Miten käsitä sanan sielu?
Koetko olevasi sielullinen olento?
Missä kohtaa sinussa on sielu(jos mielestäsi sinulla se on)?
On lukemattomia ilmaisuja joissa ilmenee tämä sana.
Esim:
Tunne on niin suuri, että sielu pakahtuu.
Sieluntuli,sieluntietoisuus,sielunsisar ja veli,sielunkumppani,olla sieluuntunut, saada osuma sieluunsa, valaistua sielussaan,myydä sielunsa, kadottaa sielunsa jne....
Mitä sinulle sielusi merkitsee, vai merkitseekö mitään?
-keskustelu avattu -----katsotaan miten sielulle nyt käy;-)
NK
Missä on sielun paikka?
53
2634
Vastaukset
- Yleismies
Normaalisti henkisesti kehittyneellä ja tuntevalla ihmisellä on sielu, mutta perin hankala on tietää sitä, missä se mahdollisesti sijaitsee. Ihminen itse tuntee sen olemassaolon, ja kyllä sen voi aistia joku todellinen sielunkumppanikin.
Kun ihminen elää tavallista arkielämää, niin sielu tuntuu olevan vain "kotosalla", ja se toimii tunne-elämämme kotina. Vasta sielu tekee meistä todellisen tuntevan ihmisen, joka pystyy välittämään tunteita ja tunnetiloja myös toiselille ihmisille.
Kun ihminen kohtaa todellisen sielunkumppaninsa, niin silloin sielu tuntuu irtoavan ruumiistamme ja se alkaa seurustella ystävämme sielun kanssa jossakin molempien läheisyydessä, joten niitä sieluja on silloin entistäkin vaikeampaa paikallistaa. Tämä olotila on hyvin miellyttävä, ja sikisi me kaikki ihmiset sitä aina tavoittelemmekin. Valitettavasti vain perin harvat ihmiset kohtaavat elämänsä aikana todellisen sielunkumppaninsa, joten tämä autuaallinen olotila jää monelta kokematta.- mamma
Mun mielestä sielun paikkaa ei ihmisessä voi osoittaa kuten sydämen. Sielussa ihminen kokee olemisensa henkisen puolen eli tunteet. Kysymys on tosi vaikee.
- Yleismies
Oli toiseen kappaleeseen jäänyt ikävä painovirhe. Viimeisen lauseen loppu pitää tietysti kuulua: " ... , joka pystyy välittämään tunteita ja tunnetiloja myös toisille ihmisille. "
- Minulle...
...sielu on myös elämänkatsomuksellinen kysymys. Sielu on se osa minusta joka jatkaa elämääni ruumiini kuoltua.
- NainenKirjoittaa
..luin ajateltua ja hyvin kirjoitettua vastaustasi.
Minä kun ajattlin vähäsen niiku kepillä jäätä kolauttaa tämän aloituksen tehdessäni ja mietien samalla, että lähdinkö umpimähkään heikoille jäille liukastelemaan.
No tuossa olisi kyllä tiedemiehillikkin päänkivistystä paikantaa sielun paikkaa:-)
Useimmat ihmiset tuntenevat sielun asustavan sydämessä.Mutta olen jokusen kuullut päänsä sisälläkin sen puhuvan.
Kiinostavaa onkin miettiä, josko sielulla on ihankin omansalaiset tunteet.
Hienosti ilmaisit tuon sielukumppanuuden kokemisen:
"molempien läheisyydessä" Niinpä ,juurikin noin,kun kohtaa sukulaissielujaan, niin tunne on todellakin mielyttävä.
Ehkäpä ihminen kohtaa silloin sielunkumppaninsa tai sielunrakkaansa , kun aika on siihen valmis.
Tai on mahdollista ,ettei tunnista vaikka olisi kohdallakin, ennen kuin on kyky tunistaa:-) - NainenKirjoittaa
mamma kirjoitti:
Mun mielestä sielun paikkaa ei ihmisessä voi osoittaa kuten sydämen. Sielussa ihminen kokee olemisensa henkisen puolen eli tunteet. Kysymys on tosi vaikee.
..näillä vaikeillakin kysymyksilä on oma tehtävänsä.
Niin---kiinostavaa ,että olit luokittanut tunteet juuri henkiseenpuoleen.Toisaalta,tunteetkin kehittyvät elämisen ja kokemisen kautta.
