Pilp vs. ilmastointi lto:lla

Saako pilp jotenkin paremmin lämpöä talteen kuin lto?

Ernon tuttu kirjoitti:

Saako pilp jotenkin paremmin lämpöä talteen kuin lto?

kovilla pakkasilla pyöriväkennoinen tau vastavirta LTO on koko lailla sama kuin PILP, mutta kun pakkasta on -5 tai on lämpimämpää on PILP:n hyötysuhde parempi. Lisäksi se lämmittää käyttöveden ja jotkut (Nilan) viilentää kesällä ja lämmittöö hukkalämmöllä veden.

Niinpä vuosihyötysuhde on noin puolet parempi kuin LTO:n.

ja aika paljonkin kirjoitti:

kovilla pakkasilla pyöriväkennoinen tau vastavirta LTO on koko lailla sama kuin PILP, mutta kun pakkasta on -5 tai on lämpimämpää on PILP:n hyötysuhde parempi. Lisäksi se lämmittää käyttöveden ja jotkut (Nilan) viilentää kesällä ja lämmittöö hukkalämmöllä veden.

Niinpä vuosihyötysuhde on noin puolet parempi kuin LTO:n.

Lue lisää

Naapurilla pilppi, pienempi kämppä ja suurempi sähkölasku. Polttelee sekin muuten puita takassaan, niinkuin minäkin. Meillä pyöriväkennoinen LTO ja osittainvaraava sähkölämmitys (plus takka ja leivari).

PILPpi on niin hieno hilavitkutin et se on ihan must ja vaihtoonkin se taitaa mennä kymmenen vuoden kuluttua hankinnasta. PILPpihän on siitä mukava, että se tuottaa "ilmaista" energiaa juuri silloin kun sitä ei tarvita eli kesällä. Tätä voitaisiin kutsua energiataloudelliseksi paradoksiksi.
En muuten ikinä usko tuota -5 astetta. Käsittäkseni ulospuhallettava ilma on minimissään (3) kolme asteista, joten sen jälkeen ei enää energiaa oteta talteen vaan sitä kulutetaan. Ja kompurahan (500W) käy iloisesti siellä taustalla. Eräs PILPpien huono puoli on vielä kaksoistariffien käyttämättä jättäminen (Paitsi jotkut NILANin mallit), jolloin "edullista" yö/kausisähköä ei voi käyttää. Lämmityskaudella PILPillä varustettu talo on ns. suorasähkölämmitystalo.
Käsittäseni PILPpi toimisi erinomaisesti esimerkiksi Skånessa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa. Virosta en ole ihan varma.

Kva kirjoitti:

Naapurilla pilppi, pienempi kämppä ja suurempi sähkölasku. Polttelee sekin muuten puita takassaan, niinkuin minäkin. Meillä pyöriväkennoinen LTO ja osittainvaraava sähkölämmitys (plus takka ja leivari).

PILPpi on niin hieno hilavitkutin et se on ihan must ja vaihtoonkin se taitaa mennä kymmenen vuoden kuluttua hankinnasta. PILPpihän on siitä mukava, että se tuottaa "ilmaista" energiaa juuri silloin kun sitä ei tarvita eli kesällä. Tätä voitaisiin kutsua energiataloudelliseksi paradoksiksi.
En muuten ikinä usko tuota -5 astetta. Käsittäkseni ulospuhallettava ilma on minimissään (3) kolme asteista, joten sen jälkeen ei enää energiaa oteta talteen vaan sitä kulutetaan. Ja kompurahan (500W) käy iloisesti siellä taustalla. Eräs PILPpien huono puoli on vielä kaksoistariffien käyttämättä jättäminen (Paitsi jotkut NILANin mallit), jolloin "edullista" yö/kausisähköä ei voi käyttää. Lämmityskaudella PILPillä varustettu talo on ns. suorasähkölämmitystalo.
Käsittäseni PILPpi toimisi erinomaisesti esimerkiksi Skånessa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa. Virosta en ole ihan varma.

Lue lisää

>PILPpihän on siitä mukava, että se >tuottaa "ilmaista" energiaa juuri silloin kun >sitä ei tarvita eli kesällä. Tätä voitaisiin >kutsua energiataloudelliseksi paradoksiksi.

Meillä tämä pilpin tuottama "ilmainen" energia käytetään kesäaikaan käyttöveden lämmittämiseen. Mutta jos ei kesällä lämmintä vettä tarvitse niin sitten on eri tilanne.

Make kirjoitti:

>PILPpihän on siitä mukava, että se >tuottaa "ilmaista" energiaa juuri silloin kun >sitä ei tarvita eli kesällä. Tätä voitaisiin >kutsua energiataloudelliseksi paradoksiksi.

Meillä tämä pilpin tuottama "ilmainen" energia käytetään kesäaikaan käyttöveden lämmittämiseen. Mutta jos ei kesällä lämmintä vettä tarvitse niin sitten on eri tilanne.

Lue lisää

Mutta minua kiinnostaakin se, mitä jää viivan alle koko vuodelta. Varmasti kesäisillä PILPpauksilla lämmittäisi koko vuoden "ilmaiset" käyttövedet, mutta kun sitä lämpöä ei voi jemmata mihinkään. Siitä nimitys energiataloudellinen paradoksi.

ja aika paljonkin kirjoitti:

kovilla pakkasilla pyöriväkennoinen tau vastavirta LTO on koko lailla sama kuin PILP, mutta kun pakkasta on -5 tai on lämpimämpää on PILP:n hyötysuhde parempi. Lisäksi se lämmittää käyttöveden ja jotkut (Nilan) viilentää kesällä ja lämmittöö hukkalämmöllä veden.

Niinpä vuosihyötysuhde on noin puolet parempi kuin LTO:n.

Lue lisää

Pilppi ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkasen puolelle, käytännössä poistoilman minimilämpotila on 5 astetta. Esim enerven jäähdyttää -20 asteen pakkasessa pistoilman -16 asteeseen. Laske siitä, kumpi pistelee pakkasessa paremmat hyötysuhteet.

Pilppi jää kakkoseksi jopa vuosihyötysuhteessa.

Ne ainoat hetket, jolloin pilppi pärjää on kesällä, jolloin se pystyy käyttämään hukkalämmön lämpimän veden lämmitykseen. Tämänkin se tekee kannattamattomasti 50% päiväsähköllä. kun taas normaali varaaja lämmittää vettä ainoastaan yösähköllä.

