En tiedä tuleeko kirjoitukseni oikealle palstalle, mutta kirjoitan silti. Auttakaa jos voitte.
Olen pienestä pitäen nähnyt jatkuvasti enne- ja selvännäköunia. Lapsena unien näkeminen ei haitannut minua, minua vain sanottiin unennäkijätytöksi ja kertoilin ihan onnellisena ihmisille näkemiäni unia. Mutta mitä vanhemmaksi tulin, sitä rankemmaksi unet kävivät. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä aloin ymmärtää, että saatu lahja on myös taakka. Näin unta mm. Irakin sodasta täysin niin kuin se on mennyt ja Aasian tsunamista, useaan otteeseen, jo vuosia sitten. Näen edelleen katastrofiunia, mutta en tahdo puhua niistä. Viime aikoina olen nähnyt unia runsaasti minulle tutuista kuolleista ihmisistä.
Muutama vuosi takaperin samana päivänä kuollut vanhus seisoi yhtäkkiä sänkyni päädyssä, ja heräsin näkyyn voimakkaasti säpsähtäen ja huutamalla pelästyksissäni miehen nimen. (Kyse oli minulle tutusta ihmisestä joka ei kuitenkaan ollut sukulaiseni, eikä myöskään erityisen läheinenkään minulle.) Näen myös unia minulle tuntemattomien ihmisten kohtaloista, ja unessa esiintynyt ihminen saattaa tulla minua seuraavana päivänä vastaan.
Olen nyt yli 3-kymppinen, ja nykyisin näyt ovat aina vain karmivampia: välähdyksiä kuolleista ihmisistä, muotopuolisista ruumiista yms. Saatan esim. nähdä selkeästi vieraat veriset naisen kasvot jotka tuijottavat minua silmät selällään. Tai saatan nähdä kuolleen ruumiin (joka oikeasti on elossa oleva tuttavani), joka välähdyksen omaisena aikana sanoo minulle lauseen, ja kun pelästyksestäni selviän, ja katson uudestaan ruumiin kasvoja, ne ovat taas aivan liikkumattomat ja kuolleen näköiset. Silti karmivalla tavalla tajuan, että hän kuitenkin elää.
Olen alkanut pelkäämään näitä uniani ja näkyjäni (tapahtumarikkaat unet ovat ehkä vähentyneet, välähdyksenomaiset näyt taas lisääntyneet). En oikein uskalla aina nukkua, varsinkaan yksin. Kärsin univaikeuksista. Välillä pelkään, olenko tulossa tai jo tullut hulluksi. Tiedän, että suvussani on esiintynyt enneunien näkemistä molempien vanhempieni puolelta, vaikka asiasta ei saa puhua sillä suvut ovat voimakkaasti uskonnollisia. Olen myös kokenut ruumiista irtautumiskokemuksia ja kuulemani mukaan eräs serkuistani on kokenut saman.
Tahtoisin päästä tästä taakasta eroon, etenkin näistä välähdyksenomaisista näyistä, sillä valtaosa niistä ovat karmivia. Voiko jotenkin vaikuttaa siihen, minkä tyyppisiä asioita näkee? Voinko suodattaa jotenkin kaiken sen pelottavan ja kamalan pois? Näen kyllä joskus onnellisiakin enteitä ja näkyjä, mutta hyvin harvoin... Niitä kyllä näkisin mielelläni.
Tulenko hulluksi vai olenko jo?
49
5875
Vastaukset
Tuskin olet sen hullumpi kuin me muutkaan, jotka näemme vastaavia unia. Oikein pahaa lajia oleva narkolepsia aiheuttaa juuri kuvailemasi kaltaisia selkeitä kauhunäkyjä. Vaivaan on kyllä olemassa lääke. Kannattaa mennä lääkärille apua hakemaan. Mitkään rukoukset eivät auta, kyseessä on jonkinlainen aivojen sähkökemiallinen häiriö, joka on kaiken lisäksi perinnöllinenkin. Kokonaiset suvut kärsivät vaivasta. Eivät ne kaikki yölliset kauhunäyt ole mitään ennusunia muuten kuin siinä mielessä, että kauheuksia tapahtuu koko ajan maapallolla. Aina kun jotain tapahtuu voi ajatella että sitä se minun uneni tiesi. Ruumiista irtautuminen taas on erilainen, minusta aivan normaali ilmiö jota kaikki tekevät, mutta eivät vain muista sitä aamulla. Ja sitten tulee laumoittain henkilöitä, jotka ovat raamatut ojossa tuomitsemassa paholaisen riivaamiksi jokaisen joka uskaltaa edes puhua sellaisista asioista.
- Joshua
Tuhannet kiitokset vastauksestasi! En ole ikinä kuullutkaan tällaisesta narkoleptiasta. Pelkkä tieto helpotti olotilaa jo hieman!
- Noita-Nainen
Nain kerran dokumentin narkoleptiasta...silla jutulla ei kylla ollut mitaan tekemista minkaan "kauhunakyjen" kanssa, vaan siina eras pikkutytto saattoi nukahtaa (tuosta vain) vaikka lumihankeen, kun oli matkalla kouluun tai tulossa poissa sielta...
Ei asialla kylla mitaan tekemista "kauhujen" kanssa ollut - se oli muuten vaan epamiellyttava syndrooma. - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Nain kerran dokumentin narkoleptiasta...silla jutulla ei kylla ollut mitaan tekemista minkaan "kauhunakyjen" kanssa, vaan siina eras pikkutytto saattoi nukahtaa (tuosta vain) vaikka lumihankeen, kun oli matkalla kouluun tai tulossa poissa sielta...
Ei asialla kylla mitaan tekemista "kauhujen" kanssa ollut - se oli muuten vaan epamiellyttava syndrooma.Katsopa tuo linkki missä on tehty gradu unihalvauksesta. Gradussa kerrotaan, että unihalvaus voi olla yksi narkoleptian oireista.
Mutta tarkemmin miettien olen itsekin tainnut nähdä sen ohjelman... En minä kyllä mihinkään nukahtele kesken kaiken...
- Kaaleppi
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00054.pdf
Tuo linkki kertoo unihalvauksesta. Ehkä se jotenkin liittyy tapaukseesi. Enneunien suhteen olen hyvin skeptinen. Voisit alkaa pitämään unipäiväkirjaa. Luulenpa, että ennen pitkää huomaisit, etteivät unesi mitään enteitä ole. Muisti vain pyrkii muokkaamaan sekavat unet jälkikäteen todellisuuteen sopiviksi.- Tiia
Voi olla että kärsit narkolepsiasta ja unihalvauksista. Voi olla myös, että unesi ovat totta. Itse näin nuorempana enneunia. Koko homma alkoi pelottaa kun unet toteutuivat juuri niin kuin unessa oli. Pyysin ylemmiltä voimilta, etten halua enää nähdä mitään tulevaisuudesta unissani, varsinkaan mitään ikäviä asioita. Se loppui siihen. Kokeile sitä. Rukoile tai pyydä (mikä onkaan tapasi) ennen nukkumaan menoa, että et halua nähdä näitä asioita enää. Keskity ja rentoudu, sano pyyntösi vaikka ääneen.
- Joshua
...täytyy käydä tutustumassa!
Mutta enneuneni ovat valitettavasti täyttä totta. Olen pitänyt unipäiväkirjaa jo vuosien ajan, ja esim. ystäväni ovat tietoisia näistä toteutuneista unistani. Irakin sotaa koskevassa unessa minulle annettiin täsmällinen päiväys, milloin lentokoneiskut tehtiin. Unessa jostain ilmestynyt valtava käsi kirjoitti valkoiselle pohjalle päiväyksen... Kun kuulin asiasta uutisissa, se ei ollut yllätys, vaikka kova järkytys olikin. Unet ovat joskus hyvin yksityiskohtaisia, ei kuitenkaan aina. Näen toki tuiki tavallisia sekopäisiä unia, joten mikään tavallista kummempi taatelintallaaja en koe olevani. Joskus näen tapahtumista unia useaan otteeseen, ja joka unessa tapahtumaa koskeva tieto täydentyy.
Mutta kiitos viestistä! - Joshua
Tiia kirjoitti:
Voi olla että kärsit narkolepsiasta ja unihalvauksista. Voi olla myös, että unesi ovat totta. Itse näin nuorempana enneunia. Koko homma alkoi pelottaa kun unet toteutuivat juuri niin kuin unessa oli. Pyysin ylemmiltä voimilta, etten halua enää nähdä mitään tulevaisuudesta unissani, varsinkaan mitään ikäviä asioita. Se loppui siihen. Kokeile sitä. Rukoile tai pyydä (mikä onkaan tapasi) ennen nukkumaan menoa, että et halua nähdä näitä asioita enää. Keskity ja rentoudu, sano pyyntösi vaikka ääneen.
Olen kyllä rukoillutkin, mutta näyt eivät ole poistuneet, vain vahvistuneet. Olen miettinyt kovasti uskonasioita viimeaikoina, ja välillä tuntuu, että se olisi näkyjen suhteen vain lisännyt vettä myllyyn...
- miehenalku_
Joshua kirjoitti:
...täytyy käydä tutustumassa!
Mutta enneuneni ovat valitettavasti täyttä totta. Olen pitänyt unipäiväkirjaa jo vuosien ajan, ja esim. ystäväni ovat tietoisia näistä toteutuneista unistani. Irakin sotaa koskevassa unessa minulle annettiin täsmällinen päiväys, milloin lentokoneiskut tehtiin. Unessa jostain ilmestynyt valtava käsi kirjoitti valkoiselle pohjalle päiväyksen... Kun kuulin asiasta uutisissa, se ei ollut yllätys, vaikka kova järkytys olikin. Unet ovat joskus hyvin yksityiskohtaisia, ei kuitenkaan aina. Näen toki tuiki tavallisia sekopäisiä unia, joten mikään tavallista kummempi taatelintallaaja en koe olevani. Joskus näen tapahtumista unia useaan otteeseen, ja joka unessa tapahtumaa koskeva tieto täydentyy.
Mutta kiitos viestistä!seurannu televisiosta tulevaa näkijä sarjaa.. jos et ole, niin kannattaa vilkaista!
