Mulla on aina ollut sellainen periaate, että työkavereita ei treffailla. Jotenkin tuntuisi oudolta tapailla henkilöä ja sitten töissä kuitenkin ollaan monta tuntia joka päivä tekemisissä. Vaikka oman alani työilmapiiri on tosi rentoa, niin silti kai tänne pätee samat "säännöt" kuin muuallakin. :) Tästä päästään sitten siihen onkelmaan, että oon sitten mennyt ihastumaan yhteen mukavaan tyttöön. Oikeastaan se tapahtui heti kun katsottiin toisia silmiin ekan kerran. Tullaan tosi hyvin juttuun keskenämme ja oon huomannut, että hänkin katselee mua aina välillä pitkään, vaikka tehdään omia juttujamme. =)
Ei oikein tiedä, että pitäiskö tässä tehdä jotain, vai olla vaan hyvinä työkavereina..? Tässä saattaisi oikeasti olla se elämän nainen mulle, mutta toisaalta saattaisi vaikuttaa työilmapiiriin, jos tulisikin jostain syystä jotain kitkaa..
Muilla vastaavia kokemuksia tai mielipiteitä asiasta..? =)
Työkaveriin ei sekaannuta?
150
74783
Vastaukset
- syssy
mieltä, että rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Sen roihahtaminen tapahtukoon missä sen on tapahduttava. En laittaisi pahakseni, jos yksi kaveri suunnittelisi/ miettisi samoja asioita kuin sinä.
- Nimetön
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
- Landser
Tapasin maailman ihanimman naisen nimenomaan työpaikallani, tosin kumpikaan meistä ei ole ollut enää pitkään aikaan ko. paikassa töissä. Seurustelimme 5 vuotta, kihlauduimme ja menimme naimisiin oltuamme kihloissa 3 vuotta. Tätä nykyä olemme myös kahden ihanan lapsen onnelliset vanhemmat. Suosittelen työpaikkaromanssia myös muille. Onnea!
- syssy
Landser kirjoitti:
Tapasin maailman ihanimman naisen nimenomaan työpaikallani, tosin kumpikaan meistä ei ole ollut enää pitkään aikaan ko. paikassa töissä. Seurustelimme 5 vuotta, kihlauduimme ja menimme naimisiin oltuamme kihloissa 3 vuotta. Tätä nykyä olemme myös kahden ihanan lapsen onnelliset vanhemmat. Suosittelen työpaikkaromanssia myös muille. Onnea!
aamen tyhjentävästä vastauksesta. Juuri näin! Työpaikoilta tosiaan voi löytää jotain tärkeää. Ehkä juuri sen puuttuvan palasen.
- paikasta
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
höpöhöpö! Kyllä meidänkin pulju riehaantu kun tajusi mun ja kultani suhteen, mutta rupeevat pikkuhiljaa tokenemaan. Noh, ainakin jotkut. Mua eikä kultaani vaan voisi vähempää kiinnostaa mitä muut puhuu. Täällä on sitäpaitsi muitakin pariskuntia. Se, että ollaan toisemme tajuttu ja yhteen päädytty on niin upee juttu meille, että muiden supinat vaan enintään naurattaa.
- lilja
paikasta kirjoitti:
höpöhöpö! Kyllä meidänkin pulju riehaantu kun tajusi mun ja kultani suhteen, mutta rupeevat pikkuhiljaa tokenemaan. Noh, ainakin jotkut. Mua eikä kultaani vaan voisi vähempää kiinnostaa mitä muut puhuu. Täällä on sitäpaitsi muitakin pariskuntia. Se, että ollaan toisemme tajuttu ja yhteen päädytty on niin upee juttu meille, että muiden supinat vaan enintään naurattaa.
Aivan sama juttu täällä :). Alkuun ihmisillä oli vaikeaa suhtautua minuun ja mieheeni. Uudelleen arviointivaihe otti aikansa, sitten tulikin jo kesäloma väliin ja teki tehtävänsä. Nyt ollaan jo "vanha pari", ei meitä enää ihmetellä. Mutta kyllä se alkuun oli ympäristölle shokki.
Eli siitä vaan. Elämässä pitää ottaa riskejä! Ihmissuhde on sellainen AINA. Oli se työpaikalla tai ei...Suosittelen. On yllättävän mukavaa olla samalla työpaikalla, aiempien miesystävien kanssa ei ole ollut vastaavaa yhteisymmärryksen tunnetta. - Peppi
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
Teatterimaailmassa tuo taas on enempi sääntö kuin poikkeus...tai miten se menee...Mutta kummasti samalla alalla työskentelevät ymmärtävät toisiaan paremmin ja vakka&kansi löytävät toisensa vaivattomasti :)
- Lydette
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
Jotenkin tuntuu vähän kummalta ylipäätään keskustelu " saako omasta kuormasta syödä" ja voiko seurustella työkaverin kanssa. Missä on raja, kuka on työkaveri ja mikä on samaa työpaikkaa. Sama työhuone, sama käytävä, sama talo vai sama työnantaja, esim. Oulun kaupunki.
Kautta maailman sivu puolisot ovat löytyneet samasta työpaikasta, jossa nyt kuitenkin ollaan ihmisten kanssa tekemisissä suurempi osaa valveillaoloajasta. On aika normaalia, että jotain ystävyyttä kummempaa kehittyy ihmisten välille.
Ei kai mitään kauhisteltavaa tai moraalitonta tai epävirallisesti kiellettyä ole suhteet vapaiden ihmisten välillä, samallakin työpaikalla.
On tietysti sitten aivan toinen juttu, jos kyseessä eivät olekaan vapaat yksilöt, vaan ns. salarakkaat. Niissä yleensä pitäisi olla varoituskellot päällä jo aikaisessa vaiheessa ja pitäisi innostua hakemaan seuraa vapaista ihmisistä. ja myös toinen juttu on, jos aikoo vain leikitellä toisen tunteilla ja kustannuksella. Varmasti ongelmia koituu suhteen päättymisen jälkeen.
Maalaisjärki käyttöön ja hyvät tavat, niillä pääsee aikas pitkälle.
Ja huomioksi vain, mielipiteen antoi nelikymppinen, elämää jo kokenut, terapiatyötä tekevä naisihminen. - PiiPii
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
Valovoima, onko se jokin nopeuden yksikkö?
- liplaplaituri
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
Olen huomannut jokaisessa työpaikkassani, mediataloissa, sen, että naiset nousevat ylöspäin hametta laskien. Esimerkiksi Iltalehtien lööpeissä ruorijuoppona kirkuva Pekka Karhuvaara nosteli nuoria tyttöjä esimiesasemiin ollessaan lehden päätoimittaja. Ja äsken peräti neljä nuorta vaaleaverikköä niumitettiin lehden uutispäälliköiksi. Karhuvaaran aloittama tyyli siis jatkuu. Lehden päätoimittaja Petri Hakala meni jopa niin pitkälle, että nai nuoren alaisensa ja nosti hänet toimitussihteeriksi. Millä lehdet voivat vartioida kansan moraalia, kun itse elävät kuin ruispellossa?
- JenLilDahl
paikasta kirjoitti:
höpöhöpö! Kyllä meidänkin pulju riehaantu kun tajusi mun ja kultani suhteen, mutta rupeevat pikkuhiljaa tokenemaan. Noh, ainakin jotkut. Mua eikä kultaani vaan voisi vähempää kiinnostaa mitä muut puhuu. Täällä on sitäpaitsi muitakin pariskuntia. Se, että ollaan toisemme tajuttu ja yhteen päädytty on niin upee juttu meille, että muiden supinat vaan enintään naurattaa.
Jos työkavereistani jotkut alkaisivat seurustelemaan, se olisi mielestäni vain älyttömän hieno juttu. =) Älkää niistä juoruista piitatko!
- ölkjasdölkfjasdf
Nimetön kirjoitti:
kokemusta omaavana en suosittele kuin flirttiä,työpaikalla juorut kulkevat valovoimalla ja myöhemmin voi katumus iskeä pahastikkin jos suhde syventyy...
osa ihmisistä on vaan juoruämmiä jotka juoruavat ihan mistä vaan. Ei niistä kannata välittää saati osallistua juoruamiseen. Juoruaisivat myös suhteesta joka ei ole työkaveriin, jos saisivat tietää :)
- heh___
liplaplaituri kirjoitti:
Olen huomannut jokaisessa työpaikkassani, mediataloissa, sen, että naiset nousevat ylöspäin hametta laskien. Esimerkiksi Iltalehtien lööpeissä ruorijuoppona kirkuva Pekka Karhuvaara nosteli nuoria tyttöjä esimiesasemiin ollessaan lehden päätoimittaja. Ja äsken peräti neljä nuorta vaaleaverikköä niumitettiin lehden uutispäälliköiksi. Karhuvaaran aloittama tyyli siis jatkuu. Lehden päätoimittaja Petri Hakala meni jopa niin pitkälle, että nai nuoren alaisensa ja nosti hänet toimitussihteeriksi. Millä lehdet voivat vartioida kansan moraalia, kun itse elävät kuin ruispellossa?
ottaaks joku iltalehtee tai sanomia tosissaan? Rinnastan ne aika suoraan seiskaan ;D
- muorienkeli
se pätee, kulli kuriin !!!
- ...mieltä
..Kuormasta ei syödä.
- mieltä!
...mieltä kirjoitti:
..Kuormasta ei syödä.
Jyrkkänä vaan. Muistakaa, että kukasta kukkaan hyppimistä ei ole kielletty!
- -Nixu-
Eikös yhtä lailla sitä pimperoa pitäisi pitää kurissa? Vai luuletko että vain miehet keskenään sekoilevat? (Kai niitäkin on).
- muorienkeli
-Nixu- kirjoitti:
Eikös yhtä lailla sitä pimperoa pitäisi pitää kurissa? Vai luuletko että vain miehet keskenään sekoilevat? (Kai niitäkin on).
siksi mainitsin sen ;)))
- ainaski
muorienkeli kirjoitti:
siksi mainitsin sen ;)))
viimeksi vielä ku nähtiin...
- olavi
muorienkeli kirjoitti:
siksi mainitsin sen ;)))
kenestä ap:sta puhut?
- tiedä
olavi kirjoitti:
kenestä ap:sta puhut?
kenestä muut puhuu,mutta mun tuntemani A-P on ihana..
- varmaan
olavi kirjoitti:
kenestä ap:sta puhut?
= alkuperäinen kirjoittaja
- prisma
Mikä työpaikkaromanssissa niin ottaa päähän, ja miksi täytyy ajatella heti seksiä.