Marjat ja paskat kirjoitti:

Pilppi ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkasen puolelle, käytännössä poistoilman minimilämpotila on 5 astetta. Esim enerven jäähdyttää -20 asteen pakkasessa pistoilman -16 asteeseen. Laske siitä, kumpi pistelee pakkasessa paremmat hyötysuhteet.

Pilppi jää kakkoseksi jopa vuosihyötysuhteessa.

Ne ainoat hetket, jolloin pilppi pärjää on kesällä, jolloin se pystyy käyttämään hukkalämmön lämpimän veden lämmitykseen. Tämänkin se tekee kannattamattomasti 50% päiväsähköllä. kun taas normaali varaaja lämmittää vettä ainoastaan yösähköllä.

Lue lisää

Mitenkä hyvin se Enervent pystyy tuon pakkasilman todellisuudessa poistamaan.
Miten yleisiä jäätymisongelmat. Näissä lto -laitteissa käytetään ilmeisesti usein lämmitysvastuksia, jossa isojakin tehonkulutuksia.

Tuo -20 asteen pakkasilla saatu -16 astetta poistoilma tarkoittaisi jo 90% hyötysuhdetta, taisi olla hatusta vedetty...

Marjat ja paskat kirjoitti:

Pilppi ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkasen puolelle, käytännössä poistoilman minimilämpotila on 5 astetta. Esim enerven jäähdyttää -20 asteen pakkasessa pistoilman -16 asteeseen. Laske siitä, kumpi pistelee pakkasessa paremmat hyötysuhteet.

Pilppi jää kakkoseksi jopa vuosihyötysuhteessa.

Ne ainoat hetket, jolloin pilppi pärjää on kesällä, jolloin se pystyy käyttämään hukkalämmön lämpimän veden lämmitykseen. Tämänkin se tekee kannattamattomasti 50% päiväsähköllä. kun taas normaali varaaja lämmittää vettä ainoastaan yösähköllä.

Lue lisää

Voiko pilp:n ja lto:n lämmöntalteenoton energian määrää tai hyötysuhdetta verrata pelkästään "jäteilman" lämpötilan perusteella?

LTO siirtää energiaa huonelämpöisestä poistoilmasta jossa on joku määrä kosteutta.

Pilp taas höyrystyttää höyrystimessä kylmäainetta samaisen poistettavan huonelämpimän ilman avulla ja höyry "puristetaan" kuumaksi kompuran avulla ja lauhduttimen avulla energia "vapautetaan" varaajaan.

Höyrystimen jälkeenhän ilma puhalletaan suoraan "jäteilmana" pihalle mutta kertooko tämä lämpötila oikeasti kuinka paljon energiaa tai millä hyötysuhteella energiaa on otettu talteen kun kuitenkin "kierrossa" myöhemmin kompressori vielä kuumentaa ja lauhduttimen lauhdutuslämpötilakin vaikuttaa hyötysuhteeseen joka ei näy poistoilman lämpötilassa?

verrata? kirjoitti:

Voiko pilp:n ja lto:n lämmöntalteenoton energian määrää tai hyötysuhdetta verrata pelkästään "jäteilman" lämpötilan perusteella?

LTO siirtää energiaa huonelämpöisestä poistoilmasta jossa on joku määrä kosteutta.

Pilp taas höyrystyttää höyrystimessä kylmäainetta samaisen poistettavan huonelämpimän ilman avulla ja höyry "puristetaan" kuumaksi kompuran avulla ja lauhduttimen avulla energia "vapautetaan" varaajaan.

Höyrystimen jälkeenhän ilma puhalletaan suoraan "jäteilmana" pihalle mutta kertooko tämä lämpötila oikeasti kuinka paljon energiaa tai millä hyötysuhteella energiaa on otettu talteen kun kuitenkin "kierrossa" myöhemmin kompressori vielä kuumentaa ja lauhduttimen lauhdutuslämpötilakin vaikuttaa hyötysuhteeseen joka ei näy poistoilman lämpötilassa?

Lue lisää

Voihan noita. Ulosmenevä ilma on molemmille sitä samaa, ja oletettavasti kylmillä keleillä jäähdytyskenno on molemmissa osapuilleen samoissa lämpötiloissa, joten vettäkin tiivistyy samaan tahtiin. Niinpä pihalle menevän ilman lämpötila on sama ja kosteusprosentti sama, joten energiasisältö on sama. Se ei vaikuta asiaan, siirretäänkö lämpö käyttäen väliaineena pelkkää metallia vai metallia ja kylmäainetta. Nuo kompressorin kuumenemiset ja lauhtumiset vaikuttavat korkeintaan sen sähkönkulutukseen, joka tietty sitten muuttuu suuressa määrin sekin lämmöksi varaajaan, mutta valitettavasti ihan vaan 1:1 -suhteella.

Aina toisinaan kun katselee näitä eri tapoja kertoa hyötysuhteita, niin tulee mieleen, mikseivät LTO-valmistajatkin siirry ilmoittamaan hyötysuhteitaan samalla tavalla.
Esimerkkinä keksityillä arvoilla:
LTO:n ottoteho (puhallinteho 2-nopeudella)
100 W
LTO:n lämmönsiirtoteho (tuloilmaan lisätty energia)
2000 W
=> Lämpökerroin 20, ja kovemmilla pakkasilla sen kun paranee!

Kertokaas mikä meni eri tavalla kuin PILPeissä?

energiaa ei synny eikä kato... kirjoitti:

Voihan noita. Ulosmenevä ilma on molemmille sitä samaa, ja oletettavasti kylmillä keleillä jäähdytyskenno on molemmissa osapuilleen samoissa lämpötiloissa, joten vettäkin tiivistyy samaan tahtiin. Niinpä pihalle menevän ilman lämpötila on sama ja kosteusprosentti sama, joten energiasisältö on sama. Se ei vaikuta asiaan, siirretäänkö lämpö käyttäen väliaineena pelkkää metallia vai metallia ja kylmäainetta. Nuo kompressorin kuumenemiset ja lauhtumiset vaikuttavat korkeintaan sen sähkönkulutukseen, joka tietty sitten muuttuu suuressa määrin sekin lämmöksi varaajaan, mutta valitettavasti ihan vaan 1:1 -suhteella.

Aina toisinaan kun katselee näitä eri tapoja kertoa hyötysuhteita, niin tulee mieleen, mikseivät LTO-valmistajatkin siirry ilmoittamaan hyötysuhteitaan samalla tavalla.
Esimerkkinä keksityillä arvoilla:
LTO:n ottoteho (puhallinteho 2-nopeudella)
100 W
LTO:n lämmönsiirtoteho (tuloilmaan lisätty energia)
2000 W
=> Lämpökerroin 20, ja kovemmilla pakkasilla sen kun paranee!