Henkystyneet tunteet voisi käsittää jalostuneimpien tunteiden skaallaan. Mutta ilman tunteiden läpikäymisen kokemusta---olisimmeko edes ihmisiä?
- Martti( sielullinen tai sin...
Kiitos terävästä palautteestasi. Jos herkkyys on sielullista, niin olen erittäin sielukasihminen!
- NainenKirjoittaa
Herkkyys tekee ihmisestä aidon.Liiallisena saatta aiheutta myös kipua. Mutta kipu kuuluunee osana kasvuun---luulisin*
- Marttivaha
vastaa
- roosasieppo
Uskon ,ettei ihmisessä ole erillistä sielua,vaan kokonaisuus ratkaisee.Siis koko ihminen kaikkineen on sielu aivan niinkuin eläimetkin
Kuolema korjaa koko potin eikä mitään jää tänne haakuilemaan.
Ajatelkaa ihmistä joka on sydänkeuhkokoneessa onhan hänkin sielu,mutta jokainen sielu kuolee.
Edellisellä tarkoitan,että jos sielu olisi sydämessä esim. niin olisiko edellämainittu ihminen sielúton ,kun kone pitää elämää yllä??
- koltis
Sielu on ihmisen keksimä lyhyt ilmaisu muuten niin monimerkitykselliselle ajatusten ja tunteiden kaaokselle. Sielu ja sielukkuus yleensä romantisoidaan, vaikka se sisältää ihmismielen koko kirjon.
- nainenkirjoittaa ejk
Voisikko tuotakaan enää nätimmin sanoa:-)))
- Muhvi
Voisi kuvitella että Pylkkäsen Konsta sanoisi sen jotenkin näin: sielu on se metka epeli, joka joka ui nopeasti veressäsi sormenpäästä varpaaseen, juuri kun ole lyömässä kirveellä sormeesi...
Yhtä lailla kun tunnemme että elävissä ihmissä on sielu, tunnemme voimakkaana edesmenneiden rakkaittemme sielut,,,nämä sielut ovat jääneet, vaikka ihmisillä on ollut aika lähteä.- mamma
Meidäthän on kerran kastettu tähän luterilaiseen uskoon ja jos siinä pysymme niin Raamattu kyllä opettaa, että ihmisen sielu on kuolematon ja se menee sitte kuoleman jälkeen jompaan kumpaan paikkaan.
- Tuolla mitään
mamma kirjoitti:
Meidäthän on kerran kastettu tähän luterilaiseen uskoon ja jos siinä pysymme niin Raamattu kyllä opettaa, että ihmisen sielu on kuolematon ja se menee sitte kuoleman jälkeen jompaan kumpaan paikkaan.
- nainenkirjoittaa ejk
Tuolla mitään kirjoitti:
..käydä lukemassa. Ainaskin oman tähti merkkini kohdalla tuntui menevän nappiin:-))))
- tukkusutija
kun millanni kahveella kiljahti?
- nainenkirjoittaa ejk
..enkä minä ole sinulle kertaakaan kiljunut , vaikka oletkin mun aloituksii räpännyt**'
'kiljaisee nyt!!!!'
-ei kait menny korvat lukkoon? KYSÄISEE VÄHÄSEN HUOLESTUNEENA-----KUULUUKO VIELÄ?
- Taikis
on sydämessä ja verenkierrossa. Niin kauan kuin ihmisen maallinen tomumaja on hengissä ja veri virtaa meissä, niin kauan sielu on sisällämme.
sielun aistit ovat herkät, se tuntee kilometrien päähän milloin kohtaa veljensä taikka sisarensa.
Sieluissa on elämämme, kroppa on vain sielun kuori :)- NainenKirjoittaa
..ja tullut tuohon samaan tulokseen, siis että veressä on sielun henki" voiskos sen sanoa "juoksevassa muodossa*
Mites sekin sanotaan: "kun veri pakenee meistä,niin sielu poistuu kehosta. Sydän olisi sielun äiti ja sielunkoti ,niin kauan kun henki on vielä läsnä kehossa.
Tuon sieluvejeyden ja sisaruuden tuntee ,eivätkä mitkään matkat sitä estä,näin sen minäkin olen tiedostanut.