En ymmärrä ahdasmielisyyttäsi. Minusta on ihan sama mistä sen rakkaimpansa löytää. Oliko mielessäsi ehkä vain seksiin johtava flirttailu? - Hartsa
Työkaverit on painamista varten, että oo mummo hiljaa!.!
- Ronnie 16kpl...
Parin työkaverin kanssa pistettiin vuosia sitten kilpailu pystyyn, että kuka ehtii kaataa eniten naisia työkavereiden keskuudesta. Kokemuksella totean, että kilpailu on ollut mielenkiintoinen ja antoisa, eikä tosiaankaan ole aiheuttanut mitään skismaa milloinkaan. Noh, ehkä pari pahaa juttua on ollut, mutta valitsemalla viisaasti ja älyllä kohteensa menestyy.
Yksi kisakumppani hölötti tempuistaan heti alussa ja putosi armotta tyhmyytensä vuoksi kisasta melkein heti, mutta minä johdan reippaasti tällä hetkellä toisen kisassa mukana olevan sinnitellessä pistesijoilla. Myönnän työpaikallani vallitsevan suuren vaihtuvuuden helpottavan kilpailuamme, eikä moinen ehkä kovin helposti ihan joka paikassa onnistuisikaan. - vedetään?
prisma kirjoitti:
Mikä työpaikkaromanssissa niin ottaa päähän, ja miksi täytyy ajatella heti seksiä.
En ymmärrä ahdasmielisyyttäsi. Minusta on ihan sama mistä sen rakkaimpansa löytää. Oliko mielessäsi ehkä vain seksiin johtava flirttailu?Toiseen voi ihastua niin monella tapaan.. Eikä seksi aina ole ensimmäisenä mielessä. Hyvät puheenlahjat, toisen huomioiminen, kohteliaisuus, sielunveljeys, positiivisuus jne jne. Itse ihastuin työkaveriini juuri näiden ominaisuuksien takia ja seksi tuli mieleen PALJON myöhemmin. Valitettavasti tapaus on varattu joten se siitä.. Toivottavasti pysymme kavereina - aina!
- muumuu__
hyvä hyvä, jääpähän mulle enemmän. Tai ehkä tarkotit, että jää sulle enemmän.
- erinthe
Siitä vain! Jos olette vapaita ihmisiä, mikä estää? Toki voi ajatella että jos se sitten menee pieleen, niin töissäolo toisen kanssa tuntuu hankalalta. Niin voi tietenkin käydä. Taas toisalta, jos hän tuntuu potentiaaliselta "elämäsi ihmiseltä" (eikä heitäkään joka päivä vastaan kävele) niin ehkä se on riskinoton arvoista?
- Tiedät kyllä
Muuten kannattaa kysyä onko hän vapaa. Jos ei ole niin älä pilaa toisten suhdetta. Tuntuu että olet nainen joka on kirjottanut tämän.
- Idealisti
Tiedät kyllä kirjoitti:
Muuten kannattaa kysyä onko hän vapaa. Jos ei ole niin älä pilaa toisten suhdetta. Tuntuu että olet nainen joka on kirjottanut tämän.
Vapaus riippuu aina katsojasta...Vapaa sinkku voi olla henkisesti riippuvainen edellisestä suhteesta ja seurusteleva puolestaa "vapaa". Joskus rakastuminen voi olla iloinenkin tapahtuma ja päätepiste raastavalle ja riutuneelle parisuhteelle, jota vain ei ole katkaistu ajoissa. En usko että onnellisesta parisuhteesta kukaan halua lähteä ja voi sitä sanoa ei! Jokainen vastatkoon itse teoistaan. Kokemusta on.
Nim. Eiköhän ne miehet myös osaa.. - Tepa
Tiedät kyllä kirjoitti:
Muuten kannattaa kysyä onko hän vapaa. Jos ei ole niin älä pilaa toisten suhdetta. Tuntuu että olet nainen joka on kirjottanut tämän.
Työpaikkaromanssissa ei sinänsä ole mielestäni mitään paheksuttavaa - paitsi siinä tapauksessa, että suhde syntyy pomon ja alaisen kesken. Sellainen syö työyhteisöä aivan varmasti eikä ikävyyksiltä pysty välttymään.
Muutaman tällaisen jutun sivusta seuranneena olen yrittänyt itse pitää varani ja katsella sillä silmällä ihan muita miehiä, kuin pomoani. - toi on kyl niin totta
Idealisti kirjoitti:
Vapaus riippuu aina katsojasta...Vapaa sinkku voi olla henkisesti riippuvainen edellisestä suhteesta ja seurusteleva puolestaa "vapaa". Joskus rakastuminen voi olla iloinenkin tapahtuma ja päätepiste raastavalle ja riutuneelle parisuhteelle, jota vain ei ole katkaistu ajoissa. En usko että onnellisesta parisuhteesta kukaan halua lähteä ja voi sitä sanoa ei! Jokainen vastatkoon itse teoistaan. Kokemusta on.
Nim. Eiköhän ne miehet myös osaa..Monessa suhteessa vaan ollaan kun ei muutakaan osata. Tai odotetaan paremman toivossa ??
- tyttö vain
anna palaa, kannattaahan se kokeilla jos tunteita on:) tekisin mitä vaan jos minullakin tästä työpaikkaromanssista kehkeytyisi jotain suurempaa:)
- -miesvain-
Sehän siitä tekeekin vaikeaa, kun tunteet todellakin on voimakkaita. :) Jotenkin tuo työpaikka antaa ympäristönä vieläkin ennemmän jännitettä siihen touhuun. Oon itsekseni pohdiskellut, että jos ei oltaisi samassa paikassa, niin olisin varmasti pyytänyt häntä jo treffeille.
En tiedä pelkäänkö liikaa sitä, jos sattuu tulemaan näpeille ja se vaikuttaa liikaa koko elämääni. Vai "pelkäänkö" löytäväni itselle sen elämänkumppanin pitkän sinkkuelämän jälkeen. =)
Toivottavasti sulla onnistuu kaikki hyvin.. :) - tyttö vain
-miesvain- kirjoitti:
Sehän siitä tekeekin vaikeaa, kun tunteet todellakin on voimakkaita. :) Jotenkin tuo työpaikka antaa ympäristönä vieläkin ennemmän jännitettä siihen touhuun. Oon itsekseni pohdiskellut, että jos ei oltaisi samassa paikassa, niin olisin varmasti pyytänyt häntä jo treffeille.
En tiedä pelkäänkö liikaa sitä, jos sattuu tulemaan näpeille ja se vaikuttaa liikaa koko elämääni. Vai "pelkäänkö" löytäväni itselle sen elämänkumppanin pitkän sinkkuelämän jälkeen. =)
Toivottavasti sulla onnistuu kaikki hyvin.. :)pyydä ihmeessä häntä jo treffeille. muuten mietit loputtomiin että olisiko siitä tullut mitään. saatathan sä muiltaki saada pakit ku pyydät treffeille, älä siis pelkää tätä sen enempää;)
- JokuJuku
Voih kun Satu haluaisi enemmän. Olisin heti valmis.
- Työkaveritar
aikuinen mies tiedät, että ihastuksen tunne ja "näkymättömien antennien hyrinä" on aina kiihottavampaa kuin sanan tulo lihaksi.
Unelmoi, fantasioi, flirttaa ja nauti ihastumisestasi - kunnes se kuolee luonnollisen kuoleman. Myöhemmin voit sitten haikeana nostalgioida.
Totuus on kuitenkin se, ettei työkaveriin kannata sekaantua, lihallisessa mielessä. Siitä seuraa satavarmasti ongelmia.Morkkista.Pettymystä.
Mutta työkaveriin rakastuminen -ja juuri ja juuri! niillä rajoilla leikkiminen- on ihanaa.
Pitää vain osata sublimoida; eroottinen elämäsi virkistyy kun olet töissäkin panovalmis.
nim. nuorempana kuormastakin nakerrellut- vaari
Jos kummankin kantti kestää seuraavana päivänä olla "vain" työtovereita - siitä vaan. Romanssia ei kannata tuoda työmaalle se häiritsee muita työyhteisössä.
Jos jompikumpi tai molemmat on sitoutunut muualle, kannattaa miettiä sitä, pystyykö toinen olemaan hiljaa seikkailusta. Ellei - unohda koko juttu!
- 40+
Kerronpa teille tarinan, rakkaat ystävät. Ja tämä tarina on ihan elävästä elämästä, tästä päivästä, nykyhetkestä. Avopari aivan tavallinen, taaplasi arjesta toiseen. Mies kultainen kuin mikä, vaimo hieman nuorempi. Lapsia pari kipaletta. Eräänä päivänä vaimokulta huomasi työpaikallaan uroksen upean, oman miehensä alaisen. Ihastui, hämmentyi ja hyppäsi sänkyyn. Piti peliä salaista, vetosi hermojensa lepuutukseen viikonloppuisin.Pihtasi ja valitteli päänsärkyään... Mies, se oma kultainen jäi lasten kanssa kotiin ihmettelemään minne vaimo rakas jatkuvasti lähti. Epäilykset heräsi. Vaimo kulta viimein kamppeensa keräsi. Muutti omilleen.Kuinka ollakaan, olipa toisellakin miehellä perhe. Kunnes käry kävi kotosalla. Lopun varmaan arvaatte. Mutta kysymys kuuluukin, mitä mahtaa liikkua naisen päässä, joka ensin särkee oman perheensä ja sen lisäksi vielä toisen? Pisteenä iin päälle, he kolme ovat edelleen samassa työpaikassa. Petetyn miehen mietteitä voi vain arvailla. Miehen mottona on aina ollut, ettei kuormasta syödä. Ja niin se vaimokultakin on joskus silmät loistaen lausunut miehelleen. Joten olenpa minä ainakin sitä mieltä että "sitä sanaa et sano jonka kelkassa et käy..."
- kerro
"Kuinka ollakaan, olipa toisellakin miehellä perhe. Kunnes käry kävi kotosalla. Lopun varmaan arvaatte. "
Ööö...
Kaksi vaihtoehtoa:
a) perhe pysyi kasassa: mies jäi edelleenkin vaimonsa luo -näitä nahjuksia kun riittää
b) perhe hajosi ja mies lähti uuden naisen mukaan - Heta
kerro kirjoitti:
"Kuinka ollakaan, olipa toisellakin miehellä perhe. Kunnes käry kävi kotosalla. Lopun varmaan arvaatte. "
Ööö...
