tekstissä kuvattu teko on kirjoittajan moraalinen suositus.
Siksi Veda-kirjallisuutta pitää lukea kokonaisuutena, tekstilajin, asiayhteyden, puhujan, kohderyhmän ja tietoisuuden tasojen muodostamassa kehyksessä. Muuten miljoonien vuosien tekstiperinne kutistuu irrallisiksi lauseiksi, joista voidaan rakentaa lähes mikä tahansa haluttu johtopäätös.
- Anonyymi00066
Anonyymi00065 kirjoitti:
Siksi Veda-kirjallisuutta pitää lukea kokonaisuutena, tekstilajin, asiayhteyden, puhujan, kohderyhmän ja tietoisuuden tasojen muodostamassa kehyksessä. Muuten miljoonien vuosien tekstiperinne kutistuu irrallisiksi lauseiksi, joista voidaan rakentaa lähes mikä tahansa haluttu johtopäätös.
Veda-kirjallisuutta koskevassa keskustelussa on tehtävä perustavanlaatuinen ero tekstissä kuvatun toiminnan, normatiivisen määräyksen, rituaalisen ohjeistuksen ja tekstin esittämän korkeamman ihanteen välillä. Ilman tätä erottelua Veda-aineiston tulkinta muuttuu metodologisesti kestämättömäksi. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei sellaisenaan osoita, että teksti normatiivisesti hyväksyy kyseisen teon kaikissa tilanteissa tai kaikille ihmisille.
Veda-kirjallisuus muodostaa lisäksi monikerroksisen tekstuaalisen ja uskonnollisen kokonaisuuden. Sen piirissä käsitellään erilaisia käytäntöjä, yhteiskunnallisia asemia, oppilaan kehitysvaiheita, moraalisia ongelmia ja erilaisille vastaanottajille suunnattuja opetuksia. Tekstuaalisen aineiston heterogeenisuus on siten otettava huomioon jo ennen yksittäisen jakeen tulkintaa. Yksittäisen kohdan irrottaminen tästä kokonaisuudesta ja sen esittäminen ”vedalaisena oppina” ilman tekstilajin, kontekstin ja vastaanottajaposition analyysiä on reduktionistinen tulkintamenetelmä. - Anonyymi00067
Anonyymi00066 kirjoitti:
Veda-kirjallisuutta koskevassa keskustelussa on tehtävä perustavanlaatuinen ero tekstissä kuvatun toiminnan, normatiivisen määräyksen, rituaalisen ohjeistuksen ja tekstin esittämän korkeamman ihanteen välillä. Ilman tätä erottelua Veda-aineiston tulkinta muuttuu metodologisesti kestämättömäksi. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei sellaisenaan osoita, että teksti normatiivisesti hyväksyy kyseisen teon kaikissa tilanteissa tai kaikille ihmisille.
Veda-kirjallisuus muodostaa lisäksi monikerroksisen tekstuaalisen ja uskonnollisen kokonaisuuden. Sen piirissä käsitellään erilaisia käytäntöjä, yhteiskunnallisia asemia, oppilaan kehitysvaiheita, moraalisia ongelmia ja erilaisille vastaanottajille suunnattuja opetuksia. Tekstuaalisen aineiston heterogeenisuus on siten otettava huomioon jo ennen yksittäisen jakeen tulkintaa. Yksittäisen kohdan irrottaminen tästä kokonaisuudesta ja sen esittäminen ”vedalaisena oppina” ilman tekstilajin, kontekstin ja vastaanottajaposition analyysiä on reduktionistinen tulkintamenetelmä.Veda-kirjallisuutta koskevassa keskustelussa on tehtävä perustavanlaatuinen ero tekstissä kuvatun toiminnan, normatiivisen määräyksen, rituaalisen ohjeistuksen ja tekstin esittämän korkeamman ihanteen välillä. Ilman tätä erottelua Veda-aineiston tulkinta muuttuu metodologisesti kestämättömäksi. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei sellaisenaan osoita, että teksti normatiivisesti hyväksyy kyseisen teon kaikissa tilanteissa tai kaikille ihmisille.
- Anonyymi00068
Anonyymi00067 kirjoitti:
Veda-kirjallisuutta koskevassa keskustelussa on tehtävä perustavanlaatuinen ero tekstissä kuvatun toiminnan, normatiivisen määräyksen, rituaalisen ohjeistuksen ja tekstin esittämän korkeamman ihanteen välillä. Ilman tätä erottelua Veda-aineiston tulkinta muuttuu metodologisesti kestämättömäksi. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei sellaisenaan osoita, että teksti normatiivisesti hyväksyy kyseisen teon kaikissa tilanteissa tai kaikille ihmisille.
Vielä olennaisempaa on huomioida vedalaisessa ajattelussa esiintyvä käsitys tietoisuuden asteittaisuudesta. Teksteissä voidaan kuvata eri tietoisuuden tasoilla toimivia ihmisiä, heidän motiivejaan, tekojaan ja niiden seurauksia. Tällöin tekstuaalinen kuvaus ei ole preskriptiivinen eli normatiivinen ohje. Se voi olla deskriptiivinen, narratiivinen, poleeminen, rituaalinen tai pedagoginen. Tämä ero on tekstintutkimuksen aspektista aivan perustavanlaatuinen.
Toisin sanoen: jos teksti kertoo, että alhaisen tietoisuuden omaava ihminen toimii tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti johtaa väitettä, että tekstin mukaan kaikkien ihmisten tulisi toimia samalla tavalla. Kuvaus ja normi ovat kaksi eri asiaa. - Anonyymi00069
Anonyymi00068 kirjoitti:
Vielä olennaisempaa on huomioida vedalaisessa ajattelussa esiintyvä käsitys tietoisuuden asteittaisuudesta. Teksteissä voidaan kuvata eri tietoisuuden tasoilla toimivia ihmisiä, heidän motiivejaan, tekojaan ja niiden seurauksia. Tällöin tekstuaalinen kuvaus ei ole preskriptiivinen eli normatiivinen ohje. Se voi olla deskriptiivinen, narratiivinen, poleeminen, rituaalinen tai pedagoginen. Tämä ero on tekstintutkimuksen aspektista aivan perustavanlaatuinen.
Toisin sanoen: jos teksti kertoo, että alhaisen tietoisuuden omaava ihminen toimii tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti johtaa väitettä, että tekstin mukaan kaikkien ihmisten tulisi toimia samalla tavalla. Kuvaus ja normi ovat kaksi eri asiaa.Vielä olennaisempaa on huomioida vedalaisessa ajattelussa esiintyvä käsitys tietoisuuden asteittaisuudesta.
Teksteissä voidaan kuvata eri tietoisuuden tasoilla toimivia ihmisiä, heidän motiivejaan, tekojaan ja niiden seurauksia.
Tällöin tekstuaalinen kuvaus ei ole preskriptiivinen eli normatiivinen ohje. Se voi olla deskriptiivinen, narratiivinen, poleeminen, rituaalinen tai pedagoginen. Tämä ero on tekstintutkimuksen aspektista aivan perustavanlaatuinen. - Anonyymi00070
Anonyymi00069 kirjoitti:
Vielä olennaisempaa on huomioida vedalaisessa ajattelussa esiintyvä käsitys tietoisuuden asteittaisuudesta.
Teksteissä voidaan kuvata eri tietoisuuden tasoilla toimivia ihmisiä, heidän motiivejaan, tekojaan ja niiden seurauksia.
Tällöin tekstuaalinen kuvaus ei ole preskriptiivinen eli normatiivinen ohje. Se voi olla deskriptiivinen, narratiivinen, poleeminen, rituaalinen tai pedagoginen. Tämä ero on tekstintutkimuksen aspektista aivan perustavanlaatuinen.Toisin sanoen: jos teksti kertoo, että alhaisen tietoisuuden omaava ihminen toimii tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti johtaa väitettä, että tekstin mukaan kaikkien ihmisten tulisi toimia samalla tavalla. Kuvaus ja normi ovat kaksi eri asiaa.
- Anonyymi00071
Anonyymi00070 kirjoitti:
Toisin sanoen: jos teksti kertoo, että alhaisen tietoisuuden omaava ihminen toimii tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti johtaa väitettä, että tekstin mukaan kaikkien ihmisten tulisi toimia samalla tavalla. Kuvaus ja normi ovat kaksi eri asiaa.
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun Veda-aineistoa arvioidaan modernien moraalikäsitysten näkökulmasta. Tutkijan tehtävänä ei ole ensisijaisesti projisoida nykyajan kategorioita muinaiseen tekstiin, vaan rekonstruoida mahdollisimman tarkasti se käsitteellinen ja rituaalinen järjestelmä, jossa teksti on syntynyt, välittynyt ja tullut ymmärretyksi. Tätä kutsutaan laajemmin kontekstualisoivaksi hermeneutiikaksi. Tekstiä on tulkittava suhteessa sen omaan historialliseen, kielelliseen, rituaaliseen ja filosofiseen horisonttiin.
Veda-kirjallisuuden kohdalla tämä ongelma korostuu, koska kyse ei ole yhdestä homogeenisesta teoksesta, yksi historiallinen hetki ja yksi yksiselitteinen tarkoitus. Veda-aineisto on kerrostunutta ja sen tekstuaalinen historia on pitkä. Siksi ilmaus ”Vedat opettavat, että...” vaatii aina täsmennystä: mikä teksti, mikä tekstikerrostuma, mikä kohta, mikä kielimuoto, mikä konteksti ja mikä tulkintatraditio? - Anonyymi00072
Anonyymi00071 kirjoitti:
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun Veda-aineistoa arvioidaan modernien moraalikäsitysten näkökulmasta. Tutkijan tehtävänä ei ole ensisijaisesti projisoida nykyajan kategorioita muinaiseen tekstiin, vaan rekonstruoida mahdollisimman tarkasti se käsitteellinen ja rituaalinen järjestelmä, jossa teksti on syntynyt, välittynyt ja tullut ymmärretyksi. Tätä kutsutaan laajemmin kontekstualisoivaksi hermeneutiikaksi. Tekstiä on tulkittava suhteessa sen omaan historialliseen, kielelliseen, rituaaliseen ja filosofiseen horisonttiin.
Veda-kirjallisuuden kohdalla tämä ongelma korostuu, koska kyse ei ole yhdestä homogeenisesta teoksesta, yksi historiallinen hetki ja yksi yksiselitteinen tarkoitus. Veda-aineisto on kerrostunutta ja sen tekstuaalinen historia on pitkä. Siksi ilmaus ”Vedat opettavat, että...” vaatii aina täsmennystä: mikä teksti, mikä tekstikerrostuma, mikä kohta, mikä kielimuoto, mikä konteksti ja mikä tulkintatraditio?Sama metodologinen ongelma koskee eläinuhreja. Jos tutkija tai keskustelija löytää vedalaisesta aineistosta kuvauksen eläimeen liittyvästä rituaalista, siitä ei voida hypätä suoraan johtopäätökseen, että vedalaisuus voidaan kuvata yksinkertaisesti ”eläinten tappamisena”. Tällainen luonnehdinta ohittaa rituaalin teologisen tarkoituksen, käsityksen eläimen asemasta, karmallisen syy-seuraussuhteen, rituaalin suorittajan aseman sekä sen, miten kyseistä rituaalia on eri aikakausina ja eri kommentaariperinteissä ymmärretty.
- Anonyymi00073
Anonyymi00072 kirjoitti:
Sama metodologinen ongelma koskee eläinuhreja. Jos tutkija tai keskustelija löytää vedalaisesta aineistosta kuvauksen eläimeen liittyvästä rituaalista, siitä ei voida hypätä suoraan johtopäätökseen, että vedalaisuus voidaan kuvata yksinkertaisesti ”eläinten tappamisena”. Tällainen luonnehdinta ohittaa rituaalin teologisen tarkoituksen, käsityksen eläimen asemasta, karmallisen syy-seuraussuhteen, rituaalin suorittajan aseman sekä sen, miten kyseistä rituaalia on eri aikakausina ja eri kommentaariperinteissä ymmärretty.
Jos tekstin sisäisessä maailmankuvassa rituaali ymmärretään esimerkiksi sielun siirtymiseen, jälleensyntymään, muuntumiseen tai muuhun metafyysiseen seuraukseen liittyvänä tapahtumana, tätä käsitteellistä rakennetta ei voida yksinkertaisesti korvata modernilla sanalla ”teurastus” ja sen jälkeen julistaa, että koko kysymys on ratkaistu. Tutkimuksellisesti olisi ensin selvitettävä, mitä alkuperäinen termistö tarkoittaa ja millaisia semanttisia ja rituaalisia funktioita sillä on juuri kyseisessä tekstiyhteydessä.
- Anonyymi00074
Anonyymi00073 kirjoitti:
Jos tekstin sisäisessä maailmankuvassa rituaali ymmärretään esimerkiksi sielun siirtymiseen, jälleensyntymään, muuntumiseen tai muuhun metafyysiseen seuraukseen liittyvänä tapahtumana, tätä käsitteellistä rakennetta ei voida yksinkertaisesti korvata modernilla sanalla ”teurastus” ja sen jälkeen julistaa, että koko kysymys on ratkaistu. Tutkimuksellisesti olisi ensin selvitettävä, mitä alkuperäinen termistö tarkoittaa ja millaisia semanttisia ja rituaalisia funktioita sillä on juuri kyseisessä tekstiyhteydessä.
On myös täysin mahdollista, että samaan kulttuuriseen kokonaisuuteen kuuluu rinnakkain hyvin erilaisia käyttäytymismalleja. Se ei ole historiallisesti mitenkään poikkeuksellista. Yhteiskunnassa voi samanaikaisesti esiintyä korkealle kehittyneiksi katsottuja filosofisia ja eettisiä ihanteita sekä toimintaa, jota kyseinen traditio itse pitää alemman tietoisuuden ilmentymänä. Näiden kahden asian olemassaolo rinnakkain ei muodosta loogista ristiriitaa.
Tästä seuraa erittäin tärkeä periaate: tekstissä esiintyvän toiminnan olemassaolo ei vielä kerro meille sen normatiivisesta statuksesta. - Anonyymi00075
Anonyymi00074 kirjoitti:
On myös täysin mahdollista, että samaan kulttuuriseen kokonaisuuteen kuuluu rinnakkain hyvin erilaisia käyttäytymismalleja. Se ei ole historiallisesti mitenkään poikkeuksellista. Yhteiskunnassa voi samanaikaisesti esiintyä korkealle kehittyneiksi katsottuja filosofisia ja eettisiä ihanteita sekä toimintaa, jota kyseinen traditio itse pitää alemman tietoisuuden ilmentymänä. Näiden kahden asian olemassaolo rinnakkain ei muodosta loogista ristiriitaa.
Tästä seuraa erittäin tärkeä periaate: tekstissä esiintyvän toiminnan olemassaolo ei vielä kerro meille sen normatiivisesta statuksesta.Jos joku haluaa käyttää Veda-kirjallisuuden jotakin kohtaa todisteena siitä, että ”Vedat kannattavat X:ää”, todistustaakka on hänellä. Hänen pitäisi osoittaa alkuperäinen sanskritinkielinen kohta, tekstin nimi ja tarkka viite, analysoida keskeinen terminologia, huomioida tekstilaji ja konteksti sekä osoittaa, miksi kyseessä on normatiivinen eikä esimerkiksi narratiivinen, rituaalinen, kuvaileva tai poleeminen lausuma.
- Anonyymi00076
Anonyymi00075 kirjoitti:
Jos joku haluaa käyttää Veda-kirjallisuuden jotakin kohtaa todisteena siitä, että ”Vedat kannattavat X:ää”, todistustaakka on hänellä. Hänen pitäisi osoittaa alkuperäinen sanskritinkielinen kohta, tekstin nimi ja tarkka viite, analysoida keskeinen terminologia, huomioida tekstilaji ja konteksti sekä osoittaa, miksi kyseessä on normatiivinen eikä esimerkiksi narratiivinen, rituaalinen, kuvaileva tai poleeminen lausuma.
Pelkkä käännöslause ei riitä.
Eikä varsinkaan tekoälyn tuottama käännöslause riitä.
Tekoäly voi tuottaa jonkun hypoteesin siitä, miten jokin kohta voitaisiin kääntää, mutta hypoteesi ei ole filologinen todistus.
Sama pätee Wikipedian kaltaisiin sekundaarilähteisiin. Niitä voidaan käyttää tutkimuksen lähtökohtina, mutta niitä ei voida nostaa alkuperäisen tekstin ja kriittisen tutkimuksen yläpuolelle. - Anonyymi00077
Anonyymi00076 kirjoitti:
Pelkkä käännöslause ei riitä.
Eikä varsinkaan tekoälyn tuottama käännöslause riitä.
Tekoäly voi tuottaa jonkun hypoteesin siitä, miten jokin kohta voitaisiin kääntää, mutta hypoteesi ei ole filologinen todistus.
Sama pätee Wikipedian kaltaisiin sekundaarilähteisiin. Niitä voidaan käyttää tutkimuksen lähtökohtina, mutta niitä ei voida nostaa alkuperäisen tekstin ja kriittisen tutkimuksen yläpuolelle.Jos Vedoja halutaan kritisoida - kritiikin on kohdistuttava siihen, mitä lähteet todella sanovat, ei olkinukkeen, joka syntyy siitä, että muinainen käsite käännetään yhdellä modernilla sanalla, irrotetaan asiayhteydestään ja sen jälkeen arvioidaan ikään kuin kyseinen moderni sana olisi ollut alkuperäisen tekstin oma käsitteellinen kategoria.
- Anonyymi00078
Anonyymi00077 kirjoitti:
Jos Vedoja halutaan kritisoida - kritiikin on kohdistuttava siihen, mitä lähteet todella sanovat, ei olkinukkeen, joka syntyy siitä, että muinainen käsite käännetään yhdellä modernilla sanalla, irrotetaan asiayhteydestään ja sen jälkeen arvioidaan ikään kuin kyseinen moderni sana olisi ollut alkuperäisen tekstin oma käsitteellinen kategoria.
Tieteellinen kritiikki ei tarkoita sitä, että kaikki Vedoja koskevat väitteet hyväksytään. Se tarkoittaa päinvastoin sitä, että myös Vedoihin kohdistuvan kritiikin on täytettävä samat lähdekriittiset vaatimukset kuin minkä tahansa muun historiallisen tekstin tutkimuksen.
Jos väite on, että ”Vedat opettavat tätä”, ensimmäinen kysymys ei ole, pidämmekö opetusta moraalisesti hyvänä tai huonona. - Anonyymi00079
Anonyymi00078 kirjoitti:
Tieteellinen kritiikki ei tarkoita sitä, että kaikki Vedoja koskevat väitteet hyväksytään. Se tarkoittaa päinvastoin sitä, että myös Vedoihin kohdistuvan kritiikin on täytettävä samat lähdekriittiset vaatimukset kuin minkä tahansa muun historiallisen tekstin tutkimuksen.
Jos väite on, että ”Vedat opettavat tätä”, ensimmäinen kysymys ei ole, pidämmekö opetusta moraalisesti hyvänä tai huonona.Jos väite on, että ”Vedat opettavat tätä”, ensimmäinen kysymys ei ole, pidämmekö opetusta moraalisesti hyvänä tai huonona.
Ensimmäinen kysymys on paljon yksinkertaisempi:
Missä alkuperäisessä tekstissä se sanotaan, mitä sanskritinkielinen ilmaus tarkoittaa juuri siinä kontekstissa, ja millä metodologisella perusteella tästä tekstikohdasta päädytään kyseiseen johtopäätökseen?
Ilman tätä ketjua kyse ei ole Veda-tutkimuksesta vaan vaikutelmaan perustuvasta polemiikasta. - Anonyymi00080
Anonyymi00079 kirjoitti:
Jos väite on, että ”Vedat opettavat tätä”, ensimmäinen kysymys ei ole, pidämmekö opetusta moraalisesti hyvänä tai huonona.
Ensimmäinen kysymys on paljon yksinkertaisempi:
Missä alkuperäisessä tekstissä se sanotaan, mitä sanskritinkielinen ilmaus tarkoittaa juuri siinä kontekstissa, ja millä metodologisella perusteella tästä tekstikohdasta päädytään kyseiseen johtopäätökseen?
Ilman tätä ketjua kyse ei ole Veda-tutkimuksesta vaan vaikutelmaan perustuvasta polemiikasta.Toisin sanoen tekstuaalinen kuvaus ei ole automaattisesti normatiivinen määräys. Jos Veda-kirjallisuudessa kuvataan henkilön, ihmisryhmän tai tietyn tietoisuuden tason edustajan toimivan tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti päätellä, että teksti samalla määräisi kaikkia ihmisiä toimimaan vastaavasti. Deskriptiivinen lausuma ja preskriptiivinen lausuma ovat eri kategorioita: ensimmäinen kuvaa toimintaa, jälkimmäinen asettaa toimintaa koskevan normin.