Kertokaas mikä meni eri tavalla kuin PILPeissä?

Lue lisää

Siis Pilp:ssa energian talteenoton kannalta on merkitystä ainoastaan höyrystimen "teholla" (kuinka paljon höyrystin pystyy siirtämään energiaa poistoilmasta)?

Ja sitten kompressorin ja lauhduttimen hyvyydestä on kiinni se miten paljon voidaan siitä höyrystimen ottamasta energian määrästä vielä siirtää veteen?

Komperssorilla ja lauhduttimella ei ole muuta virkaa kuin lämpöenergian siirtäminen veteen (ne eivät siis osallistu enää hyötysuhteen parantamiseen)?

Kva kirjoitti:

Mutta minua kiinnostaakin se, mitä jää viivan alle koko vuodelta. Varmasti kesäisillä PILPpauksilla lämmittäisi koko vuoden "ilmaiset" käyttövedet, mutta kun sitä lämpöä ei voi jemmata mihinkään. Siitä nimitys energiataloudellinen paradoksi.

Lue lisää

Ohessa Jyväskylän lämpötilat vuosilta 1900 - 2000

      alin   ylin   keskiarvo
tammikuu:   -19,9   -1   -7,8
helmikuu:   -17,4   0,1   -8,8
maaliskuu:   -11   0,5   -3,8
huhtikuu:   -2,2   7,1   1,9
toukokuu:   4,6   13,3   8,7
kesäkuu:      9,6   18,1   14,1
heinäkuu:   13   21,2   16,5
elokuu:      10,8   18,3   14,4
syyskuu:      5,2   13,2   9
lokakuu:      -2,1   8,3   3,9
marraskuu:   -6,7   2,9   -0,9
joulukuu:   -17,7   0,9   -5,7

100 vuoden keskiarvo:   -2,82   8,58   3,46

No tuosta nyt ei voi suoraan laskea mitä jää viivan alle mutta siitä voi jokainen oman makunsa mukaan tehdä johtopäätöksiä omien mieltymystensä pohjalta.

sippo kirjoitti:

Mitenkä hyvin se Enervent pystyy tuon pakkasilman todellisuudessa poistamaan.
Miten yleisiä jäätymisongelmat. Näissä lto -laitteissa käytetään ilmeisesti usein lämmitysvastuksia, jossa isojakin tehonkulutuksia.

Tuo -20 asteen pakkasilla saatu -16 astetta poistoilma tarkoittaisi jo 90% hyötysuhdetta, taisi olla hatusta vedetty...

Lue lisää

Eipä tunnu olevan lämmönsiirrossa mitään ongelmia. kolmas talvi tulossa.

Miettikää minkä lämpöistä ilma se pilppi tuuppaa sisään -20 pakkasilla. sehän keskittyy lämmittämään vain sitä vettä ja vetää raakaa ulkoilmaa seinän rei-istä sisään.

Jos haluat pelata noiden kompuroiden kanssa, niin hanki ilmalämpöpumppu. Pilppi ei pärjää pyöriväkennoiselle hyötysuhteissa, tämän myönsi minulle myös pilppikauppias kun aikani kyselin.

Kysykää ne hyötysuhteet eri lämpötiloissa ja miettikää sitten.


Enerventissä ei välttämättä tarvitse jälkilämmitystä, esilämmitysmallia ei ole edes saatavilla, koska merkittäviä jäätymisongelmia ei ole. Itselläni ei jälkilämmitystä ole, enkä sitä näin jälkikäteenkään ottaisi, koska sisään tuleva ilma on muutenkin riittävän lämmintä. Enerventissä valinnainen sähköinen jälkilämmitin on 900w joka on siis tuloilmapuolella talteenottokennon jälkeen, eli vastaa olohuoneen seinässä olevaa patteria. On siis vain mukavuuslämmitin eikä lämmitä kennoa.

LTR3 kirjoitti:

Eipä tunnu olevan lämmönsiirrossa mitään ongelmia. kolmas talvi tulossa.

Miettikää minkä lämpöistä ilma se pilppi tuuppaa sisään -20 pakkasilla. sehän keskittyy lämmittämään vain sitä vettä ja vetää raakaa ulkoilmaa seinän rei-istä sisään.

Jos haluat pelata noiden kompuroiden kanssa, niin hanki ilmalämpöpumppu. Pilppi ei pärjää pyöriväkennoiselle hyötysuhteissa, tämän myönsi minulle myös pilppikauppias kun aikani kyselin.

Kysykää ne hyötysuhteet eri lämpötiloissa ja miettikää sitten.


Enerventissä ei välttämättä tarvitse jälkilämmitystä, esilämmitysmallia ei ole edes saatavilla, koska merkittäviä jäätymisongelmia ei ole. Itselläni ei jälkilämmitystä ole, enkä sitä näin jälkikäteenkään ottaisi, koska sisään tuleva ilma on muutenkin riittävän lämmintä. Enerventissä valinnainen sähköinen jälkilämmitin on 900w joka on siis tuloilmapuolella talteenottokennon jälkeen, eli vastaa olohuoneen seinässä olevaa patteria. On siis vain mukavuuslämmitin eikä lämmitä kennoa.

Lue lisää

Kuinka monta päivää vuodessa on yli -20 asteen päiviä?

Nilanin ja Niben poistoilmalämpöpumput eivät ota räppänöistä rakaa ilmaa vaan niissä on esilämmitetty tuloilmakanava. Tuloilmakanavassa olevassa vesikiertopatterissa kiertää yhtä lämmintä vettä kuin lattialämmityskierrossa. Tuloilmapatteri on rinnankytketty lämmityspiiriin ja sen tehoa voi erikseen säätää.

Noissa ulkolämpötiloissa Pilpin "kompurateho" ei riitä lämmittämään taloa, käyttövettä eikä pitämään tuloilmaa enää riittävän lämpimänä vaan silloin tarvitaan sähkövastusta tai muita ulkopuolisia apuja. Pilppihän on periaatteessa ilmanvaihtokone ja sähkökattila lämmöntalteenotolla jonka lämmönjakotapa on monipuolinen.

Kuinka lämmintä pyöriväkennoisen tuloilma on -20 asteessa ilman sähkövastusta?

tarkennusta kirjoitti:

Kuinka monta päivää vuodessa on yli -20 asteen päiviä?