- lannenhunttari
Meidäthän on kerran kastettu tähän luterilaiseen uskoon ja jos siinä pysymme niin Raamattu kyllä opettaa, että ihmisen sielu on kuolematon ja se menee sitte kuoleman jälkeen jompaan kumpaan paikkaan. //// tassakin patee aineen haviamattomyyden laki -niinkauan kun olemme elossa
sielu on ruumiissamme,mutta kun ns.potkaisemme tyhjaa,sielu erkanee ruumiista.ja menee niinkuin mamma sanoi..hyva mamma...- Tavan Taavi
Eläimen sielu on sen veressä, ja kun ihminen on eläin myös sen sielu on veressä.
Minä kyllä epäilen että minun sielu on siellä missä aivokin, eli naisten mukaan jalkojen välissä = Eräänlainen putkisielu, siis.
Se selittäisi, miksi se joskus on pakahtumaisillaan, varsinkin jos kohtaan sielunkumppalin. - lokari¤
Jos et usko raamatun satuja, niin mikä se sielu sitten on?
Tuntuu että joku uskovaisten juttu jolla pelotellaan ihmisiä.
Sitten kun ollaan , mukamas hyviä uskovaisia niin saakin vaikka mitä vääryyttä tehdä toisille.
Näin minä olen asian noista uskovaisista ymärtänyt ja kokenutkin.
On aivan turha sanoa minulle että olen syntinen , kun en sellaisiin juttuihin usko.
Terv: lokari¤ - renata1
Tavan Taavi kirjoitti:
Eläimen sielu on sen veressä, ja kun ihminen on eläin myös sen sielu on veressä.
Minä kyllä epäilen että minun sielu on siellä missä aivokin, eli naisten mukaan jalkojen välissä = Eräänlainen putkisielu, siis.
Se selittäisi, miksi se joskus on pakahtumaisillaan, varsinkin jos kohtaan sielunkumppalin.sielun olevan veressä. Siksi varmaan monien uskontojen edustajat eivät syö verta (veripalttua esm.)
Kaipa sielullisuus ilmenee punastumisena, tai kalpenemisena, eli se veri näyttelee tunnetiloissa huomattavaa osaa.
Jotain ihmistä pidetään sielukkaana. Onko se sitä herkkyyttä ja punastumistaipumusta.
Joitakin pidetään paatuneina ja he eivät punastu hyvästä, eivätkä pahasta mielestä.
Voihan niin olakin, että kun verenkierto pysähtyy, sydän ei pumppaa verta eri puolille elimistöä, ihminen kuolee, hänen sielunsa siirtyy muihin sfääreihin. - Tavan Taavi
renata1 kirjoitti:
sielun olevan veressä. Siksi varmaan monien uskontojen edustajat eivät syö verta (veripalttua esm.)
Kaipa sielullisuus ilmenee punastumisena, tai kalpenemisena, eli se veri näyttelee tunnetiloissa huomattavaa osaa.
Jotain ihmistä pidetään sielukkaana. Onko se sitä herkkyyttä ja punastumistaipumusta.
Joitakin pidetään paatuneina ja he eivät punastu hyvästä, eivätkä pahasta mielestä.
Voihan niin olakin, että kun verenkierto pysähtyy, sydän ei pumppaa verta eri puolille elimistöä, ihminen kuolee, hänen sielunsa siirtyy muihin sfääreihin.Raamattu kieltää veren syönnin tykkänään, ja fundamentalistiset helluntailaiset, jehovalaiset, juutalaiset tai muslimit eivät syö verta.
Raamattu oli paitsi juutalaisten lakikirja myös lääkärinkirja, ja terveellisyyssyistä se kielsi saastaisena veren, sianlihan sekä sellaisen lihan, josta verta ei ollut laskettu. Ne eivät säilyneet kuumissa maissa, ja siksi olivat tosiaankin saastaisia varsin pian. Terveyssyistä käsketään myös erämaassa hautaamaan ulosteet hiekkaan ja pitämään sitä varten mukana pientä lapiota. - Pirre*
, mielestäni viisaasti, ettei ole mitään muuta tieteen lajia, jossa pelkästä uskomuksesta olisi tehty tiedettä.
- Pirre*
ihmisellä sielu ja minkälainen, jos hän olisi vielä ns. luolaihminen?
Onkohan sielu siis opittua, onkohan se vain sivistysksen tuomaa sielukkuutta...
Onkohan sielu "meidän" aivojemme tuotetta, joka on lähtöisin vain kristinuskosta....
