Epämuodikas mielipide

Meinaan, että ei minulla ainakaan ole mikään hirveä konffaaminen saada linux pelaamaan tarpeta vastaavaksi. Tosin se riippuu jakelustakin.

Nopeammin linuxin saa konffattua kuin windowsin. Itse asiassa suoraan asennuksen jälkeen linux on paljon valmiimpi.

Sen vuoksi käytänkin nykyään vain linuxia.

En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.

Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:

A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat

Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa.

Russell kirjoitti:

En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.

Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:

A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat

Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa.

Lue lisää

B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)

Eli valmistajan sivuilla käynti on täysin pois suljettua GNU/Linux:lla, mutta winukalla se on sallittua?
https://support.ati.com/ics/support/default.asp?deptID=894&task=knowledge&folderID=300

Russell kirjoitti:

En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.

Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:

A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat

Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa.

Lue lisää

Kaikki noviisit ne täällä aina huutelee, kun on pari kertaa linuxia käyttänyt...

Ensin on asennus turattu tekemällä omia "säätöjä" - mm. valitaan paketit itse ja ja jätetään salasanat tyhjiksi. Sitten tullaan itkemään linuxin vikoja tänne, heh.

Sitten ei osata asentaa ohjelmia jakelun pakettihallinnalla vaan itketään setup.exen perään ja ihmetellään "miten nää tar-paketit asennetaan".

Edes sitä A4 kokoista asennusohjetta ei viitsitä lukea ja ohjelmien hakeminen valikosta ja niihin tutustuminen on ylivoimaista.

Johtopäätöksenä tullaan tänne julistamaan, että linux on huono/keskeneräinen/liian vaikea vaikka ko. henkilön pitäisi juhlia joka päivä sitä että on selvinnyt elämässä hengissä tähän asti.

Windowsia ollaan valmiita opettelemaan ja asennetaan/kautta ylläpidetään mittavia arsenaaleja virustorjunta-, palomuuri-, tiedostosiivous-, spywaretorjunta- ja rekisterinputsausohjelmia. Ja tuolla on palstat täynnä sormi suussa olevia "onnellisia" wintoys-käyttäjiä, vaikka sen piti olla niin helppokäyttöinen...

Se onkin parempi, että moiset pellet vaan eheyttää sitä wintoysiaan ja jättää oikeat käyttöjärjestelmät aikuisille.

nuf kirjoitti:

Kaikki noviisit ne täällä aina huutelee, kun on pari kertaa linuxia käyttänyt...

Ensin on asennus turattu tekemällä omia "säätöjä" - mm. valitaan paketit itse ja ja jätetään salasanat tyhjiksi. Sitten tullaan itkemään linuxin vikoja tänne, heh.

Sitten ei osata asentaa ohjelmia jakelun pakettihallinnalla vaan itketään setup.exen perään ja ihmetellään "miten nää tar-paketit asennetaan".

Edes sitä A4 kokoista asennusohjetta ei viitsitä lukea ja ohjelmien hakeminen valikosta ja niihin tutustuminen on ylivoimaista.

Johtopäätöksenä tullaan tänne julistamaan, että linux on huono/keskeneräinen/liian vaikea vaikka ko. henkilön pitäisi juhlia joka päivä sitä että on selvinnyt elämässä hengissä tähän asti.

Windowsia ollaan valmiita opettelemaan ja asennetaan/kautta ylläpidetään mittavia arsenaaleja virustorjunta-, palomuuri-, tiedostosiivous-, spywaretorjunta- ja rekisterinputsausohjelmia. Ja tuolla on palstat täynnä sormi suussa olevia "onnellisia" wintoys-käyttäjiä, vaikka sen piti olla niin helppokäyttöinen...

Se onkin parempi, että moiset pellet vaan eheyttää sitä wintoysiaan ja jättää oikeat käyttöjärjestelmät aikuisille.

Lue lisää

Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.

... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98.

Russell kirjoitti:

Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.

... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98.

Toinen ryhmä naukujista ovat nämä vuodesta miekka ja kivi linuxia "käyttäneet" jotka eivät jostain syystä kuitenkaan ole oppineet mitään siitä.

On se kumma, että vasta-alkajillakin linux ja ohjelmat pysyvät pystyssä, mutta näillä "konkareilla" tuppaa kaikki kaatumaan ja muutenkin olemaan niin vaikeata. Seitsemän vuoden "kokemuksenkin" jälkeen ohjelmien asentaminen on edelleen vaikeaa ja kaikki vaatii hirveää konffaamista...

Nämä ovat juuri niitä pahimpia märisijöitä, kun viiden minuutin panostuksella ovat omasta mielestään mitä parhaimpia asiantuntijoita.

Mahtavan kokemuksen tuoman tietämyksensä painoarvolla he käyvät säännöllisesti trollaamassa linuxia: On asennettu sitä ja tätä, käytetty kaikenlaista. Eikä toimi. Linux ei ole vielä valmis siihen ja tähän. Minä tiedän, koska olen perehtynyt asiaan, lukenut pari man-sivuakin.

Jostain syystä syvä kokemus ei kuitenkaan koskaan tunnu auttavan näitä mestareita yksinkertaisimpienkaan asioiden onnistuneeseen suorittamiseen linuxissa. Koodekkipaketin asentaminen onnistuu noobiltakin muutamalla hiiren klikkauksella, mutta russeleille se on aina elämyksen paikka, jota voi hehkutella julkisestikin.

Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin että kyseiset yksilöt kuuluvat nykyihmisistä degeneroituneeseen Homo Microsoftus -lajiin jota tuttavallisemmin kutsumme täällä kädettömiksi apinoiksi. Mikään wintoysista poikkeava ei yksinkertaisesti voi toimia heillä vankasta ehdollistumisesta johtuen. Onneksi wintoys on rakennettu tarjoamaan heille sopivaa ajankulua eheytyksineen ja virusralleineen - siitä he elävät.

Russell kirjoitti:

Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.

... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98.

-98... No joo, -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty kideoskilaattoria vaihtamalla 80MHz(66MHz vakiona) koneeksi! ;-)
Muistia huimat 8M ja kovona ISA:an menevä 10M korttikovalevy vai oliko se 20M, ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!

djmosse kirjoitti:

-98... No joo, -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty kideoskilaattoria vaihtamalla 80MHz(66MHz vakiona) koneeksi! ;-)
Muistia huimat 8M ja kovona ISA:an menevä 10M korttikovalevy vai oliko se 20M, ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!

Lue lisää

" -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty"

Mulla oli 386SX, johon aluksi asensin Linuxin kernel-versioineen 0.99 ;) Asennus muistutti jotakin Slackware-tyyppiistä asennusta - levyke kerrallaan (korppu/lerppu?).

"ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!"

Samoin. Herkules-kortti (ISA/täyspitkä) ja Nokian vastaväri, vai miksi tuota oikein nimitellään.
Valitettavasti X ei taida enää tukea Herkulesta? Resothan ovat jotakin 720x350 tms.

Nokia/Herkules kirjoitti:

" -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty"

Mulla oli 386SX, johon aluksi asensin Linuxin kernel-versioineen 0.99 ;) Asennus muistutti jotakin Slackware-tyyppiistä asennusta - levyke kerrallaan (korppu/lerppu?).

"ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!"

Samoin. Herkules-kortti (ISA/täyspitkä) ja Nokian vastaväri, vai miksi tuota oikein nimitellään.
Valitettavasti X ei taida enää tukea Herkulesta? Resothan ovat jotakin 720x350 tms.

Lue lisää

kikkailemalla sen X:n sai käyntiin harmaa sävynä ;-)
Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!
Eli kerran päivässä sai jatkettua asennusta....
Tää mun oli oikein harmaasävy, ellei jopa superherkules!?

djmosse kirjoitti:

kikkailemalla sen X:n sai käyntiin harmaa sävynä ;-)
Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!
Eli kerran päivässä sai jatkettua asennusta....
Tää mun oli oikein harmaasävy, ellei jopa superherkules!?

Lue lisää

"Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!"

No, jaa... Itse noudin kaikki kymmenen (vai montakohon noita oli?) levykeimagea yhden yön aikana ;)
No, nykyisin jakelu kuin jakelu tupsahtaa muutamassa tunnissa. Kokoahan noilla on max. 4,3 Gt (DVD).

MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin toki tarvitsee

pöhö kirjoitti:

MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin toki tarvitsee

> MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa
> kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien
> asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin
> toki tarvitsee

Eipä tuo ole suuri vaiva.

Verkkokortti kuitenkin toimii out-of-box, ja matalallakin resoluutiolla pystyy sen verta surffaamaan netissä, että saa tarvittavat ajurit hankittua.

Ja BTW, Windowsin mukana oleva driver database on paljon kattavampi kuin mikään vastaava GNU/Linux järjestelmissä. Että niin.

ksym_ kirjoitti:

> MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa
> kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien
> asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin
> toki tarvitsee

Eipä tuo ole suuri vaiva.

Verkkokortti kuitenkin toimii out-of-box, ja matalallakin resoluutiolla pystyy sen verta surffaamaan netissä, että saa tarvittavat ajurit hankittua.

Ja BTW, Windowsin mukana oleva driver database on paljon kattavampi kuin mikään vastaava GNU/Linux järjestelmissä. Että niin.

Lue lisää

miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160 ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa asennettua käyttiksen kovolle?
Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?

djmosse kirjoitti:

miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160 ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa asennettua käyttiksen kovolle?
Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?

Lue lisää

> miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160
> ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa
> asennettua käyttiksen kovolle?

Yritäppä sitten saada GNU/Linux järjestelmässä toimimaan joku uudempi USB-vipstaaki, tai joku muu PCI/AGP/PCI-E kortti minkä ajurit on proprietarya ...

Olenko vielä kertonut Linux kernelin driver binary interfacesta? Linuxiin ei ole mahdollista tehdä täysin binääristä ajuria, vaan ajurit on aina käännettävä kernelille sopivaksi ennen niiden lataamista. Tämä ei toimi enterprise-piireissä, missä driverit on binary only.

> Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin
> ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?

XP 64 on lähinnä surkea paskaviritys, jonka kehitys jätettänee puolitiehen. Windows Vista on se ainut 64-bittinen Winblows mikä tulee toimimaan.

Huono puoli Vistassa on vaan se, että kerneliin on integroitu DRM-moduuleita, mitkä paljastaa sut viranomaisille jos kovolta löytyy ei-rekisteröityjä ääni/video tiedostoja tai ohjelmia.

PÄÄTELMÄ:

Ihan sama mitä käyttää, perseeseen otetaan ja kovaa. Windowsilla vaan vähän kovempaa, moottorisahalla komeasti suolet roiskuen, ainakin jos saavat noi DRM:ät läpi kaikkien maiden lainsäädännöstä ;)

Vapaan lähdekoodin käyttiksen käyttäminen on sikäli peruskäyttäjälle parempaa, kun voi olla varma yksilönsuojasta. Mutta jos moisesta ei välitä, niin on lopulta ihan sama että ottaako suuhun Omenan vai Redmondin lihaisan sukuelimen ;D

ksym_ kirjoitti:

> miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160
> ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa
> asennettua käyttiksen kovolle?

Yritäppä sitten saada GNU/Linux järjestelmässä toimimaan joku uudempi USB-vipstaaki, tai joku muu PCI/AGP/PCI-E kortti minkä ajurit on proprietarya ...

Olenko vielä kertonut Linux kernelin driver binary interfacesta? Linuxiin ei ole mahdollista tehdä täysin binääristä ajuria, vaan ajurit on aina käännettävä kernelille sopivaksi ennen niiden lataamista. Tämä ei toimi enterprise-piireissä, missä driverit on binary only.

> Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin
> ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?

XP 64 on lähinnä surkea paskaviritys, jonka kehitys jätettänee puolitiehen. Windows Vista on se ainut 64-bittinen Winblows mikä tulee toimimaan.

Huono puoli Vistassa on vaan se, että kerneliin on integroitu DRM-moduuleita, mitkä paljastaa sut viranomaisille jos kovolta löytyy ei-rekisteröityjä ääni/video tiedostoja tai ohjelmia.

PÄÄTELMÄ:

Ihan sama mitä käyttää, perseeseen otetaan ja kovaa. Windowsilla vaan vähän kovempaa, moottorisahalla komeasti suolet roiskuen, ainakin jos saavat noi DRM:ät läpi kaikkien maiden lainsäädännöstä ;)

Vapaan lähdekoodin käyttiksen käyttäminen on sikäli peruskäyttäjälle parempaa, kun voi olla varma yksilönsuojasta. Mutta jos moisesta ei välitä, niin on lopulta ihan sama että ottaako suuhun Omenan vai Redmondin lihaisan sukuelimen ;D

Lue lisää

Se ei muuten ole kernelin vika jos laitevalmistajat ei tue linuxia/open sourcea. Ei tienrakentajiakaan voi syyttää jos tietyt autotehtaat valmistaisivat kaikki autonsa kulkemaan kiskoilla.
Täytyy vain odotella että laitevalmistajat siirtyy nykyaikaan.

Huonoja puolia Vistassa on enemmän kuin yksi.
Windows Vista on tämänhetkisten tietojen mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla tavoin paitsi laitteiston tukemisessa. Linux/unix/bsd ominaisuuksia on mainostettu Windowsin uusiksi ominaisuuksiksi joihin vain Windows pystyy. Tällainen bull-shit-markkinointi on, ei ainoastaan laitonta, mutta myös todella tyhmä veto.

minä itse. kirjoitti:

Se ei muuten ole kernelin vika jos laitevalmistajat ei tue linuxia/open sourcea. Ei tienrakentajiakaan voi syyttää jos tietyt autotehtaat valmistaisivat kaikki autonsa kulkemaan kiskoilla.
Täytyy vain odotella että laitevalmistajat siirtyy nykyaikaan.

Huonoja puolia Vistassa on enemmän kuin yksi.
Windows Vista on tämänhetkisten tietojen mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla tavoin paitsi laitteiston tukemisessa. Linux/unix/bsd ominaisuuksia on mainostettu Windowsin uusiksi ominaisuuksiksi joihin vain Windows pystyy. Tällainen bull-shit-markkinointi on, ei ainoastaan laitonta, mutta myös todella tyhmä veto.

Lue lisää

> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.

Nojuu, Win32 rajapinta on aika kryptinen ...
Mutta siirtyvät .NET ohjelmointiin kohtapuoliin, sittenpä Windows menestyy jopa kehittäjien rintamalla.

Win32:ssa on yksi hyvä käsky: getModuleDirectory(), millä saa kontekstista riippumatta suoritettavan/ladattavan tiedoston absoluuttisen sijainnin. Tällaista toivoisin myös GNU/Linux järjestelmiin.

> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.

Ei tietääkseni.

Windowsia on aina mainostettu Windowsiksi. Se ei varmaan koskaan tule tukemaan POSIX:ia, tai muitakaan standardeja, mutta kun kuluttajat eivät välitä niin vitunko väliä ...

Ei Windows silti ole jäljessä, päinvastoin, se on kuronut matkaa kiinni hyvin: nykyään Vistassa on jo pakko tehdä normal-user, ja ohjelmien asentaminen aiheuttaa admin-salasanan kyselyn ;D

ksym_ kirjoitti:

> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.

Nojuu, Win32 rajapinta on aika kryptinen ...
Mutta siirtyvät .NET ohjelmointiin kohtapuoliin, sittenpä Windows menestyy jopa kehittäjien rintamalla.

Win32:ssa on yksi hyvä käsky: getModuleDirectory(), millä saa kontekstista riippumatta suoritettavan/ladattavan tiedoston absoluuttisen sijainnin. Tällaista toivoisin myös GNU/Linux järjestelmiin.

> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.

Ei tietääkseni.

Windowsia on aina mainostettu Windowsiksi. Se ei varmaan koskaan tule tukemaan POSIX:ia, tai muitakaan standardeja, mutta kun kuluttajat eivät välitä niin vitunko väliä ...

Ei Windows silti ole jäljessä, päinvastoin, se on kuronut matkaa kiinni hyvin: nykyään Vistassa on jo pakko tehdä normal-user, ja ohjelmien asentaminen aiheuttaa admin-salasanan kyselyn ;D

Lue lisää

nykyään vistassa? Visvahan julkaistaan virallisesti vasta vuoden 2006 lopussa, eli reilun vuoden päästä. Eiköhän linuxit sun muut kuro sitä välimatkaa lisää siinä ajassa...
Ihan samaan microsoft vankilaan siinä edelleen joutuis jos visvaan vaihtais...
Sitäpaitti jos windows ottaa unix ominaisuudet käyttöön vasta nyt, sehän on silloin (teoriassa) melkein 50vuotta unixia jäljessä :)

Käsituntumalta voisi sanoa, että joku GNU/Linux distro toimii hyvin, jos se toimii.

