Aneurysmat ja äänet

Miguel ja Saksa voisivat löytää.
Tiedän että teksti tuntuu hullulta, mutta tämä on jatkoa viestiketjulle "Koilaus".

Itse asiassa aneurysma voi aiheuttaa "ääniä". Minulla on ollut AVM ja aneurysmia, paikassa, joka aiheutti sen, että pulssin syke kuului hyvin voimakkaana saman puolen korvassa.

Nyt mua todella suututtaa. Millä pätevyydellä sinä kuvettelet tietäväsi mikä kuuluu aneurysmiin ja mikä ei? Aneurysmat voivat aiheuttaa yhtä paljon oireita kuin on kärsijiä. Kuten Inka kirjoitti hänellä on aneurysmat paikassa, jossa pulssin ääni kuuluu paremmin.

Kuulostat ihan lääkäriltä, joka ei itse ole ollut päivääkään sairas ja on kaiken kaikkiaan väärällä alalla!

Saksa kirjoitti:

Nyt mua todella suututtaa. Millä pätevyydellä sinä kuvettelet tietäväsi mikä kuuluu aneurysmiin ja mikä ei? Aneurysmat voivat aiheuttaa yhtä paljon oireita kuin on kärsijiä. Kuten Inka kirjoitti hänellä on aneurysmat paikassa, jossa pulssin ääni kuuluu paremmin.

Kuulostat ihan lääkäriltä, joka ei itse ole ollut päivääkään sairas ja on kaiken kaikkiaan väärällä alalla!

Lue lisää

Noin sitä pitää! Asennetta löytyy!
Tyhmille miehille osoitetaan heidän paikkansa!

Inka kirjoitti:

Noin sitä pitää! Asennetta löytyy!
Tyhmille miehille osoitetaan heidän paikkansa!

tietämättä laisinkaan että se liittyy jo aiemmin käsiteltyyn asiaan niin kyllä siitä aika oudon kuvan saa,en yhtään ihmettele että ensim.vastaus on ollut mitä on.Alku on kuin kirjallisuusarvostelusta ja jatko....
Miksei asiaa voi kirjoittaa sille kuuluvaan ketjuun,miksi avata uusi?
Sähköpostitkin on keksitty.

tuon alkuperäisen viestin kirjoitti:

tietämättä laisinkaan että se liittyy jo aiemmin käsiteltyyn asiaan niin kyllä siitä aika oudon kuvan saa,en yhtään ihmettele että ensim.vastaus on ollut mitä on.Alku on kuin kirjallisuusarvostelusta ja jatko....
Miksei asiaa voi kirjoittaa sille kuuluvaan ketjuun,miksi avata uusi?
Sähköpostitkin on keksitty.

Lue lisää

Myönnän että epäröin kun aloitin uuden viestiketjun kun vanha kävi liian syväksi. Näköjään teinkin väärän ratkaisun.
Toisaalta ajattelin, että useimmat tätä palstaa lukevat seuraavat sitä niin säännöllisesti, että tunnistavat nimimerkit.

Ainakin minun tarkoitukseni on antaa elämänuskoa niille jotkä kärsivät näinkin stressaavasta sairaudesta, onhan minulla pian neljänkymmenen vuoden kokemus kuoleman konkreettisesta läsnänolosta elämässä. Krampit ja pulssin kuuleminen ovat huolehtineet muistuttamisesta.

En kuitenkaan halua vajota sellaiseen pelkoon kuin eräs televisio-ohjelmassa, olikohan Akuutissa, haastateltu ikäiseni nainen, joka saatuaan aneurysma-diagnoosin, ei uskaltanut olla lastenlasten kanssa ilman että joku muu oli läsnä.

Inka kirjoitti:

Myönnän että epäröin kun aloitin uuden viestiketjun kun vanha kävi liian syväksi. Näköjään teinkin väärän ratkaisun.
Toisaalta ajattelin, että useimmat tätä palstaa lukevat seuraavat sitä niin säännöllisesti, että tunnistavat nimimerkit.

Ainakin minun tarkoitukseni on antaa elämänuskoa niille jotkä kärsivät näinkin stressaavasta sairaudesta, onhan minulla pian neljänkymmenen vuoden kokemus kuoleman konkreettisesta läsnänolosta elämässä. Krampit ja pulssin kuuleminen ovat huolehtineet muistuttamisesta.

En kuitenkaan halua vajota sellaiseen pelkoon kuin eräs televisio-ohjelmassa, olikohan Akuutissa, haastateltu ikäiseni nainen, joka saatuaan aneurysma-diagnoosin, ei uskaltanut olla lastenlasten kanssa ilman että joku muu oli läsnä.

Lue lisää

liian pitkä vaan juuri siihen yhteen kohtaan laitettuja viestejä on liikaa, eli se on liian syvä. Eli kokeilepas vastata suoraan siihen alkuperäiseen kirjoitukseen siinä keskustelussa.

ei yleensä ole kirjoitti:

liian pitkä vaan juuri siihen yhteen kohtaan laitettuja viestejä on liikaa, eli se on liian syvä. Eli kokeilepas vastata suoraan siihen alkuperäiseen kirjoitukseen siinä keskustelussa.

Lue lisää

Joo anteeksi tyhmyyteni, kun käytin väärää sanaa.
Viestiketju alkoi kuitenkin kysymyksellä, johon vastaukseksi viestini sopi yhtä huonosti kuin uuden keskustelun aloittamiseen. En löytänyt muutakaan sopivaa kohtaa, josta olisin jatkanut.

Mutta mitäs minun täytyy sinulle selitellä. Oletko sinä joku seriffi, vai muuten vaan besserwisser. Lue keskustelun ohjeet, ja tule sitten opettamaan. Tai hanki itsellesi elämä :)

Inka kirjoitti:

Miguel ja Saksa voisivat löytää.
Tiedän että teksti tuntuu hullulta, mutta tämä on jatkoa viestiketjulle "Koilaus".

Itse asiassa aneurysma voi aiheuttaa "ääniä". Minulla on ollut AVM ja aneurysmia, paikassa, joka aiheutti sen, että pulssin syke kuului hyvin voimakkaana saman puolen korvassa.

Lue lisää

.. joka heti ymmärsi, että alkuperäinen viesti on jatkoa aloittamaani koilaus-viestiin. Kiva kun "nostit" Inka! Muillekin aiemmassa viestiketjussa kanssani kirjoitelleille ja tsempanneille; lämpimiä terkkuja ja hyvää mieltä. Turun seudulla paistaa aurinko, mene ostelemaan viherkasveja ja laitan kohta lapion heilumaan. :)

..hui kirjoitti:

.. joka heti ymmärsi, että alkuperäinen viesti on jatkoa aloittamaani koilaus-viestiin. Kiva kun "nostit" Inka! Muillekin aiemmassa viestiketjussa kanssani kirjoitelleille ja tsempanneille; lämpimiä terkkuja ja hyvää mieltä. Turun seudulla paistaa aurinko, mene ostelemaan viherkasveja ja laitan kohta lapion heilumaan. :)

Lue lisää

Moi
Täällä 50 kilometriä Turusta aurinko paistaa myös. Kesäisen lämmintä suorastaan.
Menen TYKSiin maanantaina, tiistaina sitten operaatio. Riitanko (radiologi) kanssa olet jutellut. Minusta hän on ihana poikkeus lääkärien joukossa.

Onko sinulla jo tietoa operaatiosi ajasta?

ei yleensä ole kirjoitti:

liian pitkä vaan juuri siihen yhteen kohtaan laitettuja viestejä on liikaa, eli se on liian syvä. Eli kokeilepas vastata suoraan siihen alkuperäiseen kirjoitukseen siinä keskustelussa.

Lue lisää

Tämä jauhaminenhan se sitten kuuluukin tänne neurologia-osastolle. Kertaus on opintojen äiti.

Inka kirjoitti viestissään Miguelille ja Saksalle, siitä voisi ei asiaan perehtynytkin arvata kyseessä olevan jatko jollekin toiselle viestille.

Olisi muuten paljon helpompaa kun jokainen käyttäisi nimimerkkiä. Tietäisipähän kenelle vastaa. Minä ainakin pysyn sanojeni takana enkä peittele "henkilöllisyyttäni".

Minusta tuo ylenkatseinen ja näsäviisas väite että ihminen, joka on elänyt tämän sairauden kanssa 40 vuotta, ei tietäisi mikä hänen sairauteensa kuuluu ja mikä ei, on todella ala-arvoista. Minulle Inkan tuki ja kertomukset ovat olleet todella suuri apu. Ketä nämä tarinat eivät kiinnosta, voivat jatkossa hypätä kaikkien Saksan ja Inkan viestin yli. Helppoa, eikö?

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Inka kirjoitti:

Moi
Täällä 50 kilometriä Turusta aurinko paistaa myös. Kesäisen lämmintä suorastaan.
Menen TYKSiin maanantaina, tiistaina sitten operaatio. Riitanko (radiologi) kanssa olet jutellut. Minusta hän on ihana poikkeus lääkärien joukossa.

Onko sinulla jo tietoa operaatiosi ajasta?

Lue lisää

Terveissii naapuri flikal ;)
Soitin yhdesti sinne osastolle ja osastosihteeri sattui vastaamaan puhelimeen. Mulla kun ei vielä ole tarpeeksi kokemusta, että vaan silleen ujosti kyselen et jos kohta pääsis.. Oli oikein mukava ja empaattinen.
Neurologi epäili, että koska mut on laitettu jonoon elokuussa, eikä minulla ole arpia (eli ei akuutti tarve) toimenpide on vasta marraskuussa.
Minäpä iltarukouksissa siis alan toivomaan, että pääsen sille Riitalle. Toinen vaihtoehto on kuulema Arto. Samalla toivon Sinulle hyvää mieltä, ja alkuviikosta voin ajatella kaikkia hyviä toiveita , että toimenpiteesi sujuisi hyvin.

..hui kirjoitti:

Terveissii naapuri flikal ;)
Soitin yhdesti sinne osastolle ja osastosihteeri sattui vastaamaan puhelimeen. Mulla kun ei vielä ole tarpeeksi kokemusta, että vaan silleen ujosti kyselen et jos kohta pääsis.. Oli oikein mukava ja empaattinen.
Neurologi epäili, että koska mut on laitettu jonoon elokuussa, eikä minulla ole arpia (eli ei akuutti tarve) toimenpide on vasta marraskuussa.
Minäpä iltarukouksissa siis alan toivomaan, että pääsen sille Riitalle. Toinen vaihtoehto on kuulema Arto. Samalla toivon Sinulle hyvää mieltä, ja alkuviikosta voin ajatella kaikkia hyviä toiveita , että toimenpiteesi sujuisi hyvin.

Lue lisää

Arto on kokeneempi, mutta ei sillai potilasystävällinen kuin Riitta.
Sen olen kokenut kurjaksi, kun yöpymispaikka on neurokirurginen osasto, mutta toimenpiteet tehdään angio-osastolla. Eli radiologia ei välttämättä näe kuin toimenpidehuoneessa. Tosin ekakertalaista ne varmasti tulee tervehtimään.

Sut viedään sängyllä sinne röntgen- tai mikä kuvantamisosasto se nykyään on, ja ihmiset katsoo kauhuissaan ketä tosi sairasta siinä viedään. Ota kaikki irti siitä tilamteesta :)

Onpas sinua siunattu diagnooseilla. Luin, että sinulla on kaksi A:ta ja H. Olet sinä sisukas plikka! Olen syntyisin Satakunnan ja Hämeen rajoilta,asunut Varsinais-Suomessa alle 25 vuotta, joten en vielä osaa kirjoittaa tai edes puhua tätä kieltä, ymmärrän kyllä jo hyvin.

Kiitos myötäelämisestä! Olen luottavaisella mielellä.

Inka kirjoitti:

Miguel ja Saksa voisivat löytää.
Tiedän että teksti tuntuu hullulta, mutta tämä on jatkoa viestiketjulle "Koilaus".

Itse asiassa aneurysma voi aiheuttaa "ääniä". Minulla on ollut AVM ja aneurysmia, paikassa, joka aiheutti sen, että pulssin syke kuului hyvin voimakkaana saman puolen korvassa.

Lue lisää

kerro tarkemmin mikä sinulla oli...minulla todettiin kaulasuonen ahtauma ja sivulöydös verisuonen pullistuma päässä.niin korvassa kuuluu.....

anneli kirjoitti:

kerro tarkemmin mikä sinulla oli...minulla todettiin kaulasuonen ahtauma ja sivulöydös verisuonen pullistuma päässä.niin korvassa kuuluu.....

Minulla on AVM (arteriovenoosi malformaatio) eli aivoverisuoniepämuodostuma, johon joskus, ja ainakin minulla liittyy aneurysmia.

Inka kirjoitti:

Minulla on AVM (arteriovenoosi malformaatio) eli aivoverisuoniepämuodostuma, johon joskus, ja ainakin minulla liittyy aneurysmia.

Toivon sinulle kaikkea hyvää ensi viikolle Inka! Ajattelen sinua ja pidän peukkuja sille, että tekisivät ne puuttuvat toimenpiteet. Koeta levätä ja ilmoittele itsestäsi kun jaksat. Olisi mukava kuulla kuulumisiasi.

Haleja ja lämpöisiä ajatuksia!

Saksa

Inka kirjoitti:

Joo anteeksi tyhmyyteni, kun käytin väärää sanaa.
Viestiketju alkoi kuitenkin kysymyksellä, johon vastaukseksi viestini sopi yhtä huonosti kuin uuden keskustelun aloittamiseen. En löytänyt muutakaan sopivaa kohtaa, josta olisin jatkanut.

Mutta mitäs minun täytyy sinulle selitellä. Oletko sinä joku seriffi, vai muuten vaan besserwisser. Lue keskustelun ohjeet, ja tule sitten opettamaan. Tai hanki itsellesi elämä :)

Lue lisää

tullut mieleenikään, että jos haluan auttaa, otat sen noin. Kenellähän sitä elämää ei ole? Miten olis vihanhallintakurssit tai jos sen itsesäälin jättäs johki muille palstoille. On se kumma, kun mitään ei voi sanoa ilman, että se otetaan henkilökohtaisena loukkauksena. Kummaa porukkaa.

Saksa kirjoitti:

Toivon sinulle kaikkea hyvää ensi viikolle Inka! Ajattelen sinua ja pidän peukkuja sille, että tekisivät ne puuttuvat toimenpiteet. Koeta levätä ja ilmoittele itsestäsi kun jaksat. Olisi mukava kuulla kuulumisiasi.

Haleja ja lämpöisiä ajatuksia!

Saksa

Lue lisää

Kiitos Saksa!
Mukava tietää että olen mukana ajatuksissasi. Annan sille pajon arvoa.
Luulin että olet tällä viikolla työmatkalla Suomessa. Eikö terveydentilasi sallinut, vai laskinko viikot väärin?

Pidetään yhteyttä. Voi hyvin. Ilmoittelen kyllä, miten operaatio meni.

Voi hyvin!

ei kyllä kirjoitti:

tullut mieleenikään, että jos haluan auttaa, otat sen noin. Kenellähän sitä elämää ei ole? Miten olis vihanhallintakurssit tai jos sen itsesäälin jättäs johki muille palstoille. On se kumma, kun mitään ei voi sanoa ilman, että se otetaan henkilökohtaisena loukkauksena. Kummaa porukkaa.

Lue lisää

Mikä sun diagnoosisi on?

Inka kirjoitti:

Mikä sun diagnoosisi on?

kuule suotta viitti tollasta lapsellista sontaa. En jaksa teinien kanssa väitellä asioista. Ihan tarpeeks olen työssäni sinunlaisiasi kohdannut, antanut diagnoosinkin.

Inka kirjoitti:

Joo anteeksi tyhmyyteni, kun käytin väärää sanaa.
Viestiketju alkoi kuitenkin kysymyksellä, johon vastaukseksi viestini sopi yhtä huonosti kuin uuden keskustelun aloittamiseen. En löytänyt muutakaan sopivaa kohtaa, josta olisin jatkanut.

Mutta mitäs minun täytyy sinulle selitellä. Oletko sinä joku seriffi, vai muuten vaan besserwisser. Lue keskustelun ohjeet, ja tule sitten opettamaan. Tai hanki itsellesi elämä :)

Lue lisää

aikeissa samantyyppisen neuvon heittää. Minä en ainakaan huomannut tuossa kommentissa mitään sellaista mikä olisi ollut ilkeää tai sen erikoisemmin neuvovaa. Ei sentään kirjoitettu, että idiootti! Miksi aloitit uuden keskustelun? Tai jotain muuta, se olisi ollut ilkeää. Itsekin kävi mielessä, että olisin voinut tarkentaa, että viestiketju on usein liian syvä vain yhdestä kohtaa ihan vaan siksi, että teidän olisi ollut helpompaa jatkaa keskusteluanne samassa ketjussa, that´s it.

Saksa kirjoitti:

Tämä jauhaminenhan se sitten kuuluukin tänne neurologia-osastolle. Kertaus on opintojen äiti.

Inka kirjoitti viestissään Miguelille ja Saksalle, siitä voisi ei asiaan perehtynytkin arvata kyseessä olevan jatko jollekin toiselle viestille.

Olisi muuten paljon helpompaa kun jokainen käyttäisi nimimerkkiä. Tietäisipähän kenelle vastaa. Minä ainakin pysyn sanojeni takana enkä peittele "henkilöllisyyttäni".

Minusta tuo ylenkatseinen ja näsäviisas väite että ihminen, joka on elänyt tämän sairauden kanssa 40 vuotta, ei tietäisi mikä hänen sairauteensa kuuluu ja mikä ei, on todella ala-arvoista. Minulle Inkan tuki ja kertomukset ovat olleet todella suuri apu. Ketä nämä tarinat eivät kiinnosta, voivat jatkossa hypätä kaikkien Saksan ja Inkan viestin yli. Helppoa, eikö?

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Lue lisää

kertokaa nyt näistä jutuista eli verisuonipullistumista-hoidoista-toipumisista jne.te ilmeisesti tiesätte kiitos

Älähän kirjoitti:

kuule suotta viitti tollasta lapsellista sontaa. En jaksa teinien kanssa väitellä asioista. Ihan tarpeeks olen työssäni sinunlaisiasi kohdannut, antanut diagnoosinkin.

Kiva kuulla, että kuulostan niin nuorekkaalta!Täytän kyllä ensi vuonna 60.

Onneksi en ole sinun hoitoosi joutunut, enkä joudu.

Tällä palstalla on keskustellut eräs neurologi, jonka heti tunnisti asiantuntijaksi.Hanki itsellesi nimimerkki ja kerro todellinen koulutuksesi, jos muka olet pätevä diagnooseja tekemään. Neurologiasta et ole kyllä kirjoittanut sanaakaan.

Teiniparat!

Itsekin olin kirjoitti:

aikeissa samantyyppisen neuvon heittää. Minä en ainakaan huomannut tuossa kommentissa mitään sellaista mikä olisi ollut ilkeää tai sen erikoisemmin neuvovaa. Ei sentään kirjoitettu, että idiootti! Miksi aloitit uuden keskustelun? Tai jotain muuta, se olisi ollut ilkeää. Itsekin kävi mielessä, että olisin voinut tarkentaa, että viestiketju on usein liian syvä vain yhdestä kohtaa ihan vaan siksi, että teidän olisi ollut helpompaa jatkaa keskusteluanne samassa ketjussa, that´s it.

Lue lisää

Toivon että käytätte nimimerkkiä, että tietää kenen viesti mikäkin on, koska se ratkaisee vastauksen sävyn!

Ensimmäinen kommentti oli loukkaava ja sisälsi virheen. Jos toivotetaan mielenterveyspuolelle, koen sen loukkaavaksi siinä sävyssä kuin se kirjoitettiin, vaikka en psyykkisiä sairauksia mitenkään sen kummallisempina pidä kuin fyysisiä.

Toisekseen, olin kuitenkin osoittanut tekstit tietyille nimimerkeille, joten siitä voisi päätellä, että meillä on yhteisiä keskustelunaiheita.

Kolmanneksi: aivot voivat toimia aika kummallisesti, kun siellä on jotakin häiriötekijöitä, verenvuoto, infarkti, kasvain, AVM, kystiä tai ulkoisen vamman aiheuttama vaurio. Eräskin nuori nainen kertoi, että hänen vähäiset ranskan kielen taitonsa aktivoituivat joksikin aikaa, kun taas äidinkielen sanat hävisivät kokonaan.

Olen pyytänyt anteeksi tyhmää ratkaisuani, mutta se ei näytä teille riittävän. Kiitä seurasta ja poistun. Tämä on kuitenkin neurologiapalsta, eikä mikään toisten virheiden tuomiopaikka.

Inka kirjoitti:

Kiva kuulla, että kuulostan niin nuorekkaalta!Täytän kyllä ensi vuonna 60.

Onneksi en ole sinun hoitoosi joutunut, enkä joudu.

Tällä palstalla on keskustellut eräs neurologi, jonka heti tunnisti asiantuntijaksi.Hanki itsellesi nimimerkki ja kerro todellinen koulutuksesi, jos muka olet pätevä diagnooseja tekemään. Neurologiasta et ole kyllä kirjoittanut sanaakaan.

Teiniparat!

