Liian harvaksi

Mauno

Maaseudun tulevaisuuden metsäliitteessä kolme metsänomistajaa valitteli, että ennen päätehakkuuta suoritettu harvennus on vienyt metsän liian harvaksi ja päätehakkuissa, eli koko metsänkasvun tärkeimässä hakkuussa tuotto jää pieneksi, tai vaatimattomaksi.
Syy taitaa useimmin olla metsänomistajan, eikä pienet korvauset metsää muuksi muuta Ja jos on edes tehnyt niin tarkan hakkuusuunnitelman, että hakkaajan voi virheestä saada kiinni.
Itse olen nähnyt useita vastaavia alueita.
Mitä mieltä olette?

13

3764

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • itseäni harmitti

      harvaltahan justiin hakattu metsä näyttää,teeppäs koe jätä joku alue tiheäksi ns, sopivaksi sillä hetkellä toinen alue harvemmaksi,palataan 20v päästä asiaan. kone harvennus jos on sanoa kuskille haluat olla itse katsomassa.itseäni harmittaa leimasin yhden 2 harvennuksen ns, liian harvaksi. isäni teki toisen leimikon tiheämmäksi silloin se näytti hyvältä, ei näytä enää koska kasvu ollut hidasta osa puista "risuina" 2x nopeampaa minun leimikossa kasvu.

    • Mti ( opisto)

      Harvennuksen voimakkuus määritellään ns. harvennusmalleilla. Niissä käytetään tunnuksina valtapituutta ( sadan järeimmän puun keskipituus hehtaarilla),metsätyyppiä (= viljavuus), sekä käsitettä pohjapinta-ala.Pohjapinta-ala on luku joka saadaan kun mittaaja pyörähtää täyden ympyrän ja "tähtää" ympärillään olevia puita hahlon läpi, kaikki hahlon täyttävät puut lasketaan,ja niin saatava lukema on ppa. eli pohjapinta-ala. Hahlon läpimitta on yleisimmin 2cm ja se on kiinnitety 100cm varren päähän. Valtapituutta ja keskimääräistä pohjapinta-alaa verrataan ns. harvenusmalllinn, joka kertoo mm suositeltavan hakkuun jälkeisen tiheyden.
      Aina, kun puut myydään pystykaupalla, vastuu hakkuun jäljestä, mm harvennuksen voimakkuudesta on hakkaajalla. Siis käytännössä metsäyhtiöllä, silloinkin kun myyjä vaati "ottamaan mahdolllisimman harvaksi" . Harvennusleimikolle tehdyllä puumääräarviolla ei ole vastuukysymysten kanssa mitään tekemistä.
      Toisaalta tiedän, että ainakin suurimpien puunostajien ( lue UPM, ML ja Stora-Enso) palveluksessa olevat yrittäjät ovat todella huippumiehiä, eivätkä helposti tee kertomasi kaltaista virhettä

      • Mti (amk)

        "Toisaalta tiedän, että ainakin suurimpien puunostajien ( lue UPM, ML ja Stora-Enso) palveluksessa olevat yrittäjät ovat todella huippumiehiä, eivätkä helposti tee kertomasi kaltaista virhettä"

        Mitenkäs tuon takaat???

        Urakoitsijoita on moneen junaan ja palkkakuskeja vielä useampaan.

        Yksityisten sahojen tai metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työjäljessä ei todellakaan ole mitään hävettävää. Mies koneen puikoissa ratkaisee kaiken.

        Melko koomista kolmen ison puunostajan mainostamista...


      • Mti (opisto)
        Mti (amk) kirjoitti:

        "Toisaalta tiedän, että ainakin suurimpien puunostajien ( lue UPM, ML ja Stora-Enso) palveluksessa olevat yrittäjät ovat todella huippumiehiä, eivätkä helposti tee kertomasi kaltaista virhettä"

        Mitenkäs tuon takaat???

        Urakoitsijoita on moneen junaan ja palkkakuskeja vielä useampaan.

        Yksityisten sahojen tai metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työjäljessä ei todellakaan ole mitään hävettävää. Mies koneen puikoissa ratkaisee kaiken.

        Melko koomista kolmen ison puunostajan mainostamista...