- Joshua
miehenalku_ kirjoitti:
seurannu televisiosta tulevaa näkijä sarjaa.. jos et ole, niin kannattaa vilkaista!
...olen nähnyt, en varsinaisesti seurannut. Täytynee katsoa.
- Joshua
Kävin tutustumassa laittamaasi linkkiin paremmin ja voisin hyvin kuvitella kärsiväni tästä unihalvauksesta. Haastateltujen kertomus siitä, ettei sana pelko tee kokemukselle oikeutta, tuntuu tutulta. Kyse ei siis ole vain ahdistavasta painajaisesta, vaan todellisesta psykedeelisestä kauhusta.
Viimeisimmässä kokemuksessani oli samaa, mitä haastateltavat ovat kokeneet: koin etten voi liikkua, olin kuin halvaantunut, mutta joku käsittämätön voima työnsi minut pakosta kohti unessa/näyssä näkemääni ruumista. Mutta (toisin kuin näissä haastateltavien esimerkeissä) pystyin kyllä puhumaan. Kun minut oli pakotettu aivan ruumiin eteen, se "heräsi eloon", sanoi minulle lauseen vain parin sekunnin ajan, ja kun järkytyksestäni selvisin, ruumis oli taas kuollut kuin kivi. (Kerroin tästä jo aiemmassa viestissä.)
Myös ruumiista irtautumiskokemuksissa olen kokenut vastaavaa "halvautumista". Tunnen, että minulla olisi kaikki ruumiiseen kuuluvat jäsenet, mutta mutta en pysty liikuttamaan niitä lainkaan. (Liikkua kyllä voin, mutta en käyttämällä jäseniäni, vain ajatuksen voimalla.)
Ehkä todellakin kärsin tällaisesta unihalvauksesta. Teen myös täysin epäsäännöllistä 3-vuorotyötä ja varmasti kärsin unenpuutteesta jatkuvasti... näitä tekijöitä mainittiin myös gradussa. Mielenkiintoista!
Kiitos vielä sinulle!
- Noita-Nainen
No ei sulla ainakaan tylsaa ole, jos kaikki piti paikkansa...;)
Tjaa...nuo "oliot"/henget ovat selvastikin keksineet, etta sinuun SAA yhteyden ja ottavat nyt sitten yhteytta.
Olet ilmeisesti "samalla taajuudella"...
Voit tietysti yrittaa jotenkin muuttaa taajuuttasi...en tosin tieda, kuinka helppoa/vaikeaa se tulee olemaan.
Ehka kannattaisi yrittaa "kommunikoida" niiden tyyppien kanssa, kun ne ilmestyvat. Tieda vaikka saisit selville mika niita vaivaa ja ne saattaisivat poistua sen jalkeen rauhoituttuaan..?- Joshua
...mutta kauhukuvat eivät mitään mielyttäviäkään ole. Niitä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään.
Kiitos vastauksestasi.
En tiedä onko kauhunäkyjeni "kuolleet" henkiolentoja vai oman mieleni tuotoksia. Mikäli kärsin tuosta unihalvauksesta (ks. edeltävä linkki) se voisi puoltaa sitä, että näyt ovat vain oman mieleni tuotosta ja minä puolestani voisin uskoa etten olekaan tulossa hulluksi!
Uskon kyllä itse vahvasti henkimaailman olemassaoloon, mutta en siis väitä että näkemäni näyt olisivat henkiolentoja. Toisaalta eräs selvännäkijä sanoi minulle kerran, että minulla tulee joskus olemaan yhteys tuonpuoleiseen. Ajatus sellaisesta tuntui kammottavalta jo silloin ja tuntuu siltä edelleen.
Niin, kumpa voisinkin kommunikoida näkyjen kanssa. Totuus on kuitenkin se, että näyt ovat niin pelottavia, että minulla on rumasti sanottuna paskat housussa. En usko voivani tehdä mitään. Mutta voisihan sitä tietysti yrittää. Ainakin teoriassa... - Noita-Nainen
Joshua kirjoitti:
...mutta kauhukuvat eivät mitään mielyttäviäkään ole. Niitä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään.
Kiitos vastauksestasi.
En tiedä onko kauhunäkyjeni "kuolleet" henkiolentoja vai oman mieleni tuotoksia. Mikäli kärsin tuosta unihalvauksesta (ks. edeltävä linkki) se voisi puoltaa sitä, että näyt ovat vain oman mieleni tuotosta ja minä puolestani voisin uskoa etten olekaan tulossa hulluksi!
Uskon kyllä itse vahvasti henkimaailman olemassaoloon, mutta en siis väitä että näkemäni näyt olisivat henkiolentoja. Toisaalta eräs selvännäkijä sanoi minulle kerran, että minulla tulee joskus olemaan yhteys tuonpuoleiseen. Ajatus sellaisesta tuntui kammottavalta jo silloin ja tuntuu siltä edelleen.
Niin, kumpa voisinkin kommunikoida näkyjen kanssa. Totuus on kuitenkin se, että näyt ovat niin pelottavia, että minulla on rumasti sanottuna paskat housussa. En usko voivani tehdä mitään. Mutta voisihan sitä tietysti yrittää. Ainakin teoriassa...Kuulostaa kieltamatta usalaiselta kauhuleffalta...rupesin juuri visualisoimaan ns. "verista paata" eteeni kertomaan kohtalostaan ja taytyy myontaa, etten minakaan sellaiseen ensimmaiseksi haluaisi tormata...
Voisitko jotenkin yrittaa saada vain "aaniefektia" aikaiseksi...mina itse nimittain KUULEN "yhta sun toista" - en (onneksi) nae ainakaan liian selkeita hahmoja...naen mielestani jotain energia-entiteetteja, enka koe niita mitenkaan uhkaavina...
Tuotanoinniin...yksi VINKKI: Oletko kokeillut hypnoosia..? Se saattaisi auttaa...selviaisi ehka se "kauhukuvien" SYY... - Noita-Nainen
Noita-Nainen kirjoitti:
Kuulostaa kieltamatta usalaiselta kauhuleffalta...rupesin juuri visualisoimaan ns. "verista paata" eteeni kertomaan kohtalostaan ja taytyy myontaa, etten minakaan sellaiseen ensimmaiseksi haluaisi tormata...
Voisitko jotenkin yrittaa saada vain "aaniefektia" aikaiseksi...mina itse nimittain KUULEN "yhta sun toista" - en (onneksi) nae ainakaan liian selkeita hahmoja...naen mielestani jotain energia-entiteetteja, enka koe niita mitenkaan uhkaavina...
Tuotanoinniin...yksi VINKKI: Oletko kokeillut hypnoosia..? Se saattaisi auttaa...selviaisi ehka se "kauhukuvien" SYY...Pieni lisays...toisinaan naen kylla ERITTAIN SELVIA nakyja...VALOKUVAMAISEN selkeita...
(niita ei tosin ole viime aikoina ole hirveasti nakynyt)
Mutta onneksi nakemani nayt ovat enimmakseen olleet ihan "normaalin ihmisen/hahmon" nakoisia...mutta jos nakemasi nayt ovat yhta selkeita kuin minun nakemani, niin voin kuvitella, etta sinulla on paskat housussa...
Olen minakin muutamia nahnyt muutamia, hieman "sairaan oloisia" nakyja, mutta ei niista (onneksi) mitaan traumoja ole jaanyt... - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Pieni lisays...toisinaan naen kylla ERITTAIN SELVIA nakyja...VALOKUVAMAISEN selkeita...
(niita ei tosin ole viime aikoina ole hirveasti nakynyt)
Mutta onneksi nakemani nayt ovat enimmakseen olleet ihan "normaalin ihmisen/hahmon" nakoisia...mutta jos nakemasi nayt ovat yhta selkeita kuin minun nakemani, niin voin kuvitella, etta sinulla on paskat housussa...
Olen minakin muutamia nahnyt muutamia, hieman "sairaan oloisia" nakyja, mutta ei niista (onneksi) mitaan traumoja ole jaanyt...Minunkin näkyni ovat valokuvamaisen selkeitä, ja hyvän näkömuistin omaavana koen että ne syöpyvät mieleen turhankin hyvin...
Olen kiinnostunut näkemistäsi näyistä. Voisitko kertoa kokemuksistasi tarkemmin? Olivatko näyissäsi esiintyneet ihmiset sinulle tuttuja vai tuntemattomia? Entä oliko välillänne jotain kommunnikointia? Utelias kun olen... - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Kuulostaa kieltamatta usalaiselta kauhuleffalta...rupesin juuri visualisoimaan ns. "verista paata" eteeni kertomaan kohtalostaan ja taytyy myontaa, etten minakaan sellaiseen ensimmaiseksi haluaisi tormata...
Voisitko jotenkin yrittaa saada vain "aaniefektia" aikaiseksi...mina itse nimittain KUULEN "yhta sun toista" - en (onneksi) nae ainakaan liian selkeita hahmoja...naen mielestani jotain energia-entiteetteja, enka koe niita mitenkaan uhkaavina...
Tuotanoinniin...yksi VINKKI: Oletko kokeillut hypnoosia..? Se saattaisi auttaa...selviaisi ehka se "kauhukuvien" SYY...En ole koskaan kokeillut hypnoosia, enkä ole oikein koko tapahtumasta kovin perilläkään. Luuletko että siitä voisi oikeasti olla apua? Voisin harkita asiaa, mutten tahtoisi tieten tahtoen taas törmätä ruumiisiin.
Pystyn (kai) itse tuottamaan jotain ääntä, (mikä kai syntyy siitä kun hätkähdän hereille omaan huutooni.) Näkemieni "ruumiiden" kanssa en ole pystynyt varsinaisesti kommunikoimaan mitenkään. Vain yhdessä unessani näky (ruumis) on aktiivisesti puhunut minulle, silloinkin lauseen missä ei mielestäni ollut asiayhteyttä mihinkään. Lause itsessään oli hyvinkin järkevä, mutta se oli kaikesta irrallinen (lause nimittäin liittyi niinkin arkiseen asiaan kuin ilmanvaihto-ongelmaan!!!)
