Scania Vabis L55

Toi ihan samanmallin hytti vielä -64 mallin,L56,L66 ja LS76 malleissa.Vasta -67 tuli ne ahtaat peltihytin kuvatukset,jotka sitten olikin nokkamallissa vielä -81 mallin, 111 nokkamallissa?

Vielä -64 kirjoitti:

Toi ihan samanmallin hytti vielä -64 mallin,L56,L66 ja LS76 malleissa.Vasta -67 tuli ne ahtaat peltihytin kuvatukset,jotka sitten olikin nokkamallissa vielä -81 mallin, 111 nokkamallissa?

Lue lisää

Oli ne parhaita, jos vertaa muihin merkkeihin. Vanhin jolla ajoin -59 tai -60 L75,jossa ei ollut vielä ilmalla toimivaa käsijarrua, vaan sellainen räikkätyylinen. Käyttöjarrut oli jo ilmalla 1-piiri.Voimaakin oli sitten LS76 mallissa (S=turbolla)L66 oli samalla rungolla ja voimansiirrolla kuin 76, kone vaan oli se pienempi,sama kuin 56 joku 8litrainen.

Vielä -64 kirjoitti:

Toi ihan samanmallin hytti vielä -64 mallin,L56,L66 ja LS76 malleissa.Vasta -67 tuli ne ahtaat peltihytin kuvatukset,jotka sitten olikin nokkamallissa vielä -81 mallin, 111 nokkamallissa?

Lue lisää

Hyteistä vielä tarkennus, hytin ja ovien runko oli puusta joka oli päältä pellitetty vuoteen -61 asti. Sitten -62 > tuli hytti missä hytin ja ovien runko oli rautakehikko ja pellit päältä aina -67 asti. Molemissa oli puutalattiat. Vuonna -67 tuli L66 ja kokonaan rautahytti, sen tuunistaa siitä kun ovet ovat taivutetut ja tuulilasin alapuolella sekä konepellin sivupellit pyöreät. Olen entisöinnyt itselleni vm 61 L55 noin 10 v sitten ja minulla on runsaasti tietoa ja alkuperäiset esitteet kyseisestä autosta. Sain Scan-Autolta sekä ruotsista materiaalit. Auto oli ylitse muiden merkit kun se alettiin myymään, ja kuorma-auto myyjille oli omaa esite mistä he saivat tietoa miten paljon parempi tuote tämä on kuin muut merkit.

omistaja kirjoitti:

Hyteistä vielä tarkennus, hytin ja ovien runko oli puusta joka oli päältä pellitetty vuoteen -61 asti. Sitten -62 > tuli hytti missä hytin ja ovien runko oli rautakehikko ja pellit päältä aina -67 asti. Molemissa oli puutalattiat. Vuonna -67 tuli L66 ja kokonaan rautahytti, sen tuunistaa siitä kun ovet ovat taivutetut ja tuulilasin alapuolella sekä konepellin sivupellit pyöreät. Olen entisöinnyt itselleni vm 61 L55 noin 10 v sitten ja minulla on runsaasti tietoa ja alkuperäiset esitteet kyseisestä autosta. Sain Scan-Autolta sekä ruotsista materiaalit. Auto oli ylitse muiden merkit kun se alettiin myymään, ja kuorma-auto myyjille oli omaa esite mistä he saivat tietoa miten paljon parempi tuote tämä on kuin muut merkit.

Lue lisää

Kun niitä ajoi ei ollut eroa, oliko -61 vai -66 vuoden mallia,niissä oli ne hytit vielä samanlaiset,paitsi se vasemman jalan venytetty hytti,ja -65 tuli ne matalat panoraama takalasit, sinne hytin takakulmiin.Peltihytti oli ahtaampi,ja ovetkaan ei olleet sitä "kassakaappi mallia".

Onneton,se pelti kirjoitti:

Kun niitä ajoi ei ollut eroa, oliko -61 vai -66 vuoden mallia,niissä oli ne hytit vielä samanlaiset,paitsi se vasemman jalan venytetty hytti,ja -65 tuli ne matalat panoraama takalasit, sinne hytin takakulmiin.Peltihytti oli ahtaampi,ja ovetkaan ei olleet sitä "kassakaappi mallia".

Lue lisää

Oliko tuollaisessa puolikuun muotoisella ikkunalla pidennetyssä ohjaamossa jonkinlaista lepovarustusta, vai oliko se muuten vaan tilavampi hytti?

Oletteko muuten huomanneet, että kaikki päiväohjaamot ovat pidentyneet faceliftin yhteydessä.
SM/SR-Sisun hytti piteni viimeisinä vuosina parikymmentä senttiä. Samoin piteni niin F-Volvon, kuin nykyisen FH-Volvonkin hytti. Mersusta on kai aina ollutkin saatavilla puolipitkä ohjaamo ja uudesta R-Scaniastakin on nyt saatavilla nostalgisella puolikuun muotoisella ikkunalla varustettu versio...

kysymyksessä kirjoitti:

Oliko tuollaisessa puolikuun muotoisella ikkunalla pidennetyssä ohjaamossa jonkinlaista lepovarustusta, vai oliko se muuten vaan tilavampi hytti?

Oletteko muuten huomanneet, että kaikki päiväohjaamot ovat pidentyneet faceliftin yhteydessä.
SM/SR-Sisun hytti piteni viimeisinä vuosina parikymmentä senttiä. Samoin piteni niin F-Volvon, kuin nykyisen FH-Volvonkin hytti. Mersusta on kai aina ollutkin saatavilla puolipitkä ohjaamo ja uudesta R-Scaniastakin on nyt saatavilla nostalgisella puolikuun muotoisella ikkunalla varustettu versio...

Lue lisää

Be-Ge hytten,muutenki jo aika mukava ja hiljaisempi ku vanhassa seitenkutosessa ja tilaakin enemmän.Mutta se kyllä oikeen tosiaan ihmetyttää miksi se makuutilan klasi on pitänyt laittaa ylösalasin siinä uudemmassa?

kysymyksessä kirjoitti:

Oliko tuollaisessa puolikuun muotoisella ikkunalla pidennetyssä ohjaamossa jonkinlaista lepovarustusta, vai oliko se muuten vaan tilavampi hytti?

Oletteko muuten huomanneet, että kaikki päiväohjaamot ovat pidentyneet faceliftin yhteydessä.
SM/SR-Sisun hytti piteni viimeisinä vuosina parikymmentä senttiä. Samoin piteni niin F-Volvon, kuin nykyisen FH-Volvonkin hytti. Mersusta on kai aina ollutkin saatavilla puolipitkä ohjaamo ja uudesta R-Scaniastakin on nyt saatavilla nostalgisella puolikuun muotoisella ikkunalla varustettu versio...

Lue lisää

Be-Ge hyttejä oli useíta eri versioita. Jos oikein muistan, oli päivä, lepo, lepo pidempi, makuu ja taisipa olla vieläsupermakuu, leveyden perusteella, sitten olivielä globetrotter, elikkäs korkeampi be-ge.(Oli se, usko pois!)Be-Ge hyttejä oli myös Volvossa ja Ruotsissa mm.Petterissäkin. Ruotsalaisten rahtimiesten suosikki oli kúitenkin Flobyhytt, joka ansaitsisi oman laulunsa. Suomessa ei tätä hyttiä paljon näkynyt. Viimeisin havaintoni on Muhokselta 5-6 vuotta sitten. Volvossa, jonka lastina oli iso vene. Kilpiä en nähnyt, oliko ruotsalainen.Be-Ge hyttiin vaihtui tosiaan takaikkunamalli 60-luvun alkupuolella, makuuhytissä malli taisi pysyä vuoteen 66-67, jolloin malli muuttui sitten samanlaiseksi kuin oli vuoden -68 satakympissä. Scania Vabis L 55 moottorissa oli 120 hv, mutta kyllä sillä vedettiin rekkaakin, mm. Sillanpää Oulusta. Sora-autoina kantavuus oli pieni eli noin 6 tonnia, sillä sai 4 kuutiota, paitsi Tvh:n ajossa 4,5 kuutiota kyytiin. 60-luvun suosikkihan oli tietty Bedford Boughton, eli bulldoggi-Petteri. Halpa ja iso kantavuus ( kevyt)Helkkarin hidas ohjaus ja ainaskin Bedford ERV, eli Jyry-Petteri "hyppäsi" itsensä kiinni pahassa paikassa. Oli myöskin rekkavetäjinä. Mm. Sippola Rantsilasta ajoi pankkorekalla.... Olipas kiva muistella!