Tämän erottelun sivuuttaminen johtaa helposti perustavanlaatuiseen hermeneuttiseen virheeseen. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä osoita, että teko olisi tekstin kirjoittajan tai tekstiperinteen hyväksymä, suosittelema tai universaaliksi tarkoitettu ihanne. Ensin on selvitettävä, mikä tekstin funktio kyseisessä kohdassa on: kuvaako se historiallista tapahtumaa, kertomusta, rituaalista käytäntöä, tietyn ihmisryhmän toimintaa, moraalista varoitusta vai nimenomaista normatiivista ohjetta. - Anonyymi00081
Anonyymi00080 kirjoitti:
Toisin sanoen tekstuaalinen kuvaus ei ole automaattisesti normatiivinen määräys. Jos Veda-kirjallisuudessa kuvataan henkilön, ihmisryhmän tai tietyn tietoisuuden tason edustajan toimivan tietyllä tavalla, tästä ei voida loogisesti päätellä, että teksti samalla määräisi kaikkia ihmisiä toimimaan vastaavasti. Deskriptiivinen lausuma ja preskriptiivinen lausuma ovat eri kategorioita: ensimmäinen kuvaa toimintaa, jälkimmäinen asettaa toimintaa koskevan normin.
Tämän erottelun sivuuttaminen johtaa helposti perustavanlaatuiseen hermeneuttiseen virheeseen. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä osoita, että teko olisi tekstin kirjoittajan tai tekstiperinteen hyväksymä, suosittelema tai universaaliksi tarkoitettu ihanne. Ensin on selvitettävä, mikä tekstin funktio kyseisessä kohdassa on: kuvaako se historiallista tapahtumaa, kertomusta, rituaalista käytäntöä, tietyn ihmisryhmän toimintaa, moraalista varoitusta vai nimenomaista normatiivista ohjetta.Deskriptiivinen lausuma ja preskriptiivinen lausuma ovat eri kategorioita: ensimmäinen kuvaa toimintaa, jälkimmäinen asettaa toimintaa koskevan normin.
Tämän erottelun sivuuttaminen johtaa helposti perustavanlaatuiseen hermeneuttiseen virheeseen - Anonyymi00082
Anonyymi00081 kirjoitti:
Deskriptiivinen lausuma ja preskriptiivinen lausuma ovat eri kategorioita: ensimmäinen kuvaa toimintaa, jälkimmäinen asettaa toimintaa koskevan normin.
Tämän erottelun sivuuttaminen johtaa helposti perustavanlaatuiseen hermeneuttiseen virheeseenSe, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä osoita, että teko olisi tekstin kirjoittajan tai tekstiperinteen hyväksymä, suosittelema tai universaaliksi tarkoitettu ihanne. Ensin on selvitettävä, mikä tekstin funktio kyseisessä kohdassa on: kuvaako se historiallista tapahtumaa, kertomusta, rituaalista käytäntöä, tietyn ihmisryhmän toimintaa, moraalista varoitusta vai nimenomaista normatiivista ohjetta.
- Anonyymi00083
Anonyymi00082 kirjoitti:
Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä osoita, että teko olisi tekstin kirjoittajan tai tekstiperinteen hyväksymä, suosittelema tai universaaliksi tarkoitettu ihanne. Ensin on selvitettävä, mikä tekstin funktio kyseisessä kohdassa on: kuvaako se historiallista tapahtumaa, kertomusta, rituaalista käytäntöä, tietyn ihmisryhmän toimintaa, moraalista varoitusta vai nimenomaista normatiivista ohjetta.
Vasta kun tämä ero on tehty, voidaan mielekkäästi kysyä, mikä normatiivinen asema kyseiselle toiminnalle tekstissä annetaan.
Siksi argumentti ”Vedoissa kuvataan X:ää, joten Vedat opettavat X:n olevan oikein” ei ole itsessään pätevä argumentti. Se sisältää todistamatta jätetyn oletuksen, että jokainen tekstissä esiintyvä kuvaus olisi samalla normatiivinen määräys. Juuri tämä oletus pitäisi ensin osoittaa todeksi — ei vain oletta - Anonyymi00084
Anonyymi00083 kirjoitti:
Vasta kun tämä ero on tehty, voidaan mielekkäästi kysyä, mikä normatiivinen asema kyseiselle toiminnalle tekstissä annetaan.
Siksi argumentti ”Vedoissa kuvataan X:ää, joten Vedat opettavat X:n olevan oikein” ei ole itsessään pätevä argumentti. Se sisältää todistamatta jätetyn oletuksen, että jokainen tekstissä esiintyvä kuvaus olisi samalla normatiivinen määräys. Juuri tämä oletus pitäisi ensin osoittaa todeksi — ei vain olettaSiksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin?
- Anonyymi00085
Anonyymi00084 kirjoitti:
Siksi ennen kuin joku alkaa opettaa toisille, mitä Vedat ”todella sanovat”, olisi syytä esittää paljon yksinkertaisempi kysymys: osaako hän lukea ja analysoida alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin?
Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit?
- Anonyymi00086
Anonyymi00085 kirjoitti:
Tunteeko hän tekstin välityshistorian, metriikan ja perinteiset kommentaarit?
Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
- Anonyymi00087
Anonyymi00086 kirjoitti:
Ja ennen kaikkea: pystyykö hän näyttämään alkuperäisen kohdan niin, että muutkin voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
Eli pitää osaa sanskritin kieli täydellisestil ennen kun alkaa sanomaan, mitä Vedat ”todella sanovat”,
- Anonyymi00088
Anonyymi00087 kirjoitti:
Eli pitää osaa sanskritin kieli täydellisestil ennen kun alkaa sanomaan, mitä Vedat ”todella sanovat”,
Ja ennen kaikkea: Voiko hän osoittaa alkuperäisen kohdan, jotta muut voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
Toisin sanoen, sanskritin kieltä on hallittava täydellisesti, ennen kuin voi väittää tietävänsä, mitä Vedat ”todella sanovat”.
Puhummeko alkuperäisistä sanskritinkielisistä teksteistä vai niistä, joiden väitetään olevan Vedoja? - Anonyymi00089
Anonyymi00088 kirjoitti:
Ja ennen kaikkea: Voiko hän osoittaa alkuperäisen kohdan, jotta muut voivat tarkistaa, mihin hänen tulkintansa perustuu?
Toisin sanoen, sanskritin kieltä on hallittava täydellisesti, ennen kuin voi väittää tietävänsä, mitä Vedat ”todella sanovat”.
Puhummeko alkuperäisistä sanskritinkielisistä teksteistä vai niistä, joiden väitetään olevan Vedoja?Jos käytät käännöksen käännöstä, se on väärin.
- Anonyymi00090
Anonyymi00089 kirjoitti:
Jos käytät käännöksen käännöstä, se on väärin.
Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.
Tutkiessaan tutkija kohtaa väistämättä ongelman sen oikeasta tulkinnasta ja ymmärtämisestä.
Tämä ongelma on erityisen akuutti, kun luetaan Vedalaisia tekstejä. - Anonyymi00091
Anonyymi00089 kirjoitti:
Jos käytät käännöksen käännöstä, se on väärin.
jokaisella sanalla on yhdeksästä neljäänkymmeneen jne. tai paljon enemmän eri merkitystä, ja vastaavasti jokainen shloka (”jae”) voidaan lukea eri tavoin.
- Anonyymi00092
Anonyymi00090 kirjoitti:
Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.
Tutkiessaan tutkija kohtaa väistämättä ongelman sen oikeasta tulkinnasta ja ymmärtämisestä.
Tämä ongelma on erityisen akuutti, kun luetaan Vedalaisia tekstejä.Esimerkiksi sanskritin kielessä, jolla Vedat on kirjoitettu, jokaisella sanalla on yhdeksästä neljäänkymmeneen jne. tai paljon enemmän eri merkitystä, ja vastaavasti jokainen shloka (”jae”) voidaan lukea eri tavoin.
Näin ollen ei ole helppoa ymmärtää tiettyyn tekstiin sisältyvää tarkkaa merkitystä. Tämä tehtävä olisi mahdoton ratkaista, jos Veda ei alun perin sisältäisi vihjeitä.
Veda-tekstien lukemiseen on Vedoissa menetelmä, joka auttaa ymmärtämään vedalaisten kirjoitusten suoran merkityksen ja välttämään väärintulkintoja .
Tämä tehtävä olisi ollut ratkaisematon, elleivät Vedat itse olisi alun perin sisältäneet avainta ratkaisuun.
Tämä tarina havainnollistaa, miten ilmeisetkin tekstit voidaan tulkita omalla tavalla, jos halutaan. Entä kirjoitusten esoteerisemmat osat? Valitettavasti ihmisillä on usein taipumus tulkita kirjojen ohjeita väärin, jotta asiat pysyisivät ”yksinkertaisina”.
Niinpä tekstin oikean, väärentämättömän ymmärtämisen tiede on kaiken henkisen harjoittelun perusta.
Se on eräänlainen avain, jonka puuttuminen mitätöi kaikki yrityksemme ymmärtää pyhiä tutkielmia.
Sanskritin ymmärtäminen ei tarkoita ainoastaan sanojen kääntämistä toiselle kielelle, vaan myös kieliopin, käsitteiden, filosofisen taustan ja perinteisten merkityskerrostumien tuntemista.
Vedalaisessa filosofiassa puhutaan yleisesti kuudesta pääkoulukunnasta, joilla kullakin on omat tulkintamenetelmänsä ja filosofiset lähtökohtansa. Vaikka nämä koulukunnat perustuvat samoihin teksteihin ja lukevat samoja sanskritinkielisiä lähteitä, ne voivat päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.
Tämä osoittaa, kuinka hienovarainen ja haastava sanskritin ymmärtäminen on. Pienikin ero sanan merkityksen, kieliopillisen rakenteen tai asiayhteyden tulkinnassa voi johtaa täysin erilaiseen filosofiseen näkemykseen.
Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä. - Anonyymi00093
Anonyymi00092 kirjoitti:
Esimerkiksi sanskritin kielessä, jolla Vedat on kirjoitettu, jokaisella sanalla on yhdeksästä neljäänkymmeneen jne. tai paljon enemmän eri merkitystä, ja vastaavasti jokainen shloka (”jae”) voidaan lukea eri tavoin.
Näin ollen ei ole helppoa ymmärtää tiettyyn tekstiin sisältyvää tarkkaa merkitystä. Tämä tehtävä olisi mahdoton ratkaista, jos Veda ei alun perin sisältäisi vihjeitä.
Veda-tekstien lukemiseen on Vedoissa menetelmä, joka auttaa ymmärtämään vedalaisten kirjoitusten suoran merkityksen ja välttämään väärintulkintoja .
Tämä tehtävä olisi ollut ratkaisematon, elleivät Vedat itse olisi alun perin sisältäneet avainta ratkaisuun.
Tämä tarina havainnollistaa, miten ilmeisetkin tekstit voidaan tulkita omalla tavalla, jos halutaan. Entä kirjoitusten esoteerisemmat osat? Valitettavasti ihmisillä on usein taipumus tulkita kirjojen ohjeita väärin, jotta asiat pysyisivät ”yksinkertaisina”.
Niinpä tekstin oikean, väärentämättömän ymmärtämisen tiede on kaiken henkisen harjoittelun perusta.
Se on eräänlainen avain, jonka puuttuminen mitätöi kaikki yrityksemme ymmärtää pyhiä tutkielmia.
Sanskritin ymmärtäminen ei tarkoita ainoastaan sanojen kääntämistä toiselle kielelle, vaan myös kieliopin, käsitteiden, filosofisen taustan ja perinteisten merkityskerrostumien tuntemista.
Vedalaisessa filosofiassa puhutaan yleisesti kuudesta pääkoulukunnasta, joilla kullakin on omat tulkintamenetelmänsä ja filosofiset lähtökohtansa. Vaikka nämä koulukunnat perustuvat samoihin teksteihin ja lukevat samoja sanskritinkielisiä lähteitä, ne voivat päätyä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.
Tämä osoittaa, kuinka hienovarainen ja haastava sanskritin ymmärtäminen on. Pienikin ero sanan merkityksen, kieliopillisen rakenteen tai asiayhteyden tulkinnassa voi johtaa täysin erilaiseen filosofiseen näkemykseen.
Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
- Anonyymi00094
Anonyymi00093 kirjoitti:
Tarkastelemme siis sitä, kuinka totuutta käsittelevistä teksteistä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin. Tämä ei johdu itse tekstistä, vaan usein siitä, että lukijan ymmärrys, menetelmät tai ennakko-oletukset vaikuttavat tulkintaan.
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä. - Anonyymi00095
Anonyymi00094 kirjoitti:
Nykymaailmassa monilla ei ole syvällistä sanskritin kielen tuntemusta eikä pitkäaikaista perehtymistä vedalaiseen ajatteluperinteeseen. Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
- Anonyymi00096
Anonyymi00095 kirjoitti:
Tämän vuoksi samaa alkuperäistä lähdettä voidaan lukea eri tavoin, ja eri tulkitsijat voivat päätyä jopa vastakkaisiin näkemyksiin.
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.
- Anonyymi00097
Anonyymi00096 kirjoitti:
Sanskrit ei ole pelkästään kieli, vaan kokonainen tiedon ja filosofisen ajattelun järjestelmä, jonka täydellinen ymmärtäminen edellyttää sekä kielellistä että henkistä perehtyneisyyttä.
Sanskrit on matemaattisen tarkka kieli!
- Anonyymi00098
Anonyymi00097 kirjoitti:
Sanskrit on matemaattisen tarkka kieli!
On outoa, että Raamatussa täytyy erikseen sanoa ”älä tapa”. Eikö se viittaa siihen, että tällaiset käskyt on suunnattu ihmisille, joiden moraalinen ymmärrys on hyvin alhaisella tasolla? Ihmisen, jolla on edes perustavanlaatuinen moraalitaju, pitäisi ymmärtää ilman jumalallista käskyäkin, ettei toista ihmistä saa tappaa. Siksi on erikoista, jos Raamatun käskyjä pidetään moraalin korkeimpana lähtökohtana, vaikka monet niistä käsittelevät asioita, joiden pitäisi olla ihmiselle itsestäänselviä.
Ilmeisesti ihmiselle täytyy oikein jumalallisesti ilmoittaa, että toisen ihmisen tappaminen ei ole hyvä asia – asia, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys jo ilman taivaallisia ohjeita.
Onhan se tietenkin suorastaan häkellyttävää, että Raamattua pidetään moraalisen ajattelun korkeimpana auktoriteettina, vaikka sen moraalinen normatiivisuus rakentuu osittain sellaisille käskyille kuin ”älä tapa”. jne.Todella mullistava eettinen innovaatio: toisen ihmisen henkeä ei kenties kannata riistää. Ilmeisesti tämä on niin poikkeuksellisen sofistikoitunut moraalinen oivallus, että sen täytyy tulla perille toimitettuna metafyysiseltä auktoriteetilta, koska ihminen ei muuten kykene sitä itsenäisesti muodostamaan.
Vielä kiinnostavammaksi asian tekee se, että sama normatiivinen logiikka toistuu monissa muissakin käskyissä. Moraalifilosofisesti tarkasteltuna nämä ovat toki perustavanlaatuisia normeja, mutta samalla ne ovat sellaisia käyttäytymisen vähimmäisvaatimuksia, joiden voisi olettaa kuuluvan jo varsin alkeelliseen sosiaaliseen moraalikognitioon. Niitä ei varsinaisesti tarvitse pitää ihmiskunnan eettisenä huippusaavutuksena, ellei oleteta, että ilman yliluonnollista auktoriteettia ihminen ei kykene ymmärtämään edes kaikkein alkeellisimpia vastavuoroisuuden, empatian ja toisen koskemattomuuden periaatteita.
Tästä syntyykin hieman ironinen paradoksi: mitä enemmän tällaisia itsestäänselvyyksiä esitellään jumalallisen moraalin todisteina, sitä matalammalle ihmisen oma moraalinen kapasiteetti samalla oletetaan. Aikuinen, autonomiseen harkintaan kykenevä ihminen tarvitsee siis ilmeisesti kosmisen auktoriteetin ilmoittamaan, että toisen tappaminen, varastaminen tai vahingoittaminen on väärin. Kiitos tiedosta – ilman tätä metafyysistä ilmoitusta olisi tietenkin ollut huomattavan vaikeaa päätellä, että muiden ihmisten tappaminen ei ehkä ole optimaalinen toimintastrategia.
Jos moraali määritellään näin, kyse ei oikeastaan ole erityisen korkeatasoisesta moraalisesta päättelystä vaan pikemminkin käyttäytymisen perussääntelystä: ulkopuolinen auktoriteetti antaa säännön, yksilö noudattaa sitä ja moraalinen pohdinta voidaan näin ulkoistaa kokonaan käskyjärjestelmälle. Se on toki yksi tapa ratkaista eettisen autonomian ongelma – ei tarvitse itse ajatella, jos joku muu on jo laatinut sääntökirjan.
Ja juuri siinä on koko asetelman ironia: jos moraalisesti oikean ja väärän ymmärtäminen edellyttää aina jumalallista Raamatullista käskyä, silloin ihmisen oma moraalinen rationaalisuus, empatia ja kyky tehdä eettisiä johtopäätöksiä ovat ilmeisen heikosti kehittyneitä. Jos taas ihminen kykenee ymmärtämään nämä asiat ilman jumalallista ilmoitusta, silloin ei ole mikään erityisen ylevä todiste jumalallisesta moraalista, vaan yksinkertaisesti moraalinen peruslähtökohta, jonka ihminen kykenee saavuttamaan myös itsenäisen järjen ja sosiaalisen kokemuksen kautta.
Eikö ne käskyt viittaa siihen, että tällaiset käskyt on suunnattu ihmisille, joiden moraalinen ymmärrys on hyvin alhaisella tasolla? Ihmisen, jolla on edes perustavanlaatuinen moraalitaju, pitäisi ymmärtää ilman jumalallista käskyäkin. Siksi on erikoista, jos Raamatun käskyjä pidetään moraalin korkeimpana lähtökohtana, vaikka monet niistä käsittelevät asioita, joiden pitäisi olla ihmiselle itsestäänselviä. - Anonyymi00099
Anonyymi00097 kirjoitti:
Sanskrit on matemaattisen tarkka kieli!
On suorastaan kiehtovaa, kuinka vaivattomasti muinaisesta tekstiperinteestä voidaan nykyisessä keskustelukulttuurissa tehdä viholliskuva. Menetelmä on yksinkertainen: ensin muodostetaan johtopäätös siitä, mitä Veda-kirjallisuuden täytyy tarkoittaa, sitten etsitään sopiva käännöslause, irrotetaan se tekstuaalisesta kontekstistaan ja lopuksi esitetään löydös todisteena siitä, että ”Vedat opettavat” jotakin, mitä niiden väitetään opettavan. Tämän jälkeen samaa tulkintaa voidaan levittää muille ikään kuin kyse olisi tekstikriittisesti osoitetusta faktasta. Akateemisessa tutkimuksessa tätä ei kuitenkaan kutsuttaisi lähdekriittiseksi analyysiksi, vaan pikemminkin ennakko-oletuksen vahvistamiseksi aineiston avulla.
- Anonyymi00100
Anonyymi00099 kirjoitti:
On suorastaan kiehtovaa, kuinka vaivattomasti muinaisesta tekstiperinteestä voidaan nykyisessä keskustelukulttuurissa tehdä viholliskuva. Menetelmä on yksinkertainen: ensin muodostetaan johtopäätös siitä, mitä Veda-kirjallisuuden täytyy tarkoittaa, sitten etsitään sopiva käännöslause, irrotetaan se tekstuaalisesta kontekstistaan ja lopuksi esitetään löydös todisteena siitä, että ”Vedat opettavat” jotakin, mitä niiden väitetään opettavan. Tämän jälkeen samaa tulkintaa voidaan levittää muille ikään kuin kyse olisi tekstikriittisesti osoitetusta faktasta. Akateemisessa tutkimuksessa tätä ei kuitenkaan kutsuttaisi lähdekriittiseksi analyysiksi, vaan pikemminkin ennakko-oletuksen vahvistamiseksi aineiston avulla.
Veda-aineistoa tarkasteltaessa pitäisi ensin ymmärtää, ettei ”Vedat” muodosta yhtä yksittäistä kirjaa jolla on yksi eksplisiittinen argumentatiivinen tarkoitus. Veda-kirjallisuus on kerrostunut kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia tekstilajeja ja historiallisia vaiheita. Jo tämä tekee ilmauksesta ”Vedat sanovat” metodologisesti puutteellisen, ellei samalla ilmoiteta, mistä tekstistä, traditiosta ja tekstikohdasta puhutaan.