Joskus harvoin olen kyllä voinut kommunikoida unissani esiintyvien (oikeasti) jo kuolleiden ihmisten kanssa, mutta näissä tapauksissa he ovat olleet aivan elävän näköisiä - eivät siis lainkaan pelottavia. Tiedostan unessani, että katsos kummaa, mitä tuokin täällä tekee kun hänhän on jo kuollut.
Näen myös paljon tapahtumarikkaita unia minulle vieraista (normaaleista, terveen näköisistä) ihmisistä, joiden kanssa voin keskustella ummet ja lammet mistä hyvänsä aiheesta. Ihminen voi jopa kertoa, missä paikkakunnalla hän asuu, missä opiskee tms. Erään jopa olen oppinut tuntemaan, ja unessa hänen kertomansa asiat osoittautuivat todeksi!
Mitä kaikkea kuulet? Yksittäisiä sanoja tai lauseita? Olen itse pari kertaa kuullut jotain, mutta en varmaan enää 10 vuoteen. Kuulemani olivat vain yksittäisiä sanoja, ikäänkuin joku olisi pääni sisässä viestittänyt minulle sanan vaikken itse ääntä "kuullutkaan" korvilla. Näidenkään sanojen asiayhteyttä en ole vieläkään sisäistänyt. - Noita-Nainen
Joshua kirjoitti:
Minunkin näkyni ovat valokuvamaisen selkeitä, ja hyvän näkömuistin omaavana koen että ne syöpyvät mieleen turhankin hyvin...
Olen kiinnostunut näkemistäsi näyistä. Voisitko kertoa kokemuksistasi tarkemmin? Olivatko näyissäsi esiintyneet ihmiset sinulle tuttuja vai tuntemattomia? Entä oliko välillänne jotain kommunnikointia? Utelias kun olen...Kerran (tasta on jo jonkin verran aikaa) nain ns. "puoliuni-tilassa" (=ei kunnolla hereilla, ei kunnolla unessa) valokuvamaisen selkean "kuvan" eraasta pojasta/miehesta, jonka sitten lahestulkoon valittomasti yhdistin eraaseen henkiloon, joka oli tehnyt itsemurhan ja jonka "itsemurhapaivakirjaa" olin juuri lukenut...han oli siis pitanyt ns. paivakirjaa viimeisista paivistaan ja se "kirja" teki minuun suuren vaikutuksen...
Sain jonkinlaisen vahvan tunneyhteyden tms. haneen...tosiaan tippa linssissa luin sita hanen kirjaansa...(se ei ollut siis varsinainen paivakirja, vaan kirjaksi nidottu teos hanen merkintojensa pohjalta)
Hetkeksi silmieni eteen aukesi erittain selkea kuva nuoresta, n. 20-vuotiaasta, tummasta ja kalpeasta miehesta, joka istui tuolin paalla ja hymyili. (ja naytti tyynelta)
Olen hatkahtanyt sen verran, etta huudahdin aaneen "Kuka tuo on??" ja hetkessa olinkin kunnolla hereilla...sen jalkeen lisaksi joko samana yona tai seuraavana (en muista kunnolla) nuori miehen aani kutsui minua etunimelta ikaankuin "kuiskaten" sielta jostain...
Taas yhdistin aanen haneen.
Siina oli yksi "kohtaaminen", joka ei ollut epamiellyttava, mutta hatkahdyttava... - Noita-Nainen
Noita-Nainen kirjoitti:
Kerran (tasta on jo jonkin verran aikaa) nain ns. "puoliuni-tilassa" (=ei kunnolla hereilla, ei kunnolla unessa) valokuvamaisen selkean "kuvan" eraasta pojasta/miehesta, jonka sitten lahestulkoon valittomasti yhdistin eraaseen henkiloon, joka oli tehnyt itsemurhan ja jonka "itsemurhapaivakirjaa" olin juuri lukenut...han oli siis pitanyt ns. paivakirjaa viimeisista paivistaan ja se "kirja" teki minuun suuren vaikutuksen...
Sain jonkinlaisen vahvan tunneyhteyden tms. haneen...tosiaan tippa linssissa luin sita hanen kirjaansa...(se ei ollut siis varsinainen paivakirja, vaan kirjaksi nidottu teos hanen merkintojensa pohjalta)
Hetkeksi silmieni eteen aukesi erittain selkea kuva nuoresta, n. 20-vuotiaasta, tummasta ja kalpeasta miehesta, joka istui tuolin paalla ja hymyili. (ja naytti tyynelta)
Olen hatkahtanyt sen verran, etta huudahdin aaneen "Kuka tuo on??" ja hetkessa olinkin kunnolla hereilla...sen jalkeen lisaksi joko samana yona tai seuraavana (en muista kunnolla) nuori miehen aani kutsui minua etunimelta ikaankuin "kuiskaten" sielta jostain...
Taas yhdistin aanen haneen.
Siina oli yksi "kohtaaminen", joka ei ollut epamiellyttava, mutta hatkahdyttava...Jatkoa edelliseen...
Seuraavana yona sama "mies/poika" jalleen ilmestyi minulle tuossa puoliunitilassa...en pelannyt tms., koska olin niin varma siita, kenen kanssa olen tekemisissa.
Se "kuva" aukesi taas selkeasti eteeni, mutta inhokseni sen kauniin miehen kasvot yhtakkia vaaristyivat edessani ja han pyoritteli silmiaan kummallisesti...
Taas olen ponnahtanut hereille, koska odotin edeltavan paivan kaltaista "kaunista nakya", eika se sitten olltukaan...uusi naky oli jotenkin sairas, vaikka olikin samasta henkilosta.
Mietin asiaa eraan (paranormaaleihin ilmioihin perehtyneen) ystavani kanssa ja han oli sita mielta, etta kyseessa oli symbolinen viesti.
1. naky = tietynlainen tervehtiminen
2. naky = symboloi hanen sairastumistaan ja "hulluksi tulemistaan", joka sitten johti itsemurhaan
Aivan kuin olisin nahnyt jonkin "ennen-jalkeen" -katsauksen... - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Jatkoa edelliseen...
Seuraavana yona sama "mies/poika" jalleen ilmestyi minulle tuossa puoliunitilassa...en pelannyt tms., koska olin niin varma siita, kenen kanssa olen tekemisissa.
Se "kuva" aukesi taas selkeasti eteeni, mutta inhokseni sen kauniin miehen kasvot yhtakkia vaaristyivat edessani ja han pyoritteli silmiaan kummallisesti...
Taas olen ponnahtanut hereille, koska odotin edeltavan paivan kaltaista "kaunista nakya", eika se sitten olltukaan...uusi naky oli jotenkin sairas, vaikka olikin samasta henkilosta.
Mietin asiaa eraan (paranormaaleihin ilmioihin perehtyneen) ystavani kanssa ja han oli sita mielta, etta kyseessa oli symbolinen viesti.
1. naky = tietynlainen tervehtiminen
2. naky = symboloi hanen sairastumistaan ja "hulluksi tulemistaan", joka sitten johti itsemurhaan
Aivan kuin olisin nahnyt jonkin "ennen-jalkeen" -katsauksen...mielenkiintoisista esimerkeistäsi!
Tahtoisin vielä itse kertoa eräästä kokemuksestani, mikä oli perin outo. Tapahtuneesta on aikaa yli 10 vuotta. Näin unta, että pitelin sylissäni pientä lasta. Leikin tämän kanssa: nostin häntä kerta toisensa jälkeen ylös ilmaan käsivarsieni varaan (hänellä oli valtavan hauskaa, hän nauroi). Unessani ei tapahtunut mitään muuta.
Muutama viikko tämän jälkeen aivan oikeassa elämässä matkustin junalla Tampereen suunnalta Turkuun päin, ja koska vapaita penkkejä ei ollut istuuduin nuorehkon miehen viereen. Mies katsoi minua ja samassa säpsähti pelästyneenä. Ihmettelin mikä outo lintu tämä oikein on, jotenkin sosiaalisesti rajoittunut tai fobiainen kun niin voimakkaasti reagoi. Emme puhuneet pitkään aikaan mitään, mutta aistin miehen hermostuneisuuden. Hän yritti lukea kirjaa, muttei selvästikään pystynyt keskittymään siihen. Huomasin, että kirja oli joku paranormaaleita ilmiöitä käsittelevä. Aloitin varovasti keskustelun miehen kanssa sillä ajattelin että se voisi rauhoittaa häntä. Kerroin olevani itsekin kiinnostunut aiheesta. Mies oli ensin vaivautuneen oloinen, mutta äkkiä innostuikin kertomaan omista kokemuksistaan (mikä mielestäni tuntui hämmästyttävältä, istuimmehan junassa missä lähellä istuvat kuulivat keskustelumme.)
Tämä nuori mies kertoi nähneensä ihmeellisen näyn: hänen sänkynsä päädyssä seisoi nainen jolla oli pikkulapsi sylissään. Nainen "heijasi lasta ilmaan." Lopuksi hän sanoi hyvin hiljaa: se olit sinä.
Menin jotenkin aivan lukkoon. Ensi reaktioni oli, että mieshän on hullu, mutta samanaikaisesti tajusin, etten voi väittää sellaista koska olin itse nähnyt vastaavan unen juurin hiukan aikaa takaperin, ja jos väittäisin hänen olevan hullu en voisi itsekään uskoa olevani aivan tervejärkinen. Kuinka kukaan minulle ventovieras ihminen voi sanoa jotain sellaista?
Keskustelu melkein tyrehtyi siihen. Vaihdoin puheenaihetta. Nousin junasta varsin sekavin tuntein ja istuin pitkän tovin rautatieaseman penkillä tajuamatta, että myöhästyin jatkoyhteydestäni. Loppujen lopuksi kävelin kotiin useampien kilometrien matkan. Tätä miestä en ole enää koskaan tämän jälkeen tavannut. Merkillinen, outo tarina, eikö totta?
Hyvää syksyn jatkoa sinulle, Noita-Nainen! - Noita-Nainen
Joshua kirjoitti:
mielenkiintoisista esimerkeistäsi!