Sim kirjoitti:

Be-Ge hyttejä oli useíta eri versioita. Jos oikein muistan, oli päivä, lepo, lepo pidempi, makuu ja taisipa olla vieläsupermakuu, leveyden perusteella, sitten olivielä globetrotter, elikkäs korkeampi be-ge.(Oli se, usko pois!)Be-Ge hyttejä oli myös Volvossa ja Ruotsissa mm.Petterissäkin. Ruotsalaisten rahtimiesten suosikki oli kúitenkin Flobyhytt, joka ansaitsisi oman laulunsa. Suomessa ei tätä hyttiä paljon näkynyt. Viimeisin havaintoni on Muhokselta 5-6 vuotta sitten. Volvossa, jonka lastina oli iso vene. Kilpiä en nähnyt, oliko ruotsalainen.Be-Ge hyttiin vaihtui tosiaan takaikkunamalli 60-luvun alkupuolella, makuuhytissä malli taisi pysyä vuoteen 66-67, jolloin malli muuttui sitten samanlaiseksi kuin oli vuoden -68 satakympissä. Scania Vabis L 55 moottorissa oli 120 hv, mutta kyllä sillä vedettiin rekkaakin, mm. Sillanpää Oulusta. Sora-autoina kantavuus oli pieni eli noin 6 tonnia, sillä sai 4 kuutiota, paitsi Tvh:n ajossa 4,5 kuutiota kyytiin. 60-luvun suosikkihan oli tietty Bedford Boughton, eli bulldoggi-Petteri. Halpa ja iso kantavuus ( kevyt)Helkkarin hidas ohjaus ja ainaskin Bedford ERV, eli Jyry-Petteri "hyppäsi" itsensä kiinni pahassa paikassa. Oli myöskin rekkavetäjinä. Mm. Sippola Rantsilasta ajoi pankkorekalla.... Olipas kiva muistella!

Lue lisää

Joo,oli varmaan niitä hyttejä mitä ei suomessa paljon näkynyt. Volvoissa niitä oli aika paljon,ja kuvan olen nähnyt Petteristäkin,niitä Jyry-Pettereitä sai Leylandin 6,6 L koneella,ja myöhemmin oli jokunen Detroit Dieselkin,kunnes tyrehtyi kokonaan,se ostopuoli oletan. Vaikka hytitkin oli jo asiallisia.Niissä vanhemmissa mitä oli vetureinakin,oli se oma Karjapuskuri,ja siinä yhdessä mallissa 2puskuria päällekkäin.

Be-Ge kirjoitti:

Joo,oli varmaan niitä hyttejä mitä ei suomessa paljon näkynyt. Volvoissa niitä oli aika paljon,ja kuvan olen nähnyt Petteristäkin,niitä Jyry-Pettereitä sai Leylandin 6,6 L koneella,ja myöhemmin oli jokunen Detroit Dieselkin,kunnes tyrehtyi kokonaan,se ostopuoli oletan. Vaikka hytitkin oli jo asiallisia.Niissä vanhemmissa mitä oli vetureinakin,oli se oma Karjapuskuri,ja siinä yhdessä mallissa 2puskuria päällekkäin.

Lue lisää

Jyry-Petterissä oli muistaakseni Bedfordin oma 145 hevosvoiman kone. Aikaisemmin niisä oli tuota Leukun konettakin. Tosin se Leukun 135 heppanen taisi löytää paikkansa myöskin Jyry-Pettereissä. Muistatteko muuten Leylandin nokatonta mallia? Rekkavetäjistä muistuu vielä mieleen Aarno ( muistaakseni ) Kaustinen Kaustisilta ajoi rahtia Pikku-Mersulla, perässä yksiakselinen rekka, onneksi maastot Pohjanmaalla on tasaisia. Samoin johtokelarekat olivat Mersuja, kirkkaan keltaisia.

Be-Ge kirjoitti:

Joo,oli varmaan niitä hyttejä mitä ei suomessa paljon näkynyt. Volvoissa niitä oli aika paljon,ja kuvan olen nähnyt Petteristäkin,niitä Jyry-Pettereitä sai Leylandin 6,6 L koneella,ja myöhemmin oli jokunen Detroit Dieselkin,kunnes tyrehtyi kokonaan,se ostopuoli oletan. Vaikka hytitkin oli jo asiallisia.Niissä vanhemmissa mitä oli vetureinakin,oli se oma Karjapuskuri,ja siinä yhdessä mallissa 2puskuria päällekkäin.

Lue lisää

Ruotsissa aikaisemmin kolme hytti valmistajaa: Be-Ge, Floby,GN(Gösta Nyström)-Hytten. Kaikki oli tarjolla Scaniaan ja Volvoon, ja asennettiin myös muihin merkkeihin esim:Bedford.
Flobyllä ja Be-Gellä neljä ohjaamo mittaa:
2-päivä, lepo(puolikuu-ikkuna), varsinainen makuu-ohjaamo, viimeistä en ole nähnyt ikinä Suomessa. Ohjaamoiden mitat moemmilla aikalailla samat(Floby:1080, 1200, 1300, 1500mm).Be-Gellä muistaakseni lepo-ja makuu-ohjaamot hivenen pidempiä.
Viimeiset Flobyt asennettiin Scanioihin 1980-1981 malleihin L81-111.
Volvoissa oma ohjaamo vuodesta 1973 lähtien(N7-12).
Scania osti Be-Gen vuonna 1966, eli tavallaan niissä on yhä Be-Ge ohjaaamo.
Volvo osti GN-Hyttenin vuonna 1964, tehdas sijaitsee yhä Uumajassa.
Tarjolla oli myös erikoisempia hyttejä esim: miehistö ohjaamot ja korotetut versiot.
että ainakin sellaisia oli tarjolla ainakin Ruotsissa.

Juilman kirjoitti:

Ruotsissa aikaisemmin kolme hytti valmistajaa: Be-Ge, Floby,GN(Gösta Nyström)-Hytten. Kaikki oli tarjolla Scaniaan ja Volvoon, ja asennettiin myös muihin merkkeihin esim:Bedford.
Flobyllä ja Be-Gellä neljä ohjaamo mittaa:
2-päivä, lepo(puolikuu-ikkuna), varsinainen makuu-ohjaamo, viimeistä en ole nähnyt ikinä Suomessa. Ohjaamoiden mitat moemmilla aikalailla samat(Floby:1080, 1200, 1300, 1500mm).Be-Gellä muistaakseni lepo-ja makuu-ohjaamot hivenen pidempiä.
Viimeiset Flobyt asennettiin Scanioihin 1980-1981 malleihin L81-111.
Volvoissa oma ohjaamo vuodesta 1973 lähtien(N7-12).
Scania osti Be-Gen vuonna 1966, eli tavallaan niissä on yhä Be-Ge ohjaaamo.
Volvo osti GN-Hyttenin vuonna 1964, tehdas sijaitsee yhä Uumajassa.
Tarjolla oli myös erikoisempia hyttejä esim: miehistö ohjaamot ja korotetut versiot.
että ainakin sellaisia oli tarjolla ainakin Ruotsissa.

Lue lisää

Joo, listaan voisi vielä lisätä Gladsax'in tehtaan, teki ainaskin Volvoon hyttejä( slagprovad ) vielä 60-luvulla.GN-makuuhytti oli muistaakseni ainaskin yhdessä Pauligin rekassa. Oulun seudulla en muista niitä nähneeni. Vuortion Teuvo voisi muistaa paremmin.Saapikos kysyä asuuko Juilman Ruotsissa? :)

Sim kirjoitti:

Joo, listaan voisi vielä lisätä Gladsax'in tehtaan, teki ainaskin Volvoon hyttejä( slagprovad ) vielä 60-luvulla.GN-makuuhytti oli muistaakseni ainaskin yhdessä Pauligin rekassa. Oulun seudulla en muista niitä nähneeni. Vuortion Teuvo voisi muistaa paremmin.Saapikos kysyä asuuko Juilman Ruotsissa? :)

Lue lisää

Ihan täällä Härmän maaperällä vaan, eli en ole mikään Ruotsi asiantuntija, mutta oli vaan päähän jäänyt moista tiedon jyvästä.