Alkuperäisen tekstin analyysissa ratkaisevaa ei myöskään ole se, miltä yksi englannin- tai suomenkielinen käännös näyttää. Veda-sanskritin (vaidika-saṃskṛta) ymmärtäminen edellyttää muun muassa morfologian (rūpa-vicāra), syntaksin (vākya-racanā), semantiikan (artha), sanaston ja polysemian tarkastelua sekä tekstin metriikan (chandas) ja fonologisten piirteiden huomioimista. Yksittäisen sanan kääntäminen yhdellä modernilla vastineella ei vielä osoita, että alkuperäisen termin koko semanttinen kenttä olisi tullut ymmärretyksi. - Anonyymi00101
Anonyymi00100 kirjoitti:
Veda-aineistoa tarkasteltaessa pitäisi ensin ymmärtää, ettei ”Vedat” muodosta yhtä yksittäistä kirjaa jolla on yksi eksplisiittinen argumentatiivinen tarkoitus. Veda-kirjallisuus on kerrostunut kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia tekstilajeja ja historiallisia vaiheita. Jo tämä tekee ilmauksesta ”Vedat sanovat” metodologisesti puutteellisen, ellei samalla ilmoiteta, mistä tekstistä, traditiosta ja tekstikohdasta puhutaan.
Alkuperäisen tekstin analyysissa ratkaisevaa ei myöskään ole se, miltä yksi englannin- tai suomenkielinen käännös näyttää. Veda-sanskritin (vaidika-saṃskṛta) ymmärtäminen edellyttää muun muassa morfologian (rūpa-vicāra), syntaksin (vākya-racanā), semantiikan (artha), sanaston ja polysemian tarkastelua sekä tekstin metriikan (chandas) ja fonologisten piirteiden huomioimista. Yksittäisen sanan kääntäminen yhdellä modernilla vastineella ei vielä osoita, että alkuperäisen termin koko semanttinen kenttä olisi tullut ymmärretyksi.Lisäksi on erotettava toisistaan tekstin historiallinen sisältö ja normatiivinen funktio. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä tarkoita, että teksti määrää kyseisen teon yleiseksi moraaliseksi ihanteeksi.
On kysyttävä, onko kyseessä kuvaus (varṇana), normatiivinen määräys, rituaalinen preskriptio (vidhi), kertomuksellinen jakso, poleeminen argumentti vai jokin muu tekstuaalinen funktio. Muuten tehdään klassinen hermeneuttinen virhe: deskriptiosta johdetaan ilman lisäargumenttia preskriptio.
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun keskustelu koskee eläinuhreja, sielua, jälleensyntymää tai muita metafyysisiä käsitteitä. Esimerkiksi käsitteen ātman kääntäminen automaattisesti sanalla ”sielu” ei tarkoita, että kaikki länsimaisen filosofian ja kristillisen teologian ”sieluun” liitetyt merkitykset voidaan sellaisenaan siirtää kyseiseen sanskritinkieliseen käsitteeseen. Samoin karma (karman), dharma (dharma), yajña (yajña), mokṣa (mokṣa) ja brahman (brahman) eivät muutu käsitteellisesti identtisiksi modernien eurooppalaisten vastineidensa kanssa vain siksi, että kääntäjä löytää niille yhden sanan. - Anonyymi00102
Anonyymi00101 kirjoitti:
Lisäksi on erotettava toisistaan tekstin historiallinen sisältö ja normatiivinen funktio. Se, että jokin teko esiintyy tekstissä, ei vielä tarkoita, että teksti määrää kyseisen teon yleiseksi moraaliseksi ihanteeksi.
On kysyttävä, onko kyseessä kuvaus (varṇana), normatiivinen määräys, rituaalinen preskriptio (vidhi), kertomuksellinen jakso, poleeminen argumentti vai jokin muu tekstuaalinen funktio. Muuten tehdään klassinen hermeneuttinen virhe: deskriptiosta johdetaan ilman lisäargumenttia preskriptio.
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun keskustelu koskee eläinuhreja, sielua, jälleensyntymää tai muita metafyysisiä käsitteitä. Esimerkiksi käsitteen ātman kääntäminen automaattisesti sanalla ”sielu” ei tarkoita, että kaikki länsimaisen filosofian ja kristillisen teologian ”sieluun” liitetyt merkitykset voidaan sellaisenaan siirtää kyseiseen sanskritinkieliseen käsitteeseen. Samoin karma (karman), dharma (dharma), yajña (yajña), mokṣa (mokṣa) ja brahman (brahman) eivät muutu käsitteellisesti identtisiksi modernien eurooppalaisten vastineidensa kanssa vain siksi, että kääntäjä löytää niille yhden sanan.Myös eläinrituaaleista puhuttaessa olisi syytä tehdä ero vähintään kolmen asian välillä: mitä rituaaliteksti konkreettisesti määrää, miten rituaali ymmärretään kyseisen tekstin omassa maailmankuvassa ja miten myöhempi traditio on tulkinnut sen merkityksen.
Siksi pelkkä väite ”Vedoissa tapetaan eläimiä” ei vielä ratkaise sitä, millainen normatiivinen asema kyseisellä toiminnalla on. - Anonyymi00103
Anonyymi00102 kirjoitti:
Myös eläinrituaaleista puhuttaessa olisi syytä tehdä ero vähintään kolmen asian välillä: mitä rituaaliteksti konkreettisesti määrää, miten rituaali ymmärretään kyseisen tekstin omassa maailmankuvassa ja miten myöhempi traditio on tulkinnut sen merkityksen.
Siksi pelkkä väite ”Vedoissa tapetaan eläimiä” ei vielä ratkaise sitä, millainen normatiivinen asema kyseisellä toiminnalla on.Samoin on huomionarvoista, että vedalaisessa ja myöhemmässä intialaisessa ajattelussa esiintyy erilaisia käsityksiä toiminnan moraalisesta ja soteriologisesta asemasta. Karman (karma) käsite esimerkiksi liittyy tekojen seurauksiin, mutta sen merkitys ei ole kaikissa teksteissä ja filosofisissa traditioissa täysin identtinen. Myöskään saṃsāra, mokṣa, ātman ja brahman eivät muodosta yhtä muuttumatonta oppijärjestelmää, jonka voisi tiivistää yhteen moderniin Wikipedia-määritelmään.
Siksi kaikkein huvittavin osa tässä polemiikissa on ehkä juuri se itsevarmuus, jolla henkilö, joka ei näytä kykenevän ilmoittamaan edes tarkkaa sanskritinkielistä tekstikohtaa, ryhtyy kertomaan muille, mitä Veda-kirjallisuus ”todella sanoo”. Tällöin tekoälyn tuottama käännös, hakukoneen katkelma tai Wikipedian sekundaarikuvaus alkaa toimia näennäisenä auktoriteettina, vaikka yksikään niistä ei korvaa filologista analyysiä. - Anonyymi00104
Anonyymi00103 kirjoitti:
Samoin on huomionarvoista, että vedalaisessa ja myöhemmässä intialaisessa ajattelussa esiintyy erilaisia käsityksiä toiminnan moraalisesta ja soteriologisesta asemasta. Karman (karma) käsite esimerkiksi liittyy tekojen seurauksiin, mutta sen merkitys ei ole kaikissa teksteissä ja filosofisissa traditioissa täysin identtinen. Myöskään saṃsāra, mokṣa, ātman ja brahman eivät muodosta yhtä muuttumatonta oppijärjestelmää, jonka voisi tiivistää yhteen moderniin Wikipedia-määritelmään.
Siksi kaikkein huvittavin osa tässä polemiikissa on ehkä juuri se itsevarmuus, jolla henkilö, joka ei näytä kykenevän ilmoittamaan edes tarkkaa sanskritinkielistä tekstikohtaa, ryhtyy kertomaan muille, mitä Veda-kirjallisuus ”todella sanoo”. Tällöin tekoälyn tuottama käännös, hakukoneen katkelma tai Wikipedian sekundaarikuvaus alkaa toimia näennäisenä auktoriteettina, vaikka yksikään niistä ei korvaa filologista analyysiä.Tekoäly voi tietenkin olla hyödyllinen apuväline. Se voi auttaa löytämään tekstikohtia, vertailemaan käännöksiä, hahmottamaan kielioppia ja tuomaan tutkimuskirjallisuutta keskusteluun. Mutta tekoälyn vastaus ei muutu primäärilähteeksi vain siksi, että se on kirjoitettu vakuuttavalla kielellä. Samalla tavoin käännös ei muutu alkuperäiseksi tekstiksi siksi, että se on julkaistu internetissä.
Jos siis joku haluaa rakentaa kokonaisen argumentin siitä, että Vedoja pitäisi vihata ja muidenkin pitäisi niitä vihata, vähimmäisvaatimus voisi olla yllättävän vaatimaton: ilmoita teksti, śākhā tai tekstiperinne, tarkka kohta, alkuperäinen sanskritinkielinen muoto, kieliopillinen analyysi, tekstuaalinen konteksti, keskeisten termien semanttinen analyysi sekä relevantti kommentaariperinne. Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä kohta merkitsee, mitä se mahdollisesti normatiivisesti edellyttää ja voidaanko sen perusteella tehdä laajempia johtopäätöksiä. - Anonyymi00105
Anonyymi00104 kirjoitti:
Tekoäly voi tietenkin olla hyödyllinen apuväline. Se voi auttaa löytämään tekstikohtia, vertailemaan käännöksiä, hahmottamaan kielioppia ja tuomaan tutkimuskirjallisuutta keskusteluun. Mutta tekoälyn vastaus ei muutu primäärilähteeksi vain siksi, että se on kirjoitettu vakuuttavalla kielellä. Samalla tavoin käännös ei muutu alkuperäiseksi tekstiksi siksi, että se on julkaistu internetissä.
Jos siis joku haluaa rakentaa kokonaisen argumentin siitä, että Vedoja pitäisi vihata ja muidenkin pitäisi niitä vihata, vähimmäisvaatimus voisi olla yllättävän vaatimaton: ilmoita teksti, śākhā tai tekstiperinne, tarkka kohta, alkuperäinen sanskritinkielinen muoto, kieliopillinen analyysi, tekstuaalinen konteksti, keskeisten termien semanttinen analyysi sekä relevantti kommentaariperinne. Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä kohta merkitsee, mitä se mahdollisesti normatiivisesti edellyttää ja voidaanko sen perusteella tehdä laajempia johtopäätöksiä.Jos tätä ketjua ei pystytä esittämään, kyse ei ole siitä, että Veda-aineisto olisi ”kumottu”. Kyse on paljon vaatimattomammasta ilmiöstä: henkilö ei ole analysoinut alkuperäistä lähdettä, vaan reagoi omaan käännökseensä siitä, mitä hän kuvittelee lähteen sanovan.
Ja siinä on ehkä koko asian ironia.
Mitä voimakkaammin joku julistaa tietävänsä, mitä miljoonia vuosia vanha tekstiperinne ”todella tarkoittaa”, sitä perustellumpaa on kysyä häneltä yksi erittäin epämukava kysymys:
Näytä alkuperäinen teksti sanskritin kielellä. JA OLETKO VARMA, ETTÄ SE ON ALKUPERÄINEN TEKSTI, JOPA SANSKRITKSI. - Anonyymi00106
Anonyymi00105 kirjoitti:
Jos tätä ketjua ei pystytä esittämään, kyse ei ole siitä, että Veda-aineisto olisi ”kumottu”. Kyse on paljon vaatimattomammasta ilmiöstä: henkilö ei ole analysoinut alkuperäistä lähdettä, vaan reagoi omaan käännökseensä siitä, mitä hän kuvittelee lähteen sanovan.
Ja siinä on ehkä koko asian ironia.
Mitä voimakkaammin joku julistaa tietävänsä, mitä miljoonia vuosia vanha tekstiperinne ”todella tarkoittaa”, sitä perustellumpaa on kysyä häneltä yksi erittäin epämukava kysymys:
Näytä alkuperäinen teksti sanskritin kielellä. JA OLETKO VARMA, ETTÄ SE ON ALKUPERÄINEN TEKSTI, JOPA SANSKRITKSI.Jos joku siis sanoo: ”Vedat ovat vääriä, koska Raamatussa on parempi ilmoitus”, hänen pitäisi ensin perustella Raamatun oma auktoriteettiasema. Jos taas hän sanoo: ”Vedoissa on ristiriitoja, joten niiden maailmankuva on kumottu”, ristiriidat pitäisi osoittaa konkreettisesti alkuperäisistä teksteistä eikä pelkistä internetissä kiertävistä käännöksistä.
Ja jos hän haluaa vedota Raamatun profetioihin Veda-kirjallisuuden kumoamiseksi, hänen pitäisi ensin ratkaista aivan samat metodologiset kysymykset omassa lähteessään: mitä alkuperäinen teksti sanoo, mikä on tekstiyhteys, mikä on profetian historiallinen konteksti, milloin teksti on saanut nykyisen muotonsa ja millä perusteella juuri tietty myöhempi tapahtuma katsotaan sen toteutumiseksi. - Anonyymi00107
Anonyymi00106 kirjoitti:
Jos joku siis sanoo: ”Vedat ovat vääriä, koska Raamatussa on parempi ilmoitus”, hänen pitäisi ensin perustella Raamatun oma auktoriteettiasema. Jos taas hän sanoo: ”Vedoissa on ristiriitoja, joten niiden maailmankuva on kumottu”, ristiriidat pitäisi osoittaa konkreettisesti alkuperäisistä teksteistä eikä pelkistä internetissä kiertävistä käännöksistä.
Ja jos hän haluaa vedota Raamatun profetioihin Veda-kirjallisuuden kumoamiseksi, hänen pitäisi ensin ratkaista aivan samat metodologiset kysymykset omassa lähteessään: mitä alkuperäinen teksti sanoo, mikä on tekstiyhteys, mikä on profetian historiallinen konteksti, milloin teksti on saanut nykyisen muotonsa ja millä perusteella juuri tietty myöhempi tapahtuma katsotaan sen toteutumiseksi.Ensin pitää ratkaista lukemattomat Raamatun väärät profetiat ja ristiriidat.
- Anonyymi00108
Anonyymi00107 kirjoitti:
Ensin pitää ratkaista lukemattomat Raamatun väärät profetiat ja ristiriidat.
Muuten syntyy hieman huvittava kaksoisstandardi: Veda-tekstiltä vaaditaan täydellistä tekstikriittistä läpinäkyvyyttä, mutta oman uskonnollisen tradition kohdalla riittää, että ilmoitetaan, että ”profetia toteutui”, vaikka tekstin ajoitus, redaktiohistoria, vaihtoehtoiset tulkinnat ja mahdolliset jälkikäteiset tulkintakerrostumat jätetään kokonaan käsittelemättä.
- Anonyymi00109
Anonyymi00108 kirjoitti:
Muuten syntyy hieman huvittava kaksoisstandardi: Veda-tekstiltä vaaditaan täydellistä tekstikriittistä läpinäkyvyyttä, mutta oman uskonnollisen tradition kohdalla riittää, että ilmoitetaan, että ”profetia toteutui”, vaikka tekstin ajoitus, redaktiohistoria, vaihtoehtoiset tulkinnat ja mahdolliset jälkikäteiset tulkintakerrostumat jätetään kokonaan käsittelemättä.
Ja Raamatun toteutumattomista profetioista ja sisäisistä ristiriidoista on tässä keskustelussa jo puhuttu.
Tekstikriittisesti se ei kuitenkaan ratkaise mitään.
Jos väite koskee Vedoja, näytä Veda-kohta Ja jos väität, että toinen kumoaa toisen, perustele ensin tämä yhteys. - Anonyymi00110
Anonyymi00109 kirjoitti:
Ja Raamatun toteutumattomista profetioista ja sisäisistä ristiriidoista on tässä keskustelussa jo puhuttu.
Tekstikriittisesti se ei kuitenkaan ratkaise mitään.
Jos väite koskee Vedoja, näytä Veda-kohta Ja jos väität, että toinen kumoaa toisen, perustele ensin tämä yhteys.On suorastaan poikkeuksellista, kuinka helposti Vedojen vihaamisesta on tehty eräänlainen älyllinen hyve. Ensin muinainen ja valtavan monikerroksinen tekstiperinne typistetään muutamaan internetistä poimittuun käännöslauseeseen, sen jälkeen sille annetaan moderni ja mahdollisimman kielteinen tulkinta, ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste halveksunnalle. Tätä voidaan kutsua monella tavalla, mutta tieteelliseksi tekstintutkimukseksi sitä on vaikea kutsua.
- Anonyymi00111
Anonyymi00110 kirjoitti:
On suorastaan poikkeuksellista, kuinka helposti Vedojen vihaamisesta on tehty eräänlainen älyllinen hyve. Ensin muinainen ja valtavan monikerroksinen tekstiperinne typistetään muutamaan internetistä poimittuun käännöslauseeseen, sen jälkeen sille annetaan moderni ja mahdollisimman kielteinen tulkinta, ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste halveksunnalle. Tätä voidaan kutsua monella tavalla, mutta tieteelliseksi tekstintutkimukseksi sitä on vaikea kutsua.
Vedojen erityinen merkitys ei edes riipu siitä, että jokainen sen maailmankuvaa koskeva väite pitäisi hyväksyä sellaisenaan. Sen arvo voidaan nähdä jo siinä hämmästyttävässä systemaattisuudessa, jolla siinä käsitellään todellisuuden, tietoisuuden, tiedon, toiminnan, moraalin, kielen, rituaalin ja ihmisen olemassaolon kysymyksiä,tiedon ihanne ei rajoitu pelkkään uskomiseen, vaan siihen liittyy erottelukykyä, menetelmää, kurinalaista opiskelua, muistamista, argumentaatiota ja kokemuksellista todentamista. Tutkimista, analyysia, kysymyksiä.
- Anonyymi00112
Anonyymi00111 kirjoitti:
Vedojen erityinen merkitys ei edes riipu siitä, että jokainen sen maailmankuvaa koskeva väite pitäisi hyväksyä sellaisenaan. Sen arvo voidaan nähdä jo siinä hämmästyttävässä systemaattisuudessa, jolla siinä käsitellään todellisuuden, tietoisuuden, tiedon, toiminnan, moraalin, kielen, rituaalin ja ihmisen olemassaolon kysymyksiä,tiedon ihanne ei rajoitu pelkkään uskomiseen, vaan siihen liittyy erottelukykyä, menetelmää, kurinalaista opiskelua, muistamista, argumentaatiota ja kokemuksellista todentamista. Tutkimista, analyysia, kysymyksiä.
Ja tässä on ehkä kaikkein ironisin piirre Veda-kirjallisuuden halveksunnassa. Henkilö voi samanaikaisesti vaatia ”tieteellistä ajattelua” ja käyttää menetelmää, joka on kaikkea muuta kuin tieteellinen: lähde irrotetaan kontekstistaan, käännöksen oletetaan olevan identtinen alkuperäisen tekstin kanssa, tekstin sisäinen maailmankuva sivuutetaan, myöhempi tulkintatraditio jätetään huomiotta ja lopputulos päätetään etukäteen. Tämän jälkeen ilmoitetaan, että Veda-perinne on ”irrationaalinen”.
- Anonyymi00113
Anonyymi00112 kirjoitti:
Ja tässä on ehkä kaikkein ironisin piirre Veda-kirjallisuuden halveksunnassa. Henkilö voi samanaikaisesti vaatia ”tieteellistä ajattelua” ja käyttää menetelmää, joka on kaikkea muuta kuin tieteellinen: lähde irrotetaan kontekstistaan, käännöksen oletetaan olevan identtinen alkuperäisen tekstin kanssa, tekstin sisäinen maailmankuva sivuutetaan, myöhempi tulkintatraditio jätetään huomiotta ja lopputulos päätetään etukäteen. Tämän jälkeen ilmoitetaan, että Veda-perinne on ”irrationaalinen”.
Se ei ole tieteellistä skeptisyyttä. Se on ennakko-oletuksen vahvistamista.
Veda-aineiston universaali merkitys voidaan nähdä vielä toisella tavalla. Sen filosofiset kysymykset eivät ole sidottuja vain yhteen kansaan tai historialliseen tilanteeseen. Mitä tietoisuus on? Mikä tekee tiedosta luotettavaa? Onko todellisuus pelkästään aineellinen? Mikä on minän suhde maailmaan? Mikä tekee teosta moraalisesti merkityksellisen? Miksi ihminen kärsii? Voiko ihmisen tietoisuutta muuttaa systemaattisen harjoituksen avulla? Mikä on vapautuminen? - Anonyymi00114
Anonyymi00113 kirjoitti:
Se ei ole tieteellistä skeptisyyttä. Se on ennakko-oletuksen vahvistamista.