Tahtoisin vielä itse kertoa eräästä kokemuksestani, mikä oli perin outo. Tapahtuneesta on aikaa yli 10 vuotta. Näin unta, että pitelin sylissäni pientä lasta. Leikin tämän kanssa: nostin häntä kerta toisensa jälkeen ylös ilmaan käsivarsieni varaan (hänellä oli valtavan hauskaa, hän nauroi). Unessani ei tapahtunut mitään muuta.
Muutama viikko tämän jälkeen aivan oikeassa elämässä matkustin junalla Tampereen suunnalta Turkuun päin, ja koska vapaita penkkejä ei ollut istuuduin nuorehkon miehen viereen. Mies katsoi minua ja samassa säpsähti pelästyneenä. Ihmettelin mikä outo lintu tämä oikein on, jotenkin sosiaalisesti rajoittunut tai fobiainen kun niin voimakkaasti reagoi. Emme puhuneet pitkään aikaan mitään, mutta aistin miehen hermostuneisuuden. Hän yritti lukea kirjaa, muttei selvästikään pystynyt keskittymään siihen. Huomasin, että kirja oli joku paranormaaleita ilmiöitä käsittelevä. Aloitin varovasti keskustelun miehen kanssa sillä ajattelin että se voisi rauhoittaa häntä. Kerroin olevani itsekin kiinnostunut aiheesta. Mies oli ensin vaivautuneen oloinen, mutta äkkiä innostuikin kertomaan omista kokemuksistaan (mikä mielestäni tuntui hämmästyttävältä, istuimmehan junassa missä lähellä istuvat kuulivat keskustelumme.)
Tämä nuori mies kertoi nähneensä ihmeellisen näyn: hänen sänkynsä päädyssä seisoi nainen jolla oli pikkulapsi sylissään. Nainen "heijasi lasta ilmaan." Lopuksi hän sanoi hyvin hiljaa: se olit sinä.
Menin jotenkin aivan lukkoon. Ensi reaktioni oli, että mieshän on hullu, mutta samanaikaisesti tajusin, etten voi väittää sellaista koska olin itse nähnyt vastaavan unen juurin hiukan aikaa takaperin, ja jos väittäisin hänen olevan hullu en voisi itsekään uskoa olevani aivan tervejärkinen. Kuinka kukaan minulle ventovieras ihminen voi sanoa jotain sellaista?
Keskustelu melkein tyrehtyi siihen. Vaihdoin puheenaihetta. Nousin junasta varsin sekavin tuntein ja istuin pitkän tovin rautatieaseman penkillä tajuamatta, että myöhästyin jatkoyhteydestäni. Loppujen lopuksi kävelin kotiin useampien kilometrien matkan. Tätä miestä en ole enää koskaan tämän jälkeen tavannut. Merkillinen, outo tarina, eikö totta?
Hyvää syksyn jatkoa sinulle, Noita-Nainen!Oli tosiaan jannittavaa...mika tietysti vain tukee sita teoriaa, etta sina "matkustit" astraalikehossasi unesi aikana sen miehen makuuhuoneeseen "heijaamaan sita vauvaa"...(Onko sinulla itsellasi lapsia..?)
Jos se ei ollut sinun lapsesi, se oli joku "astraalivauva"...
Eli saitte "uniyhteyden" toisiinne. Olen tullut siihen tulokseen, etta ihmisen unen aikana sielun "matkustamismahdollisuudet" ovat lahestulkoon rajattomat...! Mehan voimme kayda vaikka toisissa ulottuvuuksissa unen aikana...
Sita, miksi kavit juuri sen miehen makuuhuoneessa unesi aikana, en tieda. Keksitko itse mitaan syyta?
Mitapas jos siita miehesta tuli vaikka isa vahan ajan kuluttua...;) - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Oli tosiaan jannittavaa...mika tietysti vain tukee sita teoriaa, etta sina "matkustit" astraalikehossasi unesi aikana sen miehen makuuhuoneeseen "heijaamaan sita vauvaa"...(Onko sinulla itsellasi lapsia..?)
Jos se ei ollut sinun lapsesi, se oli joku "astraalivauva"...
Eli saitte "uniyhteyden" toisiinne. Olen tullut siihen tulokseen, etta ihmisen unen aikana sielun "matkustamismahdollisuudet" ovat lahestulkoon rajattomat...! Mehan voimme kayda vaikka toisissa ulottuvuuksissa unen aikana...
Sita, miksi kavit juuri sen miehen makuuhuoneessa unesi aikana, en tieda. Keksitko itse mitaan syyta?
Mitapas jos siita miehesta tuli vaikka isa vahan ajan kuluttua...;)Niin, niin outo tarina tuo oli, etten ole monellekaan kehdannut kertoa. Moni ehkä ajattelee että oli kyse vain yhteensattumien summasta ja kahden päästään vialla olevan ihmisen satunnaisesta kohtaamisesta...
Minulla ei ollut silloin (eikä edelleenkään) lapsia, enkä edes omaa juurikaan kokemusta niiden hoitamisesta. Siksi kokemus tuntuikin niin hassulta! Mikään ei myöskään antanut unessani viitteitä siihen että sylissäni oleva lapsi olisi ollut omani.
Tapahtuman merkitys tai motiivini vierailla miehen makuuhuoneessa leikkimässä astraalilapsen kanssa, ei ole koskaan valjennut minulle... Ehkä hänestä sitten oli tulossa isä tai jotain, who knows?
Itse kyllä uskon että kaikilla näillä hassuilla sattumilla elämässämme on jokin merkitys, pienet palaset vain loksahtelevat yhteen ja vasta lopulta voimme nähdä millainen on täydellinen kuva. Vaikka se kuva on ollut jo aina olemassa... - Noita-Nainen
Joshua kirjoitti:
Niin, niin outo tarina tuo oli, etten ole monellekaan kehdannut kertoa. Moni ehkä ajattelee että oli kyse vain yhteensattumien summasta ja kahden päästään vialla olevan ihmisen satunnaisesta kohtaamisesta...
Minulla ei ollut silloin (eikä edelleenkään) lapsia, enkä edes omaa juurikaan kokemusta niiden hoitamisesta. Siksi kokemus tuntuikin niin hassulta! Mikään ei myöskään antanut unessani viitteitä siihen että sylissäni oleva lapsi olisi ollut omani.
Tapahtuman merkitys tai motiivini vierailla miehen makuuhuoneessa leikkimässä astraalilapsen kanssa, ei ole koskaan valjennut minulle... Ehkä hänestä sitten oli tulossa isä tai jotain, who knows?
Itse kyllä uskon että kaikilla näillä hassuilla sattumilla elämässämme on jokin merkitys, pienet palaset vain loksahtelevat yhteen ja vasta lopulta voimme nähdä millainen on täydellinen kuva. Vaikka se kuva on ollut jo aina olemassa...Minulla on uusi teoria...voit toki uskoa sen tai jattaa uskomatta...
Eraan teorian mukaan tulemme maapallolle (tai muulle planeetalle) "sieluryhmina". On aivan mahdollista, etta "taman elaman" esim. isasi olikin lapsesi edellisessa elamassa...jne..
Mietin vain, etta mitas jos se "astraalivauva" symboloi sita, etta tama mies, jonka makuuhuoneessa "vierailit", olikin LAPSESI edellisessa elamassa..?
Tama on yksi teoria... - Joshua
Noita-Nainen kirjoitti:
Minulla on uusi teoria...voit toki uskoa sen tai jattaa uskomatta...
Eraan teorian mukaan tulemme maapallolle (tai muulle planeetalle) "sieluryhmina". On aivan mahdollista, etta "taman elaman" esim. isasi olikin lapsesi edellisessa elamassa...jne..
Mietin vain, etta mitas jos se "astraalivauva" symboloi sita, etta tama mies, jonka makuuhuoneessa "vierailit", olikin LAPSESI edellisessa elamassa..?
Tama on yksi teoria......vaikka näin olisikin. Itse en ainakaan ole keksinyt syytä siihen, miksi joku ihminen tuntuu jo ensitapaamisella niin tutulta, kuin olisi tuntenut hänet aina. Itselläni on kaksi tällaista tuttavuutta elämäni varrella ollut, ja heistä molemmat ovat sanoneet kokevansa minua kohtaan samoin. Molemmat heistä ovat jollain tasolla "sielunystäviäni" vaikkemme jatkuvasti kasvoikkain näekään.
En itse tiedä uskoako edellisiin elämiin vaiko en. Toisaalta ajatuksessa on järkeä. Uskon että ihminen syntyy maanpäälle kehittyäkseen ja kasvaakseen ihmisenä. Uskon myös, että henki jää olemaan kun ruumiin maanpäällinen taival loppuu. Sitä, mihin henki menee, sulautuuko se yhteen äärettömään voimaan vai jääkö henki elämään yksittäisenä henkenä vai mitä sille tapahtuu, siihen minulla ei ole vastausta. Ehkä osa hengistä on läsnä jatkuvasti, ehkä osa sulautuu johonkin yhteen suureen määrättömään... - Anonyymi
ei kannata ehkä vastustella, anna niiden tapahtua. Muista myös että mieli tulkitsee asiat joita se ei ymmärrä aina jollakin tapaa. Antaudu, ole tilanteessa
- kerttuli
minä näen myös enneunia mutta ne toteutuu aina muutamassa päivässä,tsumaani unen näin edellisenä yönä se oli pelottava , myös ystäväni miehen kuolema järkytti koska näin unessa sen pari päivää ennen. yleensä herään yöllä näihin kauheimpiin kohtiin , olen oppinut elämään tämän kanssa koska sille ei voi mitään. äitini näkee myös enneunija .
- Joshua
Taakkasi ei ole kevyt kannettava, varsinkaan jos näet unia vain surullisista tapahtumista. Oletko nähnyt unia aina?
Itse näin tsunamiunia muutamien vuosien ajan, ja monta kertaa. En tosin tajunnut näitä unia enteeksi. Uneni sijoittuivat Thaimaahan (matkustelemme siellä oikeassakin elämässä paljon.) Yhdessä unessa jäin mieheni kanssa aallon alle, mikä paiskasi meidät rannalla olleen uima-altaan pohjalle. Toisessa unessa juoksin aaltoa pakoon korkeaan pyöreään torniin, kolmannessa taas selvisin itse aallon alta juoksemalla vuorelle, mutta unessa jostain syystä mukana ollut vanha koirani menehtyi. Jne.