        Tarkoitukseni ei ollut arvostella muidenkaan toimijoiden työtä. Asetin sanani noin, koska omakohtaista kokemusta on eniten isoista yhtiöistä. Ainakin edustamassani organsaatiossa korjuun jälkeä seurataan systemaattisesti, ja koneyrittäjä saa tekemästään työstä jatkuvaa palautetta. Siis silloinkin, kun kaikki menee hyvin, eikä huomautettavaa ole.
        Mhy:n korjuupalvelun jälkeä olen myös nähnyt aika paljon ja pidän sitä hyvin tasokkaana.
        Erään ykstyisen sahan korjaamissa leimikoissa olen kyllä nähnyt aika kamalaa jälkeä, mutta en menisi niiden johdosta kuitenkaan syyllistämään kaikkia Suomen yksityisiä sahoja


      • Mti (amk)
        Mti (opisto) kirjoitti:

        Tarkoitukseni ei ollut arvostella muidenkaan toimijoiden työtä. Asetin sanani noin, koska omakohtaista kokemusta on eniten isoista yhtiöistä. Ainakin edustamassani organsaatiossa korjuun jälkeä seurataan systemaattisesti, ja koneyrittäjä saa tekemästään työstä jatkuvaa palautetta. Siis silloinkin, kun kaikki menee hyvin, eikä huomautettavaa ole.
        Mhy:n korjuupalvelun jälkeä olen myös nähnyt aika paljon ja pidän sitä hyvin tasokkaana.
        Erään ykstyisen sahan korjaamissa leimikoissa olen kyllä nähnyt aika kamalaa jälkeä, mutta en menisi niiden johdosta kuitenkaan syyllistämään kaikkia Suomen yksityisiä sahoja

        ...sattuma mutta omalla kohdallani ainoat luokattomat korjuujäljet olen tavannut ison metsäyhtiön korjaamilla leimikoilla. Valitettavasti samalla alueella vuodesta vuoteen.

        Koulutus ja laadun tarkkailu ei aina riitä.


      • jätkä ( elämän koulu )
        Mti (amk) kirjoitti:

        "Toisaalta tiedän, että ainakin suurimpien puunostajien ( lue UPM, ML ja Stora-Enso) palveluksessa olevat yrittäjät ovat todella huippumiehiä, eivätkä helposti tee kertomasi kaltaista virhettä"

        Mitenkäs tuon takaat???

        Urakoitsijoita on moneen junaan ja palkkakuskeja vielä useampaan.

        Yksityisten sahojen tai metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työjäljessä ei todellakaan ole mitään hävettävää. Mies koneen puikoissa ratkaisee kaiken.

        Melko koomista kolmen ison puunostajan mainostamista...

        Ja kun firma jolla on verotusoikeus tekee korjuun kaikki menee oikein, enpä usko.
        Älä usko joulupukkiin.
        Vielä pahemmin sillä puolella revitään euroja paisuneen organisaation tarpeisiin. Korjuupalveluthan on perustettu taloudellisen toiminnan vuoksi.
        Ei pelkkä MHY-tarra koneen kyljessä muuta korjuujälkeä mihinkään suuntaan.
        Ja yksityispuolella joudutaan jokainen työmaa repimään siten että tulos olisi voitollinen, firmoilla sentään katsotaan ainoastaan neljä kertaa vuodessa tulos.


      • Mti ( amk)
        jätkä ( elämän koulu ) kirjoitti:

        Ja kun firma jolla on verotusoikeus tekee korjuun kaikki menee oikein, enpä usko.
        Älä usko joulupukkiin.
        Vielä pahemmin sillä puolella revitään euroja paisuneen organisaation tarpeisiin. Korjuupalveluthan on perustettu taloudellisen toiminnan vuoksi.
        Ei pelkkä MHY-tarra koneen kyljessä muuta korjuujälkeä mihinkään suuntaan.
        Ja yksityispuolella joudutaan jokainen työmaa repimään siten että tulos olisi voitollinen, firmoilla sentään katsotaan ainoastaan neljä kertaa vuodessa tulos.

        Tosi on, että tuloksentekokyky ohjaa metsäorganisaatioita vahvasti. Kuitenkin kirjoitukseni pointti oli se, että mikään organisaatio ei pysty omalla nimellään takaamaan hyvää korjuujälkeä. Kaikki tähän tietenkin pyrkii mutta asian onnistuminen riippuu täysin konemiehen taidoista ja motivaatiosta tehdä työnsä hyvin.


      • Mauno
        Mti (amk) kirjoitti:

        "Toisaalta tiedän, että ainakin suurimpien puunostajien ( lue UPM, ML ja Stora-Enso) palveluksessa olevat yrittäjät ovat todella huippumiehiä, eivätkä helposti tee kertomasi kaltaista virhettä"

        Mitenkäs tuon takaat???

        Urakoitsijoita on moneen junaan ja palkkakuskeja vielä useampaan.