Veda-aineiston universaali merkitys voidaan nähdä vielä toisella tavalla. Sen filosofiset kysymykset eivät ole sidottuja vain yhteen kansaan tai historialliseen tilanteeseen. Mitä tietoisuus on? Mikä tekee tiedosta luotettavaa? Onko todellisuus pelkästään aineellinen? Mikä on minän suhde maailmaan? Mikä tekee teosta moraalisesti merkityksellisen? Miksi ihminen kärsii? Voiko ihmisen tietoisuutta muuttaa systemaattisen harjoituksen avulla? Mikä on vapautuminen?Nämä eivät ole ”Vedojen ongelmia”. Ne ovat ihmisen ongelmia.
Siksi Veda-kirjallisuuden universaalius ei tarkoita sitä, että jokaisen ihmisen pitäisi hyväksyä jokainen sen metafyysinen väite. Universaalius tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sen esittämät perustavanlaatuiset kysymykset ylittävät kulttuuriset rajat. Samalla tavoin voidaan tutkia kreikkalaista filosofiaa, buddhalaisia tekstejä, Raamattua, kiinalaista filosofiaa tai islamilaista teologiaa ilman, että tutkijan täytyy joko palvoa tai vihata kyseistä traditiota.
Juuri siksi Veda-kirjallisuuden vihaaminen on älyllisesti paljon köyhempi asenne kuin sen kriittinen tutkiminen. - Anonyymi00115
Anonyymi00114 kirjoitti:
Nämä eivät ole ”Vedojen ongelmia”. Ne ovat ihmisen ongelmia.
Siksi Veda-kirjallisuuden universaalius ei tarkoita sitä, että jokaisen ihmisen pitäisi hyväksyä jokainen sen metafyysinen väite. Universaalius tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sen esittämät perustavanlaatuiset kysymykset ylittävät kulttuuriset rajat. Samalla tavoin voidaan tutkia kreikkalaista filosofiaa, buddhalaisia tekstejä, Raamattua, kiinalaista filosofiaa tai islamilaista teologiaa ilman, että tutkijan täytyy joko palvoa tai vihata kyseistä traditiota.
Juuri siksi Veda-kirjallisuuden vihaaminen on älyllisesti paljon köyhempi asenne kuin sen kriittinen tutkiminen.Kriittinen tutkija ei tarvitse vihaa. Hän tarvitsee lähteet.
Hän ei tarvitse ennakkoluuloa. Hän tarvitsee filologiaa.
Hän ei tarvitse meemiä. Hän tarvitsee tekstikontekstin.
Hän ei tarvitse tekoälyn satunnaista käännöstä. Hän tarvitsee alkuperäisen tekstin, tekstihistorian, kieliopin, kommentaarit ja vertailun.
Ja ennen kaikkea hän tarvitsee valmiuden hyväksyä myös sellainen johtopäätös, joka ei sovi hänen ennakolta muodostamaansa maailmankuvaan. - Anonyymi00116
Anonyymi00115 kirjoitti:
Kriittinen tutkija ei tarvitse vihaa. Hän tarvitsee lähteet.
Hän ei tarvitse ennakkoluuloa. Hän tarvitsee filologiaa.
Hän ei tarvitse meemiä. Hän tarvitsee tekstikontekstin.
Hän ei tarvitse tekoälyn satunnaista käännöstä. Hän tarvitsee alkuperäisen tekstin, tekstihistorian, kieliopin, kommentaarit ja vertailun.
Ja ennen kaikkea hän tarvitsee valmiuden hyväksyä myös sellainen johtopäätös, joka ei sovi hänen ennakolta muodostamaansa maailmankuvaan.Jos joku siis todella haluaa osoittaa Veda-perinteen olevan järjetön, vanhentunut tai moraalisesti kestämätön, olkoon hyvä ja tehköön sen. Mutta tehköön sen samalla älyllisellä rehellisyydellä, jolla hän toivoisi muiden arvioivan omia pyhiä tekstejään.
Veda-kirjallisuutta ei tarvitse nostaa kritiikin yläpuolelle.
Se pitää vain nostaa vihapuheen alapuolelta takaisin tutkimuksen kohteeksi. - Anonyymi00117
Anonyymi00116 kirjoitti:
Jos joku siis todella haluaa osoittaa Veda-perinteen olevan järjetön, vanhentunut tai moraalisesti kestämätön, olkoon hyvä ja tehköön sen. Mutta tehköön sen samalla älyllisellä rehellisyydellä, jolla hän toivoisi muiden arvioivan omia pyhiä tekstejään.
Veda-kirjallisuutta ei tarvitse nostaa kritiikin yläpuolelle.
Se pitää vain nostaa vihapuheen alapuolelta takaisin tutkimuksen kohteeksi.Vedalaisen filosofian tiedon ja tutkimisen menetelmiä (pramāṇa).
Eri koulukunnat hyväksyvät hieman eri määrän menetelmiä.
Vedalaisen filosofian tärkeimmät tiedonmenetelmät
Pratyakṣa – suora havainto
Tieto saadaan aistien tai välittömän kokemuksen kautta.
Anumāna – päättely
Johtopäätös tehdään jonkin merkin perusteella.
Esim. savua - päätellään, että paikalla on tuli.
Śabda / Śabda-pramāṇa – luotettava sanallinen todistus
Tieto saadaan pätevästä opetuksesta, esimerkiksi Vedoista tai pätevältä opettajalta (guru).
Upamāna – vertaus / analogia
Uusi asia ymmärretään vertaamalla sitä tuttuun asiaan.
Arthāpatti – olettaminen / postulaatio
Tehdään välttämätön johtopäätös, jotta muuten ristiriitaiset havainnot voidaan selittää.
Anupalabdhi – poissaolon havaitseminen
Tiedetään, että jokin asia ei ole läsnä, koska sitä ei havaita siellä, missä sen pitäisi olla havaittavissa.
Esim. pöydällä ei ole ruukkua.
Vedāntan ja Upaniṣadien yhteydessä käytettyjä menetelmiä
Neti neti – “ei tämä, ei tämä”
Todellista Itseä lähestytään poistamalla kaikki, mikä ei ole Itse.
“En ole ruumis, en mieli, en aistit…”
Adhyāropa–apavāda – asettaminen ja kumoaminen
Ensin annetaan väliaikainen selitys todellisuudelle, minkä jälkeen se kumotaan syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.
Lakṣaṇā – epäsuora merkitys / tulkinta
Kun sanan kirjaimellinen merkitys ei sovi asiayhteyteen, etsitään sen tarkoitettu merkitys.
Tātparya – tekstin kokonaismerkityksen selvittäminen
Selvitetään, mitä tekstin kirjoittaja/opetus kokonaisuudessaan pyrkii opettamaan.
Śravaṇa – kuunteleminen / tekstin opiskelu
Opetuksen vastaanottaminen gurulta ja śāstrasta eli filosofisista teksteistä.
Manana – järkeileminen ja pohdiskelu
Opetusta tutkitaan kriittisesti ja epäilyksiä ratkaistaan anumānan, eli päättelyn, avulla.
Nididhyāsana – syvä mietiskely / kontemplaatio
Ymmärrettyä opetusta harjoitetaan niin, että siitä tulee suora oivallus.
Muita filosofian tutkimus- ja analyysimenetelmiä
Vāda – totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu.
Jalpa – väittely, jossa tavoitteena voi olla oman näkemyksen voittaminen eikä pelkästään totuuden löytäminen.
Vitaṇḍā – vastapuolen näkemyksen kritisoiminen ilman oman positiivisen näkemyksen esittämistä.
Tarka – looginen pohdiskelu / hypoteettinen päättely.
Yukti – järkeily, perusteltu analyysi tai metodinen päättely.
Vicāra – tutkiva filosofinen tarkastelu; esimerkiksi ātma-vicāra, Itsen tutkiminen.
Dhyāna – meditaatio / keskittynyt mietiskely, jota voidaan käyttää tiedon ja oivalluksen saavuttamisen välineenä.
Ātma-vicāra – “Kuka minä olen?” -tutkimus; erityisen tunnettu myöhemmässä Vedānta-perinteessä.
Samanvaya – eri tekstikohtien ja opetusten yhteensovittaminen kokonaisuudeksi.
Helppo muistisääntö
Havaitse - päättele - tarkista tekstistä - pohdi - meditoi - oivalla.
Eli esimerkiksi Vedāntassa voidaan ajatella:
Pratyakṣa - Anumāna - Śabda - Śravaṇa - Manana - Nididhyāsana - Jñāna
Neti neti ei ole aivan samanlainen “tutkimusmenetelmä” kuin pratyakṣa tai anumāna. Se on ennen kaikkea Upaniṣadien ja Vedāntan filosofinen menetelmä, jolla rajataan pois väärät samaistumiset ja osoitetaan, mitä Itse ei ole. - Anonyymi00118
Anonyymi00117 kirjoitti:
Vedalaisen filosofian tiedon ja tutkimisen menetelmiä (pramāṇa).
Eri koulukunnat hyväksyvät hieman eri määrän menetelmiä.
Vedalaisen filosofian tärkeimmät tiedonmenetelmät
Pratyakṣa – suora havainto
Tieto saadaan aistien tai välittömän kokemuksen kautta.
Anumāna – päättely
Johtopäätös tehdään jonkin merkin perusteella.
Esim. savua - päätellään, että paikalla on tuli.
Śabda / Śabda-pramāṇa – luotettava sanallinen todistus
Tieto saadaan pätevästä opetuksesta, esimerkiksi Vedoista tai pätevältä opettajalta (guru).
Upamāna – vertaus / analogia
Uusi asia ymmärretään vertaamalla sitä tuttuun asiaan.
Arthāpatti – olettaminen / postulaatio
Tehdään välttämätön johtopäätös, jotta muuten ristiriitaiset havainnot voidaan selittää.
Anupalabdhi – poissaolon havaitseminen
Tiedetään, että jokin asia ei ole läsnä, koska sitä ei havaita siellä, missä sen pitäisi olla havaittavissa.
Esim. pöydällä ei ole ruukkua.
Vedāntan ja Upaniṣadien yhteydessä käytettyjä menetelmiä
Neti neti – “ei tämä, ei tämä”
Todellista Itseä lähestytään poistamalla kaikki, mikä ei ole Itse.
“En ole ruumis, en mieli, en aistit…”
Adhyāropa–apavāda – asettaminen ja kumoaminen
Ensin annetaan väliaikainen selitys todellisuudelle, minkä jälkeen se kumotaan syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.
Lakṣaṇā – epäsuora merkitys / tulkinta
Kun sanan kirjaimellinen merkitys ei sovi asiayhteyteen, etsitään sen tarkoitettu merkitys.
Tātparya – tekstin kokonaismerkityksen selvittäminen
Selvitetään, mitä tekstin kirjoittaja/opetus kokonaisuudessaan pyrkii opettamaan.
Śravaṇa – kuunteleminen / tekstin opiskelu
Opetuksen vastaanottaminen gurulta ja śāstrasta eli filosofisista teksteistä.
Manana – järkeileminen ja pohdiskelu
Opetusta tutkitaan kriittisesti ja epäilyksiä ratkaistaan anumānan, eli päättelyn, avulla.
Nididhyāsana – syvä mietiskely / kontemplaatio
Ymmärrettyä opetusta harjoitetaan niin, että siitä tulee suora oivallus.
Muita filosofian tutkimus- ja analyysimenetelmiä
Vāda – totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu.
Jalpa – väittely, jossa tavoitteena voi olla oman näkemyksen voittaminen eikä pelkästään totuuden löytäminen.
Vitaṇḍā – vastapuolen näkemyksen kritisoiminen ilman oman positiivisen näkemyksen esittämistä.
Tarka – looginen pohdiskelu / hypoteettinen päättely.
Yukti – järkeily, perusteltu analyysi tai metodinen päättely.
Vicāra – tutkiva filosofinen tarkastelu; esimerkiksi ātma-vicāra, Itsen tutkiminen.
Dhyāna – meditaatio / keskittynyt mietiskely, jota voidaan käyttää tiedon ja oivalluksen saavuttamisen välineenä.
Ātma-vicāra – “Kuka minä olen?” -tutkimus; erityisen tunnettu myöhemmässä Vedānta-perinteessä.
Samanvaya – eri tekstikohtien ja opetusten yhteensovittaminen kokonaisuudeksi.
Helppo muistisääntö
Havaitse - päättele - tarkista tekstistä - pohdi - meditoi - oivalla.
Eli esimerkiksi Vedāntassa voidaan ajatella:
Pratyakṣa - Anumāna - Śabda - Śravaṇa - Manana - Nididhyāsana - Jñāna
Neti neti ei ole aivan samanlainen “tutkimusmenetelmä” kuin pratyakṣa tai anumāna. Se on ennen kaikkea Upaniṣadien ja Vedāntan filosofinen menetelmä, jolla rajataan pois väärät samaistumiset ja osoitetaan, mitä Itse ei ole.Niin kuin huomaat, Vedoissa, tieteellisissä tutkimusmenetelmissä ei ole sellaista: usko ja älä kysele, jos epäilet uskoasi, joudut ikuseen, helvettiin
Vaan päinvastoin: älä usko heti, mieti, pohdi, analysoi, vertaile ja kyseenalaista.
Kyseenalaista – älä usko, kyseenalaista. Kehotetaan esittämään älykkäitä kysymyksiä. - Anonyymi00119
Anonyymi00118 kirjoitti:
Niin kuin huomaat, Vedoissa, tieteellisissä tutkimusmenetelmissä ei ole sellaista: usko ja älä kysele, jos epäilet uskoasi, joudut ikuseen, helvettiin
Vaan päinvastoin: älä usko heti, mieti, pohdi, analysoi, vertaile ja kyseenalaista.
Kyseenalaista – älä usko, kyseenalaista. Kehotetaan esittämään älykkäitä kysymyksiä.On oikeastaan aika erikoinen tapa keskustella Vedoista, jos niiden koko filosofinen traditio ensin typistetään karikatyyriksi ja sitten tätä karikatyyriä käytetään perusteena Veda-perinteen halveksimiselle. Jos halutaan kritisoida jotakin todellista, pitäisi ensin tuntea se järjestelmä, jota kritisoidaan.
Vedalaisessa filosofiassa on nimittäin pitkä ja erittäin kehittynyt keskustelu siitä, millä perusteella ihminen ylipäätään voi väittää tietävänsä jotakin. Tätä kysymystä käsitellään pramāṇa-keskustelussa (pramāṇa = pätevän tiedon menetelmä tai tietoperusta). Eri darśanat (darśana = filosofinen näkökulma tai koulukunta) hyväksyvät hieman erilaisia tiedon lähteitä, mutta kokonaisuus osoittaa jo itsessään, ettei kyse ole yksinkertaisesta ”usko, älä kysy” -järjestelmästä. - Anonyymi00120
Anonyymi00119 kirjoitti:
On oikeastaan aika erikoinen tapa keskustella Vedoista, jos niiden koko filosofinen traditio ensin typistetään karikatyyriksi ja sitten tätä karikatyyriä käytetään perusteena Veda-perinteen halveksimiselle. Jos halutaan kritisoida jotakin todellista, pitäisi ensin tuntea se järjestelmä, jota kritisoidaan.
Vedalaisessa filosofiassa on nimittäin pitkä ja erittäin kehittynyt keskustelu siitä, millä perusteella ihminen ylipäätään voi väittää tietävänsä jotakin. Tätä kysymystä käsitellään pramāṇa-keskustelussa (pramāṇa = pätevän tiedon menetelmä tai tietoperusta). Eri darśanat (darśana = filosofinen näkökulma tai koulukunta) hyväksyvät hieman erilaisia tiedon lähteitä, mutta kokonaisuus osoittaa jo itsessään, ettei kyse ole yksinkertaisesta ”usko, älä kysy” -järjestelmästä.Yksi keskeinen tiedonmenetelmä on pratyakṣa (pratyakṣa = suora havainto). Toinen on anumāna (anumāna = päättely, inferenssi): esimerkiksi savun havaitsemisesta voidaan päätellä tulen olemassaolo. Śabda-pramāṇa (śabda-pramāṇa = pätevä sanallinen todistus) puolestaan käsittelee sitä, milloin sanallinen todistus voidaan hyväksyä tiedon lähteeksi. Joissakin koulukunnissa mukaan tulevat lisäksi upamāna (upamāna = vertaus tai analogia), arthāpatti (arthāpatti = postulaatio tai välttämätön oletus) ja anupalabdhi (anupalabdhi = poissaolon havaitseminen).
Tämä on aivan eri asia kuin ajatus, että ihminen yksinkertaisesti määrätään uskomaan väite ilman mahdollisuutta kysyä, millä perusteella väite pitäisi hyväksyä.
Erityisen kiinnostavaa on Vedāntan (Vedānta = Veda-kirjallisuuden loppuosaan ja erityisesti Upaniṣadeihin perustuva filosofinen traditio) tapa kuvata tiedon saavuttamista. Śravaṇa (śravaṇa = opetuksen kuunteleminen ja tekstin systemaattinen tutkiminen) tarkoittaa opetuksen vastaanottamista. Mutta siihen ei jäädä. Seuraava vaihe on manana (manana = rationaalinen pohdiskelu ja opetuksen kriittinen tutkiminen), jossa esitetään epäilyksiä, tutkitaan perusteluja ja pyritään ratkaisemaan ristiriidat. Tämän jälkeen nididhyāsana (nididhyāsana = syvä kontemplatiivinen sisäistäminen) liittyy ymmärretyn tiedon muuttamiseen välittömäksi oivallukseksi. - Anonyymi00121
Anonyymi00120 kirjoitti:
Yksi keskeinen tiedonmenetelmä on pratyakṣa (pratyakṣa = suora havainto). Toinen on anumāna (anumāna = päättely, inferenssi): esimerkiksi savun havaitsemisesta voidaan päätellä tulen olemassaolo. Śabda-pramāṇa (śabda-pramāṇa = pätevä sanallinen todistus) puolestaan käsittelee sitä, milloin sanallinen todistus voidaan hyväksyä tiedon lähteeksi. Joissakin koulukunnissa mukaan tulevat lisäksi upamāna (upamāna = vertaus tai analogia), arthāpatti (arthāpatti = postulaatio tai välttämätön oletus) ja anupalabdhi (anupalabdhi = poissaolon havaitseminen).
Tämä on aivan eri asia kuin ajatus, että ihminen yksinkertaisesti määrätään uskomaan väite ilman mahdollisuutta kysyä, millä perusteella väite pitäisi hyväksyä.
Erityisen kiinnostavaa on Vedāntan (Vedānta = Veda-kirjallisuuden loppuosaan ja erityisesti Upaniṣadeihin perustuva filosofinen traditio) tapa kuvata tiedon saavuttamista. Śravaṇa (śravaṇa = opetuksen kuunteleminen ja tekstin systemaattinen tutkiminen) tarkoittaa opetuksen vastaanottamista. Mutta siihen ei jäädä. Seuraava vaihe on manana (manana = rationaalinen pohdiskelu ja opetuksen kriittinen tutkiminen), jossa esitetään epäilyksiä, tutkitaan perusteluja ja pyritään ratkaisemaan ristiriidat. Tämän jälkeen nididhyāsana (nididhyāsana = syvä kontemplatiivinen sisäistäminen) liittyy ymmärretyn tiedon muuttamiseen välittömäksi oivallukseksi.Toisin sanoen rakenne ei ole kuten kristinuskossa:
”Usko väite - älä kysy mitään.”
Vaan pikemminkin:
kuuntele - tutki - kysy - päättele - kyseenalaista - ratkaise epäilykset -syvennä ymmärrystä - oivalla.
Myös vāda (vāda = totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu), tarka (tarka = looginen pohdiskelu ja hypoteettinen päättely), yukti (yukti = perusteltu järkeily tai metodinen analyysi) ja vicāra (vicāra = tutkiva filosofinen tarkastelu) kuuluvat tähän laajempaan filosofiseen työkalupakkiin. - Anonyymi00122
Anonyymi00121 kirjoitti:
Toisin sanoen rakenne ei ole kuten kristinuskossa:
”Usko väite - älä kysy mitään.”
Vaan pikemminkin:
kuuntele - tutki - kysy - päättele - kyseenalaista - ratkaise epäilykset -syvennä ymmärrystä - oivalla.
Myös vāda (vāda = totuuteen tähtäävä filosofinen keskustelu), tarka (tarka = looginen pohdiskelu ja hypoteettinen päättely), yukti (yukti = perusteltu järkeily tai metodinen analyysi) ja vicāra (vicāra = tutkiva filosofinen tarkastelu) kuuluvat tähän laajempaan filosofiseen työkalupakkiin.Upaniṣadisessa ja Vedāntisessa ajattelussa tunnetaan lisäksi menetelmä neti neti (neti neti = ”ei tämä, ei tämä”), jossa vääriksi katsottuja samaistumisia poistetaan systemaattisesti. Lakṣaṇā (lakṣaṇā = epäsuoran tai kontekstuaalisesti määräytyvän merkityksen tulkinta) liittyy siihen, ettei tekstin jokaista ilmausta voida käsitellä mekaanisesti sanakirjan avulla. Tātparya (tātparya = tekstin kokonaisintention tai päämerkityksen selvittäminen) puolestaan edellyttää, että yksittäistä lausetta tarkastellaan osana laajempaa argumenttia. Samanvaya (samanvaya = eri tekstikohtien ja opetusten systemaattinen yhteensovittaminen) vie saman periaatteen vielä pidemmälle.