Nilanin ja Niben poistoilmalämpöpumput eivät ota räppänöistä rakaa ilmaa vaan niissä on esilämmitetty tuloilmakanava. Tuloilmakanavassa olevassa vesikiertopatterissa kiertää yhtä lämmintä vettä kuin lattialämmityskierrossa. Tuloilmapatteri on rinnankytketty lämmityspiiriin ja sen tehoa voi erikseen säätää.

Noissa ulkolämpötiloissa Pilpin "kompurateho" ei riitä lämmittämään taloa, käyttövettä eikä pitämään tuloilmaa enää riittävän lämpimänä vaan silloin tarvitaan sähkövastusta tai muita ulkopuolisia apuja. Pilppihän on periaatteessa ilmanvaihtokone ja sähkökattila lämmöntalteenotolla jonka lämmönjakotapa on monipuolinen.

Kuinka lämmintä pyöriväkennoisen tuloilma on -20 asteessa ilman sähkövastusta?

Lue lisää

EDIT:

Niben osalta näin: Tuloilmakanavassa olevassa vesikiertopatterissa kiertää yhtä lämmintä vettä kuin lattialämmityskierrossa. Tuloilmapatteri on rinnankytketty lämmityspiiriin ja sen tehoa voi erikseen säätää.

Nilan lämmittää käyttövettä ja tuloilmaa.

energiaa ei synny eikä kato... kirjoitti:

Voihan noita. Ulosmenevä ilma on molemmille sitä samaa, ja oletettavasti kylmillä keleillä jäähdytyskenno on molemmissa osapuilleen samoissa lämpötiloissa, joten vettäkin tiivistyy samaan tahtiin. Niinpä pihalle menevän ilman lämpötila on sama ja kosteusprosentti sama, joten energiasisältö on sama. Se ei vaikuta asiaan, siirretäänkö lämpö käyttäen väliaineena pelkkää metallia vai metallia ja kylmäainetta. Nuo kompressorin kuumenemiset ja lauhtumiset vaikuttavat korkeintaan sen sähkönkulutukseen, joka tietty sitten muuttuu suuressa määrin sekin lämmöksi varaajaan, mutta valitettavasti ihan vaan 1:1 -suhteella.

Aina toisinaan kun katselee näitä eri tapoja kertoa hyötysuhteita, niin tulee mieleen, mikseivät LTO-valmistajatkin siirry ilmoittamaan hyötysuhteitaan samalla tavalla.
Esimerkkinä keksityillä arvoilla:
LTO:n ottoteho (puhallinteho 2-nopeudella)
100 W
LTO:n lämmönsiirtoteho (tuloilmaan lisätty energia)
2000 W
=> Lämpökerroin 20, ja kovemmilla pakkasilla sen kun paranee!

Kertokaas mikä meni eri tavalla kuin PILPeissä?

Lue lisää

LTOssa hyötysuhde parempi mitä kovemmat pakkaset ja mitä lämpimämpää sitä huonommat hyötysuhteet... kesällä hyötysuhde 0

Marjat ja paskat kirjoitti:

Pilppi ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkasen puolelle, käytännössä poistoilman minimilämpotila on 5 astetta. Esim enerven jäähdyttää -20 asteen pakkasessa pistoilman -16 asteeseen. Laske siitä, kumpi pistelee pakkasessa paremmat hyötysuhteet.

Pilppi jää kakkoseksi jopa vuosihyötysuhteessa.

Ne ainoat hetket, jolloin pilppi pärjää on kesällä, jolloin se pystyy käyttämään hukkalämmön lämpimän veden lämmitykseen. Tämänkin se tekee kannattamattomasti 50% päiväsähköllä. kun taas normaali varaaja lämmittää vettä ainoastaan yösähköllä.

Lue lisää

Tärkeämpää ole kuinka lämmintä ilmaa kojeet sissään työntää kuin se kuinka kylmää ulos lähtee?

näintä kirjoitti:

LTOssa hyötysuhde parempi mitä kovemmat pakkaset ja mitä lämpimämpää sitä huonommat hyötysuhteet... kesällä hyötysuhde 0

Niin ja jos esim. Jyväskylän seudun 100 vuoden aikana keskiarvo vuosilämpötilassa on ollut: 3,46 (alin: -2,82 ja ylin: 8,58) niin tuleeko suuria eroja hyvän hyötysuhteen omaavan LTO:n ja Pilpin väliin?

parempi kirjoitti:

Niin ja jos esim. Jyväskylän seudun 100 vuoden aikana keskiarvo vuosilämpötilassa on ollut: 3,46 (alin: -2,82 ja ylin: 8,58) niin tuleeko suuria eroja hyvän hyötysuhteen omaavan LTO:n ja Pilpin väliin?

Lue lisää

merkittävää, jos tarkoitat lämmöntalteenoton määriä keskikokoisessa omakotitalossa.

parempi kirjoitti:

Niin ja jos esim. Jyväskylän seudun 100 vuoden aikana keskiarvo vuosilämpötilassa on ollut: 3,46 (alin: -2,82 ja ylin: 8,58) niin tuleeko suuria eroja hyvän hyötysuhteen omaavan LTO:n ja Pilpin väliin?

Lue lisää

Jos joku ihmettelee miksi alimman ja ylimmän arvon keskiarvo ei täsmää niin

http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_4.html

on asia esitetty ja selitetty.

Matti kirjoitti:

Tärkeämpää ole kuinka lämmintä ilmaa kojeet sissään työntää kuin se kuinka kylmää ulos lähtee?

Ei sillä ole mitään tekoa hyötysuhteen kanssa. Ääriesimerkkinä jätetään koko lto pois ja lämmitetään sisääntulevaa ilmaa 2 kW patterilla. Tuloo nääs tosi lämmintä ilmaa sisälle, mutten silti ottais ittelle.

Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä 500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.

Vielä yhtenä esimerkkinä vaikkapa IVT:n PILP, joka ei lämmitä sisääntulevaa ilmaa lainkaan, meinaako se nyt sitten ettei siitä ole mitään hyötyä? (No juu, olen minäkin sitä mieltä että on hölmöä ottaa ilma sisälle hallitsemattomasti, mutta se ei nyt varsinaisesti vaikuta tähän.)

tarkennusta kirjoitti:

Kuinka monta päivää vuodessa on yli -20 asteen päiviä?