Tiijjä häntä...- NainenKirjoittaa
..sielun olevan henkistä olmuspuoltamme,niin näkisin
silloin sielunkin olevan kehittyvänä mahdollisuutena.
Tähän ajatteluun päätyessä kehittyminen kulkisi yhtärintaa kokonaisuudessaan ihmiskunnan kehityksen kanssa. Tästä taas seuraisi väistämättä näkemys,että sielu ei voisikaan olla vain yhden elämän tuotetta.
Luolaihmisen sielu olisi silloin olemassa, mutta vasta kehityksen alussa. Tosin on olemassa teoria,että sielun muotoja saattaisi olla erityyppisiä. Ihmisen sielu siten olisi jossain syklissä aloittanut yksilöitymisen. Tästä taas seuraisi teoria inkarnoitumisesta. Eli sielu kehittyessään eläisi useissa eri elämissä. Persoonallisuus voisi olla se osio ihmistä ,joka voi olla hyvinkin erilainen eri elämissä,mutta sielu tavallaan sama keräten kokemusten kautta tietoisuutta.
Kiinostava tuo pohdintasi,että onko sielu meidän aivojemme tuotetta. En usko kristinuskon olevan ainoa lähde sielukäsitteelle. Mihin tahansa mytologiaan,tai myytteihin,tarustoihin tai kulttuureihin kurkataan, niin aina vain ovat ihmiset hakeneet ymmärrystä olemassa ololleen.
Olisi nyt kiva tietää,missä vaiheessa tuo käsite sielu on tullut sanastoomme?
- MillaN
...mielenkiintoisen "oppaan" sielusta ja sain monta vastausta omiin pohdintoihin.
http://www.kristinusko.info/vastaan/teologia/sielu.html- Pirre*
jää tänne muistona lapsiini ja toivottavasti elävänä legendana....* :) *
Mielestäni meissä ei ole mitään sellaista kuin sielu, ihminen on halunnut ja tarvinnut aina lohduttautua jollain kuolemattomalla kuolemansa edessä...kuolemaa ei haluta hyväksyä kaiken loppuna.. - MillaN
Pirre* kirjoitti:
jää tänne muistona lapsiini ja toivottavasti elävänä legendana....* :) *
Mielestäni meissä ei ole mitään sellaista kuin sielu, ihminen on halunnut ja tarvinnut aina lohduttautua jollain kuolemattomalla kuolemansa edessä...kuolemaa ei haluta hyväksyä kaiken loppuna.....hyvin paljon samoin kuin sinä...en puhuisi sielusta, vaan ihmisestä kokonaisena, kehona...sydämellä, tunteilla...
Kuolemattomalla...onko kuoleman jälkeen elämää? Onko kuolema kaiken loppu? - Pirre*
MillaN kirjoitti:
...hyvin paljon samoin kuin sinä...en puhuisi sielusta, vaan ihmisestä kokonaisena, kehona...sydämellä, tunteilla...
Kuolemattomalla...onko kuoleman jälkeen elämää? Onko kuolema kaiken loppu?elän lapsissani ja lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenjne...ikuisesti...niin kauan kuin tämä planeetta on olemassa ihmisille.
Ihmiselämä on pelottavan lyhyt, mutta silti siihen mahtuu taivas, että helvetti. - MillaN
Pirre* kirjoitti:
elän lapsissani ja lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenjne...ikuisesti...niin kauan kuin tämä planeetta on olemassa ihmisille.
Ihmiselämä on pelottavan lyhyt, mutta silti siihen mahtuu taivas, että helvetti....elämme niin kauan kuin geenimme kantavat...ehkä sinne ikuisuuteen, mutta jos mietit elämää kuoleman jälkeen...muutumme mullaksi, nousemmeko toisessa olomuodossa jatkamaan elämää...vai jatkuuko elämä "taivaassa"?
Vaikeita kysymyksiä...en minäkään osaa niihin vastata...osaako kukaan, mutta aina niitä mietitään. - Pirre*
MillaN kirjoitti:
...elämme niin kauan kuin geenimme kantavat...ehkä sinne ikuisuuteen, mutta jos mietit elämää kuoleman jälkeen...muutumme mullaksi, nousemmeko toisessa olomuodossa jatkamaan elämää...vai jatkuuko elämä "taivaassa"?