SIM kirjoitti:

Jyry-Petterissä oli muistaakseni Bedfordin oma 145 hevosvoiman kone. Aikaisemmin niisä oli tuota Leukun konettakin. Tosin se Leukun 135 heppanen taisi löytää paikkansa myöskin Jyry-Pettereissä. Muistatteko muuten Leylandin nokatonta mallia? Rekkavetäjistä muistuu vielä mieleen Aarno ( muistaakseni ) Kaustinen Kaustisilta ajoi rahtia Pikku-Mersulla, perässä yksiakselinen rekka, onneksi maastot Pohjanmaalla on tasaisia. Samoin johtokelarekat olivat Mersuja, kirkkaan keltaisia.

Lue lisää

Olisko ollut sama engelsmanni hytti,kun oli Vanajassa AEC:n koneella? Sisu oli muuten ensimmäinen bulldog euroopassa,missä oli kipattava ohjaamo,sarjatuotannossa.Se oli makuuhytti,Jyry-Sisu KB vm 63 tai 64,ei siis M-sarjan "Nakkikioski" vaan pyöreämpi ja matalampi. Oliko Vanajassakin joku suomalainen,nokaton makuuhytti malli? Sellainen tukevamman näköinen,kun se englantilainen.Jos oli niin kun muistasin,niitä ei ollut montaa.

AEC kirjoitti:

Olisko ollut sama engelsmanni hytti,kun oli Vanajassa AEC:n koneella? Sisu oli muuten ensimmäinen bulldog euroopassa,missä oli kipattava ohjaamo,sarjatuotannossa.Se oli makuuhytti,Jyry-Sisu KB vm 63 tai 64,ei siis M-sarjan "Nakkikioski" vaan pyöreämpi ja matalampi. Oliko Vanajassakin joku suomalainen,nokaton makuuhytti malli? Sellainen tukevamman näköinen,kun se englantilainen.Jos oli niin kun muistasin,niitä ei ollut montaa.

Lue lisää

Leukussa ja Vanajassa oli ilmeisesti sama hytti. Tuo mainitsemasi toinen nokaton Vanajan hytti onkin tutkimisen arvoinen homma. Otankin siis viikon vapaata:) Pikainen silmäys Vetkun Vanaja-galleriaan antoi tulokseksi myös toisenlaisia nokattomia hyttejä, melkeinpä väittäisin, että AEC muistaa oikein, makuuhyttejäkin on varmasti ollut. Tosin uskon, että jollakin lailla on sopinut "könöttämään" tuossakin Leukun hytissä. Jalat turrana ja selkä kipeänä, niinkuin Petterinkin piippuhyllyllä. Be-Ge:n lyhyen lepohytin huonoja puolia oli, että ajon aikana lepovuorossa oleva tahtoi jarrutuksessa löytää itsensä lattialta... Ne oli aikoja ne. Volvon TipTop-hytissä, eli mm. mallissa F86, oli myös hytin takaosaan varattu tilaa makuusoppea varten. Volvon 86-mallin turbomoottori kehitti muistaakseni 185 hv, tällä teholla tuntui (kärry perässä, kuorma 22 tonnia )Paltamon Kivesvaara Mount Everstiltä. Kasiparilla ja kasiysillä se mentiinkin sitten heittämällä :)Sisuista vielä; 60-luvulla suositteli tehdas säkkituotteiden ajoon telivetoista mallia; ajo oli enimmäkseen maantieajoa. Miksiköhän?

SIM kirjoitti:

Leukussa ja Vanajassa oli ilmeisesti sama hytti. Tuo mainitsemasi toinen nokaton Vanajan hytti onkin tutkimisen arvoinen homma. Otankin siis viikon vapaata:) Pikainen silmäys Vetkun Vanaja-galleriaan antoi tulokseksi myös toisenlaisia nokattomia hyttejä, melkeinpä väittäisin, että AEC muistaa oikein, makuuhyttejäkin on varmasti ollut. Tosin uskon, että jollakin lailla on sopinut "könöttämään" tuossakin Leukun hytissä. Jalat turrana ja selkä kipeänä, niinkuin Petterinkin piippuhyllyllä. Be-Ge:n lyhyen lepohytin huonoja puolia oli, että ajon aikana lepovuorossa oleva tahtoi jarrutuksessa löytää itsensä lattialta... Ne oli aikoja ne. Volvon TipTop-hytissä, eli mm. mallissa F86, oli myös hytin takaosaan varattu tilaa makuusoppea varten. Volvon 86-mallin turbomoottori kehitti muistaakseni 185 hv, tällä teholla tuntui (kärry perässä, kuorma 22 tonnia )Paltamon Kivesvaara Mount Everstiltä. Kasiparilla ja kasiysillä se mentiinkin sitten heittämällä :)Sisuista vielä; 60-luvulla suositteli tehdas säkkituotteiden ajoon telivetoista mallia; ajo oli enimmäkseen maantieajoa. Miksiköhän?

Lue lisää

Se on varmaan ollut luotettavin ratkaisu,jos ajotehtävä esim.säkkitavaraa pientiloille kinttupolkuja pitkin,ja ajatteles ne purkupaikat.Jossain maatalojen nurkissa,pehmeissä ja ahtaissa pihapiireissä,täysperävaunulla.Noissa olosuhteissa,Sisun teliveto kyllä yliveto,tosin tyhjänä,etenkin talviliukailla telivetonen vaatii vielä ennakoivampaa ajoa kuin nousevateli. Kyllä teliveto on ykkönen,kun menee paikat pehmeiksi.Maansiirrossa huomaa.

SIM kirjoitti:

Leukussa ja Vanajassa oli ilmeisesti sama hytti. Tuo mainitsemasi toinen nokaton Vanajan hytti onkin tutkimisen arvoinen homma. Otankin siis viikon vapaata:) Pikainen silmäys Vetkun Vanaja-galleriaan antoi tulokseksi myös toisenlaisia nokattomia hyttejä, melkeinpä väittäisin, että AEC muistaa oikein, makuuhyttejäkin on varmasti ollut. Tosin uskon, että jollakin lailla on sopinut "könöttämään" tuossakin Leukun hytissä. Jalat turrana ja selkä kipeänä, niinkuin Petterinkin piippuhyllyllä. Be-Ge:n lyhyen lepohytin huonoja puolia oli, että ajon aikana lepovuorossa oleva tahtoi jarrutuksessa löytää itsensä lattialta... Ne oli aikoja ne. Volvon TipTop-hytissä, eli mm. mallissa F86, oli myös hytin takaosaan varattu tilaa makuusoppea varten. Volvon 86-mallin turbomoottori kehitti muistaakseni 185 hv, tällä teholla tuntui (kärry perässä, kuorma 22 tonnia )Paltamon Kivesvaara Mount Everstiltä. Kasiparilla ja kasiysillä se mentiinkin sitten heittämällä :)Sisuista vielä; 60-luvulla suositteli tehdas säkkituotteiden ajoon telivetoista mallia; ajo oli enimmäkseen maantieajoa. Miksiköhän?

Lue lisää

Mielenkiintoinen sivusto.Löytyi paljon katsottavaa,myös itsekkin ajettuja malleja.Sieltä Sisu osastolta.Löytyi myös se Vanajan TB-68 R malli ,millaisen muistan nähneeni.

Yliveto-Nikama hakkuri kirjoitti:

Se on varmaan ollut luotettavin ratkaisu,jos ajotehtävä esim.säkkitavaraa pientiloille kinttupolkuja pitkin,ja ajatteles ne purkupaikat.Jossain maatalojen nurkissa,pehmeissä ja ahtaissa pihapiireissä,täysperävaunulla.Noissa olosuhteissa,Sisun teliveto kyllä yliveto,tosin tyhjänä,etenkin talviliukailla telivetonen vaatii vielä ennakoivampaa ajoa kuin nousevateli. Kyllä teliveto on ykkönen,kun menee paikat pehmeiksi.Maansiirrossa huomaa.