Jotkut uneni ovat enemmän selvännäköunia, tapahtumat ovat jo tapahtuneet kun näen ne. Tässä pari esimerkkiä:
Esim. 1) Pikkutyttönä minulla oli lemmikkinä tanssihiiri. Näin unta, että se makasi terraarionsa pohjalla WC-paperirullan sisällä kuolleena ja näytin sitä surullisena ystävälleni. Heräsin ja pinkaisin välittömästi katsomaan hiirulaistani, mikä suureksi surukseni makasi terraarionsa pohjalla kuolleena. Eikä se ollut edes vanha...
Esim. 2)Täysi-ikäisyyden kynnyksellä näin unessani minulle jollain tapaa tutun miehen, joka istui talon pihalla olevalla kivellä hyvin surullisen näköisenä. Ajattelin mennä kysymään mikä hänellä on. Samassa kuulin selkäni takaa juoruilevan naisäänen sanovan, "ja kato nyt totakin tuossa, eronnut mies." Herättyäni ihmettelin unta kovasti, sillä käsitykseni mukaan tämä mies oli onnellisesti naimisissa. Jo samana aamuna mies tuli vastaan silloisen kouluni käytävällä. Tervehdimme ja jatkoimme luokkakaverini kanssa matkaa, ja kaverini, minua huomattavasti vanhempi rouva sanoi minulle hyvin piikikkäällä äänellä: "Ja toikin on eroomassa, tiesitkö?" Niin, "tiesinhän" minä, vaikken untani ollut uskonutkaan.
Nykyisin olen oppinut ottamaan uneni vakavammin. Olen myös alkanut oppia suodattamaan enneunia muista tavallisista unista. Enneunet ovat omalla kohdallani yleensä jollain tavalla merkityksellisempiä ja voimakkaampia kuin muut ns. tavalliset unet. Onko sinullakin näin? Näetkö enneunia myös iloisista tapahtumista? Oletko huomannut elämänvaiheita, jolloin unia tulisi enemmän tai vähemmän kuin tavallisesti?
Itselläni tulee välillä taukoja, mutta aina niitä silti tulee.
Kaikkea hyvää sinulle! Ja eritoten rauhallisia unia!
- Ehdotus..
Jos näet näkyjä ihmisistä, joilla on vaikeaa. Tai ihmisiä, joita uhkaa vaara. Niin rukoile niiden ihmisten puolesta, ettei heille kävisi niin. Eiköhän niillä unille ole nimenomaan se merkitys, että voi auttaa niitä ihmisiä vaikka sitten rukouksen kautta.
- Joshua
Voi olla näinkin. Muutama kuukausi takaperin näin unta, että olin ystäväni häissä vieraana. (Ystäväni on oikeassa elämässään sinkku). Mennessäni onnittelemaan hääparia, jouduin odottamaan vuoroani, koska he olivat juhlavieraiden ympäröimänä. Samassa näin ystäväni vieressä mummoni, joka kuoli jo yli 10 vuotta sitten. Mummoni katsoi kyllä minun suuntaani, mutta kuin lävitseni. Vaikka yritin sanoakin hänelle jotain, olin hänelle kuin ilmaa. Sen sijaan mummoni tarttui ystävällisesti ystävääni (morsianta) molemmin käsin kiinni ja sanoi tälle jotain (mitä en kuullut.) Aivan kuin mummoni olisi onnitellut häntä kuten muutkin vieraat. (Oikeassa elämässä ystäväni ja mummoni eivät tunteneet toisiaan.) Nyt pelkään, että tälle ystävälleni tapahtuu jotain pahaa. Hän on kärsinyt nuoruudestaan asti vaikeasta migreenistä, mikä haittaa hänen elämäänsä suunnattomasti. Olen rukoillut hänen puolestaan, mutta en tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu. Näemme harvoin, sillä asumme kaukana toisistamme. Ehkä olet oikeassa. Ehkä heidän puolestaan tulisi rukoilla.
- I.C.
Joshua kirjoitti:
Voi olla näinkin. Muutama kuukausi takaperin näin unta, että olin ystäväni häissä vieraana. (Ystäväni on oikeassa elämässään sinkku). Mennessäni onnittelemaan hääparia, jouduin odottamaan vuoroani, koska he olivat juhlavieraiden ympäröimänä. Samassa näin ystäväni vieressä mummoni, joka kuoli jo yli 10 vuotta sitten. Mummoni katsoi kyllä minun suuntaani, mutta kuin lävitseni. Vaikka yritin sanoakin hänelle jotain, olin hänelle kuin ilmaa. Sen sijaan mummoni tarttui ystävällisesti ystävääni (morsianta) molemmin käsin kiinni ja sanoi tälle jotain (mitä en kuullut.) Aivan kuin mummoni olisi onnitellut häntä kuten muutkin vieraat. (Oikeassa elämässä ystäväni ja mummoni eivät tunteneet toisiaan.) Nyt pelkään, että tälle ystävälleni tapahtuu jotain pahaa. Hän on kärsinyt nuoruudestaan asti vaikeasta migreenistä, mikä haittaa hänen elämäänsä suunnattomasti. Olen rukoillut hänen puolestaan, mutta en tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu. Näemme harvoin, sillä asumme kaukana toisistamme. Ehkä olet oikeassa. Ehkä heidän puolestaan tulisi rukoilla.
Onko migreeneistä kärsivä ystäväsi käynyt kunnon tutkimuksissa? En halua pelotella, mutta nuorikin ihminen saattaa yllättäen kuolla aivoverenvuotoon, kun päässä pitkään ollut suonipullistuma eli muistaakseni *aneurysma* ratkeaa. Edeltävinä oireina voi olla päänsärky.
Ei vara venettä kaada. - kokenut kaikenlaista
Joshua kirjoitti:
Voi olla näinkin. Muutama kuukausi takaperin näin unta, että olin ystäväni häissä vieraana. (Ystäväni on oikeassa elämässään sinkku). Mennessäni onnittelemaan hääparia, jouduin odottamaan vuoroani, koska he olivat juhlavieraiden ympäröimänä. Samassa näin ystäväni vieressä mummoni, joka kuoli jo yli 10 vuotta sitten. Mummoni katsoi kyllä minun suuntaani, mutta kuin lävitseni. Vaikka yritin sanoakin hänelle jotain, olin hänelle kuin ilmaa. Sen sijaan mummoni tarttui ystävällisesti ystävääni (morsianta) molemmin käsin kiinni ja sanoi tälle jotain (mitä en kuullut.) Aivan kuin mummoni olisi onnitellut häntä kuten muutkin vieraat. (Oikeassa elämässä ystäväni ja mummoni eivät tunteneet toisiaan.) Nyt pelkään, että tälle ystävälleni tapahtuu jotain pahaa. Hän on kärsinyt nuoruudestaan asti vaikeasta migreenistä, mikä haittaa hänen elämäänsä suunnattomasti. Olen rukoillut hänen puolestaan, mutta en tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu. Näemme harvoin, sillä asumme kaukana toisistamme. Ehkä olet oikeassa. Ehkä heidän puolestaan tulisi rukoilla.
Olisikohan hyvä asia, että menisit lääkärin vastaanotolle kertomaan ongelmistasi. Ehkä niihin löytyy joku luonnollinen syy.
Toinen asia: Jos ihmisellä on herkkä psyyke ja taipumusta pelkotiloihin, niin silloin on syytä ehkä miettiä mitä leffoja katselee tai mitä kirjoja lukee. Maailma on täynnä kaikenlaista huuhaata. - Joshua
kokenut kaikenlaista kirjoitti:
Olisikohan hyvä asia, että menisit lääkärin vastaanotolle kertomaan ongelmistasi. Ehkä niihin löytyy joku luonnollinen syy.
Toinen asia: Jos ihmisellä on herkkä psyyke ja taipumusta pelkotiloihin, niin silloin on syytä ehkä miettiä mitä leffoja katselee tai mitä kirjoja lukee. Maailma on täynnä kaikenlaista huuhaata.Kiitos vastauksesta!
Olen saanut viimeinkin nukuttua hyvin, jo muutaman yön, kiitos tohtorilta saamieni unilääkkeiden!!! Unia näkemättä, autuaan rauhallisesti tuhisten. Taivaallista!
Maailmassa on toki monenlaista tarjontaa. Itse pyrin elämässäni tasapainoon, en juuri katsele TV:stä paljon muuta kuin luonto-ohjelmia. Lukeakaan en juuri ehdi, mitä nyt joskus Harry Pottereita ja vastaavaa huuhaata... ;)
Mukavaa syksyä! - Joshua
I.C. kirjoitti:
Onko migreeneistä kärsivä ystäväsi käynyt kunnon tutkimuksissa? En halua pelotella, mutta nuorikin ihminen saattaa yllättäen kuolla aivoverenvuotoon, kun päässä pitkään ollut suonipullistuma eli muistaakseni *aneurysma* ratkeaa. Edeltävinä oireina voi olla päänsärky.
Ei vara venettä kaada.Ystäväni on koko ikänsä ravannut erikoislääkääräreillä, mutta mitään ei ole tähän asti löytynyt. En tosin ole tarkkaan perillä millaisia tutkimuksia hänelle on tehty. Paitsi viimeksi kun näimme, hän kertoi, että tulehdusarvot ovat olleet koholla, mutta tohtori oli tästä huolimatta sanonut ettei enempää tutkita. (Ystäväni ei kuulu Suomen terveydenhuollon piiriin.) Ihmettelin tätä kovasti. Tämän hetken tilannetta en tiedä, en ole ollut häneen yhteydessä, koska minulla ei ole hänen tämänhetkisiä yhteystietojaan. Tiedätkö miten aneurysma voidaan tunnistaa? Jollain varjoainekuvauksellako?
- I.C.