Lue lisää

en ole missään vaiheessa kommentoinut muuta kuin yritin kertoa, että jos et tiennyt, ketjuja voi jatkaa oli niillä syvyyttä sitten kuinka paljon tahansa. Joten suotta teinejä voivottelet, jos kertoisin minkä alan ammattilainen olen, hämmästyisit. Se nyt vaa ei sulle kuulu, enne kuin otan kantaa oikeesti tärkeisiin asioihin. Olen kyllä ihan pätevä ottamaan kantaa neurologisiin asioihin, mutta koska sitä en ole tässä keskustelussa tehnyt, et voi sanoa mitään ammattitaidostani, ja sillä selvä. Oletko varma, että et sairasta dementiaa, jos kerran tuon ikäisenä vaikutat ulospäin teiniltä? Ihan sillai ystävällisesti, tai ainakin yhtä ystävällisesti kuin sinun kommenttisi on luettavissa.

anneli kirjoitti:

kertokaa nyt näistä jutuista eli verisuonipullistumista-hoidoista-toipumisista jne.te ilmeisesti tiesätte kiitos

Hei Anneli,

ennen kuin alan kirjoittamaan kolmatta kertaa pidempää juttua kokemuksistani pyydän katsomaan mm. hakusanalla AV-malformaatio, aloittanut nimimerkki Inka. Siellä on löpisty enemmänkin diagnoosista, odottelusta, tutkimuksista, toimenpiteestä, sivuoireista ja toipumisesta.

Lyhyesti: (jos mahdollista)Minut lähetettiin täällä Saksassa viime vuoden syksynä pään magneettikuvaan kärsittyäni tunnottomuudesta jaloissa ja käsissä. Kuvissa todettiin aivoissani olevan jotain, joka sinne ei kuulu, ja 1. diagnoosin mukaan minulla olisi ollut AV-malformaatio, mutta angiografiassa (katetri työnnetään nivusesta sisään ja varjoaineen avulla pystytään katetrin sisässä olevan kameran avulla ottamaan kuvia verisuonista)minulla todettiin olevan pään takaosassa yksi suoni täynnä aneurysmia eli näitä verisuonen pullistumia.

Pari kuukautta myöhemmin minulle tehtiin angiografia nukutuksessa, jonka aikana kyseiseen aivoverisuoneen tungettiin 13 platinaspiraalia, jotka tukkivat verisuonen kokonaan. Tässä yhteydessä sain useimpia aivohalvauskohtauksia, mutta pelättyä kummankin silmän oikean näkökentän sokeutumista ei luojan kiitos tullut. Olin sairaalassa viikon, 3 päivää kiinni verenpainemittarissa ja popsin verenpaineen nostolääkkeitä, sillä alhainen verenpaineeni piti saada nousemaan tukoksien pelossa.

Päivä toimenpiteen jälkeen alkoi kolmoishermosärky. Se oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä, sillä kunnon särkylääkkeitä ei voinut minulle antaa, koska ne taas laskevat verenpainetta. Yli kuukausi minulla meni jonkinlaisessa pilvessä. Kivut olivat hirveät ja saamani lääkkeet vaikuttivat hitaasti. Monet lääkärit joilla kävin epäilivät kolmoishermosäryn johtuneen toimenpiteestä. Alue jolta suoni suljettiin on suorassa yhteydessä kolmoishermoon.

Suljettuun suoneen jäi yksi aneurysma, joka olisi ollut liian vaarallinen sulkea. Olin puolta vuotta myöhemmin kontrolliangiografiassa ja siinä todettiin aneurysman sulkeutuneen itsestään. Tästä johtuen minulla oli ilmeisesti ollut aivohalvauksen tapainen kohtaus aikaisemmin keväällä. Mahtavaa on että sekin oli vain hyvä uutinen.

Olen nyt oireeton platinapää. Kärsin vieläkin välillä päänsäryistä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Kaulavaltimossa minulla on vielä yksi pieni pullistuma, jota on seurannassa.

Tämänkin taudin kanssa on tarinoita yhtä monta kuin sairastajaa. Voin vain kertoa miten minun tapauksessani kävi. Lääkärit sanoivat jälkikäteen kyseessä olleen ehkä muutama viikko, jonka jälkeen aneurysmani olisivat alkaneet vuotaa, mikä olisi minun tapauksessani tarkoittanut luultavasti kuolemantuomiota. Sen takia sanon olevan jo puoli voittoa, jos aneurysma löytyy ennen kuin se on vuotanut!

En tiedä oliko tästä sinulle mitään apua. Itselleni oli ainakin silloin ja vieläkin tärkeää saada kirjoitella jonkun kanssa, joka ymmärtää. Suurin osa ulkopuolisista (ja ikävä kyllä lääkäreistäkin) eivät ymmärrä mistä tässä taudissa on kysymys. Se ei ole pelkästään fyysinen sairaus vaan suurelta osin psyykkeelle käyvä. Pienen pojan yksinhuoltajana oli kuolemanpelko erityisen lamauttavaa varsinkin kun perheeni asuu Suomessa. Ja todennäköisyys että pullistumat olisivat vuotaneet yöllä nukkuessani yksin...Mutta nyt se on taaksejäänyttä elämää ja yritän pysyä muuten terveenä (ei järin helppoa sekään) ;=)

Inka kirjoitti:

Kiitos Saksa!
Mukava tietää että olen mukana ajatuksissasi. Annan sille pajon arvoa.
Luulin että olet tällä viikolla työmatkalla Suomessa. Eikö terveydentilasi sallinut, vai laskinko viikot väärin?

Pidetään yhteyttä. Voi hyvin. Ilmoittelen kyllä, miten operaatio meni.

Voi hyvin!

Lue lisää

Olin kyllä työmatkalla. Lensin 2.10. ja palasin Saksaan eilen. Osuikin upea syysilma käynnilleni.

Luin tuolta toisesta viestistä huin lukeneen koilauksesi menneen hyvin mutta en löydä kyseistä viestiä.

Saksa kirjoitti:

Hei Anneli,

ennen kuin alan kirjoittamaan kolmatta kertaa pidempää juttua kokemuksistani pyydän katsomaan mm. hakusanalla AV-malformaatio, aloittanut nimimerkki Inka. Siellä on löpisty enemmänkin diagnoosista, odottelusta, tutkimuksista, toimenpiteestä, sivuoireista ja toipumisesta.

Lyhyesti: (jos mahdollista)Minut lähetettiin täällä Saksassa viime vuoden syksynä pään magneettikuvaan kärsittyäni tunnottomuudesta jaloissa ja käsissä. Kuvissa todettiin aivoissani olevan jotain, joka sinne ei kuulu, ja 1. diagnoosin mukaan minulla olisi ollut AV-malformaatio, mutta angiografiassa (katetri työnnetään nivusesta sisään ja varjoaineen avulla pystytään katetrin sisässä olevan kameran avulla ottamaan kuvia verisuonista)minulla todettiin olevan pään takaosassa yksi suoni täynnä aneurysmia eli näitä verisuonen pullistumia.

Pari kuukautta myöhemmin minulle tehtiin angiografia nukutuksessa, jonka aikana kyseiseen aivoverisuoneen tungettiin 13 platinaspiraalia, jotka tukkivat verisuonen kokonaan. Tässä yhteydessä sain useimpia aivohalvauskohtauksia, mutta pelättyä kummankin silmän oikean näkökentän sokeutumista ei luojan kiitos tullut. Olin sairaalassa viikon, 3 päivää kiinni verenpainemittarissa ja popsin verenpaineen nostolääkkeitä, sillä alhainen verenpaineeni piti saada nousemaan tukoksien pelossa.

Päivä toimenpiteen jälkeen alkoi kolmoishermosärky. Se oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä, sillä kunnon särkylääkkeitä ei voinut minulle antaa, koska ne taas laskevat verenpainetta. Yli kuukausi minulla meni jonkinlaisessa pilvessä. Kivut olivat hirveät ja saamani lääkkeet vaikuttivat hitaasti. Monet lääkärit joilla kävin epäilivät kolmoishermosäryn johtuneen toimenpiteestä. Alue jolta suoni suljettiin on suorassa yhteydessä kolmoishermoon.

Suljettuun suoneen jäi yksi aneurysma, joka olisi ollut liian vaarallinen sulkea. Olin puolta vuotta myöhemmin kontrolliangiografiassa ja siinä todettiin aneurysman sulkeutuneen itsestään. Tästä johtuen minulla oli ilmeisesti ollut aivohalvauksen tapainen kohtaus aikaisemmin keväällä. Mahtavaa on että sekin oli vain hyvä uutinen.

Olen nyt oireeton platinapää. Kärsin vieläkin välillä päänsäryistä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Kaulavaltimossa minulla on vielä yksi pieni pullistuma, jota on seurannassa.

Tämänkin taudin kanssa on tarinoita yhtä monta kuin sairastajaa. Voin vain kertoa miten minun tapauksessani kävi. Lääkärit sanoivat jälkikäteen kyseessä olleen ehkä muutama viikko, jonka jälkeen aneurysmani olisivat alkaneet vuotaa, mikä olisi minun tapauksessani tarkoittanut luultavasti kuolemantuomiota. Sen takia sanon olevan jo puoli voittoa, jos aneurysma löytyy ennen kuin se on vuotanut!

En tiedä oliko tästä sinulle mitään apua. Itselleni oli ainakin silloin ja vieläkin tärkeää saada kirjoitella jonkun kanssa, joka ymmärtää. Suurin osa ulkopuolisista (ja ikävä kyllä lääkäreistäkin) eivät ymmärrä mistä tässä taudissa on kysymys. Se ei ole pelkästään fyysinen sairaus vaan suurelta osin psyykkeelle käyvä. Pienen pojan yksinhuoltajana oli kuolemanpelko erityisen lamauttavaa varsinkin kun perheeni asuu Suomessa. Ja todennäköisyys että pullistumat olisivat vuotaneet yöllä nukkuessani yksin...Mutta nyt se on taaksejäänyttä elämää ja yritän pysyä muuten terveenä (ei järin helppoa sekään) ;=)

Lue lisää

Mun tapauksessani aneurysmat löytyivät sivulöydöksinä tutkittaessa MS-taudin mahdollisuutta. Kohdallani aneurysmia oli 5 kpl, joista 3 klipsattiin ja 2 ilmeisemmin koilattiin. Olin sairaalassa viikon ja muistona otsassa vasemmalla komea arpi. Olin hyvissä käsissä Töölön sairaalassa ja leikkaava neurokirurgi oli Juha Hernesniemi. Olin sairaslomalla vähän yli 2 kuukautta. Myös minä sain Saksan kokeman ilkeän kolmoishermosäryn, joka onneksi lääkityksellä saatiin kuriin. Tapahtuneesta tulee nyt 4 vuotta ja näin jälkikäteen muisteltuna omalla kohdallani asian hyväksyminen oli kaikkein vaikeinta eli henkinen toipuminen on kestänyt pitkään. Nyt vasta monen vuoden jälkeen asia on alkanut unohtua ja elämä jatkuu, onneksi!! Elämä on joskus niin nurinkurista, mutta saan kiittää MS-tautiani siitä, että aneurysmat löytyivät ajoissa eivätkä ehtineet vuotaa. Töölön sairaalassa ollessani tutustuin kahteen henkilöön, joiden vaikutus henkisessä paranemisessa on ollut merkittävää eli heiltä olen saanut kaipaamaani vertaistukea, joka on ollut tosi tärkeää.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!!

Saksa kirjoitti:

Olin kyllä työmatkalla. Lensin 2.10. ja palasin Saksaan eilen. Osuikin upea syysilma käynnilleni.

Luin tuolta toisesta viestistä huin lukeneen koilauksesi menneen hyvin mutta en löydä kyseistä viestiä.

Lue lisää

Olet siis kotona taas!
Tuolla uudemmassa viestiketjussa (Moi Inka, aloittanut Hui..) kaipailenkin sinua. Täällä alkaa olla niin monta ketjua, että pitäisi ehkä perustaa uusi Aneurysma-tukiketju.

Kaikki meni hyvin. Minulla kasvaa siellä sisemmässä aivovaltimossa, joka johtaa epämuodostumaan, pari aneurysmaa, mutta en ole huolissani, koska olen hyvässä kontrollissa.

Malformaation suhteen (sen mitä siitä on jäljellä) en ole huolissani, koska kolme lääkäriä sanoi, ettei tarvitse olla. Sanoin eräälle nuorelle neurokirurgille, että olen luvannut elää satavuotiaaksi. Hän lupasi, ettei pään verisuonet sitä estä, juhlapäivänä voi sitten tulla ikävä yllätys. Olisihan tosi juhlavaa kuolla siten.

Milläs lääkkeellä sinun kolmoishermosärkysi saatiin kuriin, kun mulla on sitä hermosärkyä kanssa tullut?

Voi hyvin, terveiset Juusolle!

anneli kirjoitti:

kertokaa nyt näistä jutuista eli verisuonipullistumista-hoidoista-toipumisista jne.te ilmeisesti tiesätte kiitos

Malformaatioiden hoidoissa tulee käyttöön uutta tekniikkaa aina silloin tällöin. Olen sen itse saanut kokea. Ensin vuonna -83 leikkaushoito, ilmeisesti vähän pakon sanelemana, koska useista aneyrysmista johtuen olin saanut vuodon jo kolmeen otteeseen. Leikaus sinänsä meni hyvin, mutta potilas... -No ei siis kuollut mutta halvautui. Kyseessä oli neliraajahalvaus, jostain syystä selkäydinperusteinen. Teoriana oli leikkausasento (istuen pää kumartuneena kallo auki takaraivosta) ja selkäydinkanavaan vuotaneen veren aiheuttama tulppa.
seitsemäntoista vuotta myöhemmin sitten sain epileptisen kohtauksen ja päätä alettiin taas tutkia ja kas kummaa, kaikkea siitä hirviöstä ei ollut saatu poistettua ja sellaisella on kasvamis taipumus. Malformaatio on aika massiivinen ja hankalassa paikassa, joten leikkausta ei tällä kertaa edes harkittu. Vuotojakaan ei vielä ollut vaikka pullistumia riitti vaikka lainaksi asti. Hoitona oli tällä kertaa embolisaatio, jossa radiologi angiografian yhteydessä tukkii epämuodostuman syöttösuonia liimalla. Näitä toimenpiteitä tehtiin yhdeksän kertaa. Tälläkään kertaa ei selvitty ilman komplikaatioita, vaan sain lieviä halvausoireita vasemmalle puolelle, ja puutoksia näkökenttään. Kuitenkin lopputuloksena oli että oikovirtauksia jäi vielä runsaasti. Vaikka pullistumista oli päästy eroon niitä oli ehkä odotettavissa lisää.
Nyt sitten viime syksynä annettiin stereotaktista sädehoitoa, jossa yksittäinen säteilyannos on mitättömän pieni mutta niitä pieniä annoksia annetaan eripuolelta päätä niin että niiden leikkauskohta saa tarpeekseen. Nämä leikkauskohdat tähdätään malformaation keskeisiin verisuonien risteyskohtiin, jotka sitten alkavat sädetystä saaneena surkastua. Tarkoitus on tällä tavalla lopetta veren virtaus epämuodostumassa. Hoidon epämiellyttävin osa on se, että päähän ruuvataan paikallispuudutuksessa kehikko neljällä ruuvilla kiinni ja tämä "häkkyrä" päässä otetaan sitten lukuisia kuvia aivoista. Sitten pitää kärsivällisesti odotella se häkkyrä päässä kun fyysikot laskevat turvallisimmat ja tehokkaimmat reitit sädetyskentille. Itse hoito ei kestä kuin hetken. Omalla kohdallani tuo hoito on ollut ainoa jossa ei tullut ikäviä yllätyksiä. Aika näyttää oliko siitä hyötyä. Keväällä kävin MRI-kuvauksessa, mutta muutoksia ei vielä ollut havaittavissa. Kaiken kaikkiaan se kuulemma vie 4-6 vuotta ennen kuin toivottu tulos on saavutettu.
Hoito annetaan kerralla, eikä sitä uusita. Loppu on odottelua.
Lopuksi sanottakoon vielä: kuulin eräältä neurokirurgilta ettei malformaatiovuotoihin niin helposti kuole. Voinen allekirjoittaa väitteen, olenhan siitä elävä esimerkki kolmen vuodon jälkeen. Murhetta voi riittää silti, ja varmasti todettu malformaatio huolestuttaa, kun se kohdalle sattuu.

Nimetön kirjoitti:

Malformaatioiden hoidoissa tulee käyttöön uutta tekniikkaa aina silloin tällöin. Olen sen itse saanut kokea. Ensin vuonna -83 leikkaushoito, ilmeisesti vähän pakon sanelemana, koska useista aneyrysmista johtuen olin saanut vuodon jo kolmeen otteeseen. Leikaus sinänsä meni hyvin, mutta potilas... -No ei siis kuollut mutta halvautui. Kyseessä oli neliraajahalvaus, jostain syystä selkäydinperusteinen. Teoriana oli leikkausasento (istuen pää kumartuneena kallo auki takaraivosta) ja selkäydinkanavaan vuotaneen veren aiheuttama tulppa.
seitsemäntoista vuotta myöhemmin sitten sain epileptisen kohtauksen ja päätä alettiin taas tutkia ja kas kummaa, kaikkea siitä hirviöstä ei ollut saatu poistettua ja sellaisella on kasvamis taipumus. Malformaatio on aika massiivinen ja hankalassa paikassa, joten leikkausta ei tällä kertaa edes harkittu. Vuotojakaan ei vielä ollut vaikka pullistumia riitti vaikka lainaksi asti. Hoitona oli tällä kertaa embolisaatio, jossa radiologi angiografian yhteydessä tukkii epämuodostuman syöttösuonia liimalla. Näitä toimenpiteitä tehtiin yhdeksän kertaa. Tälläkään kertaa ei selvitty ilman komplikaatioita, vaan sain lieviä halvausoireita vasemmalle puolelle, ja puutoksia näkökenttään. Kuitenkin lopputuloksena oli että oikovirtauksia jäi vielä runsaasti. Vaikka pullistumista oli päästy eroon niitä oli ehkä odotettavissa lisää.
Nyt sitten viime syksynä annettiin stereotaktista sädehoitoa, jossa yksittäinen säteilyannos on mitättömän pieni mutta niitä pieniä annoksia annetaan eripuolelta päätä niin että niiden leikkauskohta saa tarpeekseen. Nämä leikkauskohdat tähdätään malformaation keskeisiin verisuonien risteyskohtiin, jotka sitten alkavat sädetystä saaneena surkastua. Tarkoitus on tällä tavalla lopetta veren virtaus epämuodostumassa. Hoidon epämiellyttävin osa on se, että päähän ruuvataan paikallispuudutuksessa kehikko neljällä ruuvilla kiinni ja tämä "häkkyrä" päässä otetaan sitten lukuisia kuvia aivoista. Sitten pitää kärsivällisesti odotella se häkkyrä päässä kun fyysikot laskevat turvallisimmat ja tehokkaimmat reitit sädetyskentille. Itse hoito ei kestä kuin hetken. Omalla kohdallani tuo hoito on ollut ainoa jossa ei tullut ikäviä yllätyksiä. Aika näyttää oliko siitä hyötyä. Keväällä kävin MRI-kuvauksessa, mutta muutoksia ei vielä ollut havaittavissa. Kaiken kaikkiaan se kuulemma vie 4-6 vuotta ennen kuin toivottu tulos on saavutettu.
Hoito annetaan kerralla, eikä sitä uusita. Loppu on odottelua.
Lopuksi sanottakoon vielä: kuulin eräältä neurokirurgilta ettei malformaatiovuotoihin niin helposti kuole. Voinen allekirjoittaa väitteen, olenhan siitä elävä esimerkki kolmen vuodon jälkeen. Murhetta voi riittää silti, ja varmasti todettu malformaatio huolestuttaa, kun se kohdalle sattuu.

Lue lisää

omalta kohdalta stereotaktinen on antanut parhaan tuloksen oikovirtausiin ellei mukaan lasketa ensikerralla syntynyt aivoverenvuoto sädehoitokehikonruuvista,minkä johdosta päädyttiin kypärään.kyseinen hoito on niin tarkkaa että pystytään noin millin tarkkuudella kohdistaa säde annos haluttuun paikkaan ,meikun uusinmalla koneella.no 4leikkausta,8 angiota,20 sädehoitoa,näkövammaisuus,korvan soiminen,iso reikä päässä ,kuntoutukset,jne,jne.tehtyä ei saa tekemättömäksi voi olla että tulevausuudessa joissain tapauksissa käytetään vaan täsmäsädettä ainakin itselle se on ollut konkreettisesti ratkaisevin,rauhoittavin ja huomattavasti helpoin vaihtoehto.mitä jos olisi alunperin koitettu täsmää,mitä jos.....olisin 20 vuotta sitten ostanut kumisaapastehtaan osakkeita 1000 markkasella,jos,jos.ehkä me jäämme arvokkaina opiskelukappaleina lääketieteen historiaan... kun stereotaktinen muutti neurokirurgian maailman!mutta odottamisiin !