Lue lisää

Kyllä niillä kuitenkin etupäässä kynnettiin isäntien kartanot ahtaissa paikoissa kääntyilessä. Olosuhteet oli kutakuinkin samanlaiset vielä 80-luvullakin (voi olla myöhempänäkin), kun viimeisen kerran navettojen nurkkapieliä kiertelin, ajokkina oli silloin Volvo FB 89 ja kyllä nousutelin kanssa oli ketterämpi kääntyilä.Tuosta ajasta muistuu mieleen myös se, kuinka selkätautisia maatalojen isännät ja pojat oli. Ei tippunut apua säkin kantoon. Muuten kyllä, mutta tuo selkä...Leipomossa taas saattoi yllättää aamuyöstä leípurin panemassa palkollistaan. Että terveisiä sinne Kainuuseen...

Sim kirjoitti:

Be-Ge hyttejä oli useíta eri versioita. Jos oikein muistan, oli päivä, lepo, lepo pidempi, makuu ja taisipa olla vieläsupermakuu, leveyden perusteella, sitten olivielä globetrotter, elikkäs korkeampi be-ge.(Oli se, usko pois!)Be-Ge hyttejä oli myös Volvossa ja Ruotsissa mm.Petterissäkin. Ruotsalaisten rahtimiesten suosikki oli kúitenkin Flobyhytt, joka ansaitsisi oman laulunsa. Suomessa ei tätä hyttiä paljon näkynyt. Viimeisin havaintoni on Muhokselta 5-6 vuotta sitten. Volvossa, jonka lastina oli iso vene. Kilpiä en nähnyt, oliko ruotsalainen.Be-Ge hyttiin vaihtui tosiaan takaikkunamalli 60-luvun alkupuolella, makuuhytissä malli taisi pysyä vuoteen 66-67, jolloin malli muuttui sitten samanlaiseksi kuin oli vuoden -68 satakympissä. Scania Vabis L 55 moottorissa oli 120 hv, mutta kyllä sillä vedettiin rekkaakin, mm. Sillanpää Oulusta. Sora-autoina kantavuus oli pieni eli noin 6 tonnia, sillä sai 4 kuutiota, paitsi Tvh:n ajossa 4,5 kuutiota kyytiin. 60-luvun suosikkihan oli tietty Bedford Boughton, eli bulldoggi-Petteri. Halpa ja iso kantavuus ( kevyt)Helkkarin hidas ohjaus ja ainaskin Bedford ERV, eli Jyry-Petteri "hyppäsi" itsensä kiinni pahassa paikassa. Oli myöskin rekkavetäjinä. Mm. Sippola Rantsilasta ajoi pankkorekalla.... Olipas kiva muistella!

Lue lisää

Joo mutta kyllä 55:n oli auto isolla A:lla pettereihin verrattuna. Volvo oli siihen aikaan myös valovuosia jäljessä käsittely ominaisuuksiltaan.

SIM kirjoitti:

Jyry-Petterissä oli muistaakseni Bedfordin oma 145 hevosvoiman kone. Aikaisemmin niisä oli tuota Leukun konettakin. Tosin se Leukun 135 heppanen taisi löytää paikkansa myöskin Jyry-Pettereissä. Muistatteko muuten Leylandin nokatonta mallia? Rekkavetäjistä muistuu vielä mieleen Aarno ( muistaakseni ) Kaustinen Kaustisilta ajoi rahtia Pikku-Mersulla, perässä yksiakselinen rekka, onneksi maastot Pohjanmaalla on tasaisia. Samoin johtokelarekat olivat Mersuja, kirkkaan keltaisia.

Lue lisää

Asun Savon ja Kainuun rajoilla,maastot täällä ovat mäkisiä ja tiet kapeita. Minulla oli jo 85:n Scania autona kun Maaselässä savotoitiin. Silloin Pääkkösen Arvilla oli 135:n Leyland Sisu tukkirekan edessä, kelirikkoaikana jalkamies meni miltei yhtä kovaa kuin Sisu niissä maastoissa.

Onneton,se pelti kirjoitti:

Kun niitä ajoi ei ollut eroa, oliko -61 vai -66 vuoden mallia,niissä oli ne hytit vielä samanlaiset,paitsi se vasemman jalan venytetty hytti,ja -65 tuli ne matalat panoraama takalasit, sinne hytin takakulmiin.Peltihytti oli ahtaampi,ja ovetkaan ei olleet sitä "kassakaappi mallia".

Lue lisää

Ainakin 110:ssä oli jatkohytti,muistan sen kun olen 194:nen ja sain itselleni sopivan istuma-asennon. Ihmettelin silloin miks helvetissä nokka Sisu on niin hankala käsitellä, siinä kun oli ne kippurat polkimet ja hytti oli niin pieni.

SIM kirjoitti:

Kyllä niillä kuitenkin etupäässä kynnettiin isäntien kartanot ahtaissa paikoissa kääntyilessä. Olosuhteet oli kutakuinkin samanlaiset vielä 80-luvullakin (voi olla myöhempänäkin), kun viimeisen kerran navettojen nurkkapieliä kiertelin, ajokkina oli silloin Volvo FB 89 ja kyllä nousutelin kanssa oli ketterämpi kääntyilä.Tuosta ajasta muistuu mieleen myös se, kuinka selkätautisia maatalojen isännät ja pojat oli. Ei tippunut apua säkin kantoon. Muuten kyllä, mutta tuo selkä...Leipomossa taas saattoi yllättää aamuyöstä leípurin panemassa palkollistaan. Että terveisiä sinne Kainuuseen...

Lue lisää

Että,nousevateli on ketterämpi jos se teli sit nousee kans.Itse en lähtenyt siihen,säkinkanto hommaan,mutta kaveri oli ja kertoi juuri samanlaista.Maajussi poikineen näyttivät paikat ja jäivät sitten keskikaljapullot kädessä seuraamaan kun kaveri taisteli säkkien kanssa. Ja jos oli satanut,tai muuten uppos akseleita myöten,niin kaipaili telivetoista siihen hommaan. Telivetoinen on muuten,ketterämpi kuorma päällä kuin nousuteli,eikä väännä ja pane hanttiin,jakaantuu se veto tasasemmin,eikä syö renkaita samaan tahtiin,vaikka oli vanhoissa aina maassa. Ikävin oli tyhjänä ajaa ruuhkassa pitkää loivaa nousua, jossain missä liikennevalot,oli pakko pitää pitkää väliä edellä ajaviin, ettei tarvi pysähtyä siis jäinen tie ja aina joku tunki siihen väliin,jota yritti pitää edellä ajaviin.

xim kirjoitti:

Ainakin 110:ssä oli jatkohytti,muistan sen kun olen 194:nen ja sain itselleni sopivan istuma-asennon. Ihmettelin silloin miks helvetissä nokka Sisu on niin hankala käsitellä, siinä kun oli ne kippurat polkimet ja hytti oli niin pieni.

Lue lisää

Kyllä oli niitä vasemman jalan pornohyttejä,76,110 ja 111 malleissa,ja jopa Jyry-Sisun nokkamallissa sai venytetyn version,aika harvoin näki mutta oli saatavilla. Sitä en tiedä olisko sitä kiikkupenkkiä saanut enempää taaksepäin ku muutenkaan,mutta porakone käteen,sillä lailla sain itse vanhan Jyryn tuolin lähemmäs takaseinää.Scaniassa aina ollut paremmat kuskin tilat.Tuleekin äkkiä mieleen,olis tullut hyvä auto jos ne olis yhdistyneet,Sisun parhaatpuolet ja Scanian. Eikö ne joskus neuvotelleet..?

xim kirjoitti:

Asun Savon ja Kainuun rajoilla,maastot täällä ovat mäkisiä ja tiet kapeita. Minulla oli jo 85:n Scania autona kun Maaselässä savotoitiin. Silloin Pääkkösen Arvilla oli 135:n Leyland Sisu tukkirekan edessä, kelirikkoaikana jalkamies meni miltei yhtä kovaa kuin Sisu niissä maastoissa.