Jos ei toimi hyvin, niin sitten säätäminen vie paljon enemmän aikaa kuin Winblowsin turaaminen.

Winshitin kuntoonlaitto vie lähes vakioajan, samat toimenpiteet siinä tarvinnee tehdä melkein joka kokoonpanossa ...

Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?

Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.



Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?

Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh.

se sattuuuu uu-uu-uuu kirjoitti:

Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?

Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.



Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?

Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh.

Lue lisää

> Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on
> kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee
> rahaa ja linuxit mac on pelkkiä
> purkkapaskavirityksiä?

Mac OS X on EI OLE PURKKA, se on mahtava. Nerokas, suorastaan.

Siinähän kaikki asetukset tallennetaan
XML-pohjaisiin tietokantoihin, mistä sitten
eri ohjelmistokomponenttien (ja legacy-etc:n) ajonaikaiset konffit pyöräytetään käyttäjän varmistaessa asetukset. Tällein homman pitäisikin toimia. GNU/Linuxeissa ei tätä systeemiä käytetä, koska GNU/Linux käyttäjät ovat laiskoja oppimaan uusia asioita. Ainakin monet ovat.

Mac OS X:ssä on aika paljolti FreeBSD:n system layout. Base-system on TÄYSIN erotettu 3rd party softista. Näin pitäisi olla GNU/Linuxeissakin, mutta eipä ole: kaikki softat sotketaan keskenään /usr -hierarkian alle. Säälittävää.

BSD tekisi rahaa, jos PR-voimat kääntäisivät katseensa sen puoleen. Outoa kyllä, surkeasti kyhätyt skriptihelvetillä pyörivät purkka-GNU/Linuxit saavat paljon enemmän huomiota, ilman toteutusteknisiä syitä.

> Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on
> katkera jo valmiiksi.

Ulkopuolisuus tekee Gootin?

Olen itsekkin miettinyt tätä teoriaa jo jonkin aikaa ... kiinnostava näkökulma sikäli.

> Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi
> kädettömien apinoiden käyttöön?

KYLLÄ.

Kun BSD:n kerran laittaa kuntoon, niin sitä ei tarvitse enää korjailla ...

Katsos ...

BSD:issä on base-system, eli siis järjestelmän perus infrastruktuuri, erotettu TÄYSIN kolmannen osapuolen softista.

GNU/Linuxeissa kaikki softat sotketaan sekaisin /usr:än alle. Ei kovin hyvä menetelmä järjestelmän vakauden kannalta.

Tätä seikkaa kukaan voi kieltää. BSD on suunnitteluteknisesti nykyisiä GNU/Linux purkkia paljon edellä.

Silti, Linux kerneli pieksää BSD:n kerneliä monissakin eri tilanteissa, kuten raskaissa clusteroinneissa ja sulautetuissa järjestelmissä, sekä monissa multimediasovellutuksissa.

Ainoastaan GNU/Linuxien userland tekee niistä surkeita purkkavirityksiä.

> Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki
> aloittelijat, heh.

Suosittelen ilman varausta. FreeBSD opettaa henkistä kestävyyttä, nöyryyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Se tekee aikuisia individuaaleja.

En nyt sano, että FreeBSD:n käyttäjät olisivat kaikki symppiksia, viisauden perikuvia. Sielläkin skenessä löytyy kihahtaneita ristiretkeläisiä (Theo De'Raadt anyone?), mutta ovatpa paljon harvemmassa kuin GNU/Linux skenessä ;)

ksym_ kirjoitti:

> Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on
> kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee
> rahaa ja linuxit mac on pelkkiä
> purkkapaskavirityksiä?

Mac OS X on EI OLE PURKKA, se on mahtava. Nerokas, suorastaan.

Siinähän kaikki asetukset tallennetaan
XML-pohjaisiin tietokantoihin, mistä sitten
eri ohjelmistokomponenttien (ja legacy-etc:n) ajonaikaiset konffit pyöräytetään käyttäjän varmistaessa asetukset. Tällein homman pitäisikin toimia. GNU/Linuxeissa ei tätä systeemiä käytetä, koska GNU/Linux käyttäjät ovat laiskoja oppimaan uusia asioita. Ainakin monet ovat.

Mac OS X:ssä on aika paljolti FreeBSD:n system layout. Base-system on TÄYSIN erotettu 3rd party softista. Näin pitäisi olla GNU/Linuxeissakin, mutta eipä ole: kaikki softat sotketaan keskenään /usr -hierarkian alle. Säälittävää.

BSD tekisi rahaa, jos PR-voimat kääntäisivät katseensa sen puoleen. Outoa kyllä, surkeasti kyhätyt skriptihelvetillä pyörivät purkka-GNU/Linuxit saavat paljon enemmän huomiota, ilman toteutusteknisiä syitä.

> Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on
> katkera jo valmiiksi.

Ulkopuolisuus tekee Gootin?

Olen itsekkin miettinyt tätä teoriaa jo jonkin aikaa ... kiinnostava näkökulma sikäli.

> Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi
> kädettömien apinoiden käyttöön?

KYLLÄ.

Kun BSD:n kerran laittaa kuntoon, niin sitä ei tarvitse enää korjailla ...

Katsos ...

BSD:issä on base-system, eli siis järjestelmän perus infrastruktuuri, erotettu TÄYSIN kolmannen osapuolen softista.

GNU/Linuxeissa kaikki softat sotketaan sekaisin /usr:än alle. Ei kovin hyvä menetelmä järjestelmän vakauden kannalta.

Tätä seikkaa kukaan voi kieltää. BSD on suunnitteluteknisesti nykyisiä GNU/Linux purkkia paljon edellä.

Silti, Linux kerneli pieksää BSD:n kerneliä monissakin eri tilanteissa, kuten raskaissa clusteroinneissa ja sulautetuissa järjestelmissä, sekä monissa multimediasovellutuksissa.

Ainoastaan GNU/Linuxien userland tekee niistä surkeita purkkavirityksiä.

> Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki
> aloittelijat, heh.

Suosittelen ilman varausta. FreeBSD opettaa henkistä kestävyyttä, nöyryyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Se tekee aikuisia individuaaleja.

En nyt sano, että FreeBSD:n käyttäjät olisivat kaikki symppiksia, viisauden perikuvia. Sielläkin skenessä löytyy kihahtaneita ristiretkeläisiä (Theo De'Raadt anyone?), mutta ovatpa paljon harvemmassa kuin GNU/Linux skenessä ;)

Lue lisää

Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)

BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.

Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.

Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...

melkein kirjoitti:

Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)

BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.

Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.

Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...

Lue lisää

Kernaasti kusysi ja kasi päälle. Molemmissa SDF-kernel kastronoituina kuoreensa, jos linux up-ja unit jumittaa ei linux sen enmpää kuin win-v all.
Ole sen enempää valmista purkkapaskaa kuin ihmisen sosoipaattinen mieli. Paha siinä on sen EGO MINä.
Sehän se tekee söötistäkin ihmisjärjestelmästä purkkapaskaviritelmän tai pikemminkin yritelmän.
Jos ymmärrätte pointsin.. Minä en Linuxista tiedä sen purkkavääristymän fogusoitumista enempää, en niin mitään. Ensimmäinen yritelmä tutustua on meneillään ihka ihana SuomiKnoppix. Live cd. alias anderous is good bat babitist.

Winus kirjoitti:

Kernaasti kusysi ja kasi päälle. Molemmissa SDF-kernel kastronoituina kuoreensa, jos linux up-ja unit jumittaa ei linux sen enmpää kuin win-v all.
Ole sen enempää valmista purkkapaskaa kuin ihmisen sosoipaattinen mieli. Paha siinä on sen EGO MINä.
Sehän se tekee söötistäkin ihmisjärjestelmästä purkkapaskaviritelmän tai pikemminkin yritelmän.
Jos ymmärrätte pointsin.. Minä en Linuxista tiedä sen purkkavääristymän fogusoitumista enempää, en niin mitään. Ensimmäinen yritelmä tutustua on meneillään ihka ihana SuomiKnoppix. Live cd. alias anderous is good bat babitist.