Saksa kirjoitti:

Hei Anneli,

ennen kuin alan kirjoittamaan kolmatta kertaa pidempää juttua kokemuksistani pyydän katsomaan mm. hakusanalla AV-malformaatio, aloittanut nimimerkki Inka. Siellä on löpisty enemmänkin diagnoosista, odottelusta, tutkimuksista, toimenpiteestä, sivuoireista ja toipumisesta.

Lyhyesti: (jos mahdollista)Minut lähetettiin täällä Saksassa viime vuoden syksynä pään magneettikuvaan kärsittyäni tunnottomuudesta jaloissa ja käsissä. Kuvissa todettiin aivoissani olevan jotain, joka sinne ei kuulu, ja 1. diagnoosin mukaan minulla olisi ollut AV-malformaatio, mutta angiografiassa (katetri työnnetään nivusesta sisään ja varjoaineen avulla pystytään katetrin sisässä olevan kameran avulla ottamaan kuvia verisuonista)minulla todettiin olevan pään takaosassa yksi suoni täynnä aneurysmia eli näitä verisuonen pullistumia.

Pari kuukautta myöhemmin minulle tehtiin angiografia nukutuksessa, jonka aikana kyseiseen aivoverisuoneen tungettiin 13 platinaspiraalia, jotka tukkivat verisuonen kokonaan. Tässä yhteydessä sain useimpia aivohalvauskohtauksia, mutta pelättyä kummankin silmän oikean näkökentän sokeutumista ei luojan kiitos tullut. Olin sairaalassa viikon, 3 päivää kiinni verenpainemittarissa ja popsin verenpaineen nostolääkkeitä, sillä alhainen verenpaineeni piti saada nousemaan tukoksien pelossa.

Päivä toimenpiteen jälkeen alkoi kolmoishermosärky. Se oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä, sillä kunnon särkylääkkeitä ei voinut minulle antaa, koska ne taas laskevat verenpainetta. Yli kuukausi minulla meni jonkinlaisessa pilvessä. Kivut olivat hirveät ja saamani lääkkeet vaikuttivat hitaasti. Monet lääkärit joilla kävin epäilivät kolmoishermosäryn johtuneen toimenpiteestä. Alue jolta suoni suljettiin on suorassa yhteydessä kolmoishermoon.

Suljettuun suoneen jäi yksi aneurysma, joka olisi ollut liian vaarallinen sulkea. Olin puolta vuotta myöhemmin kontrolliangiografiassa ja siinä todettiin aneurysman sulkeutuneen itsestään. Tästä johtuen minulla oli ilmeisesti ollut aivohalvauksen tapainen kohtaus aikaisemmin keväällä. Mahtavaa on että sekin oli vain hyvä uutinen.

Olen nyt oireeton platinapää. Kärsin vieläkin välillä päänsäryistä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Kaulavaltimossa minulla on vielä yksi pieni pullistuma, jota on seurannassa.

Tämänkin taudin kanssa on tarinoita yhtä monta kuin sairastajaa. Voin vain kertoa miten minun tapauksessani kävi. Lääkärit sanoivat jälkikäteen kyseessä olleen ehkä muutama viikko, jonka jälkeen aneurysmani olisivat alkaneet vuotaa, mikä olisi minun tapauksessani tarkoittanut luultavasti kuolemantuomiota. Sen takia sanon olevan jo puoli voittoa, jos aneurysma löytyy ennen kuin se on vuotanut!

En tiedä oliko tästä sinulle mitään apua. Itselleni oli ainakin silloin ja vieläkin tärkeää saada kirjoitella jonkun kanssa, joka ymmärtää. Suurin osa ulkopuolisista (ja ikävä kyllä lääkäreistäkin) eivät ymmärrä mistä tässä taudissa on kysymys. Se ei ole pelkästään fyysinen sairaus vaan suurelta osin psyykkeelle käyvä. Pienen pojan yksinhuoltajana oli kuolemanpelko erityisen lamauttavaa varsinkin kun perheeni asuu Suomessa. Ja todennäköisyys että pullistumat olisivat vuotaneet yöllä nukkuessani yksin...Mutta nyt se on taaksejäänyttä elämää ja yritän pysyä muuten terveenä (ei järin helppoa sekään) ;=)

Lue lisää

en kyllä pääse sinne sivuille av-malformaatio jonka inka on aloittanut....

Saksa kirjoitti:

Nyt mua todella suututtaa. Millä pätevyydellä sinä kuvettelet tietäväsi mikä kuuluu aneurysmiin ja mikä ei? Aneurysmat voivat aiheuttaa yhtä paljon oireita kuin on kärsijiä. Kuten Inka kirjoitti hänellä on aneurysmat paikassa, jossa pulssin ääni kuuluu paremmin.

Kuulostat ihan lääkäriltä, joka ei itse ole ollut päivääkään sairas ja on kaiken kaikkiaan väärällä alalla!

Lue lisää

niin...niistä äänistä ,minulla on vasemmalla kaulavaltimon ahtauma yli 70% olin ihmetellyt jo aiemmin miten pulssi humpsuttaa vasemmassa korvassa aina tai kun veri alkaa kiertää nopeammin ,pyysin lääkäriä monesti tutkimaan korvaani....no nyt kun alkoi vyyhti aueta löytyi syy moneen asiaan,myös sivulöydöksenä ne pullistumat,että kyllä niitä ääniä kuuluu....

anneli kirjoitti:

en kyllä pääse sinne sivuille av-malformaatio jonka inka on aloittanut....

Viestiketju onkin jo historiaa, mutta löytyy kyllä vielä.
Mene ensin sivulle Neurologia.
Otsikon "Aloita uusi keskustelu" vieressä on linkki "Tietoa palstasta".
Klikkaa sitä, niin pääset sivulle, jossa on mm otsikko Arkisto.
Sieltä kohdasta "lokakuu 2004" löydät kyseisen keskustelun.

Inka kirjoitti:

Olet siis kotona taas!
Tuolla uudemmassa viestiketjussa (Moi Inka, aloittanut Hui..) kaipailenkin sinua. Täällä alkaa olla niin monta ketjua, että pitäisi ehkä perustaa uusi Aneurysma-tukiketju.

Kaikki meni hyvin. Minulla kasvaa siellä sisemmässä aivovaltimossa, joka johtaa epämuodostumaan, pari aneurysmaa, mutta en ole huolissani, koska olen hyvässä kontrollissa.

Malformaation suhteen (sen mitä siitä on jäljellä) en ole huolissani, koska kolme lääkäriä sanoi, ettei tarvitse olla. Sanoin eräälle nuorelle neurokirurgille, että olen luvannut elää satavuotiaaksi. Hän lupasi, ettei pään verisuonet sitä estä, juhlapäivänä voi sitten tulla ikävä yllätys. Olisihan tosi juhlavaa kuolla siten.

Milläs lääkkeellä sinun kolmoishermosärkysi saatiin kuriin, kun mulla on sitä hermosärkyä kanssa tullut?

Voi hyvin, terveiset Juusolle!

Lue lisää

Sanon suoraan että toivon etten ihan 100-vuotiaaksi eläisi. Luin taas lehdestä yhden minulla olevan vaivan olevan yleistä 55-65 vuoden ikäisenä. Vielä pari kuukautta kun täytän 30..

Tosi upea kuulla ettei sinun tarvitse enää pelätä tapahtuuko taas jotain, vai ei. Parempia uutisia ei oikeastaan voi saadakaan.

Minun kolmoishermosärkyäni hoidettiin gapapentiinillä ja särkylääkkeellä, joka sisältää Metamisolia (Novaminsulfon). Lopullisesti pääsin kivuista eroon kun lopetin gapapentiinin ja viikon päästä ryyppäsin pari päivää karnevaaleilla..Uskomatonta mutta totta. Ja kuka väittää ettei oluesta ole hyötyä. ;=)

Juuso on ollut huomenna viikon saksalaisilla isovanhemmilla ja tulee huomenillalla kotiin. Tehnyt meille hyvää olla erossa. Vyöruususta lähtien olen ollut aivan vetämätön ja hermot superkireällä, enkä oikein tiedä miksi. Vanhemmilla ollessani tulin mitanneeksi verenpaineeni: n.154/97 kun normaalisti 127/78. Sama se mittasinko heti herättyäni tai illalla. Se on tällä kertaa äiti kun komentaa mennä taas lääkärille, jos ei paineet pienene..

Saanko olla utelias ja kysyä milloin sinulla on synttärit Inka?

Saksa kirjoitti:

Sanon suoraan että toivon etten ihan 100-vuotiaaksi eläisi. Luin taas lehdestä yhden minulla olevan vaivan olevan yleistä 55-65 vuoden ikäisenä. Vielä pari kuukautta kun täytän 30..

Tosi upea kuulla ettei sinun tarvitse enää pelätä tapahtuuko taas jotain, vai ei. Parempia uutisia ei oikeastaan voi saadakaan.

Minun kolmoishermosärkyäni hoidettiin gapapentiinillä ja särkylääkkeellä, joka sisältää Metamisolia (Novaminsulfon). Lopullisesti pääsin kivuista eroon kun lopetin gapapentiinin ja viikon päästä ryyppäsin pari päivää karnevaaleilla..Uskomatonta mutta totta. Ja kuka väittää ettei oluesta ole hyötyä. ;=)

Juuso on ollut huomenna viikon saksalaisilla isovanhemmilla ja tulee huomenillalla kotiin. Tehnyt meille hyvää olla erossa. Vyöruususta lähtien olen ollut aivan vetämätön ja hermot superkireällä, enkä oikein tiedä miksi. Vanhemmilla ollessani tulin mitanneeksi verenpaineeni: n.154/97 kun normaalisti 127/78. Sama se mittasinko heti herättyäni tai illalla. Se on tällä kertaa äiti kun komentaa mennä taas lääkärille, jos ei paineet pienene..

Saanko olla utelias ja kysyä milloin sinulla on synttärit Inka?

Lue lisää

Lupaatko tulla kylään, jos vietän synttärijuhlaa kotona, tai tämän pikkukaupungin Seurahuoneella?

Kun olin heräämössä, hoitaja kysyi, tiedänkö mikä päivä on. Vastasin, että koska eilen oli tyttäreni syntymäpäivä, tänään täytyy olla neljäs lokakuuta. Tyttäreni syntyi sektiolla, saimme valita syntymäpäivän, ja niin valitsimme saman päivän kuukaudesta, kuin minulla ja miehelläni oli. Horoskooppimerkkini on skorpioni. Voiko sitä tämän selvemmin sanoa?

Mulla aloitettiin kanssa gabapentiini. Pahus kun mä en tykkää oluesta. Onko tietoa, auttaisiko jokin väkevä, vaikka katkerot. Tykkään jopa Gammel Danskista. Myös valkoviini käy, punaviinistä tulee migreeni.

Voisi se kyllä olla aika kauheata elää satavuotiaaksi. Tyttäreni olisi yli seitsemänkymmentä, ja joutuisin huolehtimaan, ettei se telo itseään rollaattorin kanssa, tyttärentytär olisi väsynyt ja kärttyinen vaihdevuosioireittensa kanssa, ja tyttärenpoikaa pitäisi vahtia, kun sillä alkaisi olla viidenkympin villitys... Ei jaksais.

Toivottavasti sinulla stressi menee omia aikojaan, niin kuin minulla kesällä, sittenhän paineetkin taas laskee. Lisää lääkkeitä tuskin kukaan meistä haluaisi.

En muista mistä meille tuli tavaksi sanoa: lapset on parhaita nukkuessaan. Ja toiseksi parhaita varmaan lyhyen eron aikana. Mukava, että Juusolla on sentään suhteet isänpuoleisiin isovanhempiin, varmaan hyvä ja tärkeä kaikille.

Leena Palotie, Anu Jalanko ja Ismo Ulmanen sekä Anna-Elina Lehesjoki mainitaan eräässä nettiartikkelissa suomalaiselle geeniperimälle ominaisten tautien tutkijoina. Ainakin muutaman yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/molekyylilaaketiede/tutkimus/. Lähetäpä jollekulle sähköpostia, jospa saisit jotakin apua tai ainakin lisätietoa.

Nyt mummuikäiset mars nukkumaan!

Inka kirjoitti:

Viestiketju onkin jo historiaa, mutta löytyy kyllä vielä.
Mene ensin sivulle Neurologia.
Otsikon "Aloita uusi keskustelu" vieressä on linkki "Tietoa palstasta".
Klikkaa sitä, niin pääset sivulle, jossa on mm otsikko Arkisto.
Sieltä kohdasta "lokakuu 2004" löydät kyseisen keskustelun.

Lue lisää

HUH.MENI AIKAA LÖYSIN NE 2004V JUTUT AHMIN LUKEA NE KAIKKI.OLIHAN ASIAA.minulla on aikanaa tutkittu kun jaloista menee voima ,jalat meinaa mennä alta,kun esim,juoksen junalle,tutkittu on lannerankaa ym.kuvattu.ei syytä.nyt kun tuli niitä että tajunta alkaa mennä(ei huimaus)ja sitten keväällä se kun koiraa ulkoiluttaessa meni näkö kokonaan,ei huimannut ei koskenut ja sydän löi normaalisti ja hetken kuluttua näkö tuli takaisin ,mutta jäi jotenkin kumma olo,istuin pihalla keinussa kauan .soitin lääkärille,onko enää mitään tehtävissä....oli fiksu lääkärimme,määräsi silmälääkäriin,silmälääkäri sanoi että näössä ei ole vikaa mutta on vakava aivosairaus.siitä alkoi meilahtirumba.ultralla kaula ja nivustaipeet,kaulasuonista löytyi ahtaumaa,otettiin tarkempi kuva suoneen aineet ja kuvattiin,siinnä sivulöydös,verisuonen pullistuma,sitten taas uuteen kuvaan,taas suoneen aineet ja pitempi kuvaus,nyt odotan kumpaa ensin operoidaan,heti sairaslomalle työni on raskasta liikealalla,nyt vaan oleskelen ja pelonsekaiset ajatukset mielessä.niistä sähköiskuista kun puhuitte....olen aikanaan joutunut vaihdattamaan amalgaami paikat ja minulla on sähköallergia,saan sellaisia tuntemuksia kun kuvailitte.mutta nyt tämä verenkiertojuttuni selittää monta asiaa,mitä lääkärit eivät ole ymmärtäneet,tässä kun miettii ja kelaa asioita.kiitos kun sain lukea juttujanne,olivat suuri apu minulle.kiitos teille ja vointeja kaikille

miguel kirjoitti:

omalta kohdalta stereotaktinen on antanut parhaan tuloksen oikovirtausiin ellei mukaan lasketa ensikerralla syntynyt aivoverenvuoto sädehoitokehikonruuvista,minkä johdosta päädyttiin kypärään.kyseinen hoito on niin tarkkaa että pystytään noin millin tarkkuudella kohdistaa säde annos haluttuun paikkaan ,meikun uusinmalla koneella.no 4leikkausta,8 angiota,20 sädehoitoa,näkövammaisuus,korvan soiminen,iso reikä päässä ,kuntoutukset,jne,jne.tehtyä ei saa tekemättömäksi voi olla että tulevausuudessa joissain tapauksissa käytetään vaan täsmäsädettä ainakin itselle se on ollut konkreettisesti ratkaisevin,rauhoittavin ja huomattavasti helpoin vaihtoehto.mitä jos olisi alunperin koitettu täsmää,mitä jos.....olisin 20 vuotta sitten ostanut kumisaapastehtaan osakkeita 1000 markkasella,jos,jos.ehkä me jäämme arvokkaina opiskelukappaleina lääketieteen historiaan... kun stereotaktinen muutti neurokirurgian maailman!mutta odottamisiin !

Lue lisää

Sinulla taitaa olla hoitojen Suomen ennätys. Miten pitkä aika tuohon rumbaan on mennyt? Miten paha näkövammasi on? Onko muita vaurioita, esim halvausoireita?

Muistatko/tiedätkö minkä kokoinen AVM:si oli ennen hoitoja ja missä aivolohkossa sijaitsee?

Stereotaktinen sädehoito on hieno juttu ja potilaalle minustakin helpoin. Siinä on vaan se huono puoli, että kasvain tai AVM ei saisi olla läpimitaltaan yli 3,5 cm. Minulla oli, mutta silti kokeiltiin ja jonkinverran siitä oli hyötyäkin. Lääkärit ei enää osaa sanoa, minkä kokoinen AVM:ni on :) Magneettikontrollissa ehkä näkyy paremmin.

Tänään Hesarissa iso juttu aivovammapotilaista, valittavat vakuutusyhtiöiden luistamista korvauksista. Pitäisikö olla katkera, kun ei ole edes mahdollisuutta mihinkään vakuutusyhtiöden maksamiin kuntoutuksiin tms? Olen kuullut sanonnan, että Suomessa kannattaa vammautua vain tapaturmaisesti. Kommentteja!?

Inka kirjoitti:

Sinulla taitaa olla hoitojen Suomen ennätys. Miten pitkä aika tuohon rumbaan on mennyt? Miten paha näkövammasi on? Onko muita vaurioita, esim halvausoireita?

Muistatko/tiedätkö minkä kokoinen AVM:si oli ennen hoitoja ja missä aivolohkossa sijaitsee?

Stereotaktinen sädehoito on hieno juttu ja potilaalle minustakin helpoin. Siinä on vaan se huono puoli, että kasvain tai AVM ei saisi olla läpimitaltaan yli 3,5 cm. Minulla oli, mutta silti kokeiltiin ja jonkinverran siitä oli hyötyäkin. Lääkärit ei enää osaa sanoa, minkä kokoinen AVM:ni on :) Magneettikontrollissa ehkä näkyy paremmin.

Tänään Hesarissa iso juttu aivovammapotilaista, valittavat vakuutusyhtiöiden luistamista korvauksista. Pitäisikö olla katkera, kun ei ole edes mahdollisuutta mihinkään vakuutusyhtiöden maksamiin kuntoutuksiin tms? Olen kuullut sanonnan, että Suomessa kannattaa vammautua vain tapaturmaisesti. Kommentteja!?

Lue lisää

näkövamma %n.60.niin laaja epämuodostuma ,yli puoli päätä,mutta ongelma on minun tapauksessa aivokalvojen päällä näkökeskuksen yllä,mikä on suurin riskitekijä.ainutlaatuinen tapaus hernesniemeltä kuultua.on toki ollut oikeanpuoleisia motorisia,muisti,puhe häiriöitä,äänihuulihalvausoikealla,ynnä muuta.vaikka vaurio on oikealla.nyt alan heräilee tästä4 vuotisesta painajsisesta ja kiinnostunut ja mahdollistunut asioiden hoitaminen kun kenties ollaan varovaisesti voitonpuolella.mutta todellakin jäänyt itselläni väliin kaikki,vakuutus,invalidi ynnä muut asiat kun yrittänyt pitää itsellään sen vähänkin järjen tallessa,soita sinne,tänne,tonne,vastaava henkilö ei juuri nyt ole paikalla,mutta jätätkö soittopyynnön...mutta vaikuttaa siltä että kiltin ja nöyrän miehen rooli on ohi mutta heips

..hui kirjoitti:

Terveissii naapuri flikal ;)
Soitin yhdesti sinne osastolle ja osastosihteeri sattui vastaamaan puhelimeen. Mulla kun ei vielä ole tarpeeksi kokemusta, että vaan silleen ujosti kyselen et jos kohta pääsis.. Oli oikein mukava ja empaattinen.
Neurologi epäili, että koska mut on laitettu jonoon elokuussa, eikä minulla ole arpia (eli ei akuutti tarve) toimenpide on vasta marraskuussa.
Minäpä iltarukouksissa siis alan toivomaan, että pääsen sille Riitalle. Toinen vaihtoehto on kuulema Arto. Samalla toivon Sinulle hyvää mieltä, ja alkuviikosta voin ajatella kaikkia hyviä toiveita , että toimenpiteesi sujuisi hyvin.

Lue lisää

olin tänään taas kuulemassa meilahdessa,neurologisella osastalla,mutta ei ollut neuroloogi vaan lääket.lis.-med.lic.mitähän lie.nyt oli jutellut muidenkin kanssa ja tulleet siihen tulokseen että kun ei ole oireita ei leikata,on niin vaarallista ,2-viikkoa sitten verisuonikidurgi sanoi että on leikattava,on iso halvautumisvaara.eli neurologisella polilla sanottiin eri lailla kun verisuonipolilla,kumpikaan ei tiennyt mitä toinen on sanonut.sitten tänään sanoi viellä jos en halua mennä yksityisesti leikkaukseen,se ihmetyttää eikö ole vaarallista yksityisesti.sitten se aneurysma,siitä lähetettiin paperit töölöön,sieltä tulee tieto mitä sille tehdään on kuulemma pieni 5mm.mutta lääkitystä ei voi lisätä verenkiertoa varten kaulavaltimoon,koska on vaarallinen pullistumalle päässä.ainut lohtu oli että kuvissa näky että en ollut saanut infaktia,en vuotoa ja takana päässä on hyvä verenkierto.yritin selittää voinko elää nyt normaalisti....sitä,ja sitä pitäs välttää....eli raskaita töitä,nyt 1kk lisää saikkua,ja pelätä täällä ja odottaa,sanoiko ne mitä ne tekee sinulle töölössä ja oletko odottanut pitkään,milloin sinulla todettiin....pliis.nyt on taas vitsit vähissä,taitaa meilahti olla säästöpudjetilla,mutta en tosiaankaan haluais leikkaukseen,mutta kun ne jahkaa juu,ei juu,ei....

miguel kirjoitti:

omalta kohdalta stereotaktinen on antanut parhaan tuloksen oikovirtausiin ellei mukaan lasketa ensikerralla syntynyt aivoverenvuoto sädehoitokehikonruuvista,minkä johdosta päädyttiin kypärään.kyseinen hoito on niin tarkkaa että pystytään noin millin tarkkuudella kohdistaa säde annos haluttuun paikkaan ,meikun uusinmalla koneella.no 4leikkausta,8 angiota,20 sädehoitoa,näkövammaisuus,korvan soiminen,iso reikä päässä ,kuntoutukset,jne,jne.tehtyä ei saa tekemättömäksi voi olla että tulevausuudessa joissain tapauksissa käytetään vaan täsmäsädettä ainakin itselle se on ollut konkreettisesti ratkaisevin,rauhoittavin ja huomattavasti helpoin vaihtoehto.mitä jos olisi alunperin koitettu täsmää,mitä jos.....olisin 20 vuotta sitten ostanut kumisaapastehtaan osakkeita 1000 markkasella,jos,jos.ehkä me jäämme arvokkaina opiskelukappaleina lääketieteen historiaan... kun stereotaktinen muutti neurokirurgian maailman!mutta odottamisiin !

