Vanhoissa koulun lukukirjoissa ja lasten kuvakirjoissa mummo oli pieni ja pyöreä. Sillä oli tiukasti leuan alle solmittu huivi, ja se istui keinutuolissa kutomassa puikot kilisten sukkaan lapsenlapselle. Tämä mielikuva on syöpynyt varmaan kaikkien mieliin.
Mutta mitä teki vaari siihen aikaan? Muistaako joku kirjojen isoisää? Muuta kuin sen nurkassa puupurtilosta syövän vanhuksen. Vaikka kuinka yritin pinnistää muistilokeroita, en löytänyt mitään mielikuvaa. Vai kuolivatko kaikki miehet niin nuorina, ettei vanhoja isoisiä ollut edes lasten kirjoissa?
Oliko mummolla vaaria?
Hintriika
26
1702
Vastaukset
Joitain asioita ei vain muista.
Eivät kai aikanaan tuntuneet kovin tärkeiltä ja siksi nyt ei tuolta " kovalevyltä " löydy vaaria niiden omien koulukirjojen kuvaamana. Jostain nousi mieleen lause, , mutta oliko se aapisessa?
Itselleni vaari oli ehkä vielä merkityksellisempi kuin muumo, sillä vaarilla oli mahtava huumorintaju. Hänen polvellansa oli hauska "körötellä."
Kaapissani on Neljäs Lukukirja vuodelta 1955, joka on saman kirjan muuttumaton kolmas painos, eikä siinäkään ollut kuin yksi kertomus > Kiertokoulu isoisän aikaan < jossa viitattiin vanhempaan sukupolveen, että ei tainnut paljon olla vaarista....- Hintriika
Minkälaisia mummot (ja ukit) ovat nykyajan aapis- ja muissa koulukirjoissa? Taitavat olla jo modernisoituja versioita. Ei tullut tutustuttua kirjojen sisältöön silloin, kun lapsenlapset olivat ala-asteella koulussa. Viimeisimmät taas eivät ole siihen vaiheeseen edes ehtineet.
- pullaulla
ei ollut meillä käytössä .Olen sisämaasta Tampereelta ja siellä ei ollut Vaaria --se oli haukkumanimi meilläpäin --Minun pappani ,äidin isä ei ainakaan antanut sanoa vaariksi . Kai se tulee siltäajalta kun oli niitä Ruotivaaria jaa muoria .Minulla on Messukylän Kunnallishistoria kirjoitettu v1946.
Siinä olisikin tutkimista syysiltojen puhteeksi.
Huomasin että historiassa löytyy tietoa jopa vuodelta1441 ,pakanuudenajan lopulla .
Messukylän vanha kirkko on rakennettu 1400 luvun lopulla. Mutta ei kuitenkaan ole sen seudun vanhin ,sekin selviää kirjasta . - mieleeni
pullaulla kirjoitti:
ei ollut meillä käytössä .Olen sisämaasta Tampereelta ja siellä ei ollut Vaaria --se oli haukkumanimi meilläpäin --Minun pappani ,äidin isä ei ainakaan antanut sanoa vaariksi . Kai se tulee siltäajalta kun oli niitä Ruotivaaria jaa muoria .Minulla on Messukylän Kunnallishistoria kirjoitettu v1946.
Siinä olisikin tutkimista syysiltojen puhteeksi.
Huomasin että historiassa löytyy tietoa jopa vuodelta1441 ,pakanuudenajan lopulla .
Messukylän vanha kirkko on rakennettu 1400 luvun lopulla. Mutta ei kuitenkaan ole sen seudun vanhin ,sekin selviää kirjasta .juolahtaa tässä, että mistähän päin Vaija-nimike on kotoisin. Isäni puolen sukua en tunne pitkälti, olisivatko kuitenkin Jyväskylästä. Kutsuin isäni isää Vaijaksi, äidin puolelta papaksi (karjalasta).
- pullaulla
mieleeni kirjoitti:
juolahtaa tässä, että mistähän päin Vaija-nimike on kotoisin. Isäni puolen sukua en tunne pitkälti, olisivatko kuitenkin Jyväskylästä. Kutsuin isäni isää Vaijaksi, äidin puolelta papaksi (karjalasta).
opettaja perhe ,kaikki muistaa Heinivahon Matin
Hänen perhe ,äiti ,äidin isä ,ja velipoika ,asuivat aita naapureinmme ..Siellä sanottiin Matin äidin isää TAATAKSI. - Iili
pullaulla kirjoitti:
opettaja perhe ,kaikki muistaa Heinivahon Matin
Hänen perhe ,äiti ,äidin isä ,ja velipoika ,asuivat aita naapureinmme ..Siellä sanottiin Matin äidin isää TAATAKSI.isovanhempiaan äijäksi ja ämmäksi. Koska asuimme Länsi-Suomessa, niin nuo nimitykset tuntuivat tyrmistyttäviltä, sillä meillä päin molemmat olivat haukkumanimiä.