Vaikeita kysymyksiä...en minäkään osaa niihin vastata...osaako kukaan, mutta aina niitä mietitään.mihinkään, muutamme muotoa...mullaksi.
Sanon noin siitäkin huolimatta, että olisi lohdullista kuvitella juoksevansa jossain peurana tai lennellä perhosena, hmmm mutta kastematona...no se voi olla realistista tosin.
En usko sielunvaelluksiin, koska en usko jonkin sielun olemassa olemiseen...alkukantaiset kansat ovat puhuneet hengistä ja luulenkin, että henget käsite on muuttunut kristinuskon myötä käsitteeksi sielu..niin mie uskon. - Pirre*
Pirre* kirjoitti:
mihinkään, muutamme muotoa...mullaksi.
Sanon noin siitäkin huolimatta, että olisi lohdullista kuvitella juoksevansa jossain peurana tai lennellä perhosena, hmmm mutta kastematona...no se voi olla realistista tosin.
En usko sielunvaelluksiin, koska en usko jonkin sielun olemassa olemiseen...alkukantaiset kansat ovat puhuneet hengistä ja luulenkin, että henget käsite on muuttunut kristinuskon myötä käsitteeksi sielu..niin mie uskon.uskossa, niin sitten voisin sanoa meneväni sieluna taivaaseen..niinhän he uskovat.
- norMix evk
Pirre* kirjoitti:
jää tänne muistona lapsiini ja toivottavasti elävänä legendana....* :) *
Mielestäni meissä ei ole mitään sellaista kuin sielu, ihminen on halunnut ja tarvinnut aina lohduttautua jollain kuolemattomalla kuolemansa edessä...kuolemaa ei haluta hyväksyä kaiken loppuna..Valituissa Paloissa oli taannoin artikkeli kliiniseti kuolleiden mutta uudelleen henkiinherätettyjen kokemuksista. Kertomukset olivat hyvin samankaltaisia. Yleensä kertojat kuvasivat irtautuneensa ruumiistaan, siirtymisestään valoon, hyvänolontunteestaan ja tarkkailustaan ulkopuolisina ruumiinsa elvytysyrityksiä. Hätkähdyttävin tarina oli, kun eräs sokea oli vaikeassa leikkauksessa, missä hänen ruumiintoimintonsa jouduttiin keinotekoisesti pysäyttämään. Leikkauksen jälkeen hän pystyi kertomaan tarkkoja yksityiskohtia leikkauksestaan ja mm mihin häneltä leikkauksen aikana otettu kaulakoru oli laitettu.
- Pirre*
norMix evk kirjoitti:
Valituissa Paloissa oli taannoin artikkeli kliiniseti kuolleiden mutta uudelleen henkiinherätettyjen kokemuksista. Kertomukset olivat hyvin samankaltaisia. Yleensä kertojat kuvasivat irtautuneensa ruumiistaan, siirtymisestään valoon, hyvänolontunteestaan ja tarkkailustaan ulkopuolisina ruumiinsa elvytysyrityksiä. Hätkähdyttävin tarina oli, kun eräs sokea oli vaikeassa leikkauksessa, missä hänen ruumiintoimintonsa jouduttiin keinotekoisesti pysäyttämään. Leikkauksen jälkeen hän pystyi kertomaan tarkkoja yksityiskohtia leikkauksestaan ja mm mihin häneltä leikkauksen aikana otettu kaulakoru oli laitettu.
on selitetty ammatti ihmisten toimesta niin, että kun ns. kuolemme eli kun sydämemme pysähtyy, niin kuitenkaan aivomme eivät lakkaa toimimasta samalla sekunnilla, vaan me tavallaan näemme itsemme ulkoapäin ja sitten kun ihminen elvytetään "henkiin" ja sydän jatkaa taas jyskettään tuo ulkopäin näkeminen häviää. Samoin on selitetty kirkkaan kauniin valon näkeminen ikäänkuin putken päässä..