- Anonyymi00123
Anonyymi00122 kirjoitti:
Upaniṣadisessa ja Vedāntisessa ajattelussa tunnetaan lisäksi menetelmä neti neti (neti neti = ”ei tämä, ei tämä”), jossa vääriksi katsottuja samaistumisia poistetaan systemaattisesti. Lakṣaṇā (lakṣaṇā = epäsuoran tai kontekstuaalisesti määräytyvän merkityksen tulkinta) liittyy siihen, ettei tekstin jokaista ilmausta voida käsitellä mekaanisesti sanakirjan avulla. Tātparya (tātparya = tekstin kokonaisintention tai päämerkityksen selvittäminen) puolestaan edellyttää, että yksittäistä lausetta tarkastellaan osana laajempaa argumenttia. Samanvaya (samanvaya = eri tekstikohtien ja opetusten systemaattinen yhteensovittaminen) vie saman periaatteen vielä pidemmälle.
Tämän vuoksi on melko ironista, jos joku esiintyy Veda-perinteen suurena kriitikkona mutta itse käsittelee tekstiä tavalla, jota kyseinen traditio tuskin tunnistaisi vakavasti otettavaksi tutkimukseksi: yksi käännös, yksi irrallinen lause, yksi internet-lähde ja sen jälkeen varma johtopäätös siitä, mitä ”hindut uskovat” tai mitä ”Vedat opettavat”.
Sellainen ei ole kriittistä tutkimusta. Se on tekstin redusointia. - Anonyymi00124
Anonyymi00123 kirjoitti:
Tämän vuoksi on melko ironista, jos joku esiintyy Veda-perinteen suurena kriitikkona mutta itse käsittelee tekstiä tavalla, jota kyseinen traditio tuskin tunnistaisi vakavasti otettavaksi tutkimukseksi: yksi käännös, yksi irrallinen lause, yksi internet-lähde ja sen jälkeen varma johtopäätös siitä, mitä ”hindut uskovat” tai mitä ”Vedat opettavat”.
Sellainen ei ole kriittistä tutkimusta. Se on tekstin redusointia.Ja juuri tämä tekee Vedoista kiinnostavan myös nykyajan ihmiselle.
Sen sijaan että ensimmäinen kysymys olisi:
”Mitä minun pitää uskoa?”
filosofinen kysymys voi olla:
”Mikä on tiedon peruste?”
Mitä havaitsen (pratyakṣa)?
Mitä voin päätellä (anumāna)?
Mihin sanalliseen todistukseen voin luottaa (śabda)?
Onko tulkintani tekstin kanssa johdonmukainen?
Onko olemassa vastaväitettä?
Olenko sekoittanut käsitteet keskenään?
Olenko ottanut lauseen pois asiayhteydestään?
Olenko vain projisoinut omat ennakkokäsitykseni tekstiin?
Nämä eivät ole kysymyksiä, joita esitetään ihmiselle, joka halutaan pitää sokeasti uskovana. Ne ovat kysymyksiä, joita esitetään ihmiselle, jonka oletetaan kykenevän ajattelemaan.
Siksi Vedojen väitteitä voidaan kyseenalaistaa, sen metafyysisiä oletuksia voidaan arvioida ja sen historiallisia väitteitä voidaan tutkia kriittisesti. Mutta juuri siksi kritiikin pitäisi olla älyllisesti rehellistä.
Jos todella haluat kritisoida Vedoja, lue ne, ymmärrä niiden käsitteistö, tunne niiden epistemologia, selvitä tekstiyhteys ja esitä sitten kritiikkisi.
Älä ensin rakenna olkinukkea ja ala vihata sitä.
Se on liian helppo tapa käsitellä liian monimutkaista filosofista perinnettä. - Anonyymi00125
Anonyymi00124 kirjoitti:
Ja juuri tämä tekee Vedoista kiinnostavan myös nykyajan ihmiselle.
Sen sijaan että ensimmäinen kysymys olisi:
”Mitä minun pitää uskoa?”
filosofinen kysymys voi olla:
”Mikä on tiedon peruste?”
Mitä havaitsen (pratyakṣa)?
Mitä voin päätellä (anumāna)?
Mihin sanalliseen todistukseen voin luottaa (śabda)?
Onko tulkintani tekstin kanssa johdonmukainen?
Onko olemassa vastaväitettä?
Olenko sekoittanut käsitteet keskenään?
Olenko ottanut lauseen pois asiayhteydestään?
Olenko vain projisoinut omat ennakkokäsitykseni tekstiin?
Nämä eivät ole kysymyksiä, joita esitetään ihmiselle, joka halutaan pitää sokeasti uskovana. Ne ovat kysymyksiä, joita esitetään ihmiselle, jonka oletetaan kykenevän ajattelemaan.
Siksi Vedojen väitteitä voidaan kyseenalaistaa, sen metafyysisiä oletuksia voidaan arvioida ja sen historiallisia väitteitä voidaan tutkia kriittisesti. Mutta juuri siksi kritiikin pitäisi olla älyllisesti rehellistä.
Jos todella haluat kritisoida Vedoja, lue ne, ymmärrä niiden käsitteistö, tunne niiden epistemologia, selvitä tekstiyhteys ja esitä sitten kritiikkisi.
Älä ensin rakenna olkinukkea ja ala vihata sitä.
Se on liian helppo tapa käsitellä liian monimutkaista filosofista perinnettä.Kristitty, joka lähtee lähtökohtaisesti olettamuksesta, että Raamattu on oikeassa, kaikki muut ovat väärässä ja keskustelu voidaan päättää tällä ennakko-oletuksella, ryhtyy samalla opettamaan muille, mitä ”tieteellinen ajattelu” tarkoittaa. Vielä ironisempaa on, jos sama henkilö syyttää Veda-kirjallisuutta irrationaalisuudesta perehtymättä sen omaan epistemologiseen traditioon.
Vedalaisen filosofian tiedon teoriaa ei nimittäin voi rehellisesti kuvata pelkäksi kehotukseksi uskoa sokeasti auktoriteettiin. Klassiset filosofiset koulukunnat kehittivät yksityiskohtaisia teorioita siitä, millä perusteella väite voidaan hyväksyä tiedoksi, milloin havainto on pätevä, millä tavoin päättely toimii, milloin sanallinen todistus on luotettava. - Anonyymi00126
Anonyymi00125 kirjoitti:
Kristitty, joka lähtee lähtökohtaisesti olettamuksesta, että Raamattu on oikeassa, kaikki muut ovat väärässä ja keskustelu voidaan päättää tällä ennakko-oletuksella, ryhtyy samalla opettamaan muille, mitä ”tieteellinen ajattelu” tarkoittaa. Vielä ironisempaa on, jos sama henkilö syyttää Veda-kirjallisuutta irrationaalisuudesta perehtymättä sen omaan epistemologiseen traditioon.
Vedalaisen filosofian tiedon teoriaa ei nimittäin voi rehellisesti kuvata pelkäksi kehotukseksi uskoa sokeasti auktoriteettiin. Klassiset filosofiset koulukunnat kehittivät yksityiskohtaisia teorioita siitä, millä perusteella väite voidaan hyväksyä tiedoksi, milloin havainto on pätevä, millä tavoin päättely toimii, milloin sanallinen todistus on luotettava.Vielä kiinnostavammaksi asian tekee Vedāntan epistemologinen ja hermeneuttinen metodologia. Śravaṇa ei muodosta prosessin päätepistettä. Sen jälkeen seuraa manana, rationaalinen pohdiskelu, argumentatiivinen arviointi ja epäilyjen ratkaiseminen. Tämän jälkeen nididhyāsana, syvä kontemplatiivinen sisäistäminen) liittyy ymmärryksen syventämiseen.
Tämä on varsin kaukana siitä populaarista kristinuskonnollisesta karikatuurista, jossa epistemologinen prosessi kuvataan muodossa:
”Usko tämä. Älä kysele. Jos epäilet, olet väärässä. Ja jos jatkat epäilemistä, seurauksena on ikuinen helvetti.”
Vedāntan ihanteellinen tiedonhankinnan rakenne on pikemminkin:
kuuntele → tutki → kysy → epäile → analysoi → päättele → ratkaise vastaväitteet → tarkenna ymmärrystä → oivalla. - Anonyymi00127
Anonyymi00126 kirjoitti:
Vielä kiinnostavammaksi asian tekee Vedāntan epistemologinen ja hermeneuttinen metodologia. Śravaṇa ei muodosta prosessin päätepistettä. Sen jälkeen seuraa manana, rationaalinen pohdiskelu, argumentatiivinen arviointi ja epäilyjen ratkaiseminen. Tämän jälkeen nididhyāsana, syvä kontemplatiivinen sisäistäminen) liittyy ymmärryksen syventämiseen.
Tämä on varsin kaukana siitä populaarista kristinuskonnollisesta karikatuurista, jossa epistemologinen prosessi kuvataan muodossa:
”Usko tämä. Älä kysele. Jos epäilet, olet väärässä. Ja jos jatkat epäilemistä, seurauksena on ikuinen helvetti.”
Vedāntan ihanteellinen tiedonhankinnan rakenne on pikemminkin:
kuuntele → tutki → kysy → epäile → analysoi → päättele → ratkaise vastaväitteet → tarkenna ymmärrystä → oivalla.Ja tässä kohtaa kristinuskon fundamentalistinen ”minun pyhä kirjani on oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä” -asetelma joutuu hieman kiusalliseen valoon.
Sillä jos lähtökohta on jo ennalta päätetty — ”Raamattu on tosi, koska Raamattu on oikeassa, ja muut tekstit ovat väärässä, koska ne eivät ole Raamattu” — kyseessä ei ole neutraali tiedollinen johtopäätös. Kyseessä on petitio principii, eli kehämäinen perustelu, jossa johtopäätös on sisällytetty lähtöoletukseen.
Vielä vähemmän tieteelliseksi tämä muuttuu silloin, kun muiden traditioiden lähteitä ei edes tutkita niiden omilla ehdoilla, vaan niistä poimitaan käännöksiä, irrotettuja lauseita ja moderniin sanastoon pakotettuja käsitteitä, minkä jälkeen ilmoitetaan triumfaalisesti:
”Katso! Raamattu on oikeassa ja Vedat väärässä.” - Anonyymi00128
Anonyymi00127 kirjoitti:
Ja tässä kohtaa kristinuskon fundamentalistinen ”minun pyhä kirjani on oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä” -asetelma joutuu hieman kiusalliseen valoon.
Sillä jos lähtökohta on jo ennalta päätetty — ”Raamattu on tosi, koska Raamattu on oikeassa, ja muut tekstit ovat väärässä, koska ne eivät ole Raamattu” — kyseessä ei ole neutraali tiedollinen johtopäätös. Kyseessä on petitio principii, eli kehämäinen perustelu, jossa johtopäätös on sisällytetty lähtöoletukseen.
Vielä vähemmän tieteelliseksi tämä muuttuu silloin, kun muiden traditioiden lähteitä ei edes tutkita niiden omilla ehdoilla, vaan niistä poimitaan käännöksiä, irrotettuja lauseita ja moderniin sanastoon pakotettuja käsitteitä, minkä jälkeen ilmoitetaan triumfaalisesti:
”Katso! Raamattu on oikeassa ja Vedat väärässä.”Niinpä. Tieteellinen vallankumous on ilmeisesti saapunut paikalle: ensin valitaan vastaus, sitten valitaan aineisto, joka näyttää tukevan sitä, ja lopuksi julistetaan tutkimus päättyneeksi.
- Anonyymi00129
Anonyymi00128 kirjoitti:
Niinpä. Tieteellinen vallankumous on ilmeisesti saapunut paikalle: ensin valitaan vastaus, sitten valitaan aineisto, joka näyttää tukevan sitä, ja lopuksi julistetaan tutkimus päättyneeksi.
Siksi ilmaus ”Vedat sanovat, että...” ei vielä ole tieteellisesti informatiivinen väite.
Pitää kysyä:
Mikä teksti?
Mikä tekstikerrostuma?
Mikä kohta?
Mikä sanskritinkielinen termi?
Mikä kieliopillinen analyysi?
Mikä tekstuaalinen konteksti?
Mikä kommentaariperinne?
Mikä käännösperuste?
Mikä tulkintatraditio?
Ja vasta sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä väite todella merkitsee. - Anonyymi00130
Anonyymi00129 kirjoitti:
Siksi ilmaus ”Vedat sanovat, että...” ei vielä ole tieteellisesti informatiivinen väite.
Pitää kysyä:
Mikä teksti?
Mikä tekstikerrostuma?
Mikä kohta?
Mikä sanskritinkielinen termi?
Mikä kieliopillinen analyysi?
Mikä tekstuaalinen konteksti?
Mikä kommentaariperinne?
Mikä käännösperuste?
Mikä tulkintatraditio?
Ja vasta sen jälkeen voidaan keskustella siitä, mitä väite todella merkitsee.Jos todella puolustat totuutta, sinun pitäisi kestää kysymykset.
Jos todella puolustat järkeä, sinun pitäisi kestää vastaväitteet.
Jos todella puolustat Jumalan totuutta, sinun ei pitäisi joutua pelkäämään sitä, että joku lukee toisen tekstin alkuperäiskielellä ja esittää vaikean kysymyksen.
Ja jos sinun vastauksesi kysymykseen on ”älä kyseenalaista, koska uskosi sanoo jo valmiiksi olevansa oikeassa”, kyse ei enää ole tutkimuksesta.
Se on dogmaattisesta lähtöoletuksesta käsin rakennettua apologetiikkaa. - Anonyymi00131
Anonyymi00130 kirjoitti:
Jos todella puolustat totuutta, sinun pitäisi kestää kysymykset.
Jos todella puolustat järkeä, sinun pitäisi kestää vastaväitteet.
Jos todella puolustat Jumalan totuutta, sinun ei pitäisi joutua pelkäämään sitä, että joku lukee toisen tekstin alkuperäiskielellä ja esittää vaikean kysymyksen.
Ja jos sinun vastauksesi kysymykseen on ”älä kyseenalaista, koska uskosi sanoo jo valmiiksi olevansa oikeassa”, kyse ei enää ole tutkimuksesta.
Se on dogmaattisesta lähtöoletuksesta käsin rakennettua apologetiikkaa.Vedat puolestaan antaa filosofiselle etsinnälle huomattavasti kiinnostavamman lähtökohdan:
kysy.
Praśna (kysymys, tiedustelu) ei ole filosofisen ajattelun vihollinen. Se on sen lähtökohta.
Älä usko väitettä vain siksi, että joku esittää sen itsevarmasti.
Älä myöskään hylkää sitä vain siksi, että se tulee traditiosta, jota et pidä omana traditionasi.
Tutki. Vertaa. Analysoi. Esitä vastaväitteitä. Tarkista lähteet. Selvitä käsitteet. Kysy uudelleen.
Ja jos lopputuloksena on, että olet edelleen eri mieltä, hyvä.
Silloin olet ainakin ollut filosofisesti rehellinen.
Mutta jos lähtökohtana on:
”Minun kirjani on oikeassa, koska se on minun kirjani, ja kaikki muut ovat väärässä, koska ne eivät ole minun kirjani”,
niin sitä ei kannata kutsua tieteelliseksi menetelmäksi.
Sille on olemassa paljon vanhempi ja täsmällisempi nimi:
dogma. - Anonyymi00132
Anonyymi00131 kirjoitti:
Vedat puolestaan antaa filosofiselle etsinnälle huomattavasti kiinnostavamman lähtökohdan:
kysy.
Praśna (kysymys, tiedustelu) ei ole filosofisen ajattelun vihollinen. Se on sen lähtökohta.
Älä usko väitettä vain siksi, että joku esittää sen itsevarmasti.
Älä myöskään hylkää sitä vain siksi, että se tulee traditiosta, jota et pidä omana traditionasi.
Tutki. Vertaa. Analysoi. Esitä vastaväitteitä. Tarkista lähteet. Selvitä käsitteet. Kysy uudelleen.
Ja jos lopputuloksena on, että olet edelleen eri mieltä, hyvä.
Silloin olet ainakin ollut filosofisesti rehellinen.
Mutta jos lähtökohtana on:
”Minun kirjani on oikeassa, koska se on minun kirjani, ja kaikki muut ovat väärässä, koska ne eivät ole minun kirjani”,
niin sitä ei kannata kutsua tieteelliseksi menetelmäksi.
Sille on olemassa paljon vanhempi ja täsmällisempi nimi:
dogma.Stanford Encyclopedia of Philosophy
Erityisen hyvä on Stanford Encyclopedia of Philosophyn laaja artikkeli Epistemology in Classical Indian Philosophy. Se käsittelee nimenomaan pramāṇa-teoriaa eli pätevän tiedon lähteitä. Artikkelissa käsitellään pratyakṣaa (havainto), anumānaa (päättely), śabdaa (sanallinen todistus), upamānaa (analogia), arthāpattia (postulaatio), anupalabdhiä (poissaolon havaitseminen) sekä tarkaa (hypoteettinen/looginen päättely). Lisäksi siinä käsitellään skeptisismiä ja kysymystä siitä, millä perusteella tiedonlähde todella tuottaa pätevää tietoa. - Anonyymi00133
Anonyymi00132 kirjoitti:
Stanford Encyclopedia of Philosophy
Erityisen hyvä on Stanford Encyclopedia of Philosophyn laaja artikkeli Epistemology in Classical Indian Philosophy. Se käsittelee nimenomaan pramāṇa-teoriaa eli pätevän tiedon lähteitä. Artikkelissa käsitellään pratyakṣaa (havainto), anumānaa (päättely), śabdaa (sanallinen todistus), upamānaa (analogia), arthāpattia (postulaatio), anupalabdhiä (poissaolon havaitseminen) sekä tarkaa (hypoteettinen/looginen päättely). Lisäksi siinä käsitellään skeptisismiä ja kysymystä siitä, millä perusteella tiedonlähde todella tuottaa pätevää tietoa. - Anonyymi00134
Anonyymi00133 kirjoitti:
https://plato.stanford.edu/entries/epistemology-india/
Theory of knowledge, pramāṇa-śāstra, is a rich genre of Sanskrit literature, spanning almost twenty centuries, carried out in texts belonging to distinct schools of philosophy. Debate across school occurs especially on epistemological issues, but no author writes on knowledge independently of the sort of metaphysical commitment that defines the various classical systems (darśana), realist and idealist, dualist and monist, theist and atheist, and so on. And every one of the dozen or so major schools from early in its history takes a position on knowledge and justification, if only, as with the Buddhist skeptic (Prasaṅgika), to attack the theories of others. There are nevertheless many common epistemological assumptions or attitudes, the most striking of which is a focus on a belief’s source in questions of justification. - Anonyymi00135
Anonyymi00134 kirjoitti:
https://plato.stanford.edu/entries/epistemology-india/
Theory of knowledge, pramāṇa-śāstra, is a rich genre of Sanskrit literature, spanning almost twenty centuries, carried out in texts belonging to distinct schools of philosophy. Debate across school occurs especially on epistemological issues, but no author writes on knowledge independently of the sort of metaphysical commitment that defines the various classical systems (darśana), realist and idealist, dualist and monist, theist and atheist, and so on. And every one of the dozen or so major schools from early in its history takes a position on knowledge and justification, if only, as with the Buddhist skeptic (Prasaṅgika), to attack the theories of others. There are nevertheless many common epistemological assumptions or attitudes, the most striking of which is a focus on a belief’s source in questions of justification. - Anonyymi00136
Anonyymi00135 kirjoitti:
The term pramāṇa is sometimes used to refer to cognition itself, especially by Buddhist interlocutors, but more commonly pramāṇa refers to processes or causes of veridical cognition such as perception, inference, and testimony.
https://academic.oup.com/reference/62357/reference-article-abstract/571502926?redirectedFrom=fulltext - Anonyymi00137
Anonyymi00136 kirjoitti:
The term pramāṇa is sometimes used to refer to cognition itself, especially by Buddhist interlocutors, but more commonly pramāṇa refers to processes or causes of veridical cognition such as perception, inference, and testimony.
https://academic.oup.com/reference/62357/reference-article-abstract/571502926?redirectedFrom=fulltext - Anonyymi00138
Anonyymi00137 kirjoitti:
https://www.amrita.edu/course/indian-theories-of-knowledge-and-metaphysics/
- Anonyymi00139
Anonyymi00138 kirjoitti:
https://www.amrita.edu/course/indian-theories-of-knowledge-and-metaphysics/
https://www.amrita.edu/course/indian-theories-of-knowledge-and-metaphysics/
Ontological Concepts:
Prameya as the object of knowledge
Padartha- etymology and definition
Vaisesika – Saptapadartha
Nyaya – Catalogue of sixteen categories, The concept of Samanya.
