Oltuani tänään Liturgiassa, sain ilokseni todeta kirkossamme olevan tupla annos rukoilevia ihmisiä. Suunnilleen puolet oli oman seurakunnan väkeä, jotka olivat palanneet runsain joukoin kesälaitumiltaan kirkkoäidin helmaan. Toinen puolikas oli ortodoksisia pyhiinvaeltajia toisesta seurakunnasta. Erityisesti mieltäni lämmitti kolehtia kerätessäni se, että vieraspaikkakuntalaisten avatessa puolisalaa nyrkkinsä sisällön kuuluikin kolehtihaavin sisältä kilahduksen sijasta kahahdus. Iloisena saamastamme "jättipotista", itsekin Jumalalle kiitollisin mielin riensin kukkaroni luo. Ollessani pudottamassa (erittäin harvinaista minulta) kahisevaa, iski epäluulo!. Menin ja tarkistin kirkkokalenterista kenelle roponi menisi. VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS. Eletään kirkossamme kuin 1900-luvun vaiheita. Anna mun kaikki kestää. Iloni oli tipotiessään. Pistin oman 5 euroisen housun taskuun. Poistuessani kirkosta apeinmielin, pudotin sen DIAKONIAN lippaaseen.
Tiedostatko kenelle kolehti roposi menee?
sivusta seurannut
392491
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kolehti kannetaan kirkolle, joka sitten osoittaa sen eri kohteisiin. Joskus tuo kohde on mainittu erikseen. Mutta olennaista on, että osallistut kolehtiin, ei sen tutkiminen, minne raha menee.
Kun maksat veroja valtiolle, et voi itse valita, että meneekö se sairaanhoitoon, opetukseen vai armeijalle.
"Kun maksat veroja valtiolle, et voi itse valita, että meneekö se sairaanhoitoon, opetukseen vai armeijalle."
Ai meinaat, että nämä ovat sama asia, valtio ja kirkko. Kansankirkkoajatus on meihin syvälle juurtunut. Mitenköhän selviäisimme kilpauilutilanteessa, missä katolilaiset ja helluntailaiset joutuvat selviämään. Taitaisi mennä yksi ja toinen kirkko vasaran alle (ainakin luterilaisilta).
Kansalainen päättää verovarojen kohdentamisesta eduskuntavaaleissa. Voi päättää, sijoitetaanko terveydenhoitoon, vanhuksiin vai yritysten tukemiseen. Kirkollisverosta ja kolehdista en tiedä.
Tuli mieleen vitsi, jossa katolilainen pappi, saarnaaja ja rabbi keskustelivat kolehtirahojen jaosta. Katolilainen pappi sanoi piirtävänsä kirkon lattiaan ympyrän ja heittävänsä kolehtirahat ilmaan. Kaikki mikä jää ympyrän sisälle, menee papin taskuun, loput seurakunnalle. Tähän saarnaaja, että "minä käytän samaa systeemiä muuten, mutta ympyrän sisälle putoavat kuuluvat Jumalalle, loput omaan taskuun". Rabbi edellisiä kuunneltuaan totesi, että onpa turhan monimutkainen systeemi. Hän vain heittää rahat ilmaan, Jumala ottaa osansa lennossa ja maahan putoavat kuuluvat rabbille.
Valtiollista verottajaa vastaa Eduskunta, joka valitaan yleisillä vaaleilla. Kirkollisveron käytöstä päättää kirkkovaltuusto, mikä myös valitaan vaaleilla. Kolehtien käytöstä päättää tilanteen mukaan kirkollishallitus, seurakunnan neuvosto tai joskus kyseisen kirkon papisto ja isännöitsijä (esimerkiksi, jos kolehti kerätään kirkon kaunistamiseksi).
On olemassa joukko "vapaiden suuntien seurakuntia", joissa kolehti menee suoraan kassaan. Mutta siinä onkin sitten seurakunnan kaikki tulot. Mitä nyt joku joskus lahjoittelee enemmän yksinään.
vaan ylin päättävä elin on kirkolliskokous.