Joshua kirjoitti:
Ystäväni on koko ikänsä ravannut erikoislääkääräreillä, mutta mitään ei ole tähän asti löytynyt. En tosin ole tarkkaan perillä millaisia tutkimuksia hänelle on tehty. Paitsi viimeksi kun näimme, hän kertoi, että tulehdusarvot ovat olleet koholla, mutta tohtori oli tästä huolimatta sanonut ettei enempää tutkita. (Ystäväni ei kuulu Suomen terveydenhuollon piiriin.) Ihmettelin tätä kovasti. Tämän hetken tilannetta en tiedä, en ole ollut häneen yhteydessä, koska minulla ei ole hänen tämänhetkisiä yhteystietojaan. Tiedätkö miten aneurysma voidaan tunnistaa? Jollain varjoainekuvauksellako?
Enpä tosiaan tiedä, mutta ehkäpä tosiaankin tuolla varjoainekuvauksella.
- kaikenlaista kokenut
Joshua kirjoitti:
Kiitos vastauksesta!
Olen saanut viimeinkin nukuttua hyvin, jo muutaman yön, kiitos tohtorilta saamieni unilääkkeiden!!! Unia näkemättä, autuaan rauhallisesti tuhisten. Taivaallista!
Maailmassa on toki monenlaista tarjontaa. Itse pyrin elämässäni tasapainoon, en juuri katsele TV:stä paljon muuta kuin luonto-ohjelmia. Lukeakaan en juuri ehdi, mitä nyt joskus Harry Pottereita ja vastaavaa huuhaata... ;)
Mukavaa syksyä!että olet saanut rauhallisesti nukuttua. Toivotan myös Sinulle Joshua mukavaa syksyn jatkoa.
- nahkasiipisaatana
Ihan siistiä.
millä tavalla tuo Irakin sota ja Aasian tsunam oli karvimia...? eihän se kohdistunut keneenkään tuttavaasi? minusta se olisi aika siistiä.
hmm...kertomuksistasi saa käsitteen että palkäät aika paljon, se saattaa vaikuttaa niiden ja/tai tunteiden voimakkuuteen.. Mutta toisaalta ei toki ole kivakaan nähdä kaveri kuolleena..(?) dunno.
Entä jos yrittäisit elää sovussa tuon kykysi kanssa?
en osaa auttaa sinua.
minäkin joskus näin ns."kuolleita" mutta se oli lähinnä siistiä. empä enää näe.
(en halua kenenkään vihoja niskoilleni, joten en kauheasti mielipiteitäni ala tuomaan esille.)- Joshua
Tsunamiunet kohdistuivat lähinnä minuun itseeni, miesystävääni ja ihmisiin joita en tuntenut (länsimaisia). Irakin sota -unessa olin toisaalta itse kokijana, toisaalta sivusta katsojana. Molemmat näihin asioihin liittyvistä unista olivat lähinnä ahdistavia, ei niinkään karmivia. Näissä unissa en nähnyt ruumiita, mutta ahdistus oli kova. Irakin sota unessa sota oli sotaa, pakoon et päässyt vaikka mihin olisit mennyt. Irakin sota unessa ei ollut vain kyse USA:n ja Irakin välisestä sodasta vaan hyvän ja pahan välisestä taistelusta (samaa termiähän käytettiin mediassakin.) Itse en pidä näidenkään unien näkemistä mitenkään siistinä...
Kauhua herättää lähinnä välähdyksenomaiset näyt kuolleista ihmisistä. Näissä näyissä ei välttämättä tapahdu mitään, näen vain hetkellisen kauhukuvan. Osa näistä on minulle tuttuja, osa ei.
Millaisia näkyjä näit itse kuolleista? Olivatko ne tapahtumarikkaita unia vai ns. väläyksiä? Kerro lisää olen utelias! - Joshua
Joshua kirjoitti:
Tsunamiunet kohdistuivat lähinnä minuun itseeni, miesystävääni ja ihmisiin joita en tuntenut (länsimaisia). Irakin sota -unessa olin toisaalta itse kokijana, toisaalta sivusta katsojana. Molemmat näihin asioihin liittyvistä unista olivat lähinnä ahdistavia, ei niinkään karmivia. Näissä unissa en nähnyt ruumiita, mutta ahdistus oli kova. Irakin sota unessa sota oli sotaa, pakoon et päässyt vaikka mihin olisit mennyt. Irakin sota unessa ei ollut vain kyse USA:n ja Irakin välisestä sodasta vaan hyvän ja pahan välisestä taistelusta (samaa termiähän käytettiin mediassakin.) Itse en pidä näidenkään unien näkemistä mitenkään siistinä...
Kauhua herättää lähinnä välähdyksenomaiset näyt kuolleista ihmisistä. Näissä näyissä ei välttämättä tapahdu mitään, näen vain hetkellisen kauhukuvan. Osa näistä on minulle tuttuja, osa ei.
Millaisia näkyjä näit itse kuolleista? Olivatko ne tapahtumarikkaita unia vai ns. väläyksiä? Kerro lisää olen utelias!vielä koskien untani, USA:n ja Irakin välistä sotaa: vaikka tiedostin että kyse oli kyse hyvän ja pahan välisestä taistelusta, en unessani ollut tietoinen siitä kumpi osapuoli edusti hyvää, kumpi on pahaa. Sodasta muodostui lopulta maailmojen sota.
- nahkasiipisaatana
Joshua kirjoitti:
vielä koskien untani, USA:n ja Irakin välistä sotaa: vaikka tiedostin että kyse oli kyse hyvän ja pahan välisestä taistelusta, en unessani ollut tietoinen siitä kumpi osapuoli edusti hyvää, kumpi on pahaa. Sodasta muodostui lopulta maailmojen sota.
ei niistä kunpikaa edusta hyvää tai pahaa.oletko miettinyt että hyvä ja paha onkin niiden molempien välissä.öh...no mielikuva minulla on, mutten osaa selitää.
Sota saattoi sinusta vain näyttää maailmojen sodalta. - Joshua
nahkasiipisaatana kirjoitti:
ei niistä kunpikaa edusta hyvää tai pahaa.oletko miettinyt että hyvä ja paha onkin niiden molempien välissä.öh...no mielikuva minulla on, mutten osaa selitää.
Sota saattoi sinusta vain näyttää maailmojen sodalta.Hyvän ja pahan välinen raja ei välttämättä ole niin yksioikoinen. En tiedä onko absoluuttista hyvää ja pahaa olemassakaan. Toisen hyvä voi olla toisen paha ja toisinpäin.
Luonnonlaki on melko julma: toisen elämä on toisen kuolema. Vahvat yksilöt säilyvät heikkojen kustannuksella. Niin julmalta kuin se kuulostaakin, se on lajien säilymisen ja elinvoimaisuuden kannalta välttämätöntä.
Mutta on myös hyvyyttä mikä on kaikille yhteisesti hyvää ja pahuutta mikä on kaikille yhteisesti pahaa. Eikö?
Unen sodasta muodostui lopulta maailmansota mutta kyse oli myös samanaikaisesti henkisestä taistelusta hyvän ja pahan välillä. Mutta enempää pelottelematta ketään toivon että se todellakin vain NÄYTTI sellaiselta... - Noita-Nainen
Joshua kirjoitti:
vielä koskien untani, USA:n ja Irakin välistä sotaa: vaikka tiedostin että kyse oli kyse hyvän ja pahan välisestä taistelusta, en unessani ollut tietoinen siitä kumpi osapuoli edusti hyvää, kumpi on pahaa. Sodasta muodostui lopulta maailmojen sota.
Mutta kuka muka on sanonut, etta esim. "Usa on hyva" ja "Irak on paha" jne...
Noinhan jotkut ihmiset on uskoteltu ajattelemaan...tai sitten painvastoin...
Minun mielestani kyseessa on nimen omaan HENKIEN taisto - hyva vastaan paha. - Birdy
Joshua kirjoitti:
Hyvän ja pahan välinen raja ei välttämättä ole niin yksioikoinen. En tiedä onko absoluuttista hyvää ja pahaa olemassakaan. Toisen hyvä voi olla toisen paha ja toisinpäin.
Luonnonlaki on melko julma: toisen elämä on toisen kuolema. Vahvat yksilöt säilyvät heikkojen kustannuksella. Niin julmalta kuin se kuulostaakin, se on lajien säilymisen ja elinvoimaisuuden kannalta välttämätöntä.
Mutta on myös hyvyyttä mikä on kaikille yhteisesti hyvää ja pahuutta mikä on kaikille yhteisesti pahaa. Eikö?
Unen sodasta muodostui lopulta maailmansota mutta kyse oli myös samanaikaisesti henkisestä taistelusta hyvän ja pahan välillä. Mutta enempää pelottelematta ketään toivon että se todellakin vain NÄYTTI sellaiselta...Olen seuraillut tätä keskustelua, ja pakko todeta, että se on mielenkiintoinen. Itse oln kiinnostunut tälläisistä asioista ja uskon niihin. Mukava nähdä, että muutkin uskovat ja ovat kokeneet. Lähipiirissäni ei hirvittävästi puhuta näistä aiheista ja niitä taidetaan pelätä :/
Olisi mukavaa lukea lisää kokemuksista joita on ollut :) - Juulyy
Noita-Nainen kirjoitti:
Mutta kuka muka on sanonut, etta esim. "Usa on hyva" ja "Irak on paha" jne...
Noinhan jotkut ihmiset on uskoteltu ajattelemaan...tai sitten painvastoin...
Minun mielestani kyseessa on nimen omaan HENKIEN taisto - hyva vastaan paha.Sairaus tarkoittaa sitä, että saa todella elämää merkittävästi häiritseviä kohtauksia koko ajan eli henkilö nukahtaa busseihin,kadulla kävellessään, syödessään. Jos ongelmasi olisi tämä tuskin olisi tällaista välttynyt huomaamasta. Nukahtaminen on täysin yllättävää ja kontrolloimatonta, ei mitään uneliaisuutta.
Oletko ajatellut, että sinulla on jokin henkinen ongelma? En tarkoita mitään sairautta, vaan jotain käsittelemätöntä asiaa tai jotain mikä kaipaisi elämässäsi korjausta. Näen pahoja unia silloin, kun alitajunta haluaa suojella, johdattaa minut uudelle plulle ja jättämään/huomaamaan jotain pahaa tai vanhentunutta. Lämpöä! - Joshua
Juulyy kirjoitti:
Sairaus tarkoittaa sitä, että saa todella elämää merkittävästi häiritseviä kohtauksia koko ajan eli henkilö nukahtaa busseihin,kadulla kävellessään, syödessään. Jos ongelmasi olisi tämä tuskin olisi tällaista välttynyt huomaamasta. Nukahtaminen on täysin yllättävää ja kontrolloimatonta, ei mitään uneliaisuutta.