Lue lisää

Ei h*lvetti, siinä se tuli...

Onkohan raato-Teo opiskellut hädissään suomea...

se sattuuuu uu-uu-uuu kirjoitti:

Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?

Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.



Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?

Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh.

Lue lisää

Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:

A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia

vai

B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?

TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.

Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.

Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.

Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.

Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.

En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?

Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...

(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)

Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.

Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?

Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:

Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:

A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia

vai

B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?

TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.

Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.

Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.

Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.

Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.

En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?

Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...

(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)

Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.

Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?

Lue lisää

no sitten säädät GNU/Linuxin kerran kuntoon ja käytät sitä hamaan loppuun asti TAI siirryt entistä syvemmälle winukkaan ja konffaat sen JOKA kerta kun joudut asentamaan uusiksi... Ja turha edes vihjata ettei winukka sekoa, miksi sitten sille on tehty muutamia mainitakseni mm. defrag, ad-aware softia, regcleanereita, erilaisia tweak softia kun niihin "piilotettuihin" tiedostoihin/asetuksiin ei pääse muuten käsiksi.....

melkein kirjoitti:

Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)

BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.

Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.

Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...

Lue lisää

> Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac
> oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska
> nössöille :)

Ja sellaisille sitä suosittelenkin.

Hakkerit ja tietotekniikan kautta elävät cyberpunkkarit, kuten minä, tekevät itselleen palveluksen käyttämällä jotain muokattavampaa ja teknisesti valveutuneemmille tarkoitettua käyttöjärjestelmää.

> BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen
> kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä
> sen pr-puutteen selitys.

No graafisia installereita, GUI-paskaa ja muuta Mac/Windows härpäkkeitä ei FreeBSD:hen toivottavasti koskaan tulekkaan base-systemiin. FreeBSD on UNIX-like järjestelmä, ja ko. systeemeissä ei graafinen käyttöliittymä ole koskaan ollut se järjestelmän keskeinen idea. Onneksi ...

Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan ... viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki kaupalliset Mac OS:t ja Windows:it on DRM kernel-modifikaatioilla tehty automaattisesti piratismin paljastaviksi yksilönvalvontapäätteiksi ;D

> Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko
> tekee gootin.

Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja.

Kjäh /,,/

> Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti.
> Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy
> vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on
> todella pieni. Ja yksi paha diktaattori
> karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...

Theo on kyllä sikäli kova äijä, että sillä on visioita. Ja sen tyyli on niin agressiivinen, solvaava ja vittuileva, että pitää sille pistää kaks peukkua pystyyn, näin trollaaja-kollegana ;)

Jostain sain semmosen käsityksen, että Theo olisi Satanistisen kirkon jäsen tms ... ainakin OpenBSD:n oheisgrafiikat antaa semmosien käsityksen. Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =)

himmeetä kirjoitti:

Ei h*lvetti, siinä se tuli...

Onkohan raato-Teo opiskellut hädissään suomea...

On mun anuspumpulini illan Winus a' DOS jälkeen.
Kuka se Teo alias raato mahtaa olla?
Linux törnkillin tiedän ja hänen huurteisensa kamu Kallen. Viimeksi vääntäessä vitsaa vihdasta tämä Windosin hierarkia herra ERROR you don't up kierähti kehiin kalsareissa. Siinä taas nähtiin nörtin fiilarit silloin kun käyttis jumittaa. Se on aina psykiatrin paikka.

Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:

Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:

A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia

vai

B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?

TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.

Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.

Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.

Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.

Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.

En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?

Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...

(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)

Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.

Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?

Lue lisää

"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."

Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.

Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.

Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.

Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti.

calerae kirjoitti:

"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."

Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.

Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.

Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.

Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti.

Lue lisää

Olisitko kiinnostunut kehittämään ns. exo-runtime ympäristöä?

Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista.

Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan.

Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen. Täten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta.

Oletko kiinnostunut? Pistä postia: [email protected]

Teo kirjoitti:

On mun anuspumpulini illan Winus a' DOS jälkeen.
Kuka se Teo alias raato mahtaa olla?
Linux törnkillin tiedän ja hänen huurteisensa kamu Kallen. Viimeksi vääntäessä vitsaa vihdasta tämä Windosin hierarkia herra ERROR you don't up kierähti kehiin kalsareissa. Siinä taas nähtiin nörtin fiilarit silloin kun käyttis jumittaa. Se on aina psykiatrin paikka.

Lue lisää

No hemmetti, täällähän on verbaalisesti lahjakasta ja inpiroitunutta porukkaa.

Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:

Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:

A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia

vai

B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?

TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.

Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.

Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.

Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.

Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.

En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?

Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...

(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)

Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.

Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?

Lue lisää

"Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmi"

- Juuri näin.

"TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE."

- Täysin samaa mieltä.

"Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin. "

- Edelleen samaa mieltä.

"Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan?"

- Melko lailla samaa mieltä.

"Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa."

- Jos tarkoitat standardisoimista, kyllä.

"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa"

- Itse asensin kaikki muulit sun muut Synapticilla, ei ongelmia.

"En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä?"

- Linux ei selvästikään ole sinulle omiaan. En tunnista ollenkaan noita ongelmia omasta käytöstäni.

"Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?"

- Varmasti on.

"Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon?"

- ?

"Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse.?"

- Päinvastoin, pyrin välttämään kaikkea ylimääräistä toimintaa. Slackiin en koske, mutta Vector menettelee jo.

"Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä"

- Käyttämissäni jakeluissa se on aika hyvällä tolalla.

Vähän epäselväksi jäi, mitä minun pitäisi koittaa tajuta.

ksym_ kirjoitti:

> Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac
> oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska
> nössöille :)

Ja sellaisille sitä suosittelenkin.

Hakkerit ja tietotekniikan kautta elävät cyberpunkkarit, kuten minä, tekevät itselleen palveluksen käyttämällä jotain muokattavampaa ja teknisesti valveutuneemmille tarkoitettua käyttöjärjestelmää.

> BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen
> kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä
> sen pr-puutteen selitys.

No graafisia installereita, GUI-paskaa ja muuta Mac/Windows härpäkkeitä ei FreeBSD:hen toivottavasti koskaan tulekkaan base-systemiin. FreeBSD on UNIX-like järjestelmä, ja ko. systeemeissä ei graafinen käyttöliittymä ole koskaan ollut se järjestelmän keskeinen idea. Onneksi ...

Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan ... viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki kaupalliset Mac OS:t ja Windows:it on DRM kernel-modifikaatioilla tehty automaattisesti piratismin paljastaviksi yksilönvalvontapäätteiksi ;D

> Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko
> tekee gootin.

Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja.

Kjäh /,,/

> Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti.
> Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy
> vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on
> todella pieni. Ja yksi paha diktaattori
> karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...

Theo on kyllä sikäli kova äijä, että sillä on visioita. Ja sen tyyli on niin agressiivinen, solvaava ja vittuileva, että pitää sille pistää kaks peukkua pystyyn, näin trollaaja-kollegana ;)

Jostain sain semmosen käsityksen, että Theo olisi Satanistisen kirkon jäsen tms ... ainakin OpenBSD:n oheisgrafiikat antaa semmosien käsityksen. Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =)

Lue lisää

"Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan"

- Tuskinpa vaan. Suurimmalla osalla ihmisiä ei todellakaan ole aikaa/halua/kykyä opetella kovin syvällisesti nettimasiinansa elämää. Siihen menee oikeasti 25 tuntia vuorokaudessa, kuten tiedät.

Toisin sanoen suurelle yleisölle ainoastaan ne graafiset kikkareet pystyvät tarjoamaan käytettävyyttä ilman suurempaa alkutietämystä. Se on pelkkää utopiaa, että kaikista voisi tulla ATK-erikoisosaajia. Vai onko tulevaisuus saatanallinen nörttitotalitarismi, jota johtaa keisari Theo I pukinpöksyissään ;)

"Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja."

- Heh, goottivittuilu kuuluu tälle pro?-tasolle - mitäs läksit. (Toiset ei näköjään vaan ymmärrä sitä.) Mutta tuo kyber-liite on kyllä vähän turhan raflaava: Matrix oli sittenkin vain leffa...

"Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =)"

- Ballmer voisi ostaa sen talliinsa.

calerae kirjoitti:

"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."

Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.

Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.

Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.

Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti.

Lue lisää

"Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani"

- Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen.

hee.. kirjoitti:

No hemmetti, täällähän on verbaalisesti lahjakasta ja inpiroitunutta porukkaa.

Laskea Linuxikillerin ansioluetteloon tämä kun on niin joustava peräkammarin purkkaviritelmä the -aarre. Toisin kuin winux tilting the -error, kielletty ajosuunta \ psykoottinen komento. Psyko
Theo toiselta nimeltään Teo -sikiävä alias MR raato! on vain taloudenhoitajani, jalkapohjan hierojani ja jo mainittu anuspumpulini häthädän.. dll- veti veteläksi purkkapaskan pääteeksi. Rakas raato Teo joka siis pyykkää sottaisia kalsareita iltaisen "winuksiksi meni, vituiks hää veteli" piknikin pääteeksi.

ksym_ kirjoitti:

Olisitko kiinnostunut kehittämään ns. exo-runtime ympäristöä?

Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista.

Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan.

Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen. Täten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta.

Oletko kiinnostunut? Pistä postia: [email protected]

Lue lisää

"Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. "

eli /usr

"Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista."

kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
onko ohjelmat staattisesti linkattuja?

Kuika toteutat uudelleenohjauksen?


datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf .tvtime .mozilla etc...
ja /usr/share/ alta

"Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan"

Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka käytät sinne importattua libraryä chrootin ulkopuolella?

dpkg-buildpackage fakeroot etc...

"Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen"

riittääkö .deb ominaisuudet?

"äten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta"

Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.

Mielestäni debianin paketinhallinta tekee tarvittavat tarkistukset melko hyvin.

se sattuu... kirjoitti:

"Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani"

- Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen.

"Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen."

Ääh. Kerran se vaan kirpasee. Kyllä se muutamalla tuopilla olutta huuhtoutuu. ;)

juupelo kirjoitti:

"Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. "

eli /usr

"Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista."

kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
onko ohjelmat staattisesti linkattuja?

Kuika toteutat uudelleenohjauksen?


datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf .tvtime .mozilla etc...
ja /usr/share/ alta

"Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan"

Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka käytät sinne importattua libraryä chrootin ulkopuolella?

dpkg-buildpackage fakeroot etc...

"Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen"

riittääkö .deb ominaisuudet?

"äten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta"

Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.

Mielestäni debianin paketinhallinta tekee tarvittavat tarkistukset melko hyvin.

Lue lisää

> kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
> onko ohjelmat staattisesti linkattuja?

Ei tarvi olla staattisesti linkattuja.

Kirjastot ovat samanlaisia /0 -virtuaaliprefixiin käännettyjä ohjelmistokomponentteja. Niiden tarvitsemat ajonaikaiset fopen()/open()/dlopen() diverttaukset lisätään niitä käyttävien softien sandboxien ajonaikaiseen "konfiguraatioon".

Libraryjen tarjoamat dynaamiset objektit, eli sonamet, indeksoidaan XML-tiedostossa KOKONAISUUTENA. Tiettyä librarya tarvivat softat kopioivat nämä määritelmät pakettinsa metadataan, ja kohdejärjestelmässä voidaan sitten päätellä, että mitä paketteja tarvitaan näiden ns. subsystem-määritysten perusteella.

Softat asennetaan omalla wrapper-ohjelmalla (joka on joko stand-alone softassa paketissa mukana, tai sitten käytetään frameworkin omaa versiota), joka siis
1) Tarkistaa löytyykö tarvittava versio exo-runtime frameworkista
2) Tarkistaa kohdejärjestelmän natiivit komponentit, ja määrittelee tarvitaanko jotain toisia komponentteja
3) hoitaa sandboxin alustuksen, keskustelee exo-frameworkin kanssa tarvittavien libraryjen sijainneista, asettaa libraryjen soname-hakemistot LD_LIBRARY_PATH:iin, asettaa libraryjen JA suoritettavan binäärin tarvitsemat sandbox määritykset
4) suorittaa itse softan

HUOM: Vaiheet 1 - 3 laitetaan VÄLIMUISTIIN softan asennuksen yhteydessä, eli asennuksen jälkeen (tai vaihtoehtoisesti softan ekan käynnistyksen jälkeen) on softan käynnistys yhtä nopeaa kuin täysin staattisesti räätälöidyn binäärinkin.

> Kuika toteutat uudelleenohjauksen?
> datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf
> .tvtime .mozilla etc...
> ja /usr/share/ alta

http://genometal.servu.org/files/sourcekrap/crapbox.tar.gz

Tuo on ajonaikaisesti ympäristömuuttujilla konfiguroitava, diverttaava sandboxi.

ESIMERKKI, softa nimeltä foobar-2.0
1) Se hakee datansa paikasta $PREFIX/share/foobar-2.0
2) System wide config /etc/foobar.conf
3) Käyttäjäkohtaisia konffeja ei kande uudelleenohjaa tässä esimerkissä.
...

./configure --prefix=/0 (...)
export DESTDIR=$(mktemp -d)
make install
mkdir -p $HOME/foobar-2.0/image
mkdir $HOME/foobar-2.0/configuration
cp -r $DESTDIR $HOME/softa/image
...
Kopioidaan myös käännetty sandbox.so hakemistoon $HOME/softa/exo-runtime

Tehdään tiedosto $HOME/foobar-2.0/exec
*** TIEDOSTO $HOME/foobar-2.0/exec ***
#!/bin/sh
APPNAME=foobar-2.0
BASEDIR=$HOME/$APPNAME
EXODIR=$BASEDIR/exo-runtime
IMAGE=$BASEDIR/image

export SANDBOX_DIVERT_NUM=1

export SANDBOX_DIVERT_FROM_0="/0"
export SANDBOX_DIVERT_TO_0="$IMAGE"
export SANDBOX_DIVERT_FROM_0="/etc/foobar.conf"
export SANDBOX_DIVERT_TO_0="$BASEDIR/config/foobar.conf"

export LD_PRELOAD=$EXODIR/exo-sandbox.so $IMAGE/bin/foobar
*** EOF $HOME/foobar-2.0/exec ***

HUOM: tein tämän esimerkin AINOASTAAN ESITELLÄKSENI NEROKKAAN SANDBOXINI TOIMINTAA! Tämäntyylistä skriptipaskaa ei itse exo-runtimessä käytetä.

> Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka
> käytät sinne importattua libraryä chrootin
> ulkopuolella?

Jos osaisit edes ohittaa c-libraryn POSIX funktiokutsuja, niin tajuaisit että chrootia ei tarvitse, että voi softan modularisoida.

Eli chrootissa ei ajeta itse softaa! Softa ainoastaan KÄÄNNETÄÄN CHROOTISSA, että saadaan täysi kontrolli siihen mitä mahdollinen kääntöympäristö (esim. Gnu-autotools, SCons) päättää pakettiin pistää.

Kopioin sitten härskisti noiden Debianistien ohjelmia, mikäli omat ideat loppuu kesken ... osaan kyllä järjestelmäni tarpeeksi hyvin tehdäkseni edes yhden chroot-factoryn ;)

> riittääkö .deb ominaisuudet?

Eivät riitä!

Etkö tiedäthän miten peelomaisesti riippuvuudet tuossa hallitaan?

NE RATKAISTAAN MERKKIJONOILLA! Tietyn Debian-version (stable etc) paketeilla on kehittäjien keksimät nimet, joihin toiset kehittäjät viittaa! Koko systeemi on ihmisen keksimien vitun nimien varassa. Tällaisella menetelmällä EI OLE MITÄÄN KOSKETUSPINTAA SIIHEN JÄRJESTELMÄTASON MEKANIIKKAAN, MITEN HOMMAT TODELLA TOIMIVAT! Säälittävää. Yärgh.

RPM on edes pikkuisen parempi: se listaa pakettien tarjoamat sonamet ja tiedostot, ja NÄMÄ LISTATAAN REPOSITORYN CACHESSA. RPM on muuten vaan hieman vammainen, juosten kustu systeemi ;)

> Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä
> olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.

