pojille tai miks ei tytöillekki

......

Mä en tajuu et misk kaikki muut saa kundit paitsi mä en... johtuuko se siitä et mä en käytä meikkii...? vai? minkälaisii asioita te kundit oikesti arvostatte tytöis??

4

1471

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaiken

      Kauneutta ja muotoja... Ei kaikki kakstoista vuotiaana saa ketäää.... Koska yli kakstoista vuotiaat ei valita tuollasia, tai sit ne on massasta poikkeavia.

    • only-me

      Mietipäs vähän, että onko ihan oikeasti kaikilla muilla, paitsi sinulla.

      Ja seuraavaksi mieti, tekisikö se poika sinut sitten onnelliseksi. Jos tekisi, niin miten?
      Miten se vaikuttaisi sinun elämääsi sitten?

      Yleensä SeOikea tulee luoksesi vasta sitten, kun sitä on lakannut odottamasta, tai näin sanotaan.

      Ja jos nyt rehellisiä ollaan, ei minullakaan ole poikakaveria, ja sinänsä se on hyvä. Saan huoletta katsella kavereiden kanssa ikäisiäni poikia ulkona. Kaverin kanssa lähdetään laivalle ja sielläkin olisi tarkoituksena katsella vähän kaksilahkeisia. Ja ihan huoletta saan viettää tyttöjen iltaa, ilman että kukaan vastustelee.

      Nauti vapaudesta ja odota tulevaa. Olet nuori, suurin osa elämääsi on vasta edessä. Hyvää kannattaa odottaa, sanotaan. :)

    • nuori nainen

      Tarkoittaako kosmetiikka tuotteiden ostaminen kaupasta automaattisesti poikaystävän saantia? Aika helpolla sitten saisi poikaystävän... :D

      No jaa, kyllä sen saa muutenkin helpolla! Jos on vain rohkea ja avoin, ja käy erilaisissa paikoissa kavereidensa kanssa (konserteissa, nuorisotaloilla, erilaisissa muissa tapahtumissa). Ota huomioon, että vaikka olisit kuinka sievä tyttö tahansa, ei kukaan poika tipahda ikkunasta kotiisi ja ala sinun kanssasi seurustella. Ei, itse pitää tehdä nykyään aloite (jopa tyttöjenkin :I ). Ja mihin sitä paitsi tarvitset poikaystävää? Ei välttämättä unelmapoikaystävää löydy hetkessä. Onko tarkoituksesi vain saada itsellesi poikaystävä (olisipa sitten millainen tahansa)?
      Tuossa en näe mitään järkeä. Jos ei ole vielä 12-vuotiaana poikaystävää, niin ei sitä kannata sentään pelästyä ;)
      Koko loppuelämä aikaa saada seurustelukumppani.

    • Butterfly -88

      Toi kuullostaa niin tutulta... Ihan kun mun ajatukset tuossa about 5kk sitten, ja koko mun elämän ajatukset sitä ennen.

      Ennen lukioo en ollu koskaan seurustellu kenenkään kanssa, enkä myöskään siis tehny mitään muutakaan. Muutaman pojan kanssa olin kyllä tekstaillu aika paljonkin, mutta ei ne jutut mitään oikeeta seurustelua ollu.

      Tosiaanki vielä ennen lukioo ajattelin samalla tavalla ku säkin. Mietin paljon että mikä mussa on vikana jne. Mäkään en siis esim. meikkaa, en pukeudu aina ihan viimeisimmän muodin mukaan, en juo enkä polta ja oon kaikin puoli ihan sellanen tavallinen, en mitenkään kovin erikoinen. Lisäks oon vielä aika hiljainen ja ujokin.

      Ennen lukioo tuntu, että oon suurinpiirtein ainoa joka ei oo seurustellu jne. Mutta sitten menin toiselle paikkakunnalle lukioon, ja siellä tutustuin mun nykyiseen kämppikseen, ja vähitellen selvis, että se ei oo sen kokeneempi kun mäkään. Sekin vähän helpotti, kun tajusin, etten oo sentään ihan ainoa joka ei kelpaa kenellekään.

      Mutta tuolla lukiossa tutustuin myös yhteen poikaan, joka on kotoisin toiselta puolelta Suomea ja jonka olin kyllä nähny jo joskus ala-asteikäisenä useestikin harrastuksen parissa. Heti lukion alusta lähtien musta alko tuntua, että se on aikalailla samanlainen kun mäkin ja että se ymmärtää mua. Pikkuhiljaa me tutustuttiin paremmin, ja alettiin käydä yhdessä lenkillä (liittyy siis tuohon meidän harrastukseen). Vähitellen mä ihastuin siihen enemmän ja enemmän, mutta en yhtään tienny mitä se musta ajattelee. Tai tiesin kyllä, että ainakin kaverina se mua pitää, mutta en tienny haluaisko se mitään enempää. En myöskään tienny, että onko sillä jo esim. tyttöystävää tai kuinka kokenu se muuten on, siis että onko se joskus aiemmin seurustellu tms. Eikä sillä ollu niin väliäkään, koska me oltiin liikkeellä ihan vaan kaveripohjalta. Enkä oikein kehdannu siltä suoraan kyselläkään että onko se seurustellu tms.