Nilanin ja Niben poistoilmalämpöpumput eivät ota räppänöistä rakaa ilmaa vaan niissä on esilämmitetty tuloilmakanava. Tuloilmakanavassa olevassa vesikiertopatterissa kiertää yhtä lämmintä vettä kuin lattialämmityskierrossa. Tuloilmapatteri on rinnankytketty lämmityspiiriin ja sen tehoa voi erikseen säätää.

Noissa ulkolämpötiloissa Pilpin "kompurateho" ei riitä lämmittämään taloa, käyttövettä eikä pitämään tuloilmaa enää riittävän lämpimänä vaan silloin tarvitaan sähkövastusta tai muita ulkopuolisia apuja. Pilppihän on periaatteessa ilmanvaihtokone ja sähkökattila lämmöntalteenotolla jonka lämmönjakotapa on monipuolinen.

Kuinka lämmintä pyöriväkennoisen tuloilma on -20 asteessa ilman sähkövastusta?

Lue lisää

>Noissa ulkolämpötiloissa Pilpin "kompurateho" ei riitä lämmittämään taloa, käyttövettä eikä pitämään tuloilmaa enää riittävän lämpimänä vaan silloin tarvitaan sähkövastusta tai muita ulkopuolisia apuja.>

Miksi ei riitä lämmittämään käyttövettä? Ei se ole mitenkään riippuvainen ulkoilmasta. Ja mitä tuloilmaan tulee yhtä lämmintä on kuin LTOlla. Minulla ainakin toimii.

ole ei kirjoitti:

Ei sillä ole mitään tekoa hyötysuhteen kanssa. Ääriesimerkkinä jätetään koko lto pois ja lämmitetään sisääntulevaa ilmaa 2 kW patterilla. Tuloo nääs tosi lämmintä ilmaa sisälle, mutten silti ottais ittelle.

Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä 500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.

Vielä yhtenä esimerkkinä vaikkapa IVT:n PILP, joka ei lämmitä sisääntulevaa ilmaa lainkaan, meinaako se nyt sitten ettei siitä ole mitään hyötyä? (No juu, olen minäkin sitä mieltä että on hölmöä ottaa ilma sisälle hallitsemattomasti, mutta se ei nyt varsinaisesti vaikuta tähän.)

Lue lisää

"Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa"

Sen sijaan sisään puhalletun ilman lämpötila kertoo kuinka lämmintä tuloilma on ;-)

Eikka kirjoitti:

>Noissa ulkolämpötiloissa Pilpin "kompurateho" ei riitä lämmittämään taloa, käyttövettä eikä pitämään tuloilmaa enää riittävän lämpimänä vaan silloin tarvitaan sähkövastusta tai muita ulkopuolisia apuja.>

Miksi ei riitä lämmittämään käyttövettä? Ei se ole mitenkään riippuvainen ulkoilmasta. Ja mitä tuloilmaan tulee yhtä lämmintä on kuin LTOlla. Minulla ainakin toimii.

Lue lisää

Nyt kyllä alkaa porukalla mennä pullat pahasti sekaisin!
Teoriassa Pilpin "teho" 2 kW, jos pumppu kävisi koko ajan. Kuka Lämmittää talonsa, käyttövetensä ja korvausilman kahdella kilowatilla (jonka energia otettu siitä per....een poistoilmasta sillä 500 w kompuralla)esimerkiksi marraskuussa. Sen taikurin haluaisin kyllä nähdä! Kun te Pippimiehet niin kovin uskotte siihen ikiliikkujaanne, niin ottakaapas se 9 kW vastus ensikuussa pois päältä, niin se karmea tosiasia aukenee teillekin, teillä on suorasähkölämmitteinen talo. Tosielämä ei ole mitään Star Trek:iä. Kyllä te olette markkinamiesten uhreja.

Pilpin ominaisvärähtelykasitaattori ominaisresonoi naapurin maalämpöpunpun kansa samalla taajuudella, jolloin höyrystimen kvanttipurkaukset siirtävät ilmaista energiaa käyttöveteen, lattialämmitykseen ja korvausilmaan. Pilpin manttelin antimateriakaasut imevät poistoilmasta kaiken energian, jolloin ulospuhallettava ilma on alle nolla kelviniä. Lisäksi kun omistajan lämmöt kohoajat kilowattituntimittaria tuijottaessa pilpin höyrystin indusoituun tuottaen maksimissaa 9kW tehon.

Kva kirjoitti:

Nyt kyllä alkaa porukalla mennä pullat pahasti sekaisin!
Teoriassa Pilpin "teho" 2 kW, jos pumppu kävisi koko ajan. Kuka Lämmittää talonsa, käyttövetensä ja korvausilman kahdella kilowatilla (jonka energia otettu siitä per....een poistoilmasta sillä 500 w kompuralla)esimerkiksi marraskuussa. Sen taikurin haluaisin kyllä nähdä! Kun te Pippimiehet niin kovin uskotte siihen ikiliikkujaanne, niin ottakaapas se 9 kW vastus ensikuussa pois päältä, niin se karmea tosiasia aukenee teillekin, teillä on suorasähkölämmitteinen talo. Tosielämä ei ole mitään Star Trek:iä. Kyllä te olette markkinamiesten uhreja.

Pilpin ominaisvärähtelykasitaattori ominaisresonoi naapurin maalämpöpunpun kansa samalla taajuudella, jolloin höyrystimen kvanttipurkaukset siirtävät ilmaista energiaa käyttöveteen, lattialämmitykseen ja korvausilmaan. Pilpin manttelin antimateriakaasut imevät poistoilmasta kaiken energian, jolloin ulospuhallettava ilma on alle nolla kelviniä. Lisäksi kun omistajan lämmöt kohoajat kilowattituntimittaria tuijottaessa pilpin höyrystin indusoituun tuottaen maksimissaa 9kW tehon.

Lue lisää

Juu kyllä tuo pilppi on suorasähkölämmitysjärjestelmä sen ylittävältä osalta kun lämmittämiseen (oli se sitten tuloilman, käyttöveden tai lattialämmitysveden lämmittämistä) tarvitaan tehoa yli 2kW ellei ylittävää osaa korvata osittain jollain apulämmitysmuodolla kuten vaikkapa takasta saatavalla lämpöenergialla.

Se olisi hauska tietää onko joku kokeillut kuinka pitkään tuo 2kW on riittänyt? Toiselle tietysti riittää vähemmät tehot lämmittämiseen kuin toiselle samassa ulkolämpötilassa.