Oikeassa olet, mutta harvoin rahankäyttö muodostuu vaaliteemaksi kirkollisvaaleissa. Eduskuntavaaleissahan se on ehkä tärkein teema: mille ihmisryhmälle lisää ja miltä pois.
Minusta tämä kolehtikäytäntö on Suomessa enää lähinnä vain liturginen elementti, jolla ei ole merkitystä todellisuudessa. Lahjoituksia voidaan kerätä muutenkin.
"Taitaisi mennä yksi ja toinen kirkko vasaran alle (ainakin luterilaisilta)."
Kaikin mokomin. Tilalle voisi rakentaa käymälöitä (vrt. 2. Kun. 10:27).
Kerättiin Ortoksisten Opetajien Liitolle, näin kirkollishallitus on määrännyt.
tarkoituksella odottelinkin koko päivän, mitä nämä viisaat täällä ko. asiasta keskustelevat. Joutavan päiväistä saivartelua ohitse itse asian. Kirkkomme tämän päiväinen kolehdin "jättipotti" osui juuri ortodoksisten opeettajien liitolle. Tämä ammattiyhdistysliitto ei ole ainut, joka nauttii seurakuntalaisten kolehti tuloista, ainakin papit ja kanttorit ovat myös liitojensa tukemisessa kolehdeista osalliset. Kysessä ei liene mitkään "miljoona" potit, mutta kysessä on periaate. Köyhyysrajansa kanssa kamppailevat ihmiset, kirkkoon saavuttuaan, Jumalalle ja hänen kauttaan vieläkin vähempiosaiselle lahjoittamansa roposet menevätkin pappien, kanttorien, opettajien jne... ammattiyhdistysliikkeille, vaikkakin nämä köyhät, hurskaat Jumalaa kunnioittavat ja pelkääväiset olettivatkin roposilla rakennettavan kaivoja Afrikkaan, torjuttavan siellä malariaa tai vietävän äidinmaidonvastiketta.
"Tämä ammattiyhdistysliitto ei ole ainut, joka nauttii seurakuntalaisten kolehti tuloista, ainakin papit ja kanttorit ovat myös liitojensa tukemisessa kolehdeista osalliset."
Normaaleilta ihmisiltä ammattiliiton jäsenmaksut peritään palkasta jonkin prosentin mukaan. Ihmekös tuo sitten, jos ortodoksien työehdoissa on jälkeenjääneisyyttä.
No minä en ensinkään suosittele rahan panemista kolehtiin. Kirkollahan on verotusoikeus. Nostakoon veroja, jos käteisestä on puutetta. Ja ruvetkoon sitä ennen maksamaan työntekijöilleen säällisiä palkkoja.
tämän kaiken takana. Mitään ei ole muutettavissa, uudelleen kyseenalaistettavissa, tarkasteltavissa. Asetukset on suuri Jumalamme määrännyt, niihin älkää kajotko. Jos hän suuressa viisaudessaan on säätänyt asetuksillaan Jumalan palvelijoidensa "koskemattomat" palkkaedut, samoin hän on myös säätänyt heidän ammattiyhdyslikkeidensä liittojen kolehdiedut. Näitä älä kritisoi, näihin älä kommentoi, jos meinaat olla Hänen kanssaan väleissä.
Kyse ei ole työehtojen jälkeenjäänneisyydestä. Useat ortodoksiopet kuuluvat OAJ:n Akavalaiseen järjestöön, osa kirkon työntekijöistä Akavalaiseen Erityisalojen Ammattiliittoon ja sitten on vielä uusi Ortodoksisen kirkon työtekijät joka kuuluu SVK:n.
Jokainen järkevä työntekijä kuuluu johonkin ammattiliittoon turvatatkseen omat etunsa.