Näitähän tietysti voidaan me elävät selitellä miten haluamme, sillä kukaanhan oikeasti kuollut ei ole tullut takaisin mitään tänne kertomaan. - NainenKirjoittaa
norMix evk kirjoitti:
Valituissa Paloissa oli taannoin artikkeli kliiniseti kuolleiden mutta uudelleen henkiinherätettyjen kokemuksista. Kertomukset olivat hyvin samankaltaisia. Yleensä kertojat kuvasivat irtautuneensa ruumiistaan, siirtymisestään valoon, hyvänolontunteestaan ja tarkkailustaan ulkopuolisina ruumiinsa elvytysyrityksiä. Hätkähdyttävin tarina oli, kun eräs sokea oli vaikeassa leikkauksessa, missä hänen ruumiintoimintonsa jouduttiin keinotekoisesti pysäyttämään. Leikkauksen jälkeen hän pystyi kertomaan tarkkoja yksityiskohtia leikkauksestaan ja mm mihin häneltä leikkauksen aikana otettu kaulakoru oli laitettu.
..nyt on mentävä nukkumaan matkaväsymys ja univelka----sielukin kaipaa lepoa:-)))
---pää pehmesti tyynylle ja keho rennoksi--
*valitsen unimusaksi vaikka tuon Soulmaten**** - NainenKirjoittaa
norMix evk kirjoitti:
Valituissa Paloissa oli taannoin artikkeli kliiniseti kuolleiden mutta uudelleen henkiinherätettyjen kokemuksista. Kertomukset olivat hyvin samankaltaisia. Yleensä kertojat kuvasivat irtautuneensa ruumiistaan, siirtymisestään valoon, hyvänolontunteestaan ja tarkkailustaan ulkopuolisina ruumiinsa elvytysyrityksiä. Hätkähdyttävin tarina oli, kun eräs sokea oli vaikeassa leikkauksessa, missä hänen ruumiintoimintonsa jouduttiin keinotekoisesti pysäyttämään. Leikkauksen jälkeen hän pystyi kertomaan tarkkoja yksityiskohtia leikkauksestaan ja mm mihin häneltä leikkauksen aikana otettu kaulakoru oli laitettu.
..on käsitelty jo paljonkin.Kirjoitettuja kirjoja,artikkeleita ja jopa tutkimuksiakin on käynnistetty.Venäjällä tietääksni tutkitaan hyvinkin
suuressa määrin tätäkin ahetta.Tietämykseni mukaan meillä Suomessa ainakin Turun yliopistossa on rajatieteen tutkimusta.
Sinäänsä kiintoisaa,koska tietellisesti käsitetään aisian olevan todistettavissa ,jos kyllin suuri määrä samankaltaisia tilanteita voidaan kirjata.
Tähän sais nyt sanoo näkökantaansa vaikkapa joku tiedemies taikka nainen.
Useinkin käsite sielunvaelluksesta ja inkarnaatiosta sekoitetaan keskenään. Kun liikutaan ns.rajatieteen alueella,niin näkemykset hämärtyvät.Sielullisiin kokemuksiin suhtaudutaan tunteenomaisesti.Se mitä ei voi ymmärtää,tai jolle ei ole kyllin pätevää selitystä----se koetaan peloittavana ja halu torjua asia, saa aikaan lukkitumisen. Avoin uteliaisuus ja ennakkoluuloton asennoituminen taas saattaisi avata omiakin rajatietoisuuksia. Elämänkatsomukselliset tai uskomusjärjästelmät,joihin ollaan sitouduttu, tai joihin oma ajattelu nojautuu, toimivat myöskin esteenä tiedon syventämiseksi.
Voisikkin nyt asettaa kysymyksen:Mitä on se valo mihin ihminen kokee syntyvänsä kun poistuu kehostaan ?-----näiden kokemusten valossa* ,joita nämä kliinisesti kuolleiksi todetut ovat herättyään kertoneet.
*nipistin varmuudeksi itsäni---hereillä ollaan* - Pirre*
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..on käsitelty jo paljonkin.Kirjoitettuja kirjoja,artikkeleita ja jopa tutkimuksiakin on käynnistetty.Venäjällä tietääksni tutkitaan hyvinkin
suuressa määrin tätäkin ahetta.Tietämykseni mukaan meillä Suomessa ainakin Turun yliopistossa on rajatieteen tutkimusta.
Sinäänsä kiintoisaa,koska tietellisesti käsitetään aisian olevan todistettavissa ,jos kyllin suuri määrä samankaltaisia tilanteita voidaan kirjata.
Tähän sais nyt sanoo näkökantaansa vaikkapa joku tiedemies taikka nainen.