Kaksi vaihtoehtoa:
a) perhe pysyi kasassa: mies jäi edelleenkin vaimonsa luo -näitä nahjuksia kun riittää
b) perhe hajosi ja mies lähti uuden naisen mukaanOn kolmaskin vaihtoehto. Että perhe hajoaa ja suhde toiseen naiseenkin loppuu.
- Hartsa
Heta kirjoitti:
On kolmaskin vaihtoehto. Että perhe hajoaa ja suhde toiseen naiseenkin loppuu.
Tai sitten Hjallis antaa kenkää... :)
- mies
Heta kirjoitti:
On kolmaskin vaihtoehto. Että perhe hajoaa ja suhde toiseen naiseenkin loppuu.
ei kannata!
suhde yleensä aina avioliiton/tms ulkopuolinen, ja kahden pallon peli on aina raastavaa. omatunto kyselee aina ja juorutkin leviää helposti. juorujen kohteena oleminen ei ole palkitsevaa.
ulkopuoliset suhteet ovat yleensä kovin seksipitoisia ja paukkuja ei tahdo riittää kotiin ollemkaan. nämä suhteet paljastuvat aina! - mies
Heta kirjoitti:
On kolmaskin vaihtoehto. Että perhe hajoaa ja suhde toiseen naiseenkin loppuu.
ei kannata!
suhde yleensä aina avioliiton/tms ulkopuolinen, ja kahden pallon peli on aina raastavaa. omatunto kyselee aina ja juorutkin leviää helposti. juorujen kohteena oleminen ei ole palkitsevaa.
ulkopuoliset suhteet ovat yleensä kovin seksipitoisia ja paukkuja ei tahdo riittää kotiin ollemkaan. nämä suhteet paljastuvat aina!
- salaa
Salarakasta.Tunteesi pakasta.
Kotona katso peilistä itseäsi silmiin
ja sitten puolisoa. - Unto Kurppa
Mitään et voi saada, jo et uskalla ottaa!!!!
Jos kyseessä on elämäsi nainen,älä anna onnesi kulkea ohitsesi!!!
Miksi ihmeessä ei voisi riiustella työkaverin kanssa. Missä ihmeen keskiaikaisessa etiketti-kirjassa määritellään tänä päivänä ketä voi tapailla ja ketä ei? Sääty-yhteiskuntaluokat ovat ollutta ja mennyttä elämää 2000-luvulla!!!
Toisaalta, jos suhteesta ei mitään jostain syystä kehkeytyisikään, hoitakaa homma loppuun aikuisten kesken. Näin ei pitäisi kummankaan osapuolen hampaankoloon jäädä nypittävää.
Onnistunut suhde ei vaikuta työilmapiiriin. Mikäs sen mukavampaa kuin seurata orastavaa onnea? Ja jos suhde ei onnistu vaan tulee kitkaa, niin se asia hoituu puhumalla, jonka jälkeen voitte jatkaa samasta, missä nyt olette.
Ei muuta kuin onnea peliin ja yritystä. Mutta muista, onnistuneen suhteen eteen täytyy tehdä töitä KOKO ajan!!!- -miesvain-
Fiksua tekstiä sinulta.. :)
Itseasiassa työpaikkani ilmapiiri on tosi rentoa, joten siinä mielessä ei ole ongelmaa. Taitaa siellä olla yks seurusteleva parikin. Kaipa se on vaan niin, että itse mielessä vääntää näistä asioista liian monimutkaisia. Mutta siinä vaiheessa kun tulee tunteet oikeasti peliin, niin ei ne asiat tunnukaan enää niin selkeiltä omassa pääkopassa. :)
Mulle on tullut viime vuosina siipeen sen verran naisten kanssa, että se saattaa olla kans taustalla hidastamassa. Niistä yksikään juttu ei ole ollut itsestä kiinni, vaan kaikenlaista muuta sählinkiä sattunut. :( Viimeisenä haluisin, että nämä asiat vaikuttaisivat työpaikkaan, kun oon kerran päässyt "unelma"hommia tekemään. Kai tässä pitää vaan miettiä, että olisko tämä rakkaus riskin arvoista. - Unto Kurppa
-miesvain- kirjoitti:
Fiksua tekstiä sinulta.. :)
Itseasiassa työpaikkani ilmapiiri on tosi rentoa, joten siinä mielessä ei ole ongelmaa. Taitaa siellä olla yks seurusteleva parikin. Kaipa se on vaan niin, että itse mielessä vääntää näistä asioista liian monimutkaisia. Mutta siinä vaiheessa kun tulee tunteet oikeasti peliin, niin ei ne asiat tunnukaan enää niin selkeiltä omassa pääkopassa. :)
Mulle on tullut viime vuosina siipeen sen verran naisten kanssa, että se saattaa olla kans taustalla hidastamassa. Niistä yksikään juttu ei ole ollut itsestä kiinni, vaan kaikenlaista muuta sählinkiä sattunut. :( Viimeisenä haluisin, että nämä asiat vaikuttaisivat työpaikkaan, kun oon kerran päässyt "unelma"hommia tekemään. Kai tässä pitää vaan miettiä, että olisko tämä rakkaus riskin arvoista.Elämään kuuluu päätösten teko ja toisinaan myös riskien otto. Täytyy osata laittaa vaakakuppiin hyvät ja huonot puolet sekä pntaroida kumpia on enemmän. Ja tehdö valinta sen sekä puhtaan omantunnon mukaán. Ja kun alusta saakka eroitat yksityiselämän työelämästä, esim. vaikka seurustelet työkaverin kanssa, kuhertelu tapahtuu vapaa-ajalla ja töissä ollaan töitä tekemässä.
Mutta, nyt olet saanut vastauksia ja miettinyt sekä tutkaillut tilannetta. Mihin tulokseen olet tullut? Johtiko työpaikkaystävyys romanssiin?
- lady in red
Tottakai työkaverin kanssa voi seurustella. Ainaki omalla kohdalla se toimi hyvin. Kun ei puhuttu asiasta töissä muille, oli melkeimpä hauskaa kattoa kun muut miettii että onko noiden välillä jotain. Siinäkin vaiheessa kun asuttiin jo yhessä, käyttäydyttiin töissä siivosti, vaikka muut jo asumisjärjestelytkin ties. Töitä tehtiin kimpassa eikä aika kulunu riidellessä tai kuherrellessa. Jos oli riidelty nii välteltiin vähän toistemme seuraa töissä ettei työt kärsi. Kellään ei oo ollu töissä mitään meidän seurustelua vastaan ainakaan niin paljoo että olis tullu asiasta sanomaan. Menneessä aikamuodossa puhun ainoastaan siitä syystä, että sain muualta enemmän koulutusta vastaavaa työtä, eli enää ei olla työkavereita.
Kun joku mainitsi työpaikkaromanssista pettämismielessä, nii se on mun mielestä kokonaan toinen asia. Siihen käy työkaveri ihan yhtä vähän kun kukaan muukaan. Kokemusta kiusauksesta ei mulla oo ainakaa vielä ollu, mutta mä olen ainaki todennu, että parempaa miestä mä en löydä, turhaan meidän suhdetta möhlisin jonkun muun takia. Tottakai kivoja miehiäkin välillä tapaa, mutta sillon mä jälleen kerran totean, että omastani en luovu enkä anna rakkaalleni syytä olla mustasukkanen, joten pidän suhteen muihin miehiin täysin viattomana ystävyytenä. - Työnainen
Haluaako kukaan olla kuormaa?
Minä en ainakaan haluaisi olla kenenkään kuormaa, haluaisin olla ihan jotain muuta. - rouvaliini
Mä sekaannuin ja nyt olemme olleet 4 vuotta naimisissa. En kadu :)
- -Nixu-
Ja edelleen sama työnanataja. Tosin niin iso konserni, että eri yksiköissä nykyään.
- Fun and not so fun
Reilun kymmenen vuoden takaisessa työpaikassani oli erittäin hyvä henki ja porukka viihtyi yhdessä erilaisissa illanistujaisissa ja firman kekkereissä hyvin. Ikä- ja sukupuolirakenne oli todella hyvä ja "mukavaa" oli.
Tällä ei ole mitään tekemistä seurustelemisen kanssa, mutta työkavereitten kanssa harrastettiin myös paljon sellaista, mikä ei päivänvaloa kestänyt, ja tämä oli niin yleistä, että jälkikäteen on pistänyt silmiä pyörittelemään.
Hyvin epätieteellisen analyysin perusteella voin sanoa, että n. 30-50%:lla porukasta oli ollut seksisuhde (monasti hyvinkin lyhytkestoinen) työkaverinsa kanssa. Ehkä meno silloin oli toisenlaista, mutta en tiedä, että tämä olisi koskaan aiheuttanut mitään kitkaa työpaikalla. Varmasti eriäviäkin mielipiteitä löytyy.
Sen sijaan myöhemmin minulla oli oikeasti vakava pitkäaikainen suhde työkaveriini ja tästä ei seurannut todellakaan mitään hyvää, lopputulos oli että vaihdoin työpaikkaa, kun suhteemme päättyi, näin olisi toki voinut käydä muutenkin.
- inFit
Minulla oli suhde pomoni kanssa edellisessä työpaikassani. huomioi edellisessä=) Tarina oli se tavallinen: Jo hakiessani töihin kys. firmaan oli pomollani ja minulla pientä silmäpeliä. Kerkesin olemaan töissä kuukauden päivät, jonka jälkeen pomoni pyysi minut kanssaan "työasioissa" kahville.Juttu luisti ja säpinää tuntui olevan, ehkä kuitenkin enemmän pomoni puolella. Reilu viikko tämän jälkeen hän pyysi minut luokseen töiden jälkeen, jolloin tiesin mitä tulisi tapahtumaan. En silloin ajatellut seurauksia, mutta jälkiviisaana olisin jättänyt koko romanssin väliin. Deittailimme pari kuukautta, jonka jälkeen löysin uuden ja paremman. Miehelle tämä oli isku vyön alle, koska käsityksemme suhteesta olivat täysin eri tasoilla, mies luuli menevänsä joku päivä kanssani naimisiin ja minä vain pidin hauskaa. Selvähän se oli että eron jälkeen otin suosiolla lopputilin, koska en jaksanut katsella katkeraa miestä, joka kaikinkeinoin yritti saada minut syttymään uudelleen. Jos pidät työpaikastasi, niin älä pilaa siä häsläämällä työkaverin kanssa.se on minun neuvoni.
- Lilli
Älä ihmeessä mene työkaveriin sekaantumaan. Siitä ei tykkää työkaverit eikä pomot. Ja jos tulee ero, entä sitten? Kumpi lähtee?