No eräs yksinkertainen framework:
- softan kääntövaiheessa käydään läpi asennusimagen lib, libexec, bin ja sbin hakemistot. Indeksoidaan niiden sisältö XML-tiedostoon. Indeksoidut sonamet (lib -hakemistosta) saavat vieläpä metatietona interface version, interfacen ikä-arvon (age), ja revisionumeron (c:r:a) ... jos osaat käyttää libtoolia niin tiedät mitä nämä tarkoittaa, ja miten ne voi päätellä tiedoston nimestä.
- Ainoastaan ajonaikaisesti merkittävät suoritettavat binäärit, libraryt, komponentin sisäiset binäärit tms listataan.
- automaattisen XML-speksien generoinnin jälkeen voi paketoija vielä vaikuttaa eri tiedostojen luokitukseen.
Luokitus kertoo, että mikä on tiedoston käyttötarkoitus: onko se suoritettava binääri, skripti, shared-object vai joku muu ... luokitukset ovat vielä kesken, mutta koitan keksiä jotain hyvää ja laajennettavaa järjestelmää.
- softan asennuksessa etsitään "paketista" XML-speksi, tai jos sitä ei ole, niin generoidaan se automaagisesti HFS-2.3:een luottaen, edellä kuvailtua menetelmää käyttäen
- XML-speksi cachetetaan (/tmp tai /var alle) nopeampaan (mahdollisesti binääriseen) muotoon, mistä sitten framework voi analysoida paketin tarvitsemat komponentit, tai että tarviiko joku toinen komponentti tätä pakettia.
- Kun asennuksen aikana on nuo riippuvuuspäätelmät tehty, niin ne cachetetaan, ja softa käynnistetään frameworkin omilla työkaluilla ($ exo-run ns::local::softan_nimi). Tuo käynnistystyökalu yhdistää cachen, ja pyöräyttää siitä sopivan sandbox-asetuksen, ja ajaa softan. Fin!

HUOM: tuon cachetuksen VOI AINA UUSIA! Softat asennetaan tiettyihin paikkoihin, ja nämä "component storaget" lisätään sitten frameworkin konffiin, joko user-kohtaisesti tai system-wide.
Omalla komennolla ajetaan kaikkien storage-sijaintien alihakemistot läpi, ja regeneroidaan dependenssit ylläpitävä tietokanta.

ELI: jokainen paketti sisältää PALJON metadataa, kaiken tarpeellisen ja vähän ylikin. Tämä metadata PYSYY PAKETIN MUKANA, vaikka sen sijainti muutettaisikin (vaikkapa component storage vaihtuu system-wide -> user). Kun metadata on AINA KOMPONENTIN MUKANA, voidaan riippuvuuksista ja ajoympäristön toimivuudesta huolehtiva cache regeneroida milloin vaan!

Periaate menee jotakuinkin noin. Olen vasta kerinnyt paperille suunnittelemaan tätä mahtavaa standardia, mutta luulen että puolen vuoden sisään saisin jotain aikaan. Kiire minulla ei ole, koska GNU/Linux skene kaikessa turhuudessaan junnaa paikallaan ;)

En odota Alpha ja Beta versioiden vielä olevan kovin nopeita, tarkoitus on että homma toimii.

> Mielestäni debianin paketinhallinta tekee
> tarvittavat tarkistukset melko hyvin.

Se tarkastaa vain ne jutut, mitä paketoijat sinne määrittelee skripteissään. Eipä liiemmalta älykkyyttä ole tuossa systeemissä ...

Staattiseen prefixaamiseen perustuvat systeemit aiheuttavat vaan tietoturvariskejä, ja pkg-tietokannan kosahtaessa on koko systeemi käyttökelvoton.

Minun mielipiteet on oikeita. Muut voi suksia suolle. Anteeksi, oli vaan pakko sanoa. Agressiot kasvaa tästä loputtamasta koodaamisesta :(

"Linuxeissa voit itse päättää millaisen käyttöjärjestelmän haluat. Tätä ominaisuutta ei ole missään muussa käyttöjärjestelmässä (tietääkseni).
"
BSD:t?

ozgar kirjoitti:

"Linuxeissa voit itse päättää millaisen käyttöjärjestelmän haluat. Tätä ominaisuutta ei ole missään muussa käyttöjärjestelmässä (tietääkseni).
"
BSD:t?

freeBSD taitaa olla ainoa vapaalla lisenssillä jaettava? korjaa jos olen väärässä. Tietääkseni freeBSDssä ei ole yhtään GPL lisensoitua ohjelmaa, vaan ne on kaikki kirjoitettu uusiksi freeBSDn toimesta.(joo, joo. korjaa vaan vapaasti jos olen väärässä) Joten voit päivittää/asentaa ohjelmasi ainoastaan yhdestä paikasta, ainoastaan yhdellä tavalla.
Mitä valinnanvapautta tässä on?

minä itse kirjoitti:

freeBSD taitaa olla ainoa vapaalla lisenssillä jaettava? korjaa jos olen väärässä. Tietääkseni freeBSDssä ei ole yhtään GPL lisensoitua ohjelmaa, vaan ne on kaikki kirjoitettu uusiksi freeBSDn toimesta.(joo, joo. korjaa vaan vapaasti jos olen väärässä) Joten voit päivittää/asentaa ohjelmasi ainoastaan yhdestä paikasta, ainoastaan yhdellä tavalla.
Mitä valinnanvapautta tässä on?

Lue lisää

edit: freeBSD ainoa vapaalla lisenssillä?
edit: BSDissä kirjoitettu kaikki uusiksi.

kun avaat winukan eka kerran kyllähän sitäkin täytyy opetella käyttämään kummaa porukkaa nämä nykyihmiset kun kaikki täytyy saada "helpolla" ei se ole mitään erikoisen ylipääsemättömän hankalaa näillä linux pohjaisilla koneillakaan, ohjelmien asentelu

terv. kliks vaan pöhelö

pöhö kirjoitti:

kun avaat winukan eka kerran kyllähän sitäkin täytyy opetella käyttämään kummaa porukkaa nämä nykyihmiset kun kaikki täytyy saada "helpolla" ei se ole mitään erikoisen ylipääsemättömän hankalaa näillä linux pohjaisilla koneillakaan, ohjelmien asentelu

terv. kliks vaan pöhelö

Lue lisää

Puhuu jäpä täyttä asiaa, kyllähän jokaisen friikinkin pitäisi tajuta että suurin osa ihmisistä tahtoo tehdä koneella töitä, leikkiä, surfailla etc. ilman että trvitsee perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä. Toiset tahtovat päästä asiaan heti tai pian ja saada sen hyödyn minkä vuoksi kone on hankittukin. Ihan jokainen sentään ei elä koneen vuoksi, ymmärtääkseen säätelylystistä yhtä lailla kuin ohjelmiston kehittäjät. Toisilla on biteistä riippumatonta elämää, ihan sitä fyysistä, henkistä ja psyykkistä kanssakäymistä. Siltikin olen sitä mieltä että raato Teo on perä-vanupuikko.

haastaa fiisaita kirjoitti:

Puhuu jäpä täyttä asiaa, kyllähän jokaisen friikinkin pitäisi tajuta että suurin osa ihmisistä tahtoo tehdä koneella töitä, leikkiä, surfailla etc. ilman että trvitsee perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä. Toiset tahtovat päästä asiaan heti tai pian ja saada sen hyödyn minkä vuoksi kone on hankittukin. Ihan jokainen sentään ei elä koneen vuoksi, ymmärtääkseen säätelylystistä yhtä lailla kuin ohjelmiston kehittäjät. Toisilla on biteistä riippumatonta elämää, ihan sitä fyysistä, henkistä ja psyykkistä kanssakäymistä. Siltikin olen sitä mieltä että raato Teo on perä-vanupuikko.

Lue lisää

"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."

Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.

Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.

Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä?

Alkupiste kirjoitti:

"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."

Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.

Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.

Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä?

Lue lisää

Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).

Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...

Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?

Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.

Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.

Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi.

Russell kirjoitti:

Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).

Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...

Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?

Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.

Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.

Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi.

Lue lisää

Taas turhaa saivartelua, mutta menköön.

"Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms)"

Todettakoon siis heti alkuun, että edesmennyt äitimuorini osti ensimmäisen MikroMikkonsa ennen vuotta -84 (CP/M)... Vuonna -84 hän osti MS-DOS -koneen. Hintaahan tuollaisilla oli tuolloin pikkuauton verran.
Hän hankki hyvät kirjat oppiakseen käyttämään koneitaan ja ohjelmiaan. Hän ei ollut insinööri tai muutenkaan tekniikka-alan ihminen. Noiden laitteittensa avulla hän hankki sivutuloja jonkin vuosikymmenen.(No, se siitä...)