Oletko ajatellut, että sinulla on jokin henkinen ongelma? En tarkoita mitään sairautta, vaan jotain käsittelemätöntä asiaa tai jotain mikä kaipaisi elämässäsi korjausta. Näen pahoja unia silloin, kun alitajunta haluaa suojella, johdattaa minut uudelle plulle ja jättämään/huomaamaan jotain pahaa tai vanhentunutta. Lämpöä!Niin, narkoleptiaan viittaavia arvaamattomia nukahtamisia minulla ei todellakaan ole ollut, paremminkin päinvastainen ongelma siitä, että uni ei tahdo tulla. Nyt asia on hieman helpottunut saamieni unilääkkeiden myötä, vaikkeivät nekään aivan sormia napsauttamalla rauhaisaa unta tuo...
Saattaa toki olla, että minulla on tällä hetkellä henkisen puolen ongelma. En ole kovinkaan tyytyväinen elämäntilanteeseeni ja olen aktiivisesti yrittänyt saada muutosta aikaan jo useamman vuoden. Nyt olen siinä pisteessä, että jonkinlainen muutos on ainoa vaihtoehto. Irtisanouduin äskettäin nykyisestä kiireisestä, monin tavoin stressaavasta ja kaikki mehut vievästä työstäni. Tilalle minulla ei ole vielä mitään, mutta ajattelen itse asiaa niin, että tilalle ei voikaan tulla mitään uutta, ellei sille anna mahdollisuutta. Ja toisaalta voi olla ehkä hyväksikin antaa välillä aikaa myös levolle.
Tavallaan minulla on visio siitä, mitä elämässäni tulee tapahtumaan. Aavistelen, että joudun luopumaan kaikesta siitä mikä kuuluu nykyiseen elämääni, mutta se milloin tämä kaikki tapahtuu, on suuri kysymysmerkki. Jollain tavalla koen, etten ehkä ole vielä valmis tähän, mutta samalla mietin kuinka syviä vesiä ihmisen on kahlattava, että voi kokea olevansa valmis?
Syksyn jatkoja sinulle! - Joshua
Birdy kirjoitti:
Olen seuraillut tätä keskustelua, ja pakko todeta, että se on mielenkiintoinen. Itse oln kiinnostunut tälläisistä asioista ja uskon niihin. Mukava nähdä, että muutkin uskovat ja ovat kokeneet. Lähipiirissäni ei hirvittävästi puhuta näistä aiheista ja niitä taidetaan pelätä :/
Olisi mukavaa lukea lisää kokemuksista joita on ollut :)Kiitos viestistäsi!
Mukava kuulla, että on ihmisiä joita tällaiset asiat kiinnostavat. Ehken sitten olekaan aivan hullu outolintu ;) ?!
En ole ehtinyt pariin päivään nettiin, joten vastaan vasta nyt...
Outoja esimerkkejä löyty omasta takaa vaikka kuinka paljon... Niin unista kuin todellisestakin elämästä...
Olin ehkä kuudennella luokalla koulussa, ala-asteella kuitenkin. Heräsin aamuyöstä outoon rapsahdukseen. Pelästyi tavattomasti, sillä tajusin, että jotain leijaili ilmassa ja lopulta putosi peittoni päälle. Oli kesäyö ja hieman hämärää, mutta näin, että sänkyni yläpuolella ollut lehtikuva joka oli sinitarralla kiinni seinässä (tuohon aikaan huoneeni oli vuorattu kaikenlaisilla kuvilla) oli irronnut ja pudonnut päälleni. Nousin hömistyneenä istumaan sängylleni, kunnes taas kuului rapsahdus. Toinen kuva leijaili ilman halki. Ja sekunnin päästä rapsahdus, kolmas kuva putosi... Tuijotin ympärilleni hölmistyneenä. Sytytin nopeasti valot ja nousin ylös, sillä tapahtunut oli niin outoa, etten osannut enää nukkuakaan. Ihmettelin kuvien putoamista, sillä sinitarra ei ollut millään tavalla vanhentunutta. Laitoin kuvat uudelleen seinälle, ja ne pysyivät seinällä hyvin. Kerroin aamulla tapahtuneesta äidilleni, joka sanoi vain nopeasti, että se nyt vain oli sattumaa. Itse ajattelen, että joku henki tahtoi tehdä olemassaolonsa tiettäväksi.
Seuraavat tapahtuivat pari yötä sitten. Olin puolinukuksissa, kun "kuulin" (en korvillani vaan ikäänkuin pääni sisällä) naisäänen sanovan: "sun täytyy soittaa Aarolle." ja hetken päästä viesti toistui täysin samana.
Kuka ihmeen Aaro?! En minä tunne ketään Aaroa! Nämä ovat taas niitä mystisiä viestejä joiden tarkoitus ei ehkä koskaan selviä minulle.
Seuraavana yönä kuulin miesäänen mikä sanoi: "Plutolle terveisiä." Tämä viesti ei toistunut. Heräsin ääneen hätkähtäen, miettien mitä se tarkoitti. Pluto nimi tuntui niin tutulta! Samassa muistin erään itsemurhan tehneen miehen, naapurini yli 5 vuoden takaa, joka eläessään sanoi aina koiraani Plutoksi...
Outoa, eikö?
Viimeyönä näin outoa unta, että olin lapsuuden kodissani. Jostain syystä minun piti saada selville, paljonko kello on. Kysyin vieressäni olevalta kahdelta ihmiseltä onko heillä kelloa. Heillä ei ollut. Edessäni oli muuttolaatikoita, ja ilokseni huomasin että yhdestä pilkotti metallinen englantilaistyyppinen seinäkello. Sain sen käsiini, mutta samassa aika (uneni) pysähtyi. Kuva jähmettyi paikoilleen ja pitelin käsissäni kelloa. Ajatukseni silti toimi, ja tajusin, ettei kellossa ollut lainkaan viisareita. Siihen heräsin. Ihmeellinen uni, enkä oikein tiedä oliko unella jotain viestiä vai ei. Että aikaa ei todellisuudessa olekaan tai jotain sellaista?! Tai ettei aika olekaan lineaarinen kuten me länsimaissa uskomme?
Kerro toki jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia, lukisin mielelläni! - Birdy
Joshua kirjoitti:
Kiitos viestistäsi!
Mukava kuulla, että on ihmisiä joita tällaiset asiat kiinnostavat. Ehken sitten olekaan aivan hullu outolintu ;) ?!
En ole ehtinyt pariin päivään nettiin, joten vastaan vasta nyt...
Outoja esimerkkejä löyty omasta takaa vaikka kuinka paljon... Niin unista kuin todellisestakin elämästä...
Olin ehkä kuudennella luokalla koulussa, ala-asteella kuitenkin. Heräsin aamuyöstä outoon rapsahdukseen. Pelästyi tavattomasti, sillä tajusin, että jotain leijaili ilmassa ja lopulta putosi peittoni päälle. Oli kesäyö ja hieman hämärää, mutta näin, että sänkyni yläpuolella ollut lehtikuva joka oli sinitarralla kiinni seinässä (tuohon aikaan huoneeni oli vuorattu kaikenlaisilla kuvilla) oli irronnut ja pudonnut päälleni. Nousin hömistyneenä istumaan sängylleni, kunnes taas kuului rapsahdus. Toinen kuva leijaili ilman halki. Ja sekunnin päästä rapsahdus, kolmas kuva putosi... Tuijotin ympärilleni hölmistyneenä. Sytytin nopeasti valot ja nousin ylös, sillä tapahtunut oli niin outoa, etten osannut enää nukkuakaan. Ihmettelin kuvien putoamista, sillä sinitarra ei ollut millään tavalla vanhentunutta. Laitoin kuvat uudelleen seinälle, ja ne pysyivät seinällä hyvin. Kerroin aamulla tapahtuneesta äidilleni, joka sanoi vain nopeasti, että se nyt vain oli sattumaa. Itse ajattelen, että joku henki tahtoi tehdä olemassaolonsa tiettäväksi.
Seuraavat tapahtuivat pari yötä sitten. Olin puolinukuksissa, kun "kuulin" (en korvillani vaan ikäänkuin pääni sisällä) naisäänen sanovan: "sun täytyy soittaa Aarolle." ja hetken päästä viesti toistui täysin samana.
Kuka ihmeen Aaro?! En minä tunne ketään Aaroa! Nämä ovat taas niitä mystisiä viestejä joiden tarkoitus ei ehkä koskaan selviä minulle.
Seuraavana yönä kuulin miesäänen mikä sanoi: "Plutolle terveisiä." Tämä viesti ei toistunut. Heräsin ääneen hätkähtäen, miettien mitä se tarkoitti. Pluto nimi tuntui niin tutulta! Samassa muistin erään itsemurhan tehneen miehen, naapurini yli 5 vuoden takaa, joka eläessään sanoi aina koiraani Plutoksi...
Outoa, eikö?
Viimeyönä näin outoa unta, että olin lapsuuden kodissani. Jostain syystä minun piti saada selville, paljonko kello on. Kysyin vieressäni olevalta kahdelta ihmiseltä onko heillä kelloa. Heillä ei ollut. Edessäni oli muuttolaatikoita, ja ilokseni huomasin että yhdestä pilkotti metallinen englantilaistyyppinen seinäkello. Sain sen käsiini, mutta samassa aika (uneni) pysähtyi. Kuva jähmettyi paikoilleen ja pitelin käsissäni kelloa. Ajatukseni silti toimi, ja tajusin, ettei kellossa ollut lainkaan viisareita. Siihen heräsin. Ihmeellinen uni, enkä oikein tiedä oliko unella jotain viestiä vai ei. Että aikaa ei todellisuudessa olekaan tai jotain sellaista?! Tai ettei aika olekaan lineaarinen kuten me länsimaissa uskomme?