      Koko ajan me kuitenkin tutustuttiin paremmin, ja mä vaan ihastuin siihen enemmän ja enemmän. Sitten mä päätin, että mun on pakko tehdä asialle jotain. Eka taisin kysyä siltä vaan, että mitä mieltä se on musta tms. Ja myöhemmin kerroin sille, että oon kiinnostunu siitä. Mutta koko ajan sain siltä sellasia vastauksia, että sen mielestä ollaan vaan kavereita. Ja mä hyväksyin sen, enkä sitä niin hirveesti "ahdistellukaan" sillä asialla.

      Viime kevättä kohti sitten mentiin, edelleen kavereina. Pikkuhiljaa siitä tuli meille jo ihan yleinen puheenaihe, että oon kiinnostunu siitä. Enkä mä enää yrittänykään peitellä sitä mitenkään, vaikka en myöskään yrittäny tyrkyttää itteeni mitenkään. Mutta tää poika oli edelleen sitä mieltä, että me ollaan "vaan" kavereita. Vielä pari viikkoa ennen kesäloman alkua se sano, että "ainakaan tällä hetkellä mä en oo valmis mihinkään kaveruutta suurempaan juttuun".

      Vähän sen jälkeen mä kysyin tuolta pojalta, että voitaisko vielä ennen kesäloman alkua nähdä (siis ihan kavereina), ja jutella ihan muuten vaan, ja että nähtäis ekaa kertaa sillein että ei mennä lenkille tai tehdä mitään muutakaan siihen harrastukseen liittyvää. Ja tää poika sano ihan normaalisti, että voidaan nähdä.

      Sitten tuli koulujen loppua edeltävää päivää edeltävä päivä, ja sillon mun maailma muuttu :):) Ja siitä päivästä lähtien oon ollu onnellisempi kun koskaan! :) Sillon me tosiaan tavattiin tän pojan kans, oltiin yks kokonainen ilta yhdessä ulkona, kunnes vähän ennen puoltayötä tää poika sano, että sitä kiinnostais alkaa seurustelemaan mun kans, jos mua vielä kiinnostaa! Ja se oli mun elämän onnellisin hetki! Siitä lähtien ollaan tosiaan seurusteltu tuon pojan kans.

      Ja kaikki tää tapahtu, vaikka mulla oli ihan samanlaisia ajatuksia kun sullakin. En uskonu, että kukaan koskaan vois kiinnostua musta. Ajattelin, että mä oon liian tavallinen jne. Mutta niin oli tää poikakin, se oli (ja on) ihan samanlainen kun mäkin, sellanen ujo ja suht hiljainen ja etenkin se on järkevä.

      Myöhemmin on selvinny, että oli se musta kiinnostunu jo aiemminkin, mutta se vaan ei uskaltanu sitä kertoa. Tai oli se jotain pieniä vinkkejä joskus antanu, mutta aika heikkoja. Nyt jälkikäteen se on sanonu, että se tosiaanki halus harkita ton asian ihan loppuun asti, että on varma tunteistaan jne.

      Ja nyt me ollaan siis seurusteltu pian 5kk, eikä loppua oo näkyvissä. Ainakin mä oon onnellisempi kun koskaan ennen, ja todellakin uskon että tää juttu kestää! Ja nykyään mä oikeestaan ihmettelenkin, että kuinka mä oon noin ajatellukaan että en sais koskaan ketään. Nykyään mä oon varmaan maailman onnellisin ja mulla on täydellisin poikaystävä mitä mulla voi olla.

      Joten usko säkin, että kyllä sä vielä jonkun saat! Sen takia mä halusin tän oman tarinanikin kirjoittaa. Pikkuhiljaa tutustut niihin poikiin, niin kyllä sä vielä löydät sen joka sulle parhaiten sopii, ja joka rakastaa sua ja välittää susta JUST SELLASENA KUN OOT! :) Usko mua, mä oon varmaan paras esimerkki tuollasesta :D Mussa ei nimittäin todellakaan oo varmaan yhtään mitään sellasta, mistä jätkät yleensä tytöissä tykkää. Mutta niin vaan löyty mullekin poikaystävä. Joten kyllä sullekin vielä aivan varmasti joku löytyy, kunhan oot vaan oma ittes! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2051
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1718
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1389
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1187
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      225
      1180
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1030
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      955
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      951
    Aihe