Lue lisää

Aika hurjaa...
Itselläni ei kehikon ruuvaamisesta ollut muuta haittaa kuin sen epämiellyttävyys. -Siis kukaanhan tuskin nauttii siitä että ruuvataan ruuveja päähän momenttiavaimella.- Useamman tunnit odottelu se häkkyrä päässä ei myöskään ollut kauhean mukavaa. Kuitenkin verrattuna aikaisempiin hoitoihin toistaisesksi näyttää siltä että sädetys oli ainoa sivuvaikutukseton hoito. Mitä hoitoihin kaikenkaikkiaan tulee, ainahan me muka eletään parempia aikoja kun tekniikka on taas kehittynyt ja uusia hoitoja on taas keksitty jne jne. Embolisaatio oli jo olevinaan jotain uutta ja mahtavaa. Niin ja olihan se verrattuna hoitoihin joita annettiin 17 vuotta aikaisemmin. Leikkaus hoidotkin ovat tänäpäivänä jotain muuta. silloin tehtiin nyrkin mentävä reikä kalloon, ihan kuin muinaisessa egyptissä. Tänä päivänä mennään sisään huomattavasti pienemmästä reiästä. No ehkä se kuitenkin riippuu siitä millainen leikkaus on, mutta kuitenkin.

Inka kirjoitti:

Sinulla taitaa olla hoitojen Suomen ennätys. Miten pitkä aika tuohon rumbaan on mennyt? Miten paha näkövammasi on? Onko muita vaurioita, esim halvausoireita?

Muistatko/tiedätkö minkä kokoinen AVM:si oli ennen hoitoja ja missä aivolohkossa sijaitsee?

Stereotaktinen sädehoito on hieno juttu ja potilaalle minustakin helpoin. Siinä on vaan se huono puoli, että kasvain tai AVM ei saisi olla läpimitaltaan yli 3,5 cm. Minulla oli, mutta silti kokeiltiin ja jonkinverran siitä oli hyötyäkin. Lääkärit ei enää osaa sanoa, minkä kokoinen AVM:ni on :) Magneettikontrollissa ehkä näkyy paremmin.

Tänään Hesarissa iso juttu aivovammapotilaista, valittavat vakuutusyhtiöiden luistamista korvauksista. Pitäisikö olla katkera, kun ei ole edes mahdollisuutta mihinkään vakuutusyhtiöden maksamiin kuntoutuksiin tms? Olen kuullut sanonnan, että Suomessa kannattaa vammautua vain tapaturmaisesti. Kommentteja!?

Lue lisää

Ensiksi haluaisin mainita noista kokosuosituksista. Itselleni tehtiin sädetyshoito noin vuosi sitten vaikka epämuodostuma on edelleen melko suuri. Ensin sitä ysitettiin pienentää tukkimalla syöttösuonia. Edelleen koko on kuitenkin noin 3cm x 4cm x 8 cm. sädetyksellä yritettiinkin surkastuttaa keskeiset haarautumat malformaation ytimestä. Toinen syy on tietysti se ettei paljon muutakaan voi tehdä.
Mutta vakuutus... -vakuutus myyjä on automyyjääkin härskimpi. Isäni oli aikanaan hankkinut vakuutuksen meille kakaroille. Sen piti tietysti myyjän antaman tiedon mukaan kattaa kaikki mitä nyt sairastapauksia voi lapsilla sattua. Tottakai neliraajahalvaus on vakuutusyhtiölle aivan liian kallis paukku, eikä se vakuutus sitten tällaista tapausta korvannutkaan. On siis totta että vammautua kannattaa likenteessä, koulussa, työssä jne. Tosin niissäkin on se riski että joku lääkäri joka saa palkkansa vakuutusyhtiöltä voi silti potilasta näkemättä olla sitä mieltä että vamma johtuu jostain ihan muusta kuin kyseisestä tapaturmasta. Nythän on niin että potilasta kenties hoitanut lääkäri ei osaa suhtautua asiaan tarpeeksi OBJEKTIIVISESTI, toisin kuin se lääkäri jolle vakuutusyhtiö siis maksaa palkkion lausunnosta. Eikä siinä silloin auta vaikka puoltava lausunto olisi useammalta lääkäriltä. Vakuutuslääkärin lausunto on se jumalan sana näissä tapauksissa.

Itsekin olin kirjoitti:

aikeissa samantyyppisen neuvon heittää. Minä en ainakaan huomannut tuossa kommentissa mitään sellaista mikä olisi ollut ilkeää tai sen erikoisemmin neuvovaa. Ei sentään kirjoitettu, että idiootti! Miksi aloitit uuden keskustelun? Tai jotain muuta, se olisi ollut ilkeää. Itsekin kävi mielessä, että olisin voinut tarkentaa, että viestiketju on usein liian syvä vain yhdestä kohtaa ihan vaan siksi, että teidän olisi ollut helpompaa jatkaa keskusteluanne samassa ketjussa, that´s it.

Lue lisää

No, ehkä me ymmärrämme asiat erilailla. Itse aikanaan samantapaisista oireista kärsineenä ymmärsin viestin aika ilkeäksi. Ehkä edellisestä viestistä ei käynyt joillekin tarpeeksi selväksi että kyse ei ole äänistä jotka "juttelevat sinulle" tms, vaan ihan jotain muuta. Kun sitten tiettyjä oireita on ja sanotaan -vastoin parempaa tietoa kaiken lisäksi- että hommalla ei ole mitään tekemistä kuvaamasi ongelman kanssa, hae hoitoa psykiatrian puolelta, sitä on aika vaikea olla käsittämättä ilkeilyksi. Onhan tosin täysin mahdollista että kirjoittaja ei ollut ilkeä, ainoastaan asiasta mitään tietämätön...

Bostik kirjoitti:

No, ehkä me ymmärrämme asiat erilailla. Itse aikanaan samantapaisista oireista kärsineenä ymmärsin viestin aika ilkeäksi. Ehkä edellisestä viestistä ei käynyt joillekin tarpeeksi selväksi että kyse ei ole äänistä jotka "juttelevat sinulle" tms, vaan ihan jotain muuta. Kun sitten tiettyjä oireita on ja sanotaan -vastoin parempaa tietoa kaiken lisäksi- että hommalla ei ole mitään tekemistä kuvaamasi ongelman kanssa, hae hoitoa psykiatrian puolelta, sitä on aika vaikea olla käsittämättä ilkeilyksi. Onhan tosin täysin mahdollista että kirjoittaja ei ollut ilkeä, ainoastaan asiasta mitään tietämätön...

Lue lisää

Myönnän että minä vastaan joskus turhan kärkevästi. Ei pitäisi provosoitua kun provosoidaan. En vaan ymmärrä miksi henkilö, jolla ei ole neurologista diagnoosia (tai ei kerro että läheisellä olisi), tulee tänne neuvomaan.

Minuahan ei neuvota :) Tosin minulla on kahdenkymmenen vuoden kokemus tietokoneiden käytöstä ja Primas-sovellusohjeman testaamisesta sekä yli kymmenen vuoden kokemus netin käytöstä, niin, että en helposti päästä pikkupoikia hyppimään nenälle.

Bostik kirjoitti:

Ensiksi haluaisin mainita noista kokosuosituksista. Itselleni tehtiin sädetyshoito noin vuosi sitten vaikka epämuodostuma on edelleen melko suuri. Ensin sitä ysitettiin pienentää tukkimalla syöttösuonia. Edelleen koko on kuitenkin noin 3cm x 4cm x 8 cm. sädetyksellä yritettiinkin surkastuttaa keskeiset haarautumat malformaation ytimestä. Toinen syy on tietysti se ettei paljon muutakaan voi tehdä.
Mutta vakuutus... -vakuutus myyjä on automyyjääkin härskimpi. Isäni oli aikanaan hankkinut vakuutuksen meille kakaroille. Sen piti tietysti myyjän antaman tiedon mukaan kattaa kaikki mitä nyt sairastapauksia voi lapsilla sattua. Tottakai neliraajahalvaus on vakuutusyhtiölle aivan liian kallis paukku, eikä se vakuutus sitten tällaista tapausta korvannutkaan. On siis totta että vammautua kannattaa likenteessä, koulussa, työssä jne. Tosin niissäkin on se riski että joku lääkäri joka saa palkkansa vakuutusyhtiöltä voi silti potilasta näkemättä olla sitä mieltä että vamma johtuu jostain ihan muusta kuin kyseisestä tapaturmasta. Nythän on niin että potilasta kenties hoitanut lääkäri ei osaa suhtautua asiaan tarpeeksi OBJEKTIIVISESTI, toisin kuin se lääkäri jolle vakuutusyhtiö siis maksaa palkkion lausunnosta. Eikä siinä silloin auta vaikka puoltava lausunto olisi useammalta lääkäriltä. Vakuutuslääkärin lausunto on se jumalan sana näissä tapauksissa.

Lue lisää

Miten vakuutusyhtiö perusteli korvauksen epäämisen? Jaksoitko tapella?

Minä olen ajatellut pääseväni Guinnesin ennätysten kirjaan maailman suurimmalla AVM:llä, mutta taidat viedä voiton :) Minulle sanottiin aikoinaan kun löydettiin, että on kananmunan kokoinen, papereista olen löytänyt mitat vain kahteen suuntaan: 4,8cm x 5,6cm. Puute johtunee siitä, ennen hoitoja ei ollut kolmiulotteisia kuvantamislaitteita.

Amerikkalaiselta tukisivustolta löytyi maininta persikan kokoisesta AVM:stä. Muita mittoja en ole löytänyt, paitsi luokituksen, jonka mukaan omani on keskikokoinen. Olen itsekseni miettinyt, kuinka suuria synnynnäisiä poikkeamia aivoissa voi olla, niin että voi elää kutakuinkin normaalia elämää.

Millainen vointisi on nyt? Onko jäänyt haittoja?
Onko kaikki mahdolliset hoidot tehty, vai vieläkö joudut johonkin operaatioon?

anneli kirjoitti:

olin tänään taas kuulemassa meilahdessa,neurologisella osastalla,mutta ei ollut neuroloogi vaan lääket.lis.-med.lic.mitähän lie.nyt oli jutellut muidenkin kanssa ja tulleet siihen tulokseen että kun ei ole oireita ei leikata,on niin vaarallista ,2-viikkoa sitten verisuonikidurgi sanoi että on leikattava,on iso halvautumisvaara.eli neurologisella polilla sanottiin eri lailla kun verisuonipolilla,kumpikaan ei tiennyt mitä toinen on sanonut.sitten tänään sanoi viellä jos en halua mennä yksityisesti leikkaukseen,se ihmetyttää eikö ole vaarallista yksityisesti.sitten se aneurysma,siitä lähetettiin paperit töölöön,sieltä tulee tieto mitä sille tehdään on kuulemma pieni 5mm.mutta lääkitystä ei voi lisätä verenkiertoa varten kaulavaltimoon,koska on vaarallinen pullistumalle päässä.ainut lohtu oli että kuvissa näky että en ollut saanut infaktia,en vuotoa ja takana päässä on hyvä verenkierto.yritin selittää voinko elää nyt normaalisti....sitä,ja sitä pitäs välttää....eli raskaita töitä,nyt 1kk lisää saikkua,ja pelätä täällä ja odottaa,sanoiko ne mitä ne tekee sinulle töölössä ja oletko odottanut pitkään,milloin sinulla todettiin....pliis.nyt on taas vitsit vähissä,taitaa meilahti olla säästöpudjetilla,mutta en tosiaankaan haluais leikkaukseen,mutta kun ne jahkaa juu,ei juu,ei....

Lue lisää

Ensin ihmettelin ja olin kauhuissani, kun luin että sinulle ei tehdä mitään. Tarkistin Googlella hakusanalla "kaulavaltimon ahtauma", ja sieltä löytyy tietoa amerikkalaistutkimuksesta. Tarkistapa itse, etten selitä väärin.

Ymmärsinkö oikein, että pullistuman hoitopäätös on vielä tekemättä? Toivotaan, että se on sellaisessa kohdassa että voidaan hoitaa. Odottelu on hermoillekäyvää. Sitten vielä alkaa panikoida, että jos teen sitä tai tätä, verisuoni puhkeaa just nyt. Tuttua! Vaikka se olisi ollut siellä miten kauan ja kestänyt vaikka mitä...

Toivon sinulle voimia ja kärsivällityyttä!

Bostik kirjoitti:

Aika hurjaa...
Itselläni ei kehikon ruuvaamisesta ollut muuta haittaa kuin sen epämiellyttävyys. -Siis kukaanhan tuskin nauttii siitä että ruuvataan ruuveja päähän momenttiavaimella.- Useamman tunnit odottelu se häkkyrä päässä ei myöskään ollut kauhean mukavaa. Kuitenkin verrattuna aikaisempiin hoitoihin toistaisesksi näyttää siltä että sädetys oli ainoa sivuvaikutukseton hoito. Mitä hoitoihin kaikenkaikkiaan tulee, ainahan me muka eletään parempia aikoja kun tekniikka on taas kehittynyt ja uusia hoitoja on taas keksitty jne jne. Embolisaatio oli jo olevinaan jotain uutta ja mahtavaa. Niin ja olihan se verrattuna hoitoihin joita annettiin 17 vuotta aikaisemmin. Leikkaus hoidotkin ovat tänäpäivänä jotain muuta. silloin tehtiin nyrkin mentävä reikä kalloon, ihan kuin muinaisessa egyptissä. Tänä päivänä mennään sisään huomattavasti pienemmästä reiästä. No ehkä se kuitenkin riippuu siitä millainen leikkaus on, mutta kuitenkin.

Lue lisää

vastaan kummallekin yleisesti kun en ollut ihan varma ymmärsinkö oikein.persikan kokoinen reikä päässä pitäisi muovilla josain kohtaa peittää mutta kuulemma aivoverenvuodon sattuessa on parempi että sisäinenkallonpaine pääsee purkautumaan vapaasti mikä pienentää tuhoa.kuulemma ihmisillä keillä on suuri riski hematoomaan,kallosta otetaan luunpala.mikä laitetaan pakkaseen,jossain kohtaa,kun riski on pienentyny,se laitetaan takaisin.itselläni se poistettiin n1,5kk 3;nen leikkauksen jälkeen kun haava alueelta lähti ajelehtimaan kyseinen luunpala kaulanpuolelle,tulehduksen takia.oikeastaan mitä huomaan nykyään käytännössä,näkö mikä on suurin huolenaihe,kun se loppu voi mennä suonien umpeutuessa,ja sen takia on vähä kiirus puusepällä rakentaa,jos vuoden sisällä pääsisi muuttamaan,ja suhinat,puhinat,tinnitykset muistuttaa molemmin puolin sairaudesta,totaaliseti jotain muuta tekemistä,mikä ei muistuta taudista ja oon väsyny tappelmaan jokaisesta asiasta sen takia rakentaminen on ollut loistavinta terapiaa minähän vielä pystyn johonkin,mut heips

miquel kirjoitti:

vastaan kummallekin yleisesti kun en ollut ihan varma ymmärsinkö oikein.persikan kokoinen reikä päässä pitäisi muovilla josain kohtaa peittää mutta kuulemma aivoverenvuodon sattuessa on parempi että sisäinenkallonpaine pääsee purkautumaan vapaasti mikä pienentää tuhoa.kuulemma ihmisillä keillä on suuri riski hematoomaan,kallosta otetaan luunpala.mikä laitetaan pakkaseen,jossain kohtaa,kun riski on pienentyny,se laitetaan takaisin.itselläni se poistettiin n1,5kk 3;nen leikkauksen jälkeen kun haava alueelta lähti ajelehtimaan kyseinen luunpala kaulanpuolelle,tulehduksen takia.oikeastaan mitä huomaan nykyään käytännössä,näkö mikä on suurin huolenaihe,kun se loppu voi mennä suonien umpeutuessa,ja sen takia on vähä kiirus puusepällä rakentaa,jos vuoden sisällä pääsisi muuttamaan,ja suhinat,puhinat,tinnitykset muistuttaa molemmin puolin sairaudesta,totaaliseti jotain muuta tekemistä,mikä ei muistuta taudista ja oon väsyny tappelmaan jokaisesta asiasta sen takia rakentaminen on ollut loistavinta terapiaa minähän vielä pystyn johonkin,mut heips

Lue lisää

Tapani mukaan toin asiat esille epäselvästi tai epätäydellisesti. Minun tapauksessa ei ollut kyse paineen purkamisesta. verisuoniepämuodostumasta piti vaan postaa niin paljon kuin vaan mahdollista. Se mörkö sijaitsee sellaisessa kohtaa päätä että kallo avattiin takaraivosta ja irroitettava pala oli noin kämmenen kokoinen. Avauksen syynä oli siis vain päästä käsiksi siihen sotkuun. vuotoa ei enää siinä vaiheessa ollut, mutta vuodon riski liian suuri. Tarkoitin siis sitä että instrumentit ovat tänä päivänä toisenlaisia ja vastaavia operaatioita tehdään jo huomattavasti pienemmän reiän kautta. Niin se tekniikka kehittyy.

Inka kirjoitti:

Myönnän että minä vastaan joskus turhan kärkevästi. Ei pitäisi provosoitua kun provosoidaan. En vaan ymmärrä miksi henkilö, jolla ei ole neurologista diagnoosia (tai ei kerro että läheisellä olisi), tulee tänne neuvomaan.

Minuahan ei neuvota :) Tosin minulla on kahdenkymmenen vuoden kokemus tietokoneiden käytöstä ja Primas-sovellusohjeman testaamisesta sekä yli kymmenen vuoden kokemus netin käytöstä, niin, että en helposti päästä pikkupoikia hyppimään nenälle.

Lue lisää

Ymmärrän vallan mainiosti, omalta kohdaltani ajatellen se tuntuisi vähän samalta kuin sanoittaisiin että kuhan kuvittelet tms. Näytti vaan olevan joku viesti jossa mainittiin viattomasti jotain ettei ilkeilystä olisi kysymys. Uskoo ken haluaa...

Inka kirjoitti:

Miten vakuutusyhtiö perusteli korvauksen epäämisen? Jaksoitko tapella?

Minä olen ajatellut pääseväni Guinnesin ennätysten kirjaan maailman suurimmalla AVM:llä, mutta taidat viedä voiton :) Minulle sanottiin aikoinaan kun löydettiin, että on kananmunan kokoinen, papereista olen löytänyt mitat vain kahteen suuntaan: 4,8cm x 5,6cm. Puute johtunee siitä, ennen hoitoja ei ollut kolmiulotteisia kuvantamislaitteita.

Amerikkalaiselta tukisivustolta löytyi maininta persikan kokoisesta AVM:stä. Muita mittoja en ole löytänyt, paitsi luokituksen, jonka mukaan omani on keskikokoinen. Olen itsekseni miettinyt, kuinka suuria synnynnäisiä poikkeamia aivoissa voi olla, niin että voi elää kutakuinkin normaalia elämää.

Millainen vointisi on nyt? Onko jäänyt haittoja?
Onko kaikki mahdolliset hoidot tehty, vai vieläkö joudut johonkin operaatioon?