Ortodoksiset Opettajien Liitto on lähinnä opettajien harrastustoimintaa ja koulutusta ylläpitävä järjestö.
Kirkollishallitus määrää vuosittain kerättävät noin kymmenkunta kolehtia kirkkokunnassa vaikuttaville eri järjestöille.
Se ei ole sen vakavampaa, ei kanoninen, ei dogmaattinen, ei asetuksessa määrätty toimenpide jne.
Kokemuksesta voin kertoa, että eivät nämä "määrätyt kolehdit" kummoisia ole. Koko kirkkokunnassa saatu potti voi olla muutama sata euroa.
Koskapa uskovaiset antavat roponsa mieluummin esim. hädänalaisten auttamiseen.
Olisikohan reilua ilmoittaa kirkossa ennen kolehdin kantoon ryhtymistä, kenen kahvirahoiksi se sillä kertaa tullaankaan käyttämään.
Jos kyseessä ei ole kirkollishallituksen määräämä kolehti, niin silloin kolehtilautasella oi lappu, jossa kerrotaan sen kertainen kohde. Näin ainakin Uspenskissa.
Voi kun ei nuo mainitsemasi tahot ole mitään ammattiyhdistyksiä. Taas kannattaisi perehtyä vähän asioihin ennen kuin huutelee.
välttämättä joka sunnuntaisin muutamia satoja euroja. Jo yksin meidän keskikokoisessa seurakunnassa "jättipotti" ylitti 100 euroa. Yksinkertaisella matematiikalla tämä summa kerrottuna seurakuntiemme pääkirkkojen lukumäärällä päästäneen kuta kuinkin oikeisiin lukuihin. Se jolla tietoa on seurakuntien pääkirkkojen lukumäärästä, joissa toimitettiin viime sunnuntaina Liturgia, voivat kertoa sen noin 100 eurolla, silloin on todettavissa se "jättipotti", jonka nämä hyvinelävät, hyvin toimeentulevat opettajat saivat kahvi- tai kaljailtarahastoonsa. Kysymys mielestäni ei ole itse rahasummasta, vaan periaatteesta. Ilmoittakaa selvästi seurakuntalaisille, mihin tarkoitukseen kolehti kulloinkin kerätään, ei olisi pahitteeksi myös perustella sitä, miksi kolehtia kerätään juuri tälle kohderyhmälle.
Ortodoksisessa kalenterissa on merkittynä Kirkollishallituksen määrämien kolehtien kohde, ei se niin vaikeaa ole. Niitä on vuodessa kymmenkunta. Lopuista kolehdeista määrää seurakunnanneuvosto / kirkkoherra /kirkonisäntä. Jokaisella seurakunnalla on omat tapansa.
Kolehtiin EI ole pakko panna mitään. Jos haluaa kohdentaa lahjoituksensa, niin siihen varmaan löytyy kohteita joka makuun ja tarpeeseen.
"Ortodoksisessa kalenterissa on merkittynä Kirkollishallituksen määrämien kolehtien kohde, ei se niin vaikeaa ole."
Kirkkokalenterin omistavat vain vuoden kierron aikana "kolehtipotin" saaneet oppineet, sekä pienehkö joukko "valveutuneita" seurakuntalaisia. Kokemukseni mukaan, nämä ovat juuri laiskimmat almujen antajat.
"Kolehtiin EI ole pakko panna mitään."
Jokainen hurskas, köyhyysrajan tuntumassa kamppaileva seurakuntalainen laittaa joka tapauksessa vaikka viimeisen euronsa kolehtiin, kuulutettiin sen sitten menevän vaikka sinne sun tänne. VASTUU EI OLE HEILLÄ!
"Jos haluaa kohdentaa lahjoituksensa, niin siihen varmaan löytyy kohteita joka makuun ja tarpeeseen."
Kyllä löytyy, kaikki eivät kuitenkaan toimi niin kuin minä viime sunnuntaina, tarkastettuani kenelle kolehti menee, laitoinkin almuni DIAKONIA lippaaseen.