Useinkin käsite sielunvaelluksesta ja inkarnaatiosta sekoitetaan keskenään. Kun liikutaan ns.rajatieteen alueella,niin näkemykset hämärtyvät.Sielullisiin kokemuksiin suhtaudutaan tunteenomaisesti.Se mitä ei voi ymmärtää,tai jolle ei ole kyllin pätevää selitystä----se koetaan peloittavana ja halu torjua asia, saa aikaan lukkitumisen. Avoin uteliaisuus ja ennakkoluuloton asennoituminen taas saattaisi avata omiakin rajatietoisuuksia. Elämänkatsomukselliset tai uskomusjärjästelmät,joihin ollaan sitouduttu, tai joihin oma ajattelu nojautuu, toimivat myöskin esteenä tiedon syventämiseksi.
Voisikkin nyt asettaa kysymyksen:Mitä on se valo mihin ihminen kokee syntyvänsä kun poistuu kehostaan ?-----näiden kokemusten valossa* ,joita nämä kliinisesti kuolleiksi todetut ovat herättyään kertoneet.
*nipistin varmuudeksi itsäni---hereillä ollaan*olekaan tiedemies enkä -nainen, olettaisin, että tuo valo on samanlaista valoa näkökentässä kuin jos olet joskus (alhaisen verenpaineen takia) kokenu lattiatasosta äkkiä ylösnoustessasi, eli jonkunlainen aivojen hapenpuutteesta johtuva toimintahäiriö.
Tämä on minulta tietenkin sitä kuuluisaa mutua *musta tuntuu, mutta tuntuu se muukin.:/*
ts. naisen logiikan tuotetta..:)
- yönlapsonen
Kahil gibram kirjoittaa kirjasessaan oman sielunsa tilasta;"Sieluni on kuin viulu,jonka kielet ovat poikki, Ei ole mikään vaikeampaa kuin vahvan hengen asuminen heikossa ruumiissa."
- Pirre*
tosiaan mukavaa kuulla joltain varmalta ja todeksi todennetulta taholta, mistä muualta olemme saaneet päähämme, että meillä ihmisillä..ja nykyisin eläimilläkin on muka joku sellainen kuin sielu...odotan mielenkiinnolla...
- mie taas
tosiaan mukavaa kuulla joltain varmalta ja todeksi todennetulta taholta. Raamattu----todista sen viestin olevan muuta kuin
varma ja todeksi todettu ,jos voit?
Mielipiteet saat unohtaa,vain 'faktat' kelpaa... - Pirre*
mie taas kirjoitti:
tosiaan mukavaa kuulla joltain varmalta ja todeksi todennetulta taholta. Raamattu----todista sen viestin olevan muuta kuin
varma ja todeksi todettu ,jos voit?
Mielipiteet saat unohtaa,vain 'faktat' kelpaa...niin mitkä faktat sinä esität - muut kuin tarustot?
- NainenKirjoittaa
Hämmästyksekseni avauksni sai huomattavasti suuremman mielipiteiden vaihdon,kuin olin olettanut.
Sielu käsitteenä tuntuu herättävän monenlaisia ajatuksia.No,tässä keskuteluketjussa ei oltu kovinkaan "pienisieluisia" ja useimilla näyttäisi olevan ainakin tarve ymmärtää ,mitä sielu merkitsee,tai miten sen olemus meissä ihmisissä ilmenee.
Niin monia muitakin ilmaisuja ,sanoja ja sanontoja käytämme puheissamme ilman, että juurikaan ajattelemme niiden syvällisempää merkitystä.Kiinostavaa onkin ,kuinka saatamme sieluuntua" jostain toisiemme ilmaisuista ilman, että välttämättä käsitämme ,mitä toinen pyrki sanoillaan viestittämään. Jos jollekin sana sielu merkitsee jotain muuta ,kuin mitä se omassa tajunnassamme kuvastaa , niin voi sitä tarkastella kiihkottomastikkin.
----itseäni kiinnostaa asiat,joita ei ole vielä loppuun saakka kyetty selittämään------ompahan tilaa ajatella ---kuten sieluakin:-) - Pirre*
oikkeen tulisesti, niin sillon miun sielusta sipassoo, en mie silti tiijjä mikä ja missä kohti se sielu on - ehkä korvieni välissä.
- Taikis
varmaan niin nuori sielu vielä ettei se ole tiedostanut olemassaoloaan.