Kva kirjoitti:

Nyt kyllä alkaa porukalla mennä pullat pahasti sekaisin!
Teoriassa Pilpin "teho" 2 kW, jos pumppu kävisi koko ajan. Kuka Lämmittää talonsa, käyttövetensä ja korvausilman kahdella kilowatilla (jonka energia otettu siitä per....een poistoilmasta sillä 500 w kompuralla)esimerkiksi marraskuussa. Sen taikurin haluaisin kyllä nähdä! Kun te Pippimiehet niin kovin uskotte siihen ikiliikkujaanne, niin ottakaapas se 9 kW vastus ensikuussa pois päältä, niin se karmea tosiasia aukenee teillekin, teillä on suorasähkölämmitteinen talo. Tosielämä ei ole mitään Star Trek:iä. Kyllä te olette markkinamiesten uhreja.

Pilpin ominaisvärähtelykasitaattori ominaisresonoi naapurin maalämpöpunpun kansa samalla taajuudella, jolloin höyrystimen kvanttipurkaukset siirtävät ilmaista energiaa käyttöveteen, lattialämmitykseen ja korvausilmaan. Pilpin manttelin antimateriakaasut imevät poistoilmasta kaiken energian, jolloin ulospuhallettava ilma on alle nolla kelviniä. Lisäksi kun omistajan lämmöt kohoajat kilowattituntimittaria tuijottaessa pilpin höyrystin indusoituun tuottaen maksimissaa 9kW tehon.

Lue lisää

siis kuka täällä Pilpistä ikiliikkujaa tekee. Ihmiset vain pyrkii vertailemaan kahta täysin eri laitetta toisiinsa. Ja valitse siinä sitten. Kun apina A sanoo näin ja pelle B sanoo toisin. Näilläkin sivuilla jo monta kertaa laskettu ja vatvottu asia että kumpi parempi jne. Eikä se vatvominen lopu koskaan. Molemmat hyviä laitteita mitä niitä sen tarkemmin vertaamaan laskennallisesti koska se on suht koht mahdotonta. Odotetaan vaan jos joskus tehtäisiin jotain testiä... Mitä tuskin koskaan tulee. Ja siihen saakka eikö olisi parasta kuunnella jokaisen henkilökohtaisia kokemuksia eikä suinkaan KYLLÄ MINÄ TIEDÄN kokemuksia. Mitä suorasähkölämmitteiseen taloon tulee PILPin osalta niin käy se LTOkin sähköllä ja sehän ei siis missään oloissa tee muuta kuin ota lämpöä talteen. Eli toimii mitä kylmempää sitä paremmin ja mitä lämpimämpää sitä huonommin.

pilp kirjoitti:

Juu kyllä tuo pilppi on suorasähkölämmitysjärjestelmä sen ylittävältä osalta kun lämmittämiseen (oli se sitten tuloilman, käyttöveden tai lattialämmitysveden lämmittämistä) tarvitaan tehoa yli 2kW ellei ylittävää osaa korvata osittain jollain apulämmitysmuodolla kuten vaikkapa takasta saatavalla lämpöenergialla.

Se olisi hauska tietää onko joku kokeillut kuinka pitkään tuo 2kW on riittänyt? Toiselle tietysti riittää vähemmät tehot lämmittämiseen kuin toiselle samassa ulkolämpötilassa.

Lue lisää

on 3 ulkolämpötilan hujakoissa.
Riippuu muuten yllättävän vähän sisällä lämmittämisestä, tuo piste ei juuri siirry.
Ei ole suurta eroa vaikka olisi paljon ihmisiä sisällä ja lämmittäisi puilla, verrattuan siihen, että sisäiset lämpölähteet ovat minimissään.

550W nimellistehon kompuralla kokonaislämpötehon luulisin olevan jossain 1,6 kW:n paikkeilla.

Raksu kirjoitti:

on 3 ulkolämpötilan hujakoissa.
Riippuu muuten yllättävän vähän sisällä lämmittämisestä, tuo piste ei juuri siirry.
Ei ole suurta eroa vaikka olisi paljon ihmisiä sisällä ja lämmittäisi puilla, verrattuan siihen, että sisäiset lämpölähteet ovat minimissään.

550W nimellistehon kompuralla kokonaislämpötehon luulisin olevan jossain 1,6 kW:n paikkeilla.

Lue lisää

Teitkö päättelyn tuosta 3 asteesta jäteilman lämpötilasta vai oletko kokeillut jopa siten että olet antanut huonelämpötilan tippua asteen tai pari?

Raksu kirjoitti:

on 3 ulkolämpötilan hujakoissa.
Riippuu muuten yllättävän vähän sisällä lämmittämisestä, tuo piste ei juuri siirry.
Ei ole suurta eroa vaikka olisi paljon ihmisiä sisällä ja lämmittäisi puilla, verrattuan siihen, että sisäiset lämpölähteet ovat minimissään.

550W nimellistehon kompuralla kokonaislämpötehon luulisin olevan jossain 1,6 kW:n paikkeilla.

Lue lisää

Teitkö päättelyn tuosta 3 asteesta jäteilman lämpötilasta vai oletko kokeillut jopa siten että olet antanut huonelämpötilan tippua asteen tai pari?

Raksu kirjoitti:

on 3 ulkolämpötilan hujakoissa.
Riippuu muuten yllättävän vähän sisällä lämmittämisestä, tuo piste ei juuri siirry.
Ei ole suurta eroa vaikka olisi paljon ihmisiä sisällä ja lämmittäisi puilla, verrattuan siihen, että sisäiset lämpölähteet ovat minimissään.

550W nimellistehon kompuralla kokonaislämpötehon luulisin olevan jossain 1,6 kW:n paikkeilla.

Lue lisää

Teitkö päättelyn tuosta 3 asteesta jäteilman lämpötilasta vai oletko kokeillut jopa siten että olet antanut huonelämpötilan tippua asteen tai pari?

Raksu kirjoitti:

on 3 ulkolämpötilan hujakoissa.
Riippuu muuten yllättävän vähän sisällä lämmittämisestä, tuo piste ei juuri siirry.
Ei ole suurta eroa vaikka olisi paljon ihmisiä sisällä ja lämmittäisi puilla, verrattuan siihen, että sisäiset lämpölähteet ovat minimissään.

550W nimellistehon kompuralla kokonaislämpötehon luulisin olevan jossain 1,6 kW:n paikkeilla.

Lue lisää

Teitkö päättelyn tuosta 3 asteesta jäteilman lämpötilasta vai siitä että talon sisälämpötila alkoi laskea?