Lue lisää

Oulussa liikennöi aikoinaan Ikosen Tauno Scanioilla. Ikonen ajoi purua Oulu Oy:n sahalta Patenniemestä tehtaalle kaupunkiin. Kuulemma piti yhtä katsastuskunnossa, muista autoista käytettiin ainoastaan kilvet konttuurilla. Niinpä jarrut tahtoivat aikaa myöten kadota äutoista. Katsastusmies Tuulonen oli kerran kysynyt ajokokelaalta inssiajossa: Kenellä on etuajo-oikeus Pokkitörmällä (mäkinen risteyspaikka Oulussa)? Kokelas oli hetken mietittyään todennut: Ikosen autoilla.

xim kirjoitti:

Ainakin 110:ssä oli jatkohytti,muistan sen kun olen 194:nen ja sain itselleni sopivan istuma-asennon. Ihmettelin silloin miks helvetissä nokka Sisu on niin hankala käsitellä, siinä kun oli ne kippurat polkimet ja hytti oli niin pieni.

Lue lisää

Siinä "Nakkikioskissa"oli ne kippurapolkimet,kaasu oli sentään normaali tallamainen,mutta nokkamallissa ainoastaan kytkinpoljin oli roikkuvaa mallia,ja tosi raskas painaa. Onneksi ei tarvinutkaan sitä painaa ajon aikana(Fullerin suorahampainen)ainoastaan,liikkeelle lähtiessä tai kun joutui vekslaamaan ahtaissa paikoissa.Se on ja oli iso PLUSSA se, Sisuissa.M-sarjassa oli muka iso hytti,kuskilla silti ahtaampaa kuin nokkamallissa ajon aikana.

omistaja kirjoitti:

Hyteistä vielä tarkennus, hytin ja ovien runko oli puusta joka oli päältä pellitetty vuoteen -61 asti. Sitten -62 > tuli hytti missä hytin ja ovien runko oli rautakehikko ja pellit päältä aina -67 asti. Molemissa oli puutalattiat. Vuonna -67 tuli L66 ja kokonaan rautahytti, sen tuunistaa siitä kun ovet ovat taivutetut ja tuulilasin alapuolella sekä konepellin sivupellit pyöreät. Olen entisöinnyt itselleni vm 61 L55 noin 10 v sitten ja minulla on runsaasti tietoa ja alkuperäiset esitteet kyseisestä autosta. Sain Scan-Autolta sekä ruotsista materiaalit. Auto oli ylitse muiden merkit kun se alettiin myymään, ja kuorma-auto myyjille oli omaa esite mistä he saivat tietoa miten paljon parempi tuote tämä on kuin muut merkit.

Lue lisää

scania 76. mallia 1960-1964 oli joitain kappaleita jatko hytilla joka oli noin 1.80 cm. pitkä johon mahtu hyvin nukkumaan ,ja niitä käytettiin myös miehistön kuljetuksiin .

Juilman kirjoitti:

Ruotsissa aikaisemmin kolme hytti valmistajaa: Be-Ge, Floby,GN(Gösta Nyström)-Hytten. Kaikki oli tarjolla Scaniaan ja Volvoon, ja asennettiin myös muihin merkkeihin esim:Bedford.
Flobyllä ja Be-Gellä neljä ohjaamo mittaa:
2-päivä, lepo(puolikuu-ikkuna), varsinainen makuu-ohjaamo, viimeistä en ole nähnyt ikinä Suomessa. Ohjaamoiden mitat moemmilla aikalailla samat(Floby:1080, 1200, 1300, 1500mm).Be-Gellä muistaakseni lepo-ja makuu-ohjaamot hivenen pidempiä.
Viimeiset Flobyt asennettiin Scanioihin 1980-1981 malleihin L81-111.
Volvoissa oma ohjaamo vuodesta 1973 lähtien(N7-12).
Scania osti Be-Gen vuonna 1966, eli tavallaan niissä on yhä Be-Ge ohjaaamo.
Volvo osti GN-Hyttenin vuonna 1964, tehdas sijaitsee yhä Uumajassa.
Tarjolla oli myös erikoisempia hyttejä esim: miehistö ohjaamot ja korotetut versiot.
että ainakin sellaisia oli tarjolla ainakin Ruotsissa.

Lue lisää

Terve Juilman ! luvin tosta scanian hytistä . on muuten Pieksämäellä Parkissa erään hallin pihassa Jatkohytillinen 76. scania puukorilla kaveri ajoi sillä ainakin viimevuona valonen oli pääväri , ei ole vielä maalannut eikä muutenkaan siistinyt . pihalla näkyi olevan scanioita enemmänkin . hyvää kesän jatkoa.

Telivetoinen kirjoitti:

Että,nousevateli on ketterämpi jos se teli sit nousee kans.Itse en lähtenyt siihen,säkinkanto hommaan,mutta kaveri oli ja kertoi juuri samanlaista.Maajussi poikineen näyttivät paikat ja jäivät sitten keskikaljapullot kädessä seuraamaan kun kaveri taisteli säkkien kanssa. Ja jos oli satanut,tai muuten uppos akseleita myöten,niin kaipaili telivetoista siihen hommaan. Telivetoinen on muuten,ketterämpi kuorma päällä kuin nousuteli,eikä väännä ja pane hanttiin,jakaantuu se veto tasasemmin,eikä syö renkaita samaan tahtiin,vaikka oli vanhoissa aina maassa. Ikävin oli tyhjänä ajaa ruuhkassa pitkää loivaa nousua, jossain missä liikennevalot,oli pakko pitää pitkää väliä edellä ajaviin, ettei tarvi pysähtyä siis jäinen tie ja aina joku tunki siihen väliin,jota yritti pitää edellä ajaviin.

Lue lisää

Jokohan olet kahdeksassa vuodessa huomannut, ettei teliveto todellakaan ole ketterämpi.

Ajella kirjoitti:

Oli ne parhaita, jos vertaa muihin merkkeihin. Vanhin jolla ajoin -59 tai -60 L75,jossa ei ollut vielä ilmalla toimivaa käsijarrua, vaan sellainen räikkätyylinen. Käyttöjarrut oli jo ilmalla 1-piiri.Voimaakin oli sitten LS76 mallissa (S=turbolla)L66 oli samalla rungolla ja voimansiirrolla kuin 76, kone vaan oli se pienempi,sama kuin 56 joku 8litrainen.

Lue lisää

LS 76 on 6x2, LS 76 S on 6x2 turbo ja L 76 on 4x2.

Ruotsista Löytyy.

Mielestäni oli perin tyhmää Scanialta pitää tuo vanha nokkamalli (111) tuotannossa noin pitkään. Olisi ollut järkevää ottaa myös 11-litraiseen sama moderni hytti ja kipattava konepeitto, kuin oli nokkamallisessa V8:ssa (L140-LT146).

Samoin oli typerää pitää itsepintaisesti kiinni 10-vaihteisesta vaihteistosta, vaikka joka ikinen kuski kaipasi raskaassa ajossa yhtä vaihdetta ykkösen alapuolelle sekä yhtä vaihdetta ysin ja kympin väliin!

Scanian mallistossa kirjoitti:

Mielestäni oli perin tyhmää Scanialta pitää tuo vanha nokkamalli (111) tuotannossa noin pitkään. Olisi ollut järkevää ottaa myös 11-litraiseen sama moderni hytti ja kipattava konepeitto, kuin oli nokkamallisessa V8:ssa (L140-LT146).

Samoin oli typerää pitää itsepintaisesti kiinni 10-vaihteisesta vaihteistosta, vaikka joka ikinen kuski kaipasi raskaassa ajossa yhtä vaihdetta ykkösen alapuolelle sekä yhtä vaihdetta ysin ja kympin väliin!

Lue lisää

Se oli ajoltaan,parempi se pitkäkeulainen ja ratin asento niin ku henkilöautossa.Sai sitäkin 110 vähän isommalla hytillä,vasemman jalan "pornohytti"ja puolimakuuhytillä,missä oli takalasit ovien takana.Edessä raideväli oli kapeempi,kun buldokissa luulisin.En muista? Ei ollut ainakaan kone hytissä,ja oli matala.