Buddhism – Reality as Vijnana Santana, The concept of Nama-Rupa organization.
Jainism – The six ultimate categories of Dharmastikaya, Adharmastikaya, Akasastikaya. Jivastikaya, Pudgalastikaya and Kala.
The Vedanta doctrine of Sattatraya.
Samkhya dualism of Prakrti and Purusa.
Mahabhutas – The doctrine of Pancabhutas. Sankaracarya’s scheme of Pancikarana. Carvaka theory of primordial elements. - Anonyymi00140
Anonyymi00139 kirjoitti:
https://www.amrita.edu/course/indian-theories-of-knowledge-and-metaphysics/
Ontological Concepts:
Prameya as the object of knowledge
Padartha- etymology and definition
Vaisesika – Saptapadartha
Nyaya – Catalogue of sixteen categories, The concept of Samanya.
Buddhism – Reality as Vijnana Santana, The concept of Nama-Rupa organization.
Jainism – The six ultimate categories of Dharmastikaya, Adharmastikaya, Akasastikaya. Jivastikaya, Pudgalastikaya and Kala.
The Vedanta doctrine of Sattatraya.
Samkhya dualism of Prakrti and Purusa.
Mahabhutas – The doctrine of Pancabhutas. Sankaracarya’s scheme of Pancikarana. Carvaka theory of primordial elements.EDELLÄ OLEVISTA LINKEISTÄ VEDOJEN VIHAAJA SAA SELITYKSET, MISTÄ TÄÄLLÄ ON PUHUTTU.
- Anonyymi00141
Anonyymi00140 kirjoitti:
EDELLÄ OLEVISTA LINKEISTÄ VEDOJEN VIHAAJA SAA SELITYKSET, MISTÄ TÄÄLLÄ ON PUHUTTU.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781119757832.ch5
- Anonyymi00142
Anonyymi00141 kirjoitti:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781119757832.ch5
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781119757832.ch5
This chapter surveys some of the central debates in Sanskrit epistemology: (i) debates about the nature of knowledge-events ( pramā ), i.e. mental events through which we acquire knowledge; (ii) debates about the epistemic instruments ( pramāṇa ), i.e. the methods by which we acquire knowledge, e.g. perception and testimony; and (iii) debates about our knowledge about our own conscious mental occurrences and knowledge-events. - Anonyymi00143
Anonyymi00142 kirjoitti:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781119757832.ch5
This chapter surveys some of the central debates in Sanskrit epistemology: (i) debates about the nature of knowledge-events ( pramā ), i.e. mental events through which we acquire knowledge; (ii) debates about the epistemic instruments ( pramāṇa ), i.e. the methods by which we acquire knowledge, e.g. perception and testimony; and (iii) debates about our knowledge about our own conscious mental occurrences and knowledge-events.Lisäksi Raamatun selittäjän, joka puhuu sielusta ja vertaa sitä Vedoihin ”vääränä oppina”, pitää tietää, että se, mikä Raamatussa tarkoittaa sielua, tarkoittaa Vedoissa hienojakoista kehoa, kyseessä on kokonaan eri asia, ei mitään yhteyttä.
- Anonyymi00144
Anonyymi00143 kirjoitti:
Lisäksi Raamatun selittäjän, joka puhuu sielusta ja vertaa sitä Vedoihin ”vääränä oppina”, pitää tietää, että se, mikä Raamatussa tarkoittaa sielua, tarkoittaa Vedoissa hienojakoista kehoa, kyseessä on kokonaan eri asia, ei mitään yhteyttä.
Vielä vähemmän tieteelliseksi tämä muuttuu silloin, kun muiden traditioiden lähteitä ei edes tutkita niiden omilla ehdoilla, vaan niistä poimitaan käännöksiä, irrotettuja lauseita ja moderniin sanastoon pakotettuja käsitteitä, minkä jälkeen ilmoitetaan triumfaalisesti:
”Katso! Raamattu on oikeassa ja Vedat väärässä.” - Anonyymi00145
Anonyymi00144 kirjoitti:
Vielä vähemmän tieteelliseksi tämä muuttuu silloin, kun muiden traditioiden lähteitä ei edes tutkita niiden omilla ehdoilla, vaan niistä poimitaan käännöksiä, irrotettuja lauseita ja moderniin sanastoon pakotettuja käsitteitä, minkä jälkeen ilmoitetaan triumfaalisesti:
”Katso! Raamattu on oikeassa ja Vedat väärässä.”Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti.
Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde. - Anonyymi00146
Anonyymi00145 kirjoitti:
Tekoäly ei ole sanskritin tekstin ilmoitettu auktoriteetti.
Wikipedia ei ole sanskritinkielinen alkuperäislähde.Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä.
Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa. - Anonyymi00147
Anonyymi00146 kirjoitti:
Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä.
Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.On suorastaan kiehtovaa, kuinka vaivattomasti muinaisesta tekstiperinteestä voidaan nykyisessä keskustelukulttuurissa tehdä viholliskuva.
- Anonyymi00148
Anonyymi00147 kirjoitti:
On suorastaan kiehtovaa, kuinka vaivattomasti muinaisesta tekstiperinteestä voidaan nykyisessä keskustelukulttuurissa tehdä viholliskuva.
Menetelmä on yksinkertainen: ensin muodostetaan johtopäätös siitä, mitä Veda-kirjallisuuden täytyy tarkoittaa, sitten etsitään sopiva käännöslause, irrotetaan se tekstuaalisesta kontekstistaan ja lopuksi esitetään löydös todisteena siitä, että ”Vedat opettavat” jotakin, mitä niiden väitetään opettavan.
- Anonyymi00149
Anonyymi00148 kirjoitti:
Menetelmä on yksinkertainen: ensin muodostetaan johtopäätös siitä, mitä Veda-kirjallisuuden täytyy tarkoittaa, sitten etsitään sopiva käännöslause, irrotetaan se tekstuaalisesta kontekstistaan ja lopuksi esitetään löydös todisteena siitä, että ”Vedat opettavat” jotakin, mitä niiden väitetään opettavan.
Tämän jälkeen samaa tulkintaa voidaan levittää muille ikään kuin kyse olisi tekstikriittisesti osoitetusta faktasta. Akateemisessa tutkimuksessa tätä ei kuitenkaan kutsuttaisi lähdekriittiseksi analyysiksi, vaan pikemminkin ennakko-oletuksen vahvistamiseksi aineiston avulla.
- Anonyymi00150
Anonyymi00146 kirjoitti:
Google-haku ei ole tekstikriittinen menetelmä.
Eikä itsevarmuus korvaa kielitaitoa.Kyllä niin on!
- Anonyymi00151
Anonyymi00150 kirjoitti:
Kyllä niin on!
On suorastaan poikkeuksellista, kuinka helposti Vedojen vihaamisesta on tehty eräänlainen älyllinen hyve. Ensin muinainen ja valtavan monikerroksinen tekstiperinne typistetään muutamaan internetistä poimittuun käännöslauseeseen, sen jälkeen sille annetaan moderni ja mahdollisimman kielteinen tulkinta, ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste halveksunnalle.
- Anonyymi00152
Anonyymi00151 kirjoitti:
On suorastaan poikkeuksellista, kuinka helposti Vedojen vihaamisesta on tehty eräänlainen älyllinen hyve. Ensin muinainen ja valtavan monikerroksinen tekstiperinne typistetään muutamaan internetistä poimittuun käännöslauseeseen, sen jälkeen sille annetaan moderni ja mahdollisimman kielteinen tulkinta, ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste halveksunnalle.
Veda ei ole yksi yhtenäinen ”kirja”, vaan laaja ja ajallisesti kerrostunut tekstikokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa Saṃhitāt (kokoelmat), Brāhmaṇat, Āraṇyakat, Upaniṣadit (opetustekstit) jne.
Juuri tässä suhteessa Vedojen käsittely muutaman internetistä poimitun käännöslauseen perusteella on metodologisesti ongelmallista. Yksittäinen lause irrotetaan tekstiyhteydestään, sen käännös esitetään ikään kuin se vastaisi yksiselitteisesti alkuperäistä merkitystä, ja tämän jälkeen sille annetaan modernista näkökulmasta mahdollisimman kielteinen tulkinta. - Anonyymi00153
Anonyymi00152 kirjoitti:
Veda ei ole yksi yhtenäinen ”kirja”, vaan laaja ja ajallisesti kerrostunut tekstikokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa Saṃhitāt (kokoelmat), Brāhmaṇat, Āraṇyakat, Upaniṣadit (opetustekstit) jne.
Juuri tässä suhteessa Vedojen käsittely muutaman internetistä poimitun käännöslauseen perusteella on metodologisesti ongelmallista. Yksittäinen lause irrotetaan tekstiyhteydestään, sen käännös esitetään ikään kuin se vastaisi yksiselitteisesti alkuperäistä merkitystä, ja tämän jälkeen sille annetaan modernista näkökulmasta mahdollisimman kielteinen tulkinta.Juuri tässä suhteessa Vedojen käsittely muutaman internetistä poimitun käännöslauseen perusteella on metodologisesti ongelmallista.
- Anonyymi00154
Anonyymi00153 kirjoitti:
Juuri tässä suhteessa Vedojen käsittely muutaman internetistä poimitun käännöslauseen perusteella on metodologisesti ongelmallista.
Yksittäinen lause irrotetaan tekstiyhteydestään, sen käännös esitetään ikään kuin se vastaisi yksiselitteisesti alkuperäistä merkitystä, ja tämän jälkeen sille annetaan modernista näkökulmasta mahdollisimman kielteinen tulkinta.
- Anonyymi00155
Anonyymi00154 kirjoitti:
Yksittäinen lause irrotetaan tekstiyhteydestään, sen käännös esitetään ikään kuin se vastaisi yksiselitteisesti alkuperäistä merkitystä, ja tämän jälkeen sille annetaan modernista näkökulmasta mahdollisimman kielteinen tulkinta.
Vedalaisen sanskritin käsitteistöä ei kuitenkaan voida ongelmitta palauttaa yhteen nykykieliseen vastineeseen. Esimerkiksi ṛta (järjestys), yajña (uhri) ja dharma (velvollisuus) ovat käsitteitä, joiden merkitys määräytyy niiden tekstuaalisen ja historiallisen yhteyden perusteella. Käännös häivyttää alkuperäisen käsitteen muita ulottuvuuksia.
- Anonyymi00156
Anonyymi00155 kirjoitti:
Vedalaisen sanskritin käsitteistöä ei kuitenkaan voida ongelmitta palauttaa yhteen nykykieliseen vastineeseen. Esimerkiksi ṛta (järjestys), yajña (uhri) ja dharma (velvollisuus) ovat käsitteitä, joiden merkitys määräytyy niiden tekstuaalisen ja historiallisen yhteyden perusteella. Käännös häivyttää alkuperäisen käsitteen muita ulottuvuuksia.
Ongelma syntyy silloin, kun ensin valitaan katkelmat, jotka tukevat ennalta omaksuttua näkemystä, sitten ne irrotetaan historiallisesta ja tekstuaalisesta yhteydestään, niiden käännös samaistetaan alkuperäiseen merkitykseen ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste koko tekstiperinteen halveksunnalle. Tätä voidaan kutsua anakronismiksi (nykyistämiseksi), reduktionismiksi (pelkistämiseksi) tai valikoivaksi hermeneutiikaksi (tulkinnaksi).
- Anonyymi00157
Anonyymi00156 kirjoitti:
Ongelma syntyy silloin, kun ensin valitaan katkelmat, jotka tukevat ennalta omaksuttua näkemystä, sitten ne irrotetaan historiallisesta ja tekstuaalisesta yhteydestään, niiden käännös samaistetaan alkuperäiseen merkitykseen ja lopuksi tästä omasta tulkinnasta tehdään peruste koko tekstiperinteen halveksunnalle. Tätä voidaan kutsua anakronismiksi (nykyistämiseksi), reduktionismiksi (pelkistämiseksi) tai valikoivaksi hermeneutiikaksi (tulkinnaksi).
Tieteellinen tekstintutkimus edellyttää kuitenkin, että toisistaan erotetaan alkuperäinen teksti, sen kieli, tekstilaji, historiallinen konteksti, käännös, tulkinta ja myöhempi vastaanotto. Muutoin ei enää ole selvää, kritisoidaanko itse tekstiä vai siitä rakennettua modernia tulkintaa.
- Anonyymi00158
Anonyymi00157 kirjoitti:
Tieteellinen tekstintutkimus edellyttää kuitenkin, että toisistaan erotetaan alkuperäinen teksti, sen kieli, tekstilaji, historiallinen konteksti, käännös, tulkinta ja myöhempi vastaanotto. Muutoin ei enää ole selvää, kritisoidaanko itse tekstiä vai siitä rakennettua modernia tulkintaa.
Muutoin ei enää ole selvää, kritisoidaanko itse tekstiä vai siitä rakennettua modernia tulkintaa.
- Anonyymi00159
Anonyymi00158 kirjoitti:
Muutoin ei enää ole selvää, kritisoidaanko itse tekstiä vai siitä rakennettua modernia tulkintaa.
Tieteelliseksi tekstintutkimukseksi sitä ei voi kutsua, jos valtavan monikerroksinen tekstiperinne typistetään muutamaan internetistä poimittuun käännöslauseeseen, niille annetaan mahdollisimman kielteinen moderni tulkinta ja tästä omasta tulkinnasta tehdään lopulta peruste koko tradition halveksunnalle.
- Anonyymi00160
Anonyymi00150 kirjoitti:
Kyllä niin on!
Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, siis sana uhri, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla.
- Anonyymi00161
Anonyymi00160 kirjoitti:
Ymmärtääksemme, mitä tämä tarkoittaa, siis sana uhri, meidän on luovuttava Vanhan testamentin näkemyksestä, jonka mukaan uhri on karitsan teurastus. Nämä veriset uhrit olivat jo rituaalikulttuurin surullinen loppu vedaisten aikojen jälkeisen sivilisaation kaukaisilla reuna-alueilla.
Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet.
Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu. - Anonyymi00162
Anonyymi00161 kirjoitti:
Uhri eli rituaali on oman toiminnan omistamista Jumalalle. Tässä prosessissa inhimillinen toiminta henkistyy samalla tavalla kuin tuleen laitettu metallitanko saa tulen ominaisuudet.
Latinankielinen sana "rituaali" tulee sanskritin kielen juuresta "rita" (totuus). Rituaali on prosessi, jonka kautta totuus paljastuu.Sana uhri ei tarkoita eläimen tai muun esineen uhraamista. Sanskritin yajña (uhri) viittaa laajempaan periaatteeseen. Siksi uhrin kohteena voi olla käytännössä koko ihmisen toiminta.
Ruoka
Työ: oma työ ei ainoastaan oman hyödyn vuoksi.
Teot: tavallisetkin tekemiset voivat olla uhri (karma, toiminta).
Hengitys: hengitystä voidaan käyttää uhrina (prāṇa, elämänvoima), erilaisia yajña-muotoja.
Aistit: aistien toiminta
Mieli: ajatukset ja tietoisuus
Aika ja elämä: koko oma elämä voidaan käsittää uhrina. - Anonyymi00163
Anonyymi00162 kirjoitti:
Sana uhri ei tarkoita eläimen tai muun esineen uhraamista. Sanskritin yajña (uhri) viittaa laajempaan periaatteeseen. Siksi uhrin kohteena voi olla käytännössä koko ihmisen toiminta.
Ruoka
Työ: oma työ ei ainoastaan oman hyödyn vuoksi.
Teot: tavallisetkin tekemiset voivat olla uhri (karma, toiminta).
Hengitys: hengitystä voidaan käyttää uhrina (prāṇa, elämänvoima), erilaisia yajña-muotoja.
Aistit: aistien toiminta
Mieli: ajatukset ja tietoisuus
Aika ja elämä: koko oma elämä voidaan käsittää uhrina.Sana ”uhri” ei vedalaisessa yhteydessä tarkoita eläimen tai muun konkreettisen esineen uhraamista. Sanskritin yajña (uhri) on laajempi käsite, joka voi tarkoittaa erilaisia tapoja suunnata ja omistaa ihmisen toimintaa. Siksi uhrin kohteena voi olla käytännössä koko ihmisen toiminta.
- Anonyymi00164
Anonyymi00163 kirjoitti:
Sana ”uhri” ei vedalaisessa yhteydessä tarkoita eläimen tai muun konkreettisen esineen uhraamista. Sanskritin yajña (uhri) on laajempi käsite, joka voi tarkoittaa erilaisia tapoja suunnata ja omistaa ihmisen toimintaa. Siksi uhrin kohteena voi olla käytännössä koko ihmisen toiminta.
Ruoka - ruokauhri.
Työ voidaan tehdä ilman että sen tarkoituksena on ainoastaan oma hyöty, ja tavallisetkin teot voidaan asettaa yajñan (uhrin) piiriin.
Tekasteisä selitetään myös sellaisia yajña-muotoja, joiden kohteena ovat hengitys (prāṇa, elämänvoima), aistit ja tieto. Näin uhrin käsite ei rajoitu ulkoiseen esineeseen, vaan voi kohdistua ihmisen koko toimintaan.
Myös hengitys voidaan siis käsittää uhrina. Prāṇa (elämänvoima) liittyy vedalaisessa ja joogisessa ajattelussa ihmisen elintoimintoihin, ja Bhagavad-gītā käsittelee hengityksen suuntaamista erilaisina yajña-muotoina. Samoin aistit (indriya, aisti) voidaan asettaa uhrin yhteyteen: suunnata tietoisesti tiettyyn päämäärään. - Anonyymi00166
Anonyymi00164 kirjoitti:
Ruoka - ruokauhri.
Työ voidaan tehdä ilman että sen tarkoituksena on ainoastaan oma hyöty, ja tavallisetkin teot voidaan asettaa yajñan (uhrin) piiriin.
Tekasteisä selitetään myös sellaisia yajña-muotoja, joiden kohteena ovat hengitys (prāṇa, elämänvoima), aistit ja tieto. Näin uhrin käsite ei rajoitu ulkoiseen esineeseen, vaan voi kohdistua ihmisen koko toimintaan.
Myös hengitys voidaan siis käsittää uhrina. Prāṇa (elämänvoima) liittyy vedalaisessa ja joogisessa ajattelussa ihmisen elintoimintoihin, ja Bhagavad-gītā käsittelee hengityksen suuntaamista erilaisina yajña-muotoina. Samoin aistit (indriya, aisti) voidaan asettaa uhrin yhteyteen: suunnata tietoisesti tiettyyn päämäärään.prāṇa (hengitys, elämänvoima) voi liittyä yajñaan (uhri)
aistit (indriya, aisti) voidaan liittää yajñaan
tieto (jñāna, tieto) voidaan käsittää uhrin muodoksi
yajña - Anonyymi00167
Anonyymi00166 kirjoitti:
prāṇa (hengitys, elämänvoima) voi liittyä yajñaan (uhri)
aistit (indriya, aisti) voidaan liittää yajñaan
tieto (jñāna, tieto) voidaan käsittää uhrin muodoksi
yajñaSvādhyāyan (itseopiskelu, pyhien tekstien opiskelu) ja jñāna-yajñan (tiedon uhri) uhraamisen muotoina. Lisäksi 4.33 asettaa jñāna-yajñan (tiedon uhrin) erityiseen asemaan.
- Anonyymi00168
Anonyymi00167 kirjoitti:
Svādhyāyan (itseopiskelu, pyhien tekstien opiskelu) ja jñāna-yajñan (tiedon uhri) uhraamisen muotoina. Lisäksi 4.33 asettaa jñāna-yajñan (tiedon uhrin) erityiseen asemaan.
Svādhyāyan (opiskelu, tekstien tutkiminen) ja jñāna-yajñan (tiedon uhrin) erilaisina uhraamisen muotoina. Näin myös tiedon etsiminen, opiskelu ja pyhien tekstien tutkiminen voidaan asettaa yajñan piiriin.
- Anonyymi00169
Anonyymi00168 kirjoitti:
Svādhyāyan (opiskelu, tekstien tutkiminen) ja jñāna-yajñan (tiedon uhrin) erilaisina uhraamisen muotoina. Näin myös tiedon etsiminen, opiskelu ja pyhien tekstien tutkiminen voidaan asettaa yajñan piiriin.
Niin myös opiskelu on uhri!
- Anonyymi00170
Anonyymi00169 kirjoitti:
Niin myös opiskelu on uhri!
Niin myös opiskelu voi olla uhri. Bhagavad-gītāssa svādhyāya (opiskelu) ja jñāna-yajña (tiedon uhri) kuuluvat niiden toimintojen piiriin, joita voidaan ymmärtää yajñana (uhrina).