Olen samaa mieltä kanssasi. En ole pahemmin vaivautunut ajattelemaan mihin roponi menee. Jos kohteena on jonkun ort.porukan kalja- tai virkistysrahasto ei se vastaa mielikuvaani kolehti kohteesta. Jokainen hoitaa itse omat kalja- ja virkistyskulunsa. Kirkossa kävijät ovat pääosin pienituloisia eläkeläisiä, jos heidän roponsa kodennetaan kyseisiin kuluihin on se VÄÄRIN. Kritiikki tässä asiassa on ihan asiallinen juttu!
Löytyihän sieltä kovan huutamisen jälkeen toinen samanmielinen.
Olen samaa mieltä siinä, että asioihin saa/täytyy suhtautua kriittisesti. Minusta tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, että Ortodoksisten opettajien liitosta puhutaan täällä suurinpiirtein "kaljanjuontikerhona".
En tarkoittanut kaljanjuontikerhoa, vaan sitä mihin kolehtirahat kohdennetaan. Vähävaraisen eläkeläismummon kolehti ropojen pitäisi siirtyä mieluummin johonkin tarpeellisempaan kohteeseen. Työssäkäyvät "liittoutuneet" ort.porukat löytävät varmasti parempia rahankeruu keinoja kuin kolehtirahat. En kiellä sitä etteikö virkistysrahaston kartuttaminen ja taloudellinen tuki olisi tarpeen monellekin järjestölle, mutta ei kolehtirahoista!
"Olen samaa mieltä siinä, että asioihin saa/täytyy suhtautua kriittisesti."
Kohdenna tarkemmin asiasi, mitä tarkoitat, tätäkö keskustelua, vaiko jotain muuta.
"Minusta tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, että Ortodoksisten opettajien liitosta puhutaan täällä suurinpiirtein "kaljanjuontikerhona"."
Ongelmahan poistuu sillä, kun ko. järjestölle vastaisuudessa ei enää kolehtia kerätä.
Tunnetaanko ortodoksisen kirkon piirissä sitä vaihtoehtoa, että uskovainen antaa kirkolleen 10% tuloistaan eikä vain pikkurahaa?
Jeesushan nähdäkseni kehoitti kymmenysten maksamiseen...
Jos tätä voi kysyä?
Jeesuksen aikaan aluksi Temppeli ja sittemmin myös synagoogat ja niiden jälkeen perustetut kristilliset seurakunnat hoitivat paljon asioita, jotka nykyaikana kuuluvat valtiolle. Silloin kymmenykset tai enemmänkin oli tarpeen.
Kirkon omiin toimintoihin riittää kohtuullisesti tuo nykyaikojen prosentti tai pari. Mutta jos diakoniatoimintaa pitää globalisaation kiihtyessä laajentaa, niin silloin varmaan myös kirkollisvero kaipaa tarkistamista.
...nämä kymmenykset (tässä jopa Jeesuksen sanat) eivät enää näppärästi olekaan voimassa mutta "tietyt muut" säädökset ovat?
Makarios
En saa tästä käsiini viime vuosisadan kirkollisveroja, mutta eiköhän ne ole olleet laskusuunnassa koko ajan.
Mielestäni tuo kymmenysjuttu on vain hyvä unohtaa ja antaa kirkkojen tyytyä kohtuuullisempaan osuuteen.
Voidaanhan se kymmenys palauttaa siinä vaiheessa, kun köyhien hoito palautuu yhteiskunnalta kirkoille.
Mitä taas Jeesuksen sanoihin tulee, niin osa niistä pitää tulkita sen aikasta yhteiskuntaa vasten. Siellä on moniakin vertauksia, jotka tulevat ymmärrettäviksi vasta kun tutkitaan muita samanaikaisa tapahtumia.