- -miesvain-
Eiköhän ne asiat saisi puhumalla selvitettyä, jos siihen suuntaan asiat etenisivät. Mutta vaikuttaisi se silti jollakin tavalla työilmapiiriin ja tuskin ainakaan positiivisesti. Sitähän mä tässä oonkin mietiskellyt, että olisko tämä sen riskin arvoista..?
- Riippuuu siitä
minkälaisessa paikassa työskentelet?
- olavi
ainakin meidän tehtaassa työpaikkajutut on yleisiä.yks nainen jopa asuu yhen saman työpaikan pomon kanssa.itse olen jättänyt väliin oman tehtaan tytöt.
- -miesvain-
Uskaltaakohan tähän vastata, koska joku saattaa vielä tunnistaa.. =)
Palveluammatissa oon ja työilmapiiri on tosi rentoa. Ihmisiä pyörii pitkin päivää ympärillä ja työkavereitten kanssa tehdään suht tiiviisti hommia. Kaikki on kyllä mahtavia tyyppejä, ettei siinä mielessä ole mitään ongelmaa. :) Itseasiassa jotku on tullu jo mulle sanomaankin, että taidat olla ihastunut tuohon tyttöön ja en oo kyllä sitä kieltänytkään.. saas nähdä mitä tässä vielä tulee.
- sitä
panomies sarkaansa valitse antaa mennä silloin kun on tarjolla kinttu makeeta
- Lolita1982
Olen kokenut työpaikkaromanssin ja se on ollut eräs elämäni parhaimmista ajanjaksoista. Ikävä vain että juttu loppui ennen kuin se kunnolla ehti alkaakaan... olin aivan umpirakastunut kyseiseen mieheen ja yhtäkkiä hän päättikin, ettei homma voi enää jatkua. :(
Töissä on silti nähty tapauksen jälkeenkin ja hyvin on yhteistyö sujunut, vaikka aina tunnen piston sydämessäni kun hänet näen... ja mietin, että mikä meni vikaan... miksei juttu voinut jatkua pitempään... mitä tein väärin... enkö riittänyt hänelle... jne. jne. Oli tosi inhottavaa, kun hän ei edes kertonut, miksi homma loppui. Olisi ollut paljon helpompi (kai?) ymmärtää itsekin homma, jos olisi tiennyt: "miksi?"
Jos jaksat miettiä lopun elämääsi vastauksia tuollaisiin kysymyksiin, go for it! Tai kuka tietää, vaikka sinulla olisi parempi tuuri ja saisit hänestä elinikäisen kumppanin, toisin kuin minä... ja toisaalta... miehen on kai paljon helpompi selviytyä, jos tulee hylätyksi. Naiselle se on melkein elämän ja kuoleman kysymys. - asemassa
oman kullan löytäminen voi tapahtua työpaikallakin.
Arveluttavaksi ja vaikeaksi tilanne menee silloin, jos toinen on esimiesasemassa.
Omassa työpaikassani (pieni kunnallinen paikka) henkisesti sairas, narsistinen esimies - nainen!- aloitti suhteen alkoholiongelmaisen alaisensa kanssa. Myös toisia miesalaisia hän lähentelee, mm taputtelemalla perseelle, ehkä muutakin mitä työpaikalla ei tule nähtyä.
yök ja yök- ennenkuin kokeilee
yli 2 vuotta = koko työssäoloaikani esimieheni ja minun välillä on vallinnut "himon tasapaino" niin, että olemme molemmat olleet tulla hulluiksi, kun fiksuina ihmisinä emme halunneet perheitämme pettää eikä riskeerata työsuhdetta. Käytännössä työnteko on ollut koko ajan älyttömän vaikeata kun pelkkä toisen läsnäolo sekoittaa kaikki päät (lue=ylä ja ala sekä kyynär). Yksissä tuumin päätimme kokeilla josko kertaseksi poistaisi sähköisyyden väliltämme. Juttelimme asiasta kauan ja useita kertoja, päätimme, että emme tunne morkkista emmekä luovu ystävyydestämme kävi miten kävi. TOIMI!
- jos
se vois olla sun Elämäsi Nainen niin just go for it. sua harmittaa sit kuitenkin jos et tee asialle mitään..
- zippe
mitä väliä, jätätkö upean tilaisuuden liukumaan käsistä vain sen vuoksi että tämä on työtoverisi? menetät ehkä elämäsi parhaan sauman? kumpi on tärkeämpää, rakkaus vai joku duuni?
- Nimetön
Kyllä olen rakastunut pomooni ja koko kaupunki kohahti, oli se sellainen romanssi. Puolisoni on jo saanut siirtyä maille autuaimille, mutta sitä en koskaan kadu, siis ota tilaisuudesta vaari.
Elän onnellisena ja lapset hänen kanssaan ovaat jo isojaja olen tässä katselemassa uutta vanhuudenpäivilleni. Siis carpe diem.
- niinpä niin
No noinhan mäkin oon aina ajatellu että työkaverit on ehdoton ei. Mutta minkäs teet kun ihastut työkaveriin ja vielä tapaukseen joka tuumailee että mitähän tekis, jatkaisko entisen kanssa vai eroaisko. Juu, juu tiedetään ettei varattuihin saa sekaantua, enkä oo sekaantunutkaan, mutta valitettavasti tunteet ei paljon kysele. Että odottelen tässä oman ihastumisen tunteen ohi menemistä....
- Heta
Onhan jotkut löytäneet aviopuolisonkin työpaikaltaan! Jos kerta ihastuu ja rakastuu jne. niin miksi ei voisi tapailla vain sen takia, että on samalla työpaikalla? Jos itse ja työkaveri ei ole varattu.
Ehkä kannattaisi kuitenkin treffailla vain jos on tosissaan eikä harrastaa mitään yhden illan juttuja tms.
Ongelma on tietysti siinä, että jos juttu ei toimikaan ja tulee vaikka riitainen ero... On aika ikävä nähdä ex:ää töissä jatkuvasti.- Heta
Kuinka läheisiä työkavereita muuten olette? Teettekö paljon yhteistyötä? Jotkut tietysti jaksavat katsella puolisoaan päivät pitkät ja toimivat esim. yksityisyrittäjinä. Mutta joillekin suhteille tekee hallaa, jos on liikaa yhdessä.
Samoin asema voi vaikuttaa, kaikki ei pidä siitä yhtään että puoliso on esimies. Ja ehkä se vaikeuttaa esimiehenkin suhtautumista jos alainen on puoliso tai tyttö/poikaystävä. - jarkko3424
Heta kirjoitti:
Kuinka läheisiä työkavereita muuten olette? Teettekö paljon yhteistyötä? Jotkut tietysti jaksavat katsella puolisoaan päivät pitkät ja toimivat esim. yksityisyrittäjinä. Mutta joillekin suhteille tekee hallaa, jos on liikaa yhdessä.
Samoin asema voi vaikuttaa, kaikki ei pidä siitä yhtään että puoliso on esimies. Ja ehkä se vaikeuttaa esimiehenkin suhtautumista jos alainen on puoliso tai tyttö/poikaystävä.mutta oikeasti on tärkeämpiä asioita elämässä kuin työ! jos rakastuu niin minkä voi? antaa mennä vaan, työtä voi aina vaihtaa, ei elämäänsä.
- ainakin
Nussin kaikki työkaverit ja kaverit kaverin kaverit ja naapurit ja ....
- -man-
..miksei sais ihastua tai vakavampaakin, mutta onko loppujen lopuksi hyvä nähä toista melkein joka päivä myös omalla työpaikallaan?!
- joupas
miten voit vastata kaikkien puolesta? jotkut eivät kestä nähdä toisiaan juuri ollenkaan, jotkut haluavat alituiseen olla toisen kanssa.
- atsaaa
Niin kauan se on kivaa kun homma toimii. Voi käydä vaikka parhaassa tapauksessa työajalla paneskelemassa.
Sitten KUN se homma loppuu niin ei olekaan enää kivaa kun on sellainen työkaveri olemassa.
Kokemusta on... - Raser
Näpit irti duunikavereista. Tähän sopii hyvin englantilainen kommentti:
Don't fuck in the factory- Raaseri
If not in the factore then how about in the office o why can't they go home and fuck there?
- Raser
Raaseri kirjoitti:
If not in the factore then how about in the office o why can't they go home and fuck there?
Ja kun kotona ollaan valmiita, niin mitäs seuraavana työpäivänä ? Ainoastaan silloin voi työkavereittein kanssa telmiä jos jompikumpi osapuolista lähtee firmasta pois, muuten en sekaantuisi työkavereihin.
- tällä tavalla
Esimies-alais suhteita katson moittivasti. Samalla hierarkian askelmalla olevat voivat sekoilla kenen kanssa haluavat, muttei eri portailla olevat keskenään, siitä ei seuraa mitään hyvää!
- etteeatw
työpaikka ei aseta sääntöjä elämälle tai ihmissuhteille. ei todellakaan.
- höpö
esimieheni rakastui minuun ja minä häneen, elimme elämämme parhaimmat vuodet ennen hänen poismenoaan ja kaikki työkaverimmekin olivat puolellamme, kukaan ei jäänyt kyttäämään tai juoruilemaan jälkeemme
- lataaja
Olen aina ihmetellyt, miten sopimattomia puolisoita ihmiset valitsee. Syynä tuntuu olevan valintametodi: joku yhdellä silmäyksellä kadulta tai jostain muualta vastaavasta paikasta. Se kuulemma nostaa seksuaalista latausta. Kyllä minusta, jos aikoo elää ihmisen kanssa pidemmän aikaa ja järjestää asiat sen mukaiseksi, pitäisi ihminen ensin vähän tunteakin.
Lisäksi työpaikoilla nyt vain tapaa paljon suuremman tyyppivalikoiman kuin missään iskupaikassa. Eikä tarvitse tehdä kompromisseja puolison älyn suhteen. Kompromisseja, jotka saattavat haitata koko loppuelämää.
Jos housut ei pysy jalassa työtovereista, pomoista ja mahdollisista eroista huolimatta, niin kyllä seksuaalinen latauskin on korkealla. - Hölmöläisen hommaa..
Mun ex rupes seukkaamaan heti meidän eron jälkeen työkaverinsa kanssa, sano mulle että työkaveri oli sille keino päästä eroon tunteesta mua kohtaan.. Loppujenlopuks tämä työkaveri otti lopputilin siitä firmasta kun niille tuli ero.. Kannattaa miettiä miltä sen mahdollisen eron jälkeen siellä työssä tuntuu katsella sitä ihmistä kenen kanssa viellä viikko tai kuukaus sitte vannottiin ikuista rakkautta...