- Hintriika
Iili kirjoitti:
isovanhempiaan äijäksi ja ämmäksi. Koska asuimme Länsi-Suomessa, niin nuo nimitykset tuntuivat tyrmistyttäviltä, sillä meillä päin molemmat olivat haukkumanimiä.
Osassa Lappia käytetään vastaavasti nimityksiä äiji ja ämmi. Itsellani oli vain yksi pappa. Omille lapsilleni minun isäni oli ukki ja mieheni isä oli pappa. Silti kirjoissa hyvin usein puhutaan vaarista, joka lienee harvinaisempi isoisän puhuttelunimenä. Taatasta tulee mieleen F.E.Sillanpää.
- fiiuliN
Iili kirjoitti:
isovanhempiaan äijäksi ja ämmäksi. Koska asuimme Länsi-Suomessa, niin nuo nimitykset tuntuivat tyrmistyttäviltä, sillä meillä päin molemmat olivat haukkumanimiä.
Appi-uko halusi kovankovaa että häntä täytyy lastenlapsien kutsua äijäksi.
Minusta oli tosiaan oikeaan osuvan nimityskin , koska hän oli niin mustapartainen, ettei naamavärkistä millään olisi ikääkään osannut arvioida.
Oli alkuaan samasta karjalaisesta pitäjästä kuin minäkin.
Jotenkin vain tulee mieleeni jospa monella muulla oli samaten kuin itsellänikin, olivat kuolleet mummot sekä papat jo sillon kuin synnyin. Siihenhän aikaan oli keuhotauti yleinen "lntuinfluenssa". Ehkä naiset olivat sitkeämpiä taudin kourissa.
Sitten oli vielä se toinen syy kun miehiä oli myös paljon lähtenyt Venäjältä hakemaan sitä "kultamaata".
Mutta Tapio Rautavaara lauloi ISO-ISÄN olki hatusta. fiiuliN kirjoitti:
Appi-uko halusi kovankovaa että häntä täytyy lastenlapsien kutsua äijäksi.
Minusta oli tosiaan oikeaan osuvan nimityskin , koska hän oli niin mustapartainen, ettei naamavärkistä millään olisi ikääkään osannut arvioida.
Oli alkuaan samasta karjalaisesta pitäjästä kuin minäkin.
Jotenkin vain tulee mieleeni jospa monella muulla oli samaten kuin itsellänikin, olivat kuolleet mummot sekä papat jo sillon kuin synnyin. Siihenhän aikaan oli keuhotauti yleinen "lntuinfluenssa". Ehkä naiset olivat sitkeämpiä taudin kourissa.
Sitten oli vielä se toinen syy kun miehiä oli myös paljon lähtenyt Venäjältä hakemaan sitä "kultamaata".
Mutta Tapio Rautavaara lauloi ISO-ISÄN olki hatusta.Olet varmaan, ehkä samaa ikäluokkaa, kuin minäkin. Isäni isää en ole nähnytkään, mutta äitini isän muistan hyvin. Kän oli ihana harmaapäinen pappa, tai vaariksi pohjanmaalla sanotiin, ne olivat muori ja vaari, mutta ihme kyllä aina mentiin mummolaan, ei koskaan muorilaan, taikka vaarilaan.
Kurkkasin muuten profiiliasi ja huomasin, että olet syvästi tunteellinen mummeli, anteeksi kun sanoin mummeliksi, voit olla vasta naiseksi tulossa. Sitä arkkua siellä ullakolla olisi ihanaa peuhata, ties mitä sieltä löytyisi.
sanoi vaari - on jäänyt mieleeni jostakin aapisesta, ei kuitenkaan omastani, mutta olisikohan pikkuveljen aapisesta :-D
Eli vaarit ajelivat Jaguaarilla ja mummot kutoivat sukkaa :-))
Ajat ovat muuttuneet, nyt tiedän monta mummoa jotka ajavat Jaguaarilla ja tuttavissani on mm eräs naispuolinen mummeli, joka eläkkeelle jäätyään otti lentolupakirjan ja toteuttaa nyt nuoruudenaikaisia unelmiansa, jotka eivät hänen nuorena ollessaan sopineet tytöille mutta kyllä tänä päivänä meille eläkeläismummoille!- uzma
Pori puales meil oli mummu ja tuffa.Tuffal oli tuhee harmaa parta ja han ajoi maitoo meijerii meiran kulma torpist ja oli vissii ainoo mias,muut oli tappelemas sodas Ryssii vastaa.