Kun ihminen käyttää aikaansa tekstien tutkimiseen ja tiedon hankkimiseen, myös tämä toiminta voidaan ymmärtää uhrina. - Anonyymi00171
Anonyymi00170 kirjoitti:
Niin myös opiskelu voi olla uhri. Bhagavad-gītāssa svādhyāya (opiskelu) ja jñāna-yajña (tiedon uhri) kuuluvat niiden toimintojen piiriin, joita voidaan ymmärtää yajñana (uhrina).
Kun ihminen käyttää aikaansa tekstien tutkimiseen ja tiedon hankkimiseen, myös tämä toiminta voidaan ymmärtää uhrina.Kun ihminen käyttää aikaansa tekstien tutkimiseen ja tiedon hankkimiseen, myös tämä toiminta voidaan ymmärtää uhrina.
- Anonyymi00172
Anonyymi00171 kirjoitti:
Kun ihminen käyttää aikaansa tekstien tutkimiseen ja tiedon hankkimiseen, myös tämä toiminta voidaan ymmärtää uhrina.
Mieli (manas, mieli) kuuluu tähän kokonaisuuteen samalla tavalla. Ihminen voi suunnata ajatuksensa, huomionsa ja tietoisuutensa tiettyyn kohteeseen - uhri.
Tämä saa erityisen bhakti-keskeisen tulkinnan. Tästä käytetään käsitettä seva (palvelu). - Anonyymi00173
Anonyymi00172 kirjoitti:
Mieli (manas, mieli) kuuluu tähän kokonaisuuteen samalla tavalla. Ihminen voi suunnata ajatuksensa, huomionsa ja tietoisuutensa tiettyyn kohteeseen - uhri.
Tämä saa erityisen bhakti-keskeisen tulkinnan. Tästä käytetään käsitettä seva (palvelu).Siksi myös työ, aika ja koko elämä voidaan ymmärtää uhrina. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä ihminen antaa pois, vaan siitä, mihin hän omistaa toimintansa.
Tässä mielessä yajña (uhri) voidaan ymmärtää toimintana, jossa ihminen siirtää huomion pois pelkästään omasta hyödystään. - Anonyymi00174
Anonyymi00173 kirjoitti:
Siksi myös työ, aika ja koko elämä voidaan ymmärtää uhrina. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä ihminen antaa pois, vaan siitä, mihin hän omistaa toimintansa.
Tässä mielessä yajña (uhri) voidaan ymmärtää toimintana, jossa ihminen siirtää huomion pois pelkästään omasta hyödystään.Siksi myös työ, aika ja koko elämä voidaan ymmärtää uhrina. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä ihminen antaa pois, vaan siitä, mihin hän omistaa toimintansa.
- Anonyymi00175
Anonyymi00174 kirjoitti:
Siksi myös työ, aika ja koko elämä voidaan ymmärtää uhrina. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä ihminen antaa pois, vaan siitä, mihin hän omistaa toimintansa.
Kun ihminen suuntaa aikansa, huomionsa ja älyllisen kapasiteettinsa tekstien tutkimiseen ja tiedon saavuttamiseen, itse tiedollinen ponnistus voi muodostua uhriksi.
- Anonyymi00176
Anonyymi00175 kirjoitti:
Kun ihminen suuntaa aikansa, huomionsa ja älyllisen kapasiteettinsa tekstien tutkimiseen ja tiedon saavuttamiseen, itse tiedollinen ponnistus voi muodostua uhriksi.
Uhraus aistien kurinalaisuutena, hengityksen säätelynä, tiedon tavoitteluna ja erilaisina tietoisuuden harjoituksina. Prāṇa (elämänvoima), indriya (aisti), jñāna (tieto) ja svādhyāya (opiskelu) sijoittuvat kaikki tähän laajempaan rituaaliseen semantiikkaan.
- Anonyymi00177
Anonyymi00176 kirjoitti:
Uhraus aistien kurinalaisuutena, hengityksen säätelynä, tiedon tavoitteluna ja erilaisina tietoisuuden harjoituksina. Prāṇa (elämänvoima), indriya (aisti), jñāna (tieto) ja svādhyāya (opiskelu) sijoittuvat kaikki tähän laajempaan rituaaliseen semantiikkaan.
Uhraus ei merkitse vain tiettyjen seremonioiden suorittamista, vaan koko toiminnan suuntaamista.
Tekstien kuunteleminen (śravaṇa, kuunteleminen), niiden tutkiminen ja tiedon - osana bhakti-harjoitusta - uhri.
Tässä yhteydessä tiedollinen toiminta ei ole irrallinen uskonnollisesta elämästä, vaan se voi itse muodostaa osan palvelusta (seva, palvelu). - Anonyymi00178
Anonyymi00177 kirjoitti:
Uhraus ei merkitse vain tiettyjen seremonioiden suorittamista, vaan koko toiminnan suuntaamista.
Tekstien kuunteleminen (śravaṇa, kuunteleminen), niiden tutkiminen ja tiedon - osana bhakti-harjoitusta - uhri.
Tässä yhteydessä tiedollinen toiminta ei ole irrallinen uskonnollisesta elämästä, vaan se voi itse muodostaa osan palvelusta (seva, palvelu).Tästä seuraa myös tärkeä metodologinen johtopäätös Vedojen kriittisen tarkastelun kannalta.
Jos yajña käännetään johdonmukaisesti vain sanalla ”eläinuhri” tai ”teurastus”, käännös ei ainoastaan yksinkertaista käsitettä, vaan voi rajata kokonaan pois sen tekstuaalisen merkityskentän, jossa uhri liittyy tietoon, opiskeluun, hengitykseen, aisteihin ja tietoisuuden harjoittamiseen. Tällöin yksittäinen rituaalinen muoto nostetaan koko käsitteen määritelmäksi.
Juuri tästä syystä väite ”vedalainen uhri tarkoittaa eläimen tappamista” on väärä.
Tekstuaalisesti voidaan osoittaa, että yajña voi viitata huomattavasti laajempaan rituaaliseen ja soteriologiseen toimintakenttään.
Uhri voi kohdistua materiaan, mutta se voi kohdistua myös toimintaan, hengitykseen, aisteihin ja tietoon.
Ja kun svādhyāya (opiskelu) sekä jñāna-yajña (tiedon uhri) otetaan huomioon, myös tiedon tavoittelusta tulee osa tätä käsitteellistä kokonaisuutta. - Anonyymi00179
Anonyymi00178 kirjoitti:
Tästä seuraa myös tärkeä metodologinen johtopäätös Vedojen kriittisen tarkastelun kannalta.
Jos yajña käännetään johdonmukaisesti vain sanalla ”eläinuhri” tai ”teurastus”, käännös ei ainoastaan yksinkertaista käsitettä, vaan voi rajata kokonaan pois sen tekstuaalisen merkityskentän, jossa uhri liittyy tietoon, opiskeluun, hengitykseen, aisteihin ja tietoisuuden harjoittamiseen. Tällöin yksittäinen rituaalinen muoto nostetaan koko käsitteen määritelmäksi.
Juuri tästä syystä väite ”vedalainen uhri tarkoittaa eläimen tappamista” on väärä.
Tekstuaalisesti voidaan osoittaa, että yajña voi viitata huomattavasti laajempaan rituaaliseen ja soteriologiseen toimintakenttään.
Uhri voi kohdistua materiaan, mutta se voi kohdistua myös toimintaan, hengitykseen, aisteihin ja tietoon.
Ja kun svādhyāya (opiskelu) sekä jñāna-yajña (tiedon uhri) otetaan huomioon, myös tiedon tavoittelusta tulee osa tätä käsitteellistä kokonaisuutta.Ja kun svādhyāya (opiskelu) sekä jñāna-yajña (tiedon uhri) otetaan huomioon, myös tiedon tavoittelusta tulee osa tätä käsitteellistä kokonaisuutta.
- Anonyymi00180
Anonyymi00179 kirjoitti:
Ja kun svādhyāya (opiskelu) sekä jñāna-yajña (tiedon uhri) otetaan huomioon, myös tiedon tavoittelusta tulee osa tätä käsitteellistä kokonaisuutta.
Näin ”uhri” ei ole tässä yhteydessä synonyymi sanalle ”tappaminen”.
Yajña on ennen kaikkea rituaalisen omistamisen ja suuntaamisen kategoria.
Se voi merkitä sitä, että ihminen antaa toimintansa, aikansa, voimansa, hengityksensä, aistinsa tai tiedollisen kapasiteettinsa tietyn korkeamman päämäärän palvelukseen.
Tämän kokonaisuuden lopullinen orientaatio on bhakti. - Anonyymi00181
Anonyymi00180 kirjoitti:
Näin ”uhri” ei ole tässä yhteydessä synonyymi sanalle ”tappaminen”.
Yajña on ennen kaikkea rituaalisen omistamisen ja suuntaamisen kategoria.
Se voi merkitä sitä, että ihminen antaa toimintansa, aikansa, voimansa, hengityksensä, aistinsa tai tiedollisen kapasiteettinsa tietyn korkeamman päämäärän palvelukseen.
Tämän kokonaisuuden lopullinen orientaatio on bhakti.Yajña on ennen kaikkea rituaalisen omistamisen ja suuntaamisen kategoria.
- Anonyymi00182
Anonyymi00181 kirjoitti:
Yajña on ennen kaikkea rituaalisen omistamisen ja suuntaamisen kategoria.
Tekstien kuunteleminen (śravaṇa, kuunteleminen), niiden tutkiminen ja tiedon omaksuminen voidaan siten ymmärtää osaksi bhakti-harjoitusta ja itsessään uhrin muodoksi.
- Anonyymi00183
Anonyymi00182 kirjoitti:
Tekstien kuunteleminen (śravaṇa, kuunteleminen), niiden tutkiminen ja tiedon omaksuminen voidaan siten ymmärtää osaksi bhakti-harjoitusta ja itsessään uhrin muodoksi.
Mantran lausuminen voidaan ymmärtää uhrin kaltaisena toimintana, mutta tarkin ilmaus on, että se on bhakti-harjoitus ja seva (seva, palvelu), joka voidaan nähdä yajña-periaatteen (yajña, uhri) mukaisena.
- Anonyymi00184
Anonyymi00183 kirjoitti:
Mantran lausuminen voidaan ymmärtää uhrin kaltaisena toimintana, mutta tarkin ilmaus on, että se on bhakti-harjoitus ja seva (seva, palvelu), joka voidaan nähdä yajña-periaatteen (yajña, uhri) mukaisena.
Myös koko elämä voidaan ymmärtää suurena uhrina: ihminen ei uhraa vain yksittäistä tekoa tai hetkeä, vaan omistaa aikansa, työnsä, kehonsa, puheensa, mielensä ja tietoisuutensa kokonaisuudessaan.
Tällöin koko elämästä itsestään tulee eräänlainen yajña (uhri). - Anonyymi00185
Anonyymi00184 kirjoitti:
Myös koko elämä voidaan ymmärtää suurena uhrina: ihminen ei uhraa vain yksittäistä tekoa tai hetkeä, vaan omistaa aikansa, työnsä, kehonsa, puheensa, mielensä ja tietoisuutensa kokonaisuudessaan.
Tällöin koko elämästä itsestään tulee eräänlainen yajña (uhri).Korkeimmillaan uhri ei rajoitu yksittäiseen rituaaliin, rukoukseen tai seremoniaan, vaan koko elämä voidaan tehdä uhriksi: jokainen päivä, teko, hengitys, työ, opiskelu ja ajatus - uhri.
Tällöin uhri ei ole vain yksi hetki elämässä, vaan elämä itse muuttuu uhriksi. - Anonyymi00186
Anonyymi00185 kirjoitti:
Korkeimmillaan uhri ei rajoitu yksittäiseen rituaaliin, rukoukseen tai seremoniaan, vaan koko elämä voidaan tehdä uhriksi: jokainen päivä, teko, hengitys, työ, opiskelu ja ajatus - uhri.
Tällöin uhri ei ole vain yksi hetki elämässä, vaan elämä itse muuttuu uhriksi.Ihmisen ei katsota omistavan ainoastaan jotakin yksittäistä esinettä tai suorittavan tiettyä seremoniaa, vaan myös hänen aikansa, työnsä, opiskelunsa, puheensa, aistitoimintansa ja muu päivittäinen toimintansa voidaan suunnata bhaktiin.
Tässä mielessä koko elämä voidaan hahmottaa jatkuvana uhrina. - Anonyymi00187
Anonyymi00186 kirjoitti:
Ihmisen ei katsota omistavan ainoastaan jotakin yksittäistä esinettä tai suorittavan tiettyä seremoniaa, vaan myös hänen aikansa, työnsä, opiskelunsa, puheensa, aistitoimintansa ja muu päivittäinen toimintansa voidaan suunnata bhaktiin.
Tässä mielessä koko elämä voidaan hahmottaa jatkuvana uhrina.Tällainen näkemys tekee ”uhrista” huomattavasti laajemman käsitteen kuin pelkästä esineuhrista.
- Anonyymi00188
Anonyymi00187 kirjoitti:
Tällainen näkemys tekee ”uhrista” huomattavasti laajemman käsitteen kuin pelkästä esineuhrista.
Näin tarkasteltuna ajatus ”koko elämästä uhrina” ei tarkoita sitä, että ihminen luopuisi elämästä tai jatkuvasti suorittaisi muodollista rituaalia.
Se tarkoittaa sitä, että tavallinen elämä — työ, opiskelu, ruokailu, puhe, hengitys, ihmissuhteet ja ajankäyttö — voidaan tulkita osaksi harjoitusta, kun niiden tarkoitus ja suunta määritellään uudelleen. - Anonyymi00189
Anonyymi00188 kirjoitti:
Näin tarkasteltuna ajatus ”koko elämästä uhrina” ei tarkoita sitä, että ihminen luopuisi elämästä tai jatkuvasti suorittaisi muodollista rituaalia.
Se tarkoittaa sitä, että tavallinen elämä — työ, opiskelu, ruokailu, puhe, hengitys, ihmissuhteet ja ajankäyttö — voidaan tulkita osaksi harjoitusta, kun niiden tarkoitus ja suunta määritellään uudelleen.Näin tarkasteltuna ajatus ”koko elämästä uhrina” ei tarkoita elämästä luopumista, vaan sen suunnan muuttamista. Kysymys ei siis ole siitä, että elämästä pitäisi vetäytyä, vaan siitä, että elämä itsessään voidaan suunnata. Tällöin tavallisista elämän toiminnoista ei tarvitse luopua, vaan ne voidaan sisällyttää osaksi harjoitusta.
- Anonyymi00165
Miten kauan aiot vielä jatkaa tätä höpötysmonologiasi?
Sulta puuttuu lukijakunta.- Anonyymi00190
Tervemenoa valittaja!
- Anonyymi00191
Ketjussa on enemmän kommentteja kuin lukukertoja. 🤣🤣🤣🤣🤣
- Anonyymi00192
Anonyymi00191 kirjoitti:
Ketjussa on enemmän kommentteja kuin lukukertoja. 🤣🤣🤣🤣🤣
Mitä sitten?
- Anonyymi00193
Anonyymi00191 kirjoitti:
Ketjussa on enemmän kommentteja kuin lukukertoja. 🤣🤣🤣🤣🤣
Ex-adventisti lupasi poistua, taas täällä!
- Anonyymi00194
Enemmän melua voi olla tulossa datakeskuksista ja isojen laitosten, kuten koulujen, tuulettimista ja ilmalämpöpumpuista. Ne on jo nyt ärsyttäviä ja on päällä enemmän aikaa tai jopa koko ajan.
Ne kaikki voi olla ongelmia.
Tuulettimiin voi olla tekninen ratkaisu, paremmalla suunnittelulla ja miettimällä milloin ja miten paljon tuuletusta oikeasti tarvitaan.- Anonyymi00195
Veda-teksteissä kaikkia asioita ei ole ilmoitettu ihmisten kronologian mukaan, vaan muiden planeettojen asukkaiden kronologian mukaan.
- Anonyymi00196
Anonyymi00195 kirjoitti:
Veda-teksteissä kaikkia asioita ei ole ilmoitettu ihmisten kronologian mukaan, vaan muiden planeettojen asukkaiden kronologian mukaan.
Koska tekstit eivät ole ainoastaan ihmisille tarkoitettuja, vaan myös puolijumalille ja muille.
- Anonyymi00197
Anonyymi00196 kirjoitti:
Koska tekstit eivät ole ainoastaan ihmisille tarkoitettuja, vaan myös puolijumalille ja muille.
Veda-teksteissä esitettyä tietoa ei tule tarkastella yksinomaan ihmisen kronologisen ja kokemuksellisen viitekehyksen kautta. Tekstit eivät ole tarkoitettu ainoastaan ihmisille, vaan ne käsittelevat todellisuutta, joka ulottuu myös puolijumalien sekä muiden planeettojen asukkaiden olemassaolon piiriin.
Siksi tekstien tapahtumien ja tietojen esitysjärjestys ei välttämättä noudata ihmisen ajallista hahmotustapaa, vaan se voi perustua toisenlaiseen ontologiseen viitekehykseen, jossa eri olentoluokkien aikakäsitykset ja elämänkaaret poikkeavat merkittävästi toisistaan. - Anonyymi00198
Anonyymi00197 kirjoitti:
Veda-teksteissä esitettyä tietoa ei tule tarkastella yksinomaan ihmisen kronologisen ja kokemuksellisen viitekehyksen kautta. Tekstit eivät ole tarkoitettu ainoastaan ihmisille, vaan ne käsittelevat todellisuutta, joka ulottuu myös puolijumalien sekä muiden planeettojen asukkaiden olemassaolon piiriin.
Siksi tekstien tapahtumien ja tietojen esitysjärjestys ei välttämättä noudata ihmisen ajallista hahmotustapaa, vaan se voi perustua toisenlaiseen ontologiseen viitekehykseen, jossa eri olentoluokkien aikakäsitykset ja elämänkaaret poikkeavat merkittävästi toisistaan.Veda-kirjallisuuden rakennetta tarkasteltaessa on olennaista huomioida, ettei sen esittämä todellisuus jäsenny yksinomaan ihmisen kokemuksellisen ja kronologisen viitekehyksen mukaisesti. Tekstit käsittelevät olemassaoloa monitasoisena kokonaisuutena, johon kuuluvat ihmisten lisäksi puolijumalat, muut elävät olennot sekä erilaisissa planeettajärjestelmissä ja tietoisuuden tasoilla olevat olennot.
Tämän vuoksi myös käsitteet kuten aika, elinikä, kuolema ja jopa todellisuuden rakenne saavat merkityksensä suhteessa siihen olemassaolon tasoon, josta niitä tarkastellaan. - Anonyymi00199
Anonyymi00198 kirjoitti:
Veda-kirjallisuuden rakennetta tarkasteltaessa on olennaista huomioida, ettei sen esittämä todellisuus jäsenny yksinomaan ihmisen kokemuksellisen ja kronologisen viitekehyksen mukaisesti. Tekstit käsittelevät olemassaoloa monitasoisena kokonaisuutena, johon kuuluvat ihmisten lisäksi puolijumalat, muut elävät olennot sekä erilaisissa planeettajärjestelmissä ja tietoisuuden tasoilla olevat olennot.
Tämän vuoksi myös käsitteet kuten aika, elinikä, kuolema ja jopa todellisuuden rakenne saavat merkityksensä suhteessa siihen olemassaolon tasoon, josta niitä tarkastellaan.Tällainen suhteellinen aikakäsitys merkitsee myös sitä, ettei ihmisen kronologiaa voida automaattisesti pitää universaalina ajan mittapuuna. Se, mikä ihmisen näkökulmasta näyttäytyy käsittämättömän pitkänä ajanjaksona, voi toisella olemassaolon tasolla muodostaa vain murto-osan kyseisen olennon omasta elinkaaresta. Vastaavasti veda teksteissä esitetyt valtavat ajanjaksot, kuten Brahmān päivän ja yön muodostama aikasykli, tulee ymmärtää osana kokonaisuutta, jossa eri olentoluokkien elinikä ja ajan kokeminen sijoittuvat erilaisiin mittakaavoihin.
- Anonyymi00200
Anonyymi00199 kirjoitti:
Tällainen suhteellinen aikakäsitys merkitsee myös sitä, ettei ihmisen kronologiaa voida automaattisesti pitää universaalina ajan mittapuuna. Se, mikä ihmisen näkökulmasta näyttäytyy käsittämättömän pitkänä ajanjaksona, voi toisella olemassaolon tasolla muodostaa vain murto-osan kyseisen olennon omasta elinkaaresta. Vastaavasti veda teksteissä esitetyt valtavat ajanjaksot, kuten Brahmān päivän ja yön muodostama aikasykli, tulee ymmärtää osana kokonaisuutta, jossa eri olentoluokkien elinikä ja ajan kokeminen sijoittuvat erilaisiin mittakaavoihin.