Ajoltaan kirjoitti:

Se oli ajoltaan,parempi se pitkäkeulainen ja ratin asento niin ku henkilöautossa.Sai sitäkin 110 vähän isommalla hytillä,vasemman jalan "pornohytti"ja puolimakuuhytillä,missä oli takalasit ovien takana.Edessä raideväli oli kapeempi,kun buldokissa luulisin.En muista? Ei ollut ainakaan kone hytissä,ja oli matala.

Lue lisää

Puuautona nokka Scania oli mahoton.

ajaa kirjoitti:

Puuautona nokka Scania oli mahoton.

muistot, minä raukka aloitin puunajon 141 nenämallilla ja voin vakuuttaa, ettei hölmömpää vekotinta puunajoon voi olla kuormatila lyhyt ja auto kömpelö, voi onneksi aika mennyt ei palaa. ps. rattia piti pyörittää älyttömästi verrattuna erääseen toiseen merkkiin buldokkina ja se meteli..

sanottiin, kakskeppistä.

sitä kirjoitti:

sanottiin, kakskeppistä.

Niitä tuli,110 vielä kahdella kepillä,ja sitten sillä ilmatoimisella kepissä olevalla lirputtimella joka vaihtoi vasta kun polkas kytkintä ja kuului se,tsuh,ja taas mentiin kovempaa vaikka taaksepäin(sai esivaihtaa,kytkin kuittasi)se oli se planeettalaatikko.Mukavampi se kuin kahdella kepillä vaijerivälitys tai suoraan askiin menevä keppi.

Oli ne askeja. kirjoitti:

Niitä tuli,110 vielä kahdella kepillä,ja sitten sillä ilmatoimisella kepissä olevalla lirputtimella joka vaihtoi vasta kun polkas kytkintä ja kuului se,tsuh,ja taas mentiin kovempaa vaikka taaksepäin(sai esivaihtaa,kytkin kuittasi)se oli se planeettalaatikko.Mukavampi se kuin kahdella kepillä vaijerivälitys tai suoraan askiin menevä keppi.

Lue lisää

http://lkw-infos.net/ol-assen-2004.htm

>Siinä L75 oli vaan 5 eteen ja 1 taakse

Voi olla, että jossakin oli noinkin. Minä kuitenkin ajoin kesän 1969 ajan L75-yksilöä vm. 1960, jossa oli 2 hämmennyskeppiä ja 5 × 2 välitystä eli yhteensä 10. Tarpeeseen olivat jokainen.

Vha pieru kirjoitti:

>Siinä L75 oli vaan 5 eteen ja 1 taakse

Voi olla, että jossakin oli noinkin. Minä kuitenkin ajoin kesän 1969 ajan L75-yksilöä vm. 1960, jossa oli 2 hämmennyskeppiä ja 5 × 2 välitystä eli yhteensä 10. Tarpeeseen olivat jokainen.

Lue lisää

Siinä L75 mallissa on ollut sekä planeetta laatikko,tai 5 1.Tarpeen mukaan myös telivetoinen. Mutta tuolta,K-A hiekkalaatikolla sivustolla löytyy sitten semmosta kalustoa mitä ei täällä,Suomessa ole nähty. Niitä erilaisia hyttejäkin L76 L51 L71 ja se L60 malli oli ihan tuntematon.Oli muitakin tuntemattomia esim. Kaelble ja Hogra,muista merkeistä on vaan kuultu,nyt siis jopa kuvia.Aikamoisia autoja. Scania-Vabis L51 ja L71 muistuttaa Mersua,ja vanha LB76 on melkolailla Kaelble K 652 LF mallin,näköinen. Hieno sivusto.

Eri vaihtoehtoja kirjoitti:

Siinä L75 mallissa on ollut sekä planeetta laatikko,tai 5 1.Tarpeen mukaan myös telivetoinen. Mutta tuolta,K-A hiekkalaatikolla sivustolla löytyy sitten semmosta kalustoa mitä ei täällä,Suomessa ole nähty. Niitä erilaisia hyttejäkin L76 L51 L71 ja se L60 malli oli ihan tuntematon.Oli muitakin tuntemattomia esim. Kaelble ja Hogra,muista merkeistä on vaan kuultu,nyt siis jopa kuvia.Aikamoisia autoja. Scania-Vabis L51 ja L71 muistuttaa Mersua,ja vanha LB76 on melkolailla Kaelble K 652 LF mallin,näköinen. Hieno sivusto.

Lue lisää

Isäukolla oli 1950-luvun puolivälissä Utasen voimalaitostyömaalla louhoksen ajossa Kaelble eli "Kaaleppi". Kauhea peli sen ajan mittapuiden mukaan!

3 akselia, rautalava, nimellinen hyötykuorma 23 tonnia. Keulassa kerrottiin isoilla numeroilla moottorin hurja teholukema: 200 PS (PS = Pferdestärke = hevosvoima). Oli siinä pienen maaseutupaikkakunna sorakuskeilla ihmettelemistä. "Kymppipyörät" olivat jo sellaisenaan harvinaisia; normaalitapaus oli 2 akselia, 4-5 kuutiota haukkaava puulava ja auton keulilla vähän yli 100-päinen konilauma. Bensakäyttöisiä kuorma-autojakin oli vielä jokunen seassa.

Itselläni oli ikää viitisen vuotta noihin Kaalepin aikoihin.

Kaaleppi ostettiin meiltä muistaakseni lavetin veturiksi – olisikohan ostajana ollut Kemijoki Oy, joka siirteli lavetilla turbiineita, genuja ja muuntajia? 1950-luku oli Oulujoen ja Kemijoen voimalaitosten kiihkeintä rakentamisaikaa.

Vha pieru kirjoitti:

Isäukolla oli 1950-luvun puolivälissä Utasen voimalaitostyömaalla louhoksen ajossa Kaelble eli "Kaaleppi". Kauhea peli sen ajan mittapuiden mukaan!

3 akselia, rautalava, nimellinen hyötykuorma 23 tonnia. Keulassa kerrottiin isoilla numeroilla moottorin hurja teholukema: 200 PS (PS = Pferdestärke = hevosvoima). Oli siinä pienen maaseutupaikkakunna sorakuskeilla ihmettelemistä. "Kymppipyörät" olivat jo sellaisenaan harvinaisia; normaalitapaus oli 2 akselia, 4-5 kuutiota haukkaava puulava ja auton keulilla vähän yli 100-päinen konilauma. Bensakäyttöisiä kuorma-autojakin oli vielä jokunen seassa.

Itselläni oli ikää viitisen vuotta noihin Kaalepin aikoihin.

Kaaleppi ostettiin meiltä muistaakseni lavetin veturiksi – olisikohan ostajana ollut Kemijoki Oy, joka siirteli lavetilla turbiineita, genuja ja muuntajia? 1950-luku oli Oulujoen ja Kemijoen voimalaitosten kiihkeintä rakentamisaikaa.

Lue lisää

Niin,vähemmän on noita,valtavan kokoisia 10 pyöriä 50-60 lukujen vaihteessa liikkunut. Vasta 60-luvun alussa sai 10 -pyörään kokonaispainoksi 17,5 tonnia,yleisillä teillä. On ne tiet sellasia olleet,ja autot sitten oma lukunsa. Nykyään 10-pyörä on pieni auto,26 tonnin "MOPO",vaikkakin paras monessa suhteessa,painot,mitat ja käsiteltävyyttä ajatellen,niin ja kulujakin vähemmän,ei tosin paljon ratkaise,jos isoja määriä massoja siirretään.Kohta on nelikkokin liian pieni,pitää olla 5-akselinen.Ja niitä hevosiakin lisää.