On varmempaa, että oletat kaikkien Jeesuksen lausumien olevan voimassa. Piispat sitten kertovat kirkkoisien tutkimuksiin viitataen, mitä ne sanat tarkoittavat tässä yhteiskunnassa.
"Tunnetaanko ortodoksisen kirkon piirissä sitä vaihtoehtoa, että uskovainen antaa kirkolleen 10% tuloistaan eikä vain pikkurahaa?
Jeesushan nähdäkseni kehoitti kymmenysten maksamiseen... "
Ainakaan rehellisiltä kansalaisilta ei jää kymmenyksiä kirkolle annettavaksi. Valtio kun vie kymmenykset moninkertaisina.
Vai kehottiko Jeesus maksamaan ensin yhdet kymmenykset, sitten toiset kymmenykset, kolmannet kymmenykset jne.? Mutta yhdennettoista kymmenykset saavat jo kenen tahansa tilin miinukselle, vaikka olisi ilmainen asunto, ruoka ja bensa. Takaako Jeesus sinun nähdäksesi minulle vekselin silloin? Vai kirkko?
Enemmän kyllä ihmiset voisivat tehdä testamentteja seurakunnille, käytettäviksi kirkkolaulun kohentamiseen. Saataisiin ehkä sekin joskus asianmukaiselle tolalle. Muuten lienee turha toivo.
...ovat ne kirkkoisien nykypäivää koskevat tutkimukset? Ovatko kirkkoisät osanneet profetoida toimintaohjeita tälle päivälle? Vai viittaatko tämän päivän "kirkkoisiin"? Keihin?
Eikö muuten Paavalinkin sanoja tulisi tulkita senaikaista yhteiskuntaa vasten? Ja aika monta muutakin asiaa?
Makarios
Tuolla oli jo aiemmin esillä kysymyksiä, joiden kohdalla on viisaampaa jättää kirkon perimätiedon ja Raamatun tulkinta niille, jotka ovat Jumalan edessä vannoneet puolustavansa oikeata oppia. Joten selittäköön vaikkapa talousasioita ymmärtävä esipaimen Ambrosius nuo kymmenykset.
...oli hyvä tuo isä A ;D
Makarios
sitä, että kun sääntö joko koskee vain pientä ryhmää (mielellään niitä "toisia", ei siis "meitä"), niin se pidetään voimassa. Kun taas sääntö olisi kovin ikävä enemmistön kannalta, niin se on aikaan sidottu. SIKSI emme maksa kymmenyksiä.
Jos verot lasketaan kymmenyksiin, niin kristittyjen pitäisi HETI lähteä barrikadeille ja lopettaa liikojen verojen maksaminen!
Minua aina jaksaa ihmetyttää se mentaalinen akrobatia, millä valikoidaan ja perustellaan joihinkin sääntöihin pitäytymistä ja toisaalta hylätään oitis monta muuta "aikaansidottuina".
Voi olla vähän vaikeaa saada Jeesuksen nimikirjoitus vekselin takaukseen, mutta kirkkoa voisit yrittää. Onnea matkaan! Kerro miten kävi.
Mutta hei, taidat laskea kymmenykset väärin. Ensimmäinen kymmenen prossaa menee koko tilistä, toinen kymmeys jäljelle jäävästä osuudesta jne. Eli tili ei voi mennä miinukselle vaikka lähestyy nollaa. Eli älä huoli, pystyt täyttämään kirkollisen velvoitteesi ja lopuilla ostamaan kynttilän.
puolestani jaksaa ihmetyttää - mutta myös viehättää - se verbaaliakrobatia, jolla henkinen burkha päällä, perimmäisestä meidän nurkasta lähtevää putkea pitkin, todennetaan totuus todeksi.
Olen sielultani lingvisti ja etymologi mutta seinää en ole vieläkään oppinut puhumaan...
