ESP ja vakuutusmaksut, ohjaus kansantaloudessa

(liftup)

Jos kerran ajonvakautusjärjestelmä vähentää onnettomuuksia tutkitusti noin puoleen ja toisaalta pienentää tapahtuneissa onnettomuuksissa aiheutuneita vahinkoja moninkertaisesti, sekä vakuutusyhtiön että yhteiskunnan näkökulmasta, niin eikö olisi aiheellista tarjota porkkanoita ESP:llä varustettujen ajoneuvojen hankintaan.

Olisiko esimerkiksi 40% pienempi vakuutusmaksu tai käyttömaksu paikallaan? Kansantaloudellisesti se ainakin kannattaisi. Ajoneuvovakuutuksiin saa ABS-vähennyksen, mutta sen hyöty on aika marginaalinen ESP järjestelmään verrattuna.

Ajatellaanpa kokonaisuutta. Ei kutakin asianlaitaa sektoreittain vaan liikennettä ja terveydenhuoltoa, kansantuotetta ja muita arvoja kokonaisuutena. Paljonko ovat liikenneonnettomuuksien euromääräiset kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle? Vuodessa? Entä viidessä?

Jos kerran ajonvakautusjärjestelmä ensinnäkin vähentää onnettomuuksia ja toisaalta pienentää sittenkin tapahtuneissa onnettomuuksissa ihmisille ja ajoneuvoille aiheutuneita vahinkoja merkittävästi, voidaan pelkkien ajoneuvon korjauskulujen lisäksi säästää mm. terveydenhuollon puolella sekä akuutti- että kuntouttamisvaiheessa. Lisäksi pidetään tämä kovaonninen veronmaksaja työkykyisenä. Tekemässä kuormaa, eikä syömässä siitä.

Kokonaisuuden näkemisen ongelmaa ei helpota se, että valtio hoitaa nämä autoveroasiat ja kunnat maksavat sairaanhoidon. Ministeriöt ym. ovat nähdäkseni valitettavan kapeakatseisia.
ESP:n mahdollisemman nopea yleistyminen on yhteiskunnan kannalta niin merkittävä asia, että en pahastuisi vaikka tätä asiaa käsiteltäisiin mediassa laajemminkin.

Lisäksi voidaan todeta ESP:n tukevan myös kestävää kehitystä mm. lunastuskolareiden vähentymisen johdosta. Aineistoa tarkempien selvitysten pohjalle STM:n, vakuutusyhtiöiden, AKE:n ja tilastokeskuksen tietokannoista löytyisi jo valmiiksi, mutta kyllä se Sokea Reettakin tämän hyödyn näkee sen enempia tutkimatta.
Vakuutusyhtiöiden hiljaisuus on voitonmaksimointinäkökulmasta aika lailla selviö, mutta miten nopeasti mahtavat vakuuttajien keskinäiset vakuutusyhtiöt reagoida. Toivotaan parasta.

Tyypillisesti valitetaan turvavarusteiden hyötyjen ulosmittauksesta, mutta ESP:n tutkittu hyöty on se n. 50% kuitenkin juuri sen ulosmittauksen jälkeen, jonka kasvanut turvallisuuden tunne aiheuttaa. Kyse on siis nettovaikuttavuudesta.

Tilastot, jotka osoittavat ESP:n hyödyt, ovat syntyneet siitä, että turvallisilla autoillaan epäilemättä reippaammin ajaneet ovat suuremmista tilannenopeuksista huolimatta joutuneet merkittävästi harvemmin tai pienempiin kolareihin kuin ilman vastaavaa varustetta ajavat. Ne osoittavat juuri sen nettohyödyn, mikä voidaan myös yhteiskunnan ja vakuuttajien rahoissa tosielämässä todeta.

Ne eivät ole mitään autotehtaiden ilmoituksia vaan perustuvat tapahtuneiden onnettomuuksien lukuihin. Jos nopeuden muutosta ei huomioida, autotehtaat voisivat toki revitellä isommillakin prosenteilla.

Eräs automyyjä totesi mielestäni osuvasti, että jos aiemmin taitava kuljettaja pystyi ajamaan talvisen mutkikkaan tien keskinopeudella 82km/h, niin nyt sen pystyisi ESP:llä ajamaan suunnilleen sataa, mutta tietenkin se kannattaa silti ajaa mieluummin turvallisesti 90km/h nopeudella. Luvut eivät ehkä mene todellisuudessa juuri noin, mutta periaate tuosta selviää kumminkin.

Vakuutusmaksuilla on kieltämättä sellainen ohjaava vaikutus, jota kannattaisi hyödyntää.
Nyt ESP autoilijat joutuvat maksamaan ylimitoitettuine vakuutusmaksuineen osan vaarallisten autojen onnettomuuksista.
Ja vakuutusyhtiöt tekevät uusien autojen autovakuutuksilla tänä ja ensi vuonna hyvää tiliä...

ESP:n yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi huomioida kokonaisuutena.