Tai sitten se vetelee jo viimeisiä kierroksiaan siinä valaistumisen kiertokulussa, eikä jaksa piitata tällaisista etsimisistä enää.? - Pirre*
Taikis kirjoitti:
varmaan niin nuori sielu vielä ettei se ole tiedostanut olemassaoloaan.
Tai sitten se vetelee jo viimeisiä kierroksiaan siinä valaistumisen kiertokulussa, eikä jaksa piitata tällaisista etsimisistä enää.?ja siekö uskot sielun vaelluksiin vai mitä tarkoitat?
- Pirre*
Pirre* kirjoitti:
ja siekö uskot sielun vaelluksiin vai mitä tarkoitat?
mistä sinun "sielu - uskosi" on peräisin, teen kysymykseni aivan vilpittömällä mielellä, sillä minua kiinnostavat mahottomasti nämä ihmisten uskomukset..:)
- Taikis
Pirre* kirjoitti:
mistä sinun "sielu - uskosi" on peräisin, teen kysymykseni aivan vilpittömällä mielellä, sillä minua kiinnostavat mahottomasti nämä ihmisten uskomukset..:)
edes uskomuksissa, mutta en sulje poiskaan sellaisten asioitten mahdollista olemassaoloa joista en tiedä. Tietämykseni on aika rajallinen näissä uskomis-asioissa, Kasvualustani on ollut tiukan uskonnollinen, saattaa olla että tuo "varmuus" sielun olemassaolosta on sieltä lähtöisin ja matkan varrelta on tarttunut lisää varmuutta erinäisten kokemusten perusteella joita en lähde näillä palstoilla revittelemään, nähtyäni millaiseksi kaikella on tapana kääntyä täällä.
Uskon että ihmisen henki on hänen sielunsa. En siis tarkoita sitä hapen yms seosta jota kiskomme keuhkoihimme, vaan tuo psyykkinen puolemme meissä. - NainenKirjoittaa
Taikis kirjoitti:
edes uskomuksissa, mutta en sulje poiskaan sellaisten asioitten mahdollista olemassaoloa joista en tiedä. Tietämykseni on aika rajallinen näissä uskomis-asioissa, Kasvualustani on ollut tiukan uskonnollinen, saattaa olla että tuo "varmuus" sielun olemassaolosta on sieltä lähtöisin ja matkan varrelta on tarttunut lisää varmuutta erinäisten kokemusten perusteella joita en lähde näillä palstoilla revittelemään, nähtyäni millaiseksi kaikella on tapana kääntyä täällä.
Uskon että ihmisen henki on hänen sielunsa. En siis tarkoita sitä hapen yms seosta jota kiskomme keuhkoihimme, vaan tuo psyykkinen puolemme meissä...myös sanoilla Minä Olen Läsnäolo.
Jos kunniotamme toisiamme sielullisina,henkisinä olentoina ajatellen kaikkien meidän olevan samasta lähteestä lähtöisin,niin saatamme hyväksyä persoonalliset eroavaisuutemme ja silti hyväksyä jokaisen kehittyvän ja kasvavan omassa tahdissaan.
Uskonsodatkin loppuisivat maapallolta,kun näkisimme ja tajuasimme kaikessa elävässä hengen ilmentyvän aineessa.Ehkä jonain päivänä olemme jo niin kehittyneitä. Toivoisi näin tapahtuvan. - Pirre*
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..myös sanoilla Minä Olen Läsnäolo.
Jos kunniotamme toisiamme sielullisina,henkisinä olentoina ajatellen kaikkien meidän olevan samasta lähteestä lähtöisin,niin saatamme hyväksyä persoonalliset eroavaisuutemme ja silti hyväksyä jokaisen kehittyvän ja kasvavan omassa tahdissaan.
Uskonsodatkin loppuisivat maapallolta,kun näkisimme ja tajuasimme kaikessa elävässä hengen ilmentyvän aineessa.Ehkä jonain päivänä olemme jo niin kehittyneitä. Toivoisi näin tapahtuvan.toivetta kerrakseen...toivotaan ettei aika lopu kesken.
- Pirre*
katselin kuolutta isääni, niin silloin ajattelin että siinä ovat vain isäni kuoret, johonkin HÄN oli lähtenyt..!!??
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762134Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361756Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi111479Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2341253Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu611234Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161072Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv59993- 60975
Wau mikä kroppa Sofialla
Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja103675