Lue lisää

Niin, aika massiivinenhan se kai on, mutta ei varmasti vielä suurimmasta päästä. Suureksi sen tajusin pari vuotta sitten kun KYS:ssä Luukkonen sanoi muistavansa minut 17 vuoden takaa. Ei kuulemma ollut vielä nähnyt yhtä suurta hässäkkää. Viime syksynä sitten näin MRI-kuvan jossa sitten "kalloani" pyöriteltiin. Siinä minulle valkeni todellinen koko. Pitkulaisesta muodosta johtuen se ylettää takaraivon näköalueelta aika syvälle pään keskiosaan. Siitä minulla ei ole tietoa onko se ollut vielä suurempi vai onko se vaan kasvanut takaisin -83 leikkauksen jälkeen. Näillä kun on kuulemma taipumusta sellaiseen jos sitä ei saa kunnolla pois.
Aivot on siitä kummallinen värkki että poikkeavuuksia voi ilmeisesti olla aika ronskejakin ilman että niitä juuri huomaa. AVM:n ongelma vain on ilmeisesti se että se on tikittävä pommi. Minulle mm. eräs neurologi kerran sanoi että "en nyt pysty vannomaan että se jostain kohtaa varmasti ratkeaa vuotamaan, mutta jotain sille kannattaisi tehdä", lohduttavaa vai mitä?
Nykyisessä olotilassa ei juuri ole valittamista. Neliraaja halvauksesta olen selvinnyt käveleväksi ja käyn päivätyössä. Embolisaatiohoidoista sain jotain hemioireita vasemmalle puolelle, ja se hieman huononsi liikkumista. Ilmeisesti ne ovat niin lieviä ettei niitä huomaisi juuri ollenkaan, jollei tetrapareesi olisi ollut jo vaivana. Näkökenttäpuutosta on vasemmalla ja jos se pahenee, loppuu myös ajaminen ja silloin myös työnteko.
Hoitoja ei enää tehdä, mutta sädetyksen aiheuttamat muutokset näkyvät vasta vuosien päästä.
Tuntuukin jotenkin siltä että hoidot saa toistaiseksi riittää, mutta eipä niitä ole ehdoteltukaan.

Bostik kirjoitti:

Tapani mukaan toin asiat esille epäselvästi tai epätäydellisesti. Minun tapauksessa ei ollut kyse paineen purkamisesta. verisuoniepämuodostumasta piti vaan postaa niin paljon kuin vaan mahdollista. Se mörkö sijaitsee sellaisessa kohtaa päätä että kallo avattiin takaraivosta ja irroitettava pala oli noin kämmenen kokoinen. Avauksen syynä oli siis vain päästä käsiksi siihen sotkuun. vuotoa ei enää siinä vaiheessa ollut, mutta vuodon riski liian suuri. Tarkoitin siis sitä että instrumentit ovat tänä päivänä toisenlaisia ja vastaavia operaatioita tehdään jo huomattavasti pienemmän reiän kautta. Niin se tekniikka kehittyy.

Lue lisää

nyt mie ite sekoilen et sinä luun pala,kaulalle jelehtinut poistttiin ja leikkaus aluetta avarrettiin infektion takia eikä luutumista olisi enää tapahtunu,jälkeenpäin kuulin tosta vuoto hommasta,mutta se on kuulemma hyvin peni riski mutta näin tuli mahdollisimman epäselvästi selvitettyä se.

Inka kirjoitti:

Miten vakuutusyhtiö perusteli korvauksen epäämisen? Jaksoitko tapella?

Minä olen ajatellut pääseväni Guinnesin ennätysten kirjaan maailman suurimmalla AVM:llä, mutta taidat viedä voiton :) Minulle sanottiin aikoinaan kun löydettiin, että on kananmunan kokoinen, papereista olen löytänyt mitat vain kahteen suuntaan: 4,8cm x 5,6cm. Puute johtunee siitä, ennen hoitoja ei ollut kolmiulotteisia kuvantamislaitteita.

Amerikkalaiselta tukisivustolta löytyi maininta persikan kokoisesta AVM:stä. Muita mittoja en ole löytänyt, paitsi luokituksen, jonka mukaan omani on keskikokoinen. Olen itsekseni miettinyt, kuinka suuria synnynnäisiä poikkeamia aivoissa voi olla, niin että voi elää kutakuinkin normaalia elämää.

Millainen vointisi on nyt? Onko jäänyt haittoja?
Onko kaikki mahdolliset hoidot tehty, vai vieläkö joudut johonkin operaatioon?

Lue lisää

Innostuin niin vääntämään juttua itsestäni että tärkein unohtui. Vakuutusyhtiö perusteli siis sillä että kyse on synnynnäisestä epämuodostumasta eikä siksi kuulu korvauksen piiriin. sinänsä järkeenkäypää mutta vakuutuksen myyjä ei tietenkään tällaisista maininnut. Nämä asiathan tulevat aina esille vasta korvausta haettaessa. Se paljon puhuttu pieni teksti sopimiksessa ja minä kun luulin että se on vain Aku Ankassa ja muissa sarjakuvissa käytetty vitsi.

Inka kirjoitti:

Ensin ihmettelin ja olin kauhuissani, kun luin että sinulle ei tehdä mitään. Tarkistin Googlella hakusanalla "kaulavaltimon ahtauma", ja sieltä löytyy tietoa amerikkalaistutkimuksesta. Tarkistapa itse, etten selitä väärin.

Ymmärsinkö oikein, että pullistuman hoitopäätös on vielä tekemättä? Toivotaan, että se on sellaisessa kohdassa että voidaan hoitaa. Odottelu on hermoillekäyvää. Sitten vielä alkaa panikoida, että jos teen sitä tai tätä, verisuoni puhkeaa just nyt. Tuttua! Vaikka se olisi ollut siellä miten kauan ja kestänyt vaikka mitä...

Toivon sinulle voimia ja kärsivällityyttä!

Lue lisää

soitin aamulla töölöön neuron polille,paperini on siellä ,alkuviikosta ne katsotaan ja sitten tulee tieto.

Bostik kirjoitti:

Niin, aika massiivinenhan se kai on, mutta ei varmasti vielä suurimmasta päästä. Suureksi sen tajusin pari vuotta sitten kun KYS:ssä Luukkonen sanoi muistavansa minut 17 vuoden takaa. Ei kuulemma ollut vielä nähnyt yhtä suurta hässäkkää. Viime syksynä sitten näin MRI-kuvan jossa sitten "kalloani" pyöriteltiin. Siinä minulle valkeni todellinen koko. Pitkulaisesta muodosta johtuen se ylettää takaraivon näköalueelta aika syvälle pään keskiosaan. Siitä minulla ei ole tietoa onko se ollut vielä suurempi vai onko se vaan kasvanut takaisin -83 leikkauksen jälkeen. Näillä kun on kuulemma taipumusta sellaiseen jos sitä ei saa kunnolla pois.
Aivot on siitä kummallinen värkki että poikkeavuuksia voi ilmeisesti olla aika ronskejakin ilman että niitä juuri huomaa. AVM:n ongelma vain on ilmeisesti se että se on tikittävä pommi. Minulle mm. eräs neurologi kerran sanoi että "en nyt pysty vannomaan että se jostain kohtaa varmasti ratkeaa vuotamaan, mutta jotain sille kannattaisi tehdä", lohduttavaa vai mitä?
Nykyisessä olotilassa ei juuri ole valittamista. Neliraaja halvauksesta olen selvinnyt käveleväksi ja käyn päivätyössä. Embolisaatiohoidoista sain jotain hemioireita vasemmalle puolelle, ja se hieman huononsi liikkumista. Ilmeisesti ne ovat niin lieviä ettei niitä huomaisi juuri ollenkaan, jollei tetrapareesi olisi ollut jo vaivana. Näkökenttäpuutosta on vasemmalla ja jos se pahenee, loppuu myös ajaminen ja silloin myös työnteko.
Hoitoja ei enää tehdä, mutta sädetyksen aiheuttamat muutokset näkyvät vasta vuosien päästä.
Tuntuukin jotenkin siltä että hoidot saa toistaiseksi riittää, mutta eipä niitä ole ehdoteltukaan.

Lue lisää

Hienosti olet toipunut. Minulle oli vaikeaa, kun selvisi etten pysty entiseen työhöni, koska siinä vaaditaan molempia käsiä ja nopeasti toimivia aivoja.

Toivottavasti sulla on muuta elämänsisältöä ja harrastuksia kuin työ siltä varalta, että joudut jäämään työkyvyttömyyseläkkkeelle. Mun vapaa-aikakin kului paljolti työkaveriden kanssa. Nyt on pikkuhiljaa tullut paljon uusiakin ystäviä, ja tietysti lapsenlapset, jotka on todella tärkeitä.

Mullakin oli sädehoidon aiheuttamia muutoksia vielä kolmen vuoden jälkeen, vaikka sanottiin, että kaksi vuotta olisi maksimiaika.

Aivot on kyllä kumma juttu. Eräs lääkäri sanoi, että kun tämä synnynnäinen vika vaikeuttaa oikean puolen verenkiertoa ja siten aivojen hapensaania, jossakin tuolla niskassa oleva yhdyskäytävä, joka hätätilanteessa vastaa myös toisen puolen verensaannista, on minulla poikkeuksellisen hyvin kehittynyt.

Tulipa virke, toivottavasti saa kuitenkin tolkkua...

anneli kirjoitti:

soitin aamulla töölöön neuron polille,paperini on siellä ,alkuviikosta ne katsotaan ja sitten tulee tieto.

Hyvä! Kannattaa olla aktiivinen. Luotan Töölön sairaalaan, vaikka itse aikoinaan sainkin sieltä tuomion, että mitään ei voida tehdä. Se oli varmasti oikea ratkaisu silloisilla, lähes neljänkymmenen vuoden takaisilla menetelmillä. Muistan kuitenkin, että ne tiesivät todella paljon AVM:stä jo silloin, olivat julkaisseet tutkimuksia ulkomaisissa julkaisuissa jo silloin.

Ja nyt on tämä maailmantähti Hernesniemi.

Inka kirjoitti:

Hienosti olet toipunut. Minulle oli vaikeaa, kun selvisi etten pysty entiseen työhöni, koska siinä vaaditaan molempia käsiä ja nopeasti toimivia aivoja.

Toivottavasti sulla on muuta elämänsisältöä ja harrastuksia kuin työ siltä varalta, että joudut jäämään työkyvyttömyyseläkkkeelle. Mun vapaa-aikakin kului paljolti työkaveriden kanssa. Nyt on pikkuhiljaa tullut paljon uusiakin ystäviä, ja tietysti lapsenlapset, jotka on todella tärkeitä.

Mullakin oli sädehoidon aiheuttamia muutoksia vielä kolmen vuoden jälkeen, vaikka sanottiin, että kaksi vuotta olisi maksimiaika.

Aivot on kyllä kumma juttu. Eräs lääkäri sanoi, että kun tämä synnynnäinen vika vaikeuttaa oikean puolen verenkiertoa ja siten aivojen hapensaania, jossakin tuolla niskassa oleva yhdyskäytävä, joka hätätilanteessa vastaa myös toisen puolen verensaannista, on minulla poikkeuksellisen hyvin kehittynyt.

Tulipa virke, toivottavasti saa kuitenkin tolkkua...

Lue lisää

Myöntää täytyy, että toipuminen oli menestyksekäs. Leikkauksen aikaan olin 17-vuotias ja aloitin urani siis työkyvyttömyyseläkkeeltä. Jatkoin kuitenkin kesken jääneitä opintojani, muu ei tullut mieleenkään, olihan eläkkeeni lähinnä vitsi.
Ihan kauhean mielelläni en eläkkeelle jää, mutta jossain se raja tulee vastaan jos tilanne pahenee, -siis mitä tulee liikkumiseen ja aisteihin. Mutta päivä kerrallaan, murehtikoon hevoset, niillä on iso pää, sanoi joku opettajani aikanaan kun olin peruskoulussa.
Totta on että työpaikka helposti on läsnä sosiaalisissa kontakteissa kaikin tavoin, siitähän oli laman aikana paljon esimerkkejä. Uraohjuksia jäi työttömäksi ja elämältä putosi pohja kun häpeän lisäksi huomasi ettei niitä kontakteja sitten muuta kautta juuri ollutkaan.
Itseäni lähinnä huolestuttaa toimeentulo. Eläkkeeltä työelämään siirtyminen sai aikaan sen että pennejä ei tarvinnut enää niin tarkasti laskea ja harrastuksiansa pystyi rahoittamaan. Paluu entiseen on siis jotenkin kauhistus. Työvuosia ei nyt ole kauheasti takana, siksi jatkan niin kauan kuin vaan suinkin voin.
Mutta jopas meinasi kuitenkin eksyä sille murehtimisen puolelle... -siis päivä kerrallaan!

Inka kirjoitti:

Lupaatko tulla kylään, jos vietän synttärijuhlaa kotona, tai tämän pikkukaupungin Seurahuoneella?

Kun olin heräämössä, hoitaja kysyi, tiedänkö mikä päivä on. Vastasin, että koska eilen oli tyttäreni syntymäpäivä, tänään täytyy olla neljäs lokakuuta. Tyttäreni syntyi sektiolla, saimme valita syntymäpäivän, ja niin valitsimme saman päivän kuukaudesta, kuin minulla ja miehelläni oli. Horoskooppimerkkini on skorpioni. Voiko sitä tämän selvemmin sanoa?

Mulla aloitettiin kanssa gabapentiini. Pahus kun mä en tykkää oluesta. Onko tietoa, auttaisiko jokin väkevä, vaikka katkerot. Tykkään jopa Gammel Danskista. Myös valkoviini käy, punaviinistä tulee migreeni.

Voisi se kyllä olla aika kauheata elää satavuotiaaksi. Tyttäreni olisi yli seitsemänkymmentä, ja joutuisin huolehtimaan, ettei se telo itseään rollaattorin kanssa, tyttärentytär olisi väsynyt ja kärttyinen vaihdevuosioireittensa kanssa, ja tyttärenpoikaa pitäisi vahtia, kun sillä alkaisi olla viidenkympin villitys... Ei jaksais.

Toivottavasti sinulla stressi menee omia aikojaan, niin kuin minulla kesällä, sittenhän paineetkin taas laskee. Lisää lääkkeitä tuskin kukaan meistä haluaisi.

En muista mistä meille tuli tavaksi sanoa: lapset on parhaita nukkuessaan. Ja toiseksi parhaita varmaan lyhyen eron aikana. Mukava, että Juusolla on sentään suhteet isänpuoleisiin isovanhempiin, varmaan hyvä ja tärkeä kaikille.

Leena Palotie, Anu Jalanko ja Ismo Ulmanen sekä Anna-Elina Lehesjoki mainitaan eräässä nettiartikkelissa suomalaiselle geeniperimälle ominaisten tautien tutkijoina. Ainakin muutaman yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/molekyylilaaketiede/tutkimus/. Lähetäpä jollekulle sähköpostia, jospa saisit jotakin apua tai ainakin lisätietoa.

Nyt mummuikäiset mars nukkumaan!

Lue lisää

Kiitos vaan kutsusta, tulen oiken mielelläni jos vaan olen silloin vielä hengissä. :=)Joku tai jokin tekee todella parhaansa nitistääkseen minut lopullisesti tai ainakin tekemään elämästäni epämukavan.

Painelin torstaina sitten ns. omalääkärille mittauttamaan verenpainettani: 146/100. Lääkäri piti luennon siitä kuinka olen varmaankin saanut äitini perimän. (Äitini vaan ihmetteli kuinka ne paineet nyt vasta alkaa nousemaan. Hänellä on ollut aina korkea verenpaine ja viime vuosina sitä on jouduttu hoitamaan lääkkeillä). No, kuitenkin, ottivat verinäytteen mm. tulehdusarvojen takia, EKG:n ja munuaiseni tutkittiin ultraäänellä.

Ultraäänen aikana lääkärini kysäisi onko minulla yleensä paljon ilmaa mahassa, varsinkin syömisen jälkeen. Vahvistin kärsiväni yhtenään mahavaivoista. Aikoo lähettää minut kunnon laktoosi-intoleranssitestiin ja jos on negatiivinen niin sitten minun hedelmäsokerinsietoni testataan. Yllättävää että jotain lääkäriä kiinnostaa tällaiset "vähäpätöiset" vaivat, vaikka niistä jo vuosia olenkin valitellut ja mitään ei ole löytynyt.

"Pahin" oli kuitenkin tulossa. Sydämeni, josta olen koko sanonut olevan ainoa osa minussa, joka on vielä ehjä, huolestuttaa. EKG:ssä todettiin nimittäin oikeanpuoleinen haarakatkos, jota siinä aikaisemmin ei ole ollut. Kun vielä kerroin kärsineeni sydämen "jumputuksesta" lähes yhtä kauan kuin korkeasta verenpaineesta ja paineen tunteesta päässä, lääkäri käski mennä kardiologille ja vähän äkkiä.

Sain eilen ajan kardiologille, joka ultraäänessä totesi ettei sydämestä löydy syytä tuolle katkokselle. Sen pohjalta hän ei ole kovinkaan huolissaan, antoi kuitenkin varmuuden vuoksi vuorokaudeksi EKG:n ja verenpainemittarin mukaan. Olin aivo-operaation jälkeen kolme vuorokautta kiinni sellaisessa saamarin verenpaine- ja ym.kontrollilaitteessa, joka ensin 5, 10 min.,myöhemmin 15 ja sitten 30 min. välein mittasi verenpaineen. Sen lisäksi että minulle tuli tällä kertaa tosi pahaolo siitä pumppaamisesta (15 min. välein päivällä ja 30 min. välein yöllä)niin kudokseni ei kestä tuollaisia laitteita. Minulla on melkein kuin verenpurkaumat muistona eri laitteiden sijainnista, pahimmat (sana hukassa),kuitenkin ne jotka mittaavat EKG-käyrää.

Nyt sitten odotellaan tuloksia. Kunhan vaan eivät taas päädy päähäni (ongelmat kun alkoivat kaaduttuani ja kolautettuani platinani avattuun katuun).

Vain kuolleen ruumiini yli sanon nyt että ajattelen positiivisesti. Tällä kertaa en ajattele ollenkaan. :=)

P.S. Oli muuten kiva lukea sinun, Bostikin ja Miguelin lähettämiä viestejä, vaikka AVM ei niin minun alaani olekaan. Niisä viesteissä esiintyi paljon uutta mielenkiintoista. Ja kiitos kovasti nettisivusta! Kävin jo vähän kurkkaamassa, mutta odotan että löytyy vähän enemmän aikaa kirjoittaa.

Saksa kirjoitti:

Kiitos vaan kutsusta, tulen oiken mielelläni jos vaan olen silloin vielä hengissä. :=)Joku tai jokin tekee todella parhaansa nitistääkseen minut lopullisesti tai ainakin tekemään elämästäni epämukavan.

Painelin torstaina sitten ns. omalääkärille mittauttamaan verenpainettani: 146/100. Lääkäri piti luennon siitä kuinka olen varmaankin saanut äitini perimän. (Äitini vaan ihmetteli kuinka ne paineet nyt vasta alkaa nousemaan. Hänellä on ollut aina korkea verenpaine ja viime vuosina sitä on jouduttu hoitamaan lääkkeillä). No, kuitenkin, ottivat verinäytteen mm. tulehdusarvojen takia, EKG:n ja munuaiseni tutkittiin ultraäänellä.

Ultraäänen aikana lääkärini kysäisi onko minulla yleensä paljon ilmaa mahassa, varsinkin syömisen jälkeen. Vahvistin kärsiväni yhtenään mahavaivoista. Aikoo lähettää minut kunnon laktoosi-intoleranssitestiin ja jos on negatiivinen niin sitten minun hedelmäsokerinsietoni testataan. Yllättävää että jotain lääkäriä kiinnostaa tällaiset "vähäpätöiset" vaivat, vaikka niistä jo vuosia olenkin valitellut ja mitään ei ole löytynyt.

"Pahin" oli kuitenkin tulossa. Sydämeni, josta olen koko sanonut olevan ainoa osa minussa, joka on vielä ehjä, huolestuttaa. EKG:ssä todettiin nimittäin oikeanpuoleinen haarakatkos, jota siinä aikaisemmin ei ole ollut. Kun vielä kerroin kärsineeni sydämen "jumputuksesta" lähes yhtä kauan kuin korkeasta verenpaineesta ja paineen tunteesta päässä, lääkäri käski mennä kardiologille ja vähän äkkiä.

Sain eilen ajan kardiologille, joka ultraäänessä totesi ettei sydämestä löydy syytä tuolle katkokselle. Sen pohjalta hän ei ole kovinkaan huolissaan, antoi kuitenkin varmuuden vuoksi vuorokaudeksi EKG:n ja verenpainemittarin mukaan. Olin aivo-operaation jälkeen kolme vuorokautta kiinni sellaisessa saamarin verenpaine- ja ym.kontrollilaitteessa, joka ensin 5, 10 min.,myöhemmin 15 ja sitten 30 min. välein mittasi verenpaineen. Sen lisäksi että minulle tuli tällä kertaa tosi pahaolo siitä pumppaamisesta (15 min. välein päivällä ja 30 min. välein yöllä)niin kudokseni ei kestä tuollaisia laitteita. Minulla on melkein kuin verenpurkaumat muistona eri laitteiden sijainnista, pahimmat (sana hukassa),kuitenkin ne jotka mittaavat EKG-käyrää.

Nyt sitten odotellaan tuloksia. Kunhan vaan eivät taas päädy päähäni (ongelmat kun alkoivat kaaduttuani ja kolautettuani platinani avattuun katuun).

Vain kuolleen ruumiini yli sanon nyt että ajattelen positiivisesti. Tällä kertaa en ajattele ollenkaan. :=)

P.S. Oli muuten kiva lukea sinun, Bostikin ja Miguelin lähettämiä viestejä, vaikka AVM ei niin minun alaani olekaan. Niisä viesteissä esiintyi paljon uutta mielenkiintoista. Ja kiitos kovasti nettisivusta! Kävin jo vähän kurkkaamassa, mutta odotan että löytyy vähän enemmän aikaa kirjoittaa.