- sekaantuja.
..olen aina iskenyt nimen omaan työkavereita ja olen tosi onnellinen. Työssähän ollaan selvinpäin ja yhdessä työtätehdessä näkee kaverin hyvät ja huonot ominaisuudet hyvin.
Mikään ei ole yhtä hyvä paikka löytää hyvää kumppania kuin työpaikka.- olavi
vähän kakspiippuinen juttu.riippuu vähän työpaikan rakenteesta ja luonteesta.yleensähän siitä ei seuraa,kuin panettelua ja naureskelua.etenkin jos toinen vielä esimiesasemassa,kuten meidän duunissa,jossa juttu meni jo luottamusmieskäsittelyyn..työtehokin alkoi jo kärsiä,kun aika meni juoruiluun ja ihmettelyyn.missään nimessä ei käy kateeksi duunipaikan rakastavaiset..
- BGBG
Juu oon itte ollut ihan samassa jamassa. =) Lähestulkoon samat työolot yms... kuin sullakin... Joo oon kyl noudattanut tota ei sekaantumisen kaavaa ja kyllä on ollut vaikeata. Kokoajan mielessä mutta kun ei saa... =( Harmi vaan että tunteet ovat jo miltei kuihtuneet... Näin jälkeen päin ajatellen sanon että ehkä olis kannatanu ottaa riski... Ei kannata odottaa vaa kuten sanotaan "tao kun rauta on kuumaa".
- hipsuli5
Itsekin olen pitänyt ohjenuorana sitä että työkaveriin en koskaan ihastu. Mutta mutta...toisin kävi. Ihastuin ensisilmäyksellä kun työpaikalla hänet ensikertaa näin. Myönnän, että toivoisin jotain enemmän, mutta meillä on todella hyvä ystävyyssuhde enkä todellakaan halua pilata sitä sillä, että jos toisenlainen suhde menisi pieleen. Tunteet ovat välillä aika voimakkaita, mutta tähän saakka olen niitä vastaan pystynyt taistelemaan. Ikäeroakin on, mutta ei se minua haittaa, hänestä en tiedä, enkä hänen tunteistaankaan. Joskus hän kyllä katselee aika pitkään...
Vaikka itse en uskallakaan tehdä liikettä suuntaan taikka toiseen. Toivon että sinä teet, koska tiedän kyllä mitä on kun ajatukset pyörii vain yhden henkilön ympärillä - sekaannun
Ja ai että on mukavaa ja makiaa!
- Tyttö pieni
Alahhan jo tehdä sitä aloitetta :D Itse ihastuin (nykyiseen ex) työkaveriini, mutta jätin asiasta kertomatta. Nyt kaduttaa ja kovasti. Enemmän sitä menettää siinä kun mielessä pyörittelee tälläistä asuaa, eikä tee mitään
- yksmiesvaan...
Ei muuta kuin aloitetta peliin!! Itse löysin kanssa elämäni naisen työpaikalta tai oikeastaan hän löysi minut... :) Työ luistaa loistavasti ja kyllähän aikuiset ihmiset osaavat pitää työn työnä ja vapaa-ajan vapaa-aikana, vai mitä?
Työ on kuitenkin vain pieni ja mitätön asia rakastumisen ja rakkauden rinnalla! - taisto
muttet koskaan kertonut hänelle asiasta..no sehän on jo myöhäistä...aamulla aurinko nousee taas
- ...
Meidän työpaikalla oli eräs sihteerikkö. Oikein "ruudinkeksijä". Se oli sellainen työpaikan reikä. Kaikki nussi sitä ja se otti todesta kun sille mussuteltiin "kulta oma mussukka"....
Kukaan ei ottanut sitä todesta, ei niin kukaan. Kukaan työpaikan miehistä ei olisi ottanut sitä vakavasti... :-D- ...
ai niin, firman reikä oli erikoistunut ukkomiehiin, vai menikö se päinvastoin... 8-D
- sukupuolitaudit
Sukupuolitaudeista sai sitten kaikkia työpaikan miehiä yhdistävän puheenaihen, koska te jaoitte niitä keskenänne. Melkein sama kuin olisitte homoilleet keskenänne.
Nainen olikin tosiasiassa vallan kahvassa työpaikalla: jakoi hiviä niille, joista ei pitänyt ja joiden urakehityksen halusi pysäyttää. :D
- onko sillä sitte jotai kumm...
suti.vati vintiin ja tunti vielä p#nt##n ja piiankin pili oli pömpöllään tv:härmän huuhelotimantti
- kiksi
jos luistaa työ paikalla niin luistaa myös työ ajan jälkeenkin.
- QueenOfTheDawn
tätä se elämä on; koskaan ei tiedä mitä eteen tulee. kokemuksella sanon että ota hetkistä kiinni. jännittäviä tälläiset suhteet ovat ja jos ne kariutuvat... niin katsotaan sitä sitten vasta. ystävinä ja työkavereina pitää pystyä pysymään vaikka suhde päättyisi. pitempi vihanpito kuuluu sinne yläaste aikoihin...
- samas duunis
heippa!!
Periaattees oon aivan samaa mieltä kanssasi,työkamua ei treffailla..Mutta meillä on tilanne niin,että minä ja mieheni ollaan samas työpaikas,hih!!ei ruvettu toki treffailemaan siellä..ollaan naimisis ja hain samaan duuniin.Ei se oo muuttunut miksikään.Ei missään nimes olla rakastavaisia töissä,ollaan niin kuin muutkin.morjenstataan..kysytään kuulumiset..ja sit taas..kattellaan!!!jos rupeaisin treffaamaan työkamua,sitä olis niin rakastunut,että työnteosta ei tulisi mitään ja luikkis vaan olan yli..mis se toinen mahtaapi mennä..hihi..
juu..tätä mieltä mä vaan:)- tylsistyttää
Olisikin jotain säpinää työpaikalla niin varmaan tämä typerä työkin alkaisi tuntua mukavammalta. Aamuisinkin olisi ihan ilo mennä töihin kun tietäisi taas kohtaavansa ihastuksensa. Illalla sitten jaksaisi kuunnella kotona ukon natinaakin kun ajatukset vaan pyörisivät takana olevassa työpäivässä ja kuumissa katseissa.
- en empisi
Jos molemmat olette vapaita niin siittä vaan. Minulle itselleni kävi samalla tavalla ja onneksi mies ymmärsi yskän ja teki aloitteen ja sitten se oli vientiä enkä taatusti kadu. Oltiin samaa mieltä siitä, että juttu olisi pitänyt tehdä jo 10 v. aikaisemmin, mutta onneksi myöhään kuin ei milloinkaan.
- Ande
Onneksi "erehdyin" tekemään saman virheen kymmenen vuotta sitten. Olen ollut tämän virheen kanssa naimisissa onnellisesti jo viisi vuotta. Työpaikkaromanssi on romanssi siinä missä muutkin. Vaikka toinen tai molemmat olisivat varattuja jo ennestään niin ilmeisesti eivät ole tyytyväisiä nykyisessä liitossaan?!?! Ei uusi romanssi ole syy erota nykyisestä vaan seuraus tyytymättömyydestä.
- pikkuinenmyy
Yksi asia johti toiseen ensin humalassa ja sitten selvinpäin. Ensimmäinen ei halunnut jatkaa ja toinen roikkuu riesaksi asti, vaikka olen ilmoittanut etten halua miestä elämääni. Kaikenlisäksi seurustelin kun ensimmäisen kerran heidät tapasin. Mutta en kadu eroani enkä muita miehiä. Ex-miehelle en kyllä heistä kertonut, koska eroon johtavat syyt olivat paljon syvemmällä. Turha loukata enempää kuin pakko.
- akak
Itselläni on ollut pari kolme juttua työkaverin kanssa. Tai siis tarkkaan laskien niitä on ollut kai 4 ja ne on kestäneet 9,5 viikkoa - 2 vuotta, ja sitten on ollut vielä pari kolme panoa päälle. Kaikki on ollut sinkkuja paitsi yksi pano minkä lopetin heti kun aloin selviämään. Se sai kyllä elämänsä kyydit, tuli vähän vyötäkin käytettyä. Kukaan ei ole ollut alaiseni paitsi yksi mutta sekin oli vähän niinkun epäsuorasti.
Yhteistä näille kaikille on, että olen jättänyt jokaisen. Ei niissä kenessäkään mitään elämää suurempaa vikaa ollut, en ollut vain valmis vakiintumaan. Maine varmaan alkoi pikku hiljaa levitä mutta täytyyhän naisille antaa puheenaihetta kahvipöytiin. Vaikutus oli itse asiassa päinvastainen kuin mitä saattaisi luulla, lähipiiriin alkoi ilmestyä uusia naisia. Ne oli niinkuin puolet-puolet: toiset etsivät miestä jonka kanssa mennä yhteen ja toiset olivat rouvia joita ei naitu kotona tarpeeksi. Kumpiakin torjuin aika raakalla kädellä: toisen miehen naisiin en (yleensä) koske ja toisaalta taas jos nainen oli selvästi etsimässä jotain loppuelämää varten en halunnut hukata hänen aikaansa. Joitain periaatteita sentään on minullakin vaikka muuten passiohedelmä maistuukin.
En pidä työpaikkaromansseja mitenkään ihmeellisenä. Parempi tapa se on tutustua ihmisiin kuin joku meluinen ravintola jossa kaikki esittää jotain. Myöskään suhteen päättyminen ei ainakaan minun kohdallani ole johtanut 30-vuotiseen sotaan kenenkään kanssa. Yksi nainen kyllä otti vähän nokkiinsa mutta sekin on nyt seestynyt. Katseet entisten kanssa kyllä kohtaa ja keskusteluja on käyty mutta mennyt on mennyttä.