- Anu.1
Niin minäkin muistan mummot,leuan alle sidottu huivi,ja joko nutturalla hiukset tai muuten palmikoidut,ja nuttura oli kiinnitettynä kuttaberisellä tai muovisella nutturaneulalla,mutta sittemmin tuli metallisia ohuita nutturaneuloja.
Vaarit teki puhdetöikseen kauhoja ja muuta pientä vuoleskellen puusta, mäntiä ja survimimia joita kutsuttiin tömpäksi millä survottiin perunamuusit ja puolukatkin,männillä sekoitettiin puurot ja vellit.
Vaarilla oli pussihousut ja kumiteräruojuskengät jalassa niihin kumiteräsaappaisiin oli neulottu suutarin koneella nahkavarret.
Että tälläistä tällä kertaa muistan.- Anu.1
Haluan myös kertoa terveiset sairaalasta,siellä olen nyt ollut,mutta kotona taas.
- sirkmu
isovanhempien nimityksissä. Sukujuureni ovat Pohjois-Satakunnan Pirkanmaan seudulta ja minulle tutut nimitykset ovat mummu ja taata.
Sekä isän että äidin puolelta käytettiin näitä nimityksiä. - pullaulla
Anu.1 kirjoitti:
Haluan myös kertoa terveiset sairaalasta,siellä olen nyt ollut,mutta kotona taas.
terveyttä ,hyvä että pääsit taas kotio.
- Mamma
vaarin puuttuminen kirjoista kuvaa omaa aikaansa. Lasten kanssa touhusivat naiset, ei miehet.
- Reetta
Minulla oli mummu ja pappa, eipä heille muita lempinimiä ollut. Kiertolainen kun olen ollut monia nimityksiä olen kuullut isovanhemmista.
Äijä ja ämmi, taata ja mamma, vaari ja muori, pappa ja mummo tai mummi ja taatto.
Lapsista taas, penska, kakara, muoska, kläpi ym.
Ensin on korvassa nimitykset kuulostaneet ihmeellisiltä mutta pian niihin tottui. - utelias
Reetta kirjoitti:
Minulla oli mummu ja pappa, eipä heille muita lempinimiä ollut. Kiertolainen kun olen ollut monia nimityksiä olen kuullut isovanhemmista.
Äijä ja ämmi, taata ja mamma, vaari ja muori, pappa ja mummo tai mummi ja taatto.
Lapsista taas, penska, kakara, muoska, kläpi ym.
Ensin on korvassa nimitykset kuulostaneet ihmeellisiltä mutta pian niihin tottui.pain olet Reetta,minakin muistan raumalaisen isani sanovan, on nuo flika sukkel klapei.uzma
- Reetta
utelias kirjoitti:
pain olet Reetta,minakin muistan raumalaisen isani sanovan, on nuo flika sukkel klapei.uzma
No niin, uskaltaisiko sanoa, ei siinä mitään epämääräistäkään ole. Elämän alku oli kotiseudullani Keski-Suomessa (=poh.häme), miehen matkassa kulkeuduin Etelä-Karjalaan ja tänne olen yksinjäätyäni telakoitunut ainakin toistaiseksi.
- Suvi2
on monta nimeä, niinhän se on.
Karjalassa ei käytetä isovanhemmista nimitystä äijä ja ämmä. Puhetapa on ilmeisesti aivan perheen oma.
Joku kyseli mistä on peräisin Vaija-nimitys.
Meillähän nuoret nimittävät slangissa Faijaksi isäänsä.
Eräs sukulaisen sukulainen oli kotoisin Karjalan rajan taakse jääneestä Kyyrölästä ja he nimittivät isoisäänsä Vaijaksi.- "mieleeni"
Meidänkin lapset kutsuivat isäänsä faijaksi. Tyypillistä täälläpäin ja tiedän, että hän paljasjalkaisena helsinkiläisenä piti siitä. Mutta minä en vain halua olla mutsi, vaan äiti.
Mutta kiitos tuosta Vaija-tiedosta, joksi isäni puoleista isoisääni kutsuin. Että rajan takaisessa Karjalassa... No, he asuivat silloin, kun synnyin, siellä. - Hintriika
"mieleeni" kirjoitti:
Meidänkin lapset kutsuivat isäänsä faijaksi. Tyypillistä täälläpäin ja tiedän, että hän paljasjalkaisena helsinkiläisenä piti siitä. Mutta minä en vain halua olla mutsi, vaan äiti.