Lue lisää

minullakin heittelee paineet,ja nyt kun on se pullistuma päässä ei sais paineet kohota.raskaudesta (12v sitten)ne paineet jäi lääkitys on aamulla,yleensä on ok.mutta kaikki ylimääräinen nostaa,äsken mittasin 168/92.niin ja niitä lisälyöntiäkin on sydämmessä joku sanoi että kuuluu sivuääni ja toinen ei kuullut,rasituskoe on joskus tehty jotain häikkää näkyy mutta ei haittaa kuulemma,ultra on otettu.sokeri heittelee mutta pitää vaan muistaa syödä usein ja vähän,ei enempää tutkittu sitä eikä lääkitystä,hyla-maitoa juon muuten vatsa oireilee...joo löytyy näitä mutta se pää oli nyt tärkein,paperit on nyt töölössä,odottelen tietoa,olen sairaslomalla....

anneli kirjoitti:

minullakin heittelee paineet,ja nyt kun on se pullistuma päässä ei sais paineet kohota.raskaudesta (12v sitten)ne paineet jäi lääkitys on aamulla,yleensä on ok.mutta kaikki ylimääräinen nostaa,äsken mittasin 168/92.niin ja niitä lisälyöntiäkin on sydämmessä joku sanoi että kuuluu sivuääni ja toinen ei kuullut,rasituskoe on joskus tehty jotain häikkää näkyy mutta ei haittaa kuulemma,ultra on otettu.sokeri heittelee mutta pitää vaan muistaa syödä usein ja vähän,ei enempää tutkittu sitä eikä lääkitystä,hyla-maitoa juon muuten vatsa oireilee...joo löytyy näitä mutta se pää oli nyt tärkein,paperit on nyt töölössä,odottelen tietoa,olen sairaslomalla....

Lue lisää

Toivottavasti saisit pian vastauksia, ja etenkin pitäviä sellaisia. Tuntuu olevan usein niin että jos on monta tekijää (tässä tapauksessa lääkäriä) niin varsinkin tällaisissa tapauksissa jokainen on vähän eri mieltä. Potilaan kannalta mielestäni pahin asia. Luulisi siinä olevan tarpeeksi kun miettii omaa kohtaloaan niin sitten pitäisi vielä pohtia kuka lääkäreistä nyt sitten on oikeassa.

Inkahan kirjoitti sinulle tuossa aikaisemmin arvostavansa Töölöä aneurysmien ym. suhteen. Pidän peukkuja että kuulet pian uutisia!

Bostik kirjoitti:

No, ehkä me ymmärrämme asiat erilailla. Itse aikanaan samantapaisista oireista kärsineenä ymmärsin viestin aika ilkeäksi. Ehkä edellisestä viestistä ei käynyt joillekin tarpeeksi selväksi että kyse ei ole äänistä jotka "juttelevat sinulle" tms, vaan ihan jotain muuta. Kun sitten tiettyjä oireita on ja sanotaan -vastoin parempaa tietoa kaiken lisäksi- että hommalla ei ole mitään tekemistä kuvaamasi ongelman kanssa, hae hoitoa psykiatrian puolelta, sitä on aika vaikea olla käsittämättä ilkeilyksi. Onhan tosin täysin mahdollista että kirjoittaja ei ollut ilkeä, ainoastaan asiasta mitään tietämätön...

Lue lisää

Siis en kommentoinut millään lailla tuohon asiaan tai ilkeään viestiin, jossa teilataan. Kommentoin viestiä, jossa neuvottiin liian syvästä viestiketjusta huolimatta viestittelyn jatkomahdollisuutta. Ei jokainen viesti ole vastaus alkuperäiseen tai sen synnyttämään ilkeilyyn!!

nyt... kirjoitti:

Siis en kommentoinut millään lailla tuohon asiaan tai ilkeään viestiin, jossa teilataan. Kommentoin viestiä, jossa neuvottiin liian syvästä viestiketjusta huolimatta viestittelyn jatkomahdollisuutta. Ei jokainen viesti ole vastaus alkuperäiseen tai sen synnyttämään ilkeilyyn!!

Lue lisää

Oppisitko mitenkään käyttämään nimimerkkiä ja otsikoimaan viestin kunnolla. Tässä sitaatti keskustelun ohjeista:

"Vinkkejä viestin kirjoittamiseen
Pyri otsikoimaan viestisi mahdollisimman ytimekkäästi ja aihetta kuvaavalla tavalla. Sitä varmemmin se luetaan ja saat vastauksia. Vältä otsikoita kuten Apua, Hei, Mitä teen, ??? jne. Esimerkiksi otsikko "Nasta- ja kitkarenkaiden edut ja haitat" kuvaa käsiteltävää aihetta täsmällisesti."

heiheihei kirjoitti:

Oppisitko mitenkään käyttämään nimimerkkiä ja otsikoimaan viestin kunnolla. Tässä sitaatti keskustelun ohjeista:

"Vinkkejä viestin kirjoittamiseen
Pyri otsikoimaan viestisi mahdollisimman ytimekkäästi ja aihetta kuvaavalla tavalla. Sitä varmemmin se luetaan ja saat vastauksia. Vältä otsikoita kuten Apua, Hei, Mitä teen, ??? jne. Esimerkiksi otsikko "Nasta- ja kitkarenkaiden edut ja haitat" kuvaa käsiteltävää aihetta täsmällisesti."

Lue lisää

Opettele katsomaan mihin vastataan. Oletko huomannut, että täällä kulkee viestiketjut? Ei luulis olevan niin vaikeeta. Nimimerkkiä käytän vain, jos mulla on itse asiaan sanottavaa, musta se on järkevämpää.

vaihtoehto kirjoitti:

Opettele katsomaan mihin vastataan. Oletko huomannut, että täällä kulkee viestiketjut? Ei luulis olevan niin vaikeeta. Nimimerkkiä käytän vain, jos mulla on itse asiaan sanottavaa, musta se on järkevämpää.

Lue lisää

ei ole mitään itse asiaan sanottavaa, miksi sitten sanot mitään. Don't insist yourself on people who don't want you!

Opettele sääntöjen alkeet, tai mene jonnekin sääntöpalstalle keskustelemaan, mitä sääntöjä pitää noudattaa, mitä ei. Perusta itsellesi keskustelu, jossa voit tehdä niin syviä tai matalia ketjuja kuin haluat.

sinulla kirjoitti:

ei ole mitään itse asiaan sanottavaa, miksi sitten sanot mitään. Don't insist yourself on people who don't want you!

Opettele sääntöjen alkeet, tai mene jonnekin sääntöpalstalle keskustelemaan, mitä sääntöjä pitää noudattaa, mitä ei. Perusta itsellesi keskustelu, jossa voit tehdä niin syviä tai matalia ketjuja kuin haluat.

Lue lisää

jos et pysty niitä aggressiivisuuttasi seuraamaan? Yhdessäkään keskustelussa ei kaiki vastaukset ole alkuperäiseen, se on ihan sun oma sääntösi, jos sekään. On ihan mahdottomuus vastata vain ensimmäiseen viestiin. Keskustelua on sekin, joka käydään sivuraiteilla. Mikä sua vaivaa, kun sitä et hyväksy? Miksi et lue vain alkuperäiseen vastattuja? Sinun sääntösi eivät täällä paljon paina, sorry vaan! Minulla oli sanottavaa yhteen asiaan, vastasin viestiin ja siitä nousee kauhea kohu! Mitäs jos sinä pysyisit siinä omassa viestiketjussasi, joka kauniisti pitenee vain alaspäin, ilman sivuhaaroja? Minulla oli sanottavaa tähän asiaan, mitäs sanottavaa sinulla on asiaan liittyen ollut? Ei mitään. SInulla oli asiaa vain siitä mitä sääntöjä mihinkin kuuluu, ai ai ei liittynyt alkuperäiseen! Häpeä moukka! Ilmeisesti haukkua saa, mutta ystävälliseen neuvontaan ei ole tilaa. Hanki elämä!

teet keskustelupalstalla, kirjoitti:

jos et pysty niitä aggressiivisuuttasi seuraamaan? Yhdessäkään keskustelussa ei kaiki vastaukset ole alkuperäiseen, se on ihan sun oma sääntösi, jos sekään. On ihan mahdottomuus vastata vain ensimmäiseen viestiin. Keskustelua on sekin, joka käydään sivuraiteilla. Mikä sua vaivaa, kun sitä et hyväksy? Miksi et lue vain alkuperäiseen vastattuja? Sinun sääntösi eivät täällä paljon paina, sorry vaan! Minulla oli sanottavaa yhteen asiaan, vastasin viestiin ja siitä nousee kauhea kohu! Mitäs jos sinä pysyisit siinä omassa viestiketjussasi, joka kauniisti pitenee vain alaspäin, ilman sivuhaaroja? Minulla oli sanottavaa tähän asiaan, mitäs sanottavaa sinulla on asiaan liittyen ollut? Ei mitään. SInulla oli asiaa vain siitä mitä sääntöjä mihinkin kuuluu, ai ai ei liittynyt alkuperäiseen! Häpeä moukka! Ilmeisesti haukkua saa, mutta ystävälliseen neuvontaan ei ole tilaa. Hanki elämä!

Lue lisää

Sun jutuista saa päivän nauruterapia-annoksen! Kiitos siitä! Varo ettet saa aivoverenvuotoa ja diagnoosia :)

huvittavista jutuista kirjoitti:

Sun jutuista saa päivän nauruterapia-annoksen! Kiitos siitä! Varo ettet saa aivoverenvuotoa ja diagnoosia :)

minusta sinun pitäisi siirtyä jollekkin muulle alueelle,tuo ei ollut kiva juttu tälle palstalle jossa sairaat-toipilaat-selvinneet,keskustelemme tosi asiaa.

anneli kirjoitti:

minusta sinun pitäisi siirtyä jollekkin muulle alueelle,tuo ei ollut kiva juttu tälle palstalle jossa sairaat-toipilaat-selvinneet,keskustelemme tosi asiaa.

Miten sinulla menee?
Oletko yhtään päässyt selvemmille vesille? Onko sinulla lähipiirissä ihmisiä, joiden kanssa pystyt juttelemaan tunnoistasi?

Minä olin juuri tyttärentyttären kanssa kirjastossa, entisessä työpaikassani. Hän odottaa kovasti, että KDI-tripeptidi tai jokin muu lääke parantaisi halvaantuneen käteni. Hän on 9 v, joten hänen kanssaan voi jo jutella yhtä ja toista. Opetin häntä käyttämään lainausautomaattia ja uudistamaan lainat netin kautta.

Kirjasto oli mukava työpaikka sikälikin, että siellä voi edelleen käydä tapaamassa niitäkin työtovereita, joita ei yksityiselämässä tapaa. Sitten tietysti tärkeä on kirjaston ilmapiiri, jota olen rakastanut lapsesta asti.

Kerrohan kuulumisesi! Ja voi hyvin!

Saksa kirjoitti:

Toivottavasti saisit pian vastauksia, ja etenkin pitäviä sellaisia. Tuntuu olevan usein niin että jos on monta tekijää (tässä tapauksessa lääkäriä) niin varsinkin tällaisissa tapauksissa jokainen on vähän eri mieltä. Potilaan kannalta mielestäni pahin asia. Luulisi siinä olevan tarpeeksi kun miettii omaa kohtaloaan niin sitten pitäisi vielä pohtia kuka lääkäreistä nyt sitten on oikeassa.

Inkahan kirjoitti sinulle tuossa aikaisemmin arvostavansa Töölöä aneurysmien ym. suhteen. Pidän peukkuja että kuulet pian uutisia!

Lue lisää

Moi pitkästä aikaa! Miten voit?

Olen yrittänyt moneen otteeseen lähettää sinulle viestiä, mutta aina tullut jotakin häikkää. Ensin tuntui niin pahalta, se sinun sydänongelmasi, etten vähään aikaan tiennyt mitä ajatella, saati sanoa, muuta kuin: kohtuutonta. Ja sekin tuntuu vähältä sanoa.

Sitten mun tietokone, tai pikemminkin internetoperaattori alkoi pätkiä mun yhteyttä, ensin parina viikonloppuna, sitten aikaisemmin ja aikaisemmin illalla. Minä soittelin tekniseen tukeen ja selitin: juu juu modeemin valot palaa normaalisti, ei ole jatkojohtoa, virrat on katkaistu ja kytketty uudelleen. Joku sitten vihdoin uskalsi tunnustaa, että vika on heillä, ja nyt se on kai korjattukin.

Sitten näitä normaaleja tukkoisuusongelmia Suomi24:llä, ja juuri sinun kohdallasi. Toivottavasti tämä menee läpi.

Kerro, onko siitä sun katkoksesta saatu jotakin selvyyttä. Kerro myös mitä sinulle muuten kuuluu!

Inka kirjoitti:

Miten sinulla menee?
Oletko yhtään päässyt selvemmille vesille? Onko sinulla lähipiirissä ihmisiä, joiden kanssa pystyt juttelemaan tunnoistasi?

Minä olin juuri tyttärentyttären kanssa kirjastossa, entisessä työpaikassani. Hän odottaa kovasti, että KDI-tripeptidi tai jokin muu lääke parantaisi halvaantuneen käteni. Hän on 9 v, joten hänen kanssaan voi jo jutella yhtä ja toista. Opetin häntä käyttämään lainausautomaattia ja uudistamaan lainat netin kautta.

Kirjasto oli mukava työpaikka sikälikin, että siellä voi edelleen käydä tapaamassa niitäkin työtovereita, joita ei yksityiselämässä tapaa. Sitten tietysti tärkeä on kirjaston ilmapiiri, jota olen rakastanut lapsesta asti.

Kerrohan kuulumisesi! Ja voi hyvin!

Lue lisää

ei nyt kummempia kuulu,mutta sain kyllä vauhtia asioihin kun soitin sinne verisuonikidurgille,lupasi ottaa ne paperit hoitaakseen,heti.nyt kun olen kotona...huomaan miten se pää vaivasi töissä.se paineen tunne tuli kova heti rasituksessa ja muutenkin omituinen paha olo.onhan tämä koko perheen juttu kun yksi sairastaa,tyttö(12v)menee laidasta laitaan tunteissaan,salata pitää ,ja sitten kuuntelee kuitenkin salaa kun esim puh.puhuu.tietää kyllä koko asian todellisuuden.vanhemman tytön tyttö oli itkenyt yön kun kuuli mitä minulla on,oli kysynyt että kuoleeko.niin yksin kun on päivät koira seuranaan ja miettii ,niin ei kovin kivaa ole.onneksi joku työkaveri soittaa aina sillointällöin.jotkut soittaa vaan että eikö ne ole vielläkään leikanneet,ihan kun sekin homma olisi kun wc-käynti.pakkasta oli aamulla -10.kirjasto on tosi ihana paikka käyn kyllä paljon,nytkin lainasin reiki-hoidoista käsittelevän kirjan ja meillä täällä on niin ihana kirjastohenkilökuntakin että...ja hyvä ystävänikin on kirjastovirkailija.yeitin äsken etsiä niitä sinun vai oliko se saksan ohjeita sinne historia-sivuille,lukisin niitä teidän entisiä sivujanne..kiitos kun kirjoitit

Inka kirjoitti:

Miten sinulla menee?
Oletko yhtään päässyt selvemmille vesille? Onko sinulla lähipiirissä ihmisiä, joiden kanssa pystyt juttelemaan tunnoistasi?

Minä olin juuri tyttärentyttären kanssa kirjastossa, entisessä työpaikassani. Hän odottaa kovasti, että KDI-tripeptidi tai jokin muu lääke parantaisi halvaantuneen käteni. Hän on 9 v, joten hänen kanssaan voi jo jutella yhtä ja toista. Opetin häntä käyttämään lainausautomaattia ja uudistamaan lainat netin kautta.

Kirjasto oli mukava työpaikka sikälikin, että siellä voi edelleen käydä tapaamassa niitäkin työtovereita, joita ei yksityiselämässä tapaa. Sitten tietysti tärkeä on kirjaston ilmapiiri, jota olen rakastanut lapsesta asti.

Kerrohan kuulumisesi! Ja voi hyvin!

Lue lisää

luin tuossa saksan kirj. 7.10 jossa hän mainitsi miten tämä "tauti"rassaa ja moni ei ymmärrä jne.esim.minun eräs työkaveri joka ilmeisesti joutuu osan töistäni tekemään,oli ihmetellyt miten olin jäänyt sairaslomalle vaikka ei viellä ole leikattukaan,itse on niinsanotusti"sellainen"sairaslomanpitäjä,jos tulisi oikea,elimellinen sairaus tai vaiva-vika,olisi se sitten hänelle shokki.eli on totta että kukaan ei ymmärrä ennenkun omaan päähän kolahtaa.

huvittavista jutuista kirjoitti:

Sun jutuista saa päivän nauruterapia-annoksen! Kiitos siitä! Varo ettet saa aivoverenvuotoa ja diagnoosia :)

itsesi nolaamisen ja keskittyä olennaiseen? Ihmiset yrittää seurata keskustelua ja sinun viestisi aikaansaavat sen, että turhia viestejä pitää lukea siinä sivussa. Usko omaa neuvoasi, jonka annoit toiselle tuolla ylempänä, ja siirry omaan keskusteluun, kiitos!

Voisitko lopettaa kirjoitti:

itsesi nolaamisen ja keskittyä olennaiseen? Ihmiset yrittää seurata keskustelua ja sinun viestisi aikaansaavat sen, että turhia viestejä pitää lukea siinä sivussa. Usko omaa neuvoasi, jonka annoit toiselle tuolla ylempänä, ja siirry omaan keskusteluun, kiitos!

Lue lisää

Kuka sinä olet, joka käsket lopettaa? Kenen pitää lopettaa? Voisiko olla mahdollista että kaikki nimimerkittömät lopettavat? Me nimimerkilliset voimme jättää nimimerkittömät viestit kylmästi lukematta. Jos ei ole senverran uskallusta, että edes nimimerkin suojissa uskaltaa kirjoittaa, ei voi olla lukemisen arvoista sanottavaakaan!

Inka kirjoitti:

Kuka sinä olet, joka käsket lopettaa? Kenen pitää lopettaa? Voisiko olla mahdollista että kaikki nimimerkittömät lopettavat? Me nimimerkilliset voimme jättää nimimerkittömät viestit kylmästi lukematta. Jos ei ole senverran uskallusta, että edes nimimerkin suojissa uskaltaa kirjoittaa, ei voi olla lukemisen arvoista sanottavaakaan!

Lue lisää

Jokaisella on oikeus ilman nimimerkkiä kirjoittaa. Vastaus siihen, että hänen pitäisi lopettaa johtui siitä, että hän käski edellä toista lopettamaan. Karman laki nääs. Itselläni on sama periaate kuin monella muullakin, että, jos en kauaa keskustelussa kyki, en nimimerkkiäni käytä ja minulla on siihen täysi oikeus. Edelleen olen sitä mieltä, että jos nämä keskustelut herättävät noin paljon angstia ja vihanpurkauksia, en ymmärrä mitä täältä saatte. Asiaa kun kirjoittaa, hyvä, mutat kun puuttuu nimimerkittömyyteen tuohon sävyyn, mennään kyllä metsään.

Voisitko lopettaa kirjoitti:

itsesi nolaamisen ja keskittyä olennaiseen? Ihmiset yrittää seurata keskustelua ja sinun viestisi aikaansaavat sen, että turhia viestejä pitää lukea siinä sivussa. Usko omaa neuvoasi, jonka annoit toiselle tuolla ylempänä, ja siirry omaan keskusteluun, kiitos!

Lue lisää

anteeksi olin käsittänyt väärin tämän palstan tarkoituksen,ja olin iloinen kun löysin ja sain apua,mutta lopetan kyllä,kiitos vaan neuvosta,ja toivottavasti sait tyydytyksen itsellesi tuosta kirjoituksestasi,kun olet tämän otsikon alla niin onko oireesi neurologiaa,vai pitäisikö sinun mennä jonkun toisen otsikon alle,piste

anneli kirjoitti:

anteeksi olin käsittänyt väärin tämän palstan tarkoituksen,ja olin iloinen kun löysin ja sain apua,mutta lopetan kyllä,kiitos vaan neuvosta,ja toivottavasti sait tyydytyksen itsellesi tuosta kirjoituksestasi,kun olet tämän otsikon alla niin onko oireesi neurologiaa,vai pitäisikö sinun mennä jonkun toisen otsikon alle,piste

Lue lisää

Kun nää viestiketjut menee niin, että viesti menee suoraan sen alle, johon vastataan. Että sillai.

anneli kirjoitti:

olin tänään taas kuulemassa meilahdessa,neurologisella osastalla,mutta ei ollut neuroloogi vaan lääket.lis.-med.lic.mitähän lie.nyt oli jutellut muidenkin kanssa ja tulleet siihen tulokseen että kun ei ole oireita ei leikata,on niin vaarallista ,2-viikkoa sitten verisuonikidurgi sanoi että on leikattava,on iso halvautumisvaara.eli neurologisella polilla sanottiin eri lailla kun verisuonipolilla,kumpikaan ei tiennyt mitä toinen on sanonut.sitten tänään sanoi viellä jos en halua mennä yksityisesti leikkaukseen,se ihmetyttää eikö ole vaarallista yksityisesti.sitten se aneurysma,siitä lähetettiin paperit töölöön,sieltä tulee tieto mitä sille tehdään on kuulemma pieni 5mm.mutta lääkitystä ei voi lisätä verenkiertoa varten kaulavaltimoon,koska on vaarallinen pullistumalle päässä.ainut lohtu oli että kuvissa näky että en ollut saanut infaktia,en vuotoa ja takana päässä on hyvä verenkierto.yritin selittää voinko elää nyt normaalisti....sitä,ja sitä pitäs välttää....eli raskaita töitä,nyt 1kk lisää saikkua,ja pelätä täällä ja odottaa,sanoiko ne mitä ne tekee sinulle töölössä ja oletko odottanut pitkään,milloin sinulla todettiin....pliis.nyt on taas vitsit vähissä,taitaa meilahti olla säästöpudjetilla,mutta en tosiaankaan haluais leikkaukseen,mutta kun ne jahkaa juu,ei juu,ei....

