Raamatun ristiriitaisuudet

jlindel antamassasi linkissä kirjoitti: "Ennakkoluulosta johtuen tulkitaan kohta oman vinoutuneen lähtö-olettamuksen pohjalta, eikä haluta avoimesti tutkia asiaa." samoin kirjoitit, että tämä ristiriitaisuudet on vain ajatusmaailmasta kiinni. Onko nyt niin, että Raamattu pitää selittää todeksi riittävän väljän tulkinnan avulla: jos uskot kaiken Raamatussa sanotun, kaikki on oikeaa tulkintaa, mutta jos epäilet, se on "vinoutunut lähtöolettamus" ? Kenen lähtöolettamus tässä menetelmässä on vinoutunut ? Eikö vaan, että tällä menetelmällä Kalevala on silkaa faktaa ? Siis pitää vaan uskoa Kalevala ja jos siinä on jotain epäuskottavia kohtia, sanotaan, että kirja on vain vertauskuvallinen eli kirjoitettu ei tarkoitakaan sitä mitä on kirjoitettu. Jos tulkinta tuntuu vieläkin ristiriitaiselta, kyseessä on "vinoutunut lähtöolettamus".

Otan esimerkin: toisessa linkityksessäsi (http://users.utu.fi/jasmar/index.html?docs/rist/ristiriitoja.htm&6) pohdittiin esim. amalekilaisten tuhoa. Koko kansahan tuhottiin kolmen kertaan. Ensimmäisellä kerralla tuhotaan koko kansa, toisella "jättämättä yhtään miestä tai naista henkiin" ja kolmannella amalekilaisten ryöstöretken päätteeksi Daavid heidät hävittää. No, tästä selitettiin, että koko kansan tuhoaminen ei tarkoitakaan koko kansaa vaan pääkaupunkia. Mikä ihmeen KOKO kansa, jos tarkoitetaan vain pääkaupunkia ? Toisellakin kerralla KAIKKI tuhottiin, mutta silti kansa vielä pystyy ryöstöretkeen ? Onko nyt niin, että Raamattu valehtelee, jos kirjoitettiin, että JOKAINEN on tapettu niin ei sittenkään ole tapettu ? Väitetään siis, että Jumalan Sana ei olekaan totta vaan ihmisen oma tulkinta on kirjoitetun yläpuolella ?

Otan toisen esimerkin: "yksikään joka Jeesukseen uskoo huku vaan hänellä on iankaikkinen elämä" (en etsinyt tarkkaa sanamuotoa ja kohtaa). Tämäkään ei siis (välttämättä) tarkoita, mitä on kirjoitettu. Onko siis lupaus iankaikkisesta elämästä vain esim. lupaus, että nimesi tallettuu kuoleman jälkeen kirkonkirjoihin, ja näin "elää" sukupolvelta toiselle tai lupaus mahtavista hautajaisista, jolloin muisto jää elämään, tai vaikka: geenisi jatkavat olemassaoloaan esim. jälkikasvussasi ? Toisaalta "uskominen" voitaisiin tulkita tarkoittavan omaan itseensä luottamista (kun vielä otetaan huomioon kristillisen perinteen mukaan Jumalan luoneen ihmisen kuvakseen). Miksi ottaisitte tämän Raamatun kohdan kirjaimellisesti, mutta muita kohtia ette ?

sittenkään kirjoitti:

jlindel antamassasi linkissä kirjoitti: "Ennakkoluulosta johtuen tulkitaan kohta oman vinoutuneen lähtö-olettamuksen pohjalta, eikä haluta avoimesti tutkia asiaa." samoin kirjoitit, että tämä ristiriitaisuudet on vain ajatusmaailmasta kiinni. Onko nyt niin, että Raamattu pitää selittää todeksi riittävän väljän tulkinnan avulla: jos uskot kaiken Raamatussa sanotun, kaikki on oikeaa tulkintaa, mutta jos epäilet, se on "vinoutunut lähtöolettamus" ? Kenen lähtöolettamus tässä menetelmässä on vinoutunut ? Eikö vaan, että tällä menetelmällä Kalevala on silkaa faktaa ? Siis pitää vaan uskoa Kalevala ja jos siinä on jotain epäuskottavia kohtia, sanotaan, että kirja on vain vertauskuvallinen eli kirjoitettu ei tarkoitakaan sitä mitä on kirjoitettu. Jos tulkinta tuntuu vieläkin ristiriitaiselta, kyseessä on "vinoutunut lähtöolettamus".