Jos et huomannut takan lämmittämisen yhteydessä muutosta poistoilman lämpötilaan, teitkö huomiota että nousiko kuitenkin huoneiston lämpötila?

ole ei kirjoitti:

Ei sillä ole mitään tekoa hyötysuhteen kanssa. Ääriesimerkkinä jätetään koko lto pois ja lämmitetään sisääntulevaa ilmaa 2 kW patterilla. Tuloo nääs tosi lämmintä ilmaa sisälle, mutten silti ottais ittelle.

Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä 500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.

Vielä yhtenä esimerkkinä vaikkapa IVT:n PILP, joka ei lämmitä sisääntulevaa ilmaa lainkaan, meinaako se nyt sitten ettei siitä ole mitään hyötyä? (No juu, olen minäkin sitä mieltä että on hölmöä ottaa ilma sisälle hallitsemattomasti, mutta se ei nyt varsinaisesti vaikuta tähän.)

Lue lisää

>Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi >puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin >keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä >500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... >Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila >kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja >jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.


Tarkastellaan hieman tarkemmin... Vuositasolla PILP kuluttaa siis n. 3500kWh sähköä. LTO n. 1000kWh. PILP lämmittää sisääntulevan ilman hieman lämpimämmäksi eli sanotaan että että vähentää muuta lämmitystarvetta 500kWh enemmän. Eli LTO päihittää yhä 2000kWh tunnilla PILPin...

Or NOT ;-)

energiaa ei synny eikä kato... kirjoitti:

Voihan noita. Ulosmenevä ilma on molemmille sitä samaa, ja oletettavasti kylmillä keleillä jäähdytyskenno on molemmissa osapuilleen samoissa lämpötiloissa, joten vettäkin tiivistyy samaan tahtiin. Niinpä pihalle menevän ilman lämpötila on sama ja kosteusprosentti sama, joten energiasisältö on sama. Se ei vaikuta asiaan, siirretäänkö lämpö käyttäen väliaineena pelkkää metallia vai metallia ja kylmäainetta. Nuo kompressorin kuumenemiset ja lauhtumiset vaikuttavat korkeintaan sen sähkönkulutukseen, joka tietty sitten muuttuu suuressa määrin sekin lämmöksi varaajaan, mutta valitettavasti ihan vaan 1:1 -suhteella.

Aina toisinaan kun katselee näitä eri tapoja kertoa hyötysuhteita, niin tulee mieleen, mikseivät LTO-valmistajatkin siirry ilmoittamaan hyötysuhteitaan samalla tavalla.
Esimerkkinä keksityillä arvoilla:
LTO:n ottoteho (puhallinteho 2-nopeudella)
100 W
LTO:n lämmönsiirtoteho (tuloilmaan lisätty energia)
2000 W
=> Lämpökerroin 20, ja kovemmilla pakkasilla sen kun paranee!

Kertokaas mikä meni eri tavalla kuin PILPeissä?

Lue lisää

Mites tää ilmotettas. Karhu KIV maalämpöpumppu ilmastointi vastavirtakenno lto:lla jonka hyötysuhde 80%. Aika taloudellista vai kuinka ?

Karrikoidusti kirjoitti:

>Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi >puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin >keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä >500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... >Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila >kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja >jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.


Tarkastellaan hieman tarkemmin... Vuositasolla PILP kuluttaa siis n. 3500kWh sähköä. LTO n. 1000kWh. PILP lämmittää sisääntulevan ilman hieman lämpimämmäksi eli sanotaan että että vähentää muuta lämmitystarvetta 500kWh enemmän. Eli LTO päihittää yhä 2000kWh tunnilla PILPin...

Or NOT ;-)

Lue lisää

kesällä vedenlämmityksen joten tulos on aikalailla nolla. Erotus taitaa tulla hankinta hinnassa. Pilp n.6000-7000 ja lto n.2000 euroa. Menikö arviot paljon pieleen ?

Karrikoidusti kirjoitti:

>Tai vähemmän karrikoidusti keskiverto pilp voi >puskea sisälle lämpimämpää ilmaa kuin kuin >keskiverto lto, mutta kun pilp kuluttaa sähköä >500 W ja lto 100 W, niin kyllä on syytäkin... >Sen sijaan ulos lähtevän ilman lämpötila >kertoo, paljonko siitä on saatu lämpöä irti ja >jätettyä taloon sisälle muodossa tai toisessa.


Tarkastellaan hieman tarkemmin... Vuositasolla PILP kuluttaa siis n. 3500kWh sähköä. LTO n. 1000kWh. PILP lämmittää sisääntulevan ilman hieman lämpimämmäksi eli sanotaan että että vähentää muuta lämmitystarvetta 500kWh enemmän. Eli LTO päihittää yhä 2000kWh tunnilla PILPin...

Or NOT ;-)

Lue lisää

Keskutelijat ovat unohtaneet pilppien puhaltimet, ei se ilma niissäkään itsestään liiku!

Kva kirjoitti:

Nyt kyllä alkaa porukalla mennä pullat pahasti sekaisin!
Teoriassa Pilpin "teho" 2 kW, jos pumppu kävisi koko ajan. Kuka Lämmittää talonsa, käyttövetensä ja korvausilman kahdella kilowatilla (jonka energia otettu siitä per....een poistoilmasta sillä 500 w kompuralla)esimerkiksi marraskuussa. Sen taikurin haluaisin kyllä nähdä! Kun te Pippimiehet niin kovin uskotte siihen ikiliikkujaanne, niin ottakaapas se 9 kW vastus ensikuussa pois päältä, niin se karmea tosiasia aukenee teillekin, teillä on suorasähkölämmitteinen talo. Tosielämä ei ole mitään Star Trek:iä. Kyllä te olette markkinamiesten uhreja.

Pilpin ominaisvärähtelykasitaattori ominaisresonoi naapurin maalämpöpunpun kansa samalla taajuudella, jolloin höyrystimen kvanttipurkaukset siirtävät ilmaista energiaa käyttöveteen, lattialämmitykseen ja korvausilmaan. Pilpin manttelin antimateriakaasut imevät poistoilmasta kaiken energian, jolloin ulospuhallettava ilma on alle nolla kelviniä. Lisäksi kun omistajan lämmöt kohoajat kilowattituntimittaria tuijottaessa pilpin höyrystin indusoituun tuottaen maksimissaa 9kW tehon.