Lue lisää

Anteeksi, että vastaukseni kesti näin kauan. Miten Sinä voit? Toivottavasti hyvin ja olet saanut aikasi kulumaan pelottomammin. Tiedän mitä tarkoitat, odottelulla ja pelkäämisellä. Meillä on muuten samankokoiset pullistumat.
Kävin tänään neurologilla, saikku jatkuu ja päänsärkyyn uusi lääke. Tämä TOIMII, olen vakuuttunut (10.lääke meneillään).
Vieläkään en ole saanut aikaa angoigrafiaan. Sen verran olen selittänyt sinulle tilanteestani väärin, että minä odotan aikaa Tyksiin. Kai siellä on paljon minua sairaampia ja akuutimpia tapauksia.. Ärsyttää tämä odottelu, räntääkin sataa ja valivali... :)
Anneli, toivottavasti Sinulle kuuluu parempaa.

Inka kirjoitti:

Moi pitkästä aikaa! Miten voit?

Olen yrittänyt moneen otteeseen lähettää sinulle viestiä, mutta aina tullut jotakin häikkää. Ensin tuntui niin pahalta, se sinun sydänongelmasi, etten vähään aikaan tiennyt mitä ajatella, saati sanoa, muuta kuin: kohtuutonta. Ja sekin tuntuu vähältä sanoa.

Sitten mun tietokone, tai pikemminkin internetoperaattori alkoi pätkiä mun yhteyttä, ensin parina viikonloppuna, sitten aikaisemmin ja aikaisemmin illalla. Minä soittelin tekniseen tukeen ja selitin: juu juu modeemin valot palaa normaalisti, ei ole jatkojohtoa, virrat on katkaistu ja kytketty uudelleen. Joku sitten vihdoin uskalsi tunnustaa, että vika on heillä, ja nyt se on kai korjattukin.

Sitten näitä normaaleja tukkoisuusongelmia Suomi24:llä, ja juuri sinun kohdallasi. Toivottavasti tämä menee läpi.

Kerro, onko siitä sun katkoksesta saatu jotakin selvyyttä. Kerro myös mitä sinulle muuten kuuluu!

Lue lisää

Hei Inka!

Kiva kuulla sinusta! Minut passitettiin maanantaista tähän iltaan Ruotsiin työmatkalle, sen takia en ole ehtinyt vastaamaan.

Lähettänyt lääkäri ilmoitti kardiologin vastaukset nähdessään ettei saanut kysymyksiinsä vastauksia. Tosiasia on se, että mulla on katkoksia, kukaan ei vaan tiedä mistä ne johtuu. Ei sen puoleen äidillänikin on vasemmalla puolella eikä siitä kuulemma tarvitse olla huolissaan. Täysin normaalisti sydämeni ei kuitenkaan muutenkaan toimi, syytä vain ei löydetä.

Eniten minua huolettaa verenpaineeni heittely laidasta laitaan. Viime perjantaina olin aivan sekaisin. Käytin koko keskittymiskykyni selvitäkseni kaupassa käynnistä. Tajusin jossain vaiheessa seisovani vihannesosastolla eikä minulla ollut hetkeen harmainta aavistusta mitä siellä tein. Pala palalta keräsin tiedon rippeet kasaan. Illalla sain sitten kaiken lisäksi jonkinlaisen kohtauksen, silmissä musteni ja alkoi oksettaa ja päässä paine kasvoi sietämättömäksi. Hetken päästä mittasin verenpaineeni uudella mittarilla, 158/103 vasemmalta ja oikealta aivan normaali, 127/80. Minulla on nimittäin eri paineet eri puolella. Sain jotain nitron kaltaisia tabletteja omalääkäriltäni, mutta en voi käyttää niitä. Paine kun laskee samantien, nousee taas ja laskee uudestaan. Yöllä heräsin kipuun joka sai minut toivomaan tajuttomuustilaa. Kipu alkoi oikeasta pohkeesta, kulki ylös selkärankaa, niskan kautta pään yli kulmakarvoihin. Kun sitten vasen silmäni alkoi vesittämään rukoilin ettei kyseessä ole taas kolmoishermo. Sitä en kestäisi enää tähän lisäksi. Onneksi parin tunnin päästä oireet hellittivät sen verran että pystyin nukahtamaan. Koska tulehdusarvoni olivat hieman koholla olisi jonkinlainen hermotulehdus tullut kysymykseen.

En tiedä millä keinolla olen pysynyt viimeiset pari päivää hereillä saati sitten hengissä. Ruotsin kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen oli lähes ylivoimaista. Paljon asiaa ei parantanut jumalaton päänsärky, joka lääkkeistä huolimatta ei loppunut, sydämen jumputus ja sellainen väsymys että meinasin nukahtaa seisaaltaan.

Äiti ehdotti jo sairaalaan menoa, jossa päätäni hoidettiin, minun ääneen lausumani pelko alkoi ilmeisesti itämään hänenkin mielessä.

Taidan lähettää nämä kaikki viestit jollekin niistä geneetikoista, nämähän ovat kuin mitäkin sairaskertomuksia yksityiskohtineen. Enää puuttuu kuvat ja käyrät. :=)

Tiedän ruikuttavani tyhjästä, minulla on sentään pahin ohi. Olo on vain sellainen etten jonain päivänä pääse enää sängystä ylös. Onko henkinen puoli sitten niin poikki vai fyysinen, en tiedä. En vain jaksaisi enää.

Kerro Inka mitä sinulle kuuluu. Luin tuolta toisesta kohtaa sen aneurysman, joka sinulla hoidettiin, olleen aika tuore löydös. Millainen olosi on? Ihanaa kyllä kuinka lapset puolustavat läheisimpiään lapsen mielen koko voimalla. Kyllä se on rankkaa Annelillakin eri sukupolvien lasten kanssa. Onhan se jo aikuisillekin hirveä isku.

Mitä sinä muuta puuhailet kuin kirjastossa käymistä? Onko teillä lunta maassa? Äitini kirjoitti etelä-Suomessa sataneen viime yönä ensilumi, joka muuttui kuitenkin vesisateeksi.

Olisi kiva kuulla sinusta ja tietysti teistä muistakin! Tosin ne henkilöt, jotka täyttävät tämän palstan jankuttamalla säännöistä voisivat miettiä jonkin muun aiheen kuten otsikon aneurysmat ja äänet.

Saksa kirjoitti:

Hei Inka!

Kiva kuulla sinusta! Minut passitettiin maanantaista tähän iltaan Ruotsiin työmatkalle, sen takia en ole ehtinyt vastaamaan.

Lähettänyt lääkäri ilmoitti kardiologin vastaukset nähdessään ettei saanut kysymyksiinsä vastauksia. Tosiasia on se, että mulla on katkoksia, kukaan ei vaan tiedä mistä ne johtuu. Ei sen puoleen äidillänikin on vasemmalla puolella eikä siitä kuulemma tarvitse olla huolissaan. Täysin normaalisti sydämeni ei kuitenkaan muutenkaan toimi, syytä vain ei löydetä.

Eniten minua huolettaa verenpaineeni heittely laidasta laitaan. Viime perjantaina olin aivan sekaisin. Käytin koko keskittymiskykyni selvitäkseni kaupassa käynnistä. Tajusin jossain vaiheessa seisovani vihannesosastolla eikä minulla ollut hetkeen harmainta aavistusta mitä siellä tein. Pala palalta keräsin tiedon rippeet kasaan. Illalla sain sitten kaiken lisäksi jonkinlaisen kohtauksen, silmissä musteni ja alkoi oksettaa ja päässä paine kasvoi sietämättömäksi. Hetken päästä mittasin verenpaineeni uudella mittarilla, 158/103 vasemmalta ja oikealta aivan normaali, 127/80. Minulla on nimittäin eri paineet eri puolella. Sain jotain nitron kaltaisia tabletteja omalääkäriltäni, mutta en voi käyttää niitä. Paine kun laskee samantien, nousee taas ja laskee uudestaan. Yöllä heräsin kipuun joka sai minut toivomaan tajuttomuustilaa. Kipu alkoi oikeasta pohkeesta, kulki ylös selkärankaa, niskan kautta pään yli kulmakarvoihin. Kun sitten vasen silmäni alkoi vesittämään rukoilin ettei kyseessä ole taas kolmoishermo. Sitä en kestäisi enää tähän lisäksi. Onneksi parin tunnin päästä oireet hellittivät sen verran että pystyin nukahtamaan. Koska tulehdusarvoni olivat hieman koholla olisi jonkinlainen hermotulehdus tullut kysymykseen.

En tiedä millä keinolla olen pysynyt viimeiset pari päivää hereillä saati sitten hengissä. Ruotsin kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen oli lähes ylivoimaista. Paljon asiaa ei parantanut jumalaton päänsärky, joka lääkkeistä huolimatta ei loppunut, sydämen jumputus ja sellainen väsymys että meinasin nukahtaa seisaaltaan.

Äiti ehdotti jo sairaalaan menoa, jossa päätäni hoidettiin, minun ääneen lausumani pelko alkoi ilmeisesti itämään hänenkin mielessä.

Taidan lähettää nämä kaikki viestit jollekin niistä geneetikoista, nämähän ovat kuin mitäkin sairaskertomuksia yksityiskohtineen. Enää puuttuu kuvat ja käyrät. :=)

Tiedän ruikuttavani tyhjästä, minulla on sentään pahin ohi. Olo on vain sellainen etten jonain päivänä pääse enää sängystä ylös. Onko henkinen puoli sitten niin poikki vai fyysinen, en tiedä. En vain jaksaisi enää.

Kerro Inka mitä sinulle kuuluu. Luin tuolta toisesta kohtaa sen aneurysman, joka sinulla hoidettiin, olleen aika tuore löydös. Millainen olosi on? Ihanaa kyllä kuinka lapset puolustavat läheisimpiään lapsen mielen koko voimalla. Kyllä se on rankkaa Annelillakin eri sukupolvien lasten kanssa. Onhan se jo aikuisillekin hirveä isku.

Mitä sinä muuta puuhailet kuin kirjastossa käymistä? Onko teillä lunta maassa? Äitini kirjoitti etelä-Suomessa sataneen viime yönä ensilumi, joka muuttui kuitenkin vesisateeksi.

Olisi kiva kuulla sinusta ja tietysti teistä muistakin! Tosin ne henkilöt, jotka täyttävät tämän palstan jankuttamalla säännöistä voisivat miettiä jonkin muun aiheen kuten otsikon aneurysmat ja äänet.

Lue lisää

Etkö ole huomannut viestiä vai etkö jaksa kirjoitella?

Saksa kirjoitti:

Etkö ole huomannut viestiä vai etkö jaksa kirjoitella?

päätin kyllä että en kirjoita koska en osaa käyttäytyä täällä,mutta jospa onkin toisinpäin eli muna opettaa kanaa....niin minä menen nyt 11.11.05 töölöön kuulemaan tuomioni siitä pullistumasta,meilahden lääkäri kiirehti aikaani,muuten olisi ollut 13.1.06,ajatelkaa...sitten viellä miettivät meilahdessa kaulavaltimoani.mutta missä on hui...hänellähän oli leikkaus marraskuussa ja oli samanlainen juttu kuin minullakin on,kertokaa....

Saksa kirjoitti:

Etkö ole huomannut viestiä vai etkö jaksa kirjoitella?

Olin ihan varma, että olin vastannut viestiisi. Olin kai sitten vaan ajatellut mitä vastaisin, ja sitten kuvitellut tehneeni sen.

Pää on ollut aika sekaisin. Ollut liikaa ohjelmaa mun repaleisille aivoilleni. Veli oli viikon Teneriffalla, yöpyi mennen tullen täällä, lentoasemalle lähtö ja paluu keskellä yötä, joten seuraavat päivät menívät minulta nukkumiseen. Toissa sunnuntaina Even kuoro oli mukana hiippakunnan lastenlaulujuhlassa, siinä meni yksi päivä. Muutenkin olen ollut lasten kanssa melko paljon, ja kun ne ovat yhdessä, niitä on vaikea pitää kurissa. Viime viikonloppuna kaikki kolme lasta ja veli olivat molempina päivinä täällä, joten tänään vasta alan heräillä.

Fysiikka on ihan surkeassa jamassa, pitäis jaksaa hoitaa sitäkin, jotta pääsisi sinne satavuotissynttäreilleen :)

Muistan kauhistelleeni mielessäni, miten sinä jaksat vielä työmatkoja tuollaisten oireiden kanssa. Onko verenpaine yhtään tasaantunut? Entä kivut? Sinä et ihan turhasta ruikuta!

Tulin taas äsken kirjastosta, käynköhän minä tosiaan missään muualla. Vammaisasioiden koulutuksessa olin pari päivää viime kuussa, yksi konsertti (Ralph Gothòni ja Arto Noras), Kiasmassa käynti, yhdet syntymäpäivät. Ei ihme etten tiedä mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä.

Ikkunat ainakin on tältä syksyltä pesemättä. Mars-planeetta kuitenkin näkyy, se on pääasia. Paitsi että viime päivät ovat olleet niin pilvisiä, ettei näy Mars eikä ikkunoiden likaisuus. Torin mittarissa äsken plus 8 astetta.

Toivon että voit paremmin! Kerrothan kuulumisesi!

anneli kirjoitti:

päätin kyllä että en kirjoita koska en osaa käyttäytyä täällä,mutta jospa onkin toisinpäin eli muna opettaa kanaa....niin minä menen nyt 11.11.05 töölöön kuulemaan tuomioni siitä pullistumasta,meilahden lääkäri kiirehti aikaani,muuten olisi ollut 13.1.06,ajatelkaa...sitten viellä miettivät meilahdessa kaulavaltimoani.mutta missä on hui...hänellähän oli leikkaus marraskuussa ja oli samanlainen juttu kuin minullakin on,kertokaa....

Lue lisää

Mukava, että pääset nyt näinkin pian kuulemaan edes yhden tuomion. Toivotaan, että hoito myös tulee nopeasti. Pääsisit yhdestä epävarmuustekijästä. Odottelu ja epävarmuus on raskasta, sen me itsekukin tiedämmme.

Niin missä onkaan hui...?

Inka kirjoitti:

Olin ihan varma, että olin vastannut viestiisi. Olin kai sitten vaan ajatellut mitä vastaisin, ja sitten kuvitellut tehneeni sen.

Pää on ollut aika sekaisin. Ollut liikaa ohjelmaa mun repaleisille aivoilleni. Veli oli viikon Teneriffalla, yöpyi mennen tullen täällä, lentoasemalle lähtö ja paluu keskellä yötä, joten seuraavat päivät menívät minulta nukkumiseen. Toissa sunnuntaina Even kuoro oli mukana hiippakunnan lastenlaulujuhlassa, siinä meni yksi päivä. Muutenkin olen ollut lasten kanssa melko paljon, ja kun ne ovat yhdessä, niitä on vaikea pitää kurissa. Viime viikonloppuna kaikki kolme lasta ja veli olivat molempina päivinä täällä, joten tänään vasta alan heräillä.

Fysiikka on ihan surkeassa jamassa, pitäis jaksaa hoitaa sitäkin, jotta pääsisi sinne satavuotissynttäreilleen :)

Muistan kauhistelleeni mielessäni, miten sinä jaksat vielä työmatkoja tuollaisten oireiden kanssa. Onko verenpaine yhtään tasaantunut? Entä kivut? Sinä et ihan turhasta ruikuta!

Tulin taas äsken kirjastosta, käynköhän minä tosiaan missään muualla. Vammaisasioiden koulutuksessa olin pari päivää viime kuussa, yksi konsertti (Ralph Gothòni ja Arto Noras), Kiasmassa käynti, yhdet syntymäpäivät. Ei ihme etten tiedä mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä.

Ikkunat ainakin on tältä syksyltä pesemättä. Mars-planeetta kuitenkin näkyy, se on pääasia. Paitsi että viime päivät ovat olleet niin pilvisiä, ettei näy Mars eikä ikkunoiden likaisuus. Torin mittarissa äsken plus 8 astetta.

Toivon että voit paremmin! Kerrothan kuulumisesi!

Lue lisää

Yritin vastata Inkan 1. tämänpäiväiseen viestiin niin viestiketju oli taas liian syvä.

Todella hyvä juttu Anneli kun lääkäri otti sinun tilanteesi hoitaakseen. Kyllä sitä muuten näyttää joutuvan hungingolle. On todella uskomatonta että joutuisit muuten odottamaan kaksi kuukautta kauemmin. Tuo epätietous on todella kamalaa. Toivottavasti aloittavat pian hoidon. Kerrothan kuulumisiasi.

Toivottavasti hui sinulla on kaikki kunnossa.

Kävin tänään omalääkärilläni kuulemassa mm. laktoositestin tuloksia - negatiivinen. Samalla tuli puheeksi neurologilta saamani migreenilääke. Tuoteselosteessa kun kielletään sen käyttö mm. jos on haarakatkos (joka minulla siis on todettu).

Kuulin eilen erään naisen joutuneen aikoinaan sairaalaan kaikkien ollessa varma hänellä olleen vähintään sydänkohtaus ja lopulta selvisi vaivan olevan kolmiolihas (tai jotain sinne päin). Kun se hierottiin kuntoon loppuivat sydänoireet. Lääkärini myönsi niskajäykkyyden aiheuttavan monelle ko. oireita, minullakin mahdollista, mutta ilmmoitti suoraan verenpaineeni olevan merkki aivoverisuonien viasta. Eli antoi lähetteen neurologille. Toisin sanoen katsotaan.

Etpä sinä Inka todellakaan taida tarvita enempää säännöllisiä harrastuksia kun tekemistä tuntuu riittävän yltä kyllin. :=)Toisaalta onko sinullakin niin että tapahtumat pakkautuvat päällekkäin ja sitten tulee taas pidempi aika jolloin ei tapahdu mitään erikoista? Yritä kuitenkin löytää aikaa huolehtia itsestäsi. Äläkä huolehdi viestistä, ajattelin vain ehkä jotenkin loukanneeni sinua. Olen todella iloinen ettei asianlaita taida olla niin. Lähden tästä nukkumaan niin jaksaa huomenna päivän koulutuksessa ja kokouksessa ja illalla seurata Juuson koulun ns. "Sankt Martin"-kulkuetta (kulkevat laulaen lyhty kädessä pienen lenkin, palaavat takaisin koululle ja pihalle sytytetään iso nuotio, pyhä Martin istuu valkoisen hevosensa selässä ja lauletaan).

Saksa kirjoitti:

Hei Inka!

Kiva kuulla sinusta! Minut passitettiin maanantaista tähän iltaan Ruotsiin työmatkalle, sen takia en ole ehtinyt vastaamaan.

Lähettänyt lääkäri ilmoitti kardiologin vastaukset nähdessään ettei saanut kysymyksiinsä vastauksia. Tosiasia on se, että mulla on katkoksia, kukaan ei vaan tiedä mistä ne johtuu. Ei sen puoleen äidillänikin on vasemmalla puolella eikä siitä kuulemma tarvitse olla huolissaan. Täysin normaalisti sydämeni ei kuitenkaan muutenkaan toimi, syytä vain ei löydetä.

Eniten minua huolettaa verenpaineeni heittely laidasta laitaan. Viime perjantaina olin aivan sekaisin. Käytin koko keskittymiskykyni selvitäkseni kaupassa käynnistä. Tajusin jossain vaiheessa seisovani vihannesosastolla eikä minulla ollut hetkeen harmainta aavistusta mitä siellä tein. Pala palalta keräsin tiedon rippeet kasaan. Illalla sain sitten kaiken lisäksi jonkinlaisen kohtauksen, silmissä musteni ja alkoi oksettaa ja päässä paine kasvoi sietämättömäksi. Hetken päästä mittasin verenpaineeni uudella mittarilla, 158/103 vasemmalta ja oikealta aivan normaali, 127/80. Minulla on nimittäin eri paineet eri puolella. Sain jotain nitron kaltaisia tabletteja omalääkäriltäni, mutta en voi käyttää niitä. Paine kun laskee samantien, nousee taas ja laskee uudestaan. Yöllä heräsin kipuun joka sai minut toivomaan tajuttomuustilaa. Kipu alkoi oikeasta pohkeesta, kulki ylös selkärankaa, niskan kautta pään yli kulmakarvoihin. Kun sitten vasen silmäni alkoi vesittämään rukoilin ettei kyseessä ole taas kolmoishermo. Sitä en kestäisi enää tähän lisäksi. Onneksi parin tunnin päästä oireet hellittivät sen verran että pystyin nukahtamaan. Koska tulehdusarvoni olivat hieman koholla olisi jonkinlainen hermotulehdus tullut kysymykseen.