Otan esimerkin: toisessa linkityksessäsi (http://users.utu.fi/jasmar/index.html?docs/rist/ristiriitoja.htm&6) pohdittiin esim. amalekilaisten tuhoa. Koko kansahan tuhottiin kolmen kertaan. Ensimmäisellä kerralla tuhotaan koko kansa, toisella "jättämättä yhtään miestä tai naista henkiin" ja kolmannella amalekilaisten ryöstöretken päätteeksi Daavid heidät hävittää. No, tästä selitettiin, että koko kansan tuhoaminen ei tarkoitakaan koko kansaa vaan pääkaupunkia. Mikä ihmeen KOKO kansa, jos tarkoitetaan vain pääkaupunkia ? Toisellakin kerralla KAIKKI tuhottiin, mutta silti kansa vielä pystyy ryöstöretkeen ? Onko nyt niin, että Raamattu valehtelee, jos kirjoitettiin, että JOKAINEN on tapettu niin ei sittenkään ole tapettu ? Väitetään siis, että Jumalan Sana ei olekaan totta vaan ihmisen oma tulkinta on kirjoitetun yläpuolella ?

Otan toisen esimerkin: "yksikään joka Jeesukseen uskoo huku vaan hänellä on iankaikkinen elämä" (en etsinyt tarkkaa sanamuotoa ja kohtaa). Tämäkään ei siis (välttämättä) tarkoita, mitä on kirjoitettu. Onko siis lupaus iankaikkisesta elämästä vain esim. lupaus, että nimesi tallettuu kuoleman jälkeen kirkonkirjoihin, ja näin "elää" sukupolvelta toiselle tai lupaus mahtavista hautajaisista, jolloin muisto jää elämään, tai vaikka: geenisi jatkavat olemassaoloaan esim. jälkikasvussasi ? Toisaalta "uskominen" voitaisiin tulkita tarkoittavan omaan itseensä luottamista (kun vielä otetaan huomioon kristillisen perinteen mukaan Jumalan luoneen ihmisen kuvakseen). Miksi ottaisitte tämän Raamatun kohdan kirjaimellisesti, mutta muita kohtia ette ?

ne amalekilaiset pitänyt hävittää niin, ettei jää edes muistoa.

Jerry_Falwell kirjoitti:

ne amalekilaiset pitänyt hävittää niin, ettei jää edes muistoa.

Täytyy toki sanoa, että en mä ainakaan muista yhtäkään amalekilaista, heh.

Joo mutta, tämä on jälleen yksi kohta, missä Raamattu sanoo yhtä ja sen nykytulkinta suorastaan päin vastaista.

sittenkään kirjoitti:

jlindel antamassasi linkissä kirjoitti: "Ennakkoluulosta johtuen tulkitaan kohta oman vinoutuneen lähtö-olettamuksen pohjalta, eikä haluta avoimesti tutkia asiaa." samoin kirjoitit, että tämä ristiriitaisuudet on vain ajatusmaailmasta kiinni. Onko nyt niin, että Raamattu pitää selittää todeksi riittävän väljän tulkinnan avulla: jos uskot kaiken Raamatussa sanotun, kaikki on oikeaa tulkintaa, mutta jos epäilet, se on "vinoutunut lähtöolettamus" ? Kenen lähtöolettamus tässä menetelmässä on vinoutunut ? Eikö vaan, että tällä menetelmällä Kalevala on silkaa faktaa ? Siis pitää vaan uskoa Kalevala ja jos siinä on jotain epäuskottavia kohtia, sanotaan, että kirja on vain vertauskuvallinen eli kirjoitettu ei tarkoitakaan sitä mitä on kirjoitettu. Jos tulkinta tuntuu vieläkin ristiriitaiselta, kyseessä on "vinoutunut lähtöolettamus".