Maantiet kirjoitti:

Niin,vähemmän on noita,valtavan kokoisia 10 pyöriä 50-60 lukujen vaihteessa liikkunut. Vasta 60-luvun alussa sai 10 -pyörään kokonaispainoksi 17,5 tonnia,yleisillä teillä. On ne tiet sellasia olleet,ja autot sitten oma lukunsa. Nykyään 10-pyörä on pieni auto,26 tonnin "MOPO",vaikkakin paras monessa suhteessa,painot,mitat ja käsiteltävyyttä ajatellen,niin ja kulujakin vähemmän,ei tosin paljon ratkaise,jos isoja määriä massoja siirretään.Kohta on nelikkokin liian pieni,pitää olla 5-akselinen.Ja niitä hevosiakin lisää.

Lue lisää

kerrankin mielenkiintoista "juttelua".Ja asi-
allista.

olipas... kirjoitti:

kerrankin mielenkiintoista "juttelua".Ja asi-
allista.

Kiitos,hienoista sivuista,mielenkiintoista kateltavaa.

Vha pieru kirjoitti:

Isäukolla oli 1950-luvun puolivälissä Utasen voimalaitostyömaalla louhoksen ajossa Kaelble eli "Kaaleppi". Kauhea peli sen ajan mittapuiden mukaan!

3 akselia, rautalava, nimellinen hyötykuorma 23 tonnia. Keulassa kerrottiin isoilla numeroilla moottorin hurja teholukema: 200 PS (PS = Pferdestärke = hevosvoima). Oli siinä pienen maaseutupaikkakunna sorakuskeilla ihmettelemistä. "Kymppipyörät" olivat jo sellaisenaan harvinaisia; normaalitapaus oli 2 akselia, 4-5 kuutiota haukkaava puulava ja auton keulilla vähän yli 100-päinen konilauma. Bensakäyttöisiä kuorma-autojakin oli vielä jokunen seassa.

Itselläni oli ikää viitisen vuotta noihin Kaalepin aikoihin.

Kaaleppi ostettiin meiltä muistaakseni lavetin veturiksi – olisikohan ostajana ollut Kemijoki Oy, joka siirteli lavetilla turbiineita, genuja ja muuntajia? 1950-luku oli Oulujoen ja Kemijoen voimalaitosten kiihkeintä rakentamisaikaa.

Lue lisää

Nyt tuli tietoa, jota minulla ei ollut. 50-luvulla muuten bensa-autoja käytettiin ja ostettiin sen takia, koska nafta oli silloin vielä talviaikana kovin epävarmaa. Pensa-autoja oli voorteja, letukoita ja fargoja. Mutta, muistaako kukaan Starria, taisi olla puolalainen, entäs Unrraa ts. Kanadan Fordia? Nelostien teossa 50-luvulla näitä oli vielä liikenteessä, samoin Siikajoki-perkkuulla. Volvoista muistuu mieleen mm.kestiläläisten puutavara-autot, pokatut puurekat ja karmeat joutsalaiset.

Sim kirjoitti:

Nyt tuli tietoa, jota minulla ei ollut. 50-luvulla muuten bensa-autoja käytettiin ja ostettiin sen takia, koska nafta oli silloin vielä talviaikana kovin epävarmaa. Pensa-autoja oli voorteja, letukoita ja fargoja. Mutta, muistaako kukaan Starria, taisi olla puolalainen, entäs Unrraa ts. Kanadan Fordia? Nelostien teossa 50-luvulla näitä oli vielä liikenteessä, samoin Siikajoki-perkkuulla. Volvoista muistuu mieleen mm.kestiläläisten puutavara-autot, pokatut puurekat ja karmeat joutsalaiset.

Lue lisää

>puutavara-autot, pokatut puurekat ja karmeat joutsalaiset

Ennen tuota em. Kaaleppia meillä ehti olla lyhyen aikaa maa-ainesten ajossa kymppipyörä-GMC teräslavalla.

Minä kuitenkin aloitin "kuorma-auton apumiehen" urani tukkirekan kartanlukijana. GMC oli veturina, vieläpä bensakoneella, luulisin. Nupissa 2 akselia ja rekassa yksi = 3-akselinen yhdistelmä kaikkiaan. Nosturi oli joutsalaismallia, luultavasti juuri Joutsa. Vaikea muistaa tarkkaan, kun ikää oli tuolloin vain noin pari-kolme vuotta. Isävainaan valokuvatkin ovat jossakin sisarilla.

Tukki-Kemsu oli meillä varmaan viimeisiä aikoja, kun oltiin aamulla lähdössä ajoon. Isällä vielä asiaa pihan perälle (vesivessa meille tuli vasta 1956). Minä autossa odottaessa rysäytin moottorin käyntiin valmiiksi; olin osannut katsoa tarpeeksi tarkkaan mallia. Siinä tuli isälle kiire hyyskästä autolle, housut vielä puolitangossa! Minä olin jo kytkimen ja vaihdekeppien kimpussa...

1964 olin töissä metsänhoitoyhdistyksen taimitarhalla, traktorinapumiehenä. Ikää silloin jo 13 vuotta. Matkaa työpaikalle 13 km, työmatka fillarilla. Tehtiin 5,5 hehtaaria uutta peltoa. Olin MF 35 -traktorin mukana. Me pari nuorempaa mätimme kiviä pellosta kärryyn minkä ennätimme, vanhin kaveri kuskina (me nuoremmat tietenkin salaa välillä). Hevosenpäätä suurempia kiviä ei jaksettu nostella käsipelillä, mutta samalla työmaalla oli toinenkin traktori, Fordson Major. Sen perässä k-autonraadosta tehty kärry ja siinä joutsalainen. Sillä nousivat ne isommat kivet (ja kaikkein suurimmat ammuttiin hajalle).

Välillä peltoa kynnettiin, jolloin pintaa nousi taas uutta kiveä kerättäväksi. Kyntöpäivinä oltiin rikkaruohonajossa (tarhalla oli kymmeniä tyttöjä kitkemässä jo käytössä olevia taimipeltoja).

Taisi mennä vähän palstan aiheen ohi, mutta kai te osaatte vanhalle pierulle antaa anteeksi!

Vha pieru kirjoitti:

>puutavara-autot, pokatut puurekat ja karmeat joutsalaiset

Ennen tuota em. Kaaleppia meillä ehti olla lyhyen aikaa maa-ainesten ajossa kymppipyörä-GMC teräslavalla.

Minä kuitenkin aloitin "kuorma-auton apumiehen" urani tukkirekan kartanlukijana. GMC oli veturina, vieläpä bensakoneella, luulisin. Nupissa 2 akselia ja rekassa yksi = 3-akselinen yhdistelmä kaikkiaan. Nosturi oli joutsalaismallia, luultavasti juuri Joutsa. Vaikea muistaa tarkkaan, kun ikää oli tuolloin vain noin pari-kolme vuotta. Isävainaan valokuvatkin ovat jossakin sisarilla.

Tukki-Kemsu oli meillä varmaan viimeisiä aikoja, kun oltiin aamulla lähdössä ajoon. Isällä vielä asiaa pihan perälle (vesivessa meille tuli vasta 1956). Minä autossa odottaessa rysäytin moottorin käyntiin valmiiksi; olin osannut katsoa tarpeeksi tarkkaan mallia. Siinä tuli isälle kiire hyyskästä autolle, housut vielä puolitangossa! Minä olin jo kytkimen ja vaihdekeppien kimpussa...

1964 olin töissä metsänhoitoyhdistyksen taimitarhalla, traktorinapumiehenä. Ikää silloin jo 13 vuotta. Matkaa työpaikalle 13 km, työmatka fillarilla. Tehtiin 5,5 hehtaaria uutta peltoa. Olin MF 35 -traktorin mukana. Me pari nuorempaa mätimme kiviä pellosta kärryyn minkä ennätimme, vanhin kaveri kuskina (me nuoremmat tietenkin salaa välillä). Hevosenpäätä suurempia kiviä ei jaksettu nostella käsipelillä, mutta samalla työmaalla oli toinenkin traktori, Fordson Major. Sen perässä k-autonraadosta tehty kärry ja siinä joutsalainen. Sillä nousivat ne isommat kivet (ja kaikkein suurimmat ammuttiin hajalle).

Välillä peltoa kynnettiin, jolloin pintaa nousi taas uutta kiveä kerättäväksi. Kyntöpäivinä oltiin rikkaruohonajossa (tarhalla oli kymmeniä tyttöjä kitkemässä jo käytössä olevia taimipeltoja).