Mutta kiitos tuosta Vaija-tiedosta, joksi isäni puoleista isoisääni kutsuin. Että rajan takaisessa Karjalassa... No, he asuivat silloin, kun synnyin, siellä.Minäkin aikanaan sanoin lapsille, että kavereiden kanssa puhuessaan saavat sanoa meitä miksi haluavat, mutta meille puhuttaessa olemme isä ja äiti. Oppi meni perille. Silti joskus hymyilyttää, kun he ihan reilusti kuulteni puhelimessa puhuvat kavereilleen, että ovat mutsin kanssa siellä sun täällä. Sitten puhelun loputtua muutun heille taas äidiksi.
- pullaulla
Hintriika kirjoitti:
Minäkin aikanaan sanoin lapsille, että kavereiden kanssa puhuessaan saavat sanoa meitä miksi haluavat, mutta meille puhuttaessa olemme isä ja äiti. Oppi meni perille. Silti joskus hymyilyttää, kun he ihan reilusti kuulteni puhelimessa puhuvat kavereilleen, että ovat mutsin kanssa siellä sun täällä. Sitten puhelun loputtua muutun heille taas äidiksi.
lasten puhekieli. Olen ollut täälä Ruotsissa lähellä tyttäreni lapsia . Ja he molemmat osaavat sujuvasti Suomea . Heidän äiti ei antanut kotona puhua Ruotsia . Tarha-iässä óppivat ruotsin, --lapset ovat hyviä oppimaan kieliä. Ja koulukieli oli Ruotsi.
Kyllä he nyt aikuisena ovat kiitollisia, että ovat saaneet oppia myös Suomenkielen. Heillä on täällä monta kaveria sellaisesta perheestä missä vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset eivät osaa sanaakaan suomea.Nyt hekin haluaisivat oppia sen ,ja käyvät aikuisena kielikurssia . On sääli, että heilläkin olisi ollut paljon helpompaa oppia kieli silloin äidiltä.
Tyttäreni ei anna lasten sanoa itseään MAMMAKSI.
Hän on ÄITI. Maahan muuttajien lapset sanovat kaikki äitiä Mammaksi --Äitiä ei ole kun SUOMESSA!!!! - Malviina
äijä - nimeä isoisästä, ainakin Kivennavalla.
Ämmi on Lapisssa päin käytössä oleva nimitys isoäidistä.
Karjalassa oli mummo. - Helena 04 ejk.
Malviina kirjoitti:
äijä - nimeä isoisästä, ainakin Kivennavalla.
Ämmi on Lapisssa päin käytössä oleva nimitys isoäidistä.
Karjalassa oli mummo.Taidetaan tulla siihen johtopäätökseen, ettei yhteisiä nimikkeitä löydykään niin vain, ehkä ei paikkakunnittainkaan.
Viipurin liepeillä mamma ja pappa (ruotsalaisesti) olivat tuttuja. Huvittavaa oli sekin, että isovanhempieni kahdeksalla lapsella oli vähintään toisena ristimänimenä ruotsalainen nimi, vaikka sukunimi oli suomalainen. - tietämäni mukaan
Kyyrölä kuului Kuolemajärveen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kun väestö ikääntyy ja veronmaksajat vähenee, mitä sitten vasemmistolaiset?
Maahanmuutto ei vaan ole ratkaisu väestön ikääntymiseen. Maahanmuutto lykkää ja hidastaa väestön ikääntymistä ja työv1443641"Mitä sä nainen tuot sitten pöytään" ?
Jos mies provaidaa ja suojelee... Pitääkö miesten kysyä tuollaisia?722206Minja jytkyttää vas.liiton kannatusta ylöspäin
Alkaa raavaat duunarimiehetkin palaamaan vasemmistoliiton kannattajiksi. Eduskunnassahan on vain kaksi työntekijöiden p641938Aktivistinainen pysäytti ICE-agentin luodin päällään USA:ssa!
Video ampumistilanteesta: https://edition.cnn.com/2026/01/07/us/video/ice-shooting-minneapolis-digvid "Media: ICE:n am971911- 191869
Oikeistopuolueiden kannatus vain 37,8 %, vasemmiston 43,0 %
Keskustaan jää 17,4 prosenttia ja loput ovat sitten mitä ovat. Mutta selvästikin Suomen kansa on vasemmalle kallellaan.91714Ekologinen kommunismi tulee voittamaan fossiilikapitalismin
Kiina on mahtitekijä uusiutuvien energialähteiden kehityksessä, ja Trump osoitus viimeisestä öljyn perään itkemisestä, m171581- 791564
Kyllä mä suren
Sitä että mikään ei ole kuten ennen. Ei niitä hetkiä ja katseita. Toisaalta keho lepää eikä enää tarvitse sitä tuskaa ko111370Mahonselän jäät - Saaristokunta Lieksa brutaalisti kriisin partaalla!
Lieksan loppuvuoden hyvän kehityksen jälkeen ei olisi uskonut että palstan ahkerista kommentoijista huolimatta matkailu1251353