Otan esimerkin: toisessa linkityksessäsi (http://users.utu.fi/jasmar/index.html?docs/rist/ristiriitoja.htm&6) pohdittiin esim. amalekilaisten tuhoa. Koko kansahan tuhottiin kolmen kertaan. Ensimmäisellä kerralla tuhotaan koko kansa, toisella "jättämättä yhtään miestä tai naista henkiin" ja kolmannella amalekilaisten ryöstöretken päätteeksi Daavid heidät hävittää. No, tästä selitettiin, että koko kansan tuhoaminen ei tarkoitakaan koko kansaa vaan pääkaupunkia. Mikä ihmeen KOKO kansa, jos tarkoitetaan vain pääkaupunkia ? Toisellakin kerralla KAIKKI tuhottiin, mutta silti kansa vielä pystyy ryöstöretkeen ? Onko nyt niin, että Raamattu valehtelee, jos kirjoitettiin, että JOKAINEN on tapettu niin ei sittenkään ole tapettu ? Väitetään siis, että Jumalan Sana ei olekaan totta vaan ihmisen oma tulkinta on kirjoitetun yläpuolella ?

Otan toisen esimerkin: "yksikään joka Jeesukseen uskoo huku vaan hänellä on iankaikkinen elämä" (en etsinyt tarkkaa sanamuotoa ja kohtaa). Tämäkään ei siis (välttämättä) tarkoita, mitä on kirjoitettu. Onko siis lupaus iankaikkisesta elämästä vain esim. lupaus, että nimesi tallettuu kuoleman jälkeen kirkonkirjoihin, ja näin "elää" sukupolvelta toiselle tai lupaus mahtavista hautajaisista, jolloin muisto jää elämään, tai vaikka: geenisi jatkavat olemassaoloaan esim. jälkikasvussasi ? Toisaalta "uskominen" voitaisiin tulkita tarkoittavan omaan itseensä luottamista (kun vielä otetaan huomioon kristillisen perinteen mukaan Jumalan luoneen ihmisen kuvakseen). Miksi ottaisitte tämän Raamatun kohdan kirjaimellisesti, mutta muita kohtia ette ?

Siis jos menen kirjastoon silmät sidottuna - otan jonkun kirjan, niin eikö ole viisain tapa, että luen sitä ja mietin, mikä on totta ja mikä ei (esim. muiden lähteiden perusteella) ? Tavallisestihan kirjoissa lukee jotain todistettavasi totta mutta myös virheellistä "tietoa" tai tulkintaa. Vai onko tämä juuri sitä "vinoutunutta lähtöolettamusta" ?

Raamattu on vaan pahassa asemassa koska sitä pidetään täysin erehtymättömänä, korkeimpana totuutena, joten yksikin erhe romahduttaa koko teoksen statuksen (vaikka siinä olisi kuinka paljon tahansa raudanlujaa faktaa). Siksi näistä ristiriitaisuuksista puhutaan. Ja siksi Raamattua on pitänyt alkaa tulkita niin, että Raamatun "kyllä" tarkoittaakin "ei", jotta ristiriitakaan ei haiduttaisi kristittyjen maailmankuvaa savuna ilmaan. Pitää vaan uskoa lujasti.

Miksi muuten kristityt aloittavat tässä vaiheessa mykkäkoulun. Niinpä.

2. Samuel 24:1
Mutta Herran viha syttyi taas Israelia kohtaan, niin että hän yllytti Daavidin heitä vastaan, sanoen: "Mene ja laske Israel ja Juuda".

1. Aikakirja 21:1
Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin.

Kumpi siis yllytti Daavidia väestönlaskuun?
Voisitko selittää minulle ilman tulkintaa?
Kiitos!

Timo kirjoitti:

2. Samuel 24:1
Mutta Herran viha syttyi taas Israelia kohtaan, niin että hän yllytti Daavidin heitä vastaan, sanoen: "Mene ja laske Israel ja Juuda".

1. Aikakirja 21:1
Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin.

Kumpi siis yllytti Daavidia väestönlaskuun?
Voisitko selittää minulle ilman tulkintaa?
Kiitos!

Ja mikä sitten olisi tulkinta

Kiitos!