Kerro toki jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia, lukisin mielelläni!Itselläni ei niin paljoa ole henkilökohtaisi kokemuksia. Joskus saatan ajatella jotain ihmistä ja sitten hän soittaakin tai viestittää tai jotenkin muuten saan kuulla hänestä. Viime syksynä koin aika pahan henkisen kriisin eikä sen jälkeen ole mitään omituista tapahtunut. Mutta yleinsä nämä "omituisuudet" eivät ole niin merkittäviä.
Tuttavillani ja sukulaisillani sen sijaan on enemmän tälläistä "lahjaa". Isosiskoni, joka on adoptoitu, näkee joskus enneunia, mutta hän ei paljoa puhu niistä. Isäni entinen naisystävä, johon olen välillä yhteyksissä, on jotenkin yhteydessä henkimaailmaan. Monetkaan eivät usko sitä kun kerron, mutten näe mitään syytä, miksi hän olisi valehdellut niistä tapahtumista.
Itselleni kävi tässä eräänä talvena aika mielenkiintoinen juttu. Olin kävelemässä eräälle silloiselle ystävälleni. Oli sunnuntai, lumi peitti kaikki äänet eikä missään näkynyt ketään. Oli vähän sellainen jouluinen fiilis. No, kuitenkin. Näin vään kauempaa tulevan miehen jolla oli musta pitkä huopatakki ja sellainen hassu musta huopahattu. Mies sitten pysähtyi kohdalleni (mies oli aika lyhyt) ja ojensi vain jotain lappua. Otin lapun, enkä tajunnut kiittä mitä sitten myöhemmin kirosin, koska minut on hyville tavoille opetettu. Kuitenkin, mies vain antoi sen lapun ja lähti kävelemään. Katsoin hetken, siis ihan vain hetken sitä lappusta kädessäni ja sitten katsoin taakseni ja sitä miestä ei näkynyt missään. Joko se ukkeli juoksi helvetin kovaa kulman taakse tai kasvatti siivet. En tiedä. No, kuitenkin. Se lappu kertoi jotain raamatusta, ja suhtauduin siihen hiukan epäillen (mies oli arvatenkin Jehovan todistaja, joihin suhtaudun epäillen myös. Oli kuitenkin omituista, ettei mies alkanut saarnaamaan suurella äänellä, kuten kokemuksen syvällä äänellä olen kokenut monen Jehovan todistajan tekevän). Luin lapun sitten läpi ja luin erään kohdan moneen kertaan läpi. Se käsitteli "maailman viimeisiä hetkiä". Jotain sellaista. No joo. Meni jonkin aikaa, ja luin sen lapun uudelleen, mutten löytänyt sitä kohtaa enää. Luin sen kolme kertaa läpi enkä löytänyt sitä kohtaa. Ja olen aivan varma että se kohta oli siinä lapussa silloin kun luin sen ensimmäisen kerran. Mietin nimittäin sitä kohtaa jonkin aikaa.
Tulipas selostettua :D Mutta, ei itselleni niin omituisia asioita ole käynyt kuin sinulle :) - Joshua
Birdy kirjoitti:
Itselläni ei niin paljoa ole henkilökohtaisi kokemuksia. Joskus saatan ajatella jotain ihmistä ja sitten hän soittaakin tai viestittää tai jotenkin muuten saan kuulla hänestä. Viime syksynä koin aika pahan henkisen kriisin eikä sen jälkeen ole mitään omituista tapahtunut. Mutta yleinsä nämä "omituisuudet" eivät ole niin merkittäviä.
Tuttavillani ja sukulaisillani sen sijaan on enemmän tälläistä "lahjaa". Isosiskoni, joka on adoptoitu, näkee joskus enneunia, mutta hän ei paljoa puhu niistä. Isäni entinen naisystävä, johon olen välillä yhteyksissä, on jotenkin yhteydessä henkimaailmaan. Monetkaan eivät usko sitä kun kerron, mutten näe mitään syytä, miksi hän olisi valehdellut niistä tapahtumista.
Itselleni kävi tässä eräänä talvena aika mielenkiintoinen juttu. Olin kävelemässä eräälle silloiselle ystävälleni. Oli sunnuntai, lumi peitti kaikki äänet eikä missään näkynyt ketään. Oli vähän sellainen jouluinen fiilis. No, kuitenkin. Näin vään kauempaa tulevan miehen jolla oli musta pitkä huopatakki ja sellainen hassu musta huopahattu. Mies sitten pysähtyi kohdalleni (mies oli aika lyhyt) ja ojensi vain jotain lappua. Otin lapun, enkä tajunnut kiittä mitä sitten myöhemmin kirosin, koska minut on hyville tavoille opetettu. Kuitenkin, mies vain antoi sen lapun ja lähti kävelemään. Katsoin hetken, siis ihan vain hetken sitä lappusta kädessäni ja sitten katsoin taakseni ja sitä miestä ei näkynyt missään. Joko se ukkeli juoksi helvetin kovaa kulman taakse tai kasvatti siivet. En tiedä. No, kuitenkin. Se lappu kertoi jotain raamatusta, ja suhtauduin siihen hiukan epäillen (mies oli arvatenkin Jehovan todistaja, joihin suhtaudun epäillen myös. Oli kuitenkin omituista, ettei mies alkanut saarnaamaan suurella äänellä, kuten kokemuksen syvällä äänellä olen kokenut monen Jehovan todistajan tekevän). Luin lapun sitten läpi ja luin erään kohdan moneen kertaan läpi. Se käsitteli "maailman viimeisiä hetkiä". Jotain sellaista. No joo. Meni jonkin aikaa, ja luin sen lapun uudelleen, mutten löytänyt sitä kohtaa enää. Luin sen kolme kertaa läpi enkä löytänyt sitä kohtaa. Ja olen aivan varma että se kohta oli siinä lapussa silloin kun luin sen ensimmäisen kerran. Mietin nimittäin sitä kohtaa jonkin aikaa.
Tulipas selostettua :D Mutta, ei itselleni niin omituisia asioita ole käynyt kuin sinulle :)...outo kertomus, kokemuksesi siis! Mutta todella mielenkiintoista!
Ehkä näit lapussa jotain sellaista mitä sinun täytyi nähdä ja se annettiin sinulle jostain syystä nähtäväksi, vaikkei se asia lopulta konkreettisesti siinä lapussa lukenutkaan. Tai ehkä mies itse uskoi niin täysillä, että elämme maailmamme viimeisiä hetkiä, että sinä sait asiasta niin voimakkaan telepaattisen viestin, että koit silmilläsi lukeneesi tekstin. Tässä yksi teoria.
Mutta merkillinen tarina. Ja koska itsekin olen kokenut kaikenlaista merkillistä, minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta tarinaasi.
Pirtsakkaa syksyä ja hyvää jatkoa muutenkin elämääsi!
- Joshua
Vielä tahtoisin kertoa yhdestä inhottavasta unesta / näystä jonka näin äskettäin viimeyönä. Uneni aikana sain (tai paremminkin jouduin) olemaan "kuin kärpäsenä katossa". Olin ulkona, Suomen suloisessa Salossa kun kuulin äkkiä ambulanssin huutavan. Näin auton porhaltavan alla menevällä Helsingintiellä kuin viimeistä päivää. Ihmettelin miksi ambulanssia tarvitaan. Äkkiä näin alapuolellani (katsoin tilannetta lintuperspektiivistä) kadulla miehen elottoman näköisen ruumiin. Mies kuitenkin jollain tavalla nytkähti, joten tajusin tämän olevan edes jollain tavalla henkitoreissaan. Näin siis ensin lopputuloksen, sitten kaikki tuli ns. flash backinä.
Näin kuinka mies ajoi omaa henkilöautoaan. Vastaan tuli toinen auto, mikä kolhaisi miehen omaa autoa. Miehen auto lähti pyörimään, törmäsi molempiin suuntiin tuleviin autoihin ja ruttaantui sekä etuosastaan että perästään. Samassa jostain ilmestyi valtava rekan peräosa, (mikä oli kai ihmeellisellä tavalla kolarin seurauksena irronnut jostain) mikä liukuin suoraan miehen autoa kohti. Mies tajusi tämän, mutta oli autonsa turvavyössä kiinni eikä ehtinyt tehdä muuta kuin kallistua vastakkaiseen suuntaan ja ottaa vastaan rekan peräkärry, mikä osui auton reunaan kuorien koko autosta katon ja kyljet! Miehen autosta ei lopulta ollut jäljellä kuin penkki ja mies, joka siinä istui. Ja tapahtumat jatkui edelleen. Risteävältä tieltä tullut menopeli osui autonpenkkiin, missä mies siis edelleen istui ja se paiskautui nurinpäin. Mies jäi makaamaan tajuttomana penkin alle puristuksiin. Ja taas unessani siirryin nykyisyyteen, missä mies makasi verissään kadulla tajuttomuuden rajamailla ambulanssin huutaessa taustalla.
Tähän uni päättyi. Tällaisiakin nämä ikävemmät unet voivat olla. Eipä enää nukuttanut tämän jälkeen... Etenkään kuin muistan kovin elävästi miltä mies näytti... - Hullu(ko)
Tämä minun viesti ei liity mitenkään tämän palstan ekaan juttun mutta minä pelkään että olen hullu!
Olen 16-vuotias melkein 17 ja kun näen jonkun ohjelman missä on joku tosi komea mies, niin kuvittelen minkälaista olisi tuntea hänet. Kun minä mietin näitä asioita en koskaan ajattele itseäni minun näköisenäni koska olen mielestäni ruma. Mietin aina mitä sanoisin heille ja mitä hevastaisivat. Olen alkanut seurata rantavahteja (bondi rescue) netistä ja ajattelen aina minkälaista olisi olla itse rantavahti ja minkä laista olisi puha heille. Minä mietin näitä asioita jos olen yksin kotona, teen palapeliä tai kun en saa unta illalla.
Minulla menee hyvin koulussa, vanhempani rakastavat minua ja minulla on ystäviä, mutta minä pelkään että olen hullu. Olenko hullu vai en???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123650MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar711928Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421588Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811214Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja651035Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33978Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60853- 171844
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3778