En tiedä millä keinolla olen pysynyt viimeiset pari päivää hereillä saati sitten hengissä. Ruotsin kuunteleminen, ymmärtäminen ja puhuminen oli lähes ylivoimaista. Paljon asiaa ei parantanut jumalaton päänsärky, joka lääkkeistä huolimatta ei loppunut, sydämen jumputus ja sellainen väsymys että meinasin nukahtaa seisaaltaan.

Äiti ehdotti jo sairaalaan menoa, jossa päätäni hoidettiin, minun ääneen lausumani pelko alkoi ilmeisesti itämään hänenkin mielessä.

Taidan lähettää nämä kaikki viestit jollekin niistä geneetikoista, nämähän ovat kuin mitäkin sairaskertomuksia yksityiskohtineen. Enää puuttuu kuvat ja käyrät. :=)

Tiedän ruikuttavani tyhjästä, minulla on sentään pahin ohi. Olo on vain sellainen etten jonain päivänä pääse enää sängystä ylös. Onko henkinen puoli sitten niin poikki vai fyysinen, en tiedä. En vain jaksaisi enää.

Kerro Inka mitä sinulle kuuluu. Luin tuolta toisesta kohtaa sen aneurysman, joka sinulla hoidettiin, olleen aika tuore löydös. Millainen olosi on? Ihanaa kyllä kuinka lapset puolustavat läheisimpiään lapsen mielen koko voimalla. Kyllä se on rankkaa Annelillakin eri sukupolvien lasten kanssa. Onhan se jo aikuisillekin hirveä isku.

Mitä sinä muuta puuhailet kuin kirjastossa käymistä? Onko teillä lunta maassa? Äitini kirjoitti etelä-Suomessa sataneen viime yönä ensilumi, joka muuttui kuitenkin vesisateeksi.

Olisi kiva kuulla sinusta ja tietysti teistä muistakin! Tosin ne henkilöt, jotka täyttävät tämän palstan jankuttamalla säännöistä voisivat miettiä jonkin muun aiheen kuten otsikon aneurysmat ja äänet.

Lue lisää

Mistä mä nyt sinulle loukkaantunut olisin, etähän sä ole mun tyttäreni :)

Mä tarvitsisin nimenomaan säännöllistä elämää, mutta se on mahdotonta. Kaikki päällekkäin ja sitten muutama päivä unta. Nyt olen innostunut tekemään omaa blogia, se on niin hyvin naamioitu, ettet edes sinä löydä. Ihan vaan omaksi iloksi ja vähän lasten. Siivota kyllä pitäisi.

Mikäs pyhimys se Martti onkaan? Aukko sivistyksessä taas. Syödäänkö Saksassakin Martinpäivän hanhea niinkuin Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kodeissa myös?

On se hyvä ettei sinulla sentään laktoosi-intoleranssia ole. Pian olet nainen, jolla on maailmassa eniten diagnooseja. Joudut/joudat pian lääketieteelliseen museoon. Äläkä loukkaannu!

Voi hyvin, Juusolle terveisiä

(Tuli mieleen ikivanha Nappevitsi. Sanoin: Nappe tuo minulle sanomalehti tuolta pinosta. Okei, vastasi poika ja lähti innokkaana liikkeelle. Muutaman askeleen jälkeen hän pysähtyi ja kysyi: Mummu mikä on sanomalehti? Taas muutama askel ja pysähdys: Mummu, mikä on pino?)

Inka kirjoitti:

Mistä mä nyt sinulle loukkaantunut olisin, etähän sä ole mun tyttäreni :)

Mä tarvitsisin nimenomaan säännöllistä elämää, mutta se on mahdotonta. Kaikki päällekkäin ja sitten muutama päivä unta. Nyt olen innostunut tekemään omaa blogia, se on niin hyvin naamioitu, ettet edes sinä löydä. Ihan vaan omaksi iloksi ja vähän lasten. Siivota kyllä pitäisi.

Mikäs pyhimys se Martti onkaan? Aukko sivistyksessä taas. Syödäänkö Saksassakin Martinpäivän hanhea niinkuin Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kodeissa myös?

On se hyvä ettei sinulla sentään laktoosi-intoleranssia ole. Pian olet nainen, jolla on maailmassa eniten diagnooseja. Joudut/joudat pian lääketieteelliseen museoon. Äläkä loukkaannu!

Voi hyvin, Juusolle terveisiä

(Tuli mieleen ikivanha Nappevitsi. Sanoin: Nappe tuo minulle sanomalehti tuolta pinosta. Okei, vastasi poika ja lähti innokkaana liikkeelle. Muutaman askeleen jälkeen hän pysähtyi ja kysyi: Mummu mikä on sanomalehti? Taas muutama askel ja pysähdys: Mummu, mikä on pino?)

Lue lisää

Kun tietäisit Inka mitä meillä töissä tapahtuu tällä hetkellä niin olisit valmis kuvittelemaan vaikka mitä toisten tunteista. Saksankielessä on sellainen mukava sanonta kuin "joku on kuin loukkaantunut maksamakkara". Kuvittelin meidän naisten joskus reagoivan asioihin vähän yliampuvasti mutta nyt on nuori mies todistanut olleeni väärässä.

Mulla on nyt varmaan reikä päässä mutta mikä on blogi?

Kuule kysy multa jotain yksinkertaisempaa. Pyhä Martin? Kyllä sen tarinan olen joskus kuullut mutta suoraan sanoen se ei ole päässyt käytössä olevan aivokapasiteetin listalle. :=)Ei täällä kyllä hanhea syödä, semmoista pullan tapaista kylläkin, joka on leivottu ukkelin muotoon.

Laskin tässä äsken että voisin kirjoittaa kokemuksistani kolmesta aiheesta ortopedisivulle, kahdesta asiasta käsikirurgian sivulle, kardiologiasivulle, vatsatauti- ja tänne neurologiasivulle.

Mulla menee tällä hetkellä kaikilla elämänalueilla alamäkeä. Siksi oli eilen todella ihana kuulla Juuson opettajalta tämän olevan hänenkin mielestä mahtava poika. Matikassa hän on oikea nero, alkaa kohta tehdä 2. luokan tehtäviä ja toimii todella itsenäisesti. Kun kuuli minun lähtevän ennen Juusoa kotoota aamuisin kertoi olevansa kateellinen. Hänen kolmasluokkalainen poikansa ei ole vieläkään niin itsenäinen. Kaikki äidit sanoo näin, mutta vaikka minusta tuntuu siltä että kärsin muidenkin puolesta tauteineni ym., mutta minulla on maailman ihanin poika!

Saksa kirjoitti:

Kun tietäisit Inka mitä meillä töissä tapahtuu tällä hetkellä niin olisit valmis kuvittelemaan vaikka mitä toisten tunteista. Saksankielessä on sellainen mukava sanonta kuin "joku on kuin loukkaantunut maksamakkara". Kuvittelin meidän naisten joskus reagoivan asioihin vähän yliampuvasti mutta nyt on nuori mies todistanut olleeni väärässä.

Mulla on nyt varmaan reikä päässä mutta mikä on blogi?

Kuule kysy multa jotain yksinkertaisempaa. Pyhä Martin? Kyllä sen tarinan olen joskus kuullut mutta suoraan sanoen se ei ole päässyt käytössä olevan aivokapasiteetin listalle. :=)Ei täällä kyllä hanhea syödä, semmoista pullan tapaista kylläkin, joka on leivottu ukkelin muotoon.

Laskin tässä äsken että voisin kirjoittaa kokemuksistani kolmesta aiheesta ortopedisivulle, kahdesta asiasta käsikirurgian sivulle, kardiologiasivulle, vatsatauti- ja tänne neurologiasivulle.

Mulla menee tällä hetkellä kaikilla elämänalueilla alamäkeä. Siksi oli eilen todella ihana kuulla Juuson opettajalta tämän olevan hänenkin mielestä mahtava poika. Matikassa hän on oikea nero, alkaa kohta tehdä 2. luokan tehtäviä ja toimii todella itsenäisesti. Kun kuuli minun lähtevän ennen Juusoa kotoota aamuisin kertoi olevansa kateellinen. Hänen kolmasluokkalainen poikansa ei ole vieläkään niin itsenäinen. Kaikki äidit sanoo näin, mutta vaikka minusta tuntuu siltä että kärsin muidenkin puolesta tauteineni ym., mutta minulla on maailman ihanin poika!

Lue lisää

Mitä mun tyttäreni on kertonut työpaikoiltaan, se käsitys minullakin on ollut, että miehet ovat reilumpia. Naiset ovat mielellään vähän "Drama queen", jos nyt ilmaistaan asia vähän kauniimmin kuin saksalaiset.

Mukava opettaa nuorempiaan: blogi on verkkopäiväkirja, varmaan jotakin omituista saksaksi.

Tyttärelläni on tapana sanoa: "sinähän se kirjastonhoitaja olet", kun kysyn häneltä jotakin mitä hän ei tiedä. Niinpä jäljellä oleva kirjastonhoitajaminäni tarkisti Pyhän Martin. Hän syntyi roomalaislegioonalaisen pojaksi Italiaan 316 tai 317, kääntyi kristityksi. Hän tuli tunnetuksi armeliaisuudestaan, kerran kun ei muuta ollut hän halkaisi viittansa ja antoi puolet kerjäläiselle. Hänet kuvataan keskiaikaisissa kirkoissa ratsun selässä viitan puolikkaaseen kääriytyneenä.

Martinius haluttiin nimittää piispaksi, mutta hän oli niin vaatimaton, että piiloutui hanhitarhaan. Hanhethan pitävät jumalatonta meteliä ja niin Martinius löytyi ja hänestä tuli piispa ja pyhimys. Netin mukaan hanhi kuuluu Saksankin Martinpäivän ruokiin. Selitys on kyllä aika maallinen. Kesän yli lihotetut hanhet ovat näihin aikoihin valmiita lihapatoihin.

Mukava kuulla hyvät uutiset Juusosta. Helpottaa varmaan sinunkin oloasi kun tiedät että hänellä menee hyvin. Helposti kuitenkin syyttäisi itseään, ettei sairauksien tai työhuolien takia ole tarpeeksi jaksanut huolehtia lapsesta.

Tulipahan kerran sana "sairaus" tekstiin, ettei kokonaan unohdeta keskeisintä asiaa :)

anneli kirjoitti:

päätin kyllä että en kirjoita koska en osaa käyttäytyä täällä,mutta jospa onkin toisinpäin eli muna opettaa kanaa....niin minä menen nyt 11.11.05 töölöön kuulemaan tuomioni siitä pullistumasta,meilahden lääkäri kiirehti aikaani,muuten olisi ollut 13.1.06,ajatelkaa...sitten viellä miettivät meilahdessa kaulavaltimoani.mutta missä on hui...hänellähän oli leikkaus marraskuussa ja oli samanlainen juttu kuin minullakin on,kertokaa....

Lue lisää

niin..olin tänään kuulemassa töölössä.eli leikataan,ei voi muuten,on tyypillisessä paikassa pullistuma,ei synnynnäinen tullut ,,,?joskus,tyviosa liian leveä,jos koilattais ainetta pääsisi verenkiertoon,tulisi tukos ehkä.jos taas kaulavaltimo leikattais ensin veri kulkisi normaalisti olisi suuri vaara pullistumalle.leikkaus ei ole kuulemma ihan pieni juttu.sairaslomaa ei antanut,sanoi että ei voi ennen leikkausta antaa,leikkaukseen on aikaa 1-2kk.kävin meilahdessa keskustelin hoitajien kanssa jotka tapaukseni tunsivat,lupasivat ottaa yhteyttä lääkäriin joka edellisen loman laittoi,ajattelin jo että menen töihin vaan ,mutta minulla on sitä huimausta,näkö menee välillä ja verenpaine kohoaa jos huhkin töissä,ja töölön tohtori sanoi että töihin.saisipas tohtori nopeammin minut leikkauspöydälle jos sinnekkään.kyllä oli päivä jolloin tunsi itsensä hyvinkin avuttomaksi,poloseksi,viha ja katkeruus purkautui sitten kotona,illalla piti sitten lähteä ajelemaan ilman päämäärää että rauhoittuis.mitenköhän käy....

..hui kirjoitti:

Anteeksi, että vastaukseni kesti näin kauan. Miten Sinä voit? Toivottavasti hyvin ja olet saanut aikasi kulumaan pelottomammin. Tiedän mitä tarkoitat, odottelulla ja pelkäämisellä. Meillä on muuten samankokoiset pullistumat.
Kävin tänään neurologilla, saikku jatkuu ja päänsärkyyn uusi lääke. Tämä TOIMII, olen vakuuttunut (10.lääke meneillään).
Vieläkään en ole saanut aikaa angoigrafiaan. Sen verran olen selittänyt sinulle tilanteestani väärin, että minä odotan aikaa Tyksiin. Kai siellä on paljon minua sairaampia ja akuutimpia tapauksia.. Ärsyttää tämä odottelu, räntääkin sataa ja valivali... :)
Anneli, toivottavasti Sinulle kuuluu parempaa.

Lue lisää

MISSÄ OLET HUI______?

Saksa kirjoitti:

Kun tietäisit Inka mitä meillä töissä tapahtuu tällä hetkellä niin olisit valmis kuvittelemaan vaikka mitä toisten tunteista. Saksankielessä on sellainen mukava sanonta kuin "joku on kuin loukkaantunut maksamakkara". Kuvittelin meidän naisten joskus reagoivan asioihin vähän yliampuvasti mutta nyt on nuori mies todistanut olleeni väärässä.

Mulla on nyt varmaan reikä päässä mutta mikä on blogi?

Kuule kysy multa jotain yksinkertaisempaa. Pyhä Martin? Kyllä sen tarinan olen joskus kuullut mutta suoraan sanoen se ei ole päässyt käytössä olevan aivokapasiteetin listalle. :=)Ei täällä kyllä hanhea syödä, semmoista pullan tapaista kylläkin, joka on leivottu ukkelin muotoon.

Laskin tässä äsken että voisin kirjoittaa kokemuksistani kolmesta aiheesta ortopedisivulle, kahdesta asiasta käsikirurgian sivulle, kardiologiasivulle, vatsatauti- ja tänne neurologiasivulle.

Mulla menee tällä hetkellä kaikilla elämänalueilla alamäkeä. Siksi oli eilen todella ihana kuulla Juuson opettajalta tämän olevan hänenkin mielestä mahtava poika. Matikassa hän on oikea nero, alkaa kohta tehdä 2. luokan tehtäviä ja toimii todella itsenäisesti. Kun kuuli minun lähtevän ennen Juusoa kotoota aamuisin kertoi olevansa kateellinen. Hänen kolmasluokkalainen poikansa ei ole vieläkään niin itsenäinen. Kaikki äidit sanoo näin, mutta vaikka minusta tuntuu siltä että kärsin muidenkin puolesta tauteineni ym., mutta minulla on maailman ihanin poika!

Lue lisää

Taas tuo viestipolku oli liian syvä. Pitäisiköhän aloittaa uusi viestisarja? Ja tämän päiväinen viestini ei kieltämättä liity oikeastaan mitenkään aiheeseen neurologia.

Huomasin sanan blogi myöskin Annassa. Hyvä tietää mistä on kyse. :=)
En tosin tiedä mistä edes etsiä verkkopäiväkirjoja, onko niille oma sivu vai onko se sinun oma sivusi? Kuulin yhdeltä vanhemmalta ystävältä tarinan Pyhästä Martinista. Siitäkin päivästä on vain tehty niin kaupallinen että suurin osa ei edes tiedä perimmäistä syytä ja pääasiassa lapset käyvät kaupoissa kerjäämässä namia. Olisikohan uuden ajan hanhi?

Perjantaina nauroin melkein koko päivän sisäisesti. Minulla oli siis tällä viikolla kaksi todella ikävää välienselvittelyä (tai sen pelkoa) ja puhuin aiheesta paljon yhden Ingon kanssa, jota tapahtumat myös koskivat. Perjantaina sitten kuulin toisella osastolla työkaveriltani koko talon puhuvan meistä! Kirjoitin Sametime-systeemin kautta Ingolle että kun ne vaan tietäisivät mistä me ollaan puhuttu. Siitä oli kyllä romanssi kaukana! Mutta se oli kyllä niin hassua, että olo parani.

Ajelin sitten työpäivän jälkeen kotiin ja meinasin saada 500 CLK-mersun takapuoleeni. Ajoin oikeata ja tämä mersu vasenta kaistaa. Näin mersun edessä olevan auton kääntyvän vasemmalle, katsoin peilistä, laitoin vilkun päälle ja vaihdoin kaistaa. Olin puolivälissä kaistoja kun mersu olikin takanani ja pisti jarrut pohjaan. Oli pistänyt ilmeisesti tallan lautaan ja tuollaisella mersulla nyt ei kauan kestä kun se kiihdyttää. Seuraavissa liikennevaloissa kuski tuli karjumaan minulle kuinka onnellinen saan olla ettei autoni ole hajalla ja että opettelisin ajamaan. Kun hän oli häipynyt huomasin vasemmalla puolella valoissa seisovan rahankuljetusauton, jonka sivuikkunassa oli kaksi äijää, jotka osoittelivat minua sormella ja nauroivat. Asunkohan liian lähellä Ranskaa? Myöhemmin huomasin mersukuskin roikkuvan aivan kiinni edessä ajavissa autoissa kunnes sai jotenkin hikisesti vaihdettua kaistaa ja jatkavan samalla menetelmällä kunnes pääsi taas yhdestä ohi. Kuvittelin että juuri näin ei pitäisi osata ajaa..
Jotenkin en vain pysty unohtamaan tuota tilannetta. Ärsyttää.

Onneksi minulla on tiistaina aika neurologille, on tosin minulle uusi lääkäri joten vähän jännittää kuinka tosissaan hän minut ottaa. Minulla menee jalat ja kädet taas välillä tunnottomaksi, voi tietenkin yhtä hyvin johtua niskoista. Lisäksi minulla tuli yhtenä päivänä kokouksessa päähän samanlainen tunne kun joskus on selässä, kun jokin karmaisee ja koko vartalon läpi meni kuin sähkövirtoja. Ehkä minulla on ylimääräistä energiaa. :=) Pää ei onneksi ole särkenyt kovinkaan paljon tällä viikolla.

Ensi viikon lauantaina tulee yksi serkkuni meille viikoksi kylään. Maltan tuskin odottaa!

Inka kirjoitti:

Mistä mä nyt sinulle loukkaantunut olisin, etähän sä ole mun tyttäreni :)

Mä tarvitsisin nimenomaan säännöllistä elämää, mutta se on mahdotonta. Kaikki päällekkäin ja sitten muutama päivä unta. Nyt olen innostunut tekemään omaa blogia, se on niin hyvin naamioitu, ettet edes sinä löydä. Ihan vaan omaksi iloksi ja vähän lasten. Siivota kyllä pitäisi.

Mikäs pyhimys se Martti onkaan? Aukko sivistyksessä taas. Syödäänkö Saksassakin Martinpäivän hanhea niinkuin Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kodeissa myös?

On se hyvä ettei sinulla sentään laktoosi-intoleranssia ole. Pian olet nainen, jolla on maailmassa eniten diagnooseja. Joudut/joudat pian lääketieteelliseen museoon. Äläkä loukkaannu!

Voi hyvin, Juusolle terveisiä

(Tuli mieleen ikivanha Nappevitsi. Sanoin: Nappe tuo minulle sanomalehti tuolta pinosta. Okei, vastasi poika ja lähti innokkaana liikkeelle. Muutaman askeleen jälkeen hän pysähtyi ja kysyi: Mummu mikä on sanomalehti? Taas muutama askel ja pysähdys: Mummu, mikä on pino?)

Lue lisää

Ensimmäistä kertaa jouduin käymään läpi viime vuoden sairaskertomukset lääkärin kanssa, joka on ensimmäistä kertaa tekemisissä kanssani. Ei mennyt kuin n. puoli tuntia lääkärin kysyessä ja ihmetellessä ja sekin aika meni pääasiassa viime viikkojen tapahtumiin. Ei pystynyt sanomaan oireitteni perusteella kärsinkö migreenistä vai jostain muusta särystä. Korkean verenpaineen hän yhdisti hormooniarvoihin, kuten kilpirauhaseen, jotka jonkun sisälääkärin pitäisi tutkia. Päähän se ei kuulemma liity. Tekevät parin viikon päästä EEG:n varmuuden vuoksi. Ei kyllä ymmärtänyt sitäkään kuinka keskiosa sormistani voi muuttua raskaiksi, tunnottomiksi ja valkoisiksi kävellessäni.

En tiedä, parempi kai vaan ajatella että pää on kunnossa ja unohtaa pelkonsa.

Huomenna lähden kolmen päivän englannin kielen tehokurssille. Kiva juttu jos aivot pysyy vaan perässä. ;=)