        Yksityisten sahojen tai metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työjäljessä ei todellakaan ole mitään hävettävää. Mies koneen puikoissa ratkaisee kaiken.

        Melko koomista kolmen ison puunostajan mainostamista...

        Miksi korvausta virheestä olisi maksettu, jos harvennus ei koskaan menisi liian harvaksi.
        Jos vielä jäävät olisi parhaita, mutta moton pukilta ei ehdi sekunnissa parissa ehdi, kun koura heilahtaa, vertaamaan mikä olisi parasta jättää mikä ottaa?
        Onkohan nämä motokuskit metsäalan parhaimmistoa joka katsoo vain metsänomistajan parasta?
        Teoriamiehet ja naiset istuu jossain muualla, kun pienempi palkkainen motokuski "puun ja kuoren" välissä yrittää tehdä tulosta, tai mies vaihtuu pukille??


      • Mti (opisto)
        Mauno kirjoitti:

        Miksi korvausta virheestä olisi maksettu, jos harvennus ei koskaan menisi liian harvaksi.
        Jos vielä jäävät olisi parhaita, mutta moton pukilta ei ehdi sekunnissa parissa ehdi, kun koura heilahtaa, vertaamaan mikä olisi parasta jättää mikä ottaa?
        Onkohan nämä motokuskit metsäalan parhaimmistoa joka katsoo vain metsänomistajan parasta?
        Teoriamiehet ja naiset istuu jossain muualla, kun pienempi palkkainen motokuski "puun ja kuoren" välissä yrittää tehdä tulosta, tai mies vaihtuu pukille??

        Näinhän se Mauno on, kyllä asiat usein menee pieleenkin. Olen ollut pari kertaa tilanteessa, jossa on jouduttu maksamaan korvausta huonosta harvennusjäljestä. Kyseessä oli molemmissa tapauksissa väärin valittu hakkuun ajankohta, syntyi ajourapainumia ja paikoitellen myös metsä oli jäänyt liian harvaksi. Kuskin tilanne on vaikea: Esimies (koneyrittäjä) edellyttää,että työ sujuu ripeästi, toisaalta jäljen on oltava hyvää ja urakanantaja ( metsäyhtiö) valvoo tarkkaan mm. tukin laatua. Kun harvennuksia hakataan kovilla määrätavoitteilla,koneiden pyöriessä kiireimpinä aikoina lähes 24h/vrk ( vain kuskit vaihtuu), niin on selvää, että työn jälkeä ei voi verrata vaikapa 15 vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa kokenut ammattimetsuri valitsi poistettavat puut kirkkaassa päivänvalossa.
        Tilanne korostuu tyypillisessä, (ainakin Pohjanmaalla) harvennusmetsässä, jossa puulajisuhteet ja puuston ikärakenne vaihtelevat pienialaisesti. Keinovaloissa työskentelevällä, 10h:n pakkotahtista työvuoroa tekevällä motokuskilla ei ole mahdollisuuksia huomioida puiden latvuksia, vikaisuuksia, luontaisia ajouran paikkoja jne.
        Ja kiire kuskilla on todellinen, muistaakseni metsätehon tekemän tutkimuksen mukaan lähes kaikki pääasiassa harvennuksia tekevät metsäkoneyritykset pyörivät tappiolla


    • Harvaksi

      Oma kokemus on, että yleisesti ottaen koneharvennukset ovat harvannäköisiä. Omassa metsässä olen harvennuttanut 5 eri kertaa koneella, 4 eri kuskia. Yksi ainoa kuljettaja on pysynyt omistajan antamissa ohjeissa. Olen joka kerta antanut ohjeen että harvennetaan mallin ylärajoille, ennemmin jättäkää nykimättä joku alue jos ei ole ottamista. Mutta se on aina tapahtunut että kun itse ei ole palstalla niin takareunat on aina harvoja, tätä yhtä kuskia lukuun ottamatta. Tiheys on kuitenkin pysynyt harvennusmallien sisällä, joten toivottavasti se ei maailmaa kaada. Itsekin olen motokuskina toiminut ja tietysti sitä on paineita joillakin tehdä puuta paljon ja nopeasti, mutta se kostautuu usein vaurioina ja harvuutena. Tätä asiaa en hyväksy, koska itselläni on tapa että kiireellä ei pilata metsää eikä raiskata liian harvaksi. En ole yhtään kertaa törmännyt isäntään, joka olisi tiheydestä tai harvuudesta valittanut, edes jälkikäteen. Ei kyllä työnantajakaan isommin harvennuksistani valitellut, jos joskus olisi pitänyt olla äkimmin palsta valmis niin sen voi laskea toisesta korvasta ulos, kun ei se työtilannetta mihinkään muuta. Tämä harvennus tohelointi on läpi linjan tällaista, sitä ei voi kohdistaa mihinkään yksittäiseen firmaan tai organisaatioon kun se vika piilee siellä koneen hytissä. Tähän on vaikuttamassa tietysti urakointitaksat, kun ostajat ottavat avohakkuuleimikon ja siinä sivussa pieniäkin harvennuksia niin ne harvennukset vedetään huonolla taksalla läpi kun urakoitsija saa "niin paljon" avohakkuuta tehdä ja sitä harvennusta on "siinä sivussa niin vähän". Tämä urakoitsijoiden taksa kierre on vaan niin outo ettei se näy korjautuvan ihan heti.