Ei mummojen tarvitse asentaa Linux-järjestelmään ainoaakaan ohjelmaa - ne ovat jo vakiovarusteena lähes kaikissa jakeluissa. Klikkaukset ja meilipalvelimien määrittely riittää... (Ei nuo Windowssikaan ole automaattisesti kohdillaan).
Jopa joissakin jakeluissa päivitykset tulevat kyllä automaattisesti suoraa asennuksen jälkeen ihan oletuksena!

Ei tuon mummon itse tuota Linuxiaan tarvitse asentaa - eipä taida mummot montaakaan Windows-järjestelmää itse asennella!

Taas juttusesi on vain täysin tyhjänpäiväistä torinaa ja inttämistä. Ja valittu esimerkkisi suorastaan huono.

PS. Senioreille on aika paljon tietotekniikkakoulutusta (tai opastuksestako mieluummin puhuttaisiin). Ei heidän ÄÖ ole yhtään sen vähäisempää kuin ihan muidenkaan tavallisten ihmisten. Kyllä se Linux myös heidän hanskassaan pysyy. Olen joskus henk. koht. opastanut 80-vuotiaita oman sähköpostin luomiseen ja sen käyttöön.

Olet aivan oikeassa siinä, että Linux:n asentaminen on työlästä verrattuna Windows:iin, mutta eipä tuo Redmondin poikienkaan viritelmän asentaminen onnistu jokaiselta vastaantulijalta.

Olet oikeassa myös siinä, että Linux ohjelmistojen asentaminen on hankalampaa, kuin setup.exe:n ajaminen windows:ssa. (Joskus jopa ihan katastrofaalisissa määrin) Vaan joutuupa tuota MS Officeakin kuitenkin joskus silloin tällöin asentelemaan näille Windows peruskäyttäjille.

Se missä mennään pahasti Microsoft (r) suohon on tuo ihmeellinen käsitys siitä, että asenteleminen ja konfaaminen olisi peruskäyttäjän toimenkuvaan kuuluvaa toimintaa. Ei ei ei eieiei ja EI! -sinne päinkään! Kyseiset toimenpiteet kuuluvat asennuksen ja ylläpidon piiriin käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Tuo kaikessa viimeisen version perässä juokseminen on ilmiö, joka on kotoisin Windows maailmasta. Sielähän se on tietoturvankin kannalta aivan pakollista. Linux:ssa ainakaan minä en korjaa mitään sellaista mikä toimii. Päivitän vasta sitten, kun päivityksellä saavutetaan jotain konkreettisia etuja olemassa olevaan verrattuna.

Sanoit, ettet ottaisi Linuxia työkäyttöön. Vähän ihmetyttää, sillä juuri siihen hyvin asennettu Linux järjestelmä on ihan pätevä valinta. Jos systeemi on alun alkaen asennettu ohjelmistoineen hyvin ja toimivaksi ei sitä tarvitse joka toinen päivä asennella ja konfata uudestaan - ellei paketissa sitten lue jotain Micr* - jätän sanomatta. UNIX järjestelmissä näin nimen omaan ei tehdä. Lisäksi en ymmärrä tuota, että SuSE 9.3 kaatuilee... Olisikohan taustalla jokin epäyhteensopivuus ongelma (laitteistossa) tai huonosti asennettu järjestelmä. Jos minulla käyttis (on muuten SuSE 9.1) kaatuilisi, ja en muutakaan keksisi, vaihtaisin nopeasti distroa sellaiseen joka ei vit*uile. Näin ei omalla kohdallani ole kuitenkaan käynyt.

Jep.. Linux ei ole vaihtoehto Windows:lle eikä pidäkään. Vaikka myönnän Windows:ssa olevan puolensa pidän sitä monilla tavoin täysin sekunda käyttiksenä - ja mielestäni ihan hyvästä syystä. Tästä syystä sanoisinkin tuon lauseen toisin päin: Windows ei todellakaan ole vaihtoehto Linuxille.

Jep.. Linux on "Tietokoneista erityisesti kiinnostuneille ns. harrastelijoille" hyvä valinta. Totta kai. Se mahdollistaa koneen sielunelämän tutkailun hemmetin paljon paremmin kuin joku suljetun koodin käyttöjärjestelmä.

"Linuxin asentaminen on työlästä."

- PCLinuxOS: varttitunti. Se on valmis. Mummolle tietysti pitää hakea vielä KDE:n, Firefoxin ja OO:n suomennos, mikä käy Synapticista klikkailemalla.

"He eivät halua lukea man sivuja, he eivät halua surffata foorumeita, he eivät halua ymmärtää mikä on swap -osio tai miten softa "käännetään". He haluavat systeemin, jonka voi asentaa A4 kokoisen ohjelirpakkeen avulla, joka soittaa mp3-tiedostoja ja joka toimii ilman sen kummempia konffaamisia."

- Katso yltä.

"He haluavat että se kahdeksannappinen uusi laser-hiiri toimii kun lyö asennus CD:n sisään, ja että näppäimistön multimedia-ominaisuudet toimivat ilman ohjeiden surffailua ja konffaamista."

- Moninappisten hiirien kernel-tuki lienee tuloillaan, sitten ei tarvitse sitä ajuriCD:tä. Ainakin Debianeille on viisinappiseen hiireen skripti, joka hoitaa homman siihen asti. Vaikka skripti on pelottava sana, niitä on erittäin helppo käyttää: copy/paste konsolissa. Multimedianäppäimistötö ovat jo tuettuja - omani toimii suoraan KDE:stä valitsemalla, loppuihin asennetaan Lineakd klikkaamalla pakettihalllinnasta.

"Linuxiin on työlästä asentaa ohjelmia. Vaikka Yast on merkittävä parannus, on Linuxiin helvetin paljon työläämpää asentaa ohjelmia kuin mihin tahansa vintoosaan."

- Päinvastoin: linuxissa asennus hoituu klikkailemalla eikä ohjelmia tarvitse etsiä pitkin internettiä kun ne löytyvät pakettihallinnan kautta.


Onhan näitä samanlaisia kirjoituksia täällä tai sodat-palstalla nähty säännöllisin väliajoin. Taustalla on yleensä kokemus yhden jakelun epäonnistuneen asennuksen käyttämisestä. Kaatumatauti ei todellakaan ole vaivannut omia default-linux-asennuksiani.

Et sitten kertonut, mitä töitä teet koneella. Omaan käyttööni linux kelpaa paremmin kuin hyvin ja on vähemmän työläs verrattuna windowsiin.

calerae kirjoitti:

Olet aivan oikeassa siinä, että Linux:n asentaminen on työlästä verrattuna Windows:iin, mutta eipä tuo Redmondin poikienkaan viritelmän asentaminen onnistu jokaiselta vastaantulijalta.

Olet oikeassa myös siinä, että Linux ohjelmistojen asentaminen on hankalampaa, kuin setup.exe:n ajaminen windows:ssa. (Joskus jopa ihan katastrofaalisissa määrin) Vaan joutuupa tuota MS Officeakin kuitenkin joskus silloin tällöin asentelemaan näille Windows peruskäyttäjille.

Se missä mennään pahasti Microsoft (r) suohon on tuo ihmeellinen käsitys siitä, että asenteleminen ja konfaaminen olisi peruskäyttäjän toimenkuvaan kuuluvaa toimintaa. Ei ei ei eieiei ja EI! -sinne päinkään! Kyseiset toimenpiteet kuuluvat asennuksen ja ylläpidon piiriin käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Tuo kaikessa viimeisen version perässä juokseminen on ilmiö, joka on kotoisin Windows maailmasta. Sielähän se on tietoturvankin kannalta aivan pakollista. Linux:ssa ainakaan minä en korjaa mitään sellaista mikä toimii. Päivitän vasta sitten, kun päivityksellä saavutetaan jotain konkreettisia etuja olemassa olevaan verrattuna.