Taisi mennä vähän palstan aiheen ohi, mutta kai te osaatte vanhalle pierulle antaa anteeksi!

Lue lisää

Niitä jenkkien GMC autoja oli kai 50-luvulla,jonkun verran Suomessa,erilaisina versioina 6x4 oli varmaan yleisin?Yllätyin kun kattelin noita sakemannien veteraani K-A sivuja,kun esim.Krupp on käyttänyt 60-luvun alussa Cumminssin koneita,noissa raskaimissa malleissaan ja että ne on ollu V8 koneita 13,6L tai että Mackissa on 14,6L Cummins,vaikka luulis että Mackilta olis löytynyt omakin iso kone.Niin olihan Sisussakin V8 Cummins,Ukko-Kontiossa mikä oli pieni 6-7L ja kuulemma yksi huonoimpia.Sama hirveän metelin pitävää konetta oli Fargoissa Suomessa.Oliko ne 2-tahti dieseleitä?Äänet oli tosi kovat,ja kierroksia paljon.

Sota-Kemsuja? kirjoitti:

Niitä jenkkien GMC autoja oli kai 50-luvulla,jonkun verran Suomessa,erilaisina versioina 6x4 oli varmaan yleisin?Yllätyin kun kattelin noita sakemannien veteraani K-A sivuja,kun esim.Krupp on käyttänyt 60-luvun alussa Cumminssin koneita,noissa raskaimissa malleissaan ja että ne on ollu V8 koneita 13,6L tai että Mackissa on 14,6L Cummins,vaikka luulis että Mackilta olis löytynyt omakin iso kone.Niin olihan Sisussakin V8 Cummins,Ukko-Kontiossa mikä oli pieni 6-7L ja kuulemma yksi huonoimpia.Sama hirveän metelin pitävää konetta oli Fargoissa Suomessa.Oliko ne 2-tahti dieseleitä?Äänet oli tosi kovat,ja kierroksia paljon.

Lue lisää

Jos tarkoitat "sota-Kemsulla" niitä kantikkaita http://www.americandreamcars.com/1952gmcm135miveh.jpg , niin ei se meidän tukkirekan veturimme sellainen ollut.

Paremminkin se oli tällainen pyöreänokkainen, jonka ohjaamossakin pyöristetyt kulmat:
http://www.adclassix.com/ads2/52gmcsemi.htm

Vha pieru kirjoitti:

Jos tarkoitat "sota-Kemsulla" niitä kantikkaita http://www.americandreamcars.com/1952gmcm135miveh.jpg , niin ei se meidän tukkirekan veturimme sellainen ollut.

Paremminkin se oli tällainen pyöreänokkainen, jonka ohjaamossakin pyöristetyt kulmat:
http://www.adclassix.com/ads2/52gmcsemi.htm

Lue lisää

Vanhempia,sodan jälkeen jenkkien ylijäämä Kemssuja,niissä oli pitkä kulmikkaampi keula ja pieni pyöreäkulmainen hytti,jossain meillä kuva sellaisesta,ja siitä autosta otettu telin etummaisen akselin uloimmat paripyörät pois,rengaspulako? Kuva 40-50 luvun vaihteesta,kuva ei ole minulla,voisi olla myös natikka.

Nokka-Scaniolla paljon ajanut vielä 2000-luvulla.
Moottorit olivat hyviä, ikiliikkujia, perustuivat muuten Leylandin onnistuneeseen O.600 sarjaan, jota SV sitten lisenssillä teki, kas kun olivat omat esikammiodiselit n. 30-vuotta ajastaan jäljessä.
Leyland oli tuolloin vielä maaailmanluokan tekijä diesel-rintamalla, Leylandin "2o-vuotta" huonoja moottoreita alkoi vasta 1960-luvun puolivälissä mallilla O.400, seurasi "kanneton ihme" O.500, V-8=O.801.
Myös DAF teki leukun myllyjä lisenssillä, saivat kopiotua kaikki niiden hyveet, kerrottua teho kahdella ilman mitään ongelmia...
Vanajassa oli myös moottoriongelmansa AEC:n kanssa, viimeisen niitin kanteen löi AEC 505, jota ei saanut pikku kierroksilla vedättää, mutta hän ei myöskään suvainnut nopeatempoista maanstie ajoa.
Pakkasessa häntä ei saanut käynnistää, mutta ei myöskään kuumana sammuttaa ilman 5 min. tasauskäyttöä, persoona oli hän:)
Svenskit olivat keventäneet liikkuvia osia koneessa, joten oli paljon kierrosherkempiä kuin Leukku.
Jos vertaillaan Scaniaa, Sisua, Vanajaa, niin ei Scaniassa mitään muuta niin voitokasta ollut kuin koneen kesto.
Sisu ja Vanaja voittivat lämpimyydessä 3-0, runko oli svenskeissä ihan pahvia, toisaalta myös menivät maastossa paremmin velton runkonsa takia.
Jarrut olivat ihan mopoluokkaa jos vertaa Sisun MGM:N , jarrukellot esim 50% pienemmät.
Vanajassa esiintynyt viimehetkien bulldog-kabiini oli Brittiläisen Motor-Panelsin "Ergomatic".
Pöh, paljon ergonomioista tietoakaan...
Samaa tekelettä käytettiin vielä -80-luvulle tullessa mm. Leyland-Marathonissa ym.

jj kirjoitti:

Nokka-Scaniolla paljon ajanut vielä 2000-luvulla.
Moottorit olivat hyviä, ikiliikkujia, perustuivat muuten Leylandin onnistuneeseen O.600 sarjaan, jota SV sitten lisenssillä teki, kas kun olivat omat esikammiodiselit n. 30-vuotta ajastaan jäljessä.
Leyland oli tuolloin vielä maaailmanluokan tekijä diesel-rintamalla, Leylandin "2o-vuotta" huonoja moottoreita alkoi vasta 1960-luvun puolivälissä mallilla O.400, seurasi "kanneton ihme" O.500, V-8=O.801.
Myös DAF teki leukun myllyjä lisenssillä, saivat kopiotua kaikki niiden hyveet, kerrottua teho kahdella ilman mitään ongelmia...
Vanajassa oli myös moottoriongelmansa AEC:n kanssa, viimeisen niitin kanteen löi AEC 505, jota ei saanut pikku kierroksilla vedättää, mutta hän ei myöskään suvainnut nopeatempoista maanstie ajoa.
Pakkasessa häntä ei saanut käynnistää, mutta ei myöskään kuumana sammuttaa ilman 5 min. tasauskäyttöä, persoona oli hän:)
Svenskit olivat keventäneet liikkuvia osia koneessa, joten oli paljon kierrosherkempiä kuin Leukku.
Jos vertaillaan Scaniaa, Sisua, Vanajaa, niin ei Scaniassa mitään muuta niin voitokasta ollut kuin koneen kesto.
Sisu ja Vanaja voittivat lämpimyydessä 3-0, runko oli svenskeissä ihan pahvia, toisaalta myös menivät maastossa paremmin velton runkonsa takia.
Jarrut olivat ihan mopoluokkaa jos vertaa Sisun MGM:N , jarrukellot esim 50% pienemmät.
Vanajassa esiintynyt viimehetkien bulldog-kabiini oli Brittiläisen Motor-Panelsin "Ergomatic".
Pöh, paljon ergonomioista tietoakaan...
Samaa tekelettä käytettiin vielä -80-luvulle tullessa mm. Leyland-Marathonissa ym.

Lue lisää

Ilmajäähdytteinen magirus. Se oli ensimmäinene kymppipyörä millä pääsin/jouduin ajamaan. Noista vanhemmista scanioista jäi mieleen, että joku malli oli sillä sohvapenkillä, missä ei meinannut kuopissa pysyä millään. Oli jousitusta penkissä ihan riittävästi.

Terve ja sori kaikille , kun kysyn kesken kaiken . Tunnette tietävän paljon 50- 60 luvun autoista olisiko kellään kärriä moiseen kapelli mielummin umpikärri terv. Tane F

Sori,sekoilin merkki keskustelussa,mutta olihan Magiruskin aika "merkittävä" merkki!?!