      • Mti ( amk)

        ...kirjoitus!!!


      • Mti ( opisto )

        Se, miten yrittäjät saavat palkkaa eri hakkuutavoilla tehdystä työstä vaihtelee varmasti
        yrityksittäin. Meillä käytettään harvennuksen taksoja kaikilla harvennuskuvioilla, jotka yrittäjä erikseen tulostaa. Sillä, paljonko yrittäjä saa samalla leimikolla tehdä aukkoa, ei ole asiaan vaikutusta.
        En muista tarkkoja lukuja, mutta metsäkeskusten korjuunjäljenseurannoissa vain hyvin pieni prosentti motolla tehdyistä harvennksista on hakattu liian harvaksi. (puolueeton arviointi)

        Omassa organisaatiossa olen tehnyt työkseni korjuujäljen arviointeja. Paljon yleisempää, kuin liian voimakas harvennus on liian varovaiseti tehty harvennus. Tällöin osa harvennuksen hyödyistä jää saavuttamatta.
        Ja vielä tuosta yrittäjän saamasta palautteesta.
        Mieleen tulee mm. tapaus jossa saman moton jäljiltä oli selvästi kahdenlaista harvennusjälkeä. Toisen tuurin kaveri pyrki hakkaamaan harvennuksen turhankin harvaksi ja toinen jätti jopa liikaa puuta metsään.
        Käveltiin kavereiden kanssa yhdessä leimikolla, käytettin relaskooppia ja keskusteltiin puiden valinnasta.Tämä on koulutusta ja palautetta rakentavassa hengessä ja on ihme, jos sillä ei voida asioihin vaikuttaa.
        Monessa tapauksessa tuomio "liian harvaksi hakattu" perustuu siihen, että jonkun mielestä se näyttää siltä. Jos lähdetään metsätyyppi ja metsikön aikaisempi käsittely huomioiden mittaamaan harvennuksen voimakkuutta, tulos saattaa olla toinen.
        Virheetöntä jälkeä ei tietenkään tehdä missään firmassa, mutta ainakin meillä pyritään työn jälkeä seuraamaan ja parantamaan jatkossakin.
        Ja vielä tuosta viittauksesta kolmen suuren työn laadusta. Meillä se tarkoittaa sitä, että yrittäjä, jonka jäljessä on jatkuvasti huomautettavaa ja joka saamastaan palautteesta huolimatta ei kykene asiaa korjaamaan, on vaarassa jäädä ilman sopimusta.


      • Vector

        Ei voi kuin olla samaa mieltä.
        Itelle on tulossa päätehakkuun kylkiäisenä myös koneharvennus. Ja kokemus edellisestä vastaavasta kaupasta on juuri kuin edellä kirjoitettiin.
        Yhdeksänkymmentäluvun loistavat koneharvennukset ovat muisto vain.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nasima löi Jussille luun kurkkuun

      Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse
      Maailman menoa
      502
      8707
    2. Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"

      jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r
      Maailman menoa
      133
      5998
    3. Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?

      Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos
      Maailman menoa
      345
      5053
    4. Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa

      SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli
      Perussuomalaiset
      59
      4677
    5. Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta

      Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s
      Maailman menoa
      79
      4253
    6. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      166
      3993
    7. SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat

      Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha
      Maailman menoa
      177
      3851
    8. Sinun ja kaivatun nimikirjaimet

      Mitkä ne on ? Meillä H❤️M 👩‍❤️‍👩
      Ikävä
      91
      1798
    9. Onko sinulla ja kaivatulla

      joku yhteinen tärkeä paikka?
      Ikävä
      102
      1346
    10. sä oot ehkä

      maailman omituisin tyyppi
      Ikävä
      47
      929
    Aihe