Yks juttu on kyllä ihme. Ne on tosi kiinnostuneita mun nykyisistä: suurinpiirtein jokainen aloittaa keskustelun kysymällä seurustelenko paraikaa ja kenen kanssa. Ne on yleensä aika pettyneitä kun en suostu kertomaan. Niille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää etten kerro entisistä enkä nykyisistä muille, piste. - Joku Vaan
on sekaantua työkaveriini jos hänkin sitä haluaa (ja näyttääpä aika paljon siltä että rakastus on molemminpuolista :). Olemme molemmat vapaita, joten hysteerikkojen ei tarvitse pelätä siippojensa puolesta ainakaan minun takiani ;P
- Dolorosa
Minulla oli suhde työkaveriin ja olin pilata koko elämäni. Kotona oli ihana mies ja kaksi pientä lasta ja arki oli sellaista kuin lapsiperheen arki on. Tulipa sitten pikkujoulut ja kollega, jota olin pitänyt lähinnä säälittävänä nynnynä alkoi osoittaa palvontaa. Pari juomaa liikaa ja lopun tiedättekin. Asia kadutti järjettömästi ja pilasi avioliittoni samalla. No fiksuna tyttönä aloin vielä selvittämään asiaa tämän nynnerön kanssa ja seurauksena taas pari viinanhuuruista iltaa. Vihdoin mies sai selville (oli epäillyt kylläkin) ja show oli valmis. Itselleni oli 3 sekunnissa päivänselvää, että jään miehen luo jos vaan huolii, koska tämä nynny ei kyllä pystynyt kisaamaan millään saralla mieheni kanssa. Ensimmäiset kuukaudet oli tuskaa, asiaa käytiin mieheni kanssa läpi jokaikinen päivä itkun kanssa ja molemmat olivat täysin finaalissa. Pikkuhiljaa hommat oikeni ja itse asiassa paranikin ja olemme hyvin onnellisia. Itse kuitenkin kadun asiaa suunnattomasti, kahdeksan vuotta len manannut tyhmyyttäni joka päivä. Asiassa ei ollut yhtään mitään hyvää. Do not never ever do it!!!!!
- järkyttävä
työpaikkaromanssi takana, tapahtui kyllä jo vuosia sitten. Oltiin tuon tytön kanssa oltu jo kolmisen vuotta samassa työpaikassa. Sitten mulla loppui oma suhde ja yhtäkkiä aloin huomata outoja väreitä aina tavatessani tuon tytön. Hän myöskin selvästi alkoi osoittaa enemmän kiinnostusta minua kohtaan. Tähänkin asti olimme olleet tosi hyvissä työkaveri-väleissä. Ja hän oli suorastaan helvetillisen kaunis. Noin kuukauden päästä ensimmäisistä uusista tunteistani häntä kohtaan uskalsin ehdottaa tapaamista parin lasillisen ääressä. Hän suostui. Aloin jo olemaan rakastunut. Niinpä ajattelinkin kypsytellä hommaa hitaasti, enkä suinpäin rynnätä sänkyyn ja seksisuhteeseen. Ekat treffit meni tosi kivasti, juteltiin ja katseltiin toisiamme. Töissä tämän jälkeen oli pari päivää niin kiirettä, etten ehtinyt tulevia treffejä suunnittelemaan. Aikanaan kuitenkin vielä parit treffit parissa viikossa järjestettiin. Mä tyhmä luulin löytäneeni elämäni rakkauden enkä halunnut vain juntata. Tässä onnessa nämä treffit menivät ilman seksiä. Tyhmyydessäni kuvittelin tytön ymmärtävän minun oikeasti kunnioittavan häntä. Töissä oli hieman hankala olla, kuvittelin kaikkien huomaavan meidän lämpimät katseet.
Sitten pommi: yks akka puolihuolimatta (luultavasti tietämättä orastavasta "suhteestamme") kertoi kahvipöydässä tämän rakkaani seurustelleen jo pari viikkoa erään nimeltä mainitsemansa asiakkaan kanssa. Onneksi oli perjantai ja seuraavalla viikolla meitsin ensimmäinen lomaviikko. En tiedä, millä olisin töissä kestänyt tytön tavata. Tuon perjantai-iltapäivän onnistuin häntä pakoilemaan, epäuskoisena mutta vittuuntuneena. Varmaan arvaatte, mitä lomani mietin. En tietenkään ollut tyttöön missään yhteydessä loman aikana. Eräältä työpaikkamme kundilta, joka sattumoisin asui tytön naapurissa, kuulin, että olihan siellä tytön luona sellainen karpaasi Toyotallaan vieraillut. Kyllä potutti! Ja pahiten suivaannutti se, että työpaikalla kaikki "suhteestamme" tietävät pitäisivät minua armottomana stupidona. Sitten tein ehkä tyhmimmän päätökseni, päätin olla olematta tytön kanssa missään telemisissä. Tämän päätöksen takia luultavasti loputkin työpaikallamme arvasivat, mistä oli kyse. Enhän enää suostunut edes puhumaan entiselle lempparityökaverilleni. Kuukauden päästä musta tuntui, että kaikki loivat minuun merkitseviä katseita kun tyttö käveli ohitseni, emmekä edes tervehtineet. Muutaman kerran tyttö yritti ottaa minuun kontaktia, mutta ilmeeni ja yksitavuiset vastaukset jutusteluun karkottivat hänet aina pikaisesti luotani. Turha kai kertoakin, että parissa kuukaudessa olin hulluuden partaalla. Työpaikalla on nimittäin aika vaikea pakoilla toista ihmistä jonka kanssa on ennen ajoittain hyvinkin läheisesti töitä tehnyt. Eikä tyttökään minun lähettyvilläni ollut rennon ja iloisen oloinen, hänen suhteensa tuohon sonniinkin oli ohi parissa kuukaudessa. Sitten, ehkä noin vajaan vuoden kuluttua sattumalta pari kertaa törmättiin arkistossa kahdestaan. Pakko oli jotain sanoa, ettei ilma syttynyt palamaan. Tervehtiminen alkoi siitä uudestaan. Jossain vaiheessa opin jopa suhtkoht normaalisti hoitamaan työasiat tytön kanssa. Jossain vaiheessa jopa opimme juttelemaan ja hymyilemään toisillemme, toki vain tilanteen niin vaatiessa. Ja kaikista hulluinta, minulla oli vieläkin tunteita häntä kohtaan. Ymmärsin kuitenkin, ettei kokemani jälkeen suhde tulisi kysymykseen. En sanallakaan vihjaissut "menneisyyteemme", eikä sitä hänkään tehnyt. Kolme vuotta yhteensä tätä helvettiä kesti, tosin tilanteen pottumaisuus lieveni koko ajan - joskin liian hitaasti.
Sitten onnenpotku: mulle tarjoutui mahdollisuus toiseen työpaikkaan. Vaikka tuo työ ei maailman houkuttelevin ollutkaan, päätin -hyvin pitkälti tytön takia -suostua tuohon toiseen työhön. Halusin päästä häntä näkemästä. Mulle alkoi uus elämä, joka tasolla. Ei enää pelkoa tukalista tilanteista, ei stressiä. Halasin häntä jopa läksiäisissäni.
Nyt musta tuntuu, että voisin olla hänen kanssaan taas erittäinkin hyvä ystävä. Mutta luultavasti en häntä enää ikinä näe, elämä kun heitti mut toiselle puolelle Suomea. Pari kertaa olen hänelle soittanut (noin vuosi viimeisestä tapaamisestamme) varmistaakseni, ettei katkeruutta ole suuntaan eikä toiseen. Tosin en ole asiasta suoraan puhunut, mutta hänen aina iloinen äänensä (jota välillä vihasin) on palannut myös hänen puhuessaan minulle. - paljonkokenut
Ehdottomasti ei sekaannuta. Ajan mittaan välit kiristyvät tai jotain. Jollain tavalla sekoilu aiheuttaa skismaa ennemmin tai myöhemmin. Työkaverit on vähän kuin samaa perhettä. Keskenään sekoilu voi sotkea välejä. Etenkin jos porukassa on joku joka sekoilee useamman vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Sitten on lisäksi kateelliset jne jne. Ja kyllä vain on kokemusta tällaisesta ikävästin, sen lisäks mitä on työkavereille nähnyt käyvän.
Ja ettei asia olisi yksinkertainen - kuten ei elämä yleensäkään - niin tapasin nykyisen aviomieheni samasta työpaikasta. Meillä on sama työnantaja, mutta tehtävät täysin erilaiset ja toimipisteet sijaisevat eri paikoissa. Työporukan puitteissa kuitenkin tapasimme ja se oli menoa. Yritin yli puoli vuotta taistella vastaan, mutta rakkaus ei toimi järjen mukaan.
-miesvain- :lle... anna ajan kulua. Ole rela oma itsesi, älä jännitä tytön seurassa (helppo sanoa eikö vain ;) ). Tutustukaa toisiinne olemalla omat itsenne. Ehkä tulee luontevia - korostan sanaa luonteva! - tilaisuuksia tavata myös työn ulkopuolella. Älä panosta liikaa suhteeseen, vaan katso miten menee. Jos ei sitten menekään ja tytössä ilmenee joitain ikäviä puolia, niin asennoidu siihen, että kaikesta huolimatta voit vielä hymyillä ja tervehtiä. Ystävyys on paras pohja jos suhde kehittyy läheiseksi. Niin ja sitten, yrittäkää työpaikalla olla toisillenne vain työkaverit ja jättäkää kemiapeli työn ulkopuolelle. Kukaan ei tiedä miten teille tulee käymään enkä ole lukenut mitä tähän on vastattu, mutta... pidä mieli avoinna, järki ja maltti päässä :)- onnellinen aviovaimo
kateellisten panetteluja, jos kielletään toista tutustumaan paremmin työkaveriinsa.
Jos todella olet ihastunut/rakastunut.
Hyvä mies, älä epäröi!
Me olemme työpaikallamme tutustuneet toisiimme ja kuule oli mielettömästi kateellisia immeisiä.
Menimme kihloihin ja nyt olemme olleet 2 vuotta naimisissa onnellisesti.
Meillä iso työpaikka, porukka sika uteliaita.....antaa mennä vaan. me halaillaan ja pussaillaan ain ku töpaikalla nähdään!!!ovat vielä kateellisimpia ku meillä menee hyvin....
elämä on ihanaa!!!
- ei isketä
Työpaikan salarakkaasta en tiedä, mutta kaverin vaimoa ei isketä.
- paikasta
Riippuu kai siitä että minkälaisessa työilmapiirissä työskentelette. Mulla oli vähän samantyyppisiä ajatuksia eräästä miehestä ja koska tunne vaan oli niin vahva, en osannut ajatella mitään haittapuolia duunin suhteen. Meillä kuitenkin se tilanne että mä myyn tuotetta ja mies korjailee niitä, että ollaan niiku samaa taloa mutta hoidetaan eri hommia eri kerroksessa. Nähdään kyllä töissä joka päivä kahvilla ja lounailla jne. mutta kai me kyettäisiin välttelemäänkin toisiamme jos oikein yrittäisi, mutta en usko että siihen ajaudutaan. Musta nimittäin tuntuu melko vahvasti siltä että tässä on mun elämäni mies. Eikä ole aiemmin tuntunut näin hyvältä kenenkään kanssa. Että ehkä kannattaa sunkin kokeilla? :)
- asdflgjadflkgjalädkfjgadfl
Hei pässi, työpaikoilla tehdään töitä!!! Ja tekstistäs päätellen jos olet mies puolinen voi tsiisus mikä homo ja jos taas neiti voi lepakko sua
- mies-hlö
Työpaikkaromanssit on selkeä merkki hyvästä ja terveellisestä työilmapiiristä.