Sanoit, ettet ottaisi Linuxia työkäyttöön. Vähän ihmetyttää, sillä juuri siihen hyvin asennettu Linux järjestelmä on ihan pätevä valinta. Jos systeemi on alun alkaen asennettu ohjelmistoineen hyvin ja toimivaksi ei sitä tarvitse joka toinen päivä asennella ja konfata uudestaan - ellei paketissa sitten lue jotain Micr* - jätän sanomatta. UNIX järjestelmissä näin nimen omaan ei tehdä. Lisäksi en ymmärrä tuota, että SuSE 9.3 kaatuilee... Olisikohan taustalla jokin epäyhteensopivuus ongelma (laitteistossa) tai huonosti asennettu järjestelmä. Jos minulla käyttis (on muuten SuSE 9.1) kaatuilisi, ja en muutakaan keksisi, vaihtaisin nopeasti distroa sellaiseen joka ei vit*uile. Näin ei omalla kohdallani ole kuitenkaan käynyt.

Jep.. Linux ei ole vaihtoehto Windows:lle eikä pidäkään. Vaikka myönnän Windows:ssa olevan puolensa pidän sitä monilla tavoin täysin sekunda käyttiksenä - ja mielestäni ihan hyvästä syystä. Tästä syystä sanoisinkin tuon lauseen toisin päin: Windows ei todellakaan ole vaihtoehto Linuxille.

Jep.. Linux on "Tietokoneista erityisesti kiinnostuneille ns. harrastelijoille" hyvä valinta. Totta kai. Se mahdollistaa koneen sielunelämän tutkailun hemmetin paljon paremmin kuin joku suljetun koodin käyttöjärjestelmä.

Lue lisää

Linuxin asentaminen ei todellakaan ole työlästä verrattuna windowsiin. Pitää vaan valita jakelu oikein eikä jotain rampautettua "vanhaa suosikkia" tai hypepaskaa joita joutuu konffaamaan urakalla peruskäyttötoimintojen saamiseksi .

Alkupiste kirjoitti:

"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."

Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.

Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.

Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä?

Lue lisää

Vaiko ymmäretty täysin väärin???
Vilpitön kysymys Linuxia tuntematta.
Miten mahtaa olla ohjelmien laita linuxissa. Onko tuettu yleisimmät yhtä huonosti kuin windowsissa, vaiko -(kö-) höpö -peräti huonommin. Vai onko haettava 20 -päivitystä jotta toimii jokaisella osa-alueessa innokkaasti? Ja löytyykö päivitykset yhdellä tai kahdella klik?
Eli nyt kun asenna SuomiKnoppixin kovolle ja lähden surfaamaan bittihelvettiin joudunko kahlata ensin esikartanot läpeensä läpi jotta madot ja pöpöt jäävät omenaan eivätkä tuppaudu kainaloon? Tarvitaanko softat -virus, muurit, matoverkot ja myrkyt entä toimiiko kuten win_aladen:ssa
Entä muut laitteistot ja laitehalinta, löytyykö linuxista ohjelamalliset asetukset, automaatiot etc. esim. uuden härveleen toimintaan saattamiseksi. Tunnistaako Linux mut ja mun kamat?

oli 2 alle ja 12 yli viisikymppistä opiskelijaa. Yksikään ei valittanut asennuksien monimutkaisuutta. Ainoastaan kerran kuului takarivistä: "Ohoh, mikäs nyt meni pieleen". Pieleen menon syyksi selvisi iän myötä ( mamma oli 75v )heikkenevä näkökyky ja klasit olikin pöydällä eikä nenällä. Meni romppujen numerot sekaisin.
Olen myös käynyt useita Windowssiin liittyvää kurssia ja voi kauhistuksen kanahäkki, mitä säheltämistä niillä näkikään. Just' samanlaista, kuin tuolla "apua aloittajalle"- tai "Windows" palstalla näkee. On vaikeuksia asentaa Win käyttistä ja näyttää olevan ongelmia myös pelien ja ohjelmienkin asennuksissa.

se sattuu... kirjoitti:

"Linuxin asentaminen on työlästä."

- PCLinuxOS: varttitunti. Se on valmis. Mummolle tietysti pitää hakea vielä KDE:n, Firefoxin ja OO:n suomennos, mikä käy Synapticista klikkailemalla.

"He eivät halua lukea man sivuja, he eivät halua surffata foorumeita, he eivät halua ymmärtää mikä on swap -osio tai miten softa "käännetään". He haluavat systeemin, jonka voi asentaa A4 kokoisen ohjelirpakkeen avulla, joka soittaa mp3-tiedostoja ja joka toimii ilman sen kummempia konffaamisia."

- Katso yltä.

"He haluavat että se kahdeksannappinen uusi laser-hiiri toimii kun lyö asennus CD:n sisään, ja että näppäimistön multimedia-ominaisuudet toimivat ilman ohjeiden surffailua ja konffaamista."

- Moninappisten hiirien kernel-tuki lienee tuloillaan, sitten ei tarvitse sitä ajuriCD:tä. Ainakin Debianeille on viisinappiseen hiireen skripti, joka hoitaa homman siihen asti. Vaikka skripti on pelottava sana, niitä on erittäin helppo käyttää: copy/paste konsolissa. Multimedianäppäimistötö ovat jo tuettuja - omani toimii suoraan KDE:stä valitsemalla, loppuihin asennetaan Lineakd klikkaamalla pakettihalllinnasta.

"Linuxiin on työlästä asentaa ohjelmia. Vaikka Yast on merkittävä parannus, on Linuxiin helvetin paljon työläämpää asentaa ohjelmia kuin mihin tahansa vintoosaan."

- Päinvastoin: linuxissa asennus hoituu klikkailemalla eikä ohjelmia tarvitse etsiä pitkin internettiä kun ne löytyvät pakettihallinnan kautta.


Onhan näitä samanlaisia kirjoituksia täällä tai sodat-palstalla nähty säännöllisin väliajoin. Taustalla on yleensä kokemus yhden jakelun epäonnistuneen asennuksen käyttämisestä. Kaatumatauti ei todellakaan ole vaivannut omia default-linux-asennuksiani.

Et sitten kertonut, mitä töitä teet koneella. Omaan käyttööni linux kelpaa paremmin kuin hyvin ja on vähemmän työläs verrattuna windowsiin.

Lue lisää

Labamba intro speqato tore la de zarasto de'la arigamento rabutioiziona tae'la zarasto senioirita a' mento raladareza oraaglio gringo. Win-azora or'e Linuxi-martentto...
Teo romulus erectus oranzo el' ellario baroci korseec al'a tonto tomato to tabasco.
Toro or torso jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Se Tero toraqio Teo on edelleen mun anuspumpulini.
Makuasioista voi vain kiistellä se antaa säväyksen nifussini hermopelli. al'argo de Bat' bu't ala'bet.

Russell kirjoitti:

Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).

Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...

Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?

Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.

Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.

Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi.

Lue lisää

sen verran, että itse asennamme kotona käyttiksen ja säädämme sen kuntoon, eli leffat, musa, kuvat, netti pyörii, yms... Sitten viemme sen kohteelle ja annamme käyttää hänen sitä, eli winukalla... Tätä ohjelmaa käytät kerran kuukaudessa, tämä taas kerran kaksi viikossa, tätä sitten kuin tulee sellasia hassuja ikkunoita tuohon ruutuu, sitten.. Tämän päivitys tapahtuu tästä näin, vasta kommenttina, mut kun en osaa enklantia vai mitä tuo on! No sinä siihen, älä välitä siitä, tee näin kuin näytän (hän mahtaa jopa muistaa sen miten teit sen, eli EI TODELLAKAAN!!!).... ja sama homma muidenkin "lisä" ohjelmien kassa, jotta saisimme pidettyä koneen puhtaana eri pöpöistä, yms...
Ja vastaava GNU/Linux ympäristössä...
Tästä käynnistyy selain, tässä on tämä sähköposti ohjelma, johon voisimmekin luoda sinulle laatikon ja tästä kun näppäät, niin voit kuunnella tuota Tapio Rautavaaran CD:tä.... Ja koska olimme kaukaa viisas, niin annoimme hänelle VAIN normi käyttäjän oikat JA teimme automaagisen scriptan, jos se järjestelmästä puuttuu joka päivittää järjestelmän tarpeen vaatiessa..... Ja huomaa, emme winukassa edes päässeet tähän ohjelmien näyttämiseen asti vielä ;-)
Eli, kumpi olikaan helpompi?
:-D