Tämän vuoksi myös veda-tekstien esitystapaa voidaan tarkastella suhteessa niiden monitasoiseen. Tekstien tarkoituksena ei ole ainoastaan välittää tietoa ihmiselle hänen omassa rajatussa historiallisessa ja ajallisessa ympäristössään, vaan kuvata todellisuutta, jonka piiri ulottuu useisiin olemassaolon tasoihin. Ihmiselle esitetty kuvaus on siten vain yksi näkökulma laajempaan järjestelmään. Eri olentoluokat voivat hahmottaa saman todellisuuden erilaisista ajallisista, kokemuksellisista ja ontologisista lähtökohdista.
- Anonyymi00201
Anonyymi00200 kirjoitti:
Tämän vuoksi myös veda-tekstien esitystapaa voidaan tarkastella suhteessa niiden monitasoiseen. Tekstien tarkoituksena ei ole ainoastaan välittää tietoa ihmiselle hänen omassa rajatussa historiallisessa ja ajallisessa ympäristössään, vaan kuvata todellisuutta, jonka piiri ulottuu useisiin olemassaolon tasoihin. Ihmiselle esitetty kuvaus on siten vain yksi näkökulma laajempaan järjestelmään. Eri olentoluokat voivat hahmottaa saman todellisuuden erilaisista ajallisista, kokemuksellisista ja ontologisista lähtökohdista.
Samalla tämä auttaa ymmärtämään, miksi veda-kirjallisuudessa metafyysisiä kokonaisuuksia saatetaan kuvata tiiviisti, symbolisesti tai runollisesti. Tekstin tarkoituksena on välittää käsitys todellisuuden hierarkkisesta ja moniulotteisesta rakenteesta. Planeettajärjestelmät ja olemassaolon tasot voidaan tällöin ymmärtää osana ontologista kokonaisuutta, jossa eri tasojen välinen suhde ei määräydy ainoastaan fyysisen etäisyyden perusteella, vaan myös olennon tietoisuuden, ominaisuuksien ja olemassaolon tason perusteella.
- Anonyymi00202
Anonyymi00201 kirjoitti:
Samalla tämä auttaa ymmärtämään, miksi veda-kirjallisuudessa metafyysisiä kokonaisuuksia saatetaan kuvata tiiviisti, symbolisesti tai runollisesti. Tekstin tarkoituksena on välittää käsitys todellisuuden hierarkkisesta ja moniulotteisesta rakenteesta. Planeettajärjestelmät ja olemassaolon tasot voidaan tällöin ymmärtää osana ontologista kokonaisuutta, jossa eri tasojen välinen suhde ei määräydy ainoastaan fyysisen etäisyyden perusteella, vaan myös olennon tietoisuuden, ominaisuuksien ja olemassaolon tason perusteella.
Ihmisen näkökulmasta nähtävä aineellinen maailma muodostaa vain yhden osan tästä järjestelmästä, kun taas korkeampien ja alempien olemassaolon tasojen kuvaukset ilmaisevat todellisuuden laajempaa hierarkiaa.
- Anonyymi00203
Anonyymi00202 kirjoitti:
Ihmisen näkökulmasta nähtävä aineellinen maailma muodostaa vain yhden osan tästä järjestelmästä, kun taas korkeampien ja alempien olemassaolon tasojen kuvaukset ilmaisevat todellisuuden laajempaa hierarkiaa.
Veda-tekstien erilaiset kuvaukset ajasta, eliniästä, kuolemasta ja planeettajärjestelmistä eivät muodosta toisistaan irrallisia väitteitä. Ne liittyvät samaan perusperiaatteeseen: todellisuus ei näyttäydy kaikille eläville olennoille identtisenä, eikä ihmisen kokemusta voida ilman muuta pitää kaiken olemassaolon yleispätevänä mittapuuna. Ihmisen rajallinen kronologia on vain yksi tapa sijoittaa tapahtumat aikaan, kun taas vedoissa aika suhteutuu olennaisesti siihen, millä olemassaolon tasolla ja millaisessa kehollisessa sekä ontologisessa asemassa oleva olento aikaa kokee.
- Anonyymi00204
Anonyymi00203 kirjoitti:
Veda-tekstien erilaiset kuvaukset ajasta, eliniästä, kuolemasta ja planeettajärjestelmistä eivät muodosta toisistaan irrallisia väitteitä. Ne liittyvät samaan perusperiaatteeseen: todellisuus ei näyttäydy kaikille eläville olennoille identtisenä, eikä ihmisen kokemusta voida ilman muuta pitää kaiken olemassaolon yleispätevänä mittapuuna. Ihmisen rajallinen kronologia on vain yksi tapa sijoittaa tapahtumat aikaan, kun taas vedoissa aika suhteutuu olennaisesti siihen, millä olemassaolon tasolla ja millaisessa kehollisessa sekä ontologisessa asemassa oleva olento aikaa kokee.
Eri olentoluokkien elinikää ei tule ymmärtää pelkästään vertaamalla niiden elinvuosien lukumäärää ihmisen käyttämään ajanmittaan. Väite, jonka mukaan elävä olento elää ”sata vuotta” oman kronologiansa mukaisesti, viittaa siihen, että elinikä suhteutuu kunkin olennon omaan ajalliseen viitekehykseen. Tällöin sata vuotta ihmisen kronologiassa ja sata vuotta jonkin korkeamman planeettajärjestelmän asukkaan kronologiassa eivät vastaa samaa absoluuttista ajanjaksoa.
- Anonyymi00205
Anonyymi00204 kirjoitti:
Eri olentoluokkien elinikää ei tule ymmärtää pelkästään vertaamalla niiden elinvuosien lukumäärää ihmisen käyttämään ajanmittaan. Väite, jonka mukaan elävä olento elää ”sata vuotta” oman kronologiansa mukaisesti, viittaa siihen, että elinikä suhteutuu kunkin olennon omaan ajalliseen viitekehykseen. Tällöin sata vuotta ihmisen kronologiassa ja sata vuotta jonkin korkeamman planeettajärjestelmän asukkaan kronologiassa eivät vastaa samaa absoluuttista ajanjaksoa.
Tämä ero tulee erityisen selvästi esiin veda-kirjallisuuden kuvauksissa korkeampien planeettajärjestelmien asukkaista. Heidän elinikänsä n ihmisen näkökulmasta mitattuna kuvata suunnattoman pitkäksi, mutta heidän omassa aikajärjestelmässään kyseinen elinikä muodostaa edelleen rajallisen, määräytyneen elämänkaaren. Tässä mielessä nimitys amara eli ”kuolematon” ei tarkoita absoluuttista vapautumista kuolemasta, vaan viittaa suhteelliseen kuolemattomuuteen: olennon elinikä on ihmisen mittakaavassa niin pitkä, että se näyttäytyy lähes rajattomana.
- Anonyymi00206
Anonyymi00205 kirjoitti:
Tämä ero tulee erityisen selvästi esiin veda-kirjallisuuden kuvauksissa korkeampien planeettajärjestelmien asukkaista. Heidän elinikänsä n ihmisen näkökulmasta mitattuna kuvata suunnattoman pitkäksi, mutta heidän omassa aikajärjestelmässään kyseinen elinikä muodostaa edelleen rajallisen, määräytyneen elämänkaaren. Tässä mielessä nimitys amara eli ”kuolematon” ei tarkoita absoluuttista vapautumista kuolemasta, vaan viittaa suhteelliseen kuolemattomuuteen: olennon elinikä on ihmisen mittakaavassa niin pitkä, että se näyttäytyy lähes rajattomana.
Suhteellisuus kytkeytyy siten olennaisesti universumin hierarkkiseen rakenteeseen. Eri planeettajärjestelmien asukkaat eivät ainoastaan elä erilaisissa ympäristöissä, vaan niiden olemassaolo sijoittuu erilaisiin ajallisiin mittakaavoihin. Siksi sama tapahtuma voi saada eri olentoluokille täysin erilaisen ajallisen merkityksen. Ihmisen näkökulmasta valtava ajanjakso voi toiselle olennolle vastata vain rajallista osaa hänen omasta elämänkaarestaan.
Niin voidaan myös ymmärtää, miksi maapalloa kuvataan nimityksellä Mṛtyu-loka, ”kuolevaisten maailma”. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että ihmiset kuolevat, vaan siitä, että tässä olemassaolon tasossa elinikä on suhteellisen lyhyt ja kuolevaisuus muodostaa keskeisen osan kokemuksellista todellisuutta. Korkeampien planeettajärjestelmien asukkaiden kohdalla sama syntymän, elämän ja kuoleman periaate voi toteutua huomattavasti pidemmässä ajallisessa mittakaavassa. - Anonyymi00207
Anonyymi00206 kirjoitti:
Suhteellisuus kytkeytyy siten olennaisesti universumin hierarkkiseen rakenteeseen. Eri planeettajärjestelmien asukkaat eivät ainoastaan elä erilaisissa ympäristöissä, vaan niiden olemassaolo sijoittuu erilaisiin ajallisiin mittakaavoihin. Siksi sama tapahtuma voi saada eri olentoluokille täysin erilaisen ajallisen merkityksen. Ihmisen näkökulmasta valtava ajanjakso voi toiselle olennolle vastata vain rajallista osaa hänen omasta elämänkaarestaan.
Niin voidaan myös ymmärtää, miksi maapalloa kuvataan nimityksellä Mṛtyu-loka, ”kuolevaisten maailma”. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että ihmiset kuolevat, vaan siitä, että tässä olemassaolon tasossa elinikä on suhteellisen lyhyt ja kuolevaisuus muodostaa keskeisen osan kokemuksellista todellisuutta. Korkeampien planeettajärjestelmien asukkaiden kohdalla sama syntymän, elämän ja kuoleman periaate voi toteutua huomattavasti pidemmässä ajallisessa mittakaavassa.Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
- Anonyymi00208
Anonyymi00207 kirjoitti:
Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
Brahmālle 100 vuotta tarkoittaa 100 Brahmān omaa vuotta, ei 100 meidän kalenterivuottamme.
1 Brahmān päivä (12 tuntia) = 4,32 miljardia ihmisen aurinkovuotta.
1 Brahmān vuorokausi (päivä + yö) = 8,64 miljardia ihmisen vuotta.
1 Brahmān vuosi = 360 tällaista vuorokautta.
Brahmān elinikä = 100 Brahmān vuotta.
Se vastaa noin 311,04 biljoonaa ihmisen aurinkovuotta.
Eli kun sanotaan, että Brahmā elää 100 vuotta, kyseessä on hänen oman kronologiansa mukainen 100 vuotta. Ihmisen ajanlaskulla sama ajanjakso on noin 311,04 biljoonaa vuotta.
Tämä on juuri se ero, jota aiemmassa tekstissä kannattaa korostaa: ”100 vuotta” ei ole kaikille olennoille sama määrä ihmisen vuosia, vaan ajan yksikkö ja elinikä ovat suhteessa kyseisen olennon kosmologiseen tasoon. - Anonyymi00209
Anonyymi00208 kirjoitti:
Brahmālle 100 vuotta tarkoittaa 100 Brahmān omaa vuotta, ei 100 meidän kalenterivuottamme.
1 Brahmān päivä (12 tuntia) = 4,32 miljardia ihmisen aurinkovuotta.
1 Brahmān vuorokausi (päivä yö) = 8,64 miljardia ihmisen vuotta.
1 Brahmān vuosi = 360 tällaista vuorokautta.
Brahmān elinikä = 100 Brahmān vuotta.
Se vastaa noin 311,04 biljoonaa ihmisen aurinkovuotta.
Eli kun sanotaan, että Brahmā elää 100 vuotta, kyseessä on hänen oman kronologiansa mukainen 100 vuotta. Ihmisen ajanlaskulla sama ajanjakso on noin 311,04 biljoonaa vuotta.
Tämä on juuri se ero, jota aiemmassa tekstissä kannattaa korostaa: ”100 vuotta” ei ole kaikille olennoille sama määrä ihmisen vuosia, vaan ajan yksikkö ja elinikä ovat suhteessa kyseisen olennon kosmologiseen tasoon.Tämä on juuri se ero, jota aiemmassa tekstissä kannattaa korostaa: ”100 vuotta” ei ole kaikille olennoille sama määrä ihmisen vuosia, vaan ajan yksikkö ja elinikä ovat suhteessa kyseisen olennon kosmologiseen tasoon.
- Anonyymi00210
Anonyymi00209 kirjoitti:
Tämä on juuri se ero, jota aiemmassa tekstissä kannattaa korostaa: ”100 vuotta” ei ole kaikille olennoille sama määrä ihmisen vuosia, vaan ajan yksikkö ja elinikä ovat suhteessa kyseisen olennon kosmologiseen tasoon.
Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
Brahmālle 100 vuotta tarkoittaa 100 Brahmān omaa vuotta, ei 100 meidän kalenterivuottamme. - Anonyymi00211
Anonyymi00210 kirjoitti:
Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.
Brahmālle 100 vuotta tarkoittaa 100 Brahmān omaa vuotta, ei 100 meidän kalenterivuottamme.Kaikki on suhteellista tekstien ymmärtämisessä, kaikki tekstit ei ole edes tarkoitettu ihmisille!
- Anonyymi00212
Anonyymi00211 kirjoitti:
Kaikki on suhteellista tekstien ymmärtämisessä, kaikki tekstit ei ole edes tarkoitettu ihmisille!
Ei vain kronologiassa, vaan kaikessa muussakin!
- Anonyymi00213
Anonyymi00212 kirjoitti:
Ei vain kronologiassa, vaan kaikessa muussakin!
Jos tietoisuutesi on suuntautunut Egyptiin, se tarkoittaa, että se on suuntautunut maailmankaikkeuteen, koska Egyptin kansa hallitsi koko planeettaa.
- Anonyymi00214
Anonyymi00213 kirjoitti:
Jos tietoisuutesi on suuntautunut Egyptiin, se tarkoittaa, että se on suuntautunut maailmankaikkeuteen, koska Egyptin kansa hallitsi koko planeettaa.
Muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä
https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA
------------------
...
...
Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja voiman haltijoita, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän erillisiksi palasiksi sitä mukaa, kun Maa koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun pappeuden instituutio saastui korruption ja poliittisten juonittelujen vuoksi.
Tämä tieto liukeni vähitellen ja rappeutui muuttuen nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi, ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen.
Uskonnollisten suuntausten johtajat muuttavat vähitellen opetusta, kunnes alkuperäinen perinne muuttuu tunnistamattomaksi. - Anonyymi00215
Anonyymi00214 kirjoitti:
Muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä
https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA
------------------
...
...
Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja voiman haltijoita, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän erillisiksi palasiksi sitä mukaa, kun Maa koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun pappeuden instituutio saastui korruption ja poliittisten juonittelujen vuoksi.
Tämä tieto liukeni vähitellen ja rappeutui muuttuen nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi, ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen.
Uskonnollisten suuntausten johtajat muuttavat vähitellen opetusta, kunnes alkuperäinen perinne muuttuu tunnistamattomaksi.Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja voiman haltijoita, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän erillisiksi palasiksi sitä mukaa, kun Maa koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun pappeuden instituutio saastui korruption ja poliittisten juonittelujen vuoksi.
Tämä tieto liukeni vähitellen ja rappeutui muuttuen nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi, ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen.
Uskonnollisten suuntausten johtajat muuttavat vähitellen opetusta, kunnes alkuperäinen perinne muuttuu tunnistamattomaksi. - Anonyymi00216
Anonyymi00215 kirjoitti:
Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja voiman haltijoita, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän erillisiksi palasiksi sitä mukaa, kun Maa koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun pappeuden instituutio saastui korruption ja poliittisten juonittelujen vuoksi.
Tämä tieto liukeni vähitellen ja rappeutui muuttuen nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi, ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen.
Uskonnollisten suuntausten johtajat muuttavat vähitellen opetusta, kunnes alkuperäinen perinne muuttuu tunnistamattomaksi.https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA - Anonyymi00217
Anonyymi00216 kirjoitti:
https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTAPYRAMIDIEN PÄÄARKKITEHTI OLI IMHOTEP, MYSTISEN TIEDON HALTIJA. HÄNTÄ PIDETTIIN JUMALAN POJAN RUUMIILLISTUMANA JA SITEN HÄN KUULUI SAMAAN KATEGORIAAN KUIN JEESUS – KAIKKIVALTIAAN VOIMAKKAIDEN EDUSTAJIEN KATEGORIAAN.
- Anonyymi00218
Anonyymi00217 kirjoitti:
PYRAMIDIEN PÄÄARKKITEHTI OLI IMHOTEP, MYSTISEN TIEDON HALTIJA. HÄNTÄ PIDETTIIN JUMALAN POJAN RUUMIILLISTUMANA JA SITEN HÄN KUULUI SAMAAN KATEGORIAAN KUIN JEESUS – KAIKKIVALTIAAN VOIMAKKAIDEN EDUSTAJIEN KATEGORIAAN.
PYRAMIDIEN PÄÄARKKITEHTI OLI IMHOTEP, MYSTISEN TIEDON HALTIJA. HÄNTÄ PIDETTIIN JUMALAN POJAN RUUMIILLISTUMANA JA SITEN HÄN KUULUI SAMAAN KATEGORIAAN KUIN JEESUS – KAIKKIVALTIAAN VOIMAKKAIDEN EDUSTAJIEN KATEGORIAAN.
Muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä
https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA - Anonyymi00219
Anonyymi00218 kirjoitti:
PYRAMIDIEN PÄÄARKKITEHTI OLI IMHOTEP, MYSTISEN TIEDON HALTIJA. HÄNTÄ PIDETTIIN JUMALAN POJAN RUUMIILLISTUMANA JA SITEN HÄN KUULUI SAMAAN KATEGORIAAN KUIN JEESUS – KAIKKIVALTIAAN VOIMAKKAIDEN EDUSTAJIEN KATEGORIAAN.
Muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä
https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTAMUINAISEN EGYPTIN PAPIT OLIVAT SUURIMMAN TIEDON JA VOIMAN HALTIJOITA, MUTTA TÄMÄ TIETO HAJOSI YHÄ ENEMMÄN ERILLISIKSI PALASIKSI SITÄ MUKAA, KUN MAA KOKI KATASTROFIN TOISENSA JÄLKEEN JA KUN PAPPEUDEN INSTITUUTIO SAASTUI KORRUPTION JA POLIITTISTEN JUONITTELUJEN VUOKSI.
- Anonyymi00220
Anonyymi00219 kirjoitti:
MUINAISEN EGYPTIN PAPIT OLIVAT SUURIMMAN TIEDON JA VOIMAN HALTIJOITA, MUTTA TÄMÄ TIETO HAJOSI YHÄ ENEMMÄN ERILLISIKSI PALASIKSI SITÄ MUKAA, KUN MAA KOKI KATASTROFIN TOISENSA JÄLKEEN JA KUN PAPPEUDEN INSTITUUTIO SAASTUI KORRUPTION JA POLIITTISTEN JUONITTELUJEN VUOKSI.
TÄMÄ TIETO LIUKENI VÄHITELLEN JA RAPPEUTUI MUUTTUEN NYKYÄÄN LUKUISIKSI USKONNOLLISIKSI PERINTEIKSI, EKUMEENISINE NEUVOSTOINEEN JA MAALLISINE ETUINEEN.
USKONNOLLISTEN SUUNTAUSTEN JOHTAJAT MUUTTAVAT VÄHITELLEN OPETUSTA, KUNNES ALKUPERÄINEN PERINNE MUUTTUU TUNNISTAMATTOMAKSI. - Anonyymi00221
Anonyymi00220 kirjoitti:
TÄMÄ TIETO LIUKENI VÄHITELLEN JA RAPPEUTUI MUUTTUEN NYKYÄÄN LUKUISIKSI USKONNOLLISIKSI PERINTEIKSI, EKUMEENISINE NEUVOSTOINEEN JA MAALLISINE ETUINEEN.
USKONNOLLISTEN SUUNTAUSTEN JOHTAJAT MUUTTAVAT VÄHITELLEN OPETUSTA, KUNNES ALKUPERÄINEN PERINNE MUUTTUU TUNNISTAMATTOMAKSI.https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?
Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "3511482- 1141206
- 1151075
Katri Helena rikkoi hiljaisuuden dramaattisella uutisella: "Elossa ja ilossa ollaan"
Katri Helena on sinivalkoinen ääni. Hänen klassikkohittinsä ovat tärkeä osa suomalaista kansanperintöä. Katri veti jääh22837- 116831
- 111822
- 18460
- 38444
Vaikea löytää samantyylistä miestä
Nyt on pakko avautua. Onko ketään muuta jonka on yksinkertaisesti todella vaikeaa löytää samanhenkistä kumppania kuin i92436- 36423