Jos kiinnostus on vielä molemminpuoleista niin anna ihmeessä mennä! kadut kumminkin jälkikäteen jos et tee mitään!
Omalla työpaikallani oli eräs ihana kesätyöntekijä... no menin sitten häneen ihastumaan! pyysin kyllä häntä ulos, mutta eipä hän ollutkaan kiinnostunut :( kaikesta huolimatta meille jäi hyvät välit. - I married one
Ensinnäkin täällä eletään vaan kerran. Jos firman politiikka ei asiaa suvaitse, niin sehän on vaan duunipaikka. Screw them! Jos teillä kerran synkkaa hyvin ja olette kummatkin sinkkuja, niin anna palaa!!! Carpe diem!
On jokseenkin turhaa kantaa huolta huomisesta, toimiiko homma vielä päivän, viikon tai vuoden päästä. Sitä ei tiedä erkkikään.
Ja vielä lopuksi: älä välitä mitä muut sanoo, oma on elämäsi ja itse siitä päätät! - aaa
Eikös ole se ja sama mistä kumppaninsa löytää? Joku löytää baarista, joku harrastuksien parista ja kolmas netin deittipalstalta... tai sieltä työpaikalta. Tietenkin jos homma ei luistakaan, voi samassa työpaikassa työskentely olla kiusallista? Ja siitä voit ainakin olla varma, että teitä seurataan suurennuslasilla muiden työkaverien toimesta. Työpaikalla neuvoisin pitämään matalaa profiilia, kuhertelu ja muu hömppä ärsyttää muita ja saa aikaanpahoja puheita. Ja eikös sinne työpaikalle töitä tulla tekemään eikä seurustelemaan? Mutta vapaallahan jokainen saa tehdä mitä lystää. Itellä työkaveri puolisona, kihloissa ja yksi lapsi - ja onnellinen.
- el toro
Voi olla kivaa niin kauan kuin kestää, mutta entäs jos sukset menevätkin ristiin niin kumpi on se joka vaihtaa työpaikkaa? Sen jälkeen on piinallista olla saman katon alla.
- nainen
itse päädyin viettämään kuumia hetkiä työkaverin kanssa, vaikkei loppuun asti mentykään. Molemmat olemme kyllä varattuja, mutta omasta suhteestani olen ollut valmis lähtemään jo pitkään.
Alkuun oli hieman hankalaa kohdata häntä, hävetti aivan hemmetisti, koska en ollut koskaan tehnyt mitään vastaavaa, mutta jotenkin oma hellyydenkaipuuni ajoi hänen syliinsä. Pääsimme kuitenkin tapahtuneen yli, ja nyt kun tapahtuneesta on aikaa jo useita kuukausia, ovat välimme paremmat kuin hyvät.
Itse en ainakaan kanna katkeruutta asiasta, johon olin itse yhtä syyllinen ja vaikken tästä ole mitään rakkaustarinaa saanutkaan. Paremminkin olen kiitollinen siitä että sain edes yhden yön hellyyttä. Jollain tavalla välimme ovat kuitenkin epäselvät, sillä tämä ihminen on tullut näiden kuukausien aikana läheiseksi, tiedämme toisistamme ja elämistämme paljon. Joskus tuntuu että välillämme pitäisi olla jotain enemmän, enkä usko että tunne on yksipuolinen. Kuitenkaan emme ole enää tehneet mitään sopimatonta, vaan "suhde" on ihan ystävyystasolla.
En näe syytä miksei työkaverista voisi tulla enemmänkin, mutta pitää olla aika hyvä itsetunto, että kestää senkin jälkeen jos suhteesta ei tulekaan mitään. - kai paikasta
No mun mielestä on henkistä köyhyyttä ja nössöä elämäntyyliä jos ei uskalla tehdä asioita sen takia kun "mitä muutkin ajattelee" ja että pelkää että on mahdollisesti kiusallista olla samassa työpaikassa JOS ero koittaa. Henkistä köyhyyttä just siten että jos ei osaa asioita sitten hoitaa järjen kanssa ja ottaa vastuuta asioista. Mä ainakin asun jo tän kultani kanssa eikä oo käyny kertaakaan mielessä että mitä muut ajattelee. Kai ne voi paljonkin ajatella mutta mua ei todellakaan kiinnosta. Me ollaan onnellisia. Se on tärkeintä.
- mie
Niin siinäpä vasta pulma mitä tekee..Mutta itse olen kyllä siihen tulokseen tullut että se ei ole kovin kannattavaan kun olen seurannut vierestä työpaikalla syntyneitä romansseja sitten sitä mitä tapahtuu, jos se ero tulee. Niillä asianomaisilla on v********a olla töissä ja siitä saavat myös täysin ulkopuoliset kärsiä..Mutta jokainen tekee omat valintansa.
Hauskaa syksyn jatkoa! - palkkaa saava
Pitää sen romanssinsa vaan siellä vapaa ajalla eikä puuhaa työpaikallaan! Sellainen voi alkaa muita vituttaa jos joka kulmassa ollaan kieli toisen suussa imuttamassa :) Se nyt on ihan yhden tekevää jos vapaa ajalla vaikka painaa esimiehen kanssa, eihän asiassa nyt ole mitään uutta, meilläkin sosiaali ja terveysalalla on monia, mies ja vaimo töissä samassa talossa, tosin eivät kyseisellä työpaikalla kimppaantuneet mutta kuitenkin.!
- örw
Naiset ovat kovin heikkoluontoisia menemään mihin vain sotkuihin missä vaan jos vähänkin mies on komea ja osaa lässyttää sopivasti..vertauskuvallisesti miehenä voin verrata naista autoon,uusi kiiltävä ferrari,kun tuon saisi allensa ja painaa tallaa.Jos työpaikalla on joku hyvävartaloinen seksikäs nainen,niin onhan sitä kiva katsella ja voisihan sitä testailla sängyssä mut ei sen enempää ja siitäkin voisi tulla jotenkin paska tunne jälkeenpäin...
- ainakaan varattua sellaista
Vuosi sitten tein virheen, että sekaannuin työkaveriin, joka oli keskellä eroprosessia. Vaikka rakkaus roihusikin, oli tilanne vähintään hankala ja aiheutti paljon pahaa mieltä ja ennenkaikkea haittasi työntekoa. Varmaan siis pahin mahdollinen valinta on varattu työkaveri, joten vältelkää niitä...
- Elias
Käy painamassa välittömästi. Ei siitä muuten mitään tolkkua tule. Elämä on liian lyhyt ja naisia on aivan liikaa. Ei sillä ole mitään väliä onko se työkaveri. Onhan ne tavallaan aidompia suhteita, kun kapakasta kaapatut kännitapaukset. Tuosta voi tulla jotain. Tiedät sen itsekkin.
Siis pyydät elokuviin. Joku toinen päivä sitten pizzalle. Sitten ehkäpä muutamalle drinksulle.
Sen jälkeen Raakelin sanoin "Tiedät kyllä mitä". - haa
Taasin kesätyöpaikallani aivan mainion naisen viime kesänä. Yhdessä ollaan edelleen...
- maisa
Mun mielestä ei mitään ongelmaa kun osaat erotella sen et ihminen on sun piriste kiireisessä työmaailmassa ja vapaa-aikaan hän ei kuulu, sillä omalla kohdallani on töissä aina joku toisen sukupuolen edustaja jonka kanssa voi töissä "flirttailla" mutta sääntö on se et se kuuluu vain työmaailmaan ja ilman kosketteluja.
- kokemusta on
älä missään tapauksessa rakastu työ kaveriin.sillä jos se ei onnistukkaan kuin sen hurmion ajan ,niin sen jälkeen ne vaikeudet vasta alkavat. itse olen uhri nyt kävellään melkein seiniä myöten. sama osasto töissä ... kumpi lähtee? olen antanut periksi ja olen pyytänyt toiselle osastolle töihin. en jaksa enää kuunnella sitä haukkumista. kokemusta on.
- Carsten05
minun mielestäni ei tarvi ajatella liikaa "työmoraalia", eihän kukaan ole naimisissa työpaikkansa kanssa!
- sille (n)
voi jos rakastuu niin rakastuu vaikkapa työtoveriin.
Omalla kohdallani on myös käynyt näin. Olemme molemmat vapaita ja yritämme vetää työpaikalla mahdollisimman matalaa profiilia. Kun muut huomaavat esim. katseet (näin omalla kohdallani) alkaa juoruilu ja vilkuilu,(kateuttako?)ja etenkin naisporukat käyttäytyvät ilkeästi ja osoittavasti eli saavat pahan mielen aikaan. Monesti olen jopa aikonut "puhaltaa pelin poikki," mutta tunteistaan ei pääse noin vaan rakastuneena irti.Tsemppiä teille ehkä työpaikallasi asiat ovat paremmin ja siellä hyväksytään kahden ihmisen onni. - Mape
Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa kuin sinäkin enkä voi sinua neuvoa, koska kaikilla oma karma jota on sinun kuin minunkin kulkea. Jokainen tietää varmuudella kun oma elämän kumppani astuu eteen, onko se tullut työpaikalla tai jossain muualla se selviää sinulle kyllä aikanaan. Sinun on vaan tehtävä oma päätöksesi silloin kun olet harkinnut aikasi miten tämä tarina saattakin päättyä ja se on ihan sinusta itsestäsi kiinni ei kenestäkään muista. Itse sinä kuitenkin teet sen lopullisen ratkaisun olkoonkin se myöntävä tai kieltävä, mutta sinä itse sen teet. käy keskustelu itsesi kanssa älä muiden T:MK
- poika
No, tuskin hän pahastuu jos kysyt ?
mutta muista pitää rajat kunnossa
kokemuksen pohjalta voin kai sanoa että, minulla henk.kohtaisesti ei työtahti/ilmapiiri kärsinyt yhtään
mutta nimimerkistä päätellen olet vaatimaton
linkkivinkki: heitä tantta - asenne roskikseen - vaan!
Anna mennä vaan! :) Itse löysin nykyisen avomieheni työpaikan kautta. :)
- kuumato
Minkäs sille voit jos kemiat sopii yhteen ja kaikki muutenkin natsaa.
Samassa vuorosso olo on kyllä melkoinen koettelemus koska suhde täytyy pitää salassa ainakin toistaiseksi.