Makarios
Eikö ole merkillinen juttu, kun meidän perheen BRUTTOtuloista menee 10 % seurakunnalle (ei ortodoksi-srk). Tulomme eivät ole valtavat, emme edes yllä siihen, mitä teollisuuden keskiansiota ansaitseva pariskunta Suomessa tienaa.
Seuraus: rahat riittävät silti oikein hyvin kaikkeen tarpeelliseen ja joskus extraankin. Meillä ei ole lainkaan velkaa, säästöt karttuvat nekin pikku hiljaa jne. Olen siis kokenut Jumalan siunaavan kymmenysten antamista, kuten profeetta Malakian kirjassa (3:10) luvataan.
Minun palvomani Jumala on täsmälleen sama kuin ortodoksikirkon palvoma Raamatun Jumala, joten täsmälleen samat kehoituksen ja siunauksen sanat kymmenyksiin liittyen Raamatussa on myös teille ortodokseille.
Kehoitan teitä koettelemaan Jumalaa tässä. Kannattaa kerätä aarteita taivaaseen (Matt.6: 19-20).
Siunausta.
http://www.kymmenykset.fi/
Ote kymmenyssivustolta ( www.kymmenykset.fi ):
» Kymmenykset eivät ole kristinuskon ydin.
Kristus on kristinuskon ydin.
» Kymmenykset eivät pelasta.
Usko Jeesukseen pelastaa.
» Laki kymmenyksistä kuuluu vanhaan liittoon,
armosta motivoituva antaminen uuteen liittoon.
» Kymmenysten maksaminen on vapaaehtoista
mutta valinnoillamme on seurauksensa.
» Kylvämisen ja niittämisen laki koskee kaikkia -
myös niitä, jotka eivät usko siihen tai Jeesukseen.
"Mutta hei, taidat laskea kymmenykset väärin. Ensimmäinen kymmenen prossaa menee koko tilistä, toinen kymmeys jäljelle jäävästä osuudesta jne."
Oliko prosenttilasku keksitty jo Jeesuksen aikana?
Efesolainen,
kirjoitit muualla suhtautumisesta lähimmäisiin, että heihin on suhtauduttava: ”… rakkaudella ja ymmärtämyksellä.”
Nyt kirjoitat, ettei kymmenyksiä tarvita, koska ”Kirkon omiin toimintoihin riittää kohtuullisesti tuo nykyaikojen prosentti tai pari.”
Entäpä jos ortodoksinen kirkko tässä synnin murjomassa maailmassa alkaisi väkevällä tavalla laajentaa sitä oikeaa diakoniaa ja suhtautumista lähimmäisiin? Entäpä jos ortodoksinen kirkko tulisi tunnetuksi yhtä vahvana nälkäisten ruokkijana ja kurjien kulkijoiden (Jes. 58:7) tukijana kuin vaikkapa Pelastusarmeija? Se olisi kova juttu se. Jos heitä ei ole tarpeeksi täällä Suomessa, niin muualta löytyy aivan varmasti, vaikkapa Venäjän lukemattomat katulapset, monesti ortodoksivanhemmista syntyneet ihmistaimet.
Siihen kyllä tarvittaisiin uutta asennetta antamisenkin suhteen. Ehkä edes kymmenykset eivät kaikille riittäisi? Moni hyvätuloisista pystyy, jos todellista halua on, antamaan vaikka 20% bruttotuloistaan (ainakin jos tinkii joistain vähemmän pakollisista menoistaan). Osa meistä pärjäisi helposti puolella omista tuloistaan.
Mikähän olisi Kristuksen mieleen?
Tänään kolehti meni SOOL:lle.
Tiedostan sen hyvin, koska ainakin omassa seurakunnassani on tapana, että ennen kolehdin keräämistä kerrotaan, kenelle raha sattuu tällä kertaa menemään.
Usein olen myös nähnyt kolehtilautasella lapun, joka kertoo avustuksen kohteen.
Ihmettelen kovasti, jos seurakunnassanne ei olisi ollut asia tiedossa.