Lue lisää

vastukset on vanhassa UPOVARISSA ja hyvin riittää lämpöä kovillakin pakkasilla.
n. - 10 asteen pakkasilla riittää pelkkä kompuran käynnissä olo.
Pienin vuosikulutu on ollut 18400 KWh., v. 1982.Talon lämmitettävä pinta-ala on 156 m2 ja 4-henkinen perhe. talo sijaitsee n. 100 km Oulusta etelään. Niin tuossa vuosikulutuksessa on talon koko sähkönkulutus mukaanlukien kahden auton lohko-ja sisätilalämmittimet.
Että semmonen PILPI se on.

tilasta kirjoitti:

Teitkö päättelyn tuosta 3 asteesta jäteilman lämpötilasta vai siitä että talon sisälämpötila alkoi laskea?

Jos et huomannut takan lämmittämisen yhteydessä muutosta poistoilman lämpötilaan, teitkö huomiota että nousiko kuitenkin huoneiston lämpötila?

Lue lisää

Vähän vanha ketju mutta lisätään tähän että olen omassa mökissä vitkutellu syksyisin lämmityksen päälle laittamista ja se on ihan selvä että lämmitystarvetta alkaa olla vasta kun ulkona keskilämpö painuu jonnekkin 5 asteen paikkeille ja siitä alle.

Tavallinen talo siis lämpenee suunnilleen nollakeleihin asti elämisen "hukkalämmöillä".

Samoilla linjoilla ollaan näiden kahden järjestelmän kulutuksista.

Sähkövastuksia lattiaani en halua ja haluan säilyttää mahdollisuuden vaihtaa helposti lämmönlähdettä tulevaisuudessa joten vaihtoehdoiksi mulla jää Niben 410P pilppi tai Jäspin tehowatti pyöriväkennoinen LTO. Näistä kahdesta olen päätymässä Pilp:iin.

Meille tulee paljon kivilattiaa alakertaan joten lämmitysvettä tulee lattiassa kierrättää. Tästä näkisin etua olevan pilpissä joka tuottaa tai siirtää lämmitysenergiaa lämminvesivaraajaan ja sitä kautta lattialämmitykseen kun taas pyöriväkennoinnen LTO siirtää lämmitysenergiaa pelkästään ilmaan jolloin suorasähköllä toimivaa Jäspin tehowattia joutuisi pitämään päällä ehkä "turhaan" ikävän kylmän lattian tunteen välttämiseksi.

Kylmemmillä ilmoilla pilpin teho ei riitä pelkän kompressorin avulla tuottamaan tarvittavaa lämpöä mutta tätä pelkällä kompuralla toimivaa aikajanaa voisi pidentää esim. takan avulla jos säätää pilpin pitämään vaikkapa pari astetta vähäisempää lämpötilaa kuin tavoitelämpötila ja nostattaa sitten takan avulla lämpötila tavoitelämpötilaan asti. Tällöin pilppi pystyisi luovuttamaan alempaan lauhdutuslämpötilaan lämpöä joka nostattaa pilpin hyötysuhdetta.

linjoilla kirjoitti:

Samoilla linjoilla ollaan näiden kahden järjestelmän kulutuksista.

Sähkövastuksia lattiaani en halua ja haluan säilyttää mahdollisuuden vaihtaa helposti lämmönlähdettä tulevaisuudessa joten vaihtoehdoiksi mulla jää Niben 410P pilppi tai Jäspin tehowatti pyöriväkennoinen LTO. Näistä kahdesta olen päätymässä Pilp:iin.

Meille tulee paljon kivilattiaa alakertaan joten lämmitysvettä tulee lattiassa kierrättää. Tästä näkisin etua olevan pilpissä joka tuottaa tai siirtää lämmitysenergiaa lämminvesivaraajaan ja sitä kautta lattialämmitykseen kun taas pyöriväkennoinnen LTO siirtää lämmitysenergiaa pelkästään ilmaan jolloin suorasähköllä toimivaa Jäspin tehowattia joutuisi pitämään päällä ehkä "turhaan" ikävän kylmän lattian tunteen välttämiseksi.

Kylmemmillä ilmoilla pilpin teho ei riitä pelkän kompressorin avulla tuottamaan tarvittavaa lämpöä mutta tätä pelkällä kompuralla toimivaa aikajanaa voisi pidentää esim. takan avulla jos säätää pilpin pitämään vaikkapa pari astetta vähäisempää lämpötilaa kuin tavoitelämpötila ja nostattaa sitten takan avulla lämpötila tavoitelämpötilaan asti. Tällöin pilppi pystyisi luovuttamaan alempaan lauhdutuslämpötilaan lämpöä joka nostattaa pilpin hyötysuhdetta.

Lue lisää

Eikös sen Pilpin kuuluu imeä takan lämmittämää ilmaa ja siirtää se sitä kautta hiljalleen lattiaan.

Erno kirjoitti:

Eikös sen Pilpin kuuluu imeä takan lämmittämää ilmaa ja siirtää se sitä kautta hiljalleen lattiaan.

Kyllähän se imee. Norm. ilmavaihdossa pitäisi kerran kahdessa tunnissa vaihtua talon ilmamäärä. Mutta ehtii se takan kautta tuleva lämmin ilma levitä talossa ennen kuin se poistoilmaventtiileistä Pilppiin tai LTO:hon joutuu. Eihän joka huoneessa ole poistoilmaventtiileitä. Nibe siirtää lämpöenergiaa myös tuloilmaan.

Ajatusleikki syntyi lähinnä siitä että koska talo tarvitsee vähemmän lämmitysenergiaa kun sisälämpötilaa lasketaan ja jos Niben ylläpitämää lämpötilaa voidaan laskea niin tällöin se näkyy suoraan sähkön kulutuksessakin.

Nibe (kuten myös TehoWatti) pyrkii pitämään talon lämpötilan lämmönohjauksensa avulla aina tietyssä tasossa (esim. 20) perustuen ulkolämpötilasta saamaan tietoon. Se ei ota suoraan huomioon esim. takan tuottamaa lämpöä eikä sisäisiä lämpökuormia ellei käytetä erillistä huoneanturia (eri kuin lattiatermostaatti). Joten se käyttää tehoa juuri sen verran kuin Niben mielestä tarvitaan asetetun lämpötilan ylläpitämisessä. Ja tätä tehoa ajattelin voivani vähentää hyödyntämällä takasta ilmaan vapautuvaa lämpöenergiaa.

Talon koko 189neliöö lämpötila 23 nibe410 ja sähkölasku 87euroo/kk . Oikein jännityksellä odotellaan kompuran ensimmäistä käynnistystä (kunhan muutto lähestyy)