Tätä ei kyllä ollut suunniteltu vaikka olemme olleet samassa paikassa töissä melkein 2v. - esimieheni kanssa aikoinaan
kaikki on mahdollista kun elämästä on kysymys...ei voi sanoa koskaan mikä on oikein ja väärin joka tapauksessa tilanne muuttuu...halusipa sitä tai ei...
- nimetön
voooiiisiiitko antaa edes vähän vihiä et mistäs päin suomea olet? ;D voisin sitten itsekkin vähän herätellä toiveita :)
- -miesvain-
Ihan pk-seudulla olen töissä, tosin muualta kotoisin.. =)
- nimetön
-miesvain- kirjoitti:
Ihan pk-seudulla olen töissä, tosin muualta kotoisin.. =)
no voi vitsi! mutta jos työ kaverisi on vapaa ni pyydä toki häntä treffeille ;)
- saa
Kyllä mä treffailen yhden kanssa...siis itse asiassa asunkin ja meillä on kaksi lasta....hyvin toimii....
- Mariini
Mulla on ollut aikanaan suhteita työkavereihin. Nuorempana kävin ulkona, syömässä ja pientä seurusteluntynkää on ollut työpaikkojeni edustajien kanssa. Ja sitten elin pitkän, yli 10 v., suhteen työkaverini kanssa. Se tuntui kanssa olevan rakkautta ensisilmäyksellä ja kiihkeetä sellaista. Täytyy kyllä myöntää, että hän iski minut, koska olin päättänyt, etten enää sekaudu työkavereihin. Alkuseurustelu oli tosi kiihkeetä ja varsinkin siellä työpaikalla, kun ei muualla oikein pystytty näkeen. Harrastettiin seksiä iltaisin, kun muut oli menneet kotiin, milloin tj:n sohvalla - milloin vessoissa keskellä päivää ym.
Siellä samassa työpaikassa ei oltu kuin muutama vuosi ja sitten se suhdekin alkoi pikkuhiljaa kuihtua ja intohimopuoli väheni lopulta kokonaan! Mutta koko suhteen ajan harrastimme suhtkoht samoja asioita (vaikka ei ollut enää sitä seksiä) ja teimme yhdessä kaikkea, että se oli sen suhteen hyvä puoli !
Onhan siinä oma jännityksensä näissä työpaikkaromansseissa. Ei ainakaan ole tylsää ! Oliskohan siinä se salailujännitys, mikä viehtättää... että on joku yhteinen salaisuus jonkun kanssa ja muut ei tiedä. Eihän se sitä tietenkään pelkästään ole, mutta on ainakin jännitystä elämässä!
Mutta olen sitten naisena paljon kokenut myös ei-toivottua kiinnostusta - jopa ahdistelua - yleensä toimitusjohtajien taholta. Ja joku naimisissaoleva tj ehdotti suoraan, että eikö meillä voisi olla seksisuhde tämän työsuhteen lisäksi - silloin meikätyttöö vietiin koko työpaikasta pois ja lujaa. Olen kahdesta muusta työpaikasta lähtenyt myös liian innokkaiden johtajien takia, koska en halua sekoittaa yksityiselämääni johtajiini enkä halua yletä/aleta alapääni kautta. Haluan edetä omilla taidoillani urallani, koska tiedän olevani hyvä työssäni ja hankin tietoa koko ajan lisää opiskelun kautta.
Jos sinusta tuntuu, että työkaverisi on elämäsi nainen ja tunnette syvästi molemmin puolin, niin älä kävele onnesi ohi :)). Eihän se ole takuuvarmaa, että suhde kestää koko loppuelämän, mutta onko se tarkoituskaan? Tietysti hienoa, jos kestää, mutta olen oma-kohtaisesti huomannut, mitä vanhemmaksi tulee, että pitäisi mennä tätä elämää vain päivä kerrallaan ja yrittää osata ottaa siitä päivästä irti kaikki mahdolliset elämykset - tietysti mieluummin ne positiiviset sellaiset. Tsemppiä !- äärimmäisen surullista
Minusta on kokonaisuudessaan jotenkin säälittävän kuuloista rajoittaa ihmissuhteita työpaikan mukaan.
Täytyisi osata priorisoida mikä on tärkeää..ajatuksella siis.
- -miesvain-
Elikkä viikonloppuna tuli tehtyä aloite ja homma jää kyl siihen kaveruusasteelle. Hänellä onkin juttua jonkun toisen kanssa, vaikka luulin, että on vapaalla jalalla. Joten taas tuli sitten ihastuttua varattuun naiseen.. :(
Noh, eipähän tarvi mietiskellä enää jokailta tuleeko tästä mitään.. Kyllä tääl positiivinen asenne säilyy, vaikka naisasiat hieman tökkii. :)- hän
niin? Vai ymmärsitkö väärin? Itse meinasin pyöryä, kun se TOIVOTTU aloite tuli, en saanut sanaa suustani.. Joten jos ymmärsit väärin?
- kinkussa kiinni
Mitä siinä aloitteita kinkkuun vaan kiinni ja annin kanssa joraamaan. juota anni känniin niin pääset annin kämpille. So simple, das stimmt!
- kinkussa kiinni
Mitä siinä aloitteita kinkkuun vaan kiinni ja annin kanssa joraamaan. juota anni känniin niin pääset annin kämpille. So simple, das stimmt!
- me
mistä päin mualimaa oot ja mitä teet työksesi...
- kakskymmentä
Antaa mennä vaan katseiden puolin sun toisin. Ei siihen mitään tarvitse ruveta tekemään lisää.
- ja eri mieltä.
Katseidenvaihto ja hyväntuulinen keskustelu ei haittaa ketään, mutta ongelmia tulee kun mukaan tulee tunteita ja jos alkaa niiden myötä ylittää asiallisen kanssakäymisen rajoja. Tämä pätee niin työkaveri- kuin esim. asiakassuhteissa. Tietenkin jos molemmat ovat vapaita, niin mikäs siinä! Olisi sääli jos toisilleen sopivat vapaat ihmiset jättäisivät tutustumisen hölmöjen muodollisuuksien tai "kirjoittamattomien sääntöjen" vuoksi.
- -a-
ja eri mieltä. kirjoitti:
Katseidenvaihto ja hyväntuulinen keskustelu ei haittaa ketään, mutta ongelmia tulee kun mukaan tulee tunteita ja jos alkaa niiden myötä ylittää asiallisen kanssakäymisen rajoja. Tämä pätee niin työkaveri- kuin esim. asiakassuhteissa. Tietenkin jos molemmat ovat vapaita, niin mikäs siinä! Olisi sääli jos toisilleen sopivat vapaat ihmiset jättäisivät tutustumisen hölmöjen muodollisuuksien tai "kirjoittamattomien sääntöjen" vuoksi.
Itse missasin juuri tuollaisten hölmöilyjen vuoksi vuosia sitten mahdollisen suhteen erääseen ihanaan mieheen:(. Meillä synkkasi alusta alkaen tän miehen kanssa tosi hyvin, mutta minä tyhmä en sitten kuitenkaan uskaltanut näyttää kunnolla tunteitani enkä kertoa niistä hänelle.. Tyhmä luulin, että hän tietää ne kertomattakin, että näkee minusta.. Ehkä näkikin, mutta piti varmaan minua ristiriitaisena ihmisenä, kun näytin kuitenkin ihastuneelta, mutta kun hän itse avasi suunsa ja kertoi, että hänellä on tullut tunteet mukaan, istuin hymyillen kuin mykkä:(. Jostakin syystä, nyt kun on myöhäistä katua, olen alkanut miettiä tätä miestä todella paljon. Emme ole enää samassa työpaikassa ja tuskin hän enää minua muistaakaan. Ja mitä kaikkea muuta on ehtinyt tässä välissä tapahtumaan, en edes tiedä!
- adam&steve
Ruotsin poliisissa tämä on järjestetty niin, että työparin muodostavat aina mies ja nainen, näin vältytään ikäviltä työpaikkaromanssisotkuilta.
- ölkjasdölkjasdf
kitkaa tulee vain jos olette lapsellisia ihmisiä
- hohhoijaaa
Sellaisten reppanoiden jotka sitä seuraa eivät muualta löydä.
- älä ole hölmö
että tapaat sen oikean ihmisen työpaikallasi etkä viikonloppuna baarissa tai vaikka jonkun harrastusten parissa? Niitä ihan samoja ihmisiä me ollaan työssäkin, samanlaiset tunteet ja samanlaiset taipumukset tunnistaa hyviä henkilökemioita. Työpaikka itse asiassa on helvetin hyvä paikka tutustua! Siellä ehtii vaivihkaa seurata sivusta toisen tapoja, juttuja ja olemista joten ei ihan tule otettua "sikaa säkissä".
Ei se ole mitään "sekaantumista". Hyvä kun pystyn edes kirjoittamaan asiasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni264243- 1942235
Elokapina määrättävä lakkautettavaksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Aloitteen sisältö Ympäristöjärjestö Elokapina tulee määrätä välittömästi351821Sukset jo ristissä? Ensitreffit alttarilla Anna syyttää rajusti - Hai puolustautuu: "Mutta en mä..."
Voi, voi... Onko Anna liian epävarma itsestään vai mikä mättää? Pari tuntenut vasta pari päivää ja kriisiä jo pukkaa.161637Sofia B- miljonäärillä on vaimo ja pieni vauva .
Voi ei taasko oli avioliitossa olevan miehen salarakas ja miksi voi noin toimia tää Sofia näin alhaisesti ?2211630Nyt on kansalaisaloite: Elokapina lakkautettava.
Tänään tullut uusi kansalaisaloite, jossa vaaditaan Elokapinaa lakkautettavaksi, tai julistamista rikollisjärjestöksi, k1421272Kansalaisaloite Elokapina määrättävä lakkautettavaksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Erittäin hyvä ja kannatettava aloite!511114Ohhoh! Robert Helenius yllättää - Näin hän vastaisi Tanssii Tähtien Kanssa -kutsuun: "Ura..."
Robert Helenius olisi kyllä komea näky TTK-parketilla vai mitä olet mieltä? Ja olikos se Viivi Pumpanenkin jo siellä...9911Hyvin sä olet
Olet toiminut aina. Älä epäile tai häpeä omaa toimintaasi nainen. Kukaan ei vahingoittunut ja kaikki on ollutta ja menny56905Stubb ohjeisti Natoa: "Vapauttakaa ohjukset"
Presidentti Stubb linjasi amerikkalaismedia CNN:n haastattelussa, että Nato-maiden pitäisi ”todellakin